MAATALOUSLASKENTA Tuotantomenetelmätutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAATALOUSLASKENTA 2010 + Tuotantomenetelmätutkimus"

Transkriptio

1 Tilan nimi Tilatunnus Puelinnumero(t), joista tavoitellaan MAATALOUSLASKENTA Tuotantomenetelmätutkimus Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun astattelija soittaa teille 1-3 viikon kuluttua. Lukekaa ensin määritelmät sivulta 2. Aloittakaa sitten lomaeen täyttö työvoimaan liittyvistä kysymyksistä sivulta 3, 4 tai 5 tilan omistusmuodon mukaan: Pereviljelmä sivu 3 Maatalousytymä sivu 4 Oikeusenkilö sivu 5 Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tilastopalvelut PL 310, VALTIONEUVOSTO Pu

2 LOMAKKEESSA KÄYTETTYJÄ MÄÄRITELMIÄ TILAN/YRITYKSEN OMISTUSMUOTO PERHEVILJELMÄ: ltijana on - yksittäinen enkilö - avio- tai avopuolisot - perinnön kautta yteisenä edunsaajana olevat sisarukset, mikäli e eivät viljele tilaa maatalousytymänä - yksittäinen ltija, jolla yksinään on taloudellinen ja oikeudellinen vastuu tilasta MAATALOUSYHTYMÄ: ltijana on - luonnollisista enkilöistä koostuva rymä, joka omistaa, vuokraa, tai muutoin oitaa ydessä ytä maatilaa tai omia tilojaan ikään kuin ne olisivat yksi tila - perinnön kautta yteisenä edunsaajana olevat sisarukset, mikäli e eivät viljele tilaa pereviljelmänä OIKEUSHENKILÖ: ltijana on - osakeytiö - valtio, kunta tai kuntaytymä - kiro tai jokin sen laitoksista - muu vastaava julkinen laitos - kaupallinen tai osuustoimintayritys - säätiö tai muu vastaavantyyppinen yteisö MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT Maatalous- ja puutartyötä ovat tilan/yrityksen maa- tai puutartalouteen liittyvät työt, kuten - kasvinviljely- tai kotieläintyöt - maatalouden kirjanpito-, joto- ja suunnittelutyöt - koneiden korjaus-, kunnossapito- ja uoltotyöt - uudisrakennus- ja peruskorjaustyöt - perusparannustyöt - puutar- ja kasviuonetyöt - meiläistenoitotyöt - maatalous- tai puutartuotteiden varastointiin ja myyntiä varten valmisteluun liittyvät työt (esim. paaaminen) Maatalous- ja puutartyötä eivät ole: - metsätaloustyöt (metsässä tedyn työn lisäksi esim. metsätalouden kirjanpito ja suunnittelu) - kotitaloustyöt (kodinoito, kotipin ja -puutarn oito, kotitarveviljely kasvimaalla ym.) - metsästys ja kalastus - muu yritystoiminta MUU YRITYSTOIMINTA Muu yritystoiminta tarkoittaa kaiea taloudellisesti merkittävää ja säännöllisesti tapatuvaa yritystoimintaa lukuun ottamatta tilan maa-, puutar- ja metsätaloutta. Muun yritystoiminnan toimialoja voivat olla esim. matkailupalvelut, koneurakointi, elintarvieiden tai puutavaran jatkojalostus, kalanviljely, poronoito ja turkistarus. Laajempi luettelo muun yritystoiminnan toimialoista on lomaeen sivuilla 9-10 kodassa Muu yritystoiminta, joka liittyy suoraan tilan maa-/puutartalouteen: Toiminnassa käytetään tilan maatalous-/puutartuotannon koneita, rakennuksia, aluetta tai tuotteita. Muu ansiotoiminta, joka ei liity suoraan tilan maa-/puutartalouteen: Tilan oma työvoima voi osallistua toimintaan, mutta siinä ei käytetä tilan maatalous-/puutartuotannon koneita, rakennuksia, aluetta eikä tuotteita (esim. palatyö tilan ulkopuolella). Tilan omien metsien oitoa ei lasketa mukaan maatalous- ja puutartyöön eikä muuun yritystoimintaan tai muuun ansiotoimintaan. 2 (10)

3 PERHEVILJELMÄ, Maatalous-/puutaryrityksen työvoima VILJELIJÄPERHE JA VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 3 6) Maatalous- ja puutartyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Viljelijä: tiedot ilmoitetaan siinäkin tapauksessa, että viljelijä ei ole itse työskennellyt maatilalla/puutaryrityksessä. Viljelijä voi olla tilan omistaja tai vuokralainen. Viljelijän puoliso/avopuoliso: tiedot ilmoitetaan siinäkin tapauksessa, että puoliso ei ole osallistunut tilan töiin. Muut pereenjäsenet: ilmoitetaan ennen vuotta 1996 syntyneet läisukulaiset ja eidän puolisonsa, jotka ovat osallistuneet tilan töiin. Vakituisesti maa-/puutartalouden töiin palkatut enkilöt: väintään 6 vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos taulukon rymissä C tai D on enkilöitä enemmän kuin taulukossa rivejä, luetteloa voi tarvittaessa jatkaa tyjiksi jääville riveille tällä tai seuraavilla lomaeen sivuilla. Mainitkaa astattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Tunnus Sukupuoli Syntymävuosi Tilan maa-/puutartalouden työ Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/ Muun ansiotoiminnan työ (esim. palatyö tilan tilan ulkopuolella) Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Mies Nainen puutartalouteen 1 2 Viljelijä A Viljelijän puoliso B Muut viljelijäpereen jäsenet (ennen v syntyneet), jotka osallistuvat tilan töiin Vakituisesti maatalous-/ puutartöiin palkatut enkilöt (ei pereenjäsenet) C1 C2 C3 C4 C5 C6 D1 D2 D3 D4 D5 D6 2 TILAN HOIDOSTA VASTAAVA HENKILÖ 2.1 Tilan/yrityksen oidosta pääasiassa vastaavan enkilön tunnus Katsokaa tunnus yllä olevasta taulukosta (A, B, C1 jne.). Tunnus: Syntymävuosi (jos ei taulukossa): 2.2 Tilan oidosta vastaavan enkilön maatalous-/puutar-alan koulutus (korkein saatu koulutus) 2. Maatalous-/puutar-alan perus- 3. Ylempi maatalous-/puutar-alan koulutus (opisto, 1. Käytännön työkokemus koulutus (maatalousoppilaitos tms.) ammattikorkeakoulu, yliopisto tms.) 2.3 Tilan oidosta vastaava enkilö on saanut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta Kyllä 3 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Tilan palaaman lyytaikaisen työvoiman (alle 6 /lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä = työtuntien summa jaetaan 8:lla). 4 MAATALOUSLOMITTAJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) 5 URAKOITSIJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Ei Maatalouslomittajien (ja sijaispalvelun) tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Urakoitsijoiden, vuokaratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. Esimerejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 900 = 4 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä 6 ULKOMAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) (Ulkomainen työvoima on mukana myös kodissa 1 5.) Tilalla työskennelleiden muiden kuin Suomen kansalaisten lukumäärä sekä Henkilöt: eidän maatalous- ja puutartöissä tekemänsä työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 3 (10) Siirtykää sivulle 6 ja jatkakaa kodasta 7.

4 MAATALOUSYHTYMÄ, Maatalous-/puutaryrityksen työvoima YHTYMÄN OSAKKAAT, PERHEENJÄSENET JA VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 3 6) Maatalous- ja puutartyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Maatalousytymän osaaat: ilmoitetaan vain ne osaaat, jotka ovat osallistuneet tilan/yrityksen töiin. Muut pereenjäsenet: ilmoitetaan ennen vuotta 1996 syntyneet osaaiden avio- tai avopuolisot, muut läisukulaiset ja eidän puolisonsa, jotka ovat osallistuneet tilan töiin. Vakituisesti maa-/puutartalouden töiin palkatut enkilöt: väintään 6 vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos taulukon rymissä A, B tai C on enkilöitä enemmän kuin taulukossa rivejä, luetteloa voi tarvittaessa jatkaa tyjiksi jääville riveille tällä tai seuraavilla lomaeen sivuilla. Mainitkaa astattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Tunnus Sukupuoli Syntymävuosi Tilan maa-/puutartalouden työ Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/ Muun ansiotoiminnan työ (esim. palatyö tilan tilan ulkopuolella) Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Mies Nainen puutartalouteen 1 2 Ytymän osaaat, jotka osallistuvat tilan töiin A1 A2 A3 A4 A5 A6 Osaaiden pereenjäsenet (ennen v syntyneet), jotka osallistuvat tilan töiin eivätkä ole ytymän osaaita B1 B2 B3 B4 B5 B6 Vakituisesti C1 Esimerejä maatalous-/ C2 vuosityötuntimääristä: puutartöiin 450 = 2 /pv, 5 pv/viio, 11 /v palkatut enkilöt C3 900 = 4 /pv, 5 pv/viio, 11 /v (ei pereen- C4 jäsenet) 1800 = 8 /pv, 5 pv/viio, 11 /v C5 C = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä 2 TILAN HOIDOSTA VASTAAVA HENKILÖ 2.1 Tilan/yrityksen oidosta pääasiassa vastaavan enkilön tunnus Katsokaa tunnus yllä olevasta taulukosta (A1, A2, A3 jne.). Tunnus: Syntymävuosi (jos ei taulukossa): 2.2 Tilan oidosta vastaavan enkilön maatalous-/puutar-alan koulutus (korkein saatu koulutus) 1. Käytännön työkokemus 2. Maatalous-/puutar-alan perus- 3. Ylempi maatalous-/puutar-alan koulutus koulutus (maatalousoppilaitos tms.) (opisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto tms.) 2.3 Tilan oidosta vastaava enkilö on saanut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta Kyllä Ei 3 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Tilan palaaman lyytaikaisen työvoiman (alle 6 /lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä = työtuntien summa jaetaan 8:lla). 4 MAATALOUSLOMITTAJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Maatalouslomittajien (ja sijaispalvelun) tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä) 5 URAKOITSIJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Urakoitsijoiden, vuokratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 6 ULKOMAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) (Ulkomainen työvoima on mukana myös kodissa 1 5.) Tilalla työskennelleiden muiden kuin Suomen kansalaisten lukumäärä sekä Henkilöt: eidän maatalous- ja puutartöissä tekemänsä työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 4 (10) Siirtykää sivulle 6 ja jatkakaa kodasta 7.

5 OIKEUSHENKILÖ, Maatalous-/puutaryrityksen työvoima VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 3 6) Maatalous- ja puutartyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Maatilan/puutaryrityksen jotaja on enkilö, joka vastaa tilan/yrityksen tavanomaiseen päivittäiseen toimintaan liittyvien taloudellisten ja tuotannollisten tetävien oidosta. Vakituisesti maa-/puutartalouden töitä tekevät enkilöt: väintään 6 vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos taulukon rymässä B on enkilöitä enemmän kuin taulukossa rivejä, luetteloa voi tarvittaessa jatkaa tyjiksi jääville riveille tällä tai seuraavilla lomaeen sivuilla. Mainitkaa astattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Tunnus Sukupuoli Mies Nainen 1 2 Syntymävuosi Tilan maa-/ puutartalouden työ Työ muussa yritystoimin- Metsätaloustyö, nassa, joka liittyy suoraan joka liittyy tilan maa-/puutartalouteen tilan metsään Tilan jotaja A1 Muut vakituisesti maatalous-/ puutartöitä tekevät enkilöt B1 B2 B3 B4 B5 B6 B7 B8 B9 B10 B11 B12 B13 B14 B15 B16 B17 B18 B19 B20 2 TILAN JOHTAJAN KOULUTUS 2.1 Tilan jotajan maatalous-/puutar-alan koulutus (korkein saatu koulutus) 1. Käytännön työkokemus 2. Maatalous-/puutar-alan perus- 3. Ylempi maatalous-/puutar-alan koulutus koulutus (maatalousoppilaitos tms.) (opisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto tms.) 2.2 Tilan jotaja on saanut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta viimeisten Kyllä Ei 3 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Lyytaikaisen työvoiman (alle 6 /lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä = työtuntien summa jaetaan 8:lla). 4 MAATALOUSLOMITTAJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Maatalouslomittajien (ja sijaispalvelun) tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Esimerejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 900 = 4 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä 5 URAKOITSIJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Urakoitsijoiden, vuokratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 6 ULKOMAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) (Ulkomainen työvoima on mukana myös kodissa 1 5.) Tilalla työskennelleiden muiden kuin Suomen kansalaisten lukumäärä sekä Henkilöt: eidän maatalous- ja puutartöissä tekemänsä työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 5 (10) Siirtykää sivulle 6 ja jatkakaa kodasta 7.

6 7 SUKUPOLVENVAIHDOS 7.1 Minä vuonna tila/yritys tuli nykyisen ltijan/ltijoiden omistukseen/llintaan? 7.2 Miten tila/yritys tuli nykyisen ltijan/ltijoiden omistukseen/llintaan? 1. Jatkettu oman/puolison suvun pere- 2. Ostettu/vuokrattu valmis tilakokonaisuus/ 3. Tila/yritys perustettu itse viljelmää/maatalousytymää/yritystä yritys suvun ulkopuolelta 8 TIETOKONE JA INTERNET Koneiden ja laitteistojen ojausjärjestelmät eivät kuulu tään (esim. ruokinta-automaatit ja täsmäviljelylaitteet). 8.1 Onko tilalla/yrityksellä käytössä tietokone? Kyllä Ei 8.2 Tietokoneen internet-yteys 1. Kiinteä laajakaista 2. Lankapuelinmodeemi 3. Mobiili laajakaista (USB-modeemi (moula, nettitiu)) 4. Muu internet-yteys 5. Ei internet-yteyttä 9 ENERGIA 9.1 Energian käyttö tilan maa-/puutartaloudessa vuonna 2010 (arvio) Tuotantotorakennusten lämmitys ja säkölaitteet, traktoreiden ja muiden koneiden polttoaine, viljan kuivaus ym. Yksityistalouden, metsätalouden ja muun yritystoiminnan energiankulutus jätetään pois. 1. Säkö kw 2. Moottoripolttoöljy (ja muu kevyt polttoöljy) traktoreiden ym. koneiden polttoaineeksi litraa 3. Lämmityspolttoöljy (ja moottoripolttoöljy) lämmitykseen: a) yteensä litraa b) josta viljankuivauksen osuus litraa 4. Raskas polttoöljy kg 5. Puu (lot, pileet, muu kokopuu) irto-m 3 6. Puupelletti ja -briketti kg 7. Puuke (metsätädeke tai -murske, muu puuke) irto-m 3 8. Peltoenergia: a) siemensato (viljanjyvät, rypsinsiemenet ym.) kg b) olki ja muut peltoviljelyn tuotteet (ei siemensato) m 3 9. Jyrsinturve irto-m Palaturve m Turvepelletti kg 12. Muu energialäde, mikä? 9.2 Energiantuotanto uusiutuvista energialäteistä vuonna 2010 Merkitkää rasti niiden tilalla käytettyjen energialäteiden kodalle, joilla tuotetusta energiasta (esim. säkö, lämpö tai liikennepolttoaine) ainakin osa käytetään tilan maa-/puutartaloudessa tai myydään tilan ulkopuolelle. Laitteen nimellisteo (jos tiedossa) 1. Kiinteä biomassa (puu, olki, vilja ym. (myös tilan ulkopuolelta tuotu), ei pelä turve) kw 2. Biokaasu kw 3. Lämpöpumppu (lämpö otetaan esim. maasta, vesistöstä tai ilmasta) kw 4. Tuulivoima kw 5. Aurinkoenergia kw 6. Vesivoima kw 7. Muu energialäde, mikä? kw 10 KASTELU Jos ei ole kastelulaitteita (tai on vain kasviuoneviljelyn kastelulaitteita), siirtykää kotaan Tilan kastelulaitteilla kasteltavissa oleva pelto- ja puutar-ala, kun vettä on käytettävissä normaalisti (ei kasviuoneita) 6 (10)

7 10.2 Kuivuuden vuoksi väintään kerran kasteltu pelto- ja puutar-ala (ei kasviuoneita, ei llantorjuntasadetusta) 1. Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna 2010 kastellun alan jakautuminen pääasiallisen kastelumenetelmän ja kastelun syyn mukaan 1. Sadetus väintään kerran kuivuuden vuoksi 2. Tippa- tai tikukastelu väintään kerran kuivuuden vuoksi 3. Sadetus väintään kerran llan torjumiseksi (ei sisälly kodassa 10.2 ilmoitettuun alaan) 10.4 Kasteluveden alkuperä 1. Pintavesi omalta tilalta (esim. lampi) 2. Pintavesi oman tilan ulkopuolelle ulottuvasta vesistöstä (esim. järvi, joki) 3. Pojavesi omalta tilalta (esim. kaivo) 4. Tilan ulkopuolelta tuleva vesijotovesi 5. Muu 11 PELTO- JA PUUTARHAVILJELY Jos ei pelto- eikä puutarviljelyä (tai jos vain kasviuoneviljelyä), siirtykää kotaan Perusmuoaus ja peitteisyys pelloilla, jotka muokattiin ja/tai kylvettiin Nurmiala luetaan mukaan, jos nurmi perustettiin tai myöemmin. a) Perusmuoaus Jos pelto sekä muokattiin kevennetysti että kynnettiin, se lasketaan mukaan vain kyntöalaan. 1. Syyskyntö 2. Kevätkyntö 3. Kevennetty muoaus (kultivaattori, lautasmuoain, äes, jyrsin tms.) 4. Kylvö muoaamattomaan maan (Nurmien täydennyskylvöä ei lasketa mukaan.) b) Peitteisyys talvella Huom! Syysviljan oras on yksi peitteisyysvaitoedoista (toisin kuin ympäristötuessa). 1. Kesällä tai syksyllä 2009 kylvetty viljelykasvi (esim. syysvilja tai nurmi, kylvetty tai myöemmin) 2. Kerääjä- tai aluskasvi 3. Kasvinjätteet ja/tai sänki (Perunapelto sadonkorjuun jälkeen lasketaan paljaaksi maaksi (kota 5)) 4. Kevennetysti muokattu maa (väintään 10 % kasvinjätteistä jäänyt maan pinnalle) 5. Paljas maa (kynnetty tai muulla tavoin muokattu maa, jossa alle 10 % kasvinjätteistä jäänyt maan pinnalle) 11.2 Pelto- ja puutar-ala, jolla on viljelty samaa kasvilajia vuosina 2008, 2009 ja 2010 Mukaan ei lueta nurmia eikä kasviuoneita 11.3 Lannan levitys (sekä omalla tilalla tuotettu että muualta tuotu lanta) 1. Lietelanta 2. Kiinteä lanta Peltoala, jolle levitetty lantaa/ virtsaa (yksi tai useita levityskertoja) Edellä ilmoitetun levitysalan jakautuminen levitystavan mukaan Sijoitus suoraan maan sisään (multaimella) 3. Virtsa/lantavesi 12 KOTIELÄINTUOTANTO Jos ei kotieläintuotantoa, siirtykää kotaan Tilalta pois viedyn lannan osuus tilalla vuonna 2010 tuotetusta lannasta Multaus pintalevityksen jälkeen alle yli 12 kuluessa 7 (10) Pintalevitys, ei multausta % 12.2 Tilan vuonna 2010 käyttämien lantavarastojen lukumäärä ja riittävyys (sekä tilalla että tilan ulkopuolella sijaitsevat varastot) Katettu kokonaan Kattamaton tai Varastojen riittävyys tyjentämättä Katemateriaali vesitiivis Katemateriaali ei vesitiivis katettu osittain 1. Lietelannan varastot 2. Kiinteän lannan varastot 3. Virtsasäiliöt

8 12.3 Laidunala vuonna 2010 Jos ei laidunnusta, siirtykää kotaan Laiduntamiseen käytetty maa-ala (pelto, pysyvä laidun ym., myös laidunnus tilan ulkopuolella) 12.4 Laidunkauden pituus vuonna 2010 eläinrymittäin (eläimet laitumella väintään 2 vuorokaudessa) 1. Naudat: a) lypsylemät b) ieot c) nuorkarja ja vasikat d) likarja e) emolemät 2. Hevoset 3. Lampaat 4. Vuoet 5. Muut eläimet 12.5 Nautapaiojen määrä eri karjarakennustyypeissä Käytössä olevien paiojen lukumäärä vuoden 2010 aikana keskimäärin 1. Parsinavetan parsipaikat (naudat kytkettyinä): a) lannankäsittely: lietelanta b) lannankäsittely: kiinteä lanta 2. Parsinavetan karsinapaikat: a) lannankäsittely: lietelanta b) lannankäsittely: kiinteä lanta c) lannankäsittely: kestokuivikepoja 3. Pittopaikat (naudat vapaina): a) lannankäsittely: lietelanta b) lannankäsittely: kiinteä lanta c) lannankäsittely: kestokuivikepoja 4. Muun karjarakennustyypin paikat 12.6 Sikapaiojen määrä eri sikalatyypeissä Käytössä olevien paiojen lukumäärä vuoden 2010 aikana keskimäärin 1. Osittain rakolattiallisen sikalan paikat (lietelanta) 2. Kokonaan rakolattiallisen sikalan paikat (lietelanta) 3. Kuivikepojasikalan paikat 4. Muun sikalatyypin paikat (esim. kiinteä lanta, joka poistetaan useita kertoja viikossa) 12.7 Kanapaiojen määrä eri kanalatyypeissä (munivat kanat) Käytössä olevien paiojen lukumäärä vuoden 2010 aikana keskimäärin 1. Häikanalapaikat 2. Pienrymäkanalapaikat (virikeäikanala) 3. Lattiakanalapaikat 4. Kerroslattiakanalapaikat (kerrosritiläkanala) 5. Muun kanalatyypin paikat 8 (10)

9 13 MUU YRITYSTOIMINTA. Lukekaa muun yritystoiminnan määritelmät sivun 2 alaosasta Harjoitetaanko tilalla muuta myyntituloja tuottavaa yritystoimintaa kuin maa- tai puutartaloutta ja tilan omiin metsiin liittyvää metsätaloutta? 1. Kyllä. Vastatkaa myös kysymyksiin Ei. Lomake on valmis. Kiitos vastaamisesta. Säilyttäkää lomake, jotta se on käytettävissä, kun astattelija soittaa teille ja kerää tiedot Muun yritystoiminnan toimialat vuonna 2010 Merkitkää rasti saraeeseen 1 kaiien rjoittamienne toimialojen kodalle. Merkitkää rasti myös saraeeseen 2, jos toiminnassa käytetään tilan maa-/puutartalouden koneita, rakennuksia, aluetta tai tuotteita. Merkitkää rasti saraeeseen 3 liikevaidoltaan suurimman toimialan kodalle. Liikevaitoon luetaan toiminnan myyntituotot, joista on väennetty arvonlisävero (ja madolliset muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot). Muu alkutuotanto kuin maa- ja metsätalous A1 Kalastus A2 Kalojen, rapujen jne. viljely tilalla A3 Turkistarus A4 Poronoito A5 Muu alkutuotanto (esim. riistan tarus) Elintarvieiden jatkojalostus ja käsittely B1 Lin jatkojalostus, teurastus B2 Perunan, juuresten ja vinnesten sekä marjojen ja edelmien jatkojalostus B3 Meijerituotteiden valmistus B4 Myllytuotteiden valmistus B5 Leipomotuotteiden valmistus B6 Juomien valmistus (esim. tilaviinit, meut) B7 Muu elintarvieiden jatkojalostus ja käsittely Muiden maataloustuotteiden jatkojalostus B8 Villan ja/tai pellavan jatkojalostus B9 Muu maataloustuotteiden jatkojalostus Puutavaran jatkojalostus B10 Saus, öyläys, kyllästys B11 Rakennuspuusepän tuotteiden (esim. ovien, iunoiden) valmistus Käsitöiden valmistus myyntiin B12 Mattojen ryijyjen ja muiden tekstiilien valmistus B13 Huonekalujen valmistus B14 Muiden käsitöiden valmistus Energian tuotanto B15 Polttopuun ja/tai een valmistus myyntiin B16 Muu uusiutuvan energian tuotanto myyntiin (biokaasu, biodiesel, säkö ym.) B17 Turpeen tuotanto (esim. tilan ulkopuolisella turvesuolla) Muu teollinen tuotanto B18 Metallituotteiden valmistus B19 Muu valmistus/teollinen tuotanto 1. Toimintaa rjoitetaan 2. Toiminta liittyy suoraan tilan maa-/ puutartalouteen (ks. oje yllä) 3. Liikevaidoltaan suurin toimiala (ks. oje yllä) 9 (10) Jatkuu seuraavalla sivulla...

10 ...jatkoa edelliseltä sivulta. Rakentaminen Kauppa C1 Rakentaminen tilan ulkopuolella D1 Tilan omien jalostamattomien tuotteiden suoramyynti D2 Tilan jatkojalostettujen tuotteiden suoramyynti, tuu- ja väittäiskauppa tilalla D3 Muu tuu- ja väittäiskauppa Palvelut: Matkailu, majoitus ja virkistyspalvelut E1 Lomamöien vuokraus E2 Majoituspalvelut E3 Ravintola- ja/tai kavilatoiminta E4 Pitopalvelu ja/tai muut ateriapalvelut E5 Virkistyskalastus, retkeily tms. virkistyspalvelut E6 Ojelmapalvelut Palvelut: Urakointi (tilan ulkopuolelle) E7 Maatalouskoneurakointi E8 Muiden maatilojen viljan tai einän kuivaaminen oman tilan kuivurilla E9 Metsätyöurakointi E10 Bioenergiaurakointi (esim. ruokoelpin korjuu) E11 Lumen auraus, teiden kunnossapito E12 Maanrakennustyöt (kaivurityöt), rakennusmaan raivaus, purku ja pojarakentaminen yms. koneurakointi Palvelut: Muut palvelut E13 Hoito- ja oivapalvelut E14 Kuljetuspalvelut (taksipalvelut, tavarankuljetukset) E15 Kiinteistö- ja siivousalan palvelut sekä ympäristönoito E16 Ratsastustalli (asiaaat ratsastavat tilan evosilla) E17 Muu evostoiminta (tallipaiojen vuokraus, evosten valmennus ja kilpailuttaminen) E18 Palvelut liike-elämälle (esim. tilitoimisto, tietojenkäsittelypalvelu, konsultointi) E19 Muut palvelut 13.3 Muun yritystoiminnan yteenlaskettu liikevaito vuonna 2010 euroina (arvio) (Liikevaito on määritelty kodan 13.2 ojeessa.) 1. < < < > Tilaan suoraan liittyvän muun yritystoiminnan liikevaidon osuus tilan kokonaisliikevaidosta vuonna 2010 (arvio) Muun yritystoiminnan liikevaitoon lasketaan tässä mukaan vain ne toimialat, jotka kodan 13.2 luettelossa saivat rastin saraeeseen 2. Tilan kokonaistulot sisältävät edellä lasketun muun yritystoiminnan liikevaidon lisäksi maa- ja puutartalouden liikevaidon sekä tilalle maksettavat suorat tuet (metsätalouden liikevaito jätetään pois). Muun yritystoiminnan prosenttiosuus kokonaistuloista lasketaan seuraavasti: Tilan maa- ja puutartalouteen suoraan liittyvän muun yritystoiminnan liikevaito x 100 % Maa- ja puutartalouden sekä siien suoraan liittyvän muun yritystoiminnan kokonaisliikevaito + suorat tuet Merkitkää rasti sen luokan kodalle, joon edellä laskettu prosenttiosuus sijoittuu % 2. >10 50 % 3. >50 <100 % 13.5 Muu yritystoiminta työllisti tilalle palkattuja ulkopuolisia työntekijöitä (ei viljelijäpereen jäseniä) vuonna 2010 (arvio). Voivat sisältyä myös kotiin 1 6. enkilöä 1. Toimintaa rjoitetaan työpäivää (8 tunnin työpäivinä) 2. Toiminta liittyy suoraan tilan maa-/ puutar-talouteen (ks. oje ed. sivulta) 3. Liikevaidoltaan suurin toimiala oje ed. sivulta) (ks. Kiitos vastaamisesta. Säilyttäkää lomake, jotta se on käytettävissä, kun astattelija soittaa teille ja kerää tiedot. 10 (10)

MAATALOUSLASKENTA 2010. Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun haastattelija soittaa teille 1-3 viikon kuluttua.

MAATALOUSLASKENTA 2010. Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun haastattelija soittaa teille 1-3 viikon kuluttua. MAATALOUSLASKENTA 2010 Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun aastattelija soittaa teille 1-3 viikon kuluttua. Lukekaa ensin määritelmät sivulta 2. Aloittakaa sitten lomakkeen

Lisätiedot

Maatalouslaskenta 2010 peruskysely

Maatalouslaskenta 2010 peruskysely Tilan nimi Tilatunnus Puelinnumero(t), joista tavoitellaan Maatalouslaskenta 2010 peruskysely Lue ensin tutkimuksessa käytettävät määritelmät sivulta 2. Täytä sen jälkeen lomake ja säilytä se, jotta voit

Lisätiedot

Maatalouslaskenta 2010 laaja kysely

Maatalouslaskenta 2010 laaja kysely Tilan nimi Tilatunnus Puelinnumero(t), joista tavoitellaan Maatalouslaskenta 2010 laaja kysely Lue ensin tutkimuksessa käytettävät määritelmät sivulta 2. Täytä sen jälkeen lomake ja säilytä se, jotta voit

Lisätiedot

Maatalouden rakennetutkimus 2013

Maatalouden rakennetutkimus 2013 Tilan nimi Tilatunnus Salasana (kirjauduttaessa verkkopalveluun) Puelinnumero(t), joista tavoitellaan (jos kyselyyn ei vastata verkkopalvelussa) Maatalouden rakennetutkimus 2013 Vastaa kyselyyn 20.12.2013

Lisätiedot

Maatalouden rakennetutkimus 2013

Maatalouden rakennetutkimus 2013 Tilan nimi Tilatunnus Salasana (kirjauduttaessa verkkopalveluun) Puelinnumero(t), joista tavoitellaan (jos kyselyyn ei vastata verkkopalvelussa) Maatalouden rakennetutkimus 2013 Vastaa kyselyyn 20.12.2013

Lisätiedot

Maatalouden rakennetutkimus 2016

Maatalouden rakennetutkimus 2016 Maatalouden rakennetutkimus 2016 Tilan nimi Tilatunnus Salasana verkkopalveluun Puelinnumero(t), joista tavoitellaan tarvittaessa Vastaa kyselyyn 19.12.2016 mennessä verkkopalvelussa stat.luke.fi/rakennetutkimus

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Maatalouslaskenta 2010

Maatalouslaskenta 2010 Ennakkotiedot Julkaisupäivämäärä 8.3.2012 Maatalouslaskenta 2010 Kastelu avomaalla ja energia Puutarhakasveja ja perunaa kastellaan Kolme prosenttia maatalousmaasta voidaan kastella Kastelu vuonna 2010

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle ILMOITUS Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lannan varastoinnista lantapatterissa lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle lannan luovuttamisesta ympäristöluvan saaneelle hyödyntäjälle

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015 Kansalliset peltotuet Tuki-info 2015 Kansalliset peltotuet Kansallisia peltotukia maksetaan vain C- alueella Yläikärajaa ei ole, vähimmäispinta-ala on viisi hehtaaria (puutarhatila yksi hehtaari) ja peltojen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Case Harjun Voima. Harjun Voima työnimi hankkeelle Hankkeen osapuolet Haminan Energia Oy ja Harjun Oppimiskeskus Oy. Olavi Kemppi 23.4.

Case Harjun Voima. Harjun Voima työnimi hankkeelle Hankkeen osapuolet Haminan Energia Oy ja Harjun Oppimiskeskus Oy. Olavi Kemppi 23.4. Case Harjun Voima Harjun Voima työnimi hankkeelle Hankkeen osapuolet Haminan Energia Oy ja Harjun Oppimiskeskus Oy Olavi Kemppi 23.4.2009 1 Hankkeen lähtökohdat Harjun Oppimiskeskus 100v vanha maatalouskoulu,

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa 1/6 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa 1993-2007 L A P P I Koodi Toimiala 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2 007 A,B ALKUTUOTANTO 7 506 6 926 5 978 5 449 5 346

Lisätiedot

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Karjanlannan hyödyntäminen

Karjanlannan hyödyntäminen Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Ajan tasalla pidettävät dokumentit Luomusuunnitelma tilalla päivitetty versio Vuosittainen tuotantosuunnitelma

Lisätiedot

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea OTA YHTEYTTÄ YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Myynnissä Kauppakodassa Myyntikohde: Liiketoiminta + 3 tasokasta liikehuoneistoa Kuvaus:

Lisätiedot

MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY

MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY 1. PERUSTIEDOT Vastaajan nimi MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY Lähiosoite Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti/kotisivut Yritysmuoto: perheviljelmä perikunta/kp yhtymä muu, mikä Yrittäjien ikä:

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen

Lisätiedot

Pohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli

Pohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli Pohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli 7.6.2018 Iskolan (= Muholan ) Tila 1711 Tilan pihapiiriä Isäntäväki Sari ja Jari Miika, Joona ja Matias Tilan kehitys:

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA

ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA MIKKO LIUKKONEN ETELÄ-SAVON ENERGIA OY Osakeyhtiö Mikkelin Sähkölaitos perustettiin 9.10.1900. Sähkölaitos eli valonsynnytyslaitos valmistui 23.10.1901 ja katuvalaistus sytytettiin

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden

Lisätiedot

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 N:o 931/ 2000 Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Tilikartta: Muu yritystoiminta Martti-järjestelmä 2006

Tilikartta: Muu yritystoiminta Martti-järjestelmä 2006 1***** VASTAAVAA 1***** 10**** KÄYTTÖOMAISUUS 1***** 101*** AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 10**** 1010** PERUSTAMISMENOT 101*** VA120 1010 Perustamismenot 1010** D 1011 Perustamismenojen aktivointi 1011 D 22 30

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen

Lisätiedot

Kestävä energiatalous matkailussa

Kestävä energiatalous matkailussa Kestävä energiatalous matkailussa Kyselylomake energiankäytön selvittämiseen matkailuyritystoiminnassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on mukana SETCOM (Sustainable Energy in Tourism dominated Communities)-

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Huomisen Osaajat hanke KASVUA HÄMEESSÄ HUOMISEN HÄMÄLÄINEN RUOKA Maatilamyynnin omavalvontaneuvoja koulutus MAATILAMYYNNIN MAHDOLLISUUDET- RAJOITTAVA

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Pohjois-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 POHJOIS-LAPIN

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tunturi-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 TUNTURI-LAPIN

Lisätiedot

Lammastalous esitys. Eemeli Piesala Tarvaala

Lammastalous esitys. Eemeli Piesala Tarvaala Lammastalous esitys Eemeli Piesala Tarvaala 8.5.2019 Taustani Petäjävedeltä Opiskelen maatalousekonomiaa Helsingin yliopistossa (Agronomi) Aikaisemmin myös biotekniikkaa Piesalantila SPV 2016 v. alussa

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa 1/24 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Itä-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 ITÄ-LAPIN

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg 13.12.2018 Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Maatalouden investointien rooli maaseudulla

Maatalouden investointien rooli maaseudulla Maatalouden investointien rooli maaseudulla Olli Niskanen Maatilojen talouden yleinen kehitys Rakennekehitys on mahdollistanut jatkavien maatilojen elinkelpoisuuden Milj. euroa 1400 1200 1000 Yrittäjätulo,

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Markku Lappi 0400 497638 markku.lappi@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Hyötysuhde, energiasisältö ja hinta eri enegialähteille

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä. 3 minuutin esittely

Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä. 3 minuutin esittely Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä 3 minuutin esittely Tietoa - Ruotsissa perustettu pohjoismainen kuvatoimisto, joka keskittyy ensisijaisesti pohjoismaisiin aiheisiin ja ympäristöihin - Arkistossamme

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot