Maatalouslaskenta 2010 laaja kysely

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatalouslaskenta 2010 laaja kysely"

Transkriptio

1 Tilan nimi Tilatunnus Puelinnumero(t), joista tavoitellaan Maatalouslaskenta 2010 laaja kysely Lue ensin tutkimuksessa käytettävät määritelmät sivulta 2. Täytä sen jälkeen lomake ja säilytä se, jotta voit ilmoittaa tiedot, kun astattelija soittaa sinulle 1-3 viikon kuluttua. Valitse tilan omistusmuoto ja aloita vastaaminen. Pereviljelmä: aloita sivulta 3. Maatalousytymä: aloita sivulta 4. Oikeusenkilö: aloita sivulta 5. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tilastopalvelut

2 LOMAKKEESSA KÄYTETTYJÄ MÄÄRITELMIÄ TILAN/YRITYKSEN OMISTUSMUOTO PERHEVILJELMÄ: ltijana on - yksittäinen enkilö - avio- tai avopuolisot - perinnön kautta yteisenä edunsaajana olevat sisarukset, mikäli e eivät viljele tilaa maatalousytymänä - yksittäinen ltija, jolla yksinään on taloudellinen ja oikeudellinen vastuu tilasta MAATALOUSYHTYMÄ: ltijana on - luonnollisista enkilöistä koostuva rymä, joka omistaa, vuokraa, tai muutoin oitaa ydessä ytä maatilaa tai omia tilojaan ikään kuin ne olisivat yksi tila - perinnön kautta yteisenä edunsaajana olevat sisarukset, mikäli e eivät viljele tilaa pereviljelmänä OIKEUSHENKILÖ: ltijana on - osakeytiö - valtio, kunta tai kuntaytymä - kiro tai jokin sen laitoksista - muu vastaava julkinen laitos - kaupallinen tai osuustoimintayritys - säätiö tai muu vastaavantyyppinen yteisö MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT Maatalous- ja puutartyötä ovat tilan/yrityksen maa- tai puutartalouteen liittyvät työt, kuten - kasvinviljely- tai kotieläintyöt - maatalouden kirjanpito-, joto- ja suunnittelutyöt - koneiden korjaus-, kunnossapito- ja uoltotyöt - uudisrakennus- ja peruskorjaustyöt - perusparannustyöt - puutar- ja kasviuonetyöt - meiläistenoitotyöt - maatalous- tai puutartuotteiden varastointiin ja myyntiä varten valmisteluun liittyvät työt (esim. paaaminen) Maatalous- ja puutartyötä eivät ole: - metsätaloustyöt (metsässä tedyn työn lisäksi esim. metsätalouden kirjanpito ja suunnittelu) - kotitaloustyöt (kodinoito, kotipin ja -puutarn oito, kotitarveviljely kasvimaalla ym.) - metsästys ja kalastus - muu yritystoiminta MUU YRITYSTOIMINTA Muu yritystoiminta tarkoittaa kaiea taloudellisesti merkittävää ja säännöllisesti tapatuvaa yritystoimintaa lukuun ottamatta tilan maa-, puutar- ja metsätaloutta. Muun yritystoiminnan toimialoja voivat olla esim. matkailupalvelut, koneurakointi, elintarvieiden tai puutavaran jatkojalostus, kalanviljely, poronoito ja turkistarus. Laajempi luettelo muun yritystoiminnan toimialoista on lomaeen sivuilla 9-10 kodassa Muu yritystoiminta, joka liittyy suoraan tilan maa-/puutartalouteen: Toiminnassa käytetään tilan maatalous-/puutartuotannon koneita, rakennuksia, aluetta tai tuotteita. Muu ansiotoiminta, joka ei liity suoraan tilan maa-/puutartalouteen: Tilan oma työvoima voi osallistua toimintaan, mutta siinä ei käytetä tilan maatalous-/puutartuotannon koneita, rakennuksia, aluetta eikä tuotteita (esim. palatyö tilan ulkopuolella). Tilan omien metsien oitoa ei lasketa mukaan maatalous- ja puutartyöön eikä muuun yritystoimintaan tai muuun ansiotoimintaan. 2 (10)

3 PERHEVILJELMÄ, Maatalous-/puutaryrityksen työvoima VILJELIJÄPERHE JA VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 3 6) Maatalous- ja puutartyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Viljelijä: ilmoita tiedot siinäkin tapauksessa, että viljelijä ei ole työskennellyt maatilalla/puutaryrityksessä. Viljelijä voi olla tilan omistaja tai vuokralainen. Viljelijän puoliso/avopuoliso: ilmoita tiedot siinäkin tapauksessa, että puoliso ei ole osallistunut tilan töiin. Muut pereenjäsenet: ennen vuotta 1996 syntyneet läisukulaiset ja eidän puolisonsa, jotka ovat osallistuneet tilan töiin. Vakituisesti maa-/puutartalouden töiin palkatut enkilöt: väintään 6 vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos taulukon rymissä C tai D on enkilöitä enemmän kuin taulukossa rivejä, voit jatkaa luetteloa tyjiksi jääville riveille tällä tai seuraavilla sivuilla. Mainitse astattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Tunnus Sukupuoli Viljelijä Viljelijän puoliso Muut viljelijäpereen jäsenet (ennen v syntyneet), jotka osallistuvat tilan töiin Vakituisesti maatalous-/ puutartöiin palkatut enkilöt (ei pereenjäsenet) A B C1 C2 C3 C4 C5 C6 D1 D2 D3 D4 D5 D6 Mies Nainen 1 2 Syntymävuosi Tilan maa-/puutartalouden työ 2 TILAN HOIDOSTA VASTAAVA HENKILÖ 2.1 Tilan/yrityksen oidosta pääasiassa vastaavan enkilön tunnus Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/ puutartalouteen 2.2 Tilan oidosta vastaavan enkilön maatalous-/puutar-alan koulutus (korkein saatu koulutus) Muun ansiotoiminnan työ (esim. palatyö tilan tilan ulkopuolella) Katso tunnus yllä olevasta taulukosta (A, B, C1 jne.). Tunnus: Syntymävuosi (jos ei taulukossa): 1. Käytännön työkokemus 2. Maatalous-/puutar-alan peruskoulutus (maatalousoppilaitos tms.) 2.3 Tilan oidosta vastaava enkilö on saanut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Esimerejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 900 = 4 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä 3. Ylempi maatalous-/puutar-alan koulutus (opisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto tms.) Kyllä Ei 3 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Tilan palaaman lyytaikaisen työvoiman (alle 6 /lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä = työtuntien summa jaetaan 8:lla). 4 MAATALOUSLOMITTAJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Maatalouslomittajien (ja sijaispalvelun) tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 5 URAKOITSIJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Urakoitsijoiden, vuokaratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 6 ULKOMAINEN PALKKATYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Ne kotien 1, 3 ja 4 työntekijät, jotka ovat tilan palaamia eivätkä ole Suomen kan- Henkilöt: salaisia. Henkilömäärä ja maatalous-/puutartyön työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Siirry sivulle 6 ja jatka kodasta 7. 3 (10)

4 MAATALOUSYHTYMÄ, Maatalous-/puutaryrityksen työvoima YHTYMÄN OSAKKAAT, PERHEENJÄSENET JA VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 3 6) Maatalous- ja puutartyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Maatalousytymän osaaat: ilmoita vain ne osaaat, jotka ovat osallistuneet tilan/yrityksen töiin. Muut pereenjäsenet: ennen vuotta 1996 syntyneet osaaiden avio- tai avopuolisot, muut läisukulaiset ja eidän puolisonsa, jotka ovat osallistuneet tilan töiin. Vakituisesti maa-/puutartalouden töiin palkatut enkilöt: väintään 6 vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos taulukon rymissä A, B tai C on enkilöitä enemmän kuin taulukossa rivejä, voit jatkaa luetteloa tyjiksi jääville riveille tällä tai muilla sivuilla. Mainitse astattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Tunnus Sukupuoli Ytymän osaaat, jotka osallistuvat tilan töiin Osaaiden pereenjäsenet (ennen v syntyneet), jotka osallistuvat tilan töiin eivätkä ole ytymän osaaita Vakituisesti maatalous-/ puutartöiin palkatut enkilöt (ei pereenjäsenet) A1 A2 A3 A4 A5 A6 B1 B2 B3 B4 B5 B6 C1 C2 C3 C4 C5 C6 Mies Nainen 1 2 Syntymävuosi Tilan maa-/puutartalouden työ 2 TILAN HOIDOSTA VASTAAVA HENKILÖ 2.1 Tilan/yrityksen oidosta pääasiassa vastaavan enkilön tunnus Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/ puutartalouteen Muun ansiotoiminnan työ (esim. palatyö tilan tilan ulkopuolella) Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Katso tunnus yllä olevasta taulukosta (A1, A2, A3 jne.). Tunnus: Syntymävuosi (jos ei taulukossa): 2.2 Tilan oidosta vastaavan enkilön maatalous-/puutar-alan koulutus (korkein saatu koulutus) 2. Maatalous-/puutar-alan perus- 3. Ylempi maatalous-/puutar-alan koulutus 1. Käytännön työkokemus koulutus (maatalousoppilaitos tms.) (opisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto tms.) 2.3 Tilan oidosta vastaava enkilö on saanut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta Kyllä Ei 3 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Tilan palaaman lyytaikaisen työvoiman (alle 6 /lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä = työtuntien summa jaetaan 8:lla). 4 MAATALOUSLOMITTAJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Esimerejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 900 = 4 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä Maatalouslomittajien (ja sijaispalvelun) tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä) 5 URAKOITSIJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Urakoitsijoiden, vuokratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 6 ULKOMAINEN PALKKATYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Ne kotien 1, 3 ja 4 työntekijät, jotka ovat tilan palaamia eivätkä ole Suomen kan- Henkilöt: salaisia. Henkilömäärä ja maatalous-/puutartyön työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 4 (10) Siirry sivulle 6 ja jatka kodasta 7.

5 OIKEUSHENKILÖ, Maatalous-/puutaryrityksen työvoima VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 3 6) Maatalous- ja puutartyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Maatilan/puutaryrityksen jotaja on enkilö, joka vastaa tilan/yrityksen tavanomaiseen päivittäiseen toimintaan liittyvien taloudellisten ja tuotannollisten tetävien oidosta. Vakituisesti maa-/puutartalouden töitä tekevät enkilöt: väintään 6 vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos taulukon rymässä B on enkilöitä enemmän kuin taulukossa rivejä, voit jatkaa luetteloa tyjiksi jääville riveille tällä tai edellisillä sivuilla. Mainitse astattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Tunnus Sukupuoli Mies Nainen 1 2 Syntymävuosi Tilan maa-/ puutartalouden työ Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/puutartalouteen Tilan jotaja A1 Muut vakituisesti maatalous-/ puutartöitä tekevät enkilöt B1 B2 B3 B4 B5 B6 B7 B8 B9 B10 B11 B12 B13 B14 B15 B16 B17 B18 B19 B20 2 TILAN JOHTAJAN KOULUTUS 2.1 Tilan jotajan maatalous-/puutar-alan koulutus (korkein saatu koulutus) 1. Käytännön työkokemus 2. Maatalous-/puutar-alan peruskoulutus (maatalousoppilaitos tms.) 2.2 Tilan jotaja on saanut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta Kyllä Ei 3 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Lyytaikaisen työvoiman (alle 6 /lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä = työtuntien summa jaetaan 8:lla). 4 MAATALOUSLOMITTAJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Esimerejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 900 = 4 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä 3. Ylempi maatalous-/puutar-alan koulutus (opisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto tms.) Maatalouslomittajien (ja sijaispalvelun) tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 5 URAKOITSIJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Urakoitsijoiden, vuokratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 6 ULKOMAINEN PALKKATYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Ne kotien 1, 3 ja 4 työntekijät, jotka ovat tilan palaamia eivätkä ole Suomen kan- Henkilöt: salaisia. Henkilömäärä ja maatalous-/puutartyön työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 5 (10) Siirry sivulle 6 ja jatka kodasta 7.

6 7 SUKUPOLVENVAIHDOS 7.1 Mistä vuodesta lätien nykyinen ltija tai ltijat ovat omistaneet tai llinneet tilaa/yritystä? 7.2 Miten tilan/yrityksen llinnan vaidos tapatui? 1. Jatkettu oman/puolison suvun pereviljelmää/maatalousytymää/yritystä 2. Ostettu/vuokrattu valmis tilakokonaisuus/ yritys suvun ulkopuolelta 8 TIETOKONE JA INTERNET Koneiden ja laitteistojen ojausjärjestelmiä ei ilmoiteta tässä (esim. ruokinta-automaatit ja täsmäviljelylaitteet). 8.1 Onko tilalla/yrityksellä käytössä tietokone? 3. Tila/yritys perustettu itse Kyllä 8.2 Tietokoneen internet-yteys Ei 1. Kiinteä laajakaista 2. Lankapuelinmodeemi 3. Mobiili laajakaista (USB-modeemi (moula, nettitiu)) 4. Muu internet-yteys 5. Ei internet-yteyttä 9 ENERGIA 9.1 Energian käyttö tilan maa-/puutartaloudessa vuonna 2010 (arvio) Tuotantotorakennusten lämmitys ja säkölaitteet, traktoreiden ja muiden koneiden polttoaine, viljan kuivaus ym. Yksityistalouden, metsätalouden ja muun yritystoiminnan energiankulutus jätetään pois. 1. Säkö kw 2. Moottoripolttoöljy (ja muu kevyt polttoöljy) traktoreiden ym. koneiden polttoaineeksi litraa 3. Lämmityspolttoöljy (ja moottoripolttoöljy) viljankuivaukseen ja lämmitykseen: a) yteensä litraa b) josta viljankuivauksen osuus litraa 4. Raskas polttoöljy kg 5. Puu (lot, pileet, muu kokopuu) irto-m 3 6. Puupelletti ja -briketti kg 7. Puuke (metsätädeke tai -murske, muu puuke) irto-m 3 8. Peltoenergia: a) siemensato (viljanjyvät, rypsinsiemenet ym.) kg b) olki ja muut peltoviljelyn tuotteet (ei siemensato) m 3 9. Jyrsinturve irto-m Palaturve m Turvepelletti kg 12. Muu energialäde, mikä? 9.2 Energiantuotanto uusiutuvista energialäteistä vuonna 2010 Merkitse rasti niiden tilalla käytettyjen energialäteiden kodalle, joilla tuotetusta energiasta (esim. säkö, lämpö tai liikennepolttoaine) ainakin osa käytetään tilan maa-/puutartaloudessa tai myydään tilan ulkopuolelle. Laitteen nimellisteo (jos tiedossa) 1. Kiinteä biomassa (puu, olki, vilja ym. (myös tilan ulkopuolelta tuotu), ei pelä turve) kw 2. Biokaasu kw 3. Lämpöpumppu (lämpö otetaan esim. maasta, vesistöstä tai ilmasta) kw 4. Tuulivoima kw 5. Aurinkoenergia kw 6. Vesivoima kw 7. Muu energialäde, mikä? kw 10 KASTELU Jos tilan käytettävissä ei ole kastelulaitteita (tai on vain kasviuoneviljelyn kastelulaitteita), siirry kotaan Tilan kastelulaitteilla kasteltavissa oleva pelto- ja puutar-ala, kun vettä on käytettävissä normaalisti (ei kasviuoneita) 6 (10)

7 10.2 Kuivuuden vuoksi väintään kerran kasteltu pelto- ja puutar-ala (ei kasviuoneita, ei llantorjuntasadetusta) 1. Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna 2010 kastellun alan jakautuminen pääasiallisen kastelumenetelmän ja kastelun syyn mukaan 1. Sadetus väintään kerran kuivuuden vuoksi 2. Tippa- tai tikukastelu väintään kerran kuivuuden vuoksi 3. Sadetus väintään kerran llan torjumiseksi (ei sisälly kodassa 10.2 ilmoitettuun alaan) 10.4 Kasteluveden alkuperä (valitse tärkein) 1. Pintavesi omalta tilalta (esim. lampi) 2. Pintavesi oman tilan ulkopuolelle ulottuvasta vesistöstä (esim. järvi, joki) 3. Pojavesi omalta tilalta (esim. kaivo) 4. Tilan ulkopuolelta tuleva vesijotovesi 5. Muu 11 PELTO- JA PUUTARHAVILJELY Jos tilalla ei ole pelto- eikä puutarviljelyä (tai jos on vain kasviuoneviljelyä), siirry kotaan Perusmuoaus ja peitteisyys pelloilla, jotka muokattiin ja/tai kylvettiin Nurmiala luetaan mukaan vain, jos nurmi perustettiin tai myöemmin. a) Perusmuoaus Jos pelto sekä muokattiin kevennetysti että kynnettiin, se lasketaan mukaan vain kyntöalaan. 1. Syyskyntö 2. Kevätkyntö 3. Kevennetty muoaus (kultivaattori, lautasmuoain, äes, jyrsin tms.) 4. Kylvö muoaamattomaan maan (Nurmien täydennyskylvöä ei lasketa mukaan.) b) Peitteisyys talvella Huom! Syysviljan oras on yksi peitteisyysvaitoedoista (toisin kuin ympäristötuessa). 1. Kesällä tai syksyllä 2009 kylvetty viljelykasvi (esim. syysvilja tai nurmi, kylvetty tai myöemmin) 2. Kerääjä- tai aluskasvi 3. Kasvinjätteet ja/tai sänki (Perunapelto sadonkorjuun jälkeen lasketaan paljaaksi maaksi (kota 5)) 4. Kevennetysti muokattu maa (väintään 10 % kasvinjätteistä jäänyt maan pinnalle) 5. Paljas maa (kynnetty tai muulla tavoin muokattu maa, jossa alle 10 % kasvinjätteistä jäänyt maan pinnalle) 11.2 Pelto- ja puutar-ala, jolla samaa kasvilajia on viljelty samalla lokolla vuosina 2008, 2009 ja 2010 Mukaan ei lueta nurmia eikä kasviuoneita 11.3 Lannan levitys (sekä omalla tilalla tuotettu että muualta tuotu lanta) 1. Lietelanta 2. Kiinteä lanta 3. Virtsa/lantavesi Peltoala, jolle levitetty lantaa/ virtsaa (yksi tai useita levityskertoja) Sijoitus suoraan maan sisään (multaimella) Edellä ilmoitetun levitysalan jakautuminen levitystavan mukaan Multaus pintalevityksen jälkeen alle yli 12 kuluessa Pintalevitys, ei multausta 12 KOTIELÄINTUOTANTO Jos tilalla ei ole kotieläintuotantoa, siirry kotaan Tilalta pois viedyn lannan osuus tilalla vuonna 2010 tuotetusta lannasta % 12.2 Tilan vuonna 2010 käyttämien lantavarastojen lukumäärä ja riittävyys (sekä tilalla että tilan ulkopuolella sijaitsevat varastot) Katettu kokonaan Kattamaton tai Varastojen riittävyys tyjentämättä Katemateriaali vesitiivis Katemateriaali ei vesitiivis katettu osittain 1. Lietelannan varastot 2. Kiinteän lannan varastot 3. Virtsasäiliöt 7 (10)

8 12.3 Laidunala vuonna 2010 Jos tilan eläimiä ei laidunneta, siirry kotaan Laiduntamiseen käytetty maa-ala (pelto, pysyvä laidun ym., myös laidunnus tilan ulkopuolella) 12.4 Laidunkauden pituus vuonna 2010 eläinrymittäin (eläimet laitumella väintään 2 vuorokaudessa) 1. Naudat: a) lypsylemät b) ieot c) nuorkarja ja vasikat d) likarja e) emolemät 2. Hevoset 3. Lampaat 4. Vuoet 5. Muut eläimet 12.5 Nautapaiojen määrä eri karjarakennustyypeissä Käytössä olevien paiojen lukumäärä vuoden 2010 aikana keskimäärin 1. Parsinavetan parsipaikat (naudat kytkettyinä): a) lannankäsittely: lietelanta b) lannankäsittely: kiinteä lanta 2. Parsinavetan karsinapaikat: a) lannankäsittely: lietelanta b) lannankäsittely: kiinteä lanta c) lannankäsittely: kestokuivikepoja 3. Pittopaikat (naudat vapaina): a) lannankäsittely: lietelanta b) lannankäsittely: kiinteä lanta c) lannankäsittely: kestokuivikepoja 4. Muun karjarakennustyypin paikat 12.6 Sikapaiojen määrä eri sikalatyypeissä Käytössä olevien paiojen lukumäärä vuoden 2010 aikana keskimäärin 1. Osittain rakolattiallisen sikalan paikat (lietelanta) 2. Kokonaan rakolattiallisen sikalan paikat (lietelanta) 3. Kuivikepojasikalan paikat 4. Muun sikalatyypin paikat (esim. kiinteä lanta, joka poistetaan useita kertoja viikossa) 12.7 Kanapaiojen määrä eri kanalatyypeissä (munivat kanat) Käytössä olevien paiojen lukumäärä vuoden 2010 aikana keskimäärin 1. Häikanalapaikat 2. Pienrymäkanalapaikat (virikeäikanala) 3. Lattiakanalapaikat 4. Kerroslattiakanalapaikat (kerrosritiläkanala) 5. Muun kanalatyypin paikat 8 (10)

9 13 MUU YRITYSTOIMINTA. Lue muun yritystoiminnan määritelmät sivun 2 alaosasta Harjoitetaanko tilalla muuta myyntituloja tuottavaa yritystoimintaa kuin maa- tai puutartaloutta ja tilan omiin metsiin liittyvää metsätaloutta? 1. Kyllä. Vastaa myös kysymyksiin Ei. Lomake on valmis. Kiitos vastaamisesta. Säilytä lomake, jotta se on käytettävissä, kun astattelija soittaa ja kerää tiedot Muun yritystoiminnan toimialat vuonna 2010 Merkitse rasti saraeeseen 1 kaiien tilalla rjoitettujen toimialojen kodalle. Merkitse rasti myös saraeeseen 2, jos toiminnassa käytetään tilan maa-/puutartalouden koneita, rakennuksia, aluetta tai tuotteita. Merkitse rasti saraeeseen 3 liikevaidoltaan suurimman toimialan kodalle. Liikevaitoon luetaan toiminnan myyntituotot, joista on väennetty arvonlisävero (ja madolliset muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot). Muu alkutuotanto kuin maa- ja metsätalous A1 Kalastus A2 Kalojen, rapujen jne. viljely tilalla A3 Turkistarus A4 Poronoito A5 Muu alkutuotanto (esim. riistan tarus) Elintarvieiden jatkojalostus ja käsittely B1 Lin jatkojalostus, teurastus B2 Perunan, juuresten ja vinnesten sekä marjojen ja edelmien jatkojalostus B3 Meijerituotteiden valmistus B4 Myllytuotteiden valmistus B5 Leipomotuotteiden valmistus B6 Juomien valmistus (esim. tilaviinit, meut) B7 Muu elintarvieiden jatkojalostus ja käsittely Muiden maataloustuotteiden jatkojalostus B8 Villan ja/tai pellavan jatkojalostus B9 Muu maataloustuotteiden jatkojalostus Puutavaran jatkojalostus B10 Saus, öyläys, kyllästys B11 Rakennuspuusepän tuotteiden (esim. ovien, iunoiden) valmistus Käsitöiden valmistus myyntiin B12 Mattojen ryijyjen ja muiden tekstiilien valmistus B13 Huonekalujen valmistus B14 Muiden käsitöiden valmistus Energian tuotanto B15 Polttopuun ja/tai een valmistus myyntiin B16 Muu uusiutuvan energian tuotanto myyntiin (biokaasu, biodiesel, säkö ym.) B17 Turpeen tuotanto (esim. tilan ulkopuolisella turvesuolla) Muu teollinen tuotanto B18 Metallituotteiden valmistus B19 Muu valmistus/teollinen tuotanto 1. Toimintaa rjoitetaan 2. Toiminta liittyy suoraan tilan maa-/ puutartalouteen (ks. oje yllä) 3. Liikevaidoltaan suurin toimiala (ks. oje yllä) 9 (10) Jatkuu seuraavalla sivulla

10 Jatkoa edelliseltä sivulta Rakentaminen Kauppa C1 Rakentaminen tilan ulkopuolella D1 Tilan omien jalostamattomien tuotteiden suoramyynti D2 Tilan jatkojalostettujen tuotteiden suoramyynti, tuu- ja väittäiskauppa tilalla D3 Muu tuu- ja väittäiskauppa Palvelut: Matkailu, majoitus ja virkistyspalvelut E1 Lomamöien vuokraus E2 Majoituspalvelut E3 Ravintola- ja/tai kavilatoiminta E4 Pitopalvelu ja/tai muut ateriapalvelut E5 Virkistyskalastus, retkeily tms. virkistyspalvelut E6 Ojelmapalvelut Palvelut: Urakointi (tilan ulkopuolelle) E7 Maatalouskoneurakointi E8 Muiden maatilojen viljan tai einän kuivaaminen oman tilan kuivurilla E9 Metsätyöurakointi E10 Bioenergiaurakointi (esim. ruokoelpin korjuu) E11 Lumen auraus, teiden kunnossapito E12 Maanrakennustyöt (kaivurityöt), rakennusmaan raivaus, purku ja pojarakentaminen yms. koneurakointi Palvelut: Muut palvelut E13 Hoito- ja oivapalvelut E14 Kuljetuspalvelut (taksipalvelut, tavarankuljetukset) E15 Kiinteistö- ja siivousalan palvelut sekä ympäristönoito E16 Ratsastustalli (asiaaat ratsastavat tilan evosilla) E17 Muu evostoiminta (tallipaiojen vuokraus, evosten valmennus ja kilpailuttaminen) E18 Palvelut liike-elämälle (esim. tilitoimisto, tietojenkäsittelypalvelu, konsultointi) E19 Muut palvelut 1. Toimintaa rjoitetaan 2. Toiminta liittyy suoraan tilan maa-/ puutartalouteen (ks. oje ed. sivulta) 3. Liikevaidoltaan suurin toimiala (ks. oje ed. sivulta) 13.3 Muun yritystoiminnan yteenlaskettu liikevaito vuonna 2010 euroina (arvio) (Liikevaito on määritelty kodan 13.2 ojeessa.) 1. < < < > Tilaan suoraan liittyvän muun yritystoiminnan liikevaidon osuus tilan kokonaisliikevaidosta vuonna 2010 (arvio) Muun yritystoiminnan prosenttiosuus kokonaisliikevaidosta lasketaan seuraavasti: Tilan maa- ja puutartalouteen suoraan liittyvän muun yritystoiminnan liikevaito x 100 % Maa- ja puutartalouden sekä siien suoraan liittyvän muun yritystoiminnan kokonaisliikevaito + suorat tuet Muun yritystoiminnan liikevaitoon lasketaan tässä mukaan vain ne toimialat, joiden kodalla rastitit saraeen 2 kysymyksessä Tilan kokonaisliikevaito sisältää tämän lisäksi maa- ja puutartalouden liikevaidon sekä tilalle maksettavat suorat tuet. Metsätalouden liikevaito jätetään pois. Merkitse rasti sen luokan kodalle, joon edellä laskettu prosenttiosuus sijoittuu % 2. >10 50 % 3. >50 <100 % 13.5 Muu yritystoiminta työllisti tilalle palkattuja ulkopuolisia työntekijöitä (ei viljelijäpereen jäseniä) vuonna 2010 (arvio). Voivat sisältyä myös kotiin 1 6. enkilöä työpäivää (8 tunnin työpäivinä) Kiitos valmistautumisesta. Säilytä lomake, jotta se on käytettävissä, kun astattelija soittaa ja kerää tiedot. 10 (10)

MAATALOUSLASKENTA 2010 + Tuotantomenetelmätutkimus

MAATALOUSLASKENTA 2010 + Tuotantomenetelmätutkimus Tilan nimi Tilatunnus Puelinnumero(t), joista tavoitellaan MAATALOUSLASKENTA 2010 + Tuotantomenetelmätutkimus Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun astattelija soittaa

Lisätiedot

MAATALOUSLASKENTA 2010. Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun haastattelija soittaa teille 1-3 viikon kuluttua.

MAATALOUSLASKENTA 2010. Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun haastattelija soittaa teille 1-3 viikon kuluttua. MAATALOUSLASKENTA 2010 Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun aastattelija soittaa teille 1-3 viikon kuluttua. Lukekaa ensin määritelmät sivulta 2. Aloittakaa sitten lomakkeen

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

maatalouden kehittämiseen!

maatalouden kehittämiseen! Sivu 1/17 Muokkaa kyselyn "Maatalouden nykytila ja tulevaisuuden näkymät Pielisen Karjalassa" rakennetta Näytä kysely kielellä: Kaikki Näytä kyselyn sivuista: kaikki yksi kerrallaan Lisää sivu Sivu 1 :

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus

ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,

Lisätiedot

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Peltovalvonnan havaintoja 2015 Peltovalvonnan havaintoja 2015 Juha Nummila, Antti Kärpijoki, Tero Vuorenpää, V-S ELY-keskus, Maaseutupalvelut, valvontayksikkö Tilat valitaan Mavissa Valvontaotannat 2015 peltovalvonnassa 307 tilaa (

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Kestävä energiatalous matkailussa

Kestävä energiatalous matkailussa Kestävä energiatalous matkailussa Kyselylomake energiankäytön selvittämiseen matkailuyritystoiminnassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on mukana SETCOM (Sustainable Energy in Tourism dominated Communities)-

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Huomisen Osaajat hanke KASVUA HÄMEESSÄ HUOMISEN HÄMÄLÄINEN RUOKA Maatilamyynnin omavalvontaneuvoja koulutus MAATILAMYYNNIN MAHDOLLISUUDET- RAJOITTAVA

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto

Luonnonmukainen tuotanto Luonnonmukainen tuotanto Ympäristötuen erityistuki: luomusopimus 1 Luomusopimuksen yleiset edellytykset Uusi digiala/ sopimusala Vuokrasopimukset voimassa vähintään koko sopimuskauden Sopimuksen ulkopuolelle

Lisätiedot

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Ajan tasalla pidettävät dokumentit Luomusuunnitelma tilalla päivitetty versio Vuosittainen tuotantosuunnitelma

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2)

MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2) MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2) TIETUEKUVAUS 2015 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 VOIMASSAOLO... 2 3 MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN... 2 4 TUNNUS-TIETO LUETTELO... 3 5 TARKISTUKSET... 8 6 HUOMAUTUKSET... 12 Muutoshistoria

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila

Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila Vesiviisautta kiertotalouteen Kohti vesiviisasta kiertotaloutta hankeen loppuseminaari 14.2.2017 Photo: Riku Lumiaro Jani Salminen, Jari Koskiaho, Sarianne

Lisätiedot

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - 4.5.2016 Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energia maataloustuotannossa Haasteet, esimerkkejä Vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Kysely järven tilaa koskevista havainnoista

Kysely järven tilaa koskevista havainnoista Kysely järven tilaa koskevista havainnoista Tällä kyselylomakkeella kootaan tietoa järvien tilassa tapahtuneista muutoksista ranta-asukkaiden, mökkiläisten, kalastajien, veneilijöiden ym. ihmisten kokemusten

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot