KAAVOITUSKATSAUS 2016 JA KAAVOITUSOHJELMA

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2016 JA KAAVOITUSOHJELMA YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO

2

3 KAAVOITUSKATSAUS 2016 JA KAAVOITUSOHJELMA SISÄLTÖ: sivu Esipuhe 4 Kaavajärjestelmä 5 Kaavoitusmenettely 7 Maakuntakaavoitus 10 Yleiskaavoitus 12 * Valmiit yleiskaavat 14 Asemakaavoitus 17 * Vuonna 9/ valmist.asemak. 18 * Muut maankäyttöön liittyvät hankk. 24 * Vireillä olevat asemakaavat 27 * Vuosina kaavoitettavat alueet 35 * Lähivuosina kaavoitusta vaativat alueet 40 * Myöhemmin kaavoitettavat alueet 43 Ranta-asemakaavat 41 Muut maankäyttöön liittyvät hankkeet 44 Arvio tonttitarjonnan riittävyydestä 45 Ympäristölautakunta 46 Yhteystiedot 47 LIITTEET: Kartta 1 Yleiskaava- ja ranta-asemakaavahankkeet Kartta 2 Asemakaavahankkeet Kartta 3 Kaupungin tontit, tilanne

4 Kankaanpään keskustaa kuva kesältä 2013, Lentokuva Vallas Oy 3

5 ESIPUHE Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsaus kertoo Kankaanpään kaupunkisuunnittelun ajankohtaisista asioista. Kaavoitusohjelmassa esitellään tulossa olevia hankkeita. Asiakirja on Kankaanpäässä vakiintuneen käytännön mukaisesti laadittu syksyisin liittyen talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluun. Hankkeiden kiireellisyysjärjestys elää ja uusia kohteita otetaan ohjelmaan tarpeen mukaan. Tietoa suunnitelmista ja niiden käsittelyvaiheista saa internetistä kaupungin kotisivuilta Vuonna 2016 kaavoista lainvoiman saivat Kankaanpään keskustan osayleiskaava ja Venesjärven keskustan osayleiskaavan muutos. Tämän lisäksi on laadittu asemakaavoja ja ranta-asemakaavoja. Tällä hetkellä merkittävimpänä kehittämiskohteena on Kulttuurikampuksen alue kaupungintalon ja taidekoulun välissä. Mittaustoimessa käynnistettiin merkittävänä hankkeena korkeusjärjestelmän muutos N2000 järjestelmään. Vuonna 2016 rakentamisen määrä on ollut vähäistä myös Kankaanpäässä. Maankäytön suunnittelussa pyritään avoimuuteen. Hankkeista tiedotetaan jo suunnittelun käynnistyessä; jokaisesta kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallisille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun sen eri vaiheissa. Tästä raportista löytyy tietoa kaavajärjestelmästä, kaavojen käsittelyvaiheista ja vaikutusmahdollisuuksista. Kaikissa kaupunkisuunnittelua koskevissa asioissa voi kääntyä ympäristökeskuksen suunnittelutoimiston puoleen. Yhteystiedot löytyvät raportin lopusta ja päivittyvät kaupungin nettisivuilla. Kankaanpäässä YMPÄRISTÖKESKUS / KAAVOITUS Ilmari Mattila Kaupunginarkkitehti 4

6 KAAVAJÄRJESTELMÄ Suomen kaavajärjestelmä koostuu eri asteisista maankäyttöä säätelevistä määräyksistä ja kaavoista, joista järjestyksessä ylemmät on otettava huomioon alempiasteisten sisällössä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Yleistavoitteet ovat luonteeltaan periaatteellisia linjauksia. Erityistavoitteet taas ovat suunnittelua koskevia velvoitteita, jotka on otettava huomioon kaikilla kaavatasoilla. Alueidenkäyttötavoitteiden pääkohdat: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisiin tavoitteisiin voidaan lukea myös: - EU-direktiivien määräykset (esim. liito-oravan suojelu), - Lait (mm. maankäyttö- ja rakennuslaki, rakennussuojelulaki, luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, muinaismuistolaki ja metsälaki Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteisin maankäytön suunnittelujärjestelmän kaavoista. Se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteitten kanssa. Maakuntakaavan laatimisesta huolehtii maakunnan liitto, valmiin kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Yleiskaava Yleiskaava on kunnan yleispiirteisen maankäytön suunnitelma. Yleiskaavassa määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö yleispiirteisesti, esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sijainti. Yleiskaavalla ohjataan yksityiskohtaisempaa asemakaavoitusta. Ranta- ja kyläalueilla yleiskaavalla voidaan ohjata suoraan rakentamista. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai osayleiskaavana kunnan osaa. Rantojen rakentamisen säätelyyn on vakiintunut tapa laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka mukaiset rantarakennusluvat voidaan myöntää ilman poikkeamislupamenettelyä. 5

7 Asemakaava Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, joka säätelee tarkasti rakentamista ja muita ympäristön muotoutumiseen vaikuttavia toimenpiteitä alueellaan. Asemakaavassa määritellään, mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavan laatimisesta vastaa kunta, asemakaavan hyväksyy kunta. Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan yleensä laadituttaa maanomistaja omalle maalleen. Ranta-asemakaava vastaa muodoltaan asemakaavaa, mutta asemakaavassa kunnalle syntyviä velvoitteita ei ranta-asemakaava suoraan tuota. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunta. 6

8 KAAVOITUSMENETTELY Kaavoitusohjelman kohde Maanomistajan tai haltijan aloite Ympäristölautakunnan päättää aloittamisesta ja palkkiosta (Maankäyttösopimus) Kunta ilmoittaa kaavan vireille tulosta ja laaditusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta valmistelumateriaaleineen (Yleiskaavoituksesta tiedotetaan kirjeitse ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille. Asemakaavoituksesta ilmoitetaan kirjeitse kaikille maanomistajille).tässä yhteydessä osallisille annetaan mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta osalliset ja muut kuntalaiset saavat tietoja lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. MRL 62, 63 Mahdollisesti viranomaisneuvottelu, neuvottelun järjestämisestä tulee keskustella alueellisen Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kanssa 66 Valmisteluvaiheen kuuleminen ja kaavaluonnoksen laadinta merkittävissä kaavahankkeissa. - Ympäristölautakunta asettaa Luonnoksen/luonnokset nähtäville jotta osallisilla on mahdollisuus arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. -tiedottaminen osallistumissuunnitelman mukaisesti (kirje, kuulutus, tiedotustilaisuus). 7

9 Kaavaehdotuksen laadinta Ympäristölautakunta käsittelee ehdotuksen ja esittää hallitukselle ehdotuksen asettamista nähtäville. Kaupunginhallitus asettaa ehdotuksen nähtäville ja pyytää lausunnot, nähtävilläoloaika 30 päivää (14 päivää lähinnä vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavan muutos) mahdollisten muistutusten tekemistä varten (Yleiskaavoituksesta tiedotetaan kirjeitse ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille. Asemakaavoituksesta ilmoitetaan kirjeitse kaikille maanomistajille) Yleiskaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunnot 1. Satakuntaliitolta, 2. kunnalta, jonka alueiden käyttöön kaava vaikuttaa ja tarpeen mukaan Varsinais-Suomen Ely-keskukselta sekä muilta yleiskaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä esim. tielaitos ja museo. Kirjallinen ilmoitus ulkopaikkakuntaisille viikkoa ennen nähtävillä oloa. - Asemakaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunnot 1. Satakuntaliitolta, jos kaava saattaa koskea maakuntakaavassa käsiteltyjä tai muutoin maakunnallisesti merkittäviä asioita, 2. Varsinais-Suomen Ely-keskukselta jos kaava saattaa koskea valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita luonnonsuojelun tai rakennussuojelun kannalta merkittävää aluetta tai kohdetta tai maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi varattua aluetta, 3. kunnalta, jonka alueiden käyttöön kaava vaikuttaa ja tarpeen mukaan muilta viranomaisilta, joiden toimialaa asemakaavassa käsitellään, sekä asemakaavan kannalta keskeisiltä yhteisöiltä. Ympäristölautakunta käsittelee muistutukset ja lausunnot hallitusta varten. Muistutuksen tehneille on ilmoitettava kunnan perusteltu kanta, jos he ovat sitä pyytäneet. Yleiskaavassa viranomaisneuvottelu (jos järjestetty myös aloitusvaiheessa), johon kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Kaupunginhallitus tekee esityksen kaavan hyväksymisestä kaupunginvaltuustolle 8

10 Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan Hyväksymisestä tiedotettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoituksen on oltava taululla vähintään 14 päivää. Nähtäville asettamisesta alkaa valitusaika, joka on kunnallisvalituksessa 30 päivää (kuntalaki 93 ). Kunta toimittaa Varsinais-Suomen Ely-keskukselle hyväksymispäätöksen ja kaavakartan ja selostuksen. Materiaali toimitetaan myös niille, jotka ovat sitä nähtävillä ollessa pyytäneet. (Maanomistajat ja muistutuksentekijät)67 Huom. Voimaantulokuulutus kaavan saatua lainvoiman. Mahdollisuus tehdä perusteltu valitus Turun hallinto-oikeudelle. Ely-keskuksella on mahdollisuus tehdä oikaisukehotus kaavan hyväksymispäätöksestä ennen valituksen tekemistä. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollista valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antaa lopullisen päätöksen. Voimaantulokuulutus niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Voimaantulokuulutuksen jälkeen kaava on lainvoimainen. 9

11 MAAKUNTAKAAVOITUS Satakunnan maakuntakaava Maakuntakaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana, eli siinä ovat mukana kaikki maakunnan kunnat sekä kaikki alueidenkäyttömuodot eli toiminnot. Maakuntakaava toimii valtakunnallisten, ylimaakunnallisten, maakunnallisten, seudullisten ja ylikunnallisten alueidenkäyttökysymysten yhteen sovittajana. Se on ohjeena kuntakaavoitukselle ja viranomaisten muulle alueiden käyttöä koskevalle suunnittelulle. Kuntien paikalliset alueidenkäyttökysymykset käsitellään kuntien yleis- ja asemakaavoissa. Ote Satakunnan maakuntakaavaehdotuksesta 1: Kankaanpään keskustan kohdalta Satakunnan maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Maakuntakaava sai lainvoiman kaikilta osin

12 Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 (tuulivoima) Satakuntaliitossa on laadittu vaihemaakuntakaava 2, jossa osoitetaan tuulivoimarakentamiselle parhaiten soveltuvat manneralueet Satakunnassa. Vaihekaava oli hyväksymiskäsittelyssä Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Tarkemmat tiedot maakuntakaavoista löytyvät osoitteesta Ote vaihemaakuntakaavasta Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Satakuntaliitto on käynnistänyt vaihemaakuntakaava 2 laadinnan. Vaihemaakunta kaavan teemoina ovat: energiantuotanto: turve, bioenergia ja mahdollisesti tuulivoimatuotanto ja aurinkoenergia. Muita vaihemaakuntakaavan 2 teemoja ovat soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppa, maisemaalueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kankaanpään kaupunki jätti lausunnon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 11

13 YLEISKAAVOITUS (KARTTA 1) VALMIIT YLEISKAAVAT Yleiskaava määrittelee yleispiirteisesti kaupungin alueidenkäytön mm. asumisen, liikenteen ja virkistyksen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia joko koko kaupungin alueelle tai rajatulle alueelle, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kankaanpään kaupungissa on osayleiskaavoja yhteensä hehtaarin alueella seuraavasti: Taajamien (Keskusta ja Niinisalo) osayleiskaava 1992 (oikeusvaikutukseton) Majajärven osayleiskaava 1990 (oikeusvaikutukseton) Venesjärven osayleiskaava 1996, tarkistettu 2012 Vihteljärven - Niemenkylän osayleiskaava 1999 Karvianjokilaakson osayleiskaava 2006 Kooninkallion tuulivoimayleiskaava 2013 Kooninkallion tuulivoimaosayleiskaava 214OYK7 Kooninkallion tuulivoimaosayleiskaavalla ohjataan tuulivoimarakentamista Kankaanpäässä. Kaava on laillisesti sitova ja sitä saa käyttää kaavanmukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). Kaava on osa alueellista Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanketta, jossa saatiin lainvoimaiset kaavat Kankaanpään, Jämijärven ja Karvian kuntiin. Tämän lisäksi on tällä hetkellä työn alla tuulivoimakaavoitusta Honkajoelle, Siikaisiin, Jämijärvelle ja Karviaan. Kaavoitusprosessissa oli tarkoitus aluerakenteellisesti löytää tuulivoimatuotannolle parhaimmat sijoituskohteet. Tuulivoimapuistoilla toivotaan olevan kuntien kannalta merkittäviä investointi- ja verotulovaikutuksia. Kooninkallion tuulivoimapuiston rakentaminen alkoi vuonna Kaava-alue sijoittuu Kankaanpään pohjoispuolella sijaitsevaan Alahonkajoen kylään. 12

14 Kaavakartta 13

15 SUUNNITTELUKAUDELLA 9/2015-9/2016 VALMISTUNEET YLEISKAAVAT Keskustan osayleiskaava Kankaanpään keskustaajaman ja sen lähikylien Hapuan, Lohikon ja Jyränkylän osayleiskaava. Keskustan lainvoimainen osayleiskaava on kaupungin merkittävin maankäyttöä ohjaava kaava. Keskustan osayleiskaavassa on osoitettu eri toiminnoilla parhaiten soveltuvat alueet. Osayleiskaavalla tiivistetään keskustan yhdyskuntarakennetta. Kaavoitusratkaisut tukevat Kankaanpään keskustan kehitystä entistä elinvoimaisemmaksi ja monipuolisemmaksi kaupunkiympäristöksi, jonka vahvuuksia ovat palveluiden ja työpaikkojen läheisyys sekä mielenkiintoiset katutilat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet. Osayleiskaava tukee tavoitetta ehjästä ja energiagigatehokkaasta kaupunkirakenteesta, mikä antaa kaupunkilaisille mahdollisuuden tehdä vastuullisia valintoja niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Suunnitelma vastaa ilmastomuutoksen haasteisiin luomalla lähtökohdat vähäenergisen kaupunkiympäristön toteuttamiselle. Osayleiskaava ohjaa kaupungin maapolitiikkaa, asemakaavoitusta ja taajaman ulkopuolella rakennuslupien myöntämistä. 1. Kaupunginhallitus määräsi osayleiskaavan tulemaan voimaan lukuun ottamatta aluetta, johon kaavasta jätetty valitus kohdistuu. 2. Osayleiskaava sai lainvoiman Kankaanpään keskustan osayleiskaavaan voi tutustua kaupungin nettisivuilla: 14

16 Yleiskaavan kartta 15

17 Venesjärven osayleiskaavan muutos 2015 Osayleiskaavan muutos koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja Hohkaranta, Nieminen, Lindqvist, Raiskio, Kaapula, Mäkinen, Leppäranta Kiinnostus Venesjärven kylään asuinpaikkana on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Kylässä on hyvät palvelut ja toiminta kylällä on vireää. Varsinkin nuoret perheet ovat kiinnostuneita rakentamaan omakotitaloja nimenomaan Venesjärven kyläalueelle. Kankaanpään kaupunki haluaa kaavoituksella tukea kylän kehittymistä ja rakentamismahdollisuuksia. Kaavamuutoksen taustalla oli 2-4 omakotitalon rakentamishanketta. Kaavamuutoksella osoitettiin uusia rakennuspaikkoja Venesjärven kyläkeskuksen alueelle asuntorakentamisen tarpeisiin. Lisäksi kaavaa muutettiin vastaamaan alueen nykyistä käyttöä. Kaavamuutoksen uusien asuinalueiden pinta-ala on 2,5 ha. Muutosalueet on osoitettu erillispientalojen alueiksi, joille on osoitettu 6 uutta rakennuspaikkaa. Uudet rakennuspaikat on osoitettu keskustaajaman palveluiden välittömään läheisyyteen. Rakennuspaikat on osoitettu tien pohjoispuolelle varsinaisen kyläalueen ulkopuolelle, jotta kulttuurihistoriallisesti merkittävän kyläalueen luonne säilyisi. Kaupunginhallitus määräsi osayleiskaavan tulemaan voimaan lukuun ottamatta aluetta, johon kaavasta jätetty valitus kohdistuu. Osayleiskaava sai lainvoiman

18 ASEMAKAAVOITUS (KARTTA 2) Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisesti alueiden käyttö ja rakentamistapa: rakennusoikeus, rakennusten korkeus ja rakennusten sijainti tontilla. Asemakaava tai asemakaavan muutos laaditaan joko kaupungin tai maanomistajien aloitteesta. Kaavat laatii yleensä ympäristökeskuksen suunnittelutoimisto. Kankaanpään kaupungissa on vahvistettua asemakaavaa yhteensä 1004 ha (rasteroitu alue kartalla 2). Vanhaa, maalaiskunnan aikaista rakennuskaavaa (nyk. myös asemakaava) on jäljellä vielä 53,2 ha. Lentokuva Vallas Oy 17

19 SUUNNITTELUKAUDELLA 9/2015-9/2016 VALMISTUNEET ASEMAKAAVAT JA RANTA-ASEMAKAAVAT 1. Terveyskeskuksen alueen asemakaavan muutos Kankaanpään kaupungin 4. kaupunginosan (Tapala) korttelia 334, tiloja ja sekä puistoaluetta koskeva asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaava-alue sijaitsee Tapalankadun varressa noin yhden kilometrin etäisyydellä kaupungin ydinkeskustasta länteen. Alue rajautuu koillisessa Tapalan ja idässä Järventaustan asuinalueisiin. Asemakaavoitus käynnistettiin lautakunnan päätöksellä alueelle vireillä olevan rakennushankkeen ja tuetun asumisen tarpeisiin. Asemakaavalla osoitettiin tontti olemassa olevalle vanhusten asumispalvelutalolle sekä neljä uutta tonttia tuetun asumisen tarpeisiin. Samalla huomioidaan terveyskeskuksen laajentumismahdollisuus olemassa olevan kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Asemakaava on ollut nähtävillä luonnoksena Asemakaava oli nähtävillä ehdotuksena ja Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan

20 2. Pikku-Mateen ranta-asemakaava Kankaanpään kaupungin Karhoismajan kylän tilaa Kalliola koskeva ranta-asemakaava. Pikku-Made -järvellä oli Mateenkallion ja Leirirannan ranta-asemakaavojen väliin jäänyt kaavoittamatta rantaa 115 m matkalta. Maanomistaja teki esityksen kaupungille ranta-asemakaavan laatimisesta alueelle. Kaavassa osoitettiin yksi uusi lomarakennuspaikka ja maa- ja metsätalousaluetta. Ranta-asemakaava on ollut nähtävillä luonnoksena Ranta-asemakaava oli nähtävillä ehdotuksena Kaupunginvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan

21 3. Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemakaava Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi ja Etelärinne koskeva ranta-asemakaava. Venesjärvellä Marjakeitaan ja Karilahden ranta-asemakaavojen väliin oli jäänyt kaavoittamatta kaksi jo rakentunutta loma-asuntokiinteistöä. Maanomistajat tekivät esityksen kaupungille ranta-asemakaavan laatimisesta alueelle. Kaavassa osoitettiin olemassa olevat rakennuspaikat. Ranta-asemakaava on ollut nähtävillä luonnoksena Ranta-asemakaava oli nähtävillä ehdotuksena Kaupunginvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan

22 4. Ilmarisenkadun rivitalon asemakaava Kankaanpään kaupungin 4. kaupunginosan (Tapala) korttelin303 tontteja 1 ja 2 koskeva asemakaavan muutos. Asemakaavan muutos on käynnistetty tonttien omistajan esityksestä. Hakija esitti erillispientalorakentamiseen osoitettujen kahden tontin muuttamista yhdeksi rivitalotontiksi. Alueen todettiin soveltuvan hyvin rivitalorakentamiseen ja kaavamuutos katsottiin mahdolliseksi. Kaavassa omakotitontit yhdistettiin yhdeksi rivitalotontiksi. Kaavamahdollistaa yhden rivitalon rakentamisen. Kaavan kokonaisrakennusoikeus (600 k-m 2 säilyi ennallaan. Asemakaava on ollut nähtävillä luonnoksena Asemakaava oli nähtävillä ehdotuksena Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan

23 5. Kanttarinkadun asemakaava Kankaanpään kaupungin 9. kaupunginosan (Kärki) korttelin 733 tonttia 6 sekä katualuetta ja puistoaluetta koskeva asemakaavan muutos. Kaavoitustyö on käynnistetty kiinteistön omistajan aloitteesta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa katualueen parantaminen huomioiden nykytilanne sekä muodostaa uusi selkeämpi kääntöpaikka, joka palvelee asuinalueella tapahtuvaa liikennettä. Kaavamuutoksella muodostuu Kanttarinkadulle uusi kääntöpaikka sekä korttelin 733 tontti 9 laajenee ja muodostuu tontiksi 11. Kääntöpaikka sijoittuu osittain Kärjenpuiston puolelle. Asemakaava on ollut nähtävillä luonnoksena Asemakaava oli nähtävillä ehdotuksena Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan

24 6. Vertuunjärven Koivuniemen ranta-asemakaava Tilaa Irjala koskeva ranta-asemakaavan muutos Kaavoitus käynnistettiin maanomistajan esityksestä. Kaavan laatijana toimi Veikko Kuusinen. Kaavamuutoksella laajennettiin ranta-asemakaavan tonttia siten, että mahdollistettiin lomarakennuksen sijoittaminen etäämmälle rannasta helpommin rakennettavaan paikkaan. Ranta-asemakaava on ollut nähtävillä luonnoksena Ranta-asemakaava oli nähtävillä ehdotuksena Kaupunginvaltuusto hyväksyi rantaasemakaavan

25 MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT HANKKEET Uusi Kankaanpää suunnittelutyöpaja ja sen jatkohankkeet Kankaanpäässä järjestettiin osallistava arkkitehtuurityöpaja Uusi Kankaanpää! -suunnittelutyöpaja pyrki tuomaan uusia ajatuksia ja näkökulmia Kankaanpään kehittämiseen. Tapahtuman järjesti nuorten arkkitehtien Uusi Kaupunki -kollektiivi ( yhteistyössä Kankaanpään kaupungin kanssa. Työpajojen työskentelyssä keskeisessä roolissa olivat aktiivitoimijoilta ja kuntalaisilta saadut ideat. Yle kuvasi työpajan kaupunkisuunnitteluaiheiseen tv-sarjaan Kaupunki uusiksi. Tunnin lähetys Kankaanpäästä esitetään Yle-Teemalla syksyn 2014 aikana. Työpajojen kohteina olivat Taidekouluun liittyvä kulttuurikampus, tori, seurakuntakeskus, Niinisalon tyhjentyneet vuokratalot ja Venesjärven kylä. Suunnitelmat kokonaisuudessaan löytyvät kaupungin sivuilta tai osoitteesta Työpajojen pohjalta käynnistyneet hankkeet: Kulttuurikampuksen esiselvitys käynnistettiin kesällä Torin kehittäminen aloitettiin Torin kehittämiseksi nimettiin torityöryhmä. Seurakuntakeskus on myyty yksityiselle taholle, joka kehittää kokonaisuutta. Venesjärven osalta on arvioitu yleiskaavan muutostarpeita työpajassa tulleiideoiden pohjalta. Esitys Kulttuurikampukseksi 24

26 Esitys torin lavasta ja katoksesta Esitys seurakuntakeskuksen alueen lisärakentamisesta 25

27 Yksi vaihtoehto Niinisalon vuokratalojen uudesta käytöstä. Taiteilijatalo Venesjärven koulun piharakennuksesta esitettiin Kyläklubia 26

28 VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT 1. Piirivintin asemakaavan muutos Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 26 osaa koskeva asemakaavan muutos. Kankaanpään kaupungin omistuksessa oleva Piirivintti-rakennus on nykyisin tyhjillään. Kaupungilla ei ole käyttöä rakennukselle ja tekninen keskus on esittänyt rakennuksen myymistä. Jotta rakennuksen myynti olisi mahdollista edellyttää se kaavamuutoksella kaavamääräyksen muuttamista ja tontin osoittamista rakennukselle. Piirivintti on osoitettu suojelukohteeksi voimassa olevassa asemakaavassa ja keskustan osayleiskaavassa. Kaavamuutoksella muodostuu 528 m 2 tontti Piirivintille kaavamääräyksellä asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL). Piha-alue muodostuu rakennuksen länsi- ja pohjoispuolelle. Piirivintti on suojeltu rakennus. Asemakaava on nähtävillä luonnoksena

29 2. Hoivakodin asemakaavan muutos Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelia 47 sekä katualuetta ja puistoaluetta koskeva asemakaavan muutos. Kaavamuutos liittyy Kankaanpään kaupungin uuden vanhusten hoivayksikön toteuttamiseen Paasikivenkadun varteen. Hoivayksiköstä on järjestetty tarjouskilpailu. Asemakaavamuutos toteutetaan tarjouskilpailun voittaneen suunnitelman pohjalta. Rakennuslupa hoivayksikölle voidaan myöntää voimassa olevan kaavan perusteella. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tarkentaa asemakaavaa vastaamaan toteutettavan hoivayksikön tarpeita. Kaavamuutoksella mahdollistetaan kolmekerroksisen asuinrakennuksen rakentaminen, jolle saa sijoittaa tuetun asumisen yksiköitä. Korttelin eteläosaa laajennetaan hoivayksikön pysäköintialuetta varten ja vastaavasti rakentamisaluetta pienennetään pohjoispäästä. Asemakaava on nähtävillä luonnoksena

30 3. Kurrenpolun asemakaavan muutos Kankaanpään kaupungin 7. kaupunginosan (Reima) korttelia 527 tontteja 1-4 ja puistoaluetta koskeva asemakaavan muutos. Kurrenpolun itäpuolen tonttien omistajat ovat tehneet esityksen asemakaavan muuttamiseksi siten, että tontteja laajennetaan kaavassa puistoksi osoitetulle kaupungin omistamalle alueelle rajautuen Niementiehen. Ympäristökeskus on arvioinut asemakaavamuutoksen toteuttamismahdollisuuksia. Puiston osalla ei nähdä kyseisessä kohdassa olevan virkistyskäytöllistä merkitystä, joten kaavamuutos on mahdollista toteuttaa. 4. Kankaantien pohjoisosa Osalla Käpylän kaupunginosaa on vielä voimassa vanha rakennuskaava. Tältä alueelta on noussut esiin tarpeita asemakaavan laatimiseksi. Kaavoitusyksikössä on määritelty kaavoitettavan alueen laajuutta ja laadittu alustavia luonnoksia alueen kaavoituksen pohjaksi. Kaava on tarkoitus saada nähtäville luonnoksena vuoden 2016 aikana. 29

31 5. Keskustan kulttuurikorttelin eteläosan asemakaavoitus Kortteli sijaitsee hyvin keskeisesti Kankaanpään kaupunkirakenteessa. Osittain huonokuntoisen ja hoitamattoman alueen tulevaisuus tulisi ratkaista asemakaavoituksella ja siihen liittyvällä kehittämissuunnittelulla. Korttelin alueella on tällä hetkellä rakentumatonta aluetta ja osa alueen rakennuksista on hyvin huonokuntoisia. Aarhollin kiinteistö on asetettu homeen takia käyttökieltoon. Asuntola ja kutomo/hammashoitola edellyttäisivät lähitulevaisuudessa mittavia korjaustoimia. Yleiskaavoituksen yhteydessä on kaupungin näkemyksenä linjattu, että asuntolaa ja vanhaa sairaala ei esitetä suojeltaviksi. Asemakaavoitus tullaan käynnistämään alueen kehittämissuunnitelmalla, jossa tehdään yhteistyötä kuntalaisten, järjestöjen ja eri hallintokuntien kanssa. Lentokuva Vallas Oy 30

32 6. Kulttuurikampuksen alueen asemakaavoitus Kesällä 2015 käynnistettiin kulttuurikampusalueen esiselvityksen laadinta. Esiselvityksellä haetaan ideoita kulttuurikampuksen toteuttamiselle ja kaupungintalon ja taidekoulun välisen alueen maankäytölle. Esiselvityksen aikana on alueelle ilmaantunut monia mahdollisia käyttötarkoituksia. Esillä on ollut kylätaloa, päiväkotia, museota, työtiloja ja vanhusten asumista. Alueen mahdollisia käyttömuotoja arvioitaessa on tullut ilmi, että osa tarpeista voi tulla piankin toteutukseen, mistä johtuen alueen asemakaavoitusta on lähdetty tutkimaan. Alueen asemakaavoitus on jo käynnistynyt hoivakotihankkeeseen liittyvällä kaavoituksella. On mahdollista, että alueelle toteutetaan myös muita yksittäisiä hankkeisiin liittyviä pienempiä asemakaavoja. Kulttuurikampuksen aluetta tullaan tarkastelemaan laajempana kokonaisuutena, jonka sisään kuuluvat virastotalo ja kaupungintalo. Alueen kokonaispinta-ala on 4,8 ha. 31

33 7. Halmeen teollisuusalueen asemakaavan laajennus Kankaanpään kaupunki on hankkinut omistukseensa Halmeen nykyisen teollisuusalueen länsipuolelta. Alue on osoitettu valmisteilla olevassa osayleiskaavassa teollisuusalueeksi. Koska teollisuustonttien kysyntä on ollut viime vuosina odotettua vilkkaampaa, kaupunki on käynnistänyt vuoden 2015 aikana Halmeen teollisuusalueen laajennuksen kaavoituksen. Kaava-alueen koko on 32 ha. Alueelle on laadittu luontokartoitus kesän 2014 aikana. Kaupunki on hankkimassa omistukseensa lisää alueita, jotka liittyvät alustavassa suunnittelussa olleeseen Halmeen teollisuusalueeseen. Halmeen teollisuusalueen kaavoitus käynnistyy kun alueeseen liittyvät maat saadaan hankittua kaupungille. Lentokuva Vallas Oy 32

34 8. Kankaanpään liittymän liikenneaseman asemakaava Valtatien 23 ja kantatien 44 liittymän eteläpuolella olevan maa-alueen omistajan kanssa on tehty kaavoitussopimus vuonna Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa liikenneaseman toteuttaminen kiertoliittymän eteläpuolelle. Alueen liikennejärjestelyjen toteuttamiseksi tilattiin liikennesuunnitelma, joka valmistui vuoden 2015 aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Yleiskaavatyön yhteydessä laadittu kohdesuunnitelma Ilmakuva Kankaanpään liittymän alueesta vuodelta 2008., Lentokuva Vallas Oy 33

35 9. Lohikon teollisuusalueen asemakaavan muutos 14. kaupunginosan (Lohikko) kortteleita koskevan teollisuusalueen asemakaavan tarkistaminen Vuonna 1991 laadittu Lohikon teollisuusalueen asemakaava on toteutunut vain pieneltä osaltaan. Voimassa olevassa kaavassa on useita toteutumattomia katuja ja korttelialueita. Kaavan tarpeellisuutta ja ajanmukaisuutta on syytä tarkastella, ja aluetta koskeva kaava tulee muuttaa kaupungin nykyisiä tavoitteita vastaavaksi. 34

36 VUOSINA KAAVOITETTAVAT ALUEET 10. Mettälänkankaan asuinpientaloalueen asemakaavoitus Kaupunki on hankkinut omistukseensa maa-alueita Mettälänkankaan alueelta asuntorakentamisen tarpeisiin. Lisää aluetta saatiin hankittua vuonna Alue sijaitsee kaupungin itäpuolella alle 2km etäisyydellä torilta. Keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa, maisemalliset seikat ja hyvä maaperä tekevät alueesta hyvin pientalorakentamisen soveltuvan. Mettälänkankaan alueelle on laadittu luontokartoitus kesän 2014 aikana. Mettälänkankaan 1- vaihe käynnistyy 2017 vaihtoehtoisen tonttitarjonnan varmistamiseksi. 35

37 11. Pansian pienteollisuusalueen asemakaavoitus Kankaanpään kaupunki on hankkinut omistukseensa laajan maa-alueen Pansian ja Mettälänkankaan alueilta. Alue kattaa suurelta osin valmistelussa olevassa osayleiskaavassa APT merkinnällä osoitetun pienteollisuusaluevarauksen. Koska teollisuustonttien kysyntä on ollut viime vuosina odotettua vilkkaampaa, kaupunki käynnistää vuoden 2015 aikana Pansian pienteollisuusalueen asemakaavoituksen. Alueelle on laadittu luontokartoitus kesän 2014 aikana. 36

38 12. Kelankaaren Y-tontti Korttelille 744 on rakentumassa asumispalveluyksikkö. Korttelista osa jää nyt toteutuvan rakennuspaikan ulkopuolelle. Korttelin rajausta on tarkoitus laajentaa hieman puistoalueen puolelle, jotta kortteliin saataisiin osoitettua paremmin toteutettava tontti yleisten rakennusten rakentamista varten. 13. Pitkämäen 2. osa.alue Pitkämäen kaavarunko laadittiin vuonna 1992 kaupungin omistamalle noin 140 ha alueelle. Alueen käyttöönotto kuitenkin siirtyi ja ensimmäisen osa-alueen asemakaava vahvistui vuonna Alueen pientalorakentaminen on käynnistynyt ja kaavaaluetta voidaan laajentaa tarpeen mukaan. Luonteva seuraava kaava-alue on rajattu oheiseen kuvaan. Pitkämäen kaavarungon havainnekuva vuodelta 1992 (Arkk.tsto A-konsultit) ja kaavoituksen eteneminen. 37

39 14. Käpylä, ent. meijerin alue Kankaanpään entisen osuusmeijerin alue on vanhan rakennuskaavan mukaista teollisuusaluetta. Alueelle ja sitä ympäröivään suurkortteliin (Rautatienkadulta entiselle rautatieasemalle asti) on tarpeen laatia asemakaava. Hanketta viedään eteenpäin yhteistyössä kiinteistönomistajan kanssa meijerialueen ja olevan rakennuskannan tulevan käyttötarkoituksen täsmennyttyä. Ote kaavoitustilannekartasta, josta käy ilmi, että meijerin alue ja sen viereinen rautatiealue ovat asemakaavoitetun alueen keskellä vielä ilman asemakaavaa. 15. Rauhankadun varsi Rauhankadun varren kaavoitusta on kiirehditty maanomistajien taholta ja ympäristölautakunta on jo päättänyt ottaa kohteen kaavoitusohjelmaan. Entisten rakennuskaava-alueiden asemakaavoittaminen on tärkeää mm täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi. Rauhankadun pohjoispäässä on myös asemakaavan muutostarvetta: Rauhankadun omakotiasutus on luokiteltu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi sekä maakuntakaavassa että yleiskaavassa. Kohteen säilyttämiseksi tulisikin korttelin 178 rivitalorakentamisen mahdollistavaa, vanhentunutta asemakaavaa muuttaa. 38

40 16. Pitkämäen rivitalotontit Omakotitalotonttien kysyntä on ollut vuosina 2015 ja 2016 hyvin vähäistä. Keskustan alueelle suuntautuva asuntorakentaminen on ollut lähinnä rivitalorakentamista. Rivitalotonttien kysynnästä johtuen on päädytty ratkaisuun, jossa osa Pitkämäen asemakaava-alueen omakotitonteista muutetaan rivitalotonteiksi. Tällä järjestelyllä voidaan siirtää uusien asemakaava-alueiden avaamista ja yhdyskuntateknisen rakentamisen toteutusta eteenpäin. Ympäristökeskuksen ja teknisen keskuksen katselmuksen perusteella on päädytty ratkaisuun, jossa yhdistettäisiin kuusi omakotitonttia kolmeksi rivitalotonteiksi. Kaavamuutos koskee seuraavia tontteja (kortteli 543 tontit 1 ja 2, kortteli 555 tontit 6 ja 7, kortteli 551 tontit 1 ja 2). 39

41 LÄHITULEVAISUUDESSA KAAVOITUSTA VAATIVAT ALUEET Kaavoitusohjelmaan on sisällytetty uusia kohteita, joiden kaavamuutostarve on tullut esiin yleiskaavatyön tai jonkin muun ajankohtaisen hankkeen yhteydessä. Toisaalta mukana on kohteita, jotka ovat olleet kaavoitusohjelmassa pitkään. Suunnittelun tarve on selkeästi olemassa, mutta kiireellisempien kohteiden mennessä edelle, nämä kohteet ovat siirtyneet. Hankkeiden ajankohtaistuessa mikä tahansa seuraavista kohteista voi nousta ohjelman kärkeen. 17. Käpylä, Kruunuhaan alue Alue on kaupunkirakenteessa keskeistä, yksityisessä omistuksessa olevaa entistä rakennuskaava-aluetta, jonka asemakaavoitus ajankohtaistuu hankkeiden myötä. Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä on alueelle laadittu kohdesuunnitelma ja visioitu keskustan kaupallisten palveluiden lisärakentamista Citymarketin ympäristöön. Osayleiskaavaan on osoitettu Paasikivenkadun ja Käpylänkadun jatkeiden muodostama kokoojakatulenkki, jonka etelän puoleinen alue on varattu keskustatoimintojen laajentumisalueeksi. Ote osayleiskaavatyön yhteydessä laaditusta kohdesuunnitelmasta ns. Kankaanpeltojen alueella. Alue tarjoaa mahdollisuuksia keskustatoimintojen laajentamiseen. 18. Halmeen alue, tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alue Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä laaditussa kaupan rakenneselvityksessä todettiin että Kankaanpään keskustassa olisi mahdollisuuksia tilaa vaativan erikoistavarakaupan kasvulle. Tilaa vaativa erikoistavarakauppa pitää sisällään esim. huonekaluliikkeitä, rakennustarvikeliikkeitä ja autokauppaliikkeitä. Tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle on yleiskaavassa osoitettu varaus Halmeen alueelta Pori-Parkanotien varrelta. Jotta aluetta voitaisiin markkinoida laajemmin tilaa vaativalle erikoistavarakaupalle tulisi alueen asemakaava tarkistaa ja laajentaa. 40

42 19. Päiväkoti Petäjäisen alueen asemakaavamuutos Päiväkoti Petäjäisen laajennusosan rakentamisen yhteydessä tehtiin alueelle tiemuutoksia, jotka tulisi päivittää asemakaavaan. Samassa yhteydessä tulisi ratkaista myös alueen muita liikennejärjestelyjä. 20. Jämintien varsi Alue on kaupunkirakenteessa keskeistä, osin kaupungin ja osin yksityisessä omistuksessa olevaa entistä rakennuskaava-aluetta. Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä on alueelle visioitu täydennysrakentamista Jämintien varteen vanhan rakennuskaavan puistoalueelle ja osin hyödyntäen ylileveää Jämintien katualuevarausta. Täydennysrakentamisella voitaisiin tarjota vaihtoehtoista keskusta-asumista ja muokata kaupungin sisääntulonäkymää korkeatasoisen houkuttelevaksi. Ote osayleiskaavatyön yhteydessä laaditusta kohdesuunnitelmasta: Visio Jämintien varren urbaanista kaupunkiasumisesta. 21. Lohikko Lohikon Metsärinteentien alue on saatu kaupungin jätevesiverkon piiriin. Tämä kylän ydinalue tulisi asemakaavoittaa. Ns. lievealueselvityksen yhteydessä alueelle on laadittu alustava kaavarunko vuonna Alueella on jonkin verran myös kaupungin maanomistusta. Vireillä oleva osayleiskaavatyö ohjaa tulevaa asemakaavoitusta. 22. Jyränkylä Jyränkylän alue on saatu kaupungin jätevesiverkon piiriin. Alueelle kohdistuu rakentamispaineita ja se tulisi asemakaavoittaa. Ns. lievealueselvityksen yhteydessä vuonna 2006 alueelle on laadittu alustava kaavarunko. Vireillä oleva osayleiskaavatyö ohjaa tulevaa asemakaavoitusta. 41

43 23. Niinisalon osa-alue (Esan Levykaluste ympäristöineen) Kaavahanke tuli vireille alueella toimivan Esan Levykaluste Oy:n laajennustarpeen vuoksi. Kaavanlaatijana toimi AirIx Ympäristö Oy. Suunnittelualue käsitti Niinisalonkadun, Taulunojantien, Kievarinkadun ja Lampisenkadun välisen alueen. Asemakaavaehdotus valmistui 2007 ja kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan Hyväksymispäätöksestä valitettiin Turun hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksellään kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksen. Kaupunki valitti asiasta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KH ), joka kuitenkin päätti pysyttää Turun hallinto-oikeuden päätöksen. Kaava kumottiin, koska sen katsottiin perustuneen riittämättömiin selvityksiin. Asemakaavatyö tulisi käynnistää uudelleen alusta ja laatia edellytetyt selvitykset. Suurelta osin voitaisiin kuitenkin hyödyntää jo tehtyä työtä. 24. Reimanpelto Ympäristökeskus ja tekninen keskus ovat yhdessä järjestetyssä suunnittelupalaverissa arvioineet mitkä alueet soveltuisivat parhaiten lähitulevaisuudessa asuntoja teollisuusrakentamiseen. Suunnittelukokouksessa todettiin että Reiman omakotialueen ja Jämintien välinen alue olisi yksi mahdollinen lähitulevaisuuden asuntorakentamisalue. Alueen todettiin soveltuvan asuntorakentamiseen, koska sen toteuttaminen parantaisi liikenneturvallisuutta. Alue soveltuisi hyvin asuntorakentamiseen myös yhdyskuntatekniikan ja rakennettavuuden kannalta. Kyseisen liikenneyhteyden toteuttamisesta on jätetty myös valtuustoaloite Alue on yksityisessä omistuksessa ja edellyttää näin ollen alueen hankkimista kaupungille tai kaavoitussopimuksen laadintaa. Ote valmisteilla olevasta yleiskaavasta 42

44 Entinen rakennuskaava-alue Kaavoitusohjelman kohteet 14, 15, 17 ja 23 sisältävät maalaiskunnan aikana vahvistunutta rakennuskaavaa. Näiden lisäksi ko. aluetta on vielä Ruokojärven rannassa. Alue on ollut rakennuskiellossa kuntamuodon muutoksesta 1967 lähtien. Kielto umpeutui ja kaavat tulivat voimaan asemakaavana. Kaupunginhallitus arvioi kaavojen ajantasaisuutta , mistä lähtien ko. alueet ovat jälleen olleet rakennuskiellossa kaavojen vanhentuneisuuden vuoksi. Kieltoa on jatkettu KH:n päätöksellä ja se on voimassa vielä asti. MYÖHEMMIN KAAVOITETTAVAT ALUEET Ohjelmakauden ulkopuolelle jäävät kohteet (mustalla rajatut alueet kartalla 2) Ohjelmakauden ulkopuolelle jää kohteita, joiden kaavoitus on kuitenkin arvioitu lähitulevaisuudessa tarpeelliseksi. Asuntorakentamisen tulevia kaavoituskohteita ovat: 25. Mettälänkangas laajennus 26. Myllymäen laajennusalue 27. Pitkämäen laajennusalue 28. Lohikkoon osoitettu alue Teollisuusrakentamisen tulevia kaavoitushohteita ovat : 29. Pansian teollisuusalueen laajennus 30. Koskenojan teollisuusalueen laajennus Muita kaavoitusta vaativia kohteita: 31. Ruokojärven länsireunan kulttuuri-, maisema- ja virkistysalue RANTA-ASEMAKAAVAT Kankaanpään kaupungin alueella on eri järvien rannoilla rantakaavoitettua aluetta yhteensä 607,44 ha. Ranta-asemakaavan laatiminen on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan pääsääntöisesti maanomistajien asia. Rantojen suunnittelutilanne on Kankaanpäässä melko hyvä, kun lisäksi Venesjärven, Vihteljärven ja Karvianjokilaakson alueilla on kaupungin laatimat oikeusvaikutteiset yleiskaavat. 43

45 MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT HANKKEET Pohjois-Satakunnan aluearkkitehtitoiminta Kankaanpään kaupunki on tehnyt sopimuksen Honkajoen, Jämijärven, Siikaisten, Karvian ja Merikarvian kanssa aluearkkitehtipalveluiden myymisestä. Aluearkkitehtitoimintaan annettu valtion tukea ei enää myönnetä vuodesta 2017 eteenpäin. Kankaanpään kaupungin ympäristökeskus tarjoaa asiantuntijapalveluita kaavoitukseen, rakentamiseen, kulttuuriympäristön hoitoon, kiinteistön muodostukseen ja kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Palveluita myydään resurssien puitteissa. Ilmari Mattila toimii kuntien asiantuntijana ja osallistuu viranomaisyhteistyöhön maakunnallisissa hankkeissa. Ilmari Mattila toimii aluearkkitehtitoiminnasta vastaavana henkilönä Kankaanpään kaupungilla. Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke Jämijärven, Kankaanpään, Karvian ja Siikaisten kunnat ovat käynnistäneet yhteisen hankkeen, jossa kunnat yhdessä pyrkivät valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti kaavoittamaan seudullisesti tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvia alueita. Hankkeeseen on haettu rahoitusta Ympäristöministeriöltä, jolla katetaan pääosa hankkeen kustannuksista. Kaavoitustyö lähti käyntiin neljän kunnan kaikki alueet kattavalla esiselvityksellä, jossa haettiin tuulivoimatuotannolle parhaiten sopivat alueet. Keskeneräisiä tuulivoimakaavoja on vireillä vuonna 2016 yksi. Ympäristökeskus on toteuttanut seutukunnalle viisi lainvoimaista tuulivoimayleiskaavaa. Näistä neljä puistoa on rakentunut/rakenteilla. Investointeina se tarkoittaa n. 160 milj. euroa. Nämä neljä puistoa tuottavat rakennuttuaan kiinteistö- ja vuokratuottoina seutukunnalle noin euroa/vuosi. Lisäksi puistojen rakentamisen työllisyysvaikutus seutukunnalle on noin 400 henkilötyövuotta josta myös syntyy verotuloja kunnille. 44

46 ARVIO TONTTITARJONNAN RIITTÄVYYDESTÄ Kaivolan alueella on vapaana 10 omakotitonttia sekä yksi paritalotontti. Pitkämäen alueella on varattavissa 19 omakotitonttia, 1 paritalotontti ja 1 rivitalotontti. Lisäksi Lorvikylästä löytyy yksi paritalotontti. Käpylässä vielä yksi omakoti/liikerakentamisen tontti on vapaana. Pieksukadulla on lisäksi vapaana kaksi rivitalotonttia. Yhteensä vapaita tontteja on tällä hetkellä 29 omakotitonttia, 4 paritalotonttia, 3 rivitalotonttia. Kerrostalotontteja on tällä hetkellä kaupungin omistuksessa ainoastaan Reimalla. Yksityisessä omistuksessa kuitenkin kerrostalotontteja on kaavoitettuna keskustankin alueella. Tilanne on syyskuulta Makkaramäen Karusellin kaava hyväksyttiin alkuvuodesta Pienillä yhdyskuntateknisillä toimilla kaavan alueelta on mahdollista saada kaupungille myyntiin 4 kaupungin omistamaa uutta tonttia. Tämän jälkeen alueelle jää vielä 9 uutta tonttia, jotka saadaan myyntiin lähivuosina riippuen yhdyskuntateknisistä resursseista. Yritystontteja on tarjolla edelleen mm. Lorvikylässä Ruukinkadun varrella ja Halmeen teollisuusalueella sekä Metallikylän alueella. Tonttien lukumäärä riippuu rakentamisen tarpeesta. Tonttijako laaditaan tilauksesta asemakaavan mukaiseen kortteliin toiminnan vaatimalla tavalla räätälöiden. Tonttien kysyntään on pystytty vastaamaan. Suurin kysyntä viime vuosina on ollut m²:n teollisuustonteille. Kaupungin maanomistustilanne on tällä hetkellä melko hyvä. Valmiudet asemakaavoitukseen kaupungin omistuksessa oleville maille ovat hyvät niin asuinrakentamisen kuin yritystonttienkin tarpeisiin strategisesti tärkeille paikoille. Voidaan todeta, että tonttitilanne on kysyntään nähden riittävä ja asemakaavoituksella voidaan saada tontteja kysynnän niin edellyttäessä. Tonttitarjontaan voi tutustua kaupungin nettisivujen etusivun linkistä Kaupungin tonttitarjonta.

47 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Maankäytön suunnittelusta vastaa Kankaanpäässä ympäristölautakunta, jolle kuuluvat myös mittaus- ja kiinteistötoimen sekä rakennusvalvonnan asiat. Ympäristölautakunnan kokoonpano kaudella on: Jäsen Jari Koivisto, pj. Sami Ojala, vpj. Anne Hakala Kauko Kerola Kalle Komppa Arno Koskela Oili Lehtinen Irmeli Rosenberg Eevaliisa Toivola Henkilökohtainen varajäsen Sari Mäki Marko Leponiemi Irmeli Elomaa Petri Ylikoski Mikko Korpela Aatos Kangas Ville Kiviharju Nina Rajamäki Kirsi Hietikko Kaupunginhallituksen edustajana ympäristölautakunnassa on Tapio Hietaoja ja varaedustajana Kari Kähkönen. Kaavoitusta koskevat asiat saavat lopulliset päätöksensä kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. 46

48 YHTEYSTIEDOT - Ilmari Mattila, kaupunginarkkitehti puh ilmari.mattila(at)kankaanpaa.fi - Janne Tuomisto, maankäyttöinsinööri, puh janne.tuomisto(at)kankaanpaa.fi - Marjo Lahtinen, suunnitteluavustaja, puh marjo.lahtinen(at)kankaanpaa.fi - Samir Abboud, projektipäällikkö tuulivoimakaavoitus, puh samir.abboud(at)kankaanpaa.fi Kankaanpään kaupunki laatii kaavoja myös Merikarvian, Siikaisten, Honkajoen, Karvian ja Jämijärven kunnille aluearkkitehtitoimintaan liittyvänä palveluna. KANKAANPÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO Kaupungintalo, 3.kerros, Kuninkaanlähteenkatu 12, PL 36, KANKAANPÄÄ 47