Radiofosforista FUUSIOKUVANTAMISEEN. 50-vuotisjuhlajulkaisu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Radiofosforista FUUSIOKUVANTAMISEEN. 50-vuotisjuhlajulkaisu"

Transkriptio

1 Radiofosforista FUUSIOKUVANTAMISEEN 50-vuotisjuhlajulkaisu

2

3 Radiofosforista FUUSIOKUVANTAMISEEN

4

5 Radiofosforista FUUSIOKUVANTAMISEEN Toimittanut Esko Vanninen

6 Lääketieteellinen Radioisotooppiyhdistys r.y. Painettu Kuopiossa 2009, Suomen Graafiset Palvelut Oy ISBN (nid.) ISBN (PDF) Taitto ja ulkoasu, Dimitri Okulov Copyright: LRY ja kirjoittajat

7 Maailma muuttuu niin myös isotooppilääketiede Tämän kirjan aineistoa kerätessäni esiin tuli monia kertomuksia, joissa isotooppitoimijoihin tai toimintaan yhdistyi inhimillinen ja yhteiskunnallinen näkökulma. Toivottavasti kirjassa löytyvät tekstit kannustavat kirjaamaan ja kertomaan myös lisää isotooppitoiminnassa mukana olleiden niitä tarinoita, joita ei vielä ole muistiin merkitty. Suomen ja maailman tapahtumat heijastuvat myös isotooppilääketieteeseen. Nämä kytkennät näkyvät usein vasta jälkeenpäin. Kilpaillussa ja globalisoituvassa maailmassa toimivien tulisi kuitenkin kyetä oivaltamaan hennotkin muutoksen signaalit. Niiden avulla mahdolliset tulevaisuudet on ennakoitavissa ja siten myös muutettavissa. Kauan aikaa radioisotooppien kanssa työskennelleenä olen voinut tunnistaa joitakin tällaisia yhteiskunnallisia kytkentöjä. Näiden kytkösten oivaltaminen on antanut selityksen asioille, jotka kummastuttivat aikoinaan. Isotooppilääketiede on tiukasti sidoksissa muuhun ydinteknologiaan: toimintaan osallistuvan henkilökunnan ja potilaidenkin sädekuormituksen tiukka seuranta on voinut olla mallina muidenkin ammattien työlääketieteelliselle seurannalle. Pidän jonkinlaisena ongelmana sitä, että ionisoivan säteilyn haittojen laskelmat perustuvat yhteen ainoaan massiiviseen altistamiseen ydinpommien pudotukseen Hiroshimaan ja Nagasakiin ja sen jälkeiseen väestön syöpien ilmaantumisen seurantaan. Vaarasuhteen arvioinnissa on käytetty vain lineaarista mallia. Vaihtoehtoisia malleja ei ole suostuttu soveltamaan, vaikka hyvin pienten altistusten osalta on jonkinlaista näyttöä säteilyn haitattomuudesta (hormesis). Ydinenergian ja ydinaseen kehittämiseen on vuosikymmenten myötä käytetty hurjan paljon yhteiskunnan henkisiä ja taloudellisia voimavaroja. Radioisotooppien lääketieteellinen käyttö on saanut ylimääräistä vetoapua. Mutta sitä on varmaankin käytetty myös ase- ja energiateknologian mittavien yhteiskunnallisten investointien perusteluna. Se kassavirta, mikä syntyy isotooppien kliinisestä käytöstä, ei riitä ylläpitämään esimerkiksi eniten käytettyjen generaattoreiden laadukasta tuotantoa. Ei olekaan ihme, että muutamia vuosia sitten oli uutisia molybdeenintuotannon loppumisesta. Myös radiolääkkeiden tuotanto on ollut kovin myrskyistä. Kylmän sodan aikana Ruotsi oli parinkymmenen vuoden ajan salaisesti mukana ydinaseteknologian kehittämisessä. Toiminta tapahtui Studsvikissa. Kun USA ja Neuvostoliitto alkoivat liennyttää ja pääsivät sopimukseen ydinaseteknologian kehittämisen pysäyttämisestä ja osittaisesta alasajosta, myös Studsvikin laitos joutui mukauttamaan toimintaansa. Oli lähes huvittavaa kuunnella ydinaseita kehittäneiden fyysikoiden esityksiä isotooppilääketieteen näyttelyissä siitä, millaisia kliinisiä sovelluksia heillä oli tekeillä. 5

8 Turun PET-keskuksen historiikki tässä kirjassa kertoo menestystarinan. Taustalla ja rivien välissä löytyvät lisäksi kylmän sodan vaiheet, suomettuminen, aluepolitiikka, jopa maatalouden ylituotanto. Mutta selvästi on luettavissa myös vahvojen ja visionääristen toimijoiden merkitys. Lääketieteellisen erikoisalamme kohtalo koti-suomessa vuosikymmenten mittaan on oma jännityskertomuksensa. Siinä kertomuksessa on myös huvittavia aineksia. Kun Suomessa rohjettiin kytkeytyä Euroopan yhdentymisprosessiin, oli ratkaistava pitääkö toimiva pohjoismainen sairaanhoitomme erikoisaloineen muuttaa keskieurooppalaiseksi ammattikuntien säätelemäksi vuoristosairaalajärjestelmäksi? Tuolloin Saksassa oli järjestelmä, jossa esimerkiksi tietokonetomografialaitteen hankkimiseen oli saatava lupa muilta toiminta-alueen TT-laitteen omistajilta. Suurin osa lukijoista muistaa 20 vuoden takaisen talouslaman, josta meillä selvittiin sopeuttamalla julkinen sektori ainutlaatuisen rajusti. Myöhemmin, globalisaation taloushyötyjen alkaessa valua Suomeen, käynnistyi terveydenhuollossa yksityistämisen prosessi, joka edelleen jatkuu eikä sen kaikkia seuraamuksia ole vielä nähty. Edellä olevat sirpaleet ovat esimerkkejä siitä, miten terveydenhuolto ja tieteellinen tutkimus isotooppilääketiede niiden osana ovat osa kokonaisuutta, missä kaikki vaikuttavat kaikkeen. Onko osamme vain seurata muutoksia ja sopeutua, vai voimmeko ohjata kehitystä? Yhteiskunnallisen kehityksen virrassa on koskia ja suvantojakin. Isotooppivenhomme ohjattavuus säilyy vain, kun aktiivisesti soudamme ja huomaamme virran juoksussa kivet, jotka voivat veneemme kaataa. Osaavalle ja tehokkaalle toimijalle löytyy aina tehtävää ja palkan maksaja. Hyvin tehty työ ja tyytyväiset yhteistyökumppanit ovat palkkaa tärkeämpiä tyytyväisyyden lähteitä. Esko Länsimies 6

9 Toimittajalta Yhdistyksemme 50-juhlakirja on syntynyt parin vuoden yhteisen uurastuksen tuloksena. Kirjoittajien houkuttelu mukaan talkoisiin ei ollut vaikeaa ja uusiakin keksittiin lennosta mukaan. Monella tuntui olevan kerrottavaa enemmänkin kuin pystyimme tähän juhlakirjaan ottamaan mukaan. Kuvia löysimme kiitettävästi sekä ihmisistä että laitteista. Toiveena oli, että tämä teos antaisi menneestä suomalaisesta isotooppitoiminnasta monipuolisen ja elävän kuvan. Niinpä kirjoituksia ei kannata lukea perinteisen historiankirjoituksen näkökulmasta, eikä se ole myöskään kaikenkattava historiikki tai hakuteos LRY:n toiminnasta. Kunkin kirjoittajan oma näkökulma välittyy teksteistä vahvasti ja ote on meitä hyvin kuvaten moniammatillista. Juuri tälläistä isotooppilääketiede on ollut ja tulee olemaan jatkossakin. Teksteissä viitataan useamman kerran samoihin asioihin, koska monet asiat eivät ole yksiselitteisesti rajattavissa vain yhden otsikon alle. Älkää myöskään antako sen häiritä, että joissakin yksityiskohdissa saattaa olla erilaisia muistikuvia sellaisiahan me olemme. Kiitän lämpimästi kaikkia mukana olleita kirjoittajia, kuva-arkistojaan penkoneita ja muuten avuksi olleita. Erityiskiitos Kristian Liewendahlille, Ahti Rekoselle, Esko Länsimiehelle ja Jyrki Kuikalle, jotka itsestään selvästi muodostivat tuotapikaa kirjalle epävirallisen toimituskunnan. Kirjan graafinen suunnittelu ja taitto on Dimitri Okulovin käsialaa. Kuten arvaatte, tämän hankkeen toteuttaminen ilman kaupallisten yhteistyökumppaneittemme taloudellista tukea ei olisi ollut mahdollista. Kiitos kaikille! Esko Vanninen 7

10 Esipuhe Toimittajalta Kirjoittajat Lyhenteitä Uranuurtajia ja tekijöitä isotooppitoimintaa eri puolilla Suomea Meilahti Kuopio Oulu Savonlinna Gamma11 -käyttäjäkerho Turku maailmankartalle PET-keskuksen kasvu PETin laitekehitys Harppauksin eteenpäin laitteiden, menetelmien ja radiolääkkeiden kehitys Aivokypärä kotimainen ilmaisinlaite aivoverenkierron tutkimiseen Keuhkojen moni-ilmaisinlaitteisto Kefut Laadukkaasti ja turvallisesti isotooppilääketiede kuvantamisen laadunvarmistuksen edelläkävijänä Radioisotooppitoiminnan yhteiskunnalliset ulottuvuudet Isotooppilääketiede, säteily ja yhteiskunta Kaupallinen radiolääketoiminta

11 Yhteistyö on voimaa - kolme näkökulmaa kansainväliseen toimintaan Eurooppalaisen yhteistyön tiivistyminen Som delegat vid internationella nuklearmedicinska organisationer Tutkijana rapakon takana Suunnannäyttäjä Timo Heiskanen Syystä palkitut Timo Heiskasen palkinnon saajat Tulevat vuodet Liitteet Perustamiskokouksen pöytäkirja ja perustajajäsenet LRY:n hallituksen jäsenet Jäsenmäärän kehitys Kunniajäsenet Kirjeenvaihtajajäsenet Isotuoppi MAP-palkinto Valikoitua luettavaa Kuva- ym. liitemateriaalilähteet Mainostajat 195 9

12 Kirjoittajat (e) = eläkkeellä Professori Aapo Ahonen, osastonylilääkäri, HUSLAB, Helsinki Associate Professor Anna-Liisa Brownell, Director of Experimental PET Laboratory, Massachusetts General Hospital, Harvard Medical School, Boston, USA FM Juhani Heikkilä, sairaalafyysikko, Isotooppiosasto, OYS, Oulu Dosentti Jari Heikkinen, ylifyysikko, tulosyksikön johtaja, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Mikkeli Dosentti Sven-Johan Heselius, Kiihdytinlaboratorion johtaja, Åbo Akademi, Turku Dosentti Jukka Hiltunen, Helsingin yliopisto, Radiokemian laboratorio, Helsinki Dosentti Sirkka-Liisa Karonen (e), sairaalakemisti, Helsingin yliopisto, Helsinki Professori Juhani Knuuti, johtaja, Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto, Turku Dosentti Ossi Korhola (e), Helsingin yliopisto, Helsinki Sairaalakemisti Anneli Korolainen (e), Savonlinna FL Tapani Korppi-Tommola, erikoissairaalafyysikko, HYKS, HUSLAB, Meilahden sairaala, Helsinki 10 Dosentti Matti Koskinen, ylifyysikko, Kuvantamiskeskus, TAYS, Tampere

13 Professori Jyrki Kuikka, ylifyysikko, Kuvantamiskeskus, KYS, Kuopio Professori Kristian Liewendahl (e), HYKS, Helsinki Professori Esko Länsimies (e), Kuopio Dosentti Päivi Nikkinen, fyysikko, HYKS, HUSLAB, Meilahden sairaala, Helsinki LL Pentti Rautio, ylilääkäri, Pohjois-Karjalan keskussairaala Professori Ahti Rekonen (e) ylifyysikko, Keski-Suomen keskussairaala, Jyväskylä Dosentti Marko Seppänen, osastonylilääkäri, Isotooppiosasto, TYKS, Turku DI Inkeri Sippo-Tujunen, fyysikko, HYKS, HUSLAB, Jorvin sairaala,espoo Professori Anssi Sovijärvi, ylilääkäri, HUS, Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen vastuualue, Helsinki FT Mika Teräs, sairaalafyysikko, Valtakunnallinen PET-keskus, TYKS, Turku Professori Esko Vanninen, ylilääkäri, tulosaluejohtaja, Kuopion yliopisto ja KYS, Kuopio Professori Erkki Vauramo (e), ylifyysikko, Helsingin terveysvirasto, Helsinki Professori Uno Wegelius (e), apulaisosastonylilääkäri, TYKS ja Turun yliopisto, Turku 11

14 12 Lyhenteitä BGO DEXA DICOM EANM ENMS EJNM(MI) EU FDG FDOPA GSO HUS HYKS IAEA KYS LDL LRY LSO NEMA NIH MIRD MK MTT OYS PACS PET Vismuttigermanaatti Dual energy x-ray absorptiometry Digital imaging and communications in medicine European Association of Nuclear Medicine European Nuclear Medicine Society European Journal of Nuclear Medicine (and Molecular Imaging) Euroopan unioni Fluorodeoksiglukoosi Fluorodopa Gadoliniumoksiortosilikaatti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Helsingin yliopistollinen keskussairaala International Atomic Energy Agency Kuopion yliopistollinen sairaala Low density lipoprotein Lääketieteellinen radioisotooppiyhdistys Luteniumoksiortosilikaatti National Electrical Manufacturers Association National Institutes of Health Medical internal radiation dose Magneettikuvaus Mean transit time Oulun yliopistollinen sairaala Picture archiving and communication system Positroniemissiotomografia

15 PCR RIA SNM SNME SPET SPR STUK TAYS TKK TT TYKS VTT WFNMB WJNM WHO Polymerase chain reaction Radioimmunoassay Society of Nuclear Medicine Society of Nuclear Medicine Europe Yksifotoniemissiotomografia Suomen Punainen Risti Säteilyturvakeskus Tampereen yliopistollinen sairaala Teknillinen korkeakoulu Tietokonetomografia Turun yliopistollinen keskussairaala Valtion teknillinen tutkimuslaitos World Federation of Nuclear Medicine and Biology World Journal of Nuclear Medicine World Health Organization 13

16 14

17 Uranuurtajia ja tekijöitä - isotooppitoimintaa eri puolilla Suomea - Meilahti Kristian Liewendahl, Ossi Korhola, Päivi Nikkinen ja Tapani Korppi-Tommola HYKS perustettiin vuonna Meilahden sairaalarakennus valmistui kuitenkin vasta vuonna 1965, jolloin myös laboratorion isotooppiosasto aloitti toimintansa. Röntgenin isotooppitoiminta alkoi lukujen vaihteessa. Sydänasema hankki oman gammakameransa 1980-luvulla, sädehoitoklinikka oli aloittanut isotooppitoiminnan jo aiemmin. Organisaatiomuutosten tuloksena laboratorion ja röntgenin isotooppitoiminta yhdistettiin vuonna 2000 HUSLAB-liikelaitoksessa kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen toimialaan. Laboratorion isotooppiosasto Uuden sairaalan keskuslaboratorion yhteyteen perustettu isotooppiosaston toimintaa johti laboratorion ylilääkäri, kliinisen kemian apulaisprofessori Herman Adlercreutz. Isotooppiosastolle palkattiin vt. erikoislääkäriksi Gösta Kvist ja osaston kemistiksi Hilkka Toivonen sekä seuraavan vuoden kuluessa yhteensä kuusi laboratorio- ja sairaanhoitajaa. Kun Timo Heiskanen vuonna 1968 nimitettiin keskuslaboratorion ja röntgenyksikön yhteiseen sairaalafyysikon virkaan myös 15

18 URANUURTAJIA JA TEKIJÖITÄ 16 Apulaisprofessori Esko Tähti ja fyysikko Tapani Korppi-Tommola vuonna radiologian apulaisprofessori Esko Tähti kiinnostui isotooppitutkimuksista. Gösta Kvist toimi osaston erikoislääkärin virassa vuoteen 1969, jolloin hän siirtyi Lauttasaaren tutkimuskeskus Oy:n toimitusjohtajaksi. Hän toimi myöhemmin Vaasan keskussairaalan laboratorioylilääkärinä. Hänen jälkeensä isotooppiosaston erikoislääkärinvirkaa hoiti Juho Huovinen ja vuosina Simo Salminen. Huovinen toimi sittemmin Jorvin sairaalan ja Salminen Mikkelin keskussairaalan laboratorioylilääkärinä. Kristian Liewendahlista tuli vuonna 1975 ensimmäinen pitkäaikainen erikoislääkäri. Hän oli toiminut vuosina useaan otteeseen apulaislääkärinä isotooppiosastolla, erikoistunut sisätautilääkäriksi HYKSissä ja ollut NIH-stipendiaattina Yhdysvalloissa. Vuonna 1983 perustettiin osastonylilääkärin virka, jota Liewendahl ryhtyi hoitamaan. Erikoislääkäriviran haltijaksi tuli 1985 Johan Gripenberg, joka jäi eläkkeelle Liewendahlin jäätyä eläkkeelle vuonna 1999 vs. osastonylilääkärinä toimi aluksi Kalevi Kairemo ja vuodesta 2000 lähtien Aapo Ahonen. Hilkka Toivonen siirtyi 1970-luvun lopulla Jorvin sairaalaan. Hänen tilalle tuli keskuslaboratorion hormoniosaston kemisti Sirkka-Liisa Karonen. Karosen jäätyä eläkkeelle vuonna2005 hänen työtään on jatkanut Eeva-Liisa Kämäräinen. Pitkäaikaisina osastonhoitajina ovat toimineet ensin Soile Nuorama ja sitten Susan Strömberg. Timo Heiskasen kuoltua joulukuussa 1971 kesti aina vuoteen 1975 ennen kuin laboratorio sai oman fyysikkonsa, Anna-Liisa Kairennon. Vuonna 1984 perustettiin laboratorioon ylifyysikon virka, jota hoiti Kairento- Brownell vuoteen 1990, jolloin hän jäi pysyvästi tutkij aksi Bostoniin Yhdysvaltoihin. Aaro Kiuru toimi

19 URANUURTAJIA JA TEKIJÖITÄ ylifyysikkona vuoteen 1993, jolloin virka muuttui osapäivätoimiseksi kun röntgenyksikön ylifyysikko ryhtyi hoitamaan myös laboratorion ylifyysikon tehtäviä 40% työpanoksella. Virkaa hoiti ensin Simo Hyödynmaa ja vuodesta 1996 lähtien virassa edelleen toimiva Sauli Savolainen. Vuonna 1985 perustetussa laboratorion fyysikon virassa toimii Päivi Nikkinen. Kartoittimista se alkoi... Ensimmäisen 10 vuoden aikana isotooppitutkimukset tehtiin kahdella lineaarikartoittimella (Picker, Nukab) ja muut tutkimukset renografialaitteistolla ja kertymämittarilla. Nukabin elinkaari hyödynnettiin kokonaan: siihen jouduttiin lopulta hankkimaan varaosa lääketieteellisestä museosta ennen kuin hallinto myönsi määrärahan gammakameran ostoa varten. Gammakamera (Searle LFVO) otettiin käyttöön vuonna Seuraavalla vuosikymmenellä käyttöön otettiin kaksi SPET-kameraa: General Electric 400 T (1981) ja Picker DDC (1989). Vuonna 1996 hankittiin kolmella ilmaisimella varustettu gammakamera (Picker Prism 3000XP). Isotooppikuvat on taltioitu HUSin PACSiin vuodesta 2002 alkaen. PET-kameraa yritettiin hankkia jo 1980-luvulla. Tämä ei kuitenkaan onnistunut eikä vielä 1990-luvullakaan kun valtiolta ei saatu tarvittavaa taloudellista tukea. Kehitystä jarruttavana tekijänä oli myös eräiden johtavien neurologien ja neurokirurgien kielteinen suhtautuminen kalliiksi arvioituun projektiin. HYKSissa toimi vuodesta 1987 alkaen sairaalajohtaja Arvo Relanderin perustama PET-toimikunta, jonka puheenjohtajana oli lastenneurologian professori Matti Iivanainen. Vuonna 1997 Helsingin yliopiston radiokemian laitoksen johtaja professori Timo Jaakkola hankki belgialaisen syklotronin, joka mahdollisti 18 F-tuotannon aloittamisen Helsingissä. Ensimmäiset FDG-kuvaukset tehtiin vuonna 2001 kaksipäisellä GE Millennium VG-gamma- PET-kameralla. Vuodesta 2002 lähtien voitiin käyttää rekka-autolla siirrettävää PET-laitteistoa. Vuonna 2006 kliinisen fysiologian ylilääkäri Anssi Sovijärvi 2000-luvun alussa isotooppiosasto siirtyi kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen toimialalle ja Aapo Ahonen hankkivat PET/TT-kameran (Philips Gemini GXL 16 PET-CT). PET-kameran hankintaprosessissa kului siis noin 20 vuotta, jona aikana oli kehitetty kahden modaliteetin yhdistelmälaitteita. Laitehankinnan lykkääntymisellä oli siis myös myönteiset puolensa. Erityisosaaminen Diagnostisena yksikkönä isotooppiosaston tehtävänä oli palvella kaikkia kliinisen lääketieteen erikoisaloja. 17

20 URANUURTAJIA JA TEKIJÖITÄ 18 Kun Meilahden sairaalassa toimi kaksi isotooppiosastoa ja lisäksi isotooppitoimintaa oli sydäntutkimusasemalla ja sädehoitoklinikalla, oli tarkoituksenmukaista perustaa toimintaa koordinoiva toimikunta. Toimikunnassa, jonka puheenjohtajana oli Liewendahl, kardiologiaa edusti erikoislääkäri Kari Virtanen ja onkologiaa isotooppitutkimuksista kiinnostunut hallinnollinen apulaisylilääkäri Matti Mäntylä. Laboratorion isotooppiosastolla oli myös näytetutkimuksiin tarvittavia gamma- ja beetalaskij oita. Niitä käytettiin veren hormoni- ja lääkemäärityksissä sekä virtsanäytteiden radioaktiivisuuden mittauksissa (radiojodi- ja Schilling-kokeet ym.). Osastolla tehtiin kilpirauhashormonimäärityksiä ja eräitä peptidihormonianalyyseja. Liewendahl oli aloittanut kilpirauhastutkijana Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minervassa vuonna Karonen taas oli hormoniosaston entisenä kemistinä kehittänyt peptidien radiojoditusmenetelmiä, joita hän sovelsi myös potilaille annettavien erilaisten radiolääkeaineiden isotooppileimauksissa. Liewendahl vieraili vuonna 1982 kahdessa yhdysvaltalaisessa yliopistossa: University of Wisconsin (Madison) ja University of Virginia (Charlottesville). Madisonissa oli otettu käyttöön neuro-pet-laite ja 68 Gageneraattori. Molemmissa yliopistosairaaloissa oli käytössä 111 In-granulosyyttien ja trombosyyttien leimauksissa. Indiummenetelmästä olivat kiinnostuneita HYKSin Searle LFO gammakamera oli useiden isotooppiyksiköiden monivuotinen työjuhta. ja SPR:n Veripalvelun hematologit koska se mahdollisti gammakuvaukset, joita ei voitu suorittaa 51 Cr-leimalla. Jo syksyllä 1982 lääkäri Martti Syrjälä aloitti leimaustyöt Veripalvelun laboratoriossa ja granulosyyttien gammakuvauksen kliinistä merkitystä selvittävää väitöskirjatyötään isotooppiosastolla. Muutaman vuoden kuluessa indiumleimaus oli otettu käyttöön lähes kaikissa maamme suurimmissa sairaaloissa. Sauli Savolaisen väitöskirjatyön aiheena oli trombosyyttien kinetiikka luvulla uutta toimintaa olivat vasta-ainekuvaukset. Ensimmäinen immunogammakuvausmenetelmä,

21 URANUURTAJIA JA TEKIJÖITÄ jota kokeilimme, oli 99m Tc-leimattu antimelanoomavasta-aine. Kyseessä oli eurooppalainen monikeskustutkimus, mutta omat tuloksensa jokainen osallistuja julkaisi myös erikseen. Menetelmä oli spesifinen, mutta ei riittävän sensitiivinen. Vasta-aineiden korkea hinta oli myös esteenä laajempaa käyttöä ajatellen. Tulokset rohkaisivat kuitenkin jatkamaan. Kalevi Kairemo käynnisti laajan tutkimusten sarjan, jonka tuloksia koottiin väitöskirjaan vuonna Väitöskirjatyönsä loppuvaiheessa Kairemo toimi tutkijana New Yorkin Memorial Sloan-Kettering-syöpäinstituutissa. Diagnostisten vasta-ainetutkimusten kliinistä läpimurtoa odotetaan vieläkin, mutta syövän hoidossa vasta-aineiden avulla on saavutettu merkittäviä tuloksia. Kardiologisella osastolla käytettiin sydänlihasperfuusiokuvauksissa etupäässä 201 Tl-isotooppia ja sydäninfarktin diagnostiikassa 111 In-antimyosiinivasta-ainetta. Isotooppiosastolla kokeiltiin menestyksellä antimyosiinikuvauksia lihastautien diagnostiikassa (neurologi Mervi Löfbergin väitöskirja). Toiminta loppui kun radiolääkkeen valmistaja lopetti tuotannon. Jo 1980-luvun alussa käyttöön tuli kaupallisia aivojen kliinisiin verenkiertotutkimuksiin soveltuvia radiolääkeaineita, mm. 123 I-amfetamiini ja 99m Tc-HM-PAO. Aivojen SPET-tutkimukset otettiin tutkimuskäyttöön ja niistä tuli myös nopeasti rutiinimenetelmiä erilaisissa verenkiertohäiriöissä. Tutkimustuloksista mainittakoon neurologi Jyrki Launeksen tekemä havainto: fokaalinen hyperperfuusio herpesenkefaliitissa. Havainnolla oli huomattava diagnostinen merkitys aikana kun vielä ei ollut magneettikuvausta eikä PCR-testiä luvulle tultaessa saatiin Parkinsonin taudin diagnostiikkaan dopamiinin kuljetusta kuvaava 123 I-β-CIT-radiolääke. Myös bentsodiatsepiinireseptoreiden ja serotoniinin kuljettajaproteiinin kuvantamiseen soveltuvia SPET-radiolääkkeitä otettiin käyttöön. Useita neurologian alan väitöskirjoja, joissa oli käytetty erilaisia isotooppi- ja radiologian menetelmiä valmistui (mm. Jyrki Launes, Risto O. Roine, Sanna-Leena Vanhanen, Laura Åberg) luvulla isotooppiosastolla kehitettiin SPET-MKfuusiokuvausta yhteistyössä TKK:n kanssa. Tähän aikaan ei ollut saatavissa kaupallista metodiikkaa vaan oli rakennettava omat systeemit. Rekisteröinnissä käytimme ulkoisia markkereita, joissa oli pieni teknetiumaktiivisuus (SPET) ja pieni määrä kookospähkinän rasvaa (MK). Epilepsiatutkimuksissa ulkoisina markkereina käytimme myös EEG-elektrodeja, jolloin kaikkia kolmea modaliteettia voitiin rekisteröidä yhtäaikaisesti. Tämä tutkimustyö sai osakseen kansainvälistä huomiota ja tuotti kolme väitöskirjaa (Päivi Nikkinen, Hanna Pohjonen ja Outi Sipilä). Neurologi Merja Kallion ja Sauli Savolaisen johdolla aloitettiin boorineutronikaappaus-terapiaan (BNCT) tähtäävät tutkimukset. Tarkoituksena oli kuljettaa gli- 19

22 URANUURTAJIA JA TEKIJÖITÄ Baird Atomicin valmistama Autofluoroscope. Tällä dynaamisella gammakuvauslaitteella suoritettiin aivojen, munuaisten ja sydämen funktiotutkimuksia. Kuvamatriisin koko oli 14x oomiin booria LDL:n avulla. Ajatus oli professori Steven Kahlin (University of California at San Francisco) ja perustui havaintoon, että glioomissa on LDL-reseptoreita. 99m Tc-LDL-kokeissa ei kuitenkaan saatu toivottua tulosta. Boorin kantajaksi valittiin myöhemmin fenyylialaniini, jota on käytetty aiemmin Yhdysvalloissa. Neutronisäteilytys suoritetaan Otaniemen tutkimusreaktorissa. Gliooman hoidossa tulokset eivät ole olleet erityisen lupaavia, mutta HUSin syöpätautien klinikasta on äskettäin raportoitu rohkaisevia tuloksia pään ja kaulan alueen syövissä. Röntgenin isotooppiosasto Isotooppidiagnostiikan Meilahden sairaalan röntgenosastolla aloitti lukujen vaihteessa röntgenosaston ylilääkäri, apulaisprofessori Esko Tähti. Hän kävi Englannissa 1960-luvulla saamassa alan koulutusta. Ensimmäisenä fyysikkona Meilahden sairaalassa sekä laboratoriossa että röntgenosastolla toimi Timo Heiskanen, joka mm. analogisen tietokoneen avulla kehitti malleja virtausmittauksiin. Nämä työt johtivat väitöskirjaan vuonna 1971 ( Mathematical modelling of

23 URANUURTAJIA JA TEKIJÖITÄ clinical tracer experiments ). Autofluoroskoopin hankinnan myötä ja dynaamisten isotooppitutkimusten käynnistyessä röntgenin isotooppiosastolla tarvittiin lisää fyysikoita. Meilahden sairaalan toisena fyysikkona aloitti Tapani Korppi-Tommola, ensin konsultoivana fyysikkona vuonna 1970 ja vakinaisena vuonna Hän kehitti kvantitatiivisia gammakuvauksen laadunvalvontamenetelmiä ja sydämen liikkeen ja hengitysliikkeen rekisteröintiin perustuvia tahdistettuja gammakuvauksia jo 1970-luvun loppupuolella, paljon ennen kaupallisten sovellusten markkinoille tuloa. Tieteellisen yhteistyön ohella Korppi-Tommola on toiminut useissa alan järjestötehtävissä. Timo Heiskasen vuonna 1971 tapahtuneen kuoleman jälkeen häneltä vapautuneeseen fyysikon virkaan nimettiin seuraavana vuonna Esko Riihimäki. Hän oli kokenut tutkija, joka oli väitellyt Massachusetts Institute of Technologyssa Bostonissa. Teoreettisen fysiikan asiantuntijana hän kehitti ja mallinsi menetelmiä erityisesti dynaamisiin isotooppitutkimuksiin. Mallinnukset pää- Fyysikko Esko Riihimäki ja radiologit Ossi Korhola ja Arto Kivisaari Montrealin WFNM-kongressin näyttelyssä vuonna

24 URANUURTAJIA JA TEKIJÖITÄ 22 tyivät kliinisiksi sovellusohjelmiksi, joiden avulla saatiin vastauksia erilaisten isotooppitutkimusten tarpeisiin. Riihimäen aikaansa edellä ollut mallinnustyö (mm. aivo- ja systeemiverenkierto, sydämen oikovirtaukset sekä keuhkojen ja munuaisten funktiotutkimukset) oli laajaa ja kansainvälisestikin merkittävää ja tuotti paitsi tieteellisesti arvokkaita, kvantitatiivisia tutkimustuloksia myös erittäin käyttökelpoisia kliinisen työn työkaluja, joita pitkään käytettiin isotooppitutkimusten analysoimisessa Meilahden sairaalassa. Työn merkittävyyttä lisäsi se, että kaupallisia sovellusohjelmia ei tuolloin vielä ollut saatavissa. Riihimäen työpanos tieteellisessä tutkimustyössä näkyi myös kansainvälisesti hänen aktiivisessa osuudessaan alan eri tieteellisten yhdistysten toiminnassa ja kongressien järjestelytehtävissä, mm. ensimmäisessä yleiseurooppalaisessa kongressissa Helsingissä vuonna Tapani Korppi-Tommolan tultua valituksi Esko Riihimäen jälkeen fyysikon virkaan vuonna 1985, toiseen fyysikon virkaan nimitettiin Leena Porkka. Porkan mielenkiinnon kohteena oli tomografinen gammakuvaus ja sen sovelluksien hyödyntäminen käytännön potilastutkimuksissa. Hän siirtyi jo 1990-luvun alussa Bostoniin, jossa hän edelleen toimii radiologian alan tutkijana. Esko Tähden ohella myös I röntgenosaston ylilääkäri Mauri Wiljasalo oli kiinnostunut isotooppitutkimuksista, erityisesti imuteiden gammakuvauksesta. Saman osaston lääkäreistä suurimman vastuun isotooppitutkimusten kehitystyöstä ja tulkitsemisesta kantoivat Ossi Korhola, Arto Kivisaari, Matti Taavitsainen ja Veij o Klemola. Isotooppiosasto ei olisi voinut toimia ilman pätevää ja työlleen omistautunutta hoitohenkilökuntaa. He ovat suorittaneet tutkimusvaraukset, käytettävien radiolääkeaineiden tilaamisen ja valmistuksen, potilaiden vastaanoton, radiolääkkeiden injisoinnin, gammakuvaukset potilasasetteluineen, näytteiden ottamisen sekä rutiinitutkimusten tulostamisen. Näin alan hoitohenkilökunta on toiminut myös maamme muissa isotooppiyksiköissä. Tietokoneiden tulo Kuvauksia varten ostettiin Dynapix-merkkinen kartoitin, jossa oli useita ilmaisimia rivissä. Se oli sen ajan muihin kartoittimiin verrattuna nopea ja sillä tehtiin useita vuosia lähinnä keuhkokartoituksia emboliaepäilyissä. Funktiotutkimuksia varten hankittiin Baird Atomicin autofluoroskooppi, joka prototyyppiversion jälkeen saatiin uudistettuna laitoksen käyttöön vuonna Se oli gammakameran edeltäjä, jonka ilmaisimessa oli kolmisensataa pientä kidettä suorakulmaisessa matriisissa.

25 URANUURTAJIA JA TEKIJÖITÄ Beagle-koiraa kuvaamassa fyysikko Tapani Korppi-Tommola ja radiologi Ossi Korhola vuonna Laitteen suuresta koosta huolimatta ilmaisimen kuvaala oli pieni, vain 18 x 27 cm. Ainutlaatuisen paikannustekniikkansa ansiosta laite oli erittäin nopea, jopa 100 kuvaa sekunnissa kyettiin tallentamaan suoraan magneettinauhalle. Autofluoroskoopilla tehtiin aivoverenkierron mittauksia sekä myöhemmin myös renografioita ja sydämen oikovirtaustutkimuksia. Radiolääkeaine ruiskutettiin boluksena laskimoon ja kuvaus suoritettiin päälaen puolelta. Aika-aktiivisuuskäyristä haettiin puolieroja aivohemisfäärien välillä. Gösta Kvist teki alkuun mittauksia autofluoroskoopilla ja myöhemmin Matti Porras teki sillä suoritetuista aivoverenkierron mittauksista väitöskirjan. Kun autofluoroskoopin kliininen arvo osoittautui rajoittuneeksi hankittiin jo 1970-luvun alussa kaksi gammakameraa (Nuclear Chicago Pho/Gamma III). Isotooppiosasto oli sijoitettu I röntgenosastolle (sisätaudit). Myöhemmin molemmat kamerat päivitettiin Pho/ Gamma IV- ja Pho/Gamma V-versioihin. Tähän aikaan suurimman tutkimusryhmän muodostivat aivojen gammakuvaukset. Funktionaaliset isotooppitutkimukset kuten radiokardiografiat ja keuhkoventilaatiokuvaukset yleistyivät kun vuonna 1971 saatiin gammakameraan yhdistetty ranskalainen Tridac-merkkinen digitaalinen monikanava-analysaattori, joka voitiin kytkeä tietokoneeseen. Kuvamatriisi oli 64x64 ja mielenkiintoalueet valittiin valokynällä. Tästä alkoi digitaalisen radiologisen kuvantamisen aikakausi Suomessa. Aluksi käytettiin aika-aktiivisuuskäyrien analysointiin Otaniemessä ollutta Univac 1108 tietokonetta, jonne käyrät lähetettiin 300 bitin sekuntinopeudella puhelinlinjaa pitkin. Vuonna 1976 osastolle hankittiin pitkään palvellut PDP- 11/40 tietokone. Sen käyttöliittymä oli Gamma11 ja sille ohjelmoitiin sovellusohjelmia, joiden avulla tehtiin monipuolisia funktiotutkimuksia mm. aivoverenkierrosta, keuhkoperfuusiosta ja -ventilaatiosta, munuaisista ja sydämestä. Isotooppidiagnostiikassa ja 80-luku olivat nopean kehityksen aikaa. 23

26 URANUURTAJIA JA TEKIJÖITÄ 24 Röntgenin isotooppitoiminta sai paremmat tilat röntgenosaston saneerauksen yhteydessä vuonna 1988, jolloin suunniteltiin moderni isotooppiosasto alusta alkaen. Uudelle osastolle siirrettiin Siemens ROTA -mallinen kaksipäinen gammakamera ja toiseen kuvaushuoneeseen hankittiin uusi myöskin kaksipäinen Picker Prism Molemmilla kameroilla kyettiin tekemään kokokehon kuvauksia ja SPET-kuvauksia. ROTA oli aluksi kytkettynä PDP-11/40 tietokoneeseen, joka myöhemmin korvattiin HERMES-työasemalla. Pickeriin kuului jo oma Odyssey VP-työasema. Kameroilla jatkettiin kuvauksia aina 2000-luvulle asti ja nykyinen kuvauskalusto käsittää kaksi ADAC-kameraa, Forte (2003) ja SkyLight (2005). Gammakameroissa on omat työasemansa sekä tutkimusten datan keruussa että analysoinnissa. Käyttäjäystävällisyys on maksimoitu siten, että molemmissa kameroissa on samat käyttöjärjestelmät ja analyysiohjelmistot. Työasemat on kytketty HUSin PACS-järjestelmään, jonka avulla kuvat voidaan arkistoida digitaalisessa muodossa ja lähettää eteenpäin. Filmejä ei enää käytetä tulostukseen lainkaan. Toiminnan painopisteitä Tärkeä painopistealue on ollut lasten urologia: munuaisten funktiotutkimukset, DMSA-renografiat ja refluksitutkimukset. Radiokardiografioita tehtiin paljon ennen kuin ultraäänitutkimukset ne osin syrjäyttivät. Kaikki HYKSin sydänlihasperfuusiotutkimukset tehtiin isotooppiosastolla, kunnes sydänasema sai oman gammakameransa. Myös suoraan koronaarivaltimoihin ruiskutetulla radiolääkkeillä tehtiin sydänlihasperfuusiotutkimuksia. Tämän teki mahdolliseksi se, että isotooppiosasto ja koronaariangiografialaboratorio sijaitsivat vierekkäin. Ossi Korhola teki tästä aiheesta väitöskirjan. Keuhkoperfuu siotutkimuksia suoritettiin päivystysaikana ainoastaan röntgenin isotooppiosastolla. Kysyntä oli varsin mittavaa ennen spiraali-tt-laitteiden tuloa 1990-luvulla. Keuhkov entilaatiotutkimuksia suoritettiin 133 Xe-kaasulla ja Esko Riihimäki kehitti keuhkofunktion kvantitointimenetelmät, jotka myöhemmin olivat perustana Suomessa valmistetun Kefut-laitteen algoritmeille. Matti Taavitsainen tutki maksan funktiota isotooppibiligrafian avulla ja julkaisi tästä väitöskirjan. Kokokehon kuvaamismahdollisuus tuli uuden gammakameran myötä vuonna Luuston gammakuvaukset ja muut kokokehon isotooppikuvaukset muodostivat merkittävän osan tutkimusten määrästä ja ovat edelleenkin haluttuja tutkimuksia. Aivojen gammakuvaukset ja aivoverenkierron virtaustutkimukset kiinnostivat neurologeja ja neuroradiologeja 1970-luvulla. Sittemmin tietokonetomografia ja magneettikuvaus syrjäyttivät ne. Myöhemmin 1990-luvulla SPET-kuvauksen yleistyttyä alettiin tehdä myös aivojen

STM:n asiantuntijaryhmän. suositukset. Alueellinen kuvantamiskeskus, TAYS. Tampereen yliopisto, Seppo Soimakallio. Professori

STM:n asiantuntijaryhmän. suositukset. Alueellinen kuvantamiskeskus, TAYS. Tampereen yliopisto, Seppo Soimakallio. Professori STM:n asiantuntijaryhmän suositukset Seppo Soimakallio Professori Tampereen yliopisto, Alueellinen kuvantamiskeskus, TAYS STM:n asiantuntijaryhmä Asiantuntijaryhmän jäsenet Professori Seppo Soimakallio

Lisätiedot

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja SÄDETURVAPÄIVÄT 29. - 30.10.2015 Torstai 29.10.2015 9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.40 10.10 Carl Wegelius-luento 10.10 11.00 Onnellisuus ja hyvinvointi

Lisätiedot

9.30 9.45 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

9.30 9.45 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja SÄDETURVAPÄIVÄT 10. - 11.11.2016 Torstai 10.11.2016 9.30 9.45 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.45 10.35 Mitä radiologiassa on tapahtunut 40 vuoden aikana professori

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Riitta Parkkola. Lääketieteellinen tiedekunta. Radiologia

PROFESSORILUENTO. Professori Riitta Parkkola. Lääketieteellinen tiedekunta. Radiologia PROFESSORILUENTO Professori Riitta Parkkola Radiologia Lääketieteellinen tiedekunta 29.4.2015 Professori Riitta Parkkola pitää professoriluentonsa Medisiinan Osmo Järvi -salissa 29. huhtikuuta 2015 klo

Lisätiedot

HUS-KUVANTAMISEN LAITE- JA PALVELUHANKINNAT 2016. Toimitusjohtaja Jyrki Putkonen, 8.12.2015

HUS-KUVANTAMISEN LAITE- JA PALVELUHANKINNAT 2016. Toimitusjohtaja Jyrki Putkonen, 8.12.2015 HUS-KUVANTAMISEN LAITE- JA PALVELUHANKINNAT 2016 Toimitusjohtaja Jyrki Putkonen, 8.12.2015 SISÄLTÖ HUS-Kuvantaminen lyhyesti Laitehankinnat Palveluhankinnat Hankinnat toiminnan kehittämisen tukena Esitys

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

Biopankki: ideasta käytäntöön

Biopankki: ideasta käytäntöön Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Soinila. Lääketieteellinen tiedekunta. Neurologia

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Soinila. Lääketieteellinen tiedekunta. Neurologia PROFESSORILUENTO Professori Seppo Soinila Neurologia Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Seppo Soinila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015 klo

Lisätiedot

SAIRAALAFYYSIKON VALTAKUNNALLINEN KOULUTUSOPAS Hannu Eskola

SAIRAALAFYYSIKON VALTAKUNNALLINEN KOULUTUSOPAS Hannu Eskola 1 SAIRAALAFYYSIKON VALTAKUNNALLINEN KOULUTUSOPAS Hannu Eskola Hyväksytty valtakunnallisessa yliopistojen sairaalafyysikoiden erikoistumista koordinoivassa neuvottelukunnassa 1.11.2012 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria

PROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria PROFESSORILUENTO Professori André Sourander Lastenpsykiatria Lääketieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori André Sourander pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta

Lisätiedot

SAIRAALALI ITTO Tietojärjestelmien jaosto TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT. 20. - 21.s. 1987. Jyv5skyl3. hotelli Laajavuori

SAIRAALALI ITTO Tietojärjestelmien jaosto TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT. 20. - 21.s. 1987. Jyv5skyl3. hotelli Laajavuori SAIRAALALI ITTO Tietojärjestelmien jaosto TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 20. - 21.s. 1987. Jyv5skyl3. hotelli Laajavuori ATK:N KAYTTO DIAGNOSTIIKASSA JA TERAPIASSA - kehitysnakymat kuvankasittelyssa - esimerkki

Lisätiedot

Kaksi auditointia takana

Kaksi auditointia takana Kaksi auditointia takana muuttuiko mikään? Lauri Karhumäki, oyl HUSLAB Kliininen fysiologia ja isotoopilääketiede 19.01.2010 Oma kokemus Oma kokemus Jorvin isotoopiyksikön kl. auditointi vuonna 2003 HUSLABin

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot Aulin Ulla- Riitta Autere Jaana Bendel Paula Frösen Juhana Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Radiologia, neuroradiologia Pään ja kaulan alueen tuumorit Liikehäiriösairaudet Aneurysmaattinen aivoverenvuoto

Lisätiedot

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena

Lisätiedot

3 Tieteellinen toiminta

3 Tieteellinen toiminta 3 Tieteellinen toiminta Kliinisen kardiologian tieteellinen tutkimustoiminta on huomattavasti lisääntynyt Suomessa kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Viime vuosikymmeninä on tehty myös ansiokasta kardiologian

Lisätiedot

Syventävät auditoinnit - yleistä

Syventävät auditoinnit - yleistä Syventävät auditoinnit - yleistä Kliinisten auditointien kehittäminen KLIARY:n järjestämä seminaari 18.1.2016 Aluehallintavirasto, Pasila, Helsinki Hannu Järvinen Säteilyturvakeskus (STUK) Siht., Kliinisen

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Diagnostiset alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Diagnostiset alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Diagnostiset alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Diagnostiset erikoisalat Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Perusura: Muutos, lkm Perusura: Muutos,

Lisätiedot

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Esityksen rakenne Lääkäri 2008 -tutkimuksen esittely Erikoisalan valintaan vaikuttavat

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014 Lääkärit 2014 1 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2014 yhteensä 26 872. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 110. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015 Lääkärit 2015 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2015 yhteensä 27 433. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 403. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

OHJE LÄHETTÄVÄLLE LÄÄKÄRILLE Sivu 1/5

OHJE LÄHETTÄVÄLLE LÄÄKÄRILLE Sivu 1/5 Sivu 1/5 YLEISOHJE ISOTOOPPITUTKIMUKSIIN POTILAITA LÄHETTÄVILLE LÄÄKÄREILLE Missä tutkimukset tehdään? Kaikki isotooppitutkimukset tehdään Satakunnan keskussairaalan Kliinisen fysiologian laboratoriossa

Lisätiedot

SÄTEILYSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUS VSSHP:ssä

SÄTEILYSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUS VSSHP:ssä SÄTEILYSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUS VSSHP:ssä Mika Teräs, Apulaisylifyysikko Säteilyn vastaava johtaja, Kliininen fysiologia, Isotooppi ja PET Säteilyturvallisuus isotooppilääketieteessä Helsinki 22.11.2013

Lisätiedot

Katsaus tulevaan Suomessa: sädehoitotilat, kiihdyttimet Sädehoitofyysikoiden 31. Neuvottelupäivät Billnäs 5.-6.6.2014

Katsaus tulevaan Suomessa: sädehoitotilat, kiihdyttimet Sädehoitofyysikoiden 31. Neuvottelupäivät Billnäs 5.-6.6.2014 Katsaus tulevaan Suomessa: sädehoitotilat, kiihdyttimet Sädehoitofyysikoiden 31. Neuvottelupäivät Billnäs 5.-6.6.2014 Sisältö Kysely Suomen sädehoitoyksiköille tilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmista

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

19 17.03.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

19 17.03.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 19 17.03.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS 19 Kuntalain 51 :ssä säädetystä asian ottamisesta ylemmän toimielimen käsiteltäväksi

Lisätiedot

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön ANESTESIAKURSSI 2014 6.3.2014 Mitä Anestesiakurssi on antanut anestesiasairaanhoitajille Kaija Viinamäki,Oh (eläkk) TYKS ANESTESIASAIRAANHOIDON HISTORIAA -tärkeimpiä tapahtumia koottu kirjoista: A.R. Klossner:

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

Kuntayhtymän organisaatio ja esimiesten määrääminen vuodelle 2014. Organisaatioon ei esitetä muutoksia vuodelle 2014.

Kuntayhtymän organisaatio ja esimiesten määrääminen vuodelle 2014. Organisaatioon ei esitetä muutoksia vuodelle 2014. Yhtymähallitus 191 16.12.2013 Kuntayhtymän organisaatio ja esimiesten määrääminen vuodelle 2014 356/1.12.120/2013 Yhtymähallitus 191 Kuntayhtymän johtosäännön 2 :n mukaan yhtymähallitus määrää kuntayhtymän

Lisätiedot

... Future Ward Tulevaisuuden vuodeosasto 19.9.2006. Nykyinen vuodeosasto vs. kehitystarpeet. Sairaalakiinteistöjen kehitystarpeet

... Future Ward Tulevaisuuden vuodeosasto 19.9.2006. Nykyinen vuodeosasto vs. kehitystarpeet. Sairaalakiinteistöjen kehitystarpeet Nykyinen vuodeosasto vs kehitystarpeet Future Ward Tulevaisuuden vuodeosasto 99200 Kari Reijula, professori Teemajohtaja Laadukas sisäympäristö teema-alue Työterveyslaitos Rakennus: Sairaalarakennusten

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä

Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä Jorma Piha Keski Pohjanmaan KS Kokkola 17.11.2006 Onko lastenpsykiatria nuori lääketieteen erikoisala? Lääketieteen erikoisalojen perustaminen 1932 Hermo

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

Neuroradiologia- ja Päivystysradiologiapäivät 28.-30.1.2015

Neuroradiologia- ja Päivystysradiologiapäivät 28.-30.1.2015 , KYS Auditorio 28.-30.1.2015 Neuroradiologia- ja Päivystysradiologiapäivät 28.-30.1.2015 28.1.2015 Päivystysradiologiaa 9.00 9.15 Tervetuloa, päivien avaus Ritva Vanninen ja Roberto Blanco Sequeiros Pää

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa; Säteilystä vastaava johtaja

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa; Säteilystä vastaava johtaja Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa; Säteilystä vastaava johtaja 13.4.2015 Annikka Nikkola-Sihto Seinäjoen Keskussairaala Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Alueellinen radiologian yksikkö

Lisätiedot

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto myönnetään vuosittain ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle. Dosentti Tom Pettersson Medcare-säätiön tunnustuspalkinto reumasairauksien

Lisätiedot

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Kari Kalliokoski FT, LitM, dosentti Akatemiatutkija Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen

Lisätiedot

Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen

Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen 11.2.2010 Veijo Lesonen Mediracer Oy EMG Laboratoriot Oy (1987- ) Vahva substanssi kliinisen neurofysiologian (knf) erikoisalalta Potilailla pitkät

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta, puheenjohtaja Kuntoutuspäivät,

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

Tansanian Ilembulan sairaalan tehohoitoyksikön toiminta 2008 2009

Tansanian Ilembulan sairaalan tehohoitoyksikön toiminta 2008 2009 Pasilan Rotaryklubi - Fredriksbergs Rotaryklubb 17.5.2011 Teksti ja kuvat perustuvat klubin verkkosivulla aiemmin julkaistuun aineistoon Tansanian Ilembulan sairaalan tehohoitoyksikön toiminta 2008 2009

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Inarin matkailueurot ja -työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9. LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.2015 KOODIT NK6PA Luun tiheysmittaus, 1 kohde ilman lausuntoa, Pt-LuuTih1

Lisätiedot

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Toiminta alueellisena palvelujen tuottajana ja Länsirannikon sairaanhoidollisten palveluiden esiselvitys. Liikelaitoksen johtaja Joni Palmgrén

Toiminta alueellisena palvelujen tuottajana ja Länsirannikon sairaanhoidollisten palveluiden esiselvitys. Liikelaitoksen johtaja Joni Palmgrén Toiminta alueellisena palvelujen tuottajana ja Länsirannikon sairaanhoidollisten palveluiden esiselvitys Liikelaitoksen johtaja Joni Palmgrén Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaanhoidollisten palveluiden

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,

Lisätiedot

Ammattimaisen käyttäjän kokemuksia lain vaatimusten täytäntöönpanosta

Ammattimaisen käyttäjän kokemuksia lain vaatimusten täytäntöönpanosta Ammattimaisen käyttäjän kokemuksia lain vaatimusten täytäntöönpanosta Tiina Laitinen dosentti, ylifyysikko Kuvantamiskeskus, Kuopion yliopistollinen sairaala 27.10.2014 1 Toimintaympäristö KYS Terveydenhuollon

Lisätiedot

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN LAKU-PROJEKTI 2003-2005 2005 Hallinnollinen apulaisylilääkäri Timo Kouri OYS, Laboratorio Terveydenhuollon

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

DH-PET tutkimuksen kehittäminen. Pasi Korkola Matti Koskinen

DH-PET tutkimuksen kehittäminen. Pasi Korkola Matti Koskinen DH-PET tutkimuksen kehittäminen Pasi Korkola Matti Koskinen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 5/2002 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 5/2002 DH-PET TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Pasi KORKOLA,

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Toimikaudella 2013-2015 ryhmän jäseninä ovat toimineet seuraavat henkilöt:

Toimikaudella 2013-2015 ryhmän jäseninä ovat toimineet seuraavat henkilöt: 6.11.2015/hj 1(6) Kliinisen auditoinnin asiantuntijaryhmä (KLIARY) TOIMINTAKERTOMUS 2013-2015 6.11.2015/hj 1. Jäsenet Toimikaudella 2013-2015 ryhmän jäseninä ovat toimineet seuraavat henkilöt: Nimi Arvo

Lisätiedot

TUIKETIEDOTE 1/2011 SISÄLLYSLUETTELO TIEDOTE ALAN YRITYKSILLE

TUIKETIEDOTE 1/2011 SISÄLLYSLUETTELO TIEDOTE ALAN YRITYKSILLE TUIKETIEDOTE 1/2011 SISÄLLYSLUETTELO Tiedote alan yrityksille 1. Puheenjohtajan palsta 2. Vuosikokousasioita 3. Jäsenasioita 4. Myönnetyt apurahat 5. LRY:n hallitus vuodelle 2011 6. Isotooppitoiminta Suomessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 39 06.05.2014 SPECT-TT-LAITTEEN HANKINTA HYKS SYÖPÄKESKUKSEEN

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 39 06.05.2014 SPECT-TT-LAITTEEN HANKINTA HYKS SYÖPÄKESKUKSEEN HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 39 06.05.2014 SPECT-TT-LAITTEEN HANKINTA HYKS SYÖPÄKESKUKSEEN HYKS 39 1 Hankinnan kohde HYKS Syöpäkeskus on saanut luvan uuden SPECT-TT-laitteen (gammakamera ja tietokonetomografi)

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Automaattiset annoskeräysjärjestelmät yleisesittelyä ja käytännön hyödyntämistä kentällä

Automaattiset annoskeräysjärjestelmät yleisesittelyä ja käytännön hyödyntämistä kentällä Automaattiset annoskeräysjärjestelmät yleisesittelyä ja käytännön hyödyntämistä kentällä TERVEYDENHUOLLON RÖNTGENTOIMINNAN ASIANTUNTIJOIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 13.-14.4.2015, Siikaranta, Espoo Jyrki Ruohonen,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita

Lisätiedot

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät - kehittämisprojektin loppuraportti Projektipäällikkö Hannele Laitinen Ohjausryhmä: Pirjo Aalto Sirkka Auvinen Jaakko Herrala Hilkka Lamminsivu Kaija Nojonen Rita

Lisätiedot

URHEILUTOIMITTAJAT GOLFMESTARUUSTULOKSET Sivu 1 (15)

URHEILUTOIMITTAJAT GOLFMESTARUUSTULOKSET Sivu 1 (15) URHEILUTOIMITTAJAT GOLFMESTARUUSTULOKSET Sivu 1 (15) 1991 Siilinjärvi/Tarinaharju Hcp, 36 reikää 1. Seppo Jolkkonen Porvoo 2. Mikko Juntunen Kuopio 3. Arto Teronen Helsinki 1992 Nokia River Golf 1. Mikko

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Laaturyhmän toiminta

Laaturyhmän toiminta Laaturyhmän toiminta SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 19.5.-21.5.2014, Viking Line m/s Mariella Jyrki Ruohonen, ylifyysikko Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri (EPSHP) Seinäjoen keskussairaala,

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen 1 Sisältö 2 NHG lyhyesti Asiakastarve Mitä on benchmarking? Suunta raportointiratkaisu asiakkaiden tarpeisiin Miten tästä eteenpäin? Nordic

Lisätiedot

HYVÄneuvottelukunnan 7.3.2013. Toimitusjohtaja Juha Aarvala, KTM 0400 667 795 juha.aarvala@orton.fi

HYVÄneuvottelukunnan 7.3.2013. Toimitusjohtaja Juha Aarvala, KTM 0400 667 795 juha.aarvala@orton.fi HYVÄneuvottelukunnan kokous 7.3.2013 Toimitusjohtaja Juha Aarvala, KTM 0400 667 795 juha.aarvala@orton.fi HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON INVALIDISÄÄTIÖ - Ihminen on luotu liikkumaan - Liiketoiminta

Lisätiedot