Hirvilahti

Transkriptio

1 Hirvilahti

2 Kuopion kaupunki 1 (19) Sisällys KUVAT JA TAULUKOT... 2 LIITTEET... 2 ALUKSI SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia Pohjavesimuodostumasta riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä luonnonsuojelualueet Vedenotto ja käsittely sekä suojavyöhykkeet Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu sekä tarkkailu Pohjavesialueen kaavoitus ja maankäyttö Kaavatilanne ja kunnallisten määräysten maankäyttörajoitukset Nykyinen maankäyttö SUUNNITELMA-ALUEEN TOIMINNAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT RISKIT Asutus Nykytilanne Asutuksen riskien arviointi Maatalous Nykytilanne Maatalouden riskien arviointi Metsätalous Nykytilanne Metsätalouden riskien arviointi Öljy- ja polttoainesäiliöt sekä sähkönjakelumuuntajat Nykytilanne Tie- ja vesiliikenne Nykytilanne Liikenteen riskien arviointi Maa-ainesten otto Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Pilaantuneiden tai mahdollisesti pilaantuneiden maa-alueiden riskin arviointi Muut toiminnot Tulvat SUUNNITELMA-ALUETTA KOSKEVAT TOIMENPIDESUOSITUKSET LÄHTEET...19

3 Kuopion kaupunki 2 (19) KUVAT JA TAULUKOT Kuvat Kuva 1. Vedenottomäärien kehitys vuosina Kuva 2. Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta. Kuva 3. Länsirannan yleiskaavan mukainen pohjavesialueen rajaus. Kuva 4. Valtion ympäristöhallinnon mukainen pohjavesialuerajaus. Taulukot Taulukko 1. Hirvilahden vedenottamon raakavedenlaatu vuosina Taulukko 2. Vedenlaatutiedot vuosilta (Oiva) sekä suojelusuunnitelmien yhteydessä otetun laatunäytteen tulokset. Taulukko 3. Länsirannantien (5550) hoitoluokitus ja ominaistiedot. Taulukko 4. Pohjavesialueen riskitoimintoja koskeva toimenpidetaulukko. LIITTEET Liite 1. Sijaintikartta pohjavesialueesta. Liite 2. Yleiskartta pohjavesialueesta. Liite 3. Pohjavesialueen kallioperäkartta. Liite 4. Pohjavesialueen maaperäkartta. Liite 5. Pohjavesialueen hydrogeologiakartta. (viranomaiskäyttö) Liite 6. Pohjavesialueelle sijoittuvat riskitoiminnot.

4 Kuopion kaupunki 3 (19) ALUKSI Tämä Hirvilahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma sisältää tiedot alueen pohjavesioloista, pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista sekä aluekohtaiset suositukset toimenpiteistä, joilla toimintojen vaikutuksia pohjaveteen voidaan ehkäistä tai vähentää. Suunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä Kuopion pohjavesialueiden suojelusuunnitelman yleisen osan kanssa. Yleinen osa sisältää koonnin pohjavesiä koskevasta lainsäädännöstä, Kuopion kaupungin paikallisista määräyksistä sekä yleiskuvaukset pohjavedelle riskiä aiheuttavista toiminnoista ja tekijöistä. Yleisen osan loppuun on koottu kaikille Kuopion pohjavesialueille yhteiset toimenpideehdotukset, jotka tulee huomioida aluekohtaisten toimenpiteiden lisäksi. 1 SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS Hirvilahden I-luokan pohjavesialue muodostuu noin 1,8 kilometrin pituisesta ja noin 0,9 kilometrin levyisestä moreenimuodostelmasta, joka sijaitsee Kuopion Hirvilahden kylässä noin 25 kilometriä Kuopion keskustasta luoteeseen. Alue rajautuu Länsirannantien ja Laajantien väliseen alueeseen. Osa alueen länsiosasta ulottuu myös Maaningan kunnan puolelle. Sijaintikartta pohjavesialueesta on esitetty suunnitelman liitteenä 1. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 1,31 km 2. Pinta-alasta varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta on noin 0,7 km 2 eli noin 53 % koko pohjavesialueesta. Pohjaveden muodostumisalueeksi on rajattu Laajan lähteen valuma-alue. Yleiskartta Hirvilahden pohjavesialueesta on esitetty suunnitelman liitteenä Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia Kallio- ja maaperä Pohjavesialueen kallioperä on noin 3,1 2,6 miljardia vuotta sitten syntynyttä arkeeista kallioperää, jonka pohjagneissikompleksiin kuuluvia kivilajeja ovat tonaliitti-, trondhjemiitti- ja granodioriittigneissi sekä migmatiitti. Alueen itäpuolella kulkee pohjoisetelä suunnassa siirros tai tektoninen kontakti. Pohjavesialueen kallioperäkartta on esitetty suunnitelman liitteenä 3. Alueen maaperä on pääosin moreenia. Oravimäen rinteellä on pienialaisia, heikosti lajittuneita ohuita hiekka ja hieta kerrostumia. Nämä ohuet kerrokset jatkuvat katkonaisina peltoalueen suuntaan, missä maaperän kerrospaksuus on tehdyn vasaraseismisen luotauksen perusteella paksuimmillaan yli 15 metriä. Hirvilahden pohjavesialueen maaperäkartta on esitetty suunnitelman liitteenä 4. Hydrogeologia Pohjavesialue on ympäristöönsä vettä purkava moreenimuodostuma. Pohjaveden muodostumisalueeksi on rajattu Laajan lähteen valuma-alue. Valuma-alue sijoittuu

5 Kuopion kaupunki 4 (19) Oravimäen kalliokumpareen pohjoisrinteelle. Virtausolosuhteet ovat Oravimäen alueelta etelästä pohjoiseen. Hirvilahden vedenottamon paikkaa on tutkittu maaperätutkimuksilla Kuopion kaupungin toimesta vuonna Vedenottamopaikaksi valikoitui Laajan lähde, josta suoritettiin sekä koepumppaukset. Lähteen antoisuudeksi arvioitiin vähintään 100 m 3 /vrk kuivinakin kausina. Hirvilahden pohjavesialueelle on tehty Hirvilahden vesiosuuskunnan tilauksesta vuonna 2003 pohjavesiselvitys, jossa Geologian tutkimuskeskus (GTK) selvitti pohjavesialueen hydrogeologisia olosuhteita ja siten mahdollisia varavedenottopaikkoja. Tutkimusmenetelmänä käytettiin maastokatselmusta ja vasaraseismistä luotausta. Pohjois-Savon ELY-keskus on arvioinut Hirvilahden pohjaveden määrälliseltä ja kemialliselta tilaltaan hyväksi. Alueen arvioitu antoisuus on 230 m 3 /vrk, kun vuotuisesta sademäärästä (600 mm) imeytyy 20 % pohjavedeksi. Pohjavesialueen hydrogeologia on esitetty suunnitelman liitteenä Pohjavesimuodostumasta riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä luonnonsuojelualueet Vedenottamon länsipuolella on maanpintaan purkautuvia lähteitä. Lisäksi alueella on kaksi puustoista suoaluetta. Pohjavesialueella virtaa Mehelänjoki, joka laskee Iso- Salmisesta Kallaveden Lehostenlahteen. Joen uomaa pohjavesialueella on noin 1,1 km. Hirvilahden pohjavesialueella ei ole Natura tai muita luonnonsuojelualueita. 1.3 Vedenotto ja käsittely sekä suojavyöhykkeet Vedenottamo ja ottolupa Hirvilahden pohjavesialueella sijaitsee vuonna 1990 perustetun Hirvilahti-Lamperila- Niemisjärvi vesihuolto-osuuskunnan vedenottamo ja vedenkäsittelylaitos. Ottamo on rakennettu suoraan Laajan lähteeseen kaivamalla. Vedenottamoalue on melko tasaista ja kasvillisuus matalaa. Kaivon kohdalta maanpinta on muotoiltu poispäin viettäväksi. Vedenottamoalue on aidattu ja vedenottamolle johtavalle tielle on asennettu pohjavesialue-kyltti. Vedenottamon antoisuudeksi on arvioitu noin 100 m 3 / vrk ja keskimääräiseksi vedenotoksi 50,5 m 3 / vrk. Se ei tarvitse vesilain (587/2011) mukaista lupaa, koska kapasiteetti jää alle 250 m 3 /vrk eikä sen toiminnasta aiheudu pohjaveden muuttamiskiellon mukaisia seurauksia. Vedenottamolle ei ole perustettu suoja-alueita.

6 Kuopion kaupunki 5 (19) Vedenkäsittely ja vedenkulutus Ottamo ja vedenkäsittelylaitos on käyttöönotettu vuonna 1990 ja vedenkäsittelylaitosta on saneerattu vuonna Vedenottamoon kuuluu betonirengaskaivo jonka pohjalta lähtee hiekkapesään rakennettu siiviläputkikaivo. Kaivosta vesi pumpataan erilliseen alavesisäiliöön. Alavesisäiliössä raakavesi alkaloidaan kalkkikivisuodatuksella, jolloin veden kovuutta ja ph:ta nostetaan veden syövyttävyyden vähentämiseksi. Kalkkikivisuodatukseen siirryttiin vedenottamon saneerauksen yhteydessä vuonna 2010, jota ennen vesi käsiteltiin lipeällä. Kalkkikivisuodatuksen jälkeen vesi pumpataan verkostoon UV-desinfiointilaitteiston kautta. Erityistilanteissa verkostoon voidaan syöttää natriumhypokloriittia kiinteästi asennetun annosteluautomatiikan avulla. Hirvilahti-Lamperila-Niemisjärvi vesihuolto-osuuskunnan vedenjakelun toiminta-alue on hyväksytty vuonna Vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueella vesijohtoverkostoon liittyneitä kiinteistöjä on 155. Vesijohtoverkoston pituus on noin 58 km. Vuoden 2013 vedenottomäärä oli noin 43 m³/vrk eli noin m 3 / v. Kuvassa 1. on esitetty vedenottomäärän kehitystä vuosien välisenä aikana. Vedenottomäärässä on tapahtunut noin 10 % alenema vuonna 2009, jonka jälkeen ottomäärä on pysynyt melko tasaisena. 60,0 50,0 m 3 / vrk 40,0 Vedenottomäärä 30,0 20,0 Kuva 1. Vedenottomäärien kehitys vuosina Osuuskunnan verkostosta ei ole johtoyhteyksiä muiden vesiosuuskuntien verkostoihin eikä osuuskunnalla ole varavesilähdettä. Vara- tai lisävedenottamon paikkaa on kuitenkin selvitetty vuonna 2003 GTK:n tekemässä pohjavesialueen hydrogeologisten olosuhteiden selvityksessä. Vara- tai lisävedenottamo olisi mahdollista sijoittaa nykyisen ottamon läheisyydessä sijaitsevaan kallioruhjeeseen.

7 Kuopion kaupunki 6 (19) 1.4 Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu sekä tarkkailu Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu Vedenottamon paikkaa tutkittaessa alueelle on asennettu viisi teräksistä halkaisijaltaan 50 mm:n pohjavesiputkea. Havaintoputkia ei löydy enää maastosta, joten ne on todennäköisesti poistettu. Uusia havaintoputkia Hirvilahden pohjavesialueelle ei ole tässä vaiheessa tarpeen asentaa. Alueella sijaitsevan vanhan ampumaradan (kts. kappale 2.9. Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet) kunnostustarpeen selvittämisen yhteydessä voidaan alueelle tarpeen mukaan asentaa uusi havaintoputki. Vedenottamopaikan tutkimuksissa raakavesi todettiin tyypilliseksi, hyvälaatuiseksi ja pehmeäksi pohjavedeksi. Vedessä todettiin olevan metallin korroosiota aiheuttavaa vapaata hiilidioksidia jota tulee neutraloida ennen veden verkostoon johtamista. Valvontatutkimusohjelman mukainen tarkkailu ja tulokset Hirvilahden pohjavesialueen talousveden laatua seurataan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti (sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2000). Hirvilahti-Lamperila-Niemisjärvi vesihuolto-osuuskunnan valvontatutkimusohjelmaa on tarkistettu viimeksi Valvontatutkimusohjelmaan kuuluu käyttötarkkailu sekä jatkuva ja jaksottainen valvonta. Jatkuvassa valvonnassa näytteitä otetaan joka toinen vuosi ja jaksottaisessa seurannassa joka 5. vuosi. Näytteitä otetaan vesiosuuskunnan vesijohtoverkostosta yhdestä valvontapisteestä. Jatkuvan valvonnan ja jaksottaisen seurannan näytteitä ei ole tässä analysoitu. Valvontatutkimusohjelman mukaisia käyttötarkkailun näytteitä otetaan vedenottamon raakavedestä ja kolmesta eri verkostopisteestä kolme kertaa vuodessa. Määritettävät parametrit raakavedestä ovat lämpötila, E.coli, enterokokit, koliformiset bakteerit, bakteeripesäkkeiden lukumäärä, haju, maku, ph ja alkaliteetti. Raakavedenlaatu vuosina on esitetty taulukossa 1. Taulukoiden 1. ja 2. tietoja on verrattu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (STMA 461/2000) mukaisiin laatuvaatimuksiin ja suositusarvoihin talousvetenä käytettävälle vedelle sekä vesienhoitoasetuksen (VHA 1040/2006, muutos 341/2009) liitteen 7A mukaisiin ympäristölaatunormeihin pohjavedelle niiltä osin kuin laatuominaisuuksista on ollut tietoa. Taulukko 1. Hirvilahden vedenottamon raakavedenlaatu vuosina Parametri, yksikkö Hirvilahden vedenottamo n Ka Min Max Alkaliniteetti, mmol/l 17 0,4 0,21 1,6 STMA 461/2000 vaatimus*/ suositus Escherichia coli, kpl/100 ml 41 1, * Enterokokit, pmy/100 ml 12 0, * Koliformiset bakteerit, kok.määrä, kpl/100ml 41 3, Ympäristölaatunormit pohjavedelle, VNA (341/2009)

8 Kuopion kaupunki 7 (19) Pesäkkeiden lkm, pmy/ml Lämpötila, C 37 4,9 3,7 5,9 ei epätavallisia muutoksia ph 26 6,6 6 7,6 6,5 9,5 Haju Maku = käyttäjien hyväksyttävissä, ei muutosta, 2= ei ole hyväksyttävissä, on muutos Käyttötarkkailututkimuksissa raakavedessä on vuosina esiintynyt loppukesästä koliformisia bakteereita, E.colia sekä enterokokkeja. Veden likaantumisen syyksi epäillään alueella tehtyjä maanmuokkaustöitä, kuten ojitusten parantamista ja ottamoalueen pintamaan vaihtoa. Taulukkoon 2. on kerätty Oiva-rekisteristä saatuja vedenlaatutietojen vuosikeskiarvoja vuosilta sekä suojelusuunnitelman laatimisen yhteydessä otetun laatunäytteen tulokset. Näytteenottopisteenä kaikissa näytteissä on ollut ottamon hana. Taulukko 2. Vedenlaatutiedot vuosilta (Oiva) sekä suojelusuunnitelmien yhteydessä otetun laatunäytteen tulokset. Parametri, yksikkö Ottamon hana n Ka Min Max Alkaliniteetti, mmol/l 11 0,38 0,21 0,58 Ammonium typpenä (NH4-N), mg/l Asiditeetti, mmol/l 1 0,65 0,65 0,65 Ottamon hana STMA 461/2000 vaatimus*/ suositus Ympäristölaatunormit pohjavedelle, VNA (341/2009) 1 0,005 0,005 0,005 <0,004 0,4 0,2 Escherichia coli, kpl/100 ml * Enterokokit, kpl/100 ml 2 0,75 0,25 1,25 0* Hapen kyllästysaste, kyll.% Happi, liukoinen, mg/l 1 9,4 9,4 9,4 10,5 Heterotrofiset bakteerit, kpl/ml Kokonaiskovuus, mmol/l 1 0,16 0,16 0,16 Kemiallinen hapenkulutus CODMn, mg/l ,1 5 Kloridi, mg/l 1 0,8 0,8 0,8 0, Koboltti, µg/l 1 0,1 0,1 0,1 < 0,5 2 Kokonaistyppi, mg/l 1 0,13 0,13 0,13 0,087 Koliformiset bakteerit, kpl/100ml Kupari, µg/l 1 0,73 0,73 0,73 < 0, * 20 Lyijy, µg/l 1 0,05 0,05 0,05 < 0,5 10 * 5 Lämpötila, C 12 4,9 4,2 5,4 5,8 Mangaani, µg/l < 2,0 50 Nikkeli, µg/l 1 0,6 0,6 0,6 < 1,0 20 * 10

9 Kuopion kaupunki 8 (19) Nitraatti typpenä, mg/l 1 0,058 0,058 0,058 <1,0 11 * Nitriitti typpenä, mg/l 1 0,005 0,005 0,005 <0,007 0,15 * ph 12 6,7 6,2 7,6 6,1 6,5 9,5 Rauta, µg/l Sameus, FNU 1 0,23 0,23 0,23 < 0,2 (NTU) ei epätavallisia muutoksia Sulfaatti, mg/l 1 4,4 4,4 4,4 4, Sähkönjohtavuus, µs/cm 2 60, Väriluku, mg Pt/l < 5 Antimoni, µg/l < 0,5 5,0* 2,5 Arseeni, µg/l < 1,0 10* 5 Elohopea, µg/l < 0,05 1,0* 0,06 Kadmium, µg/l < 0,03 5,0* 0,4 Radon, Bq/l < 30 Orgaaninen kokonaishiili TOC, mg/l 1,9 ei epätavallisia muutoksia 1.5 Pohjavesialueen kaavoitus ja maankäyttö Kaavatilanne ja kunnallisten määräysten maankäyttörajoitukset Kaavoituksella ohjataan rakentamista ja maankäytön sijoittumista. Hirvilahden pohjavesialueella voimassa olevia kaavoja ovat Kuopion seudun maakuntakaava sekä Länsirannan yleiskaava. Maakuntakaava Hirvimäen pohjavesialue sisältyy Ympäristöministeriön vahvistamaan Kuopion seudun maakuntakaavaan (kuva 2). Maakuntakaavassa pohjavesialue on osoitettu alueen erityisominaisuutta osoittavalla merkinnällä Tärkeä pohjavesialue, pv ja vedenottamo kohde.

10 Kuopion kaupunki 9 (19) Kuva 2. Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta. Yleiskaava Alueella on voimassa Länsirannan yleiskaava (Hirvilahti), jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Kaavassa pohjavesialue on osoitettu osa-aluemerkinnällä Pohjavesialue pv, johon sisältyy vedenhankintaan tarkoitettu kohde ET/pv. Kaavamääräysten mukaan alueella on noudatettava erityisiä pohjaveden ja vedenhankintavesistön suojeluun tähtääviä kaavamääräyksiä (237, 238, 116, 251 ja 303), jotka ovat samat kaikille ns. vanhan Kuopion yleiskaava-alueiden pohjavesi- ja valuma-alueille. Pohjavesialueen sisällä maankäytön pääkäyttötarkoitus on maa- ja metsätalous (M). Kuvassa 3. on esitetty Länsirannan yleiskaavan mukainen pohjavesialueen rajaus, joka on esitetty pistekatkoviivalla ja tunnuksella pv. Kuvassa 4. on valtion ympäristöhallinnon rajaus, jossa pohjavesialueen rajaus on merkitty sinisellä katkoviivalla ja varsinainen muodostumisalue yhtenäisellä viivalla. Maakuntakaavan rajaus on yhteneväinen valtion ympäristöhallinnon rajauksen kanssa. Yleiskaavassa yhdystie 5550 (Länsirannantie) on rajattu alueen sisäpuolelle.

11 Kuopion kaupunki 10 (19) Kuva 3. Länsirannan yleiskaavan mukainen pohjavesialueen rajaus. Kuva 4. Valtion ympäristöhallinnon mukainen pohjavesialuerajaus. Asema- ja ranta-asemakaavat Hirvilahden pohjavesialueella ei ole asema- tai ranta-asemakaavoja. Ympäristönsuojelumääräysten maankäyttörajoitukset Kuopion ympäristönsuojelumääräyksiin sisältyy seuraava Hirvilahden pohjavesialuetta koskeva erityismääräys: Yhtenäinen hakkuuaukio saa pohjavesialueilla olla tilakohtaisesti enintään kolmen hehtaarin suuruinen. Hakkuuaukioon luetaan kaikki sellaiset alueet, joilla ei ole varttunutta taimikkoa. Maaperän muokkauksissa on käytettävä mahdollisimman kevyttä muokkausmenetelmää, jossa paljastettavan mineraalimaan osuus voi olla korkeintaan 20 % (11.2 ). Hirvilahden pohjavesialuetta koskevat kaikilla Kuopion pohjavesialueilla voimassa olevat kunnallisten määräysten pohjavesialuemääräykset. Ko. määräysten sisällöstä on kerrottu tarkemmin suojelusuunnitelman yleisessä osassa kohdassa 5.2.

12 Kuopion kaupunki 11 (19) Nykyinen maankäyttö Hirvilahden pohjavesialueen päämaankäyttömuoto on metsätalous, jota pohjavesialueen pinta-alasta on noin 86 %. Maatalouden osuus on 13 %. Lopulle 1 %:lle sijoittuu loma- ja vakituisen asutuksen alueet sekä muussa käytössä olevat maa-alueet. Maankäyttömuodot ovat esitetty kuvassa 5. 0 % 1 % 13 % Metsämaa 111 ha Asutus 0,8 ha Maatalousmaa 17,6 ha 86 % Muut maa-alueet 0,3 ha Kuva 5. Maankäyttö Hirvilahden pohjavesialueella. Hirvilahden pohjavesialue on yksityisessä maanomistuksessa. Vedenottamoalue on vuokrattu Hirvilahti-Lamperila-Niemisjärven vesihuolto-osuuskunnalle.

13 Kuopion kaupunki 12 (19) 2 SUUNNITELMA-ALUEEN TOIMINNAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT RISKIT Tähän lukuun on koottu tiedot Hirvilahden pohjavesialueelle sijoittuvasta toiminnasta sekä arvioitu niiden aiheuttamia riskejä pohjaveden muuttumis- ja pilaantumisvaaran sekä vedenoton kannalta. Toimintojen kartoitukset on tehty kesällä 2013 sekä keväällä Toiminnat on esitetty kartalla suunnitelman liitteenä Asutus Nykytilanne Rakennuskanta ja rakentaminen Hirvilahden pohjavesialueella vedenottamorakennuksen lisäksi sijaitsee vuonna 1988 valmistunut vapaa-ajan asunto ja vuonna 1997 rakennettu tietoliikennemasto. Vapaaajan asunto sijaitsee 1,25 kilometrin etäisyydellä vedenottamosta. Pohjavesialueella rakentamista ohjaavat voimassa oleva yleiskaava (Länsiranta) ja Kuopion rakennusjärjestys. Vedenhankinta ja jätevesien käsittely Pohjavesialueella sijaitsevan vapaa-ajan kiinteistön veden hankinnasta tai jätevesien käsittelystä ei ole tietoa. Lämmitysjärjestelmät Pohjavesialueella sijaitsevan vapaa-ajankiinteistön lämmitysjärjestelmästä ei ole tietoa Asutuksen riskien arviointi Asutuksen aiheuttama pohjaveden pilaantumisvaara on vähäinen. Yleiskaavassa ei ole osoitettu alueelle rakennuspaikkoja, eikä alueelle kohdistu rakentamispainetta. Hirvilahden pohjavesialueella olemassa oleva vapaa-ajan asunto sijaitsee aivan pohjavesialueen rajalla. Sijaintinsa ja käyttötarkoituksensa takia asunnon vedenhankinnasta ja jätevesien käsittelystä ei aiheudu vaaraa pohjavedelle. Yleiskaavamääräyksiä ja niiden ajantasaisuutta on kuitenkin tarve tarkistaa ympäristönsuojelumääräysten, valtion ympäristöhallinnon pohjavesialuerajausten osalta. Maaningan kunnan puolella sijaitsevalla pohjavesialueella sijaitsee autiotila. Tilalle johtavan metsätien kunnostukseen on käytetty asfalttipaloja. Käytöstä poistettu asfaltti on jätelainsäädännön mukaan jätettä. Ympäristölle ja terveydelle siitä ei kuitenkaan aiheudu suurta riskiä.

14 Kuopion kaupunki 13 (19) 2.2 Maatalous Nykytilanne Sydän-Savon maaseutupalvelulta saatujen tietojen mukaan Hirvilahden pohjavesialueella on kahden maatilan viljelyksessä noin 18 hehtaaria peltopinta-alaa. Peltoalat sijaitsevat pohjavesialueen pohjoisosassa lähellä vedenottamoa. Viljelykasveina peltoalueilla ovat muun muassa kaura, rehuohra sekä monivuotinen rehunurmi. Pohjavesialueella käytetyistä lannoitteista ja kasvinsuojeluaineista ei ole ollut käytettävissä olevaa tietoa Maatalouden riskien arviointi Maatalouden aiheuttama pohjaveden pilaantumisvaara on kohtalainen. Vedenottamoalue sijoittuu aivan peltoalueen reunalle. Vedenottamon tarkkailuun liittyvässä seurannassa ei ole havaittu kohonneita nitraatti- tai nitriittipitoisuuksia, mutta peltoalueilta huuhtoutumien mukana tulevat ravinnekuormitukset voivat vaikuttaa pohjaveden laatuun paikallisesti. Pienen riskin aiheuttaa myös peltotöissä tarvittavat työkoneet mahdollisten rikkoutumisten ja öljyvuotojen osalta. 2.3 Metsätalous Nykytilanne Metsäkeskukselta saatujen tietojen mukaan Hirvilahden pohjavesialueella on metsämaata yhteensä noin 111 hehtaaria. Alue on maastotyypiltään kangasmaata ja pääpuulajit ovat kuusi ja mänty. Kehitysluokaltaan eniten on nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää (63 %). Uudistuskypsää metsää on melkein viidennes metsämaasta, joka vastaa noin 20 hehtaaria. Kuvassa 6. on esitetty Hirvilahden pohjavesialueella olevan puuston hakkuutarpeet vuosille Hakkuutarvealueiden pinta-ala on noin 61,5 hehtaaria, josta suunniteltuja avohakkuita on noin 30,3 hehtaaria, harvennushakkuita 30,8 hehtaaria sekä 0,4 hehtaarin alalle on suunniteltu ylispuiden poistoa. Toteutuvien hakkuiden määrää on kuitenkin metsänomistajista riippuvaista. Hakkuita suunniteltaessa on huomioitava myös Kuopion kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä annettu määräys metsänhoitotöistä pohjavesialueilla, jossa tilakohtaista yhtenäistä hakkuuaukiota ei saa olla kolmea hehtaaria enempää.

15 Kuopion kaupunki 14 (19) 1 % 11 % 45 % 16 % Ylispuuhakkuu 0,4 ha Ensi harvennus 12,7 ha Harvennushakkuu 18,1 ha Avohakkuu 30,3 ha Ei toimenpiteitä 50,6 ha 27 % Kuva 6. Ehdotetut hakkuut vuosien välisenä aikana. Maanmuokkaustavoista, ojituksen tarpeellisuudesta ja lannoitustavoista ei ole tietoa. Osalla metsäalueita on tehty metsän boorilannoitusta. Lannoituksen tarkoituksena on ehkäistä kasvuhäiriöiden esiintymistä taimikoissa ja riukuvaiheen metsiköissä. Käyttösuositus lannoitteelle on kg/ha. Lannoite sisältää kalsiumia, magnesiumia, rikkiä ja booria. Tuote ei ole vaarallista pohjavedelle Metsätalouden riskien arviointi Metsätalouden aiheuttama pohjaveden pilaantumisvaara on Hirvilahden pohjavesialueella vähäinen. Arvioitu päätehakkuiden pinta-ala seuraavan kymmenen vuodenaikana on noin 23 % (30 ha) koko pohjavesialueen pinta-alasta. Tasaisesti vuosittain jakaantuvat puuston harvennus- ja päätehakkuut eivät aiheuta ko. alueella todennäköistä pohjaveden pilaantumisvaaraa, kun hakkuuajankohdan valinnassa, mahdollisessa maapohjan käsittelyssä, torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytössä on otettu huomioon ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti pohjaveden suojelutarve. Metsätalouden pohjaveden pilaantumisvaara aiheuttavia toimintoja ovat päätehakkuut, mahdolliset kunnostusojitukset, lannoitukset ja muu maanmuokkaus. Nämä vaikuttavat ravinteiden huuhtoutumiseen, valumavesien lisääntymiseen sekä pohjaveden määrän muutoksiin. Hakkuutähteiden korjuu pienentää hakkuun ravinnehuuhtoumia, mutta toisaalta kantojen nosto kasvattaa eroosioriskiä ja saattaa lisätä kuormitusta. Lisäksi metsätyökoneiden käyttöön liittyy öljyvahingonvaara ja sitä kautta pohjaveden pilaantumisvaara. 2.4 Öljy- ja polttoainesäiliöt sekä sähkönjakelumuuntajat Nykytilanne

16 Kuopion kaupunki 15 (19) Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ja Kuopion kaupungin rakennusvalvonnan tietojärjestelmän mukaan Hirvilahden pohjavesialueella ei sijaitse maanpäällisiä tai -alaisia öljytai polttoainesäiliöitä. Tiedossa ei ole, sijaitseeko maatiloilla tai muualla alueella farmarisäiliöitä. Sähköyhtiöltä saadun tiedon mukaan Hirvilahden pohjavesialueella ei sijaitse sähkönjakelumuuntajia. 2.5 Tie- ja vesiliikenne Nykytilanne Tieliikenne Pohjavesialueen eteläosa rajautuu tiehen numero 5550 (Länsirannantie). Tie kulkee noin kilometrin matkan aivan pohjavesialueen rajan suuntaisesti. Lähimmillään Länsirannantie kulkee noin 630 metrin päästä vedenottamoalueesta. Tie on asfalttipäällysteinen ja sillä on 80 km/h nopeusrajoitus kesäisin sekä talvisin. Pohjois-Savon ELYkeskuksen L-vastuualueelta saatujen tietojen mukaan tien kunnossapitoluokka on III, jolloin tietä ei suolata. Talvisin tien liukkautta torjutaan hiekoittamalla. Vesakonpoisto suoritetaan kesäaikaan joka kolmas vuosi kuuden metrin etäisyydeltä tien laidasta ja nurmikot niitetään vuosittain kahden metrin etäisyydeltä tien laidasta. ELYkeskukselta saadut tien liikennemäärät ja luokitukset on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Länsirannantien (5550) hoitoluokitus ja ominaistiedot. Tien nimi Tien pituus pv- kesäsuo- Talvi-/ KVL* KVL kaikki raskas alueella laus ajon/vrk ajon/vrk km t/km/v Länsirannantie Tie nro Tieluokka Talvihoitoluokka 5550 Yhdystie III Ei/ Ei *KVL = Keskimääräinen vuorokausiliikenne Muita Hirvilahden pohjavesialueella olevia teitä ovat Laajantiestä erkaneva haara vedenottamolle, maa- ja metsätalouden muille rakennuksille sekä Länsirannantieltä erkaneva tie tietoliikenteen rakennuksille. Teiden yhteispituus alueella on noin 1,5 kilometriä ja ne ovat sorapintaisia. Lisäksi alueella kulkee noin 650 metriä metsäautoteitä. Liikenne ko. tieosuuksilla on vähäistä, lähinnä maatalous- ja huoltoajoa. Yksityisteitä ei suolata kesäisin pölyntorjuntatarkoituksessa. Vaarallisten aineiden kuljetuksia tiellä kulkee vain satunnaisesti, lähinnä taloihin polttoainekuljetuksia tekeviä säiliöautoja. Lisäksi tiellä kulkee maitotiloilta maitoa hakevia säiliöautoja. Maidonkuljetuksia ei luokitella vaarallisen aineen kuljetukseksi, mutta pohjavesialueella maaperään imeytynyt maito voi pilata pohjaveden. Tuhat litraa maitoa vastaa kuormitukseltaan noin kolmeatuhatta litraa ihmisen tuottamia puhdistamattomia jätevesiä vuorokaudessa.

17 Kuopion kaupunki 16 (19) Alueella ei ole poliisin vahinkotilaston mukaan sattunut yhtään liikenneonnettomuutta vuosien välisenä aikana. Vedenottamoalueen läheisyydessä on yksi pohjavesialue-kyltti. Muualla alueella ei ole pohjavesialue-kylttejä eikä pohjavesisuojauksia ole rakennettu. Vesiliikenne Iso-Salmisesta Kallaveteen laskeva Mehelänjoki on leveydeltään sen verran kapea, ettei vesiliikenne sitä kautta ole mahdollista Liikenteen riskien arviointi Tieliikenteen muodostama pohjaveden pilaantumisvaara on Hirvilahden pohjavesialueelle kohtalainen. Länsirannantiellä Mehelänjoen kohdalla tapahtuva öljy- tai kemikaalikuljetusonnettomuus voisi pahimmillaan vaarantaa Hirvilahden vedenottamon toiminnan, sillä joki virtaa aivan vedenottamon vierestä. Pohjavesialueen sisäisestä liikennöinnistä voi aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa mahdollisissa onnettomuustilanteissa vedenottamon läheisyydessä. Koska liikennemäärät ja nopeudet ko. alueella ovat vähäiset, pohjaveden pilaantumisvaaraa ja vedenottamon toimintaa vaarantavan onnettomuuden todennäköisyys alueella on pieni. 2.6 Maa-ainesten otto Hirvilahden pohjavesialueella ei sijaitse maa-ainesten ottotoimintaa, eikä yleis- tai maakuntakaavoihin ole merkitty maa-ainesten ottoon soveltuvia alueita. 2.7 Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Hirvilahden pohjavesialueella ei sijaitse tunnettuja pilaantuneita maa-alueita Maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI-rekisterin) mukaan. Alueella sijaitsee vanha ampumarata, jonka käyttö toiminnan aikana on ollut vähäistä. Alue ei ole ollut virallisessa käytössä noin 20 vuoteen. Ampumaradan sijainti vedenottamolta on noin 630 metriä etelään Pilaantuneiden tai mahdollisesti pilaantuneiden maa-alueiden riskin arviointi Ampumaradan muodostama pohjaveden pilaantumisvaara Hirvilahden pohjavesialueelle on vähäinen. Alue ei ole ollut vuosiin aktiivisessa käytössä. Yleisesti ampumaratatoiminnasta aiheutuvat haitta-aineet (mm. raskasmetallit) pitäytyvät maan pintakerroksissa, mutta niiden liukeneminen pohjaveteen on kuitenkin mahdollista.

18 Kuopion kaupunki 17 (19) 2.8 Muut toiminnot Pohjavesialueella ei sijaitse muita toimintoja kuten yrityksiä tai vapaa-ajan harrastealueita. 2.9 Tulvat Hirvilahden pohjavesialue ei sijaitse Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemän tulvariskikartoituksen (2012) mukaan tulvavaara-alueella.

19 Kuopion kaupunki 18 (19) 3 SUUNNITELMA-ALUETTA KOSKEVAT TOIMENPIDESUOSITUKSET Seuraavaan taulukkoon (taulukko 4.) on koottu Hirvilahden pohjavesialueen toimintoja koskevat toimenpidesuositukset. Kuopion kaikille pohjavesialueille yhteiset toimenpidesuositukset on esitetty suojelusuunnitelman yleisen osan kohdassa 7. Suojelusuunnitelman seurantaryhmä päivittää toimenpideohjelman vuosittain. Seurantaryhmä tarkistaa sekä tarvittaessa täsmentää vastuu- ja valvontavastuutahot, toimenpidesuositukset ja aikataulun. Taulukko 4. Pohjavesialueen riskitoimintoja koskeva toimenpidetaulukko. Toiminta Toimenpidesuositus Vastuutaho Aikataulu Maatalous Uusien peltoalueiden raivaamista vältetään vedenottamon läheisyydessä. Toiminnanharjoittaja Jatkuvaa Liikenne Tielle 5550 Mehelänjoen ylityksen kohdalle rakennetaan suojakaiteet. POSELY/ L 2015 Pilaantuneet maa-alueet Hirvilahden vanhan ampumaradan mahdollinen pilaantuneisuus ja kunnostustarve selvitetään. POSELY/ Y, KYP/ ympäristönsuojelupalvelut, toiminnanharjoittaja 2015

20 Kuopion kaupunki 19 (19) 4 LÄHTEET Selvitykset ja suunnitelmat Kuopion kaupunki, , 3257 Laajan lähteen koepumppaus lausunto Savon Suunnittelu Oy, , 3308 Hirvilahti-Lamperila-Niemisjärvi vesihuoltoosuuskunta, Kuopio, Vesihuoltosuunnitelma Hyvärinen Jari, Hyvönen Arto, Geologian tutkimuskeskus, raportti 9/2003, Hirvilahden vesiosuuskunnan pohjavesialueen selvitys Kuopion kaupungissa Kuopion kaupunki, Isto Mononen, , Valvontatutkimusohjelman mukainen tarkastuskertomus. Lampinen Asko, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyö 2010, Lupaoppaan laatiminen ampumaradan omistajalle Kuopion kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen Maankäyttösuunnitelmat Ympäristöministeriö, Kuopion seudun maakuntakaava. Ympäristöministeriö , Kuopion Länsirannan yleiskaava, kartta 6. Hirvilahti, Kuopion kaupunki , Merkintäkirjasto, Yleiskaavamerkinnät ja määräykset Tietojärjestelmät ja aineistot Ympäristöhallinto, Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA, Ympäristöhallinto, Maaperän tilan tietojärjestelmä MATTI, Kuopion kaupungin paikkatietopalvelu TAAVI Geologian tutkimuskeskuksen maaperä- ja kallioperätutkimusaineistot, Linkit YARA:n metsänlannoitusopas,

21

22

23

24

25