Hyväksytty kaupunkirakennelautakunnassa Hyväksytty kaupunginhallituksessa

Transkriptio

1 Kotkatniemi Hyväksytty kaupunkirakennelautakunnassa Hyväksytty kaupunginhallituksessa

2 Kuopion kaupunki 1 (17) Sisällys KUVAT JA TAULUKOT... 2 LIITTEET SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia Pohjavesimuodostumasta riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä luonnonsuojelualueet Vedenotto ja käsittely sekä suojavyöhykkeet Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu sekä tarkkailu Pohjavesialueen maankäyttö Kaavatilanne ja kunnallisten määräysten maankäyttörajoitukset Nykyinen maankäyttö SUUNNITELMA-ALUEEN TOIMINNAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT RISKIT Asutus Maatalous Nykytilanne Maatalouden riskien arviointi Metsätalous Nykytilanne Metsätalouden riskien arviointi Öljy- ja polttoainesäiliöt ja sähkönjakelumuuntajat Nykytilanne Öljy- ja polttoainesäiliöiden sekä sähkönjakelumuuntajien aiheuttamien riskien arviointi Tie- ja vesiliikenne Nykytilanne Liikenteen riskien arviointi Maa-ainesten otto Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Muut toiminnot Ilmastonmuutos SUUNNITELMA-ALUETTA KOSKEVAT TOIMENPIDESUOSITUKSET LÄHTEET... 17

3 Kuopion kaupunki 2 (17) KUVAT JA TAULUKOT Kuvat Kuva 1. Vedenottomäärän kehitys vuosina Kuva 2. Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta. Kuva 3. Itärannan yleiskaavan mukainen pohjavesialuerajaus. Kuva 4. Valtion ympäristöhallinnon mukainen pohjavesialuerajaus. Kuva 5. Maankäyttömuodot Kotkatniemen pohjavesialueella. Kuva 6. Pohjavesialueelle mahdollisesti suunnitellut hakkuut vuosille Taulukot Taulukko 1. Kotkatniemen vedenottamon raakaveden laatu vuosina (valvontatutkimusohjelma). Taulukko 2. Vedenlaatutiedot vuosilta (Oiva) ja vuodelta Taulukko 3. Kotkatniemen pohjavesialueella sijaitsevan muuntajan tiedot. Taulukko 4. Pohjavesialueen riskitoimintoja koskevat toimenpide-ehdotukset ja toimintasuositukset. LIITTEET Liite 1. Sijaintikartta pohjavesialueesta. Liite 2. Yleiskartta pohjavesialueesta. Liite 3. Pohjavesialueen kallioperäkartta. Liite 4. Pohjavesialueen maaperäkartta. Liite 5. Pohjavesialueen hydrogeologiakartta. (Viranomaiskäyttö) Liite 6. Pohjavesialueelle sijoittuvat riskitoiminnot. Kotkatniemen pohjavesialueen suojelusuunnitelman laatimisesta ovat vastanneet Kuopion kaupunkiympäristön palvelualueelta Päivi Rissanen, Linda Niskanen, Jenni Ikonen ja Jermu Pehkonen.

4 Kuopion kaupunki 3 (17) ALUKSI Tämä Kotkatniemen pohjavesialueen suojelusuunnitelma sisältää tiedot alueen pohjavesioloista, pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista sekä aluekohtaiset suositukset toimenpiteistä, joilla toimintojen vaikutuksia pohjaveteen voidaan ehkäistä tai vähentää. Suunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä Kuopion pohjavesialueiden suojelusuunnitelman yleisen osan kanssa. Yleinen osa sisältää koonnin pohjavesiä koskevasta lainsäädännöstä, Kuopion kaupungin paikallisista määräyksistä sekä yleiskuvaukset pohjavedelle riskiä aiheuttavista toiminnoista ja tekijöistä. Yleisen osan loppuun on koottu kaikille Kuopion pohjavesialueille yhteiset toimenpideehdotukset. 1 SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS Kotkatniemen I-luokan pohjavesialue muodostuu noin 750 metrin pituisesta ja 900 metrin levyisestä moreenimuodostelmasta, joka sijoittuu Kuopion Kurkiharjun kylään keskelle Kotkatniemeä noin 10 kilometriä Kuopion keskustasta koilliseen. Sijaintikartta pohjavesialueesta on esitetty suunnitelman liitteenä 1. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 0,52 km 2, josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,3 km 2. Pohjaveden muodostumisalueeksi on rajattu lähteen valuma-alue. Yleiskartta Kotkatniemen pohjavesialueesta on esitetty suunnitelman liitteenä Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia Kallio- ja maaperä Pohjavesialueen kallioperä on noin 1,86 miljardia vuotta vanhaa paleoproterotsooista kallioperää, joka on muodostunut osittain syväkivilajeista, kuten graniitista ja granodioriitista sekä sedimenttikivilajeista, kuten kiilleliuskeesta, konglomeraatista (kivettynyt sora) ja arkosiitista (hiekkakivi). Kallio on lähellä maanpintaa tai näkyvissä. Pohjavesialueen kallioperäkartta on esitetty suunnitelman liitteenä 3. Kotkatniemen pohjavesialue sijaitsee kallio- ja moreenirinteellä. Maaperä on kerrospaksuudeltaan varsin ohut, paksuuden vaihdellessa 6,35 9,20 metrin välillä. Alueella on vähän lajittuneita maalajeja, kuten soraa ja hiekkaa. Kotkatniemen pohjavesialueen maaperäkartta on esitetty suunnitelman liitteenä 4. Hydrogeologia Pohjavesialue on ympäristöönsä vettä purkava moreenimuodostuma. Pohjaveden pinnankorkeudesta ja virtausoloista ei ole tietoa. Pohjois-Savon ELY-keskus on arvioinut Kotkatniemen pohjaveden määrälliseltä ja kemialliselta tilaltaan hyväksi. Alueen arvioitu antoisuus on 123 m 3 /vrk, kun pohjavedek-

5 Kuopion kaupunki 4 (17) si imeytyy 25 % vuotuisesta sademäärästä (600 mm). Pohjavesialueen hydrogeologia on esitetty suunnitelman liitteenä Pohjavesimuodostumasta riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit sekä luonnonsuojelualueet Vedenottamon luoteispuolella sijaitsee pieni lampi. Lampeen kertyy vettä sen itäpuolella sijaitsevasta ojasta. Ojaan vettä virtaa lähteestä. Lammesta lähtee itä-kaakkosuuntaisena alle kaksi metriä leveä virtavesi. Alueella elävät eläimet käyttävät lampea juomapaikkana. Aivan alueen länsi- ja lounaisrajalla sijaitsee kaksi soistuma-aluetta. Kotkatniemen pohjavesialueella ei ole Natura- tai muita luonnonsuojelualueita. 1.3 Vedenotto ja käsittely sekä suojavyöhykkeet Vedenottamo ja ottolupa Kotkatniemen pohjavesialueella sijaitsee Roinilan vedenottamo. Vedenottamo on rakennettu vuonna 1985 Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin käyttöön. Ottamoalue sijaitsee niityn reunassa, loivarinteisessä painanteessa. Ottamorakennuksen ympärys on hyvin hoidettua nurmialuetta. Maasto on muotoiltu ottamolta poispäin viettäväksi ja pintavesien valumista ottamolle on estetty ojituksin. Lähimmät puut kasvavat noin 20 metrin päässä ottamorakennuksesta. Vedenottamoaluetta ei ole aidattu eikä pohjavesialuekylttejä ole asennettu. Kotkatniemen pohjavedenottamon kapasiteetti on alle 250 m 3 /vrk, eikä sen toiminnasta aiheudu pohjaveden muuttamiskiellon mukaisia seurauksia, joten vedenottamo ei tarvitse vesilain (587/ 2011) mukaista lupaa. Vedenottamolle ei ole perustettu suojaaluetta. Pohjavedenottamolla on noin hehtaarin suuruinen epävirallinen suoja-alue, joka on sovittu yhteisesti maanomistajien kanssa. Vedenkäsittely ja vedenkulutus Vedenottamoon kuuluu yksi betonirengaskaivo, josta vesi johdetaan Neuronin alueella sijaitsevaan vedenkäsittelylaitokseen. Vedenkäsittelymenetelmänä on Magna-Dol kalkkimassasuodatus ja porrasilmastus. Erityistilanteissa vesi voidaan desinfioida natriumhypokloriitilla. Vedenkäsittelylaitokselta vesi johdetaan hidaspumppauksella kahteen 100 m 3 ylävesisäiliöön ja jakeluun. Neuronin oman kulutuksen lisäksi vettä toimitetaan Itä-Kallaveden vesiosuuskunnan toiminta-alueelle Vaajasalon saareen. Vuoden 2013 vedenottomäärä oli noin 38 m 3 /vrk eli noin m 3 /v. Pumpatusta vesimäärästä noin 70 % menee Neuronin kulutukseen, jossa käyttäjämäärä on noin 80 henkilöä. Kuvassa 1 on esitetty vedenottomäärän kehitystä vuosina

6 Kuopion kaupunki 5 (17) m 3 / vrk Vedenottomäärä Kuva 1. Vedenottomäärän kehitys vuosina Neuronin oma kulutus pysyy vuosittain melko tasaisena. Vaihtelua vedenottomäärissä aiheuttaa Itä-Kallaveden vesiosuuskunnalle toimitettavan veden määrän vaihtelu. Toisaalta Itä-Kallaveden osuuskunta on lisännyt vedenostoa Kuopion Veden Tuirankankaan ottamolta, mikä käy ilmi kuvan vedenottomäärän puoliintumisena vuonna Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu sekä tarkkailu Pohjaveden pinnankorkeus ja laatu Kotkatniemen pohjavesialueella on tehty pohjavesitutkimus vuonna 1983 Kuopion kaupungin sekä Vaajasalon epilepsia- ja kuntoutussairaalan toimesta (nykyisin Neuron). Koepumppaukset aloitettiin syyskuussa 1983 ja ne kestivät 26 vuorokautta. Koepumppauksesta saatujen tietojen perusteella pumppauspaikan antoisuus olisi kuivinakin aikoina vähintään m 3 /vrk. Vedenotolla ei arvioida olevan vaikutusta ympäristön pohjaveden pinnankorkeuteen. Varavesilähteeksi on ehdotettu Kurkiharjun pohjavesialueella sijaitsevaa Riihilahteen purkavaa lähdettä. Koepumppauksen aikana otettiin viisi vesinäytettä. Tutkimuksissa vesi todettiin laadultaan hyväksi pohjavedeksi. Raakavesi oli pehmeää eikä siinä havaittu suuria pitoisuuksia rautaa (0,01 0,11 mg/l) tai mangaania (0,006 0,010 mg/l). Hygieeninen laatu oli moitteetonta. Vedenkäsittelymenetelmäksi ehdotettiin hiilihapon neutraloimista veden syövyttävien ominaisuuksien poistamiseksi. Vuonna 1983 tehdyn pohjavesitutkimuksen aikana asennetut havaintoputket eivät ole enää toimintakuntoisia ja osa putkista on hävinnyt. Alueella ei kuitenkaan sijaitse sellaisia riskejä, joiden vuoksi laatunäytteiden mahdollistavien havaintoputkien asentaminen olisi tarpeen.

7 Kuopion kaupunki 6 (17) Valvontatutkimusohjelman mukainen tarkkailu ja tulokset Kotkatniemen pohjavesialueen talousveden laatua seurataan terveydensuojeluviranomaisen kanssa yhteistyössä laaditun valvontatutkimusohjelman mukaisesti (sosiaalija terveysministeriön asetus 461/2000). Kotkatniemen pohjavesialueen valvontatutkimusohjelma on laadittu 90-luvun alkupuolella ja sitä on tarkastettu viimeksi Valvontatutkimusohjelmaan kuuluu käyttötarkkailu sekä jatkuva ja jaksottainen valvonta. Valvontatutkimusohjelman mukaisia käyttötarkkailun näytteitä otetaan vedenottamon hanan raakavedestä ja yhdestä verkostopisteestä neljä kertaa vuodessa. Määritettävät parametrit ovat Escherichia coli, koliformiset bakteerit, bakteeripesäkkeiden lukumäärä, lämpötila, väri, ph, rauta, mangaani, COD Mn, alkaliteetti, veden kovuus ja vapaa hiilidioksidi. Jatkuvassa valvonnassa näytteitä otetaan joka toinen vuosi ja jaksottaisessa seurannassa joka viides vuosi. Näytteitä otetaan Neuronin vesijohtoverkostosta kahdesta valvontapisteestä. Jatkuvan valvonnan ja jaksottaisen seurannan näytteitä ei ole tässä analysoitu. Lähteestä pumpattava raakavesi on hapanta sekä mangaani- ja rautapitoista. Mangaani ja rauta aiheuttavat veden värjääntymistä ja pahaa makua. Korkeat pitoisuudet johtuvat yleensä maaperän vähähappisuudesta. Raakavedenlaatu käyttötarkkailututkimuksissa vuosina on esitetty taulukossa 1. Taulukoiden 1 ja 2 tietoja on verrattu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (STMA 461/2000) mukaisiin laatuvaatimuksiin ja -suositusarvoihin talousvetenä käytettävälle vedelle sekä vesienhoitoasetuksen (VHA 1040/2006, muutos 341/2009) liitteen 7A mukaisiin ympäristölaatunormeihin pohjavedelle niiltä osin kuin laatuominaisuuksista on ollut tietoa. Parametri, yksikkö Roinilan vedenottamo STMA 461/2000 n Ka Min Max vaatimus*/ suositus Escherichia coli, pmy/100 ml 47 0, * Enterokokit, pmy/100 ml * Koliformiset bakteerit, pmy/100 ml 47 0, Pesäkkeiden lkm, pmy/ml 47 12, Lämpötila, C 43 6,9 4,8 14,6 ei epätavallisia muutoksia ph 34 6,2 6 8,9 6,5 9,5 Alkaliteetti, mmol/l 32 0,3 0,27 0,6 Hiilidioksidi, mg/l 31 28, CODMn, mg/l 11 0,4 0 1,6 5 Kovuus, mmol/l 31 0,2 0,17 0,52 Rauta, µg/l , Taulukko 1. Kotkatniemen vedenottamon raakaveden laatu vuosina (valvontatutkimusohjelma). Ympäristölaatunormit pohjavedelle, VNA (341/2009)

8 Kuopion kaupunki 7 (17) Mangaani, µg/l 19 21, Sähkönjohtavuus, µs/cm 2 63, Vuonna 2012 heinäkuussa raakavedessä ja ylävesisäiliössä havaittiin koliformisia bakteereita sekä E. coli -bakteereita verkostonäytteessä. Itä-Kallaveden verkostosta otetuista kahdesta näytteestä toisesta löytyi myös enterokokkibakteereita. Laitos suoritti talousveden klooridesinfioinnin ja vesijohtoverkoston huuhtelun. Vedenlaadunhäiriö oli aiheutunut todennäköisesti pintavesien pääsystä pohjavesikaivoon. Tapauksen seurauksena alueella tehtiin huomattavia maanmuokkaustoimenpiteitä pintavesien pois johtamiseksi. Ojituksen seurauksena humuspitoisuus raakavedessä on vähentynyt. Taulukossa 2 on esitetty Oiva-rekisterin vedenlaatutietojen vuosikeskiarvoja vuosilta ja suojelusuunnitelman laatimisen yhteydessä otetun laatunäytteen tulokset vuodelta Näytteenottopisteenä kaikissa näytteissä on ollut ottamon hana. Taulukko 2. Vedenlaatutiedot vuosilta (Oiva) ja vuodelta Parametri, yksikkö Ottamon hana n Ka Min Max Alkaliteetti, mmol/l 7 0,3 0,28 0,33 Ammonium typpenä (NH4-N), mg/l Asiditeetti, mmol/l 7 0,71 0,66 0,79 Ottamon hana STMA 461/2000 vaatimus*/ suositus Ympäristölaatunormit pohjavedelle, VNA (341/2009) 1 0,005 0,005 0,005 < 0,004 0,4 0,2 Escherichia coli, kpl/100 ml 7 0,1 0 0,3 0 Enterokokit, kpl/100 ml 3 0,0 0,0 0,0 0 Hapen kyllästysaste, kyll.% Happi, liukoinen, mg/l 1 7,8 7,8 7,8 6,9 Heterotrofiset bakteerit, kpl/ml 7 10,6 0, Kalsium + magnesium, mmol/l 7 0,21 0,18 0,26 Kemiall. hapen kulutus CODMn, mg/l 6 1,46 1 3,3 1,1 5 Kloridi, mg/l 1 1,2 1,2 1,2 1, Koboltti, µg/l 1 0,14 0,14 0,14 < 0,50 2 Kokonaistyppi, mg/l 1 0,48 0,48 0,48 0,47 Koliformiset bakteerit, kpl/100ml 7 0,17 0 0,5 0 Kupari, µg/l 2 27, * 20 Lyijy, µg/l ,3 10 * 5 Lämpötila, C 7 6,9 6,0 8,3 6,1 Mangaani, µg/l 7 19,58 9, Nikkeli, µg/l 1 2,3 2,3 2,3 1,6 20 * 10 Nitraatti mg/l 1 1,9 50 * Nitraatti typpenä, mg/l 1 0,43 0,43 0,43 11 * Nitriitti mg/l 1 < 0,007 0,5 * Nitriitti typpenä, mg/l 1 0,005 0,005 0,005 0,15 * ph 7 6,1 6,1 6,2 6,2 6,5 9,5

9 Kuopion kaupunki 8 (17) Rauta, µg/l Sameus, FNU 2 1,16 0,62 1,7 < 0,2 (NTU) käyttäjien hyväksyttävissä, eikä epätavallisia muutoksia Sulfaatti, mg/l Sähkönjohtavuus, µs/cm 3 63, Väriluku, mg Pt/l 4 6, < 5 Antimoni, µg/l < 0,50 5,0* 2,5 Arseeni, µg/l < 1,0 10* 5 Elohopea, µg/l < 0,10 1,0* 0,06 Kadmium, µg/l < 0,10 5,0* 0,4 Kromi, µg/l < 1,0 50* 10 Radon, Bq/l < 30 Sinkki, µg/l TOC, mg/l 1,6 ei epätavallisia muutoksia Kuopion alueen maaperässä olevan kuparin määrä vaihtelee alueittain. Eniten kuparia maaperä sisältää luode-kaakkosuunnassa kulkevalla, Kuopion aluetta halkovalla vyöhykkeellä. Tällä vyöhykkeellä ovat myös maaperän luontaiset koboltti-, nikkeli-, fosforija magnesiumpitoisuudet jonkin verran suuremmat kuin Suomen maaperässä keskimäärin. Huolimatta tästä, haitallisten aineiden pitoisuudet alittavat STMA:n vaatimukset ja suositukset. Kuparin pitoisuuden osalta ympäristölaatunormi on ylittynyt vuosien 2008 ja 2012 mittauksissa. 1.5 Pohjavesialueen maankäyttö Kaavatilanne ja kunnallisten määräysten maankäyttörajoitukset Kaavoituksella ohjataan rakentamista ja maankäytön sijoittumista. Kotkatniemen pohjavesialueella voimassa olevia kaavoja ovat Kuopion seudun maakuntakaava sekä Kuopion maaseudun yleiskaava Itäranta. Maakuntakaava Kotkatniemen pohjavesialueella on voimassa Kuopion seudun maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa (kuva 2), alue on alueen erityisominaisuutta osoittavalla merkinnällä Tärkeä pohjavesialue, pv ja vedenottamo -kohde.

10 Kuopion kaupunki 9 (17) Kuva 2. Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta. Yleiskaava Alueella on voimassa myös Kuopion maaseudun yleiskaava Itäranta, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Kaavassa pohjavesialue on osoitettu osaaluemerkinnällä Pohjavesialue pv. Alueella on noudatettava erityisiä pohjaveden ja vedenhankintavesistön suojeluun tähtääviä kaavamääräyksiä (237, 238, 116, 251 ja 303), jotka ovat samat kaikilla ns. vanhan Kuopion yleiskaavassa olevilla pohjavesi- ja valuma-alueilla. Pohjavesialueen sisällä maankäytön pääkäyttötarkoituksena on maa ja metsätalousalue (M). Eteläiseen reuna-alueeseen kuuluvat myös alueet maa- ja metsätalousalue, lomaasutusalue ja peltoalue (M-2 ja MT). Alueilla on voimassa maankäyttömääräykset 108 ja 110. Kuvassa 3 on esitetty Itärannan yleiskaavan mukainen pohjavesialueen rajaus, joka on esitetty pistekatkoviivalla ja tunnuksella pv. Kuvassa 4 on valtion ympäristöhallinnon rajaus, jossa pohjavesialue on merkitty sinisellä katkoviivalla ja varsinainen muodostumisalue yhtenäisellä viivalla. Maakuntakaavan ja yleiskaavan pohjavesialuerajaukset ovat yhdenmukaiset valtion ympäristöhallinnon rajauksen kanssa.

11 Kuopion kaupunki 10 (17) Kuva 3. Itärannan yleiskaavan mukainen pohjavesialuerajaus. Kuva 4. Valtion ympäristöhallinnon mukainen pohjavesialuerajaus. Rantakaavoja ja maaseutualueiden yleiskaavoja päivitetään noin viiden vuoden välein, jolloin yleiskaavaan tehdään pienialaisia tilakohtaisia muutoksia ja viedään ne päätöksentekoon. Vuosina 2001 ja 2007 tehdyistä muutoksista yksikään ei sijoitu Kotkatniemen pohjavesialueelle.

12 Kuopion kaupunki a Kotkatniemii Julkinen 11 (17) Asema- ja ranta-asemakaava Kotkatniemen pohjavesialueella a ei ole asema- tai ranta-asemakaavoja. Kunnallisten määräysten maankäyttörajoitukset Kuopion ympäristönsuojelumääräyksiin sisältyy seuraava Kotkatniemen pohjavesialu- etta koskeva erityismääräys: Yhtenäinen hakkuuaukioo saa pohjavesialueilla olla tilakohtaisesti enintään kol- men hehtaarin suuruinen. Hakkuuaukioon luetaan kaikkii sellaiset alueet, joilla ei ole varttunutta taimikkoa. Maaperän muokkauksissa onn käytettävää mahdolli- simman kevyttä muokkausmenetelmää, jossa paljastettavan mineraalimaan osuus voi olla korkeintaan 20 % (11. 2 ). Kotkatniemen pohjavesialuetta koskevat myös kaikilla Kuopion pohjavesialueilla voi- massa olevat kunnalliset pohjavesialuemääräykset. Ko. määräysten sisällöstää on kerrot- tu tarkemmin suojelusuunnitelman yleisessä osassa kohdassa Nykyinenn maankäyttö Kotkatniemen pohjavesialueen päämaankäyttömuoto on metsätalous, jota pohjavesi- alueen pinta-alasta on noin 87 %. Maatalouden osuuss on 9 %. Lopulle 4 %:lle sijoittuuu loma- ja vakituisen asutuksen alueet sekä muussa käytössä olevat maa-alueet. Maan- käyttömuodot ovat esitetty kuvassa 5. 3 % 1 % 9 % Metsämaa 45,6 ha Asutus 0,5 ha Maatalousmaa 4,8 ha Muutt alueet 1,5 ha 87 % Kuva 5. Maankäyttömuodot Kotkatniemenn pohjavesialueella. Kotkatniemen pohjavesialue onn yksityisessä maanomistuksessa.. Vedenottamoalue on vuokrattu Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronille. N PL Kuopio Suokatuu 42 A Laskutusosoite PL Kuopio

13 Kuopion kaupunki 12 (17) 2 SUUNNITELMA-ALUEEN TOIMINNAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT RISKIT Tähän lukuun on koottu tiedot Kotkatniemen pohjavesialueelle sijoittuvista toiminnoista sekä arvioitu niiden aiheuttamia riskejä pohjaveden muuttumis- ja pilaantumisvaaran sekä vedenoton kannalta. Toimintojen kartoitukset on tehty kesällä 2013 sekä keväällä Toiminnat on esitetty kartalla suunnitelman liitteenä Asutus Rakennuskanta ja rakentaminen Kotkatniemen pohjavesialueella ei sijaitse asutusta. Alueella sijaitsee vuonna 1985 rakennettu vedenottamorakennus. Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 250 metrin päässä vedenottamosta. 2.2 Maatalous Nykytilanne Sydän-Savon maaseutupalveluilta saatujen tietojen mukaan Kotkatniemen pohjavesialueella on kaksi peruspeltolohkoa, jotka eivät ole viljelyssä. Lohkot ovat osittain hevosten laidunalueena Maatalouden riskien arviointi Pohjavesialueella sijaitsevista peltolohkoista muodostuva riski vedenottotoiminnalle ja pohjaveden laadulle on vähäinen. 2.3 Metsätalous Nykytilanne Metsäkeskukselta saatujen tietojen mukaan Kotkatniemen pohjavesialueella on metsämaata noin 45,6 hehtaaria. Alue on maastotyypiltään kangasmaata ja pääpuulajit ovat mänty ja lehtipuut. Kehitysluokaltaan eniten on nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää, jota on 90 % metsämaasta. Uudistuskypsää metsää on melko vähän, noin 6 % metsämaasta. Kuvassa 6 on esitetty Kotkatniemen pohjavesialueella olevan puuston hakkuumahdollisuudet vuosille Mahdollisten hakkuualueiden pinta-ala on yhteensä noin 36,5 hehtaaria, josta arvioituja avohakkuita on noin 4,3 hehtaaria ja harvennushakkuita 32,1 hehtaaria. Toteutuvien hakkuiden määrä riippuu kuitenkin metsänomistajista.

14 Kuopion kaupunki a Kotkatniemii Julkinen 13 (17) 20 % 10 % 46 % Ensiharvennus 21,0 ha Harvennushakkuu 11,1 ha Avohakkuu 4,3 ha Ei toimenpiteitä 9,1 ha 242 % Kuva 6. Pohjavesialueelle mahdollisesti suunnitellut hakkuut h vuosille Maanmuokkaustavoista, ojituksen tarpeellisuudesta jaa lannoitustavoista ei ole tietoa Metsätalouden riskien arviointi Metsätalouden toimintojen muodostama riski Kotkatniemen pohjavesialueelle on vä- häinen. Alueella arvioitu päätehakkuiden pinta-ala seuraavan kymmenen vuodenaika- na on noin 8 % (n. 4 ha) kokoo pohjavesialueen pinta-alasta. Tasaisesti vuosittain ja- kaantuvatt puuston harvennus- ja päätehakkuut eivät aiheuta a ko. alueella todennäköistää pohjaveden pilaantumisvaaraa. Hakkuuajankohdan valinnassa, hakkuuaukion koossa, mahdollisessa maapohjan käsittelyssä sekä torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytössää on otettava ympäristönsuojelumääräysten mukaisestii huomioonn pohjaveden suojelu- tarve. Metsätalouden pohjaveden pilaantumisvaara aiheuttavia toimintoja ovat päätehakkuut, mahdolliset kunnostusojitukset,, lannoitukset ja muu maanmuokkaus. Nämä vaikutta- vat ravinteiden huuhtoutumiseen, valumavesien lisääntymiseen sekä pohjaveden mää- rän muutoksiin. Hakkuutähteiden korjuuu pienentää hakkuunn ravinnehuuhtoumia, mutta toisaalta kantojen nosto kasvattaa eroosioriskiää ja saattaa lisätä kuormitusta. Li- säksi metsätyökoneiden käyttöön liittyy öljyvahingonn vaara ja sitä kautta pohjaveden pilaantumisvaara. PL Kuopio Suokatuu 42 A Laskutusosoite PL Kuopio

15 Kuopion kaupunki 14 (17) 2.4 Öljy- ja polttoainesäiliöt ja sähkönjakelumuuntajat Nykytilanne Öljy- ja polttoainesäiliöt Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ja Kuopion kaupungin rakennusvalvonnan tietojärjestelmän mukaan Kotkatniemen pohjavesialueella ei sijaitse maanpäällisiä tai maanalaisia öljy- tai polttoainesäiliöitä. Sähkönjakelumuuntajat Pohjavesialue sisältyy Savon Voima Oy:n sähkönjakelun toiminta-alueeseen. Yhtiöltä saadun tiedon mukaan Kotkatniemen pohjavesialueella sijaitsee yksi sähköyhtiön omistama sähkönjakelumuuntaja (taulukko 3). Muuntaja on malliltaan koppimuuntaja. Kooltaan se on 50 kilowattia ja se sisältää öljyä noin 67 kilogrammaa. Koppimuuntajalla öljysuojaus on toteutettu kiinteällä suojakaukalolla. Taulukko 3. Kotkatniemen pohjavesialueella sijaitsevan muuntajan tiedot. Tunnus Rakenne Rakentamisvuosi Öljysuojaus Muuntaja (kva) Öljymäärä (noin kg) Etäisyys vedenottamolle (m) Koppi 2010 On Öljy- ja polttoainesäiliöiden sekä sähkönjakelumuuntajien aiheuttamien riskien arviointi Muuntajasta aiheutuva riski pohjavedelle on kohtalainen. Muuntajien sisältämä mineraaliöljy, jota käytetään eristeenä ja jäähdytysaineena, aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaran. Vedenottamoa lähin sähkönjakelumuuntaja on tyypiltään kiinteällä suojakaukalolla varustettu koppimuuntaja. 2.5 Tie- ja vesiliikenne Nykytilanne Tieliikenne Kotkatniemen pohjavesialueella on sorapintaiset Kurkiharjun-, Kotkatniemen- ja Kurkiniementiet. Teiden yhteispituus alueella on noin kaksi kilometriä. Nopeusrajoitus alueella on 40 km/h. Tieliikennemääriä ei ole laskettu, mutta voidaan arvioida, että pohjavesialueen läpi kulkeva liikenne on talvisaikaan vähäistä, sillä Kotkatniemen alueella on vain kaksi ympärivuotista asuntoa. Kesäisin liikenne on vilkkaampaa, sillä loma-asuntoja alueella on noin parikymmentä.

16 Kuopion kaupunki 15 (17) Pohjavesialueella olevia teitä ei suolata eikä tienhoidossa käytetä muitakaan kemikaaleja (rikkaruohontorjunta). Alueella ei ole poliisin vahinkotilaston mukaan sattunut yhtään liikenneonnettomuutta vuosina Alueella ei ole pohjavesialue-merkkejä eikä pohjavesisuojauksia ole rakennettu. Vesiliikenne Alueella ei ole vesiliikennettä Liikenteen riskien arviointi Liikenteestä aiheutuva pilaantumisvaara pohjavedelle on vähäinen. Koska liikennemäärät ja ajonopeudet ko. alueella ovat vähäisiä, pohjaveden pilaantumisvaaraa ja vedenottamon toimintaa vaarantavan onnettomuuden todennäköisyys alueella on pieni. 2.6 Maa-ainesten otto Kotkatniemen pohjavesialueella ei sijaitse maa-ainesten ottoa. 2.7 Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Kotkatniemen pohjavesialueella ei sijaitse tunnettuja pilaantuneita maa-alueita Maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI-rekisterin) mukaan. 2.8 Muut toiminnot Pohjavesialueella ei sijaitse muita toimintoja, kuten yrityksiä tai vapaa-ajan harrastealueita. Pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä on kuitenkin ollut vuosituhannen vaihteessa kaksi valtausaluetta. Pääasiallisesti valtausalueilta on etsitty kimberliittiesiintymiä (timantteja). Pitoisuudet ovat tutkimuksissa olleet kuitenkin niin vähäisiä, että valtauksista on luovuttu. 2.9 Ilmastonmuutos Kotkatniemen pohjavesialue ei sijaitse Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemän tulvariskikartoituksen mukaan tulvavaara-alueella.

17 Kuopion kaupunki 16 (17) 3 SUUNNITELMA-ALUETTA KOSKEVAT TOIMENPIDESUOSITUKSET Seuraavaan taulukkoon (taulukko 4) on koottu Kotkatniemen pohjavesialueen toimintoja koskevat toimenpidesuositukset. Kuopion kaikille pohjavesialueille yhteiset toimenpidesuositukset on esitetty suojelusuunnitelman yleisen osan kohdassa 7. Lisäksi pohjavesialueita koskevat sitovat kunnalliset määräykset, joista on selostettu yleisen osan kohdassa 6.2 Taulukko 4. Pohjavesialueen riskitoimintoja koskevat toimenpide-ehdotukset ja toimintasuositukset. Toiminta Toimenpidesuositus Vastuutaho Aikataulu Maatalous Pohjavesialueella vältetään uusien peltoalueiden raivausta. Kiinteistönomistajat jatkuvaa Muu Vedenottamoalue aidataan. Suomen aivotutkimus ja kuntoutuskeskus Neuron

18 Kuopion kaupunki 17 (17) 4 LÄHTEET Selvitykset ja suunnitelmat Kuopion kaupunki, Savon Suunnittelu Oy Pohjavesitutkimus 3073, Vaajasalon epilepsia- ja kuntoutussairaala. Isto Mononen, Kuopion kaupunki Valvontatutkimusohjelman mukainen tarkastuskertomus, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron. Kuopion kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen Maankäyttösuunnitelmat Ympäristöministeriö , Kuopion seudun maakuntakaava Ympäristöministeriö , Kuopion Itärannan yleiskaava, kartta 6, Kurkiharju, Ranta-Toivala, Jännevirta. Tietojärjestelmät ja aineistot Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA, Maaperän tilan tietojärjestelmä MATTI, Kuopion kaupungin paikkatietopalvelu TAAVI Geologian tutkimuskeskuksen maaperä- ja kallioperätutkimusaineistot, Linkit wwwi.ymparisto.fi/psavo/maa/kamara/kemiaa.htm

19

20

21

22

23