KAAVOITUSKATSAUS 2015 JA KAAVOITUSOHJELMA

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2015 JA KAAVOITUSOHJELMA YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO

2

3 KAAVOITUSKATSAUS 2015 JA KAAVOITUSOHJELMA SISÄLTÖ: sivu Esipuhe 4 Kaavajärjestelmä 5 Kaavoitusmenettely 7 Maakuntakaavoitus 10 Yleiskaavoitus 12 * Valmiit yleiskaavat 12 * Vireillä olevat yleiskaavat 14 Asemakaavoitus 15 * Vuonna 2014 valmistuneet asemak. 16 * Muut maankäyttöön liittyvät hankk. 20 * Vireillä olevat asemakaavat 25 * Vuosina kaavoitettavat alueet 31 * Lähivuosina kaavoitusta vaativat alueet 37 * Myöhemmin kaavoitettavat alueet 40 Ranta-asemakaavat 41 Muut maankäyttöön liittyvät hankkeet 42 Arvio tonttitarjonnan riittävyydestä 43 Ympäristölautakunta 43 Yhteystiedot 44 LIITTEET: Kartta 1 Yleiskaava- ja ranta-asemakaavahankkeet Kartta 2 Asemakaavahankkeet Kartta 3 Kaupungin tontit, tilanne

4 Kankaanpään keskustaa kuva kesältä 2013, Lentokuva Vallas Oy 3

5 ESIPUHE Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsaus kertoo Kankaanpään kaupunkisuunnittelun ajankohtaisista asioista. Kaavoitusohjelmassa esitellään tulossa olevia hankkeita. Asiakirja on Kankaanpäässä vakiintuneen käytännön mukaisesti laadittu syksyisin liittyen talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluun. Hankkeiden kiireellisyysjärjestys elää ja uusia kohteita otetaan ohjelmaan tarpeen mukaan. Tietoa suunnitelmista ja niiden käsittelyvaiheista saa internetistä kaupungin kotisivuilta Vuoden 2015 kaavoitus on painottunut Keskustan osayleiskaavan uudelleen valmisteluun ja asemakaavahankkeisiin. Uutena asuinalueena on kaavoituksen osalta on saatu valmiiksi Makkaramäen omakotialue, jolle on kaavassa osoitettu 25 uutta pientalotonttia. Maankäytön suunnittelussa pyritään avoimuuteen. Hankkeista tiedotetaan jo suunnittelun käynnistyessä; jokaisesta kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallisille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun sen eri vaiheissa. Tästä raportista löytyy tietoa kaavajärjestelmästä, kaavojen käsittelyvaiheista ja vaikutusmahdollisuuksista. Kaikissa kaupunkisuunnittelua koskevissa asioissa voi kääntyä ympäristökeskuksen suunnittelutoimiston puoleen. Yhteystiedot löytyvät raportin lopusta ja päivittyvät kaupungin nettisivuilla. Kankaanpäässä YMPÄRISTÖKESKUS / KAAVOITUS Ilmari Mattila Kaupunginarkkitehti 4

6 KAAVAJÄRJESTELMÄ Suomen kaavajärjestelmä koostuu eri asteisista maankäyttöä säätelevistä määräyksistä ja kaavoista, joista järjestyksessä ylemmät on otettava huomioon alempiasteisten sisällössä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Yleistavoitteet ovat luonteeltaan periaatteellisia linjauksia. Erityistavoitteet taas ovat suunnittelua koskevia velvoitteita, jotka on otettava huomioon kaikilla kaavatasoilla. Alueidenkäyttötavoitteiden pääkohdat: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisiin tavoitteisiin voidaan lukea myös: - EU-direktiivien määräykset (esim. liito-oravan suojelu), - Lait (mm. maankäyttö- ja rakennuslaki, rakennussuojelulaki, luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, muinaismuistolaki ja metsälaki Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteisin maankäytön suunnittelujärjestelmän kaavoista. Se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteitten kanssa. Maakuntakaavan laatimisesta huolehtii maakunnan liitto, valmiin kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Yleiskaava Yleiskaava on kunnan yleispiirteisen maankäytön suunnitelma. Yleiskaavassa määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö yleispiirteisesti, esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sijainti. Yleiskaavalla ohjataan yksityiskohtaisempaa asemakaavoitusta. Ranta- ja kyläalueilla yleiskaavalla voidaan ohjata suoraan rakentamista. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai osayleiskaavana kunnan osaa. Rantojen rakentamisen säätelyyn on vakiintunut tapa laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka mukaiset rantarakennusluvat voidaan myöntää ilman poikkeamislupamenettelyä. 5

7 Asemakaava Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, joka säätelee tarkasti rakentamista ja muita ympäristön muotoutumiseen vaikuttavia toimenpiteitä alueellaan. Asemakaavassa määritellään, mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavan laatimisesta vastaa kunta, asemakaavan hyväksyy kunta. Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan yleensä laadituttaa maanomistaja omalle maalleen. Ranta-asemakaava vastaa muodoltaan asemakaavaa, mutta asemakaavassa kunnalle syntyviä velvoitteita ei ranta-asemakaava suoraan tuota. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunta. 6

8 KAAVOITUSMENETTELY Kaavoitusohjelman kohde Maanomistajan tai haltijan aloite Ympäristölautakunnan päättää aloittamisesta ja palkkiosta (Maankäyttösopimus) Kunta ilmoittaa kaavan vireille tulosta ja laaditusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta valmistelumateriaaleineen (Yleiskaavoituksesta tiedotetaan kirjeitse ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille. Asemakaavoituksesta ilmoitetaan kirjeitse kaikille maanomistajille).tässä yhteydessä osallisille annetaan mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta osalliset ja muut kuntalaiset saavat tietoja lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. MRL 62, 63 Mahdollisesti viranomaisneuvottelu, neuvottelun järjestämisestä tulee keskustella alueellisen Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kanssa 66 Valmisteluvaiheen kuuleminen ja kaavaluonnoksen laadinta merkittävissä kaavahankkeissa. - Ympäristölautakunta asettaa Luonnoksen/luonnokset nähtäville jotta osallisilla on mahdollisuus arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. -tiedottaminen osallistumissuunnitelman mukaisesti (kirje, kuulutus, tiedotustilaisuus). 7

9 Kaavaehdotuksen laadinta Ympäristölautakunta käsittelee ehdotuksen ja esittää hallitukselle ehdotuksen asettamista nähtäville. Kaupunginhallitus asettaa ehdotuksen nähtäville ja pyytää lausunnot, nähtävilläoloaika 30 päivää (14 päivää lähinnä vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavan muutos) mahdollisten muistutusten tekemistä varten (Yleiskaavoituksesta tiedotetaan kirjeitse ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille. Asemakaavoituksesta ilmoitetaan kirjeitse kaikille maanomistajille) Yleiskaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunnot 1. Satakuntaliitolta, 2. kunnalta, jonka alueiden käyttöön kaava vaikuttaa ja tarpeen mukaan Varsinais-Suomen Ely-keskukselta sekä muilta yleiskaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä esim. tielaitos ja museo. Kirjallinen ilmoitus ulkopaikkakuntaisille viikkoa ennen nähtävillä oloa. - Asemakaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunnot 1. Satakuntaliitolta, jos kaava saattaa koskea maakuntakaavassa käsiteltyjä tai muutoin maakunnallisesti merkittäviä asioita, 2. Varsinais-Suomen Ely-Keskukselta jos kaava saattaa koskea valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita luonnonsuojelun tai rakennussuojelun kannalta merkittävää aluetta tai kohdetta tai maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi varattua aluetta, 3. kunnalta, jonka alueiden käyttöön kaava vaikuttaa ja tarpeen mukaan muilta viranomaisilta, joiden toimialaa asemakaavassa käsitellään, sekä asemakaavan kannalta keskeisiltä yhteisöiltä. Ympäristölautakunta käsittelee muistutukset ja lausunnot hallitusta varten. Muistutuksen tehneille on ilmoitettava kunnan perusteltu kanta, jos he ovat sitä pyytäneet. Yleiskaavassa viranomaisneuvottelu (jos järjestetty myös aloitusvaiheessa), johon kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Kaupunginhallitus tekee esityksen kaavan hyväksymisestä kaupunginvaltuustolle 8

10 Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan Hyväksymisestä tiedotettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoituksen on oltava taululla vähintään 14 päivää. Nähtäville asettamisesta alkaa valitusaika, joka on kunnallisvalituksessa 30 päivää (kuntalaki 93 ). Kunta toimittaa Varsinais-Suomen Ely-keskukselle hyväksymispäätöksen ja kaavakartan ja selostuksen. Materiaali toimitetaan myös niille, jotka ovat sitä nähtävillä ollessa pyytäneet. (Maanomistajat ja muistutuksentekijät)67 Huom. Voimaantulokuulutus kaavan saatua lainvoiman. Mahdollisuus tehdä perusteltu valitus Turun hallinto-oikeudelle. Ely-keskuksella on mahdollisuus tehdä oikaisukehotus kaavan hyväksymispäätöksestä ennen valituksen tekemistä. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollista valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antaa lopullisen päätöksen. Voimaantulokuulutus niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Voimaantulokuulutuksen jälkeen kaava on lainvoimainen. 9

11 MAAKUNTAKAAVOITUS Satakunnan maakuntakaava Maakuntakaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana, eli siinä ovat mukana kaikki maakunnan kunnat sekä kaikki alueidenkäyttömuodot eli toiminnot. Maakuntakaava toimii valtakunnallisten, ylimaakunnallisten, maakunnallisten, seudullisten ja ylikunnallisten alueidenkäyttökysymysten yhteen sovittajana. Se on ohjeena kuntakaavoitukselle ja viranomaisten muulle alueiden käyttöä koskevalle suunnittelulle. Kuntien paikalliset alueidenkäyttökysymykset käsitellään kuntien yleis- ja asemakaavoissa. Ote Satakunnan maakuntakaavaehdotuksesta 1: Kankaanpään keskustan kohdalta Satakunnan maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Maakuntakaava sai lainvoiman kaikilta osin

12 Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 (tuulivoima) Satakuntaliitossa on laadittu vaihemaakuntakaava 2, jossa osoitetaan tuulivoimarakentamiselle parhaiten soveltuvat manneralueet Satakunnassa. Vaihekaava oli hyväksymiskäsittelyssä Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Tarkemmat tiedot maakuntakaavoista löytyvät osoitteesta Ote vaihemaakuntakaavasta Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Satakuntaliitto on käynnistänyt vaihemaakuntakaava 2 laadinnan. Vaihemaakunta kaavan teemoina ovat: energiantuotanto: turve, bioenergia ja mahdollisesti tuulivoimatuotanto ja aurinkoenergia. Muita vaihemaakuntakaavan 2 teemoja ovat soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppa, maisemaalueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kankaanpään kaupunki jätti lausunnon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 11

13 YLEISKAAVOITUS (KARTTA 1) VALMIIT YLEISKAAVAT Yleiskaava määrittelee yleispiirteisesti kaupungin alueidenkäytön mm. asumisen, liikenteen ja virkistyksen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia joko koko kaupungin alueelle tai rajatulle alueelle, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kankaanpään kaupungissa on osayleiskaavoja yhteensä hehtaarin alueella seuraavasti: Taajamien (Keskusta ja Niinisalo) osayleiskaava 1992 (oikeusvaikutukseton) Majajärven osayleiskaava 1990 (oikeusvaikutukseton) Venesjärven osayleiskaava 1996, tarkistettu 2012 Vihteljärven - Niemenkylän osayleiskaava 1999 Karvianjokilaakson osayleiskaava 2006 Kooninkallion tuulivoimayleiskaava 2013 Kooninkallion tuulivoimaosayleiskaava 214OYK7 Kooninkallion tuulivoimaosayleiskaavalla ohjataan tuulivoimarakentamista Kankaanpäässä. Kaava on laillisesti sitova ja sitä saa käyttää kaavanmukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). Kaava on osa alueellista Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanketta, jossa saatiin lainvoimaiset kaavat Kankaanpään, Jämijärven ja Karvian kuntiin. Tämän lisäksi on tällä hetkellä työn alla tuulivoimakaavoitusta Honkajoelle, Siikaisiin, Jämijärvelle ja Karviaan. Kaavoitusprosessissa oli tarkoitus aluerakenteellisesti löytää tuulivoimatuotannolle parhaimmat sijoituskohteet. Tuulivoimapuistoilla toivotaan olevan kuntien kannalta merkittäviä investointi- ja verotulovaikutuksia. Kooninkallion tuulivoimapuiston rakentaminen alkoi vuonna Kaava-alue sijoittuu Kankaanpään pohjoispuolella sijaitsevaan Alahonkajoen kylään. 12

14 Kaavakartta 13

15 VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT Y1 Keskustan osayleiskaava Osayleiskaavan laadintaaan keskustaajamaan ja sen lähikyliin Hapualle, Lohikkoon ja Jyränkylään. Keskustan osayleiskaavassa on osoitetaan eri toiminnoilla parhaiten soveltuvat alueet. Osayleiskaavalla tiivistetään keskustan yhdyskuntarakennetta. Kaavoitusratkaisut tukevat Kankaanpään keskustan kehitystä entistä elinvoimaisemmaksi ja monipuolisemmaksi kaupunkiympäristöksi, jonka vahvuuksia ovat palveluiden ja työpaikkojen läheisyys sekä mielenkiintoiset katutilat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet. Osayleiskaava tukee tavoitetta ehjästä ja energiagigatehokkaasta kaupunkirakenteesta, mikä antaa kaupunkilaisille mahdollisuuden tehdä vastuullisia valintoja niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Suunnitelma vastaa ilmastomuutoksen haasteisiin luomalla lähtökohdat vähäenergisen kaupunkiympäristön toteuttamiselle. Keskustan osayleiskaavan vaiheet 1. Kaupunginhallitus teki päätöksen kaavan kaavoitustyön käynnistämisestä Kaavan laatijaksi valittiin Eriksson Arkkitehdit OY. 3. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaluonnoksesta saatiin 26 lausuntoa, 76 kirjallista huomautusta ja 33 kylätilaisuuksissa saatua huomautusta. Saadun palautteen perusteella kaavaluonnokseen tehtiin yli 60 muutosta. 4. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin 18 lausuntoa ja jätettiin 21 muistutusta. Saadun palautteen pohjalta kaavaehdotukseen tehtiin 24 muutosta, joista merkittävin oli Narvin alueen jättäminen pois hyväksymiskäsittelyyn menevästä osayleiskaavasta. Syynä Narvin alueen pois jättämiseen oli Narvin kyläalueella vireillä oleva louhoslupa. Se että tuleeko Narvin kyläalueelle louhos vai ei vaikuttaa keskeisesti alueen tuleviin maankäyttöratkaisuihin. Narvin kylän osalta yleiskaavoitusta jatketaan kun louhoslupapäätös on saanut lainvoiman. 5. Kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan osayleiskaavan Ely-keskus jätti kaavasta oikaisukehotuksen, minkä pohjalta kaupunki lähdeti valmistelemaan kaavaa asetettavaksi uudelleen nähtäville oikaisukehotuksessa esille nostettujen asioiden osalta. Ely-keskuksen ja Turun hallinto-oikeuden oikaisukehotukseen liittyvistä tulkintaeroista johtuen Turun hallinto-oikeus kumosi kaavan hyväksymispäätöksen Yleiskaava otettiin uudelleen valmisteluun ja päätettiin asettaa nähtäville mielipiteiden saamiseksi ennen kaavan asettamista uudelleen nähtäville kaavaehdotuksena. 8. Kaavoitukseen liittyviä selvityksiä on laadittu vuoden 2014 aikana. 9. Maa-alueita on hankittu yleiskaavoituksen kannalta keskeisiltä alueilta. 10. Yleiskaava oli nähtävillä ehdotuksena Kankaanpään keskustan osayleiskaavaan voi tutustua kaupungin nettisivuilla: 14

16 15

17 ASEMAKAAVOITUS (KARTTA 2) Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisesti alueiden käyttö ja rakentamistapa: rakennusoikeus, rakennusten korkeus ja rakennusten sijainti tontilla. Asemakaava tai asemakaavan muutos laaditaan joko kaupungin tai maanomistajien aloitteesta. Kaavat laatii yleensä ympäristökeskuksen suunnittelutoimisto. Kankaanpään kaupungissa on vahvistettua asemakaavaa yhteensä 1004 ha (rasteroitu alue kartalla 2). Vanhaa, maalaiskunnan aikaista rakennuskaavaa (nyk. myös asemakaava) on jäljellä vielä 53,2 ha. Lentokuva Vallas Oy 16

18 SUUNNITTELUKAUDELLA 9/2014-9/2015 VALMISTUNEET ASEMAKAAVAT 1. Makkaramäki, Karusellin alue AK 5169 Asemakaavalla tiivistetään ja täydennetään kaupunkirakennetta tekeillä olevan Keskustan osayleiskaavan mukaisesti. Kaava-alue on kooltaan 14 ha. Kaavalla saadaan Ruokojärven tuntumaan uusia, houkuttelevia tontteja. Kaavoitustyön perusteena on myös vuonna 2006 tehty keskustaajaman kaavoituksen ja vesihuollon lievealueselvitys, minkä mukaan kaupungin viemäriverkkoa on tarkoituksenmukaista laajentaa suunnittelualueelle ottaen huomioon alueella jo oleva asutus ja Ruokojärven läheisyys. Kaavaluonnos oli ensimmäisen kerran nähtävillä jo vuonna Maanhankinta ja kaavoitussopimuksien laadinta vei aikaa, mistä johtuen kaavoitus voitiin käynnistää uudelleen vasta vuonna Käytyjen neuvottelujen pohjalta kaavaan ja kaavaalueeseen tuli muutoksia, joista johtuen kaava päätettiin asettaa uudelleen nähtäville luonnoksena Asemakaava oli nähtävillä ehdotuksena , Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan Kaavassa on osoitettu 37 pientalotonttia, joista uusia rakennuspaikkoja on 25 kappaletta. Kaupungin omia myytäväksi tulevia tontteja on kaikkiaan

19 2. Vuohiniityn ja Valkilantien asemakaavan muutos AK 5177 Tekninen keskus lähti suunnittelemaan Vuohiniityntien perusparannusta Tässä yhteydessä todettiin että asemakaava ei Vuohiniityntien ja Valkilantien osalta vastaa kaikilta osin toteutuneita katujaratkaisuja. Jotta uusi katusuunnitelma voitaisiin hyväksyä, tulisi sen olla asemakaavan mukainen. Kaavamuutoksella päivitetään katualueet ja niihin liittyvät puistoalueet vastaamaan toteutunutta tilannetta ja tulevia tavoitteita. Asemakaava on ollut nähtävillä luonnoksena Asemakaava oli nähtävillä ehdotuksena Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan

20 3. Kulttuurikorttelin 20 asemakaavan muutos AK 5178 Asemakaavamuutoksella pyritään vahvistamaan Kankaanpään roolia kaupallisena keskuksena. Nykyisellään kulttuurikortteli on pääosin käyttämätön.. Kaavamuutos koskee korttelia 20, jolle on alkuaan suunniteltu kulttuurirakennuksen toteuttamista. Uusi Kankaanpää-sali ja ideat mahdollisen uuden kulttuurirakentamisen mahdolliselle sijoittumisesta taidekoulun läheisyyteen ovat mahdollistaneet kulttuurikorttelin kehittämisen muiden toimintojen tarpeisiin. Korttelin 20 osalta on olemassa hankesuunnitelma erikoistavarakauppaan keskittyvän liikekeskuksen toteuttamiseksi. Mahdollisuuksia kaavan muuttamisesta liikerakentamisen tarpeisiin tutkittiin ja todettiin kaavamuutoksen olevan mahdollinen. Kaupan mahdollinen vahvistuminen ydinkeskustan alueelle nähtiin Kankaanpään kannalta hyvänä asiana. Kaavalla mahdollistetaan erikoistavarakaupan liikkeistä/ ja palvelutiloista koostuvan liikekeskuksen rakentaminen kortteliin 20. Asemakaava oli nähtävillä ehdotuksena , Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan

21 4. Asemakaavan muutos Käpylä AK 5174 Kaavamuutosalue sijaitsee 2. kaupunginosassa Käpylässä Asemakadun, Larumonkadun, Larumonpuiston ja huoltoaseman tontin (St1) rajaamalla alueella. Asemakaavanmuutos laitettiin vireille omistajan esityksestä. Asemakaavaa on muutettu siten, että nykyisin kokonaisuudessaan liikerakennusten korttelialueeksi ja yhdeksi tontiksi osoitettu alue jaetaan kahteen osaan. Kaavamuutosalueen Larumonkadun puoleinen osa on tarkoitus muuttaa erillispientalojen korttelialueeksi. Alueella sijaitsee perusparannettu omakotitalo, joka halutaan säilyttää asuinkäytössä. Alueen Asemakadun puoleinen osa on tarkoitus jättää liikerakennusten korttelialueeksi. Asemakaava on ollut nähtävillä luonnoksena Asemakaava oli nähtävillä ehdotuksena Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan Asemakaavan mukainen rakentaminen on toteutumassa vuoden 2015 aikana. 20

22 5. Asemakaavan muutos Kärki AK 5179 Kaava-alue sijaitsee Kärjen kaupunginosassa n. 1 kilometrin etäisyydellä kaupungin ydinkeskustasta kaakkoon. Asemakaavanmuutos laitettiin vireille omistajan esityksestä. Kaava-alueen kiinteistöillä on tarkoitus rakentaa asuintiloja nykyisiin ullakkotiloihin sekä tulevaisuudessa mahdollisesti varasto- ym. tiloja asuntojen käyttöön ja mahdollisesti erillinen asuinrakennus. Nykyinen voimassa oleva asemakaava ei mahdollista suunniteltuja rakentamistoimenpiteitä. Toimenpiteet edellyttävät muutoksia tonttien rakennusoikeuksiin, kerroslukuihin ja rakennusaloihin. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa suunnitellut asuintilojen ja varastotilojen laajennus/uudisrakennushankkeet tonteilla 9 ja 10. Asemakaava oli nähtävillä luonnoksena Asemakaava oli nähtävillä ehdotuksena Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan

23 MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT HANKKEET Uusi Kankaanpää suunnittelutyöpaja ja sen jatkohankkeet Kankaanpäässä järjestettiin osallistava arkkitehtuurityöpaja Uusi Kankaanpää! -suunnittelutyöpaja pyrki tuomaan uusia ajatuksia ja näkökulmia Kankaanpään kehittämiseen. Tapahtuman järjesti nuorten arkkitehtien Uusi Kaupunki -kollektiivi ( yhteistyössä Kankaanpään kaupungin kanssa. Työpajojen työskentelyssä keskeisessä roolissa olivat aktiivitoimijoilta ja kuntalaisilta saadut ideat. Yle kuvasi työpajan kaupunkisuunnitteluaiheiseen tv-sarjaan Kaupunki uusiksi. Tunnin lähetys Kankaanpäästä esitetään Yle-Teemalla syksyn 2014 aikana. Työpajojen kohteina olivat Taidekouluun liittyvä kulttuurikampus, tori, seurakuntakeskus, Niinisalon tyhjentyneet vuokratalot ja Venesjärven kylä. Suunnitelmat kokonaisuudessaan löytyvät kaupungin sivuilta tai osoitteesta Työpajojen pohjalta käynnistyneet hankkeet: Kulttuurikampuksen esiselvitys käynnistettiin kesällä Torin kehittäminen aloitettiin Torin kehittämiseksi nimettiin torityöryhmä. Seurakuntakeskus on myyty yksityiselle taholle, joka kehittää kokonaisuutta. Venesjärven osalta on arvioitu yleiskaavan muutostarpeita työpajassa tulleiden ideoiden pohjalta. Esitys Kulttuurikampukseksi 22

24 Esitys torin lavasta ja katoksesta Esitys seurakuntakeskuksen alueen lisärakentamisesta 23

25 Yksi vaihtoehto Niinisalon vuokratalojen uudesta käytöstä. Taiteilijatalo Venesjärven koulun piharakennuksesta esitettiin Kyläklubia 24

26 VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT 1. Terveyskeskuksen alueen asemakaavan muutos Kaava-alue sijaitsee Tapalankadun varressa noin yhden kilometrin etäisyydellä kaupungin ydinkeskustasta länteen. Alue rajautuu koillisessa Tapalan ja idässä Järventaustan asuinalueisiin. Asemakaavoitus käynnistettiin lautakunnan päätöksellä alueelle vireillä olevan rakennushankkeen ja tuetun asumisen tarpeisiin. Asemakaavan tavoitteena on osoittaa tontti olemassa olevalle vanhusten asumispalvelutalolle sekä neljä uutta tonttia tuetun asumisen tarpeisiin. Samalla huomioidaan terveyskeskuksen laajentumismahdollisuus olemassa olevan kiinteistön välittömässä läheisyydessä sekä yleisten rakennusten korttelialueen luoteisosa nähdään mahdollisena uuden vanhusten asumispalvelutalon sijaintipaikkana. Asemakaava on ollut nähtävillä luonnoksena

27 26

28 2. Keskustan kulttuurikorttelin eteläosan asemakaavoitus Kortteli sijaitsee hyvin keskeisesti Kankaanpään kaupunkirakenteessa. Osittain huonokuntoisen ja hoitamattoman alueen tulevaisuus tulisi ratkaista asemakaavoituksella ja siihen liittyvällä kehittämissuunnittelulla. Korttelin alueella on tällä hetkellä rakentumatonta aluetta ja osa alueen rakennuksista on hyvin huonokuntoisia. Aarhollin kiinteistö on asetettu homeen takia käyttökieltoon. Asuntola ja kutomo/hammashoitola edellyttäisivät lähitulevaisuudessa mittavia korjaustoimia. Yleiskaavoituksen yhteydessä on kaupungin näkemyksenä linjattu että asuntolaa ja vanhaa sairaala ei esitetä suojeltaviksi. Asemakaavoitus tullaan käynnistämään alueen kehittämissuunnitelmalla, jossa tehdään yhteistyötä kuntalaisten, järjestöjen ja eri hallintokuntien kanssa. Lentokuva Vallas Oy 27

29 3. Kulttuurikampuksen alueen asemakaavoitus Kesällä 2015 käynnistettiin kulttuurikampusalueen esiselvityksen laadinta. Esiselvityksellä haetaan ideoita kulttuurikampuksen toteuttamiselle ja kaupungintalon ja taidekoulun välisen alueen maankäytölle. Esiselvityksen aikana on alueelle ilmaantunut monia mahdollisia käyttötarkoituksia. Esillä on ollut kylätaloa, päiväkotia, museota, työtiloja ja vanhusten asumista. Alueen mahdollisia käyttömuotoja arvioitaessa on tullut ilmi, että osa tarpeista voi tulla piankin toteutukseen, mistä johtuen alueen asemakaavoitusta on lähdetty tutkimaan. Aluetta tullaan asemakaavoituksessa tarkastelemaan laajempana kokonaisuutena, jonka sisään kuuluvat virastotalo ja kaupungintalo. Alueen kokonaispinta-ala on 4,8ha 28

30 4. Halmeen teollisuusalueen asemakaavan laajennus Kankaanpään kaupunki on hankkinut omistukseensa Halmeen nykyisen teollisuusalueen länsipuolelta. Alue on osoitettu valmisteilla olevassa osayleiskaavassa teollisuusalueeksi. Koska teollisuustonttien kysyntä on ollut viime vuosina odotettua vilkkaampaa, kaupunki käynnistänyt vuoden 2015 aikana Halmeen teollisuusalueen laajennuksen kaavoituksen. Kaava-alueen koko on 32ha. Alueelle on laadittu luontokartoitus kesän 2014 aikana. Lentokuva Vallas Oy 29

31 5. Kankaanpään liittymän liikenneaseman asemakaava Valtatien 23 ja kantatien 44 liittymän eteläpuolella olevan maa-alueen omistajan kanssa on tehty kaavoitussopimus vuonna Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa liikenneaseman toteuttaminen kiertoliittymän eteläpuolelle. Alueen liikennejärjestelyjen toteuttamiseksi tilattiin liikennesuunnitelma, joka valmistui vuoden 2015 aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Yleiskaavatyön yhteydessä laadittu kohdesuunnitelma Ilmakuva Kankaanpään liittymän alueesta vuodelta 2008., Lentokuva Vallas Oy 30

32 6. Pikku-Mateen ranta-asemakaavan laadinta Pikku-Made Järvellä on Mateenkallion ja Leirirannan ranta-asemakaavojen väliin jäänyt kaavoittamatta rantaa 115m matkalta. Maanomistaja teki esityksen kaupungille ranta-asemakaavan laatimisesta alueelle. Mitoituksen perusteella ranta-alueelle on mahdollista osoittaa yksi uusi lomarakennuspaikka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaehdotus oli nähtävillä Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemkaavan laadinta Venesjärvellä Marjakeitaan ja Karilahden ranta-asemakaavojen väliin on jäänyt kaavoittamatta kaksi jo rakentunutta loma-asuntokiinteistöä. Maanomistajat tekivät esityksen kaupungille ranta-asemakaavan laatimisesta alueelle. Kaavassa osoitettaan olemassa olevat rakennuspaikat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaehdotus oli nähtävillä

33 8. Lohikon teollisuusalueen asemakaavan muutos 14. kaupunginosan (Lohikko) kortteleita koskevan teollisuusalueen asemakaavan tarkistaminen Vuonna 1991 laadittu Lohikon teollisuusalueen asemakaava on toteutunut vain pieneltä osaltaan. Voimassa olevassa kaavassa on useita toteutumattomia katuja ja korttelialueita. Kaavan tarpeellisuutta ja ajanmukaisuutta on syytä tarkastella, ja aluetta koskeva kaava tulee muuttaa kaupungin nykyisiä tavoitteita vastaavaksi. 32

34 VUOSINA KAAVOITETTAVAT ALUEET 9. Mettälänkankaan asuinpientaloalueen asemakaavoitus Kaupunki on hankkinut omistukseensa maa-alueita Mettälänkankaan alueelta asuntorakentamisen tarpeisiin. Lisää aluetta saatiin hankittua vuonna Alue sijaitsee kaupungin itäpuolella alle 2km etäisyydellä torilta. Keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa, maisemalliset seikat ja hyvä maaperä tekevät alueesta hyvin pientalorakentamisen soveltuvan. Mettälänkankaan alueelle on laadittu luontokartoitus kesän 2014 aikana. Mettälänkankaan 1- vaihe käynnistyy vaihtoehtoisen tonttitarjonnan varmistamiseksi. 33

35 10. Pansian pienteollisuusalueen asemakaavoitus Kankaanpään kaupunki on hankkinut omistukseensa laajan maa-alueen Pansian ja Mettälänkankaan alueilta. Alue kattaa suurelta osin valmistelussa olevassa osayleiskaavassa APT merkinnällä osoitetun pienteollisuusaluevarauksen. Koska teollisuustonttien kysyntä on ollut viime vuosina odotettua vilkkaampaa, kaupunki käynnistää vuoden 2015 aikana Pansian pienteollisuusalueen asemakaavoituksen. Alueelle on laadittu luontokartoitus kesän 2014 aikana. 34

36 11. Kelankaaren Y-tontti Korttelille 744 on rakentumassa asumispalveluyksikkö. Korttelista osa jää nyt toteutuvan rakennuspaikan ulkopuolelle. Korttelin rajausta on tarkoitus laajentaa hieman puistoalueen puolelle, jotta kortteliin saataisiin osoitettua paremmin toteutettava tontti yleisten rakennusten rakentamista varten. 12. Venesjärven kyläalueen osayleiskaavan tarkistus Venesjärven kyläalueen rakennushankkeet ja uusien asuntotonttien saaminen kylän keskustaan edellyttävät osayleiskaavan tarkistamista. 35

37 13. Pitkämäen 2. osa.alue Pitkämäen kaavarunko laadittiin vuonna 1992 kaupungin omistamalle noin 140 ha alueelle. Alueen käyttöönotto kuitenkin siirtyi ja ensimmäisen osa-alueen asemakaava vahvistui vuonna Alueen pientalorakentaminen on käynnistynyt ja kaavaaluetta voidaan laajentaa tarpeen mukaan. Luonteva seuraava kaava-alue on rajattu oheiseen kuvaan. Pitkämäen kaavarungon havainnekuva vuodelta 1992 (Arkk.tsto A-konsultit) ja kaavoituksen eteneminen. 14. Käpylä, ent. meijerin alue Kankaanpään entisen osuusmeijerin alue on vanhan rakennuskaavan mukaista teollisuusaluetta. Alueelle ja sitä ympäröivään suurkortteliin (Rautatienkadulta entiselle rautatieasemalle asti) on tarpeen laatia asemakaava. Hanketta viedään eteenpäin yhteistyössä kiinteistönomistajan kanssa meijerialueen ja olevan rakennuskannan tulevan käyttötarkoituksen täsmennyttyä. Ote kaavoitustilannekartasta, josta käy ilmi, että meijerin alue ja sen viereinen rautatiealue ovat asemakaavoitetun alueen keskellä vielä ilman asemakaavaa. 36

38 15. Rauhankadun varsi Rauhankadun varren kaavoitusta on kiirehditty maanomistajien taholta ja ympäristölautakunta on jo päättänyt ottaa kohteen kaavoitusohjelmaan. Entisten rakennuskaava-alueiden asemakaavoittaminen on tärkeää mm täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi. Rauhankadun pohjoispäässä on myös asemakaavan muutostarvetta: Rauhankadun omakotiasutus on luokiteltu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi sekä maakuntakaavassa että yleiskaavassa. Kohteen säilyttämiseksi tulisikin korttelin 178 rivitalorakentamisen mahdollistavaa, vanhentunutta asemakaavaa muuttaa. 16. Kooninkallion tuulivoimapuistoalueen osayleiskaavan laajennus Kooninkallion kaavoituksessa olevan tuulivoimapuiston pohjois- ja eteläpuolella on alueita, jotka soveltuisivat tuulivoimarakentamiselle. Tuulivoimatuotannon keskittäminen yhtenäisiksi aluekokonaisuuksiksi on maisemallisesti tuotantoteknisistä syistä järkevää. Tavoitteena on luoda yhtenäinen laajempi tuulivoimapuisto Honkajoen Kirkkokallion ja Kooninkallion alueille. Kooninkallion tuulivoimapuiston laajennukseen liittyvien selvitysten laadinta on alkanut. 37

39 LÄHITULEVAISUUDESSA KAAVOITUSTA VAATIVAT ALUEET Kaavoitusohjelmaan on sisällytetty uusia kohteita, joiden kaavamuutostarve on tullut esiin yleiskaavatyön tai jonkin muun ajankohtaisen hankkeen yhteydessä. Toisaalta mukana on kohteita, jotka ovat olleet kaavoitusohjelmassa pitkään. Suunnittelun tarve on selkeästi olemassa, mutta kiireellisempien kohteiden mennessä edelle, nämä kohteet ovat siirtyneet. Hankkeiden ajankohtaistuessa mikä tahansa seuraavista kohteista voi nousta ohjelman kärkeen. 17. Käpylä, Kruunuhaan alue Alue on kaupunkirakenteessa keskeistä, yksityisessä omistuksessa olevaa entistä rakennuskaava-aluetta, jonka asemakaavoitus ajankohtaistuu hankkeiden myötä. Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä on alueelle laadittu kohdesuunnitelma ja visioitu keskustan kaupallisten palveluiden lisärakentamista Citymarketin ympäristöön. Osayleiskaavaan on osoitettu Paasikivenkadun ja Käpylänkadun jatkeiden muodostama kokoojakatulenkki, jonka etelän puoleinen alue on varattu keskustatoimintojen laajentumisalueeksi. Ote osayleiskaavatyön yhteydessä laaditusta kohdesuunnitelmasta ns. Kankaanpeltojen alueella. Alue tarjoaa mahdollisuuksia keskustatoimintojen laajentamiseen. 18. Halmeen alue, tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alue Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä laaditussa kaupan rakenneselvityksessä todettiin että Kankaanpään keskustassa olisi mahdollisuuksia tilaa vaativan erikoistavarakaupan kasvulle. Tilaa vaativa erikoistavarakauppa pitää sisällään esim. huonekaluliikkeitä, rakennustarvikeliikkeitä ja autokauppaliikkeitä. Tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle on yleiskaavassa osoitettu varaus Halmeen alueelta Pori-Parkanotien varrelta. Jotta aluetta voitaisiin markkinoida laajemmin tilaa vaativalle erikoistavarakaupalle tulisi alueen asemakaava tarkistaa ja laajentaa. 38

40 19. Päiväkoti Petäjäisen alueen asemakaavamuutos Päiväkoti Petäjäisen laajennusosan rakentamisen yhteydessä tehtiin alueelle tiemuutoksia, jotka tulisi päivittää asemakaavaan. Samassa yhteydessä tulisi ratkaista myös alueen muita liikennejärjestelyjä. 20. Jämintien varsi Alue on kaupunkirakenteessa keskeistä, osin kaupungin ja osin yksityisessä omistuksessa olevaa entistä rakennuskaava-aluetta. Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä on alueelle visioitu täydennysrakentamista Jämintien varteen vanhan rakennuskaavan puistoalueelle ja osin hyödyntäen ylileveää Jämintien katualuevarausta. Täydennysrakentamisella voitaisiin tarjota vaihtoehtoista keskusta-asumista ja muokata kaupungin sisääntulonäkymää korkeatasoisen houkuttelevaksi. Ote osayleiskaavatyön yhteydessä laaditusta kohdesuunnitelmasta: Visio Jämintien varren urbaanista kaupunkiasumisesta. 21. Lohikko Lohikon Metsärinteentien alue on saatu kaupungin jätevesiverkon piiriin. Tämä kylän ydinalue tulisi asemakaavoittaa. Ns. lievealueselvityksen yhteydessä alueelle on laadittu alustava kaavarunko vuonna Alueella on jonkin verran myös kaupungin maanomistusta. Vireillä oleva osayleiskaavatyö ohjaa tulevaa asemakaavoitusta. 22. Jyränkylä Jyränkylän alue on saatu kaupungin jätevesiverkon piiriin. Alueelle kohdistuu rakentamispaineita ja se tulisi asemakaavoittaa. Ns. lievealueselvityksen yhteydessä vuonna 2006 alueelle on laadittu alustava kaavarunko. Vireillä oleva osayleiskaavatyö ohjaa tulevaa asemakaavoitusta. 39

41 23. Niinisalon osa-alue (Esan Lvykaluste ympäristöineen) Kaavahanke tuli vireille alueella toimivan Esan Levykaluste Oy:n laajennustarpeen vuoksi. Kaavanlaatijana toimi AirIx Ympäristö Oy. Suunnittelualue käsitti Niinisalonkadun, Taulunojantien, Kievarinkadun ja Lampisenkadun välisen alueen. Asemakaavaehdotus valmistui 2007 ja kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan Hyväksymispäätöksestä valitettiin Turun hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksellään kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksen. Kaupunki valitti asiasta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KH ), joka kuitenkin päätti pysyttää Turun hallinto-oikeuden päätöksen. Kaava kumottiin, koska sen katsottiin perustuneen riittämättömiin selvityksiin. Asemakaavatyö tulisi käynnistää uudelleen alusta ja laatia edellytetyt selvitykset. Suurelta osin voitaisiin kuitenkin hyödyntää jo tehtyä työtä. 24. Reimanpelto Ympäristökeskus ja tekninen keskus ovat yhdessä järjestetyssä suunnittelupalaverissa arvioineet mitkä alueet soveltuisivat parhaiten lähitulevaisuudessa asuntoja teollisuusrakentamiseen. Suunnittelukokouksessa todettiin että Reiman omakotialueen ja Jämintien välinen alue olisi yksi mahdollinen lähitulevaisuuden asuntorakentamisalue. Alueen todettiin soveltuvan asuntorakentamiseen, koska sen toteuttaminen parantaisi liikenneturvallisuutta. Alue soveltuisi hyvin asuntorakentamiseen myös yhdyskuntatekniikan ja rakennettavuuden kannalta. Kyseisen liikenneyhteyden toteuttamisesta on jätetty myös valtuustoaloite Alue on yksityisessä omistuksessa ja edellyttää näin ollen alueen hankkimista kaupungille tai kaavoitussopimuksen laadintaa. Ote valmisteilla olevasta yleiskaavasta 40

42 Entinen rakennuskaava-alue Kaavoitusohjelman kohteet 14, 15, 17 ja 23 sisältävät maalaiskunnan aikana vahvistunutta rakennuskaavaa. Näiden lisäksi ko. aluetta on vielä Ruokojärven rannassa. Alue on ollut rakennuskiellossa kuntamuodon muutoksesta 1967 lähtien. Kielto umpeutui ja kaavat tulivat voimaan asemakaavana. Kaupunginhallitus arvioi kaavojen ajantasaisuutta , mistä lähtien ko. alueet ovat jälleen olleet rakennuskiellossa kaavojen vanhentuneisuuden vuoksi. Kieltoa on jatkettu KH:n päätöksellä ja se on voimassa vielä asti. MYÖHEMMIN KAAVOITETTAVAT ALUEET Ohjelmakauden ulkopuolelle jäävät kohteet (mustalla rajatut alueet kartalla 2) Ohjelmakauden ulkopuolelle jää kohteita, joiden kaavoitus on kuitenkin arvioitu lähitulevaisuudessa tarpeelliseksi. Asuntorakentamisen tulevia kaavoituskohteita ovat: 25. Mettälänkangas laajennus 26. Myllymäen laajennusalue 27. Pitkämäen laajennusalue 28. Lohikkoon osoitettu alue Teollisuusrakentamisen tulevia kaavoitushohteita ovat : 29. Pansian teollisuusalueen laajennus 30. Koskenojan teollisuusalueen laajennus Muita kaavoitusta vaativia kohteita: 31. Ruokojärven länsireunan kulttuuri-, maisema- ja virkistysalue 32. Myllymäen Y-tontin asemakaavan muutos RANTA-ASEMAKAAVAT Kankaanpään kaupungin alueella on eri järvien rannoilla rantakaavoitettua aluetta yhteensä 607,44 ha. Pinta-alaa on viimeksi kasvattanut vuonna 2009 hyväksytty Pikku- Mateen lounaisosan ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavan laatiminen on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan pääsääntöisesti maanomistajien asia. 41

43 Rantojen suunnittelutilanne on Kankaanpäässä melko hyvä, kun lisäksi Venesjärven, Vihteljärven ja Karvianjokilaakson alueilla on kaupungin laatimat oikeusvaikutteiset yleiskaavat. Kankaanpään kaupunki laatii vuonna 2015 myyntityönä täydentävät rantakaavat Venesjärvelle (2 rakennuspaikkaa) ja Pikku Mateelle 1 (rakennuspaikka). MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT HANKKEET Pohjois-Satakunnan aluearkkitehtitoiminta Kankaanpään kaupunki on tehnyt sopimuksen Honkajoen, Jämijärven, Siikaisten, Karvian ja Merikarvian kanssa aluearkkitehtipalveluiden myymisestä. Kankaanpään kaupungin ympäristökeskus tarjoaa asiantuntijapalveluita kaavoitukseen, rakentamiseen, kulttuuriympäristön hoitoon, kiinteistön muodostukseen ja kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Palveluita myydään resurssien puitteissa. Ilmari Mattila toimii kuntien asiantuntijana ja osallistuu viranomaisyhteistyöhön maakunnallisissa hankkeissa. Ilmari Mattila toimii aluearkkitehtitoiminnasta vastaavana henkilönä Kankaanpään kaupungilla. Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke Jämijärven, Kankaanpään, Karvian ja Siikaisten kunnat ovat käynnistäneet yhteisen hankkeen, jossa kunnat yhdessä pyrkivät valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti kaavoittamaan seudullisesti tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvia alueita. Hankkeeseen on haettu rahoitusta Ympäristöministeriöltä, jolla katetaan pääosa hankkeen kustannuksista. Kaavoitustyö lähti käyntiin neljän kunnan kaikki alueet kattavalla esiselvityksellä, jossa haettiin tuulivoimatuotannolle parhaiten sopivat alueet. Keskeneräisiä tuulivoimakaavoja on vireillä vuonna kpl. Ympäristökeskus on toteuttanut seutukunnalle neljä lainvoimaista tuulivoimayleiskaavaa. Investointeina se tarkoittaa n. 160 milj. euroa. Nämä neljä puistoa tuottavat rakennuttuaan kiinteistö- ja vuokratuottoina seutukunnalle euroa/vuosi. Lisäksi puistojen rakentamisen työllisyysvaikutus seutukunnalle on 400 henkilötyövuotta josta myös syntyy verotuloja kunnille. 42

44 ARVIO TONTTITARJONNAN RIITTÄVYYDESTÄ Kaivolan alueella on vapaana 10 omakotitonttia sekä yksi paritalotontti. Pitkämäen alueella on varattavissa 19 omakotitonttia, 2 paritalotonttia ja 1 rivitalotontti. Lisäksi vapaita tontteja löytyy Lovikylästä yksi paritalotontti. Käpylässä vielä yksi omakoti/liikerakentamisen tontti on vapaana. Pieksukadulla on lisäksi vapaana kaksi rivitalotonttia. Yhteensä vapaita tontteja on tällä hetkellä 29 omakotitonttia, 4 paritalotonttia, 3 rivitalotonttia. Kerrostalotontteja Paasikivenkadun ja Alpinkadun jatkeen varrella. Tilanne on syyskuulta Makkaramäen Karusellin kaava hyväksyttiin alkuvuodesta Pienillä yhdyskuntateknisillä toimilla kaavan alueelta on mahdollista saada kaupungille myyntiin 4 kaupungin omistamaa uutta tonttia. Tämän jälkeen alueelle jää vielä 9 uutta tonttia, jotka saadaan myyntiin lähivuosina riippuen yhdyskuntateknisistä resursseista. Yritystontteja on tarjolla edelleen mm. Lorvikylässä Ruukinkadun varrella ja Halmeen teollisuusalueella sekä Metallikylän alueella. Tonttien kysyntään on pystytty vastaamaan. Suurin kysyntä viime vuosina on ollut m²:n teollisuustonteille Vuonna 2014 on saatu hankittua erittäin merkittävä alue Mettälänkankaalta kaupungin omistukseen, jonka asemakaavoitus voidaan käynnistää, ja josta on mahdollista saada uusia tontteja kaupungille lähivuosina niin asuinrakentamiseen kuin kevyempään teollisuusrakentamiseenkin. Voidaan todeta, että kaavoituksen raakamaatilanne on tällä hetkellä varsin tyydyttävä ja tonttitilanne kysyntään nähden riittävä. Tonttitarjontaan voi tutustua kaupungin nettisivujen etusivun linkistä Kaupungin tonttitarjonta. 43

45 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Maankäytön suunnittelusta vastaa Kankaanpäässä ympäristölautakunta, jolle kuuluvat myös mittaus- ja kiinteistötoimen sekä rakennusvalvonnan asiat. Ympäristölautakunnan kokoonpano kaudella on: Jäsen Jari Koivisto, pj. Sami Ojala, vpj. Anne Hakala Kauko Kerola Kalle Komppa Arno Koskela Oili Lehtinen Irmeli Rosenberg Eevaliisa Toivola Henkilökohtainen varajäsen Sari Mäki Marko Leponiemi Irmeli Elomaa Petri Ylikoski Mikko Korpela Aatos Kangas Ville Kiviharju Nina Rajamäki Kirsi Hietikko Kaupunginhallituksen edustajana ympäristölautakunnassa on Tapio Hietaoja ja varaedustajana Kari Kähkönen. Kaavoitusta koskevat asiat saavat lopulliset päätöksensä kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. 44

46 YHTEYSTIEDOT - Ilmari Mattila, kaupunginarkkitehti puh ilmari.mattila(at)kankaanpaa.fi - Janne Tuomisto, maankäyttöinsinööri, puh janne.tuomisto(at)kankaanpaa.fi - Marjo Lahtinen, suunnitteluavustaja, puh marjo.lahtinen(at)kankaanpaa.fi - Samir Abboud, projektipäällikkö tuulivoimakaavoitus, puh samir.abboud(at)kankaanpaa.fi Kankaanpään kaupunki laatii kaavoja myös Merikarvian, Siikaisten, Honkajoen, Karvian ja Jämijärven kunnille aluearkkitehtitoimintaan liittyvänä palveluna. KANKAANPÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO Kaupungintalo, 3.kerros, Kuninkaanlähteenkatu 12, PL 36, KANKAANPÄÄ 45