Maatalouslaskenta 2010 laaja kysely

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatalouslaskenta 2010 laaja kysely"

Transkriptio

1 Tilan nimi Tilatunnus Puelinnumero(t), joista tavoitellaan Maatalouslaskenta 2010 laaja kysely Lue ensin tutkimuksessa käytettävät määritelmät sivulta 2. Täytä sen jälkeen lomake ja säilytä se, jotta voit ilmoittaa tiedot, kun astattelija soittaa sinulle 1-3 viikon kuluttua. Valitse tilan omistusmuoto ja aloita vastaaminen. Pereviljelmä: aloita sivulta 3. Maatalousytymä: aloita sivulta 4. Oikeusenkilö: aloita sivulta 5. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tilastopalvelut

2 LOMAKKEESSA KÄYTETTYJÄ MÄÄRITELMIÄ TILAN/YRITYKSEN OMISTUSMUOTO PERHEVILJELMÄ: ltijana on - yksittäinen enkilö - avio- tai avopuolisot - perinnön kautta yteisenä edunsaajana olevat sisarukset, mikäli e eivät viljele tilaa maatalousytymänä - yksittäinen ltija, jolla yksinään on taloudellinen ja oikeudellinen vastuu tilasta MAATALOUSYHTYMÄ: ltijana on - luonnollisista enkilöistä koostuva rymä, joka omistaa, vuokraa, tai muutoin oitaa ydessä ytä maatilaa tai omia tilojaan ikään kuin ne olisivat yksi tila - perinnön kautta yteisenä edunsaajana olevat sisarukset, mikäli e eivät viljele tilaa pereviljelmänä OIKEUSHENKILÖ: ltijana on - osakeytiö - valtio, kunta tai kuntaytymä - kiro tai jokin sen laitoksista - muu vastaava julkinen laitos - kaupallinen tai osuustoimintayritys - säätiö tai muu vastaavantyyppinen yteisö MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT Maatalous- ja puutartyötä ovat tilan/yrityksen maa- tai puutartalouteen liittyvät työt, kuten - kasvinviljely- tai kotieläintyöt - maatalouden kirjanpito-, joto- ja suunnittelutyöt - koneiden korjaus-, kunnossapito- ja uoltotyöt - uudisrakennus- ja peruskorjaustyöt - perusparannustyöt - puutar- ja kasviuonetyöt - meiläistenoitotyöt - maatalous- tai puutartuotteiden varastointiin ja myyntiä varten valmisteluun liittyvät työt (esim. paaaminen) Maatalous- ja puutartyötä eivät ole: - metsätaloustyöt (metsässä tedyn työn lisäksi esim. metsätalouden kirjanpito ja suunnittelu) - kotitaloustyöt (kodinoito, kotipin ja -puutarn oito, kotitarveviljely kasvimaalla ym.) - metsästys ja kalastus - muu yritystoiminta MUU YRITYSTOIMINTA Muu yritystoiminta tarkoittaa kaiea taloudellisesti merkittävää ja säännöllisesti tapatuvaa yritystoimintaa lukuun ottamatta tilan maa-, puutar- ja metsätaloutta. Muun yritystoiminnan toimialoja voivat olla esim. matkailupalvelut, koneurakointi, elintarvieiden tai puutavaran jatkojalostus, kalanviljely, poronoito ja turkistarus. Laajempi luettelo muun yritystoiminnan toimialoista on lomaeen sivuilla 9-10 kodassa Muu yritystoiminta, joka liittyy suoraan tilan maa-/puutartalouteen: Toiminnassa käytetään tilan maatalous-/puutartuotannon koneita, rakennuksia, aluetta tai tuotteita. Muu ansiotoiminta, joka ei liity suoraan tilan maa-/puutartalouteen: Tilan oma työvoima voi osallistua toimintaan, mutta siinä ei käytetä tilan maatalous-/puutartuotannon koneita, rakennuksia, aluetta eikä tuotteita (esim. palatyö tilan ulkopuolella). Tilan omien metsien oitoa ei lasketa mukaan maatalous- ja puutartyöön eikä muuun yritystoimintaan tai muuun ansiotoimintaan. 2 (10)

3 PERHEVILJELMÄ, Maatalous-/puutaryrityksen työvoima VILJELIJÄPERHE JA VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 3 6) Maatalous- ja puutartyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Viljelijä: ilmoita tiedot siinäkin tapauksessa, että viljelijä ei ole työskennellyt maatilalla/puutaryrityksessä. Viljelijä voi olla tilan omistaja tai vuokralainen. Viljelijän puoliso/avopuoliso: ilmoita tiedot siinäkin tapauksessa, että puoliso ei ole osallistunut tilan töiin. Muut pereenjäsenet: ennen vuotta 1996 syntyneet läisukulaiset ja eidän puolisonsa, jotka ovat osallistuneet tilan töiin. Vakituisesti maa-/puutartalouden töiin palkatut enkilöt: väintään 6 vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos taulukon rymissä C tai D on enkilöitä enemmän kuin taulukossa rivejä, voit jatkaa luetteloa tyjiksi jääville riveille tällä tai seuraavilla sivuilla. Mainitse astattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Tunnus Sukupuoli Viljelijä Viljelijän puoliso Muut viljelijäpereen jäsenet (ennen v syntyneet), jotka osallistuvat tilan töiin Vakituisesti maatalous-/ puutartöiin palkatut enkilöt (ei pereenjäsenet) A B C1 C2 C3 C4 C5 C6 D1 D2 D3 D4 D5 D6 Mies Nainen 1 2 Syntymävuosi Tilan maa-/puutartalouden työ 2 TILAN HOIDOSTA VASTAAVA HENKILÖ 2.1 Tilan/yrityksen oidosta pääasiassa vastaavan enkilön tunnus Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/ puutartalouteen 2.2 Tilan oidosta vastaavan enkilön maatalous-/puutar-alan koulutus (korkein saatu koulutus) Muun ansiotoiminnan työ (esim. palatyö tilan tilan ulkopuolella) Katso tunnus yllä olevasta taulukosta (A, B, C1 jne.). Tunnus: Syntymävuosi (jos ei taulukossa): 1. Käytännön työkokemus 2. Maatalous-/puutar-alan peruskoulutus (maatalousoppilaitos tms.) 2.3 Tilan oidosta vastaava enkilö on saanut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Esimerejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 900 = 4 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä 3. Ylempi maatalous-/puutar-alan koulutus (opisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto tms.) Kyllä Ei 3 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Tilan palaaman lyytaikaisen työvoiman (alle 6 /lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä = työtuntien summa jaetaan 8:lla). 4 MAATALOUSLOMITTAJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Maatalouslomittajien (ja sijaispalvelun) tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 5 URAKOITSIJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Urakoitsijoiden, vuokaratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 6 ULKOMAINEN PALKKATYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Ne kotien 1, 3 ja 4 työntekijät, jotka ovat tilan palaamia eivätkä ole Suomen kan- Henkilöt: salaisia. Henkilömäärä ja maatalous-/puutartyön työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Siirry sivulle 6 ja jatka kodasta 7. 3 (10)

4 MAATALOUSYHTYMÄ, Maatalous-/puutaryrityksen työvoima YHTYMÄN OSAKKAAT, PERHEENJÄSENET JA VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 3 6) Maatalous- ja puutartyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Maatalousytymän osaaat: ilmoita vain ne osaaat, jotka ovat osallistuneet tilan/yrityksen töiin. Muut pereenjäsenet: ennen vuotta 1996 syntyneet osaaiden avio- tai avopuolisot, muut läisukulaiset ja eidän puolisonsa, jotka ovat osallistuneet tilan töiin. Vakituisesti maa-/puutartalouden töiin palkatut enkilöt: väintään 6 vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos taulukon rymissä A, B tai C on enkilöitä enemmän kuin taulukossa rivejä, voit jatkaa luetteloa tyjiksi jääville riveille tällä tai muilla sivuilla. Mainitse astattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Tunnus Sukupuoli Ytymän osaaat, jotka osallistuvat tilan töiin Osaaiden pereenjäsenet (ennen v syntyneet), jotka osallistuvat tilan töiin eivätkä ole ytymän osaaita Vakituisesti maatalous-/ puutartöiin palkatut enkilöt (ei pereenjäsenet) A1 A2 A3 A4 A5 A6 B1 B2 B3 B4 B5 B6 C1 C2 C3 C4 C5 C6 Mies Nainen 1 2 Syntymävuosi Tilan maa-/puutartalouden työ 2 TILAN HOIDOSTA VASTAAVA HENKILÖ 2.1 Tilan/yrityksen oidosta pääasiassa vastaavan enkilön tunnus Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/ puutartalouteen Muun ansiotoiminnan työ (esim. palatyö tilan tilan ulkopuolella) Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Katso tunnus yllä olevasta taulukosta (A1, A2, A3 jne.). Tunnus: Syntymävuosi (jos ei taulukossa): 2.2 Tilan oidosta vastaavan enkilön maatalous-/puutar-alan koulutus (korkein saatu koulutus) 2. Maatalous-/puutar-alan perus- 3. Ylempi maatalous-/puutar-alan koulutus 1. Käytännön työkokemus koulutus (maatalousoppilaitos tms.) (opisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto tms.) 2.3 Tilan oidosta vastaava enkilö on saanut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta Kyllä Ei 3 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Tilan palaaman lyytaikaisen työvoiman (alle 6 /lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä = työtuntien summa jaetaan 8:lla). 4 MAATALOUSLOMITTAJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Esimerejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 900 = 4 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä Maatalouslomittajien (ja sijaispalvelun) tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä) 5 URAKOITSIJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Urakoitsijoiden, vuokratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 6 ULKOMAINEN PALKKATYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Ne kotien 1, 3 ja 4 työntekijät, jotka ovat tilan palaamia eivätkä ole Suomen kan- Henkilöt: salaisia. Henkilömäärä ja maatalous-/puutartyön työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 4 (10) Siirry sivulle 6 ja jatka kodasta 7.

5 OIKEUSHENKILÖ, Maatalous-/puutaryrityksen työvoima VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 3 6) Maatalous- ja puutartyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Maatilan/puutaryrityksen jotaja on enkilö, joka vastaa tilan/yrityksen tavanomaiseen päivittäiseen toimintaan liittyvien taloudellisten ja tuotannollisten tetävien oidosta. Vakituisesti maa-/puutartalouden töitä tekevät enkilöt: väintään 6 vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos taulukon rymässä B on enkilöitä enemmän kuin taulukossa rivejä, voit jatkaa luetteloa tyjiksi jääville riveille tällä tai edellisillä sivuilla. Mainitse astattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Tunnus Sukupuoli Mies Nainen 1 2 Syntymävuosi Tilan maa-/ puutartalouden työ Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/puutartalouteen Tilan jotaja A1 Muut vakituisesti maatalous-/ puutartöitä tekevät enkilöt B1 B2 B3 B4 B5 B6 B7 B8 B9 B10 B11 B12 B13 B14 B15 B16 B17 B18 B19 B20 2 TILAN JOHTAJAN KOULUTUS 2.1 Tilan jotajan maatalous-/puutar-alan koulutus (korkein saatu koulutus) 1. Käytännön työkokemus 2. Maatalous-/puutar-alan peruskoulutus (maatalousoppilaitos tms.) 2.2 Tilan jotaja on saanut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta Kyllä Ei 3 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Lyytaikaisen työvoiman (alle 6 /lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä = työtuntien summa jaetaan 8:lla). 4 MAATALOUSLOMITTAJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Esimerejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 900 = 4 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä 3. Ylempi maatalous-/puutar-alan koulutus (opisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto tms.) Maatalouslomittajien (ja sijaispalvelun) tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 5 URAKOITSIJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Urakoitsijoiden, vuokratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 6 ULKOMAINEN PALKKATYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Ne kotien 1, 3 ja 4 työntekijät, jotka ovat tilan palaamia eivätkä ole Suomen kan- Henkilöt: salaisia. Henkilömäärä ja maatalous-/puutartyön työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 5 (10) Siirry sivulle 6 ja jatka kodasta 7.

6 7 SUKUPOLVENVAIHDOS 7.1 Mistä vuodesta lätien nykyinen ltija tai ltijat ovat omistaneet tai llinneet tilaa/yritystä? 7.2 Miten tilan/yrityksen llinnan vaidos tapatui? 1. Jatkettu oman/puolison suvun pereviljelmää/maatalousytymää/yritystä 2. Ostettu/vuokrattu valmis tilakokonaisuus/ yritys suvun ulkopuolelta 8 TIETOKONE JA INTERNET Koneiden ja laitteistojen ojausjärjestelmiä ei ilmoiteta tässä (esim. ruokinta-automaatit ja täsmäviljelylaitteet). 8.1 Onko tilalla/yrityksellä käytössä tietokone? 3. Tila/yritys perustettu itse Kyllä 8.2 Tietokoneen internet-yteys Ei 1. Kiinteä laajakaista 2. Lankapuelinmodeemi 3. Mobiili laajakaista (USB-modeemi (moula, nettitiu)) 4. Muu internet-yteys 5. Ei internet-yteyttä 9 ENERGIA 9.1 Energian käyttö tilan maa-/puutartaloudessa vuonna 2010 (arvio) Tuotantotorakennusten lämmitys ja säkölaitteet, traktoreiden ja muiden koneiden polttoaine, viljan kuivaus ym. Yksityistalouden, metsätalouden ja muun yritystoiminnan energiankulutus jätetään pois. 1. Säkö kw 2. Moottoripolttoöljy (ja muu kevyt polttoöljy) traktoreiden ym. koneiden polttoaineeksi litraa 3. Lämmityspolttoöljy (ja moottoripolttoöljy) viljankuivaukseen ja lämmitykseen: a) yteensä litraa b) josta viljankuivauksen osuus litraa 4. Raskas polttoöljy kg 5. Puu (lot, pileet, muu kokopuu) irto-m 3 6. Puupelletti ja -briketti kg 7. Puuke (metsätädeke tai -murske, muu puuke) irto-m 3 8. Peltoenergia: a) siemensato (viljanjyvät, rypsinsiemenet ym.) kg b) olki ja muut peltoviljelyn tuotteet (ei siemensato) m 3 9. Jyrsinturve irto-m Palaturve m Turvepelletti kg 12. Muu energialäde, mikä? 9.2 Energiantuotanto uusiutuvista energialäteistä vuonna 2010 Merkitse rasti niiden tilalla käytettyjen energialäteiden kodalle, joilla tuotetusta energiasta (esim. säkö, lämpö tai liikennepolttoaine) ainakin osa käytetään tilan maa-/puutartaloudessa tai myydään tilan ulkopuolelle. Laitteen nimellisteo (jos tiedossa) 1. Kiinteä biomassa (puu, olki, vilja ym. (myös tilan ulkopuolelta tuotu), ei pelä turve) kw 2. Biokaasu kw 3. Lämpöpumppu (lämpö otetaan esim. maasta, vesistöstä tai ilmasta) kw 4. Tuulivoima kw 5. Aurinkoenergia kw 6. Vesivoima kw 7. Muu energialäde, mikä? kw 10 KASTELU Jos tilan käytettävissä ei ole kastelulaitteita (tai on vain kasviuoneviljelyn kastelulaitteita), siirry kotaan Tilan kastelulaitteilla kasteltavissa oleva pelto- ja puutar-ala, kun vettä on käytettävissä normaalisti (ei kasviuoneita) 6 (10)

7 10.2 Kuivuuden vuoksi väintään kerran kasteltu pelto- ja puutar-ala (ei kasviuoneita, ei llantorjuntasadetusta) 1. Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna 2010 kastellun alan jakautuminen pääasiallisen kastelumenetelmän ja kastelun syyn mukaan 1. Sadetus väintään kerran kuivuuden vuoksi 2. Tippa- tai tikukastelu väintään kerran kuivuuden vuoksi 3. Sadetus väintään kerran llan torjumiseksi (ei sisälly kodassa 10.2 ilmoitettuun alaan) 10.4 Kasteluveden alkuperä (valitse tärkein) 1. Pintavesi omalta tilalta (esim. lampi) 2. Pintavesi oman tilan ulkopuolelle ulottuvasta vesistöstä (esim. järvi, joki) 3. Pojavesi omalta tilalta (esim. kaivo) 4. Tilan ulkopuolelta tuleva vesijotovesi 5. Muu 11 PELTO- JA PUUTARHAVILJELY Jos tilalla ei ole pelto- eikä puutarviljelyä (tai jos on vain kasviuoneviljelyä), siirry kotaan Perusmuoaus ja peitteisyys pelloilla, jotka muokattiin ja/tai kylvettiin Nurmiala luetaan mukaan vain, jos nurmi perustettiin tai myöemmin. a) Perusmuoaus Jos pelto sekä muokattiin kevennetysti että kynnettiin, se lasketaan mukaan vain kyntöalaan. 1. Syyskyntö 2. Kevätkyntö 3. Kevennetty muoaus (kultivaattori, lautasmuoain, äes, jyrsin tms.) 4. Kylvö muoaamattomaan maan (Nurmien täydennyskylvöä ei lasketa mukaan.) b) Peitteisyys talvella Huom! Syysviljan oras on yksi peitteisyysvaitoedoista (toisin kuin ympäristötuessa). 1. Kesällä tai syksyllä 2009 kylvetty viljelykasvi (esim. syysvilja tai nurmi, kylvetty tai myöemmin) 2. Kerääjä- tai aluskasvi 3. Kasvinjätteet ja/tai sänki (Perunapelto sadonkorjuun jälkeen lasketaan paljaaksi maaksi (kota 5)) 4. Kevennetysti muokattu maa (väintään 10 % kasvinjätteistä jäänyt maan pinnalle) 5. Paljas maa (kynnetty tai muulla tavoin muokattu maa, jossa alle 10 % kasvinjätteistä jäänyt maan pinnalle) 11.2 Pelto- ja puutar-ala, jolla samaa kasvilajia on viljelty samalla lokolla vuosina 2008, 2009 ja 2010 Mukaan ei lueta nurmia eikä kasviuoneita 11.3 Lannan levitys (sekä omalla tilalla tuotettu että muualta tuotu lanta) 1. Lietelanta 2. Kiinteä lanta 3. Virtsa/lantavesi Peltoala, jolle levitetty lantaa/ virtsaa (yksi tai useita levityskertoja) Sijoitus suoraan maan sisään (multaimella) Edellä ilmoitetun levitysalan jakautuminen levitystavan mukaan Multaus pintalevityksen jälkeen alle yli 12 kuluessa Pintalevitys, ei multausta 12 KOTIELÄINTUOTANTO Jos tilalla ei ole kotieläintuotantoa, siirry kotaan Tilalta pois viedyn lannan osuus tilalla vuonna 2010 tuotetusta lannasta % 12.2 Tilan vuonna 2010 käyttämien lantavarastojen lukumäärä ja riittävyys (sekä tilalla että tilan ulkopuolella sijaitsevat varastot) Katettu kokonaan Kattamaton tai Varastojen riittävyys tyjentämättä Katemateriaali vesitiivis Katemateriaali ei vesitiivis katettu osittain 1. Lietelannan varastot 2. Kiinteän lannan varastot 3. Virtsasäiliöt 7 (10)

8 12.3 Laidunala vuonna 2010 Jos tilan eläimiä ei laidunneta, siirry kotaan Laiduntamiseen käytetty maa-ala (pelto, pysyvä laidun ym., myös laidunnus tilan ulkopuolella) 12.4 Laidunkauden pituus vuonna 2010 eläinrymittäin (eläimet laitumella väintään 2 vuorokaudessa) 1. Naudat: a) lypsylemät b) ieot c) nuorkarja ja vasikat d) likarja e) emolemät 2. Hevoset 3. Lampaat 4. Vuoet 5. Muut eläimet 12.5 Nautapaiojen määrä eri karjarakennustyypeissä Käytössä olevien paiojen lukumäärä vuoden 2010 aikana keskimäärin 1. Parsinavetan parsipaikat (naudat kytkettyinä): a) lannankäsittely: lietelanta b) lannankäsittely: kiinteä lanta 2. Parsinavetan karsinapaikat: a) lannankäsittely: lietelanta b) lannankäsittely: kiinteä lanta c) lannankäsittely: kestokuivikepoja 3. Pittopaikat (naudat vapaina): a) lannankäsittely: lietelanta b) lannankäsittely: kiinteä lanta c) lannankäsittely: kestokuivikepoja 4. Muun karjarakennustyypin paikat 12.6 Sikapaiojen määrä eri sikalatyypeissä Käytössä olevien paiojen lukumäärä vuoden 2010 aikana keskimäärin 1. Osittain rakolattiallisen sikalan paikat (lietelanta) 2. Kokonaan rakolattiallisen sikalan paikat (lietelanta) 3. Kuivikepojasikalan paikat 4. Muun sikalatyypin paikat (esim. kiinteä lanta, joka poistetaan useita kertoja viikossa) 12.7 Kanapaiojen määrä eri kanalatyypeissä (munivat kanat) Käytössä olevien paiojen lukumäärä vuoden 2010 aikana keskimäärin 1. Häikanalapaikat 2. Pienrymäkanalapaikat (virikeäikanala) 3. Lattiakanalapaikat 4. Kerroslattiakanalapaikat (kerrosritiläkanala) 5. Muun kanalatyypin paikat 8 (10)

9 13 MUU YRITYSTOIMINTA. Lue muun yritystoiminnan määritelmät sivun 2 alaosasta Harjoitetaanko tilalla muuta myyntituloja tuottavaa yritystoimintaa kuin maa- tai puutartaloutta ja tilan omiin metsiin liittyvää metsätaloutta? 1. Kyllä. Vastaa myös kysymyksiin Ei. Lomake on valmis. Kiitos vastaamisesta. Säilytä lomake, jotta se on käytettävissä, kun astattelija soittaa ja kerää tiedot Muun yritystoiminnan toimialat vuonna 2010 Merkitse rasti saraeeseen 1 kaiien tilalla rjoitettujen toimialojen kodalle. Merkitse rasti myös saraeeseen 2, jos toiminnassa käytetään tilan maa-/puutartalouden koneita, rakennuksia, aluetta tai tuotteita. Merkitse rasti saraeeseen 3 liikevaidoltaan suurimman toimialan kodalle. Liikevaitoon luetaan toiminnan myyntituotot, joista on väennetty arvonlisävero (ja madolliset muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot). Muu alkutuotanto kuin maa- ja metsätalous A1 Kalastus A2 Kalojen, rapujen jne. viljely tilalla A3 Turkistarus A4 Poronoito A5 Muu alkutuotanto (esim. riistan tarus) Elintarvieiden jatkojalostus ja käsittely B1 Lin jatkojalostus, teurastus B2 Perunan, juuresten ja vinnesten sekä marjojen ja edelmien jatkojalostus B3 Meijerituotteiden valmistus B4 Myllytuotteiden valmistus B5 Leipomotuotteiden valmistus B6 Juomien valmistus (esim. tilaviinit, meut) B7 Muu elintarvieiden jatkojalostus ja käsittely Muiden maataloustuotteiden jatkojalostus B8 Villan ja/tai pellavan jatkojalostus B9 Muu maataloustuotteiden jatkojalostus Puutavaran jatkojalostus B10 Saus, öyläys, kyllästys B11 Rakennuspuusepän tuotteiden (esim. ovien, iunoiden) valmistus Käsitöiden valmistus myyntiin B12 Mattojen ryijyjen ja muiden tekstiilien valmistus B13 Huonekalujen valmistus B14 Muiden käsitöiden valmistus Energian tuotanto B15 Polttopuun ja/tai een valmistus myyntiin B16 Muu uusiutuvan energian tuotanto myyntiin (biokaasu, biodiesel, säkö ym.) B17 Turpeen tuotanto (esim. tilan ulkopuolisella turvesuolla) Muu teollinen tuotanto B18 Metallituotteiden valmistus B19 Muu valmistus/teollinen tuotanto 1. Toimintaa rjoitetaan 2. Toiminta liittyy suoraan tilan maa-/ puutartalouteen (ks. oje yllä) 3. Liikevaidoltaan suurin toimiala (ks. oje yllä) 9 (10) Jatkuu seuraavalla sivulla

10 Jatkoa edelliseltä sivulta Rakentaminen Kauppa C1 Rakentaminen tilan ulkopuolella D1 Tilan omien jalostamattomien tuotteiden suoramyynti D2 Tilan jatkojalostettujen tuotteiden suoramyynti, tuu- ja väittäiskauppa tilalla D3 Muu tuu- ja väittäiskauppa Palvelut: Matkailu, majoitus ja virkistyspalvelut E1 Lomamöien vuokraus E2 Majoituspalvelut E3 Ravintola- ja/tai kavilatoiminta E4 Pitopalvelu ja/tai muut ateriapalvelut E5 Virkistyskalastus, retkeily tms. virkistyspalvelut E6 Ojelmapalvelut Palvelut: Urakointi (tilan ulkopuolelle) E7 Maatalouskoneurakointi E8 Muiden maatilojen viljan tai einän kuivaaminen oman tilan kuivurilla E9 Metsätyöurakointi E10 Bioenergiaurakointi (esim. ruokoelpin korjuu) E11 Lumen auraus, teiden kunnossapito E12 Maanrakennustyöt (kaivurityöt), rakennusmaan raivaus, purku ja pojarakentaminen yms. koneurakointi Palvelut: Muut palvelut E13 Hoito- ja oivapalvelut E14 Kuljetuspalvelut (taksipalvelut, tavarankuljetukset) E15 Kiinteistö- ja siivousalan palvelut sekä ympäristönoito E16 Ratsastustalli (asiaaat ratsastavat tilan evosilla) E17 Muu evostoiminta (tallipaiojen vuokraus, evosten valmennus ja kilpailuttaminen) E18 Palvelut liike-elämälle (esim. tilitoimisto, tietojenkäsittelypalvelu, konsultointi) E19 Muut palvelut 1. Toimintaa rjoitetaan 2. Toiminta liittyy suoraan tilan maa-/ puutartalouteen (ks. oje ed. sivulta) 3. Liikevaidoltaan suurin toimiala (ks. oje ed. sivulta) 13.3 Muun yritystoiminnan yteenlaskettu liikevaito vuonna 2010 euroina (arvio) (Liikevaito on määritelty kodan 13.2 ojeessa.) 1. < < < > Tilaan suoraan liittyvän muun yritystoiminnan liikevaidon osuus tilan kokonaisliikevaidosta vuonna 2010 (arvio) Muun yritystoiminnan prosenttiosuus kokonaisliikevaidosta lasketaan seuraavasti: Tilan maa- ja puutartalouteen suoraan liittyvän muun yritystoiminnan liikevaito x 100 % Maa- ja puutartalouden sekä siien suoraan liittyvän muun yritystoiminnan kokonaisliikevaito + suorat tuet Muun yritystoiminnan liikevaitoon lasketaan tässä mukaan vain ne toimialat, joiden kodalla rastitit saraeen 2 kysymyksessä Tilan kokonaisliikevaito sisältää tämän lisäksi maa- ja puutartalouden liikevaidon sekä tilalle maksettavat suorat tuet. Metsätalouden liikevaito jätetään pois. Merkitse rasti sen luokan kodalle, joon edellä laskettu prosenttiosuus sijoittuu % 2. >10 50 % 3. >50 <100 % 13.5 Muu yritystoiminta työllisti tilalle palkattuja ulkopuolisia työntekijöitä (ei viljelijäpereen jäseniä) vuonna 2010 (arvio). Voivat sisältyä myös kotiin 1 6. enkilöä työpäivää (8 tunnin työpäivinä) Kiitos valmistautumisesta. Säilytä lomake, jotta se on käytettävissä, kun astattelija soittaa ja kerää tiedot. 10 (10)

MAATALOUSLASKENTA 2010 + Tuotantomenetelmätutkimus

MAATALOUSLASKENTA 2010 + Tuotantomenetelmätutkimus Tilan nimi Tilatunnus Puelinnumero(t), joista tavoitellaan MAATALOUSLASKENTA 2010 + Tuotantomenetelmätutkimus Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun astattelija soittaa

Lisätiedot

Maatalouslaskenta 2010 peruskysely

Maatalouslaskenta 2010 peruskysely Tilan nimi Tilatunnus Puelinnumero(t), joista tavoitellaan Maatalouslaskenta 2010 peruskysely Lue ensin tutkimuksessa käytettävät määritelmät sivulta 2. Täytä sen jälkeen lomake ja säilytä se, jotta voit

Lisätiedot

MAATALOUSLASKENTA 2010. Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun haastattelija soittaa teille 1-3 viikon kuluttua.

MAATALOUSLASKENTA 2010. Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun haastattelija soittaa teille 1-3 viikon kuluttua. MAATALOUSLASKENTA 2010 Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun aastattelija soittaa teille 1-3 viikon kuluttua. Lukekaa ensin määritelmät sivulta 2. Aloittakaa sitten lomakkeen

Lisätiedot

Maatalouden rakennetutkimus 2013

Maatalouden rakennetutkimus 2013 Tilan nimi Tilatunnus Salasana (kirjauduttaessa verkkopalveluun) Puelinnumero(t), joista tavoitellaan (jos kyselyyn ei vastata verkkopalvelussa) Maatalouden rakennetutkimus 2013 Vastaa kyselyyn 20.12.2013

Lisätiedot

Maatalouden rakennetutkimus 2013

Maatalouden rakennetutkimus 2013 Tilan nimi Tilatunnus Salasana (kirjauduttaessa verkkopalveluun) Puelinnumero(t), joista tavoitellaan (jos kyselyyn ei vastata verkkopalvelussa) Maatalouden rakennetutkimus 2013 Vastaa kyselyyn 20.12.2013

Lisätiedot

Maatalouslaskenta 2010

Maatalouslaskenta 2010 Ennakkotiedot Julkaisupäivämäärä 8.3.2012 Maatalouslaskenta 2010 Kastelu avomaalla ja energia Puutarhakasveja ja perunaa kastellaan Kolme prosenttia maatalousmaasta voidaan kastella Kastelu vuonna 2010

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Maatalouslaskenta 2010

Maatalouslaskenta 2010 Ennakkotiedot Julkaisupäivämäärä 1.6.2011 Maatalouslaskenta 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima Suomessa on noin 64 000 maatalous- ja puutarhayritystä Maatalouden työvoima vähentynyt kolmanneksen

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY

MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY 1. PERUSTIEDOT Vastaajan nimi MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY Lähiosoite Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti/kotisivut Yritysmuoto: perheviljelmä perikunta/kp yhtymä muu, mikä Yrittäjien ikä:

Lisätiedot

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle ILMOITUS Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lannan varastoinnista lantapatterissa lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle lannan luovuttamisesta ympäristöluvan saaneelle hyödyntäjälle

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen

Lisätiedot

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

RAE- Ravinnehävikit euroiksi RAE- Ravinnehävikit euroiksi Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Kuopiossa 9.5.2014 Arja Ruokojärvi Savonia-amk Hankkeessa mukana: Tukenasi tilan kehittämisessä http://maito.savonia.fi RAE

Lisätiedot

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Markku Lappi 0400 497638 markku.lappi@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Hyötysuhde, energiasisältö ja hinta eri enegialähteille

Lisätiedot

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria. MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Polttoöljyn käyttö traktorissa

Polttoöljyn käyttö traktorissa Polttoöljyn käyttö traktorissa Sisältö Polttoöljyn käyttö traktorissa 3 Moottorityökoneeksi varustettu traktori 4 Maa- ja metsätaloudessa käytettävä traktori 6 Maatilatalouden harjoittajan yksityistalouteen

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA

MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA ESIMERKKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖSTÄ MAATILOILLA HAVAINTOJA PELTOALAN ENERGIAPOTENTIAALIIN LIITTYEN KOHTI KESTÄVÄÄ TALOUTTA - LUONNONVARAINSTITUUTIN AMMATTILAISPÄIVÄ JYRKI KATAJA JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea OTA YHTEYTTÄ YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Myynnissä Kauppakodassa Myyntikohde: Liiketoiminta + 3 tasokasta liikehuoneistoa Kuvaus:

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä. 3 minuutin esittely

Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä. 3 minuutin esittely Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä 3 minuutin esittely Tietoa - Ruotsissa perustettu pohjoismainen kuvatoimisto, joka keskittyy ensisijaisesti pohjoismaisiin aiheisiin ja ympäristöihin - Arkistossamme

Lisätiedot

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015 Kansalliset peltotuet Tuki-info 2015 Kansalliset peltotuet Kansallisia peltotukia maksetaan vain C- alueella Yläikärajaa ei ole, vähimmäispinta-ala on viisi hehtaaria (puutarhatila yksi hehtaari) ja peltojen

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Lämmitystapavalinnat muuttuvat

Lämmitystapavalinnat muuttuvat SULPU Lämpöpumppupäivä 28.11.201 3 Fur Center Lämmitystapavalinnat muuttuvat Mikko Juva Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Uusiutuvat energiamuodot Puu ja puupohjaiset polttoaineet Aurinkoenergia

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10. 14.10.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän LTYP Faktoja Maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus

ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen

Lisätiedot

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaa HAAPAJÄRVI Tukiryhmä Haettu kpl euro 4 194 314 Yrityksen kehittämisavustus 1

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

+18 % Mediafakta 2013 9/2013

+18 % Mediafakta 2013 9/2013 Lukijamäärän kasvu +18 Mediafakta 2013 9/2013 Levikki ja lukijamäärä Kokonaispainos: 25 000 Lukijamäärä: 79 000 Vuonna 2013 ilmestyy 10 numeroa. Levikki 15 834 kpl + osoitteellinen lisäjakelu Suomen 7

Lisätiedot

- Lampaille lammasverkko 3 /m

- Lampaille lammasverkko 3 /m 6 Liite 2 Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa 7. Sopimus perinnebiotooppien hoidosta sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisestä Traktorityö kuljettajineen 41 /h Ihmistyö 16 /h

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa

Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa Nykytoiminnan ja kehittämistarpeiden kartoittaminen - kysely alan toimijoille Hevostaloutta harjoittavan nimi Tallin / Yrityksen nimi Lähiosoite Postinumero (

Lisätiedot

Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy

Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy OLKEA ENERGIAKSI Olkea ruvettiin käyttämään vasta 1970 luvun öljykriisin jälkeen. Ensin Tanskassa josta käyttö levisi Saksaan ja etelä Ruotsiin. Muuta

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus)

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus) VALVONTAILMOITUS Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen

Lisätiedot

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon

Lisätiedot

Lukijamäärän kasvu +16 % vuodessa Mediafakta 2015 10/2014

Lukijamäärän kasvu +16 % vuodessa Mediafakta 2015 10/2014 Lukijamäärän kasvu +16 vuodessa Mediafakta 2015 10/2014 Levikki ja lukijamäärä Levikki: 19 187 Kokonaispainos: 25 000 Lukijamäärä: 92 000 Vuonna 2015 ilmestyy 10 numeroa. Numero Ilmestyy 1. 29. tammikuuta

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

MAATALOUS- JA MUUN KONEURAKOINNIN HINTATIEDUSTELU

MAATALOUS- JA MUUN KONEURAKOINNIN HINTATIEDUSTELU TTS - Työtehoseura Rajamäki PL 5, 05201 Rajamäki 6. helmikuuta 2015 MAATALOUS- JA MUUN KONEURAKOINNIN HINTATIEDUSTELU Arvoisa vastaanottaja Keräämme jälleen maatalouskoneurakoinnin sekä maatiloilla tehtävän

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot