KAAVOITUSKATSAUS 2014 JA KAAVOITUSOHJELMA

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2014 JA KAAVOITUSOHJELMA YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO

2 KAAVOITUSKATSAUS 2014 JA KAAVOITUSOHJELMA SISÄLTÖ: sivu Esipuhe 4 Kaavajärjestelmä 5 Kaavoitusmenettely 7 Maakuntakaavoitus 10 Yleiskaavoitus 12 * Valmiit yleis kaavat 12 * Vireillä olevat yleiskaavat 14 Asemakaavoitus 15 * Vuonna 2014 valmistuneet asemak. 16 * Muut maankäyttöön liittyvät hankk. 20 * Vireillä olevat asemakaavat 23 * Vuosina kaavoitettavat alueeet 28 * Lähivuosina kaavoitusta vaativat alueet 36 * Myöhemmin kaavoitettavat alueet 40 Ranta-asemakaavat 40 Muut maankäyttöön liittyvät hankkeet 41 Arvio tonttitarjonnan riittävyydestä 42 Ympäristölautakunta 43 Yhteystiedot 44 LIITTEET: Kartta 1 Yleiskaava- ja ranta-asemakaavahankkeet Kartta 2 Asemakaavahankkeet Kartta 3 Kaupungin tontit, tilanne

3 Kankaanpään keskustaa kuva kesältä

4 ESIPUHE Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsaus kertoo siis Kankaanpään kaupunkisuunnittelun ajankohtaisista asioista. Kaavoitusohjelmassa esitellään tulossa olevia hankkeita. Asiakirja on Kankaanpäässä vakiintuneen käytännön mukaisesti laadittu syksyisin liittyen talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluun. Hankkeiden kiireellisyysjärjestys elää ja uusia kohteita otetaan ohjelmaan tarpeen mukaan. Tietoa suunnitelmista ja niiden käsittelyvaiheista saa internetistä kaupungin kotisivuilta Vuoden 2014 kaavoitus on painottunut asemakaavahankkeisiin, joita on olut vireillä kaikkiaan kahdeksan. Uutena asuinalueena on kaavoitettu Kaivolan II jossa on 26 pientalotonttia. Maankäytön suunnittelussa pyritään avoimuuteen. Hankkeista tiedotetaan jo suunnittelun käynnistyessä; jokaisesta kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallisille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun sen eri vaiheissa. Tästä raportista löytyy tietoa kaavajärjestelmästä, kaavojen käsittelyvaiheista ja vaikutusmahdollisuuksista. Kaikissa kaupunkisuunnittelua koskevissa asioissa voi kääntyä ympäristökeskuksen suunnittelutoimiston puoleen. Yhteystiedot löytyvät raportin lopusta ja päivittyvät kaupungin nettisivuilla. Kankaanpäässä YMPÄRISTÖKESKUS / KAAVOITUS Ilmari Mattila Kaupunginarkkitehti 4

5 KAAVAJÄRJESTELMÄ Suomen kaavajärjestelmä koostuu eri asteisista maankäyttöä säätelevistä määräyksistä ja kaavoista, joista järjestyksessä ylemmät on otettava huomioon alempiasteisten sisällössä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Yleistavoitteet ovat luonteeltaan periaatteellisia linjauksia. Erityistavoitteet taas ovat suunnittelua koskevia velvoitteita, jotka on otettava huomioon kaikilla kaavatasoilla. Alueidenkäyttötavoitteiden pääkohdat: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisiin tavoitteisiin voidaan lukea myös: - EU-direktiivien määräykset (esim. liito-oravan suojelu), - Lait (mm. maankäyttö- ja rakennuslaki, rakennussuojelulaki, luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, muinaismuistolaki ja metsälaki Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteisin maankäytön suunnittelujärjestelmän kaavoista. Se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteitten kanssa. Maakuntakaavan laatimisesta huolehtii maakunnan liitto, valmiin kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Yleiskaava Yleiskaava on kunnan yleispiirteisen maankäytön suunnitelma. Yleiskaavassa määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö yleispiirteisesti, esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sijainti. Yleiskaavalla ohjataan yksityiskohtaisempaa asemakaavoitusta. Ranta- ja kyläalueilla yleiskaavalla voidaan ohjata suoraan rakentamista. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai osayleiskaavana kunnan osaa. Rantojen rakentamisen säätelyyn on vakiintunut tapa laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka mukaiset rantarakennusluvat voidaan myöntää ilman poikkeamislupamenettelyä. 5

6 Asemakaava Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, joka säätelee tarkasti rakentamista ja muita ympäristön muotoutumiseen vaikuttavia toimenpiteitä alueellaan. Asemakaavassa määritellään, mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavan laatimisesta vastaa kunta, asemakaavan hyväksyy kunta. Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan yleensä laadituttaa maanomistaja omalle maalleen. Ranta-asemakaava vastaa muodoltaan asemakaavaa, mutta asemakaavassa kunnalle syntyviä velvoitteita ei ranta-asemakaava suoraan tuota. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunta. 6

7 KAAVOITUSMENETTELY Kaavoitusohjelman kohde Maanomistajan tai haltijan aloite Ympäristölautakunnan päättää aloittamisesta ja palkkiosta (Maankäyttösopimus) Kunta ilmoittaa kaavan vireille tulosta ja laaditusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta valmistelumateriaaleineen (Yleiskaavoituksesta tiedotetaan kirjeitse ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille. Asemakaavoituksesta ilmoitetaan kirjeitse kaikille maanomistajille).tässä yhteydessä osallisille annetaan mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta osalliset ja muut kuntalaiset saavat tietoja lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. MRL 62, 63 Mahdollisesti viranomaisneuvottelu, neuvottelun järjestämisestä tulee keskustella alueellisen Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kanssa 66 Valmisteluvaiheen kuuleminen ja kaavaluonnoksen laadinta merkittävissä kaavahankkeissa. - Ympäristölautakunta asettaa Luonnoksen/luonnokset nähtäville jotta osallisilla on mahdollisuus arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. -tiedottaminen osallistumissuunnitelman mukaisesti (kirje, kuulutus, tiedotustilaisuus). 7

8 Kaavaehdotuksen laadinta Ympäristölautakunta käsittelee ehdotuksen ja esittää hallitukselle ehdotuksen asettamista nähtäville. Kaupunginhallitus asettaa ehdotuksen nähtäville ja pyytää lausunnot, nähtävilläoloaika 30 päivää (14 päivää lähinnä vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavan muutos) mahdollisten muistutusten tekemistä varten (Yleiskaavoituksesta tiedotetaan kirjeitse ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille. Asemakaavoituksesta ilmoitetaan kirjeitse kaikille maanomistajille) Yleiskaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunnot 1. Satakuntaliitolta, 2. kunnalta, jonka alueiden käyttöön kaava vaikuttaa ja tarpeen mukaan Varsinais-Suomen Ely-keskukselta sekä muilta yleiskaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä esim. tielaitos ja museo. Kirjallinen ilmoitus ulkopaikkakuntaisille viikkoa ennen nähtävillä oloa. - Asemakaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunnot 1. Satakuntaliitolta, jos kaava saattaa koskea maakuntakaavassa käsiteltyjä tai muutoin maakunnallisesti merkittäviä asioita, 2. Varsinais-Suomen Ely-Keskukselta jos kaava saattaa koskea valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita luonnonsuojelun tai rakennussuojelun kannalta merkittävää aluetta tai kohdetta tai maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi varattua aluetta, 3. kunnalta, jonka alueiden käyttöön kaava vaikuttaa ja tarpeen mukaan muilta viranomaisilta, joiden toimialaa asemakaavassa käsitellään, sekä asemakaavan kannalta keskeisiltä yhteisöiltä. Ympäristölautakunta käsittelee muistutukset ja lausunnot hallitusta varten. Muistutuksen tehneille on ilmoitettava kunnan perusteltu kanta, jos he ovat sitä pyytäneet. Yleiskaavassa viranomaisneuvottelu (jos järjestetty myös aloitusvaiheessa), johon kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Kaupunginhallitus tekee esityksen kaavan hyväksymisestä kaupunginvaltuustolle 8

9 Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan Hyväksymisestä tiedotettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoituksen on oltava taululla vähintään 14 päivää. Nähtäville asettamisesta alkaa valitusaika, joka on kunnallisvalituksessa 30 päivää (kuntalaki 93 ). Kunta toimittaa Varsinais-Suomen Ely-keskukselle hyväksymispäätöksen ja kaavakartan ja selostuksen. Materiaali toimitetaan myös niille, jotka ovat sitä nähtävillä ollessa pyytäneet. (Maanomistajat ja muistutuksentekijät)67 Huom. Voimaantulokuulutus kaavan saatua lainvoiman. Mahdollisuus tehdä perusteltu valitus Turun Hallinto-oikeudelle. Ely-keskuksella on mahdollisuus tehdä oikaisukehotus kaavan hyväksymispäätöksestä ennen valituksen tekemistä. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollista valittaa Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen, joka antaa lopullisen päätöksen. Voimaantulokuulutus niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Voimaantulokuulutuksen jälkeen kaava on lainvoimainen. 9

10 MAAKUNTAKAAVOITUS Satakunnan maakuntakaava Maakuntakaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana, eli siinä ovat mukana kaikki maakunnan kunnat sekä kaikki alueidenkäyttömuodot eli toiminnot. Maakuntakaava toimii valtakunnallisten, ylimaakunnallisten, maakunnallisten, seudullisten ja ylikunnallisten alueidenkäyttökysymysten yhteen sovittajana. Se on ohjeena kuntakaavoitukselle ja viranomaisten muulle alueiden käyttöä koskevalle suunnittelulle. Kuntien paikalliset alueidenkäyttökysymykset käsitellään kuntien yleis- ja asemakaavoissa. Ote Satakunnan maakuntakaavaehdotuksesta 1: Kankaanpään keskustan kohdalta Satakunnan maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan

11 Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 (tuulivoima) Satakuntaliitossa on vireillä maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 laatiminen, jossa osoitetaan tuulivoimarakentamiselle parhaiten soveltuvat manneralueet Satakunnassa. Kankaanpään ympäristökeskuksella on ollut merkittävä rooli määriteltäessä Pohjois- Satakunnan osalta uutta vaihemaakuntakaavan ehdotusta. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 on edennyt ehdotusvaiheeseen. Vaihemaakuntakaava oli nähtävillä ehdotuksena Saatujen lausuntojen perusteella vaihemaakuntakaavaehdotus saatettiin uudelleen valmisteluun. Uudelleen valmisteltu vaihemaakuntakaavaehdotus oli nähtävillä Vaihekaava oli hyväksymiskäsittelyssä Kaavasta on jätetty viisi valitusta. Tarkemmat tiedot maakuntakaavoista löytyvät osoitteesta Ote vaihemaakuntakaavasta 11

12 YLEISKAAVOITUS (KARTTA 1) VALMIIT YLEISKAAVAT Yleiskaava määrittelee yleispiirteisesti kaupungin alueidenkäytön mm. asumisen, liikenteen ja virkistyksen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia joko koko kaupungin alueelle tai rajatulle alueelle, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kankaanpään kaupungissa on osayleiskaavoja yhteensä hehtaarin alueella seuraavasti: Taajamien (Keskusta ja Niinisalo) osayleiskaava 1992 (oikeusvaikutukseton) Majajärven osayleiskaava 1990 (oikeusvaikutukseton) Venesjärven osayleiskaava 1996, tarkistettu 2012 Vihteljärven - Niemenkylän osayleiskaava 1999 Karvianjokilaakson osayleiskaava 2006 Kooninkallion tuulivoimayleiskaava 2013 Kooninkallion tuulivoimaosayleiskaava 214OYK7 Valmisteilla olevalla Kooninkallion tuulivoimaosayleiskaavalla ohjataan tuulivoimarakentamista Kankaanpäässä. Kaava on laillisesti sitova ja sitä saa käyttää kaavanmukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). Kaava on osa alueellista Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanketta, jossa kaavoitetaan Kankaanpään, Jämijärven, Karvian ja Siikaisten kuntiin yhteensä viisi tuulivoimapuistoa. Kaavoitusprosessissa on tarkoitus aluerakenteellisesti löytää tuulivoimatuotannolle parhaimmat sijoituskohteet. Tuulivoimapuistoilla toivotaan olevan kuntien kannalta merkittäviä investointi- ja verotulovaikutuksia. Kaava-alue sijoittuu Kankaanpään pohjoispuolella sijaitsevaan Alahonkajoen kylään. Suunnittelualue rajautuu lännestä Ristilänperään (etäisyys lähimpään voimalaan noin 12

13 kilometri) ja idästä Santaskylään (etäisyys lähimpään voimalaan noin kolme kilometriä, kaava-alueen pohjoisosassa etäisyys noin kilometri). Kaava-alue ulottuu idässä puolustusvoimien meluvyöhykkeelle ja etelässä Niinisalon varalaskupaikasta syntyvälle selvitysvyöhykkeelle. Voimaloita ei kaavassa sijoiteta tälle suojavyöhykkeelle. Kooninkallion tuulivoimayleiskaavan alue on kooltaan 10,6 km². Kaavassa on osoitettu sijoituspaikat yhdeksälle tuulivoimalalle. Alue muodostaa laajan kokonaisuuden yhdessä Honkajoen puolella sijaitsevan rakenteilla olevan tuulipuiston ja Honkajoella lähiaikoina kaavoitettavan tuulivoimapuiston kanssa. Alue on pääosin metsätalousaluetta. Kaava-alueen läheisyydessä, n. 1,5 km etäisyydellä, kulkee 110 kv voimalinja, johon puistosta tullaan keskijännitteellisillä maakaapeleilla. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan Kaavakartta 13

14 VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT Y1 Keskustan osayleiskaava Kaupunginhallituksen päätöksellä on käynnistetty oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta keskustaajamaan ja sen lähikyliin Hapualle, Lohikkoon, Jyränkylään ja Narviin. Keskustan osayleiskaavan on osoitettu eri toiminnoilla parhaiten soveltuvat alueet. Osayleiskaavalla tiivistetään keskustan yhdyskuntarakennetta. Kaavoitusratkaisut tukevat Kankaanpään keskustan kehitystä entistä elinvoimaisemmaksi ja monipuolisemmaksi kaupunkiympäristöksi, jonka vahvuuksia ovat palveluiden ja työpaikkojen läheisyys sekä mielenkiintoiset katutilat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet. Osayleiskaava tukee tavoitetta ehjästä ja energiagigatehokkaasta kaupunkirakenteesta, mikä antaa kaupunkilaisille mahdollisuuden tehdä vastuullisia valintoja niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Suunnitelma vastaa ilmastomuutoksen haasteisiin luomalla lähtökohdat vähäenergisen kaupunkiympäristön toteuttamiselle. Keskustan osayleiskaavan vaiheet 1. Kaupunginhallitus teki päätöksen kaavan kaavoitustyön käynnistämisestä Kaavan laatijaksi valittiin Eriksson Arkkitehdit OY. 3. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaluonnoksesta saatiin 26 lausuntoa, 76 kirjallista huomautusta ja 33 kylätilaisuuksissa saatua huomautusta. Saadun palautteen perusteella kaavaluonnokseen tehtiin yli 60 muutosta. 4. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin 18 lausuntoa ja jätettiin 21 muistutusta. Saadun palautteen pohjalta kaavaehdotukseen tehtiin 24 muutosta, joista merkittävin oli Narvin alueen jättäminen pois hyväksymiskäsittelyyn menevästä osayleiskaavasta. Syynä Narvin alueen pois jättämiseen oli Narvin kyläalueella vireillä oleva louhoslupa. Se että tuleeko Narvin kyläalueelle louhos vai ei vaikuttaa keskeisesti alueen tuleviin maankäyttöratkaisuihin. Narvin kylän osalta yleiskaavoitusta jatketaan kun louhoslupapäätös on saanut lainvoiman. 5. Kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan osayleiskaavan Ely-keskus jätti kaavasta oikaisukehotuksen, minkä pohjalta kaupunki lähdeti valmistelemaan kaavaa asetettavaksi uudelleen nähtäville oikaisukehotuksessa esille nostettujen asioiden osalta. Ely-keskuksen ja Turun hallinto-oikeuden oikaisukehotukseen liittyvistä tulkintaeroista johtuen Turun hallinto-oikeus kumosi kaavan hyväksymispäätöksen Yleiskaava otettiin uudelleen valmisteluun ja päätettiin asettaa nähtäville mielipiteiden saamiseksi ennen kaavan asettamista uudelleen nähtäville kaavaehdotuksena. 8. Kaavoitukseen liittyviä selvityksiä on laadittu vuoden 2014 aikana. 9. Maa-alueita on hankittu yleiskaavoituksen kannalta keskeisiltä alueilta. Kankaanpään keskustan osayleiskaavaan voi tutustua kaupungin nettisivuilla: 14

15 ASEMAKAAVOITUS (KARTTA 2) Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisesti alueiden käyttö ja rakentamistapa: rakennusoikeus, rakennusten korkeus ja rakennusten sijainti tontilla. Asemakaava tai asemakaavan muutos laaditaan joko kaupungin tai maanomistajien aloitteesta. Kaavat laatii yleensä ympäristökeskuksen suunnittelutoimisto. Kankaanpään kaupungissa on vahvistettua asemakaavaa yhteensä 1050 ha (rasteroitu alue kartalla 2). Vanhaa, maalaiskunnan aikaista rakennuskaavaa (nyk. myös asemakaava) on jäljellä vielä 71,55 ha. 15

16 VUONNA 2014 VALMISTUNEET ASEMAKAAVAT 1. Kaivolan laajennusalue Kaivola II AK 5173 Kaupunki hankki syksyllä 2011 omistukseensa Järventaustan Kaivolan pientaloalueeseen rajautuvan noin 9 ha alueen Opistonkadun varrelta. Tavoitteenaan laajentaa Kaivolan/ Järventaustan alueen pientaloaluetta. Kaava-alueelle laadittiin luontokartoitus ja kaavoitustyö käynnistettiin vuonna Kaavan tavoitteena on osoittaa Kaivola II alueelle erilaisia pientalotontteja omakoti-, paritalo- ja rivitalorakentamisen tarpeisiin. Tavoitteena on lisäksi osoittaa riittävästi yhteiskäyttöisiä virkistysalueita, jotta alueesta muodostuisi viihtyisä asuinympäristö tuleville asukkaille. Kaavalla pyritään myös turvaamaan liito-oravien liikkuminen alueella sekä alueella sijaitsevan tervahaudan säilyminen. Asemakaavassa on osoitettu yhteensä 26 tonttia, joista 5 paritalotonttia ja 2 rivitalotonttia. Alueen halkaisee Veteraanikatu, joka kaavalla jatketaan Opistonkatuun saakka. Kaavassa on osoitettu lisäksi 4 tonttikatua, joilta on Veteraanikadun ja Torpparinkadun kautta yhteys Opistonkadulle. Kaavassa on kaksi isoa puistoaluetta, jotka jatkavat luontevasti nykyisiä puistoalueita (Harjupuisto ja Lumisuonpuisto). Veteraanikadun eteläpuolella Lumisuonpuistossa sijaitsee tervahauta, joka on osoitettu suojelumerkinnällä. Alueen etelä- ja länsirajojen puistoalueiden osat on osoitettu erityismerkinnällä VL-2, jolla on tarkoitus turvata liito-oravien kulkureitit. Maisemallisesti arvokas kallio alueen kaakkoisosassa on otettu mukaan VL-2 -alueeseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan

17 17

18 2. Keskustan koulun asemakaavan muutos AK 5175 Asemakaavaa muutetaan vastaaman Keskustan koulun peruskorjaus- ja laajennushanketta. Koululle tehdään peruskorjaus, laajennus ja hanke, jossa koulua laajennetaan ja liikennejärjestelyjä muutetaan toimivammaksi. (Koulun laajennusosalle voidaan myöntää rakennuslupa nykyisen voimassa olevan kaavan perusteella.) Kaavassa on osoitettu suojelumerkintä Keskustan koululle, valmisteilla olevan Keskustan osayleiskaavan mukaisesti. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan

19 3. Huhtahyvät asemakaavan muutos AK 5176 Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan Huhtahyvät Oy:n lihanjalostamon laajennushanke (uusi lähettämö). Nykyinen voimassa oleva asemakaava ei mahdollista suunniteltua laajennusta, koska rakennusoikeus on jo kaavamuutoksen alaisella teollisuustontilla kokonaan käytetty. Tehtyjen arvioiden perusteella Ympäristökeskus on nähnyt mahdolliseksi rakennusoikeuden kasvattamisen. Kaavamuutoksella tontin rakennustehokkuutta kasvatetaan e=0,35:stä e=0,6:een, mikä mahdollistaa myös mahdolliset tulevat laajennukset. Toteutuessaan lähettämö voi palvella myös muita Kankaanpääläisiä lihajalostuslaitoksia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan

20 MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT HANKKEET Uusi Kankaanpää suunnittelutyöpaja Kankaanpäässä järjestettiin osallistava arkkitehtuurityöpaja Uusi Kankaanpää! -suunnittelutyöpaja pyrki tuomaan uusia ajatuksia ja näkökulmia Kankaanpään kehittämiseen. Tapahtuman järjesti nuorten arkkitehtien Uusi Kaupunki -kollektiivi ( yhteistyössä Kankaanpään kaupungin kanssa. Työpajojen työskentelyssä keskeisessä roolissa olivat aktiivitoimijoilta ja kuntalaisilta saadut ideat. Yle kuvasi työpajan kaupunkisuunnitteluaiheiseen tv-sarjaan Kaupunki uusiksi. Tunnin lähetys Kankaanpäästä esitetään Yle-Teemalla syksyn 2014 aikana. Työpajojen kohteina olivat Taidekouluun liittyvä kulttuurikampus, tori, seurakuntakeskus, Niinisalon tyhjentyneet vuokratalot ja Venesjärven kylä. Suunnitelmat kokonaisuudessaan löytyvät kaupungin sivuilta tai osoitteesta Esitys Kulttuurikampukseksi 20

21 Esitys torin lavasta ja katoksesta Esitys seurakuntakeskuksen alueen lisärakentamisesta 21

22 Yksi vaihtoehto Niinisalon vuokratalojen uudesta käytöstä. Taiteilijatalo Venesjärven koulun piharakennuksesta esitettiin Kyläklubia 22

23 VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT 4. Makkaramäki, Karusellin alue AK 5169 Asemakaavalla tiivistetään ja täydennetään kaupunkirakennetta tekeillä olevan Keskustan osayleiskaavan mukaisesti. Kaavalla saadaan Ruokojärven tuntumaan uusia, houkuttelevia tontteja. Kaavoitustyön perusteena on myös vuonna 2006 tehty keskustaajaman kaavoituksen ja vesihuollon lievealueselvitys, minkä mukaan kaupungin viemäriverkkoa on tarkoituksenmukaista laajentaa suunnittelualueelle ottaen huomioon alueella jo oleva asutus ja Ruokojärven läheisyys. Kaavaluonnos oli ensimmäisen kerran nähtävillä jo vuonna Maanhankinta ja kaavoitussopimuksien laadinta vei aikaa, mistä johtuen kaavoitus voitiin käynnistää uudelleen vasta vuonna Käytyjen neuvottelujen pohjalta kaavaan ja kaavaalueeseen tuli muutoksia, joista johtuen kaava päätettiin asettaa uudelleen nähtäville luonnoksena Kaavaluonnoksessa on osoitettu 37 pientalotonttia, joista uusia rakennuspaikkoja on 25 kappaletta. Kaupungin omia myytäväksi tulevia tontteja on kaikkiaan

24 5. Vuohiniityn ja Valkilantien asemakaavan muutos AK 5177 Tekninen keskus on lähtenyt suunnittelemaan Vuohiniityntien perusparannusta. Tässä yhteydessä todettiin että asemakaava ei Vuohiniityntien ja Valkilantien osalta vastaa kaikilta osin toteutuneita katujaratkaisuja. Jotta uusi katusuunnitelma voitaisiin hyväksyä, tulisi sen olla asemakaavan mukainen. Kaavamuutoksella päivitetään katualueet ja niihin liittyvät puistoalueet vastaamaan toteutunutta tilannetta ja tulevia tavoitteita. Asemakaava on ollut nähtävillä luonnoksena

25 6. Kulttuurikorttelin 20 asemakaavan muutos AK 5178 Asemakaavamuutoksella kehitetään nykyisellään vajaakäytöistä kulttuurikorttelinaluetta. Kaavamuutos koskee korttelia 20, jolle on alkuaan suunniteltu kulttuurirakennuksen toteuttamista. Uusi Kankaanpää-sali ja Ideat mahdollisen uuden kulttuurirakentamisen mahdolliselle sijoittumisesta taidekoulun läheisyyteen ovat mahdollistaneet kulttuurikorttelin kehittämisen muiden toimintojen tarpeisiin. Korttelin 20 osalta on olemassa hankesuunnitelma erikoistavarakauppaan keskittyvän liikekeskuksen toteuttamiseksi. Mahdollisuuksia kaavan muuttamisesta liikerakentamisen tarpeisiin tutkittiin ja todettiin kaavamuutoksen olevan mahdollinen. Kaupan mahdollinen vahvistuminen ydinkeskustan alueelle nähtiin Kankaanpään kannalta hyvänä asiana. Kaavalla mahdollistaan erikoistavarakaupan liikkeistä/ ja palvelutiloista koostuvan liikekeskuksen rakentaminen kortteliin 20. Asemakaava on nähtävillä ehdotuksena

26 7. Asemakaavan muutos Käpylä AK 5174 Kaavamuutosalue sijaitsee 2. kaupunginosassa Käpylässä Asemakadun, Larumonkadun, Larumonpuiston ja huoltoaseman tontin (St1) rajaamalla alueella. Asemakaavanmuutos laitettiin vireille omistajan esityksestä. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa siten, että nykyisin kokonaisuudessaan liikerakennusten korttelialueeksi ja yhdeksi tontiksi osoitettu alue jaetaan kahteen osaan. Kaavamuutosalueen Larumonkadun puoleinen osa on tarkoitus muuttaa erillispientalojen korttelialueeksi. Alueella sijaitsee perusparannettu omakotitalo, joka halutaan säilyttää asuinkäytössä. Alueen Asemakadun puoleinen osa on tarkoitus jättää liikerakennusten korttelialueeksi. Asemakaava on ollut nähtävillä luonnoksena

27 8. Lohikon teollisuusalueen asemakaavan muutos 14. kaupunginosan (Lohikko) kortteleita koskevan teollisuusalueen asemakaavan tarkistaminen Vuonna 1991 laadittu Lohikon teollisuusalueen asemakaava on toteutunut vain pieneltä osaltaan. Voimassa olevassa kaavassa on useita toteutumattomia katuja ja korttelialueita. Kaavan tarpeellisuutta ja ajanmukaisuutta on syytä tarkastella, ja aluetta koskeva kaava tulee muuttaa kaupungin nykyisiä tavoitteita vastaavaksi. 27

28 VUOSINA KAAVOITETTAVAT ALUEET 9. Kankaanpään liittymän liikenneaseman asemakaava Valtatien 23 ja kantatien 44 liittymän eteläpuolella olevan maa-alueen omistajan kanssa on tehty kaavoitussopimus vuonna Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa liikenneaseman toteuttaminen kiertoliittymän eteläpuolelle. Alueen liikennejärjestelyjen toteuttamiseksi on tilattu liikennesuunnitelma, joka valmistunee vuoden 2014 aikana. Yleiskaavatyön yhteydessä laadittu kohdesuunnitelma Ilmakuva Kankaanpään liittymän alueesta vuodelta

29 10. Mettälänkankaan asuinpientaloalueen asemakaavoitus Kaupunki on hankkinut omistukseensa maa-alueita Mettälänkankaan alueelta asuntorakentamisen tarpeisiin. Lisää aluetta saatiin hankittua vuonna Alue sijaitsee kaupungin itäpuolella alle 2km etäisyydellä torilta. Keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa, maisemalliset seikat ja hyvä maaperä tekevät alueesta hyvin pientalorakentamisen soveltuvan. Mettälänkankaan alueelle on laadittu luontokartoitus kesän 2014 aikana. Mettälänkankaan 1- vaihe käynnistyy vaihtoehtoisen tonttitarjonnan varmistamiseksi. 29

30 11. Halmeen teollisuusalueen laajennusalueen asemakaavoitus Kankaanpään kaupunki on hankkinut omistukseensa Halmeen nykyisen teollisuusalueen länsipuolelta. Alue on osoitettu valmisteilla olevassa osayleiskaavassa teollisuusalueeksi. Koska teollisuustonttien kysyntä on ollut viime vuosina odotettua vilkkaampaa. Kaupunki käynnistää vuoden 2015 aikana Halmeen teollisuusalueen laajennuksen kaavoituksen. Alueelle on laadittu luontokartoitus kesän 2014 aikana. 30

31 12. Pansian pienteollisuusalueen asemakaavoitus Kankaanpään kaupunki on hankkinut omistukseensa laajan maa-alueen Pansian ja Mettälänkankaan alueilta. Alue kattaa suurelta osin valmistelussa olevassa osayleiskaavassa APT merkinällä osoitetun pienteollisuusaluevarauksen. Koska teollisuustonttien kysyntä on ollut viime vuosina odotettua vilkkaampaa. Kaupunki käynnistää vuoden 2015 aikana Pansian pienteollisuusalueen asemakaavoituksen. Alueelle on laadittu luontokartoitus kesän 2014 aikana. 31

32 13. Keskustan kulttuurikorttelin eteläosan asemakaavoitus Kortteli sijaitsee hyvin keskeisesti Kankaanpään kaupunkirakenteessa. Osittain huonokuntoisen ja hoitamattoman alueen tulevaisuus tulisi ratkaista asemakaavoituksella ja siihen liittyvällä kehittämissuunnittelulla. Korttelin alueella on tällä hetkellä rakentumatonta aluetta ja osa alueen rakennuksista on hyvin huonokuntoisia. Aarhollin kiinteistö on asetettu homeen takia käyttökieltoon. Asuntola ja kutomo/hammashoitola edellyttäisivät lähitulevaisuudessa mittavia korjaustoimia. Yleiskaavoituksen yhteydessä on kaupungin näkemyksenä linjattu että asuntolaa ja vanhaa sairaala ei esitetä suojeltaviksi. Asemakaavoitus tullaan käynnistämään alueen kehittämissuunnitelmalla, jossa tehdään yhteistyötä, kuntalaisten, järjestöjen ja eri hallintokuntien kanssa. 32

33 14. Kelankaaren Y-tontti Korttelille 744 on rakentumassa asumispalveluyksikkö. Korttelista osa jää nyt toteutuvan rakennuspaikan ulkopuolelle. Korttelin rajausta on tarkoitus laajentaa hieman puistoalueen puolelle, jotta kortteliin saataisiin osoitettua paremmin toteutettava tontti yleisten rakennusten rakentamista varten. 33

34 15. Pitkämäen 2. osa.alue Pitkämäen kaavarunko laadittiin vuonna 1992 kaupungin omistamalle noin 140 ha alueelle. Alueen käyttöönotto kuitenkin siirtyi ja ensimmäisen osa-alueen asemakaava vahvistui vuonna Alueen pientalorakentaminen on käynnistynyt ja kaavaaluetta voidaan laajentaa tarpeen mukaan. Luonteva seuraava kaava-alue on rajattu oheiseen kuvaan. Pitkämäen kaavarungon havainnekuva vuodelta 1992 (Arkk.tsto A-konsultit) ja kaavoituksen eteneminen. 16 Käpylä, ent. meijerin alue Kankaanpään entisen osuusmeijerin alue on vanhan rakennuskaavan mukaista teollisuusaluetta. Alueelle ja sitä ympäröivään suurkortteliin (Rautatienkadulta entiselle rautatieasemalle asti) on tarpeen laatia asemakaava. Hanketta viedään eteenpäin yhteistyössä kiinteistönomistajan kanssa meijerialueen ja olevan rakennuskannan tulevan käyttötarkoituksen täsmennyttyä. Ote kaavoitustilannekartasta, josta käy ilmi, että meijerin alue ja sen viereinen rautatiealue ovat asemakaavoitetun alueen keskellä vielä ilman asemakaavaa. 34

35 17. Rauhankadun varsi Rauhankadun varren kaavoitusta on kiirehditty maanomistajien taholta ja ympäristölautakunta on jo päättänyt ottaa kohteen kaavoitusohjelmaan. Entisten rakennuskaava-alueiden asemakaavoittaminen on tärkeää mm täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi. Rauhankadun pohjoispäässä on myös asemakaavan muutostarvetta: Rauhankadun omakotiasutus on luokiteltu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi sekä maakuntakaavassa että yleiskaavassa. Kohteen säilyttämiseksi tulisikin korttelin 178 rivitalorakentamisen mahdollistavaa, vanhentunutta asemakaavaa muuttaa. 18. Kooninkallion tuulivoimapuistoalueen osayleiskaavan laajennus Kooninkallion kaavoituksessa olevan tuulivoimapuiston pohjois- ja eteläpuolella on alueita, jotka soveltuisivat tuulivoimarakentamiselle. Tuulivoimatuotannon keskittäminen yhtenäisiksi aluekokonaisuuksiksi on maisemallisesti tuotantoteknisistä syistä järkevää. Tavoitteena on luoda yhtenäinen laajempi tuulivoimapuisto Honkajoen Kirkkokallion ja Kooninkallion alueille. Kooninkallion tuulivoimapuiston laajennukseen liittyvie selvitysten laadinta on alkanut. 35

36 LÄHITULEVAISUUDESSA KAAVOITUSTA VAATIVAT ALUEET Kaavoitusohjelmaan on sisällytetty uusia kohteita, joiden kaavamuutostarve on tullut esiin yleiskaavatyön tai jonkin muun ajankohtaisen hankkeen yhteydessä. Toisaalta mukana on kohteita, jotka ovat olleet kaavoitusohjelmassa pitkään. Suunnittelun tarve on selkeästi olemassa, mutta kiireellisempien kohteiden mennessä edelle, nämä kohteet ovat siirtyneet. Hankkeiden ajankohtaistuessa mikä tahansa seuraavista kohteista voi nousta ohjelman kärkeen. 19. Halmeen alue, tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alue Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä laaditussa kaupan rakenneselvityksessä todettiin että Kankaanpään keskustassa olisi mahdollisuuksia tilaa vaativan erikoistavarakaupan kasvulle. Tilaa vaativa erikoistavarakauppa pitää sisällään esim. huonekaluliikkeitä, rakennustarvikeliikkeitä ja autokauppaliikkeitä. Tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle on yleiskaavassa osoitettu varaus Halmeen alueelta Pori-Parkanotien varrelta. Jotta aluetta voitaisiin markkinoida laajemmin tilaa vaativalle erikoistavarakaupalle tulisi alueen asemakaava tarkistaa ja laajentaa. 20. Paasikivenkadun varsi, tiivis pientalorakentaminen (townhouse) Keskusta-alueen tiivistämiseksi ja asumismahdollisuuksien monipuolistamiseksi on Kankaanpään keskustan alueelle suunniteltu uudenlaista tiivistä pientaloasutusta (townhouse), jollaiset ovat suosittuja esim. Keski-Euroopassa. Paasikivenkadun varsi soveltuisi hyvin tämän tyyppiseen rakentamiseen. 36