KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Ikkunoiden käyttö, huolto, kunnossapito ja remontointi

Transkriptio

1 KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Ikkunoiden käyttö, huolto, kunnossapito ja remontointi

2 Ikkunoiden käyttö, huolto, kunnossapito ja remontointi Kari Hemmilä, Jyri Nieminen 2 (19)

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Ikkunoiden toimivuuden ja ominaisuuksien parantaminen Ikkunoiden huolto ja kunnossapito Huoltoväli Pesu Ulkoilmaventtiilin puhdistus Helojen kunnossapito Tiivisteiden uusinta Ikkunoiden remontointi Lasituslistan tai -kittauksen korjaus Maalaus Vaurioituneiden osien vaihto uusiin Ikkunoiden osittainen tai täydellinen uusinta Ikkunat ja energiatalous Etuikkuna Lasin korvaaminen eristyslasilla Ikkunoiden vaihto uusiin Ikkunavaihtoehdot Tavanomaiset ikkunamallit Tuloilmaikkuna Ikkunoiden liittyminen ympäröiviin rakenteisiin Sälekaihtimet (19)

4 1. Johdanto Ikkunoiden huolto ja kunnossapito on ennakoivaa toimintaa, jolla pyritään estämään käytöstä, kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvien vikojen synty ja korjaamaan mahdollisesti jo syntyneet viat, puutteet ja vauriot. Huolto ja kunnossapito ovat ikkunoiden kunnon säännöllistä seurantaa. Huollon ja kunnossapidon laiminlyönti johtaa ikkunan ennenaikaiseen vaurioitumiseen, käyttöiän lyhenemiseen ja toistuviin remontteihin. Vanhan rakennuskannan alkuperäisten ikkunoiden ominaisuudet ovat nykyikkunoita selvästi huonommat. Uusien hyvin lämpöä eristävien ikkunoiden lämmönläpäisy on vain % vanhojen 2 - tai 3-lasisten ikkunoiden lämmönläpäisystä. Vanhat puuikkunat ovat sisään-ulos aukeavia, jolloin niiden vaihtaminen uusiin voi parantaa ikkunoiden käytettävyyttä, pesua ja huoltotoimenpiteitä. Toisaalta ikkunoiden vaihtaminen uusiin voi vaikuttaa myös rakennuksen arkkitehtuuriin. Ikkunoiden vaihtamisessa tulee ottaa ainakin seuraavat asiat huomioon: Ikkunoiden vaihtaminen: Lämmitysenergiansäästöt eivät kata hankintakustannuksia Huonokuntoisten ikkunoiden vaihtaminen: paremmasta lämmöneristävyydestä kannattaa maksaa lisäkustannus, joka säästyy kohtuuajassa pienentyneinä lämmityskuluina Nykyinen ilmanvaihto riittämätöntä: ikkunoiden vaihtaminen ja ilmanvaihdon uusiminen voi lisätä energiankulutusta ikkunatyypistä huolimatta Ikkunoiden tiivistäminen tai vaihtaminen: ilmanvaihto on varmistettava, jotta energiaa ei säästetä huoneilman laadun kustannuksella Käyttötavat vaikuttavat merkittävästi ikkunan kestävyyteen. Käyttövirheiden seurauksena ikkuna voi vaurioitua joko välittömästi tai pidemmän ajan kuluessa. Tyypillisiä käyttövirheistä aiheutuvia vaurioita ovat mm: - Ikkunalukkojen, puitteiden tai lasin vaurioituminen, kun ikkuna suljetaan tai avataan siten, että osa ikkunalukoista on auki ja osa kiinni. - Puolittain suljettu ikkuna, jolloin sisäilmaa ja sen mukana kosteutta pääsee ikkunaväliin. Kosteuden tiivistyminen aiheuttaa ajan kuluessa home- ja lahovaurioita. - Auki jätetyistä ikkunoista sisään satavan veden tai lumen aiheuttamat vauriot - Tuulettaminen suurten ikkunoiden kautta voi rikkoa lasit tai saranat, sillä suuria ikkunoita ei ole tarkoitettu jatkuvaan aukipitämiseen. Ikkunoiden remontointi on perusteellista kunnostusta, jossa poistetaan ikkunassa olevat viat tai toimintaa haittaavat puutteet. Remontoinnilla ikkunan kunto palautetaan alkuperäistä vastaavaan kuntoon tai jopa alkuperäistä kuntoa paremmaksi vastaamaan nykyaikaisen ikkunan ominaisuuksia. Remontointi on usein kokonaiskestoltaan kiinteistössä useita viikkoja, jopa muutaman kuukauden. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna remontin kesto yksittäisessä huoneistossa voi jäädä 3-4 päivään. Ikkunoiden käyttöä, huoltoa, kunnossapitoa ja remontointia on käsitelty laajasti Ikkunaremontti-kirjassa 1, johon tämä selvitys perustuu. 1 Kari Hemmilä & Risto Saarni: Ikkunaremontti. Rakennustieto 4 (19)

5 2. Ikkunoiden toimivuuden ja ominaisuuksien parantaminen Taulukkoon 1 on koottu ikkunan tärkeimpiä ominaisuuksia ja vaihtoehtoisia toimenpiteitä, joilla ominaisuuksia voidaan parantaa. Taulukossa on arvioitu toimenpiteiden maksimivaikutuksia, jotka sopivilla materiaalivalinnoilla voidaan saavuttaa. Ominaisuuksia on tarkasteltu yksittäin eikä jostain toimenpiteestä aina seuraa kaikkia muita positiivisia ominaisuuksia, vaan vaikutus voi olla pieni tai jopa negatiivinen johonkin toiseen ominaisuuteen. Esimerkiksi ikkunoiden vaihtaminen lämmöneristävyydeltään parempaan ei vaikuta murronkestävyyteen, ellei laseina käytetä turvalaseja. Taulukon tarkoitus on avustaa ikkunaremontin suunnittelussa tuomaan esille ne toimenpidevaihtoehdot, joilla nykyisten ikkunoiden ongelmat on korjattavissa. Esimerkiksi, jos nykyisten ikkunoiden ongelmana on huono ilmanpitävyys, se voidaan korjata tiivisteet vaihtamalla. Etuikkunan asennuksella, vaihtopuitteella ja vaihtamalla ikkunat uusiin voi ilmanpitävyyttä myös parantaa. Jos ongelmana on huonetilojen liikalämpeneminen auringonsäteilystä, ikkunaan voidaan asentaa sälekaihtimet torjumaan auringonsäteilyä tai ikkunan uloimpana lasina voidaan käyttää auringonsuojalasia. Taulukko 1. Mahdollisuus vaikuttaa ikkunan ominaisuuksiin eri remontointitoimenpiteiden avulla. Ominaisuus Tiivisteiden uusinta Ulkopuitteen lasituskittauksen uusinta Maalauskunnostus Vaurioituneiden osien vaihto Etuikkunoiden asennus Vaihtopuite Eristyslasin asentaminen tai vaihtaminen Lisälasi ja -puite Ikkunoiden vaihto uusiin Lämmöneristävyys Ääneneristävyys Ilmanpitävyys Sateenpitävyys Tuulenpaineenkestävyys Pistekuormankestävyys Kosteustekninen toimivuus Valonläpäisy /- 0/-- Auringon lämpösäteilyn läpäisy Avattavuus /- + +/- +/ Murronkestävyys Henkilöturvallisuus Ulkonäkö /- Käyttöikä ominaisuus paranee vähän - ominaisuus heikkenee vähän ++ ominaisuus paranee kohtalaisesti -- ominaisuus heikkenee kohtalaisesti +++ ominaisuus paranee paljon --- ominaisuus heikkenee paljon 0 ei vaikuta ominaisuuteen +/- vaikutus riippuu tuotevalinnasta Sälekaihtimen asennus 5 (19)

6 3. Ikkunoiden huolto ja kunnossapito 3.1. Huoltoväli Kiinteistön ikkunat tarvitsevat jatkuvaa ja säännöllistä huoltoa. Ikkunoiden vaihtaminen uusiin ei poista huoltotarvetta. Ikkunat tarvitsevat huoltoa samalla tavalla tai jopa enemmän kuin julkisivun muut osat. Ikkunoille tehtäviä huolto- ja kunnossapitotoimenpiteitä ovat: - Lasien ja maalattujen pintojen pesu - Tuuletusluukkujen ja hyönteispuitteiden verkkojen sekä sälekaihtimien imurointi - Ikkunan yhteyteen liitetyn ulkoilmaventtiilin ja sen suodattimen puhdistus - Helojen voitelu ja kunnostus - Käyntivälyksien säätö - Tiivisteiden uusinta - Muiden pienien vikojen ja vaurioiden korjaus Huollon laiminlyönti johtaa aikaa myöten avattavuusongelmiin, viihtyisyyden heikkenemisen, pinnoitevaurioihin ja pahimmillaan puuosien lahoamiseen. Näiden kaikkien vikojen ja ongelmien seurauksena ikkunan käyttöikä lyhenee ja ikkunat voivat olla pahimmillaan jopa 15 vuodessa vaihdettavassa kunnossa, jos huolto ja kunnossapito laiminlyödään täysin (kuva 1). Kuva 1. Puutteellisen huollon vuoksi vaurioitunut ikkuna. Ikkunoiden huollon tulisi tapahtua vähintään kerran vuodessa, jolloin pesun yhteydessä puhdistetaan ulkoilmaventtiilit, vaihdetaan suodattimet ja imuroidaan mahdolliset hyönteisverkot ja sälekaihtimet. Näiden toimenpiteiden lisäksi tulisi tarkastaa ikkunoiden muiden osien kunto ja korjata pikkuviat, kuten tiivisteiden ja helojen rikkoutumiset. Kerran kolmessa vuodessa pesun yhteydessä voidellaan helat ja tarkastetaan ikkunoiden käynti. Kun vaurioita havaitaan kiinteistön monissa ikkunoissa, laaditaan korjaussuunnitelmat. Taulukossa.2 on esitetty tarkastettavat kohdat ja kunnossapidon ohjeelliset aikavälit. 6 (19)

7 Taulukko 2. Ikkunan eri kohtien kunnossapitojaksot (RT ). Tarkastettava kohta Materiaali Kunnossapitojakso (v) sisäpuolen pintakäsittely maali puunsuoja-aine ulkopuolen pintakäsittely maali puunsuoja-aine tiivisteet 3 12 lasituskittaukset pellavaöljykitti 3 10 puiset lasituslistat puitteen alaosassa muualla Pesu Pesulla voidaan estää lian piintyminen kiinni maalattuihin pintoihin. Puhdistukseen ei saa käyttää liuottimia, syövyttäviä eikä hankaavia aineita, sillä nämä saattavat vaurioittaa maalipintaa. Ikkunan puhdistuksessa ei saa käyttää hankaavia aineita tai välineitä. Tärkeää on myös huolehtia, että rievussa tai lastassa olevat hiekanjyvät eivät naarmuta lasipintaa. Uloimman lasin ulkopinnassa saattaa joissain ikkunoissa olla sameutta, joka ei lähde normaalilla pesulla. Tämä johtuu useimmiten lasipinnan syöpymisestä alkalisen veden vuoksi. Tämän tyyppisiä vaurioita on esiintynyt betonipintaisten talojen ikkunoissa, kun sadevesi pääsee valumaan betonipinnoilta lasiin. Syynä lasin vaurioihin on sadeveden betonipinnasta liuottamat emäksiset aineet, jotka syövyttävät lasia. Näitä vaurioita ei saa pesemällä pois, vaan lasi on vaihdettava uuteen, jos sameudesta on haittaa Ulkoilmaventtiilin puhdistus Ikkunan karmissa olevan ulkoilmaventtiilin puhdistuksen tarkoituksena on varmistaa korvausilman hygieenisyys ja riittävä määrä. Ulkoilmaventtiiliin kerääntyy likaa ja pölyä läpi virtaavasta ulkoilmasta. Ne tulee poistaa, jotta estetään bakteerien ja sienten kasvu venttiilin sisällä ja virtausaukkojen auki pysyminen. Joissain ulkoilmaventtiileissä on suodatin, jonka likaantuessa läpi tuleva ilmamäärä pienenee. Toiset suodattimista on pestäviä ja toiset on kertakäyttöisinä vaihdettavia. Suodattimien vaihto- ja puhdistusväli riippuu ulkoilmassa olevien epäpuhtauksien määrästä, mutta puhtaassakin ympäristössä olevan rakennuksen korvausilmasuodattimet tulisi puhdistaa tai vaihtaa vähintään kerran vuodessa. Tuuletusluukkujen ja hyönteispuitteiden verkot on myös syytä puhdistaa vuosittain Helojen kunnossapito Ikkunan helojen kunnossapidon tarkoituksena on varmistaa puitteiden, lukkojen ja muiden helojen kevyt toimivuus sekä pitkä käyttöikä. Voitelun puute kuluttaa saranoita ja lukkoja. Voitelussa käytetään ompelukone- tai lukkoöljyä. Helat voidellaan 5 vuoden välein tai tarvittaessa, mikäli ne ovat jäykkiä tai ne narisevat. Aukipitolaitteiksi tarkoitettuja heloja ei ole tarkoitettu voideltaviksi. Ikkunan toiminnan kannalta puitteet tulee olla keskellä karmin aukkoa siten, että ikkunan käyntiväli on joka puolella yhtä suuri. Tavallisesti raon suuruus on noin 3 mm. Aikaa myöden 7 (19)

8 käyntivälit muuttuvat. Tämä johtuu saranoiden löystymisestä ja kulumisesta sekä puitteen nurkkaliitosten muodonmuutoksista. Pulttisaranoilla varustetussa ikkunassa käyntivälien säätö tehdään saranoita kiertämällä joko sisään tai ulospäin. Lehtisaranoilla varustetussa ikkunassa käyntivälien säätö tapahtuu saranoita taivuttamalla tai upottamalla saranoita syvemmälle. Avattavuusongelmat voivat johtua myös lehtisaranoiden kiinnitysruuvien löystymisestä, minkä vuoksi ruuvien kireys tulee tarkistaa ennen muita säätötoimia Tiivisteiden uusinta Tiivisteiden kunnossapidon tarkoituksena on estää haitallinen ilmavuoto ikkunan karmin ja puitteen välistä. Ilmavuoto aiheuttaa vedontunnetta, energiankulutuksen kasvua, kosteuden tiivistymistä ikkunaan ja siten mahdollisesti pinnoitevaurioita. Ikkunan tiivisteet kaipaavat jatkuvaa huoltoa ja uusintaa. Vanhoissa ikkunoissa tiivisteinä käytettiin puuvillapunoksia ja vaahtomuovinauhaa. Nämä läpäisevät ilmaa ja mahdollistavat huoneistojen korvausilman saannin, jos rakennuksessa ei ole muita korvausilmareittejä rakennettu. Nämä tiivisteet ovat kuitenkin käytettävyydeltään ja kestoiältään huonoja eivätkä vastaa nykyaikaisten tiivisteiden ominaisuuksia. Nykyisin tiivisteitä valmistetaan monen mallisia ja monista raaka-aineista (taulukko 3). Tavallisimpia valmistusaineita on EPDM-kumi, EPDM-solukumi, silikonikumi ja pehmitetty PVC-muovi. Taulukko 3. Ikkunoiden tiivisteiden kestoikä (KH ). Tiivisteen materiaali Kestoikä (vuotta) EPDM-täyskumi Silikonikumi PVC-muovi EPDM-solukumi 6 Vaahtomuovi 3 Ennen tiivisteiden uusintaa tulee varmistua, että rakennuksessa on järjestetty korvausilman saanti. Ikkunoiden tiivisteisiin tehdyt raot vaikuttavat ikkunoiden kestävyyteen ja ominaisuuksiin. Kuitenkin tiivisterako voi olla ainoa korvausilman reitti vanhassa talossa. Ikkunan tiivistämisen periaatteena on, että ikkunan saumojen tiiviys kasvaa asteittain ulkopuitteesta sisäpuitteeseen. Tämä merkitsee sitä, että sisäpuite tulee tiivistää mahdollisimmin hyvin samoin kuin sisäpuitteeseen kytketyn keskipuitteen ja sisäpuitteen väli. Ulkopuitteen voi tiivistää myös lähes ympäriinsä, mutta ainakin yläreunan kulmiin tulee jättää raot, jotta sisä- ja ulkopuitteen lasiväli tuulettuu. Ikkunan tiivistettävän raon suuruus voidaan mitata esimerkiksi muovailuvahan avulla. Vahasta muotoiltu pallo tai palko asetetaan siihen kohtaan puitteen ja karmin väliin, johon tiiviste on tarkoitus asentaa. Ikkuna suljetaan ja lukitaan, jolloin muovailuvaha puristuu tiivisteraon paksuiseksi. 8 (19)

9 4. Ikkunoiden remontointi 4.1. Lasituslistan tai -kittauksen korjaus Ikkunoiden remontoinnilla tarkoitetaan sellaista kunnostamista, jolla pyritään palauttamaan ikkunan heikentyneet ominaisuudet alkuperäiselle tasolle tai jopa alkuperäistä paremmaksi vastaamaan nykyaikaisia vaatimuksia. Kevyimmillään remontointi on ulkopuitteen lasituskittauksen korjaamista ja ikkunan maalaamista. Laajimmillaan remontointi on vanhojen ikkunoiden korvaamista uusilla ikkunoilla, ikkunoihin liittyvien rakenteiden ja ilmanvaihtojärjestelmän uusimista. Ennen remonttia tulee selvittää ikkunoiden kunto ja vaurioiden laajuus ja syyt. Lasituslistan tarkoituksena on kiinnittää lasi ikkunan puitteeseen tai kiinteän ikkunan karmiin. Lasituskittauksen tehtävänä on tehdä lasin ja lasituslistan sekä lasin ja puitteen välinen liitos ilman ja sadeveden pitäväksi. Puitteeseen imeytyvä vesi aiheuttaa lahoa ja maalivaurioita. Nykyiset elastiset saumausmassat, kuten silikoni- ja polyuretaanimassat, liimaavat lasin kiinni puitteeseen, mikä tiivistämisen lisäksi jäykistää puitteiden nurkkaliitokset. Ulkopuitteen lasituskittauksen tulee olla hyvin kiinni lasissa, lasituslistassa ja puitteessa, jotta estetään sadeveden tunkeutuminen puiterakenteeseen. Aikaisemmin käytettiin pellavaöljykittiä, joka on aluksi plastista (muovautuvaa) ja kovettuu muutamassa vuodessa kovaksi. Tähän kittityyppiin aiheuttavat vaurioita sekä kitin kovettuminen ja halkeilu että pikkulinnut, jotka nokkivat ja syövät sitä tuoreena. Linnut voivat vaurioittaa myös muitakin kittejä, vaikka ne eivät ole ruoaksi kelpaavia. Ulkopuitteessa lasituskittausta voidaan käyttää ilman lasituslistaa, jolloin lasi kiinnitetään puitteeseen nauloilla tai vastaavilla ja kitillä peitetään naulat. Tavallisimmin ulkopuitteen alareunassa on käytetty pelkästään kittipalkoa. Nykyisin kittinä käytetään pääasiassa elastisia (kimmoisia) massoja, kuten silikoni- ja polyuretaanimassaa. Näiden etuna on hyvä säänkestävyys ja tarttuvuus sekä puupintaan että lasiin. Lisäksi nämä massat ovat pitkäikäisempiä kuin pellavaöljykitti. Paras tulos pellavaöljyllä kitatun ulkopuitteen korjauksessa saavutetaan, kun vanhat kitit poistetaan ja lasituslistat irrotetaan. Tämän jälkeen vanha kitti poistetaan kokonaan ja puitteen pinnat puhdistetaan kitistä. Lopuksi ikkuna lasitetaan uudelleen joko elastisella kitillä tai pellavaöljykitillä. Lasien irrottaminen pelkästään kittauskorjausten lisää työmäärää. Kittaus korjataan yleensä irrottamatta lasia. Lasin ja puitteen välinen rako tiivistetään elastisella saumausmassalla. Ulkopuitteen kuivuneet ja halkeilleet lasituskittaukset poistetaan. Lasituskynte pohjustetaan kitin alta kittivalmistajan ohjeiden mukaan, jotta varmistetaan kitin tarttuvuus ja yhteensopivuus aikaisemman kitin kanssa. Lopuksi asennetaan uusi lasituskittaus. Mikäli kittauksessa käytetään pellavaöljykittiä, se tulee aina suojata maalilla. Tällä parannetaan kitin kestävyyttä ja tiivistetään lasin ja kitin välinen sauma. Ulkopuitteen alareunan lasituskittaus voidaan korvata muovisella tai alumiinilasituslistalla. Tällöin listan ja lasin väli tiivistetään saumausmassalla. Listan asennuksessa erityistä huomiota tulee kiinnittää lasin ja listan sekä listan päiden ja puitteen välisen raon tiivistämiseen: 9 (19)

10 4.2. Maalaus Ikkunoiden maalipinnan tehtävänä on suojata karmia ja puitteita kosteusvaihteluilta ja lahoamiselta sekä metalliosia korroosiolta. Ultraviolettisäteily lisäksi haurastuttaa ja harmaannuttaa suojaamatonta puupintaa. Puukarmisten ja -puitteisten ikkunoiden maalaaminen on osa ikkunoiden säännöllistä huoltotoimintaa. Puuikkunoiden uusintamaalauksen laiminlyönti johtaa aikaa myöten ikkunoiden turmeltumiseen. Puuikkunoiden pintakäsittelynä on käytetty tavallisen maalin lisäksi kuultokäsittely- ja puunsuoja-aineita. Viimeksi mainittujen suojausvaikutus eikä kestävyys ole niin hyvä kuin maalilla. Maalaustarve ilmenee peittomaalin ja lakan hilseilynä. Kuultovärillä ja peittävää kalvoa muodostamattomalla puunsuoja-aineella käsitellystä ikkunasta maalaustarvetta ei voi havaita yhtä selvästi. Maalaustarpeeseen vaikuttavat ilmastorasitukset. Esimerkiksi eteläjulkisivulla maalipinta vaurioituu nopeammin kuin pohjoisjulkisivulla ja merenrannalla olevassa talossa rasitukset ovat suuremmat kuin sisämaassa metsän keskellä olevassa talossa. Ennen maalaamista on selvitettävä vanhan maalin tyyppi ja tartunta puuhun. Päälle maalaamisessa on tärkeää maalien yhteensopivuus. Jos uusi maali ei sovi yhteen vanhan kanssa, vanha maali saattaa ruveta kuplimaan uuden maalin liuottimen vuoksi ja näin aiheuttaa molempien irtoamisen. Samoin uudella maalilla tulee olla riittävä tartunta vanhaan, jotta uusi maali ei hilseilisi levyinä pois. Alumiiniulkopuitteisten ikkunoiden uusintamaalaus ei onnistu työmaaolosuhteissa. Maalatussa alumiinipinnassa olevat naarmut voidaan kuitenkin paikkamaalata kiinteistössä. Toisaalta alumiinipuitteisten ikkunoiden maalipinnan vauriosta on lähinnä esteettistä haittaa, eikä vauriot vaikuta samalla tavalla ikkunan kestoikään kuin puupuitteisten ikkunoiden maalipinnan vauriot. PVC-muovista valmistettuja ikkunan karmeja ja puitteita ei ole maalattu eikä niitä tarvitse maalata. Muovi-ikkunoiden puitteiden ja karmien värin vaihtaminen maalaamalla on mahdollista. Maaliksi tulee valita sellainen, joka tarttuu ikkunan muovipintaan Vaurioituneiden osien vaihto uusiin Rakennuksen kaikki ikkunat eivät vaurioidu samalla nopeudella. Vauriot kannattaa korjata, eikä kaikkia ikkunoita kannata vaihtaa uusiin. Tällaisia vaurioita ovat tyypillisesti: - Rikkoutuneet lasit - Vaurioituneet helat - Harmaantuneet eristyslasit - Lahonneet puitteet ja karmit tai niiden osat Ennen korjaamista on selvitettävä vaurioitumisen syyt ja poistettava ne, jotta vähennetään korjattujen ja muiden ikkunoiden vaurioitumista tulevaisuudessa. Turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat viat tulee korjata välittömästi heti havaitsemisen jälkeen, vaikka rakennuksen muissa ikkunoissa ei olisikaan vastaavia vikoja. Tällaisia vikoja ovat lasien, saranoiden ja lukkojen rikkoutumiset sekä tuuletusikkunoiden lukituksen viat. Haitoiltaan pienten ikkunan käytettävyyteen tai ulkonäköön liittyvien vikojen korjaamista voidaan lykätä, kunnes saman tyyppisiä vikoja on useammassa ikkunassa tai remontti voidaan 10 (19)

11 tehdä jonkin muun työn yhteydessä. Korjaamalla useampi vika samalla kertaa on edullisempaa kuin korjaamalla samat viat yksi kerrallaan heti, kun ne havaitaan. 5. Ikkunoiden osittainen tai täydellinen uusinta 5.1. Ikkunat ja energiatalous Ikkunoiden osuus lukujen rakennuskannan lämpöhäviöistä on noin 20 % eli likipitäen saman verran kuin ulkoseinien, kuva 2. Ikkunoiden osittainen tai täydellinen uusinta tähtää useimmiten ikkunoiden ominaisuuksien parantamiseen alkuperäistä tasoa paremmaksi. Osittaista uusintaa on etuikkunoiden asentaminen, lahonneiden ulkopuitteiden vaihto uusiin ja eristyslasien asentaminen tavallisten lasien tilalle. Täydellistä uusintaa on ikkunoiden korvaaminen uusilla. Ne remontointitavat, jotka muuttavat ikkunoiden ulkonäköä vaativat ainakin kaupunkialueella rakennusviranomaisten hyväksynnän ja joko toimenpide- tai rakennusluvan anomisen. Myös muissa kunnissa kannattaa selvittää rakennusviranomaisilta luvan tarve. Ilmanvaihto Yläpohja Alapohja Ilmanvaihto Yläpohja Alapohja Alapohja Ulkoseinät Ulkoseinät Ikkunat Ikkunat luvun kerrostalo luvun kerrostalo Kuva Etuikkunan 2. Rakennuksen asentaminen ulkovaipan lämpöhäviöt Etuikkuna Puuikkunan ulkopuolelle asennettavan alumiinikarmisen etuikkunan tarkoituksena on suojata vanhan ikkunan puuosia säärasituksilta, jolloin ikkunan puuosat kuivuvat ja niiden vaurioituminen pysähtyy. Mikäli vanhaa ulkopuitetta ei poisteta, ikkunan lasien määrä kasvaa. Tällöin ikkunan lämmön- ja ääneneristävyys paranee. Etuikkunoita on kahden tyyppisiä: yksi saranoitu lasi ja puitteeseen kiinnitetty eristyslasi, kuva (19)

12 Kuva 3. Yhdellä lasilla ja eristyslasilla varustetut etuikkunat MS-ikkunaan kiinnitettynä. (Kuvat Etuikkunan asentaminen on kannattavaa, mikäli puuikkuna on toimivuudeltaan vielä hyvässä kunnossa ja ulkopuite ja karmin ulkopinta tyydyttävässä kunnossa. Etuikkunan tuomia etuja ovat ikkunan vähentynyt huoltotarve sekä parantunut äänen- ja lämmöneristävyys. Eristyslasilla varustettu etuikkuna parantaa merkittävästi vanhan ikkunan lämmöneristävyyttä. Vanhan kaksilasisen ikkunan lämmönläpäisykerroin putoaa tasolta 2,5 jopa tasolle 1,0 W/m 2 K. Tavallisella yksilasisella etuikkunalla lämmönläpäisykerroin putoaa tasolta 2,5 tasolle 1,7 W/m 2 K. Etuikkuna kasvattaa ikkunan paksuutta ja muuttaa jonkin verran rakennuksen ulkonäköä, sillä ikkunat tulevat lähemmäksi rakennuksen seinäpintaa. Etuikkunat myös lisäävät ikkunoiden pestävien pintojen ja avattavien puitteiden lukumäärä. Etuikkunoiden asennuksen yhteydessä sisäpuitteen tiivisteiden kunto aina tulee tarkistaa ja tarvittaessa tiivisteet tulee uusia. Alkuperäisen ulkopuitteen maalaus kannattaa korjata vasta muutamien kuukausien päästä etuikkunan asennuksen jälkeen sitten, kun puuosat ovat riittävästi kuivuneet Lasin korvaaminen eristyslasilla Jos alkuperäinen ikkuna on puuosiltaan, heloitukseltaan ja toiminnaltaan vielä hyvässä kunnossa ja ainoana ongelmana on ikkunan huono lämmöneristävyys, ikkunan sisäpuitteen lasin vaihto selektiivilasilla varustetuksi eristyslasiksi on vaihtoehto. Erityisesti tämä korjaustapa on järkevä silloin, kun ikkuna on tavanomaisuudesta poikkeava tai muulla tavalla arvokas. Tällaisia ikkunoita ovat esimerkiksi tammesta valmistetut ikkunat tai hyvin vanhat ikkunat. Syyt tämän tyyppiseen remontointiin on viihtyisyyden parantamien silloin, kun vanhat ikkunat halutaan säilyttää. Energiansäästömielessä tämän tyyppinen remontointi on kannattavampaa kuin ikkunoiden vaihtaminen uusiksi, vaikkakin remontointikustannusten kuolettaminen energiansäästöillä vaatii pitkän ajan. Vanhojen puitteiden lasituskyntteet ovat usein niin leveitä, että kaksilasinen eristyslasi mahtuu siihen. Lasituslista joudutaan kuitenkin vaihtamaan kapeammaksi tai joissain tapauksissa lasituslista joudutaan korvaamaan puitteen kylkeen kiinnitettävällä profiililistalla. 12 (19)

13 Teknisiltä ominaisuuksiltaan ikkuna, jonka sisäpuitteeseen on vaihdettu eristyslasi tavallisen lasin tilalle, vastaa MSE-ikkunaa. Eristyslasin asentamisella voidaan pienentää kaksilasisen MSikkunan lämmönläpäisykerroin tasolta 2,5 W/m 2 K jopa tasolle 1,1 W/m 2 K. Tämän tason saavuttaminen edellyttää kuitenkin selektiivilasia ja argonkaasua eristyslasissa. Eristyslasin asentaminen parantaa lämmöneristävyyden lisäksi myös ääneneristävyyttä. Jotta ääneneristävyyden parannus saataisiin täysimääräisenä, sisäpuitteiden tiivisteet tulee tarkastaa ja tarvittaessa vaihtaa, sillä ilmavuodot heikentävät ääneneristävyyttä. 6. Ikkunoiden vaihto uusiin Tyypillisin tapa remontoida huonokuntoiset vanhat ikkunat on vaihtaa vanhat ikkunat uusiin. Tämä on osoittautunut edullisimmaksi tavaksi remontoida, kun vanhat ikkunat ovat huonokuntoisia ja ne kaipaavat toistuvaa huoltoa. Ikkunoiden energialuokitusta kannattaa käyttää apuna uusien ikkunoiden valinnassa. Normi-ikkunan ja hyvin lämpöä eristävän ikkunan hintaero on pieni, sillä asentamisen kustannus on joka tapauksessa % ikkunan hinnasta. Ikkunoiden vaihdossa on tarkasteltava uusien ikkunoiden karmi- ja puitemateriaaleja, teknisiä ominaisuuksia, heloitusta, ikkunan eri osien kokoja, ilmanvaihtoratkaisuja sekä lisävarusteita Ikkunavaihtoehdot Tavanomaiset ikkunamallit Nykyisin ikkunoiden tyyppejä sekä karmi- ja puitemateriaaleja on runsaasti verrattuna rakennuksen rakentamisajankohtaan. Lasien määrä oli 1960-luvulla ja ennen sitä tekijä, joka määritteli pääosin ikkunan lämmöneristävyyden ja rakenteen. Uudet, kehittyneet lasituotteet mahdollistavat ikkunoiden valinnan haluttujen ominaisuuksien perusteella. Nykyisin ikkunoita valmistetaan puutavaran lisäksi metallista ja muovista sekä näiden yhdistelmistä. Eri puulajit, pintakäsittelyt ja värit tuovat myös oman lisänsä valintavaihtoehtoihin. On esimerkiksi mahdollista valmistaa ikkunoita, joiden sisäpuite on lakattua pyökkiä, karmi valkoiseksi maalattua mäntyä, ulkopuite alumiinia, ulkopuitteen sisäpinta maalattu pyökin väriseksi sekä ulkopuitteen ja karmin ulkopinta maalattu tummanruskeaksi. Tämän lisäksi eristyslasin välilista voi olla vielä jotain muuta väriä tai siihen voi olla maalattu puusyykuviointi. Taulukkoon 4 on kerätty tyypillisimmät kotimaiset ikkunat. Ikkunoiden ominaisuuksia on verrattu kaksilasiseen MS-ikkunaan, mikä on tyypillisin vanha korvattava ikkuna. Taulukossa olevat tiedot ovat suuntaa-antavia, koska nykyisin ikkunoiden lämmön- ja ääneneristävyyteen voidaan vaikuttaa varsin laajasti lasivalinnoilla. Ikkunoiden vaihtaminen uusiin energiansäästöikkunoihin parantaa rakennuksen lämmöneristävyyttä. Tämä muutaman prosentin lisäinvestointi energiansäästöikkunoihin maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa lämmitysenergiankulutuksen pienenemisen vuoksi. Lisähyötynä on parempi viihtyisyys ikkunan lämpimämmän sisäpinnan vuoksi. 13 (19)

14 Taulukko 4. Markkinoilla olevia ikkunaremonteissa käytettyjä kolmilasisia ikkunoita ja niiden ominaisuuksia verrattuna kaksilasiseen MS-ikkunaan. MS (vertailu) MSK MSE MS2E MS3E Karmi- ja puitemateriaali puu puu puu puu puu puu-alumiini puu-alumiini puu-alumiini puu-alumiini Lämmön-läpäisykerroin 2,3-2,8 1,7-1,8 1,0-1,8 0,65-0,9 0,7-0,9 (W/m 2 K) Ääneneristävyys verrattuna MSikkunaan Karmisyvyys Pestävien pintojen lukumäärä Sisäpuolisen kondenssin riski verrattuna MSikkunaan Sälekaihtimet puitteiden välissä sisä- ja keskipuitteen puitteiden välissä puitteiden välissä puitteiden välissä välissä Avattavuus verrattuna 0 kolme puitetta kaksi puitetta kaksi puitetta kaksi puitetta MS-ik- avattavuus sa- ei eroa ei eroa ei eroa manlainen kunaan + paranee vähän - heikkenee vähän ++ paranee kohtalaisesti -- heikkenee kohtalaisesti +++ paranee paljon --- heikkenee paljon 0 ei vaikuta +/- vaikutus riippuu tuotevalinnasta Lämmöneristävyyden lisäksi voidaan uuden ikkunan karmisyvyys valita vanhasta poikkeavaksi. Ulkoseinien paksulla lämmöneristyksellä toteutetun lisälämmöneristämisen yhteydessä ikkunaa voidaan siirtää ulommas arkkitehtonisten vaatimusten johdosta. Silloin voidaan myös valita alkuperäistä leveämpi karmi etenkin, jos ikkunalta halutaan hyvää ääneneristävyyttä Tuloilmaikkuna Tuloilmaikkuna toimii rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän osana. Se soveltuu erityisesti korjauskohteisiin, joissa koneellisen lämmön talteenotolla varustetun ilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen ei ole mahdollista. Rakennuksessa on kuitenkin oltava koneellinen poistoilman- 14 (19)

15 vaihtojärjestelmä. Ikkunan toimintaperiaate on yksinkertainen 2 : ulkoilma johdetaan ikkunan puitteiden väliseen tilaan ala- tai sivukarmin kautta ja edelleen huoneilmaan yläkarmin tai - puitteen läpi (kuva 4). Rakenteeseen johdettava ulkoilma voidaan suodattaa, jolloin tuloilman puhtausvaatimukset voidaan toteuttaa ja ikkuna myös pysyy puhtaampana. Kuva 4. Tuloilmaikkunan periaate. Ilma johdetaan puitteiden väliin ulkopuitteen alareunasta tai sivusta. Ilma voidaan suodattaa. Tuloilmasuihku ohjataan huonetilassa tyypillisesti kattoa kohti, jotta ei synny vetoa oleskeluvyöhykkeellä. Ilman virtausreitti on joissakin tuotteissa suunniteltu sellaiseksi, että ääneneristävyyttä on myös optimoitu. Yläkarmissa tai -puitteessa sijaitseva venttiili on varustettu ilman takaisinpäin virtauksen estävällä rakenteella, joka voi olla esimerkiksi ilmavirrassa kääntyvä tai kelluva levy tai läppä, joka avautuu, kun huonetila on riittävästi alipaineinen. Hetkellisen ylipaineen tilanteessa virtausreitti sulkeutuu. Rakenteen läpi virtaava ilmavirta lämpenee. Lämpöä otetaan talteen ilmavirtaan ikkunan omista lämpöhäviöistä. Myös ikkunaan kohdistuva auringonsäteily lämmittää tuloilmaa. Johtumislämpöhäviö ikkunan sisäpinnan kautta ulospäin kasvaa, mutta tästä lämpöhäviöstä otetaan osa talteen tuloilman esilämpenemisen kautta. Sisäpinnan johtumislämpöhäviön kasvaessa ikkunan pintalämpötila alenee. Ilmavirran kasvattaminen pienentää tehollista lämmönläpäisykerrointa. Ilmavirta on valittava kohteessa vaadittavan ilmanvaihtotarpeen mukaiseksi. MSE-tyyppisen lasituksen (ulkopuitteessa yksi kirkas lasi, sisäpuitteessa eristyslasielementti) tehollinen lämmönläpäisykerroin ilmavirralla 6 dm 3 /s on noin 1 W/m 2 K (vastaavan rakenteen lämmönläpäisykerroin tiiviinä, ilman ilmavirtaa rakenteen läpi on noin 1,8 W/m 2 K). Lämpenemissuhde samalla ilmavirralla oli noin 43 %. MSK-tyyppisellä lasituksella (3 erillislasia, ilmakierto kahden lasivälin kautta) mitattu tehollinen lämmönläpäisykerroin on hieman parempi kuin MSE-tyyppisellä lasituksella. Tehollinen lämmönläpäisykerroin ilmavirralla 6 dm 3 /s on alle 0,9 W/m 2 K. Vastaava lämpenemissuhde oli 60 %. Ilma kiertää rakenteessa pidemmän reitin, ja lämpöhäviöstä saadaan enemmän otettua talteen tuloilmaan. Toisaalta taas sisimmän lasin pintalämpötila jää matalammaksi kuin MSE-tyyppisellä lasituksella. Ikkunan korkeus vaikuttaa ilman lämpenemiseen, kun ilman virtausreitin pituus kasvaa Ikkunoiden liittyminen ympäröiviin rakenteisiin 2 Ismo Heimonen & Kari Hemmilä: Tuloilmaikkunan energiatehokkuus. VTT Tiedotteita (19)