Maatalouden rakennetutkimus 2013
|
|
- Juho-Matti Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tilan nimi Tilatunnus Salasana (kirjauduttaessa verkkopalveluun) Puelinnumero(t), joista tavoitellaan (jos kyselyyn ei vastata verkkopalvelussa) Maatalouden rakennetutkimus 2013 Vastaa kyselyyn mennessä verkkopalvelussa Jos et vastaa verkkopalvelussa, täytä tämä lomake ja säilytä se puelinastattelua varten. Haastattelija soittaa sinulle tammi elmikuussa OMISTUSMUOTO Lue ensin kyselyssä käytettävät määritelmät sivulta 2. Valitse sitten tilan omistusmuoto ja aloita vastaaminen. 1. Pereviljelmä: aloita sivulta Maatalousytymä: aloita sivulta Oikeusenkilö: aloita sivulta 5.
2 LOMAKKEESSA KÄYTETTYJÄ MÄÄRITELMIÄ TILAN/YRITYKSEN OMISTUSMUOTO PERHEVILJELMÄ: ltijana on - yksittäinen enkilö - avio- tai avopuolisot - perinnön kautta yteisenä edunsaajana olevat perilliset, mikäli e eivät viljele tilaa maatalousytymänä - yksittäinen ltija, jolla yksinään on taloudellinen ja oikeudellinen vastuu maatalousytymän määritelmän mukaisesta tilasta MAATALOUSYHTYMÄ: ltijana on - luonnollisista enkilöistä koostuva rymä, joka omistaa, vuokraa, tai muutoin oitaa ydessä ytä maatilaa tai omia tilojaan ikään kuin ne olisivat yksi tila. Yteistoiminta perustuu kirjalliseen sopimukseen tai lakiin (esim. verotusytymä). OIKEUSHENKILÖ: ltijana on - osakeytiö, kommandiittiytiö tai avoin ytiö - kaupallinen tai osuustoiminnallinen yritys - säätiö tai muu vastaavantyyppinen yteisö - valtio, kunta tai kuntaytymä - kirkko tai jokin sen laitoksista - muu vastaava julkinen laitos MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT Maatalous- ja puutartyötä ovat tilan/yrityksen maa- tai puutartalouteen liittyvät työt, kuten - kasvinviljely- tai kotieläintyöt - maatalouden kirjanpito-, joto- ja suunnittelutyöt - koneiden korjaus-, kunnossapito- ja uoltotyöt - uudisrakennus- ja peruskorjaustyöt - perusparannustyöt - puutar- ja kasviuonetyöt - meiläistenoitotyöt - maatalous- tai puutartuotteiden varastointiin ja myyntiä varten valmisteluun liittyvät työt (esim. pakkaaminen) Maatalous- ja puutartyötä eivät ole: - metsätaloustyöt (metsässä tedyn työn lisäksi esim. metsätalouden kirjanpito ja suunnittelu) - kotitaloustyöt (kodinoito, kotipin ja -puutarn oito, kotitarveviljely kasvimaalla ym.) - metsästys ja kalastus - muu yritystoiminta - älytysvalmiudessa oleminen (esim. liittyen eläinten valvontaan), jos enkilö ei valmiudessaoloaikana tee maataloustai puutartyötä MUU YRITYSTOIMINTA Muu yritystoiminta tarkoittaa kaikkea taloudellisesti merkittävää ja säännöllisesti tapatuvaa yritystoimintaa lukuun ottamatta tilan maa-, puutar- ja metsätaloutta. Muun yritystoiminnan toimialoja voivat olla esim. matkailupalvelut, koneurakointi, elintarvikkeiden tai puutavaran jatkojalostus, kalanviljely, poronoito ja turkistarus. Laajempi luettelo muun yritystoiminnan toimialoista on lomakkeen sivuilla 8 10 kodassa Muu yritystoiminta, joka liittyy suoraan tilan maa-/puutartalouteen: Toiminnassa käytetään tilan maatalous-/puutartuotannon koneita, rakennuksia, aluetta tai tuotteita. Muu ansiotoiminta, joka ei liity suoraan tilan maa-/puutartalouteen: Tilan oma työvoima voi osallistua toimintaan, mutta siinä ei käytetä tilan maatalous-/puutartuotannon koneita, rakennuksia, aluetta eikä tuotteita (esim. palkkatyö tilan ulkopuolella). Tilan omien metsien oitoa ei lasketa mukaan maatalous- ja puutartyöön eikä muuun yritystoimintaan tai muuun ansiotoimintaan. 2 (10)
3 PERHEVILJELMÄ, Maatalous-/puutaryrityksen työvoima VILJELIJÄPERHE JA VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 4 7) Maatalous- ja puutartyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Viljelijä: ilmoita tiedot siinäkin tapauksessa, että viljelijä ei ole työskennellyt maatilalla/puutaryrityksessä. Viljelijä voi olla tilan omistaja tai vuokralainen. Viljelijän puoliso/avopuoliso: ilmoita tiedot siinäkin tapauksessa, että puoliso ei ole osallistunut tilan töiin. Muut pereenjäsenet: ennen vuotta 1999 syntyneet läisukulaiset ja eidän puolisonsa, jotka ovat osallistuneet tilan töiin. Vakituisesti maa-/puutartalouden töiin palkatut enkilöt: väintään 6 kk vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos taulukon rymissä C tai D on enkilöitä enemmän kuin taulukossa rivejä, voit jatkaa luetteloa tyjiksi jääville riveille tällä tai seuraavilla sivuilla. Mainitse astattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Tunnus Sukupuoli Viljelijä Viljelijän puoliso Muut viljelijäpereen jäsenet (ennen v syntyneet), jotka osallistuvat tilan töiin Vakituisesti tilan/ yrityksen töiin palkatut enkilöt (ei pereenjäsenet) A B C1 C2 C3 C4 C5 C6 D1 D2 D3 D4 D5 D6 Mies Nainen 1 2 Syntymävuosi Tilan maa-/puutartalouden työ 3 TILAN HOIDOSTA VASTAAVA HENKILÖ 3.1 Tilan/yrityksen oidosta pääasiassa vastaavan enkilön tunnus Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/ puutartalouteen 3.2 Tilan oidosta vastaavan enkilön maatalous-/puutar-alan koulutus (korkein saatu koulutus) 2. Maatalous-/puutar-alan perus- 1. Käytännön työkokemus koulutus (maatalousoppilaitos tms.) 4 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Tilan palkkaaman lyytaikaisen työvoiman (alle 6 kk/lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman enkilömäärä ja työpäivät 5 MAATALOUSLOMITTAJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Muun ansiotoiminnan työ (esim. palkkatyö tilan tilan ulkopuolella) Katso tunnus yllä olevasta taulukosta (A, B, C1 jne.). Tunnus: Syntymävuosi (jos ei taulukossa): Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Esimerkkejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 900 = 4 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä 3. Ylempi maatalous-/puutar-alan koulutus (opisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto tms.) Maatalouslomittajien (ja sijaispalvelun) tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 6 URAKOITSIJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Urakoitsijoiden, vuokaratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palkkaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 7 ULKOMAINEN PALKKATYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Ne kotien 2, 4 ja 5 työntekijät, jotka ovat tilan palkkaamia eivätkä ole Suomen kan- salaisia. Henkilömäärä ja maatalous-/puutartyön työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Siirry sivulle 6 ja jatka kodasta 8. 3 (10)
4 MAATALOUSYHTYMÄ, Maatalous-/puutaryrityksen työvoima YHTYMÄN OSAKKAAT, PERHEENJÄSENET JA VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 4 7) Maatalous- ja puutartyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Maatalousytymän osakkaat: ilmoita vain ne osakkaat, jotka ovat osallistuneet tilan/yrityksen töiin. Muut pereenjäsenet: ennen vuotta 1999 syntyneet osakkaiden avio- tai avopuolisot, muut läisukulaiset ja eidän puolisonsa, jotka ovat osallistuneet tilan töiin. Vakituisesti maa-/puutartalouden töiin palkatut enkilöt: väintään 6 kk vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos taulukon rymissä A, B tai C on enkilöitä enemmän kuin taulukossa rivejä, voit jatkaa luetteloa tyjiksi jääville riveille tällä tai muilla sivuilla. Mainitse astattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Tunnus Sukupuoli Mies Nainen 1 2 Syntymävuosi Tilan maa-/puutartalouden työ Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/ puutartalouteen Muun ansiotoiminnan työ (esim. palkkatyö tilan tilan ulkopuolella) Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Ytymän osakkaat, jotka osallistuvat tilan töiin A1 A2 A3 A4 A5 Osakkaiden pereenjäsenet (ennen v syntyneet), jotka osallistuvat tilan töiin eivätkä ole ytymän osakkaita Vakituisesti tilan/ yrityksen töiin palkatut enkilöt (ei pereenjäsenet) A6 B1 B2 B3 B4 B5 B6 C1 C2 C3 C4 C5 C6 3 TILAN HOIDOSTA VASTAAVA HENKILÖ 3.1 Tilan/yrityksen oidosta pääasiassa vastaavan enkilön tunnus Esimerkkejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 900 = 4 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä Katso tunnus yllä olevasta taulukosta (A1, A2, A3 jne.). Tunnus: Syntymävuosi (jos ei taulukossa): 3.2 Tilan oidosta vastaavan enkilön maatalous-/puutar-alan koulutus (korkein saatu koulutus) 1. Käytännön työkokemus 2. Maatalous-/puutar-alan perus- 3. Ylempi maatalous-/puutar-alan koulutus koulutus (maatalousoppilaitos tms.) (opisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto tms.) 4 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Tilan palkkaaman lyytaikaisen työvoiman (alle 6 kk/lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman enkilömäärä ja työpäivät 5 MAATALOUSLOMITTAJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Maatalouslomittajien (ja sijaispalvelun) tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä) 6 URAKOITSIJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Urakoitsijoiden, vuokratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palkkaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 7 ULKOMAINEN PALKKATYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Ne kotien 2, 4 ja 5 työntekijät, jotka ovat tilan palkkaamia eivätkä ole Suomen kan- salaisia. Henkilömäärä ja maatalous-/puutartyön työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Siirry sivulle 6 ja jatka kodasta 8. 4 (10)
5 OIKEUSHENKILÖ, Maatalous-/puutaryrityksen työvoima VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 4 7) Maatalous- ja puutartyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Maatilan/puutaryrityksen jotaja on enkilö, joka vastaa tilan/yrityksen tavanomaiseen päivittäiseen toimintaan liittyvien taloudellisten ja tuotannollisten tetävien oidosta. Vakituisesti maa-/puutartalouden töitä tekevät enkilöt: väintään 6 kk vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos taulukon rymässä B on enkilöitä enemmän kuin taulukossa rivejä, voit jatkaa luetteloa tyjiksi jääville riveille tällä tai edellisillä sivuilla. Mainitse astattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Tunnus Sukupuoli Mies Nainen 1 2 Syntymävuosi Tilan maa-/ puutartalouden työ Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/puutartalouteen Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Tilan jotaja A1 Muut vakituisesti maa-/puutartalouden tai siien liittyvän muun yritystoiminnan töitä tekevät enkilöt B1 B2 B3 B4 B5 B6 B7 B8 B9 B10 B11 B12 B13 B14 B15 B16 B17 B18 B19 B20 3 TILAN JOHTAJAN KOULUTUS 3.1 Tilan jotajan maatalous-/puutar-alan koulutus (korkein saatu koulutus) 1. Käytännön työkokemus 2. Maatalous-/puutar-alan peruskoulutus (maatalousoppilaitos tms.) 4 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Tilan palkkaaman lyytaikaisen työvoiman (alle 6 kk/lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman enkilömäärä ja työpäivät 5 MAATALOUSLOMITTAJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) 3. Ylempi maatalous-/puutar-alan koulutus (opisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto tms.) Esimerkkejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 900 = 4 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä Maatalouslomittajien (ja sijaispalvelun) tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 6 URAKOITSIJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Urakoitsijoiden, vuokratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palkkaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 7 ULKOMAINEN PALKKATYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Ne kotien 2, 4 ja 5 työntekijät, jotka ovat tilan palkkaamia eivätkä ole Suomen kan- salaisia. Henkilömäärä ja maatalous-/puutartyön työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Siirry sivulle 6 ja jatka kodasta 8. 5 (10)
6 8 TIETOKONE JA INTERNET Koneiden ja laitteistojen ojausjärjestelmiä ei ilmoiteta tässä (esim. ruokinta-automaatit ja täsmäviljelylaitteet). 8.1 Onko tilalla/yrityksellä käytössä tietokone (pöytäkone tai kannettava)? 8.2 Millaisia internet-yteyksiä käytetään tilan/yrityksen maa- ja puutartaloudessa? (Valitse kaikki käytössä olevat.) 1. Kiinteä internet-yteys (esim. ADSL- tai kaapelimodeemi) 2. Liikkuva eli mobiili internet-yteys (esim. mokkula, nettitikku tai matkapuelin) 3. käytetä internet-yteyttä Jos kiinteää internet-yteyttä ei käytetä, olisiko se kuitenkin madollista saada tilan/yrityksen käyttöön? 8.3 Millä laitteilla internetiä käytetään tilan/yrityksen maa- ja puutartaloudessa? (Valitse kaikki käytössä olevat.) 1. Tietokone (pöytäkone tai kannettava) 3. Matkapuelin (älypuelin tai muu matkapuelin) Käytössä olevat tilan kokonaan omistamat traktorit, /teoluokka 1. <40 kw (<55 v) <60 kw (55 - <82 v) <100 kw (82 - <136 v) <150 kw (136 - <204 v) kw ( 204 v) Onko tilan töitä tety yteisomistuksessa olevilla tai muiden omistamilla traktoreilla? 9.2 Leikkuupuimurit 1. Käytössä olevat tilan kokonaan omistamat leikkuupuimurit 2. Käytössä olevat tilan ydessä muiden tilojen kanssa omistamat leikkuupuimurit Osakastilojen lukumäärä Onko tilan töitä tety urakoitsijoiden leikkuupuimureilla? 9.3 Reunkorjuukoneet Sekä traktorikäyttöiset että itsekulkevat. Myös oljen ja energiakasvien (esim. ruokoelpi) korjuussa käytettävät koneet. Käytössä olevat tilan kokonaan omistamat reunkorjuukoneet, /tyyppi 1. Tarkkuus- ja kaksoissilppurit 2. Kelasilppurit 3. Noukinvaunut 2. Taulutietokone (tabletti) 4. Muu laite 9 MAA- JA PUUTARHATALOUDEN TRAKTORIT JA TYÖKONEET VUONNA Traktorit Myös kuormaajat ja työkoneenkantajat sekä traktorin tavoin käytetyt muut väintään kaksiakseliset ajoneuvot (esim. maataloustöissä traktorin tavoin käytetyt maastoajoneuvot). 4. Pyörö- ja suurpaalaimet 5. Kovapaalaimet Onko tilan töitä tety yteisomistuksessa olevilla tai muiden omistamilla reunkorjuukoneilla? 9.4 Nostokoneet Sekä traktorikäyttöiset että itsekulkevat. Jos perunannostokonetta käytetään vain kotitarveviljelyssä, sitä ei lasketa mukaan. Käytössä olevat tilan kokonaan omistamat nostokoneet, /tyyppi 1. Perunannostokoneet 2. Sokerijuurikkaannostokoneet Käytössä olevat tilan ydessä muiden tilojen kanssa omistamat nostokoneet, /tyyppi 3. Perunannostokoneet Osakastilojen lukumäärä Onko tilan töitä tety urakoitsijoiden nostokoneilla? 4. Sokerijuurikkaannostokoneet Osakastilojen lukumäärä 6 (10) Jatkuu seuraavalla sivulla
7 9.5 Omalla moottorilla toimivat pienkoneet (muokkaus- ja niittokoneet) Vain ammattimaisessa maatalous- tai puutartuotannossa käytetyt yksiakseliset tai akselittomat muokkaus- ja niittokoneet. Käytössä olevat tilan kokonaan omistamat pienkoneet Onko tilan töitä tety yteisomistuksessa olevilla tai muiden omistamilla pienkoneilla? 10 VILJAVARASTOT Tilan omistamat ja tilan käyttöön esim. vuokraamalla saadut viljavarastot. Käytettävissä olevien viljavarastojen kokonaistilavuus ilmoitetaan riippumatta siitä, onko niissä viljaa tai muiden kasvien siemensatoa. 1 kuutiometri (m 3 ) = 10 etolitraa (l) = litraa. Tilan viljavarastojen tilavuus yteensä vuonna 2013 vuonna 2007 m 3 m 3 11 ENERGIA 11.1 Energian käyttö tilan maa-/puutartaloudessa vuonna 2013 (arvio) Tuotantorakennusten lämmitys ja säkölaitteet, traktoreiden ja muiden koneiden polttoaine, viljan kuivaus ym. Yksityistalouden, metsätalouden ja muun yritystoiminnan energiankulutus jätetään pois. 1. Säkö kw 2. Moottoripolttoöljy (ja muu kevyt polttoöljy) traktoreiden ym. koneiden polttoaineeksi litraa 3. Lämmityspolttoöljy (ja moottoripolttoöljy) viljankuivaukseen ja lämmitykseen: a) yteensä litraa b) josta viljankuivauksen osuus litraa 4. Raskas polttoöljy kg 5. Puu (lot, pilkkeet, muu kokopuu) irto-m 3 6. Puupelletti ja -briketti kg 7. Puuke (metsätädeke tai -murske, muu puuke) irto-m 3 8. Peltokasvit: a) siemensato (viljanjyvät, rypsinsiemenet ym.) kg b) olki ja muut peltoviljelyn tuotteet (ei siemensato) m 3 9. Jyrsinturve irto-m Palaturve m Turvepelletti kg 12. Muu energialäde, mikä? 11.2 Energiantuotanto uusiutuvista energialäteistä tilan maa-/puutartalouden käyttöön tai myyntiin vuonna 2013 Valitse ne tilalla käytetyt energialäteet, joilla tuotetusta energiasta (esim. säkö, lämpö) tai polttoaineesta (esim. polttopuu, biodiesel) ainakin osa käytetään tilan maa-/puutartaloudessa tai myydään tilan ulkopuolelle. Älä valitse energialädettä, jos sillä tuotettua energiaa käytetään vain yksityistaloudessa, metsätaloudessa tai muussa yritystoiminnassa. Laitteen nimellisteo (jos tiedossa) 1. Puu, olki, vilja tai muu tilalla tuotettu biomassa (ei pelkkä turve) kw 2. Biokaasun tuotanto tilalta saadusta tai muualta tuodusta biomassasta (esim. lanta tai elintarviketeollisuuden jäte) kw 3. Lämpöpumppu (lämpö otetaan esim. maasta, vesistöstä tai ilmasta) kw 4. Tuulivoima kw 5. Aurinkoenergia kw 6. Vesivoima kw 7. Muu energialäde, mikä? kw 7 (10)
8 12 OJITUS Tilan pelto- ja puutar-alasta on 1. Salaojitettua, josta ojituksen kunnostus/täydennys tarpeen alalla Salaojitetusta alasta on säätösalaojitettua 2. Avo-ojitettua, josta ojituksen kunnostus/täydennys tarpeen alalla 3. Ojittamatonta pelto- ja puutar-alaa, jolla ojitus on tarpeen 13 KASTELU Jos tilan käytettävissä ei ole kastelulaitteita (tai on vain kasviuoneviljelyn kastelulaitteita), siirry kotaan Kasteltavissa oleva pelto- ja puutar-ala, kun vettä on käytettävissä normaalisti (ei kasviuoneita) 13.2 Kuivuuden vuoksi väintään kerran kasteltu pelto- ja puutar-ala vuonna 2013 (ei kasviuoneita, ei llantorjuntasadetusta) 14 OLJEN POLTTO PELLOLLA Oljen poltto viljankorjuun jälkeen tai korjaamatta jääneen viljakasvuston poltto. Onko tilan pelloilla poltettu viljanolkea vuonna 2012 tai 2013? 1. (ilmoita poltettu ala alla) 2. (siirry kotaan 15) Peltoala viljalaeittain, jolta oljet on poltettu 1. Ora Kaura Ruis Venä Muu vilja MUU YRITYSTOIMINTA. Lue muun yritystoiminnan määritelmät sivun 2 alaosasta Harjoitetaanko tilalla muuta myyntituloja tuottavaa yritystoimintaa kuin maa- tai puutartaloutta ja tilan omiin metsiin liittyvää metsätaloutta? 1.. Vastaa myös kysymyksiin Lomake on valmis. Kiitos vastaamisesta. Säilytä lomake, jotta se on käytettävissä, kun astattelija soittaa ja kerää tiedot Muun yritystoiminnan toimialat vuonna 2013 Merkitse rasti sarakkeeseen 1 kaikkien tilalla rjoitettujen toimialojen kodalle. Merkitse rasti myös sarakkeeseen 2, jos toiminnassa käytetään tilan maa-/puutartalouden koneita, rakennuksia, aluetta tai tuotteita. Merkitse rasti sarakkeeseen 3 liikevaidoltaan suurimman toimialan kodalle. Liikevaitoon luetaan toiminnan myyntituotot, joista on väennetty arvonlisävero (ja madolliset muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot). 1. Toimintaa rjoitetaan 2. Toiminta liittyy suoraan tilan maa-/ puutartalouteen (ks. oje yllä) 3. Liikevaidoltaan suurin toimiala (ks. oje yllä) Muu alkutuotanto kuin maa- ja metsätalous A1 Kalastus A2 Kalojen, rapujen jne. viljely tilalla A3 Turkistarus A4 Poronoito A5 Muu alkutuotanto (esim. riistan tarus) Jatkuu seuraavalla sivulla 8 (10)
9 Jatkoa edelliseltä sivulta Elintarvikkeiden jatkojalostus ja käsittely B1 Lin jatkojalostus, teurastus B2 Perunan, juuresten ja vinnesten sekä marjojen ja edelmien jatkojalostus B3 Meijerituotteiden valmistus B4 Myllytuotteiden valmistus B5 Leipomotuotteiden valmistus B6 Juomien valmistus (esim. tilaviinit, meut) B7 Muu elintarvikkeiden jatkojalostus ja käsittely Muiden maataloustuotteiden jatkojalostus B8 Villan ja/tai pellavan jatkojalostus B9 Muu maataloustuotteiden jatkojalostus Puutavaran jatkojalostus B10 Saus, öyläys, kyllästys B11 Rakennuspuusepän tuotteiden (esim. ovien, ikkunoiden) valmistus Käsitöiden valmistus myyntiin B12 Mattojen ryijyjen ja muiden tekstiilien valmistus B13 Huonekalujen valmistus B14 Muiden käsitöiden valmistus Energian tuotanto B15 Polttopuun ja/tai kkeen valmistus myyntiin B16 Muu uusiutuvan energian tuotanto myyntiin (biokaasu, biodiesel, säkö ym.) B17 Turpeen tuotanto (esim. tilan ulkopuolisella turvesuolla) Muu teollinen tuotanto Rakentaminen Kauppa B18 Metallituotteiden valmistus B19 Muu valmistus/teollinen tuotanto C1 Rakentaminen tilan ulkopuolella D1 Tilan omien jalostamattomien tuotteiden suoramyynti D2 Tilan jatkojalostettujen tuotteiden suoramyynti, tukku- ja väittäiskauppa tilalla D3 Muu tukku- ja väittäiskauppa Palvelut: Matkailu, majoitus ja virkistyspalvelut E1 Lomamökkien vuokraus E2 Majoituspalvelut E3 Ravintola- ja/tai kavilatoiminta E4 Pitopalvelu ja/tai muut ateriapalvelut E5 Virkistyspalvelut (esim. kalastus, retkeily) E6 Ojelmapalvelut 9 (10) 1. Toimintaa rjoitetaan 2. Toiminta liittyy suoraan tilan maa-/ puutartalouteen (ks. oje ed. sivulta) 3. Liikevaidoltaan suurin toimiala (ks. oje ed. sivulta) Jatkuu seuraavalla sivulla
10 Jatkoa edelliseltä sivulta Palvelut: Urakointi (tilan ulkopuolisille asiakkaille) E7 Maatalouskoneurakointi E8 Muiden maatilojen sadon (esim. vilja, einä) kuivaaminen oman tilan kuivurilla E9 Metsätyöurakointi E10 Bioenergiaurakointi (esim. ruokoelpin korjuu) E11 Lumen auraus, teiden kunnossapito E12 Maanrakennustyöt (kaivurityöt), rakennusmaan raivaus, purku ja pojarakentaminen yms. koneurakointi Palvelut: Muut palvelut E13 Hoito- ja oivapalvelut E14 Kuljetuspalvelut (taksipalvelut, tavarankuljetukset) E15 Kiinteistö- ja siivousalan palvelut sekä ympäristönoito E16 Ratsastustalli (asiakkaat ratsastavat tilan evosilla) E17 Muu evostoiminta (tallipaikkojen vuokraus, evosten valmennus ja kilpailuttaminen) E18 Palvelut liike-elämälle (esim. tilitoimisto, tietojenkäsittelypalvelu, konsultointi) E19 Muut palvelut 1. Toimintaa rjoitetaan 2. Toiminta liittyy suoraan tilan maa-/ puutartalouteen (ks. oje sivulla 8) 3. Liikevaidoltaan suurin toimiala (ks. oje sivulla 8) 15.3 Muun yritystoiminnan yteenlaskettu liikevaito vuonna 2013 euroina (arvio) (Liikevaito on määritelty kodan 15.2 ojeessa) 1. < < < > Tilaan suoraan liittyvän muun yritystoiminnan liikevaidon osuus tilan kokonaisliikevaidosta vuonna 2013 (arvio) Muun yritystoiminnan prosenttiosuus kokonaisliikevaidosta lasketaan seuraavasti: Tilan maa- ja puutartalouteen suoraan liittyvän muun yritystoiminnan liikevaito x 100 % Maa- ja puutartalouden sekä siien suoraan liittyvän muun yritystoiminnan kokonaisliikevaito + suorat tuet Muun yritystoiminnan liikevaitoon lasketaan tässä mukaan vain ne toimialat, joiden kodalla rastitit sarakkeen 2 kysymyksessä Tilan kokonaisliikevaito sisältää tämän lisäksi maa- ja puutartalouden liikevaidon sekä tilalle maksettavat suorat tuet. Metsätalouden liikevaito jätetään pois. Merkitse rasti sen luokan kodalle, joon edellä laskettu prosenttiosuus sijoittuu % 2. >10 50 % 3. >50 <100 % 15.5 Muu yritystoiminta työllisti tilalle palkattuja ulkopuolisia työntekijöitä (ei viljelijäpereen jäseniä) vuonna 2013 (arvio). Voivat sisältyä myös kotiin 2 7. enkilöä työpäivää (8 tunnin työpäivinä) KYSYMYS SUORAMYYNTIÄ HARJOITTAVILLE TILOILLE/YRITYKSILLE (toimialat D1 ja D2): 15.6 Miten suuren osan tilan tuotteiden suoramyynti kuluttajille (ei tukkukauppa) muodostaa tilan tuotteiden ja palveluiden kokonaismyynnistä? % 2. >10 50 % 3. > % Kiitos vastaamisesta. Säilytä lomake, jotta se on käytettävissä, kun astattelija soittaa ja kerää tiedot. 10 (10)
Maatalouden rakennetutkimus 2013
Tilan nimi Tilatunnus Salasana (kirjauduttaessa verkkopalveluun) Puelinnumero(t), joista tavoitellaan (jos kyselyyn ei vastata verkkopalvelussa) Maatalouden rakennetutkimus 2013 Vastaa kyselyyn 20.12.2013
LisätiedotMAATALOUSLASKENTA 2010. Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun haastattelija soittaa teille 1-3 viikon kuluttua.
MAATALOUSLASKENTA 2010 Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun aastattelija soittaa teille 1-3 viikon kuluttua. Lukekaa ensin määritelmät sivulta 2. Aloittakaa sitten lomakkeen
LisätiedotMaatalouslaskenta 2010 peruskysely
Tilan nimi Tilatunnus Puelinnumero(t), joista tavoitellaan Maatalouslaskenta 2010 peruskysely Lue ensin tutkimuksessa käytettävät määritelmät sivulta 2. Täytä sen jälkeen lomake ja säilytä se, jotta voit
LisätiedotMaatalouslaskenta 2010 laaja kysely
Tilan nimi Tilatunnus Puelinnumero(t), joista tavoitellaan Maatalouslaskenta 2010 laaja kysely Lue ensin tutkimuksessa käytettävät määritelmät sivulta 2. Täytä sen jälkeen lomake ja säilytä se, jotta voit
LisätiedotMAATALOUSLASKENTA 2010 + Tuotantomenetelmätutkimus
Tilan nimi Tilatunnus Puelinnumero(t), joista tavoitellaan MAATALOUSLASKENTA 2010 + Tuotantomenetelmätutkimus Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun astattelija soittaa
LisätiedotMaatalouden rakennetutkimus 2016
Maatalouden rakennetutkimus 2016 Tilan nimi Tilatunnus Salasana verkkopalveluun Puelinnumero(t), joista tavoitellaan tarvittaessa Vastaa kyselyyn 19.12.2016 mennessä verkkopalvelussa stat.luke.fi/rakennetutkimus
LisätiedotMaatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014
Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee
LisätiedotMaatalouden investointien rooli maaseudulla
Maatalouden investointien rooli maaseudulla Olli Niskanen Maatilojen talouden yleinen kehitys Rakennekehitys on mahdollistanut jatkavien maatilojen elinkelpoisuuden Milj. euroa 1400 1200 1000 Yrittäjätulo,
LisätiedotVapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
LisätiedotAviapolis-tilastoja lokakuu 2007
-tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat
LisätiedotMaatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio
Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian
LisätiedotVuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006
Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4
LisätiedotLapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa
1/6 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa 1993-2007 L A P P I Koodi Toimiala 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2 007 A,B ALKUTUOTANTO 7 506 6 926 5 978 5 449 5 346
LisätiedotPolttoöljyn käyttö traktorissa
Polttoöljyn käyttö traktorissa Sisältö Polttoöljyn käyttö traktorissa 3 Moottorityökoneeksi varustettu traktori 4 Maa- ja metsätaloudessa käytettävä traktori 6 Maatilatalouden harjoittajan yksityistalouteen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä
Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia
LisätiedotLaskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)
Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä
LisätiedotMAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ
MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen
LisätiedotMaatalouslaskenta 2010
Ennakkotiedot Julkaisupäivämäärä 8.3.2012 Maatalouslaskenta 2010 Kastelu avomaalla ja energia Puutarhakasveja ja perunaa kastellaan Kolme prosenttia maatalousmaasta voidaan kastella Kastelu vuonna 2010
LisätiedotLapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa
1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Pohjois-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 POHJOIS-LAPIN
LisätiedotEnergiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011
Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotLapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa
1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tunturi-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 TUNTURI-LAPIN
LisätiedotLapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa
1/24 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Itä-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 ITÄ-LAPIN
LisätiedotViljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala
Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä
LisätiedotEnergian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta
Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Markku Lappi 0400 497638 markku.lappi@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Hyötysuhde, energiasisältö ja hinta eri enegialähteille
LisätiedotLIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:
Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta
LisätiedotMAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY
1. PERUSTIEDOT Vastaajan nimi MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY Lähiosoite Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti/kotisivut Yritysmuoto: perheviljelmä perikunta/kp yhtymä muu, mikä Yrittäjien ikä:
LisätiedotKäsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaa HAAPAJÄRVI Tukiryhmä Haettu kpl euro 4 194 314 Yrityksen kehittämisavustus 1
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE
LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotOlki energian raaka-aineena
Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200
LisätiedotArvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen
Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa
LisätiedotKyselytutkimus työajan käytöstä
Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka
LisätiedotPaikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa
Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
LisätiedotTietoja pienistä lämpölaitoksista
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja
LisätiedotMaatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO
Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian
LisätiedotLiite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet
Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,
LisätiedotMAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.
MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa
LisätiedotAlue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014
Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous
LisätiedotKymenlaakso ennusteet päivitetty
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste
LisätiedotMaatalouden energiapotentiaali
Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude
LisätiedotMaatalouslaskenta 2010
Ennakkotiedot Julkaisupäivämäärä 1.6.2011 Maatalouslaskenta 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima Suomessa on noin 64 000 maatalous- ja puutarhayritystä Maatalouden työvoima vähentynyt kolmanneksen
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN
LisätiedotAutokaupan määrävuosiselvitys 2010
Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan
LisätiedotMaa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan
LisätiedotMaa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto
LisätiedotAlue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014
Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan
LisätiedotAlue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012
Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotYrittäjyysilmapuntari 2011 Suomalaisen Työn Liitto ja Suomen Yrittäjät
Yrittäjyysilmapuntari 2011 Suomalaisen Työn Liitto ja Suomen Yrittäjät 30.8.2011 Yrittäjyysilmapuntari 2011 Yrittäjyysilmapuntari 2011 -tutkimus on Suomalaisen Työn Liiton ja Suomen Yrittäjien yhdessä
LisätiedotOman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?
Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen
LisätiedotMUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006
MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.
LisätiedotEnergian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi
Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan
LisätiedotYlä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen
LisätiedotTKTT 2000. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus kahdeksan TE-keskuksen alueella
Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus kahdeksan TE-keskuksen alueella AINEISTO Haastateltujen työnantajien määrä 300 250 200 150 100 50 0 Etelä-Pohjanmaan TE-K... 267 Hämeen TE-Keskus 60 73 Pirkanmaan
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotKoneurakoinnin mahdollisuudet
Sadonkorjuujuhla 2014 Sibeliustalo 6.10. Päijät-Hämeen Viljaklusteri, Fazer Mylly, Viking Malt, Vääksyn Mylly Koneurakoinnin mahdollisuudet Reetta Palva TTS - Työtehoseura Koneurakointiin liittyvää TTS:ssä
Lisätiedot1 / 5. Lomake 21: ILMOITUS. elintarvikelain (23/2006, muutos 352/2011) 13 1 momentin mukaisesta elintarvikehuoneistosta
Lomake 21: ILMOITUS 1 / 5 elintarvikelain (23/2006, muutos 352/2011) 13 1 momentin mukaisesta elintarvikehuoneistosta Toimija täyttää soveltuvin osin Ilmoitus elintarvikehuoneistosta tai siinä tapahtuvasta
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014
LisätiedotMETSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ
METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta
LisätiedotPALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA
PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin
LisätiedotOnko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien
Jussi Esala, SeAMK Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien tuotantoon ja jalostukseen kuluva energia kasveista saatavan energiahyödyn? Bioenergiapotentiaali
LisätiedotSALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.
SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.
LisätiedotEnergia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja
Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotKymenlaakso ennusteet
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet ValokuvaT Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti mukana) 3 Väestön
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotKartoitus mahdollisuudesta tehdä lisätöitä : Vastaajan ikä? v v.
1. Vastaajan ikä? 39 48 55 48 40 24 57 59 28 33 46 63 v 24 51 53 55 52 32 55 36 54 57 v. 1. Vastaajan ikä? 32 52 52 58 54 42 Prosentti Kartoitus mahdollisuudesta tehdä lisätöitä 2. Vastaajan sukupuoli
Lisätiedotmaatalouden kehittämiseen!
Sivu 1/17 Muokkaa kyselyn "Maatalouden nykytila ja tulevaisuuden näkymät Pielisen Karjalassa" rakennetta Näytä kysely kielellä: Kaikki Näytä kyselyn sivuista: kaikki yksi kerrallaan Lisää sivu Sivu 1 :
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotKiinteistöjen arvonlisäverotuksesta. Anne Korkiamäki Ylitarkastaja
Kiinteistöjen arvonlisäverotuksesta Anne Korkiamäki Ylitarkastaja Myyntimaan määräytymisestä, yleissäännökset Arvonlisäveroa suoritetaan liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun
LisätiedotTilikartta: Muu yritystoiminta Martti-järjestelmä 2006
1***** VASTAAVAA 1***** 10**** KÄYTTÖOMAISUUS 1***** 101*** AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 10**** 1010** PERUSTAMISMENOT 101*** VA120 1010 Perustamismenot 1010** D 1011 Perustamismenojen aktivointi 1011 D 22 30
LisätiedotBioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Biokaasulaitoksen nykyiset ja uudet kierrätyslannoitteet
BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Biokaasulaitoksen nykyiset ja uudet kierrätyslannoitteet Ravinnehuoltopäivä, 29.3.2016, Kitee 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja Työkokemus BioKymppi Oy, 11 v. (06 ), hankevastaava,
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotMAATALOUDEN VEROILMOITUS (2)
MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2) TIETUEKUVAUS 2015 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 VOIMASSAOLO... 2 3 MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN... 2 4 TUNNUS-TIETO LUETTELO... 3 5 TARKISTUKSET... 8 6 HUOMAUTUKSET... 12 Muutoshistoria
LisätiedotAluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
LisätiedotKestävä energiatalous matkailussa
Kestävä energiatalous matkailussa Kyselylomake energiankäytön selvittämiseen matkailuyritystoiminnassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on mukana SETCOM (Sustainable Energy in Tourism dominated Communities)-
LisätiedotYMP 23.1.2014. Hyrynsalmen kunta. Ympäristölautakunta. Käyttösuunnitelma 2014
YMP 23.1.2014 Hyrynsalmen kunta Ympäristölautakunta Käyttösuunnitelma 2014 Meno- ja tulolajeittain Tekninen- ja valvontatoimi (13501) Valvonta, kaavoitus ja mittaus (13502) Liikenneväylät (13503) Liikunta-
LisätiedotPeltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos
Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka
LisätiedotLämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa
Lämpöpumput energiatilastoissa nyt tulevaisuudessa Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä 27.11.2018, Heureka, Vantaa Energian kokonaiskulutus loppukäyttö 1970-2017 2 26.11.2018 Energiatilasto 2016 Energiatilastot
Lisätiedot- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:
- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotSuomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo
1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita
LisätiedotKaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla
Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut
LisätiedotMaa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne
LisätiedotUusiutuvan energian vuosi 2015
Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia
LisätiedotASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina)
ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina) Vastausohje: Valitse Sinulle sopiva tai sopivat vaihtoehdot ja merkitse rasti
LisätiedotTyöelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki
Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Ennakoinnin määrällisen osuuden päävaiheet
LisätiedotVATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas
VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot
LisätiedotPienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi
PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset
LisätiedotPohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015
Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -
LisätiedotMaatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa
Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotBiokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle? Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen,
Biokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle? 27.3.2018 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 4.4.2018 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotTulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3
LisätiedotLähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia
Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen
Lisätiedot