Grönfors-Roos Terttu jäsen Haapanen Noora Jäsen. Ilomäki-Piirilä Hannele jäsen. Makkonen Maarit jäsen. Nieminen Mikki jäsen. Viljanen Kaarina jäsen

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta AIKA klo 18:00-19:12 PAIKKA Kaupungintalo Monkola, Riihi, Karstuntie 4, LOHJA OSALLISTUJAT LÄSNÄ Aho Jarmo puheenjohtaja Luoma Pekka jäsen Grandell Rolf jäsen Grönfors-Roos Terttu jäsen Haapanen Noora Jäsen Hägg Toni jäsen Ilomäki-Piirilä Hannele jäsen Kopra Tapani jäsen Makkonen Maarit jäsen Merilä Pertti jäsen Nieminen Mikki jäsen Niskala Kaisa jäsen Viljanen Kaarina jäsen MUUT Sassi Jukka Kaupunginhallituksen varaedustaja Savela Jussi tekninen johtaja esittelijä Jantunen Jere ruoka- ja asiantuntija siivouspalvelupäällikkö Lehtonen Jorma vesihuoltopäällikkö asiantuntija Lötjönen Seppo katupäällikkö asiantuntija Rönkä-Nieminen Raija hallintopäällikkö asiantuntija Andersson Maritta toimistosihteeri pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT :t ALLEKIRJOITUKSET Jarmo Aho Puheenjohtaja Maritta Andersson Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Lohja Hannele Ilomäki-Piirilä Tapani Kopra PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Lohjan asiakaspalvelukeskuksessa Maritta Andersson, toimistosihteeri

2 PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta KÄSITELLYT ASIAT Sivu 61 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Lohjan kaupungin metsäsuunnitelma Pienten ulkopalvelujen verkko Veijolantien katusuunnitelmat Haukilahden, Valon, Hiidenrannan ja Hiidensalmen jätevesipumppaamojen vesien johtamisen vaihtoehdot 67 Ruoka- ja siivouspalvelujen tuotantojärjestelmän muutoksesta johtuva organisaatiomuutos 68 Harjun koulun ent. hammashoitotilojen muuttaminen opetustiloiksi Ojamon koulun teknisen työn luokan muutostyöt Entisten hätäkeskuslaitoksen tilojen käyttö Paloniemen sairaalan vuokrasopimuksen jatkaminen Kaupungin virastojen kesäaukiolo vuonna Vuoden 2015 talouden ja toiminnan katsaus Selvitys toiminnasta ja työtilanteesta maaliskuulta Yksityistiejaoston pöytäkirjat sekä viranhaltijapäätökset Tiedotusluontoiset asiat Ojaniitunkadun ja Rajamäenkadun kevyen liikenteen väylän rakentaminen, urakoitsijan valinta 78 Päällystysurakoitsijan valinta

3 PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus TEKLA Tj Kokous todetaan laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksyttiin.

4 PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Pöytäkirjantarkastajat TEKLA Pöytäkirja tarkastetaan kokousta seuraavana perjantaina teknisessä toimessa. Kokouksen puheenjohtajan tulee ensin allekirjoittaa pöytäkirja. Pöytäkirja pidetään nähtävänä asiakaspalvelukeskuksessa kokousta seuraavana tiistaina viraston aukioloajan ja mikäli ao. päivä on pyhäpäivä, seuraavana arkipäivänä. Tj Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan teknisen lautakunnan jäsenet Hannele Ilomäki-Piirilä ja Tapani Kopra. Hyväksyttiin.

5 PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Lohjan kaupungin metsäsuunnitelma / /2013 TEKLA Lohjan kaupungin metsäsuunnitelma vuosille on päivitetty Met sän hoi to yh dis tys Länsi-Uusimaan toimesta. Suunnitelman suuren pinta-alan vuoksi suunnitelma on jaettu kolmeen alueeseen; Lohjan alue, Num men ja Pusulan alue sekä Sammatin ja Karjalohjan alue. Lohjan kaupungin metsäsuunnitelmassa on mukana talous- ja puis to metsät sekä hiukan tontteja ja muita maa- ja vesialueita. Met sä suun ni tel massa on näiden alueiden puusto- ja kuviotiedot. Varsinaisia metsän hakkuuja hoitotoimenpiteitä on laadittu lähinnä talousmetsille. Kaavoitetuista puisto met sis tä laaditaan hoitosuunnitelmat erikseen. Metsäsuunnitelmassa on huomioitu luontoarvot, ulkoilu- ja virkistyskäyttö se kä hyvän metsänhoidon suositukset. Kaavoitettujen puistometsien li säksi useimmat talousmetsät toimivat kaupunkilaisten virkistyskäytössä, joka huo miodaan hakkuusuunnitelmissa. Suurimpia yleisessä virkistyskäytössä olevia metsäalueita ovat Harju (n. 125 ha), Karnaistenkorpi (166,3 ha) ja Keräkankare (61,3 ha). Muita suuria met sä ti lo ja ovat mm. Nummi / Pusulan alueella: Rausjärvi (98,7 ha) ja Ta ka met sät (153,4 ha ja 172,4 ha), Lohjan alueella; Paloniemi (132,2 ha) ja Vol sin nie mi (n. 130 ha) sekä Sammatissa Lohilampi (85,6 ha). Metsäsuunnitelma on sähköisessä muodossa. Metsäsuunnitelmaa päi vi tetään Mhy:n toimesta säännöllisesti hoito- ja hakkuutöiden jälkeen. Kaupun ki käyttää metsäsuunnitelmaa internetin kautta osoitteessa Metsäsuunnitelman liitetiedostoina on alueittain yhteenvetotiedot: - Tilat rekisterinumeroineen - Pinta-alat - Puuston kehitys Puusto puutavaralajeittain Kasvupaikat Puuston kehitysluokat Puustotiedot kehitysluokittain Hakkuut Hakkuupinta-ala ja hakkuukertymä hakkuutavoittain - Metsänhoitotyöt Metsänhoitotyöt ryhmittäin Kesällä 2014 tehdyn päivityksen mukaan metsäsuunnitelmassa on ta lousmet sää 2001,4 ha, jossa on metsämaata (Mm) 1 854,8 ha, kitumaata (Km) 82,5 ha, joutomaata (Jm) 64,1 ha, lisäksi metsäsuunnitelmassa on puis tomet sää (Pm) 462,9 ha, muita (Muut) alueita 182,6 ha.

6 PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Alue Mm Km Jm Pm Muut Lohja 721,8 31,6 40,4 442,3 159,8 Nummi / Pusula 893,3 39,0 12,0 20,6 2,4 Sammatti / Karjalohja 239,7 11,9 11,7 20,4 Yhteensä 1 854,8 82,5 64,1 462,9 182,6 Puuston kehitys Alue Alkupuusto m3 Hakkuumäärä m3 Loppupuusto m3 Lohja Nummi / Pusula Sammatti/Karjalohja Yhteensä Puuston kehitysluokat hehtaareina Kehitysluokka Lohja Nummi / Sammatti / Yhteensä Pu su la Kar ja loh ja Uudistusala / taimikko 192,8 193,1 78,4 464,3 alkujakauma Uudistusala / taimikko 176,1 252,2 72,7 501,0 loppujakauma Nuori kasvatusmetsä 118,7 119,4 41,9 280,0 alkujakauma Nuori kasvatusmetsä 135,7 72,8 24,7 233,2 loppujakauma Varttunut kasvatusmetsä 97,0 440,1 62,3 599,4 alkujakauma Varttunut kasvatusmetsä 107,5 355,8 76,0 539,3 loppujakauma Uudistuskypsä metsä 315,3 140,1 57,1 512,5 alkujakauma Uudistuskypsä metsä loppujakauma 312,7 217,3 68,2 598,2 Talousmetsien hakkuutavat hehtaareina Hakkutapa Lohja Nummi / Sammatti / Yhteensä Pu su la Kar ja loh ja Ylispuu 21,8 22,5 4,3 48,6 Ensiharvennus 83,8 89,6 14,2 167,6 Harvennus 106,4 210,7 12,4 329,5 Avo 20,1 92,5 112,6 Siemenpuu 22,5 16,3 38,8 Erikois /suojuspuu / kaistale 1,7 0,6 2,3

7 PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Hakkuiden kantorahatulot Alue Kantorahatulo Lohja Nummi / Pusula Sammatti / Karjalohja Yhteensä Metsänhoitotöiden kustannukset Toimenpide Lohja Nummi / Sammatti / Yhteensä Pu su la Kar ja loh ja Luontainen uudis ta mi nen Kylvö Istutus Raivaus Maanpinnan käsit te ly Uudistamisen var mis ta mi nen Taimikon hoito ja -kun nos ta minen Muu mh-työ Yhteensä Metsäsuunnitelma hakkuiden vuosittainen keskimääräinen kan to ra ha tu lo on / v ja metsänhoitotöiden keskimääräiset kustan nuk set ovat ,7 / v. Suurimmat tulotavoitteet ajoittuvat met säsuun ni tel man loppujaksolle. Suunnitelman alkuvuosien realistinen netto hak kuu ta voi te (Kirsti Puustinen) Erikseen jaettavat asiakirjat: - otteita metsäsuunnitelmasta Tj Tekninen lautakunta päättää Tj a) asettaa Lohjan kaupungin metsänhoitosuunnitelman kaupun gin kotisivuille nähtäväksi, b) päättää Lohjan kaupungin metsäsuunnitelman hyväksymisestä seu raavas sa kokouksessa Tekninen lautakunta päättää asettaa Lohjan kaupungin metsänhoitosuunnitelman kaupungin kotisivuille nähtäväksi. Johtava kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo

8 PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta TEKLA Kaupunkisuunnittelulautakunta on antanut seuraavan lausun non metsänhoitosuunnitelmasta. "Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti antaa seuraavan lausun non: Erityisesti taajamissa ja niiden vaikutusalueilla tulisi metsäsuunnittelussa tar kas tel la metsätalousnäkökulman ohella aiottujen toimenpiteiden vai kutuk sia virkistyskäytön ja alueilla olevien maisema- ja ympäristöarvojen näkö kul mas ta. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että päätehakkuista tulee pidät täy tyä, mikäli on oletettavaa, että päätehakattavaksi suunnitellun kuvion maan käyt tö tulee muuttumaan vuoden kuluessa hakkuusta voimaan astunut uudistettu metsälaki edellyttää edelleen metsän uu dis ta mis ta päätehakkuun jälkeen, jos alue säilyy metsätalouskäytössä. Mi kä li alueen maankäyttö muuttuu, poistuu myös uudistamisvelvoite. Tämän vuoksi on järkevää pidättäytyä päätehakkuista niillä kuvioilla, joihin koh dis tuu maankäytön muutospaineita lähitulevaisuudessa." Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunta on antanut seu raavan lau sun non metsäsuunnitelmasta: "Ympäristö- ja rakennuslautakunta pitää erittäin myönteisenä, että met säsuun ni tel ma on ollut nyt ensimmäistä kertaa yleisesti näh tä vil lä ja siitä on myös pyydetty eri hallintokuntien lausuntoja. Lau ta kun ta muistuttaa, että jo pie nil lä kin lähivirkistysalueiden metsiköillä on tutkimusten mukaan todettu huo mat ta vaa merkitystä ihmisen hy vin voin nil le sekä uupumuksen ja masen nuk sen ehkäisyssä. On hyvä, et tä kaupunkilaisilla on ollut mah dol lisuus ottaa kantaa asiaan, sillä kau pun gin metsistä tulee olla myös iloa ja vir kis tys ar voa käyttäjille. Metsäsuunnitelmaan tulee laittaa pysyväksi ehdoksi, että hakkuissa nouda te taan Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksia. Etenkin no ro jen, pu rojen kalliojyrkänteiden ja vesistöjen varrelle jätettävien suo ja vyö hyk kei den osal ta käytäntö on vaihdellut. Metsäsuunnitelmaan tu lee laatia sel keämmät ja yksityiskohtaisemmat yhteiset pelisäännöt mi ten suo si tuk set otetaan huomioon missäkin tapauksessa. Uutena käytäntönä tulee ottaa Tapion suosituksien mukaisesti myös metsän hoi don laadunhallinta, jossa ennen kuviokohtaista hakkuita pi de tään aloi tus ko kous, jossa mukana on tapauskohtaisesti myös ym pä ris tön suo jelun tulosalueen ja kaavoituksen edustaja. Ko kouk ses sa käsitellään mm. alu een rajausta työlajikohtaisesti, käytettävät työ me ne tel mät ja eri tyis toiveet sekä huomioitavat luonto- ja vir kis tys ar vot. Lautakunta esittää, että entisen Karjalohjan kunnan kaupungin met sis sä teh täi siin vastaava Metso-kartoitus, mikä on tehty entisen Loh jan kau pungin, Sammatin kunnan ja Nummi-Pusulan kunnan alueilla. Li säk si jo teh tyjen Metso-kartoituksen tulokset tulee siirtää met sä suun ni tel maan.

9 PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Uusi metsälaki mahdollistaa myös eri-ikäisrakenteisen (ns. jatkuva kas vatus) metsän käsittelyn. Metsäsuunnitelmassa ei ole mietitty mil le kau pungin metsäalueille ko. käsittelymenetelmä sopii ja voitaisiin to teut taa. Eri-ikäis ra ken tei nen metsä säilyy pysyvästi peitteisenä. Se si säl tää sa manai kai ses ti kaikissa kehitysvaiheessa olevia puita pie niä taimia, nuoria, vart tu nei ta ja järeitä puita. Eri-ikäisrakenteinen met sän hoi to sopii hyvin mm. virkistys- ja maisemametsien, lä hi vir kis tys aluei den sekä erilaisten luon to koh tei den hoitoon, mutta myös ta lous met sän hoitoon, jolloin tuottoa tu lee useammin, mutta vä hem män kerrallaan. Metsäsuunnitelmaa tulee täy den tää tältä osin ja sel vit tää eri-ikäisrakenteisen metsänkäsittelyn mahdol li suu det ja so vel tu vuu det kaupungin metsissä. Energiapuun korjuussa tulee luopua kokonaan kantojen korjuusta, sil lä vie lä ei ole riittävästi selvyyttä käsittelyn vaikutuksista maaperän ra vin ne talou teen, ravinteiden huuhtoutumiseen vesistöihin eikä luon non mo ni muotoi suu teen. Etenkin suurilla kannoilla on suuri mer ki tys lahopuilla eläville tai sitä hyödyntäville uhanalaisille eliölajeille. Kan not ja juuristo sitoo myös hiil tä ja niillä on positiivinen merkitys hii li nie lui na. Myös hakkuun jälki on mai se mal li ses ti parempi ja siellä on helpompi kulkea kun kannot on jätetty pai kal leen eikä alueelle syn ny suuria kuoppia. Näistä seikoista syntyy lauta kun nan mielestä suu rem pi hyöty kuin kannoista saatavalla taloudellisella hyö dyl lä. Vesistöjen varrella ja pohjavesialueilla tapahtuvista metsien lan noi tuk sis ta tu lee sopia yhteisesti tarkemmin mm. lannoituksen määristä, laa dus ta sekä suojavyöhykkeistä ja missä ei saisi ollenkaan lan noit taa. Metsäsuunnitelmassa on varsin hyvin otettu huomioon eri tyis koh teet, kuten arvokkaat luontokohteet ja metsälakikohteet, eikä niille ole osoitettu vuo sil le hakkuita. Metsäsuunnitelmassa ei kui ten kaan käy selkeäs ti ilmi kuuluuko jokin hoitokuvio ar vok kaa seen luontokohteeseen tai kaa vaan liittyvää luon non suo je lu va rauk seen tai luonnon mo ni muo toi suuskoh tee seen ja mitenkä ne on hak kuis sa otettu huomioon. Myös met sä la kikoh teet on sieltä vaikeasti erik seen löydettävissä ja mitä siellä tullaan te kemään. Met sä suun ni tel maa tuleekin täydentää näiltä osin selkeämmäksi esi mer kik si mer kit se mäl lä ko. hoitokuvio jollakin erityisvärillä tai -mer kinnäl lä. Li sä tie toi hin tai muistiinpanosivuihin tulee sitten tarkemmin selvittää mis tä luontoarvosta, metsälain mukaisesti kohteesta tai kaa va mer kin näs tä on kyse. Taajamien läheisten virkistys- ja puistometsien hakkuista ja hoi to toi men piteis tä olisi hyvä kuulla ennen toteuttamista vielä alueen lä hi asuk kai ta ja alu eel la toimivaa lähidemokratiatoimikuntaa ja asu kas yh dis tys tä. Kuu lemis kir jees sä tulee esittää aiotut hoitotoimet yk si tyis koh tai sem min, mitä siel lä konkreettisesti tehdään, mitä puita ja kuin ka paljon kaadetaan ja mitä säästetään ja mitä raivataan. Metsäsuunnitelmaan tulisi lisätä strategiaosuus, jossa selvennetään yl lä mai nit tu ja pelisääntöjä ja luokiteltaisiin metsiköiden käyt tö tar koi tus. Siinä mää ri tel täi siin mitkä kaupungin metsiköt kuuluvat nor maa liin ta lous met säkäyt töön, mitkä varataan erilaisiin suo je lu tar koi tuk siin ja mitkä vir kis tyskäyt töön. Siinä otettaisiin kantaa myös siihen, mit kä metsäalueet voitaisiin käyt tää maapoliittisesti vaihtomaina tai lait taa jopa myyntiin.

10 PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Ympäristönsuojelun tulosalue on tehnyt jo kauan tiivistä ja hyvää yh teis työtä kaupungin puistopuolen kanssa liittyen kaupungin metsien hoi toon ja hak kui siin. Kyseistä yhteistyötä tulee jatkossa tiivistää ja ot taa huomioon uu sia menettelytapoja ja käytäntöjä. Koska luon to tie tout ta tulee vuosittain li sää, niin lautakunta pitää tärkeänä, että ym pä ris tön suo je lun tulosalue voi ot taa aina vuosittain hyvissä ajoin kan taa tuleviin met sän hoi to toi men pi teisiin, ennen kuin niitä on tar koi tus toteuttaa." Metsäsuunnitelma on ollut kaupungin kotisivuilla nähtävillä ajal la Metsäsuunnitelmasta pyydettiin lausunnot kau pun ki suun nit te lu lau ta kun nal ta ja ympäristö- ja rakennuslautakunnalta. Li säk si asukkailla ja yhdistyksillä oli mahdollisuus antaa suunnitelmasta pa lau tet ta. Lautakuntien lisäksi palautetta antoivat Lohjan seudun ym pä ristö yh dis tys ry, Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki, Karjalohjan luonto ry, Pu su lan Urheilijat -58 ja Jukka Tanner. Teknisen toimen vastine lausuntoihin: 1. Kaupunkisuunnittelulautakunta ja Ympäristö- ja ra ken nus lau ta kunta Puistotoimi, ympäristönsuojelu ja Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaa ry pi ti vät yhteispalaverin metsäsuunnitelmasta annetuista lau sunnois ta ja suunnitelman tarkentamisesta. Kaupungin hakkuissa noudatetaan Tapion Hyvän metsänhoidon suo si tuksia. Nykyisen käytännön mukaisesti vuotuiset hakkuu- ja hoitokohteet tullaan käymään kuviokohtaisesti läpi puistotoimen ja ympäristösuojelun kans sa hyvissä ajoin ennen hakkuiden kilpailutusta ja aloitusta. Kaava-aluei den hakkuista haetaan maisematyölupa ja pyydetään kaa voi tuksen lausunto. Maisematyöluvassa kuullaan lähiasukkaita. Ympäristönsuojelu ja Metsänhoitoyhdistys tarkistavat Karjalohjan alueen met sien Metso-kartoitustarpeen vuoden 2015 aikana. Eri-ikäisrakenteisen (ns. jatkuva kasvatus) metsän käsittelyä toteutetaan koh teis sa, jossa se on mahdollista ja taloudellista. Soveltuvia kohteita olisi mm. Keräkankare, harju ja virkistyskäyttöön liittyvät metsiköt. Talous- ja virkistysmetsissä tehdyissä hakkuissa ei ole korjattu kantoja. Kan to jen korjuu ei ole taloudellista eikä niille ole kysyntää. Tarvittavat lannoi tus koh teet sovitaan tapauskohtaisesti ympäristönsuojelun kanssa. Metsäsuunnitelmassa on huomioitu ja merkitty luontokohteita. Metsälain ar vok kai ta elinympäristöjä ja luontokohteita lisätään vähitellen suun ni telmaan vuotuisten hakkuu- ja hoitotoimenpiteiden päivityksen yhteydessä. Metsäsuunnitelma on jaettu talousmetsiin ja puistometsiin. Varsinaisia hak kui ta on esitetty lähinnä talousmetsiin. Puistometsät ovat kaavassa puis toa ja ne sijaitsevat asutuksen läheisyydessä. Puistometsät pidetään

11 PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta vir kis tys käy tös sä. Kaavoitettujen puistometsien li säk si useimmat ta lousmet sät toimivat kaupunkilaisten virkistyskäytössä, joka huomioidaan hakkuu suun ni tel mis sa. 2. Lohjan seudun ympäristöyhdistys ry, Lohjan lintutieteellinen yhdis tys Hakki, Karjalohjan luonto ry, Jukka Tanner. Metsäsuunnitelma tullaan pitämään kaupungin kotisivuilla nähtävänä toistai sek si. Kotisivuilla olevaa versiota päivitetään 1-2 kertaa vuodessa. Ohjel man toimittajan kanssa keskustellaan, voidaanko sivustoa muuntaa helpom pi lu kui sek si. Eri-ikäisrakenteisen (ns. jatkuva kasvatus) metsän käsittelyä toteutetaan koh teis sa, jossa se on mahdollista ja taloudellista. Soveltuvia kohteita olisi mm. Keräkankare, harju ja virkistyskäyttöön liittyvät metsiköt. Kesähakkuita arvokkailla lintukohteilla ei tehdä. Kaikki hakkuukohteet ja hoi to koh teet käydään ympäristönsuojelun kanssa vuosittain läpi ku vio kohtai ses ti. Tiedot mahdollisten arvokkaiden lintulajien pesintäreviireistä tulee toi mit taa sekä puistotoimeen, että ympäristöpuolelle. Lausunnoissa on mai nit tu useita metsäkuvioita, joilla on todettu olevan esim. EU:n lin tu di rektii vis sä mainitun lajin mahdollinen pesintä tai sitten on joillakin met sä kuvioil la vaadittu tekemään luontokartoitus ennen toimenpiteitä. Lau sun noissa mainitut tapaukset tullaan tarkistamaan ja selvittämään niiden mah dol liset luontoarvot. Ko. kuvioille ei ole esitetty toimenpiteitä täksi vuodeksi. Asutusta lähellä olevissa metsissä huomioidaan myös virkistyskäyttö. Metsäsuunnitelmassa on huomioitu ja merkitty luontokohteita. Metsälain ar vok kai ta elinympäristöjä ja luontokohteita lisätään vähitellen suun ni telmaan vuotuisten hakkuu- ja hoitotoimenpiteiden päivityksen yhteydessä. Ympäristönsuojelu ja Metsänhoitoyhdistys tarkistavat Karjalohjan alueen met sien Metso-kartoitustarpeen. 3. Pusulan Urheilijat -58 Keräkankareen aluetta hoidetaan maltillisilla hakkuilla, soveltuvin osin eri-ikäis ra ken tei sen metsän käsittelyllä. Hakkuujätteet korjataan pois. Kanto ja ei poisteta, lukuun ottamatta hiihtostadion aluetta, jos ne ovat siellä hai tak si. Vuoden 2015 metsänmyyntitavoite on euroa. Suuri tulotavoite vähen tää tulevien vuosien hakkuutuloja. Metsäsuunnitelman päivitetyt hakkuu mää rät, arvioitu kantorahatulo ja hoitotyökustannukset: Alue Hakkuumäärä m 3 /v Kantorahatulo /v Hoitokustannus /v Lohja m Nummi / m Pu su la Sammatti / Kar ja loh ja 500 m

12 PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Yhteensä m Aiempien vuosien suuret myyntitulot on pystytty kattamaan met sä suun nitel man mukaisen myynnin lisäksi uusien kaava-alueiden kunnallistekniikan ra ken ta mi sen yhteydessä tehdyillä hakkuilla sekä myytävien tonttien puusto hak kuil la. Kaava-alueista ja tonteista tulevat puunmyyntitulot vaihtelevat ja niitä ei tule ottaa metsänmyyntitulo- tavoitteeseen mukaan. Met sänmyyn ti tu lo ta voi te tulee olla metsäsuunnitelman mukainen. (Kirsti Puus tinen) Erikseen jaettavat asiakirjat: - otteita metsäsuunnitelmasta lausunnot metsäsuunnitelmasta Tj Tekninen lautakunta päättää Hyväksyttiin. 1) hyväksyä Lohjan kaupungin metsäsuunnitelman perustelutekstissä esitetyin tarkennuksin ja 2) esittää sen kaupunginhallitukselle tiedoksi.

13 PÖYTÄKIRJA 4/ Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä Tekninen lautakunta Pienten ulkopalvelujen verkko 229/ /2015 PALRYH Pienten ulkopalvelujen verkko kattaa teknisen toimen ylläpitämät venepaikat, veneiden talvisäilytyspaikat, veneiden laskupaikat, leikkipuistot, uimarannat, matonpesupaikat, laavut ja koirapuiston. Venepaikat, veneiden laskupaikat, talvisäilytyspaikat Venelaituri-, paalu- ja poijupaikkoja on eri puolella kaupunkia 19 alueella yhteensä 1154, talvisäilytyspaikkoja on 4 alueella 267 ja veneiden laskupaikkoja on 7. Venepaikat ovat käytössä ajalla ja talvisäilytyskausi on Osalla laitureista on lukollinen portti ja pelastusrengas, sekä Aurlahdessa on septitankin tyhjennyslaite ja vesipiste. Laitureilla ei ole vartiointia. Venepaikat tarkastetaan ja kunnostetaan keväällä jäiden lähdön jälkeen ennen veneilykauden alkua. Laituri- ja poijupaikkojen käyttöaste on lähes 100 %, paalupaikkoja on muutama kymmenen vapaana. Venepaikkojen hintoja nostettiin 20 % vuodelle Hinnat ovat kaupunkilaiselle; Aurlahden laituripaikka 175, muut laiturit 116, poijupaikka 53 ja paalupaikka 40, ulkokuntalaisille hinnat ovat kaksinkertaiset. Veneiden talvisäilytyspaikkojen hinnat ovat kaupunkilaiselle; pienet veneet 23, suuret veneet 50, ulkokuntalaiselle vastaavasti 58 ja 124. Venepaikkatuotot 2014 olivat ja toimintakulut Lisäksi venelaitureiden investointien poistot ovat 15 vuoden poistoajalla vuodessa. Leikkipuistot Eritasoisia ja -kokoisia leikkipuistoja on yhteensä 39 kpl. Ne sijaitsevat kaavan mukaisilla puistoalueilla. Leikkipuistot ovat pääsääntöisesti aidattuja alueita. Pienimmissä korttelileikkipuistoissa perusvarustetaso on keinut, hiekkalaatikko, liukumäki ja roska-astia. Suuremmissa alueleikkipuistoissa on lisäksi mm. erilaisia kiipeilytelineitä, jousituotteita, karuselleja ja vaakakeinuja. Leikkipuistoissa on opastaulut, joissa on puiston nimi, ylläpitäjän yhteystiedot, koordinaatit ja hätänumero. Leikkipuistot ovat ympärivuotisessa käytössä, mutta niissä ei ole talvikunnossapitoa. Kaikki leikkipuistot tarkastetaan ja kunnostetaan keväisin sekä vikoja ilmetessä. Leikkipuistot siivotaan pari kertaa viikossa. Leikkipuiston keskimääräinen hoitokustannus on /vuosi, yhteensä n /vuosi. Uimarannat Virallisia uimarantoja on yhteensä 24 kpl, vanhan Lohjan alueella 17 kpl, Sammatissa 2 kpl, Nummen ja Pusulan alueella 3 kpl ja Karjalohjalla 1 kpl. Uimarannoista 6 on Eu-uimarantoja; Aurlahti, Moisio, Liessaari, Paloniemi, Lasitehdas ja Puujärvi. Eu-uimarannoilla voi kävijämäärä ylittää 100

14 PÖYTÄKIRJA 4/ Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä Tekninen lautakunta hlö/vrk. Eu-uimarannoista on laadittu uimarantaprofiilit. Kaikilla uimarannoilla on wc, pukukopit, roska-astia, pelastusrengas ja opastaulut. Muutamalla uimarannalla on myös uimalaituri ja leikkivälineitä sekä Aurlahden uimarannalla on pelastusvene. Opastauluissa on mm. uimarannan nimi, ylläpitäjän yhteystiedot, koordinaatit ja hätänumerotietoa, uimavesitulokset. Uimarantojen pohjat sukelletaan keväisin ennen uimakauden alkamista. Uimakaudella (kesä-elokuu) vilkkaimmat uimarannat siivotaan päivittäin ja pienemmät uimarannat 1-2 krt viikossa.uimarannan keskimääräinen hoitokustannus on /vuosi yhteensä n Matonpesupaikat Matonpesupaikkoja on yhteensä 16 kpl, vanhan Lohjan alueella 11 kpl, Sammatissa 1 kpl, Nummen ja Pusulan alueella 3 kpl ja Karjalohjalla 1 kpl. Matonpesupaikat ovat avoinna toukokuun puoliväli - syyskuun loppu. Matonpesupaikoilla on suuria ja pieniä altaita, pesuritilät ja roska-astiat. 15 matonpesupaikalla on mattomankeli. 2 matonpesupaikalla vesi pumpataan järvestä ja 2 joesta, muihin vesi tulee vesijohtoverkosta. Matonpesupaikoilla on viemäröinti. Matonpesupaikkoja siivotaan käyttökaudella 1-2 krt viikossa. Matonpesupaikkojen käyttökustannukset ovat n Koirapuisto Lohjan keskustassa on 1 koirapuisto. Koirapuisto on aidattu alue pienille ja suurille koirille. Koirapuistossa on roska-astia ja ilmoitustaulu. Koirapuiston siivous kuuluu koiranomistajille, kaupunki leikkaa alueen nurmikot ja huolehtii jätehuollosta. Koirapuiston hoitokustannukset ovat n Laavut Kaupungin ylläpitämiä laavupaikkoja on yhteensä 5 kpl; Liessaari, Kaurassaari, Hevossaari, Ahvenalampi ja Sorvalampi. Laavun lisäksi kaikissa on nuotiopaikat. Karnaistenkorven (Ahvena- ja Sorvalampi) laavuilla on wc:t ja puuliiterit. Laavujen kunnossapitoa hoitaa Mahistyöryhmä yhteistyössä puistotoimen ja ympäristönsuojelun kanssa. Teknisen toimen näkemys pienten ulkopalvelujen verkosta Venepaikat, veneiden laskupaikat, talvisäilytyspaikat Venepaikkojen vuokraaminen ja ylläpitäminen ei ole kaupungille lakisääteinen tehtävä. Venepaikkatulot tulee kattaa venepaikkojen toimintakulut ja investointikulut. Nykyinen laituriverkosto on kattava ja sen kunnossapidosta tulee huolehtia. Uusia laturialueita ei ole toistaiseksi tarkoituksen mukaista perustaa. Viime vuosien tapaan kysynnän kasvaessa lisätään nykyisille laiturialueille lisäpaikkoja. Hinnoittelulla säädellään venepaikkojen kysyntää ja käyttöastetta.

15 PÖYTÄKIRJA 4/ Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä Tekninen lautakunta Lohjanjärven saavuttavuutta parannetaan rakentamalla Paloniemen laiturialueelle uusi veneenlaskuluiska ja kunnostamalla Lohjansaaren veneenlaskuluiska. Lohjansaaren sorapintaiseen veneenlaskuluiskaan asennetaan betonielementit. Leikkipuistot Leikkipuistojen kunnossapidossa huomioidaan ensisijaisesti turvallisuus ja helppohoitoisuus. Leikkipuistojen vuosittaista perusparantamista jatketaan käyttäen kestävämpiä materiaaleja, esim. puuaidat korvataan hitsatuilla metalliverkkoaidoilla ja leikkivälinevalinnoilla. Uusia leikkipuistoja rakennetaan maankäytön kehitystarpeiden mukaan. Uusille asuinalueille rakennetaan leikkipuisto kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Uimarannat Uimarantojen suurimmat kustannukset muodostuvat siivouksesta ja jätehuollosta. Virallisia uimarantoja on liian paljon. Uimarantojen hoitoon toivotaan kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyötä tai vaihtoehtoisesti poistamalla hiljaisimmilta uimarannoilta varusteet ja muuttamalla ne ns. uimapaikoiksi, joissa ei ole säännöllistä kunnossapitoa. Uimapaikoista kaupungilla ei ole vastuuta. Suittilan uimarantaa esitetään lakkautettavaksi turvallisuussyistä. Väänteenjoen venesulun rakentaminen on lisännyt kapean Suittilan uimarannan alueella veneliikennettä aiheuttaen uimareille turvallisuusriskin. Matonpesupaikat Lohjan matonpesupaikkaverkosto on erittäin suuri ja kattava. Lohjalla yhtä matonpesupaikkaa kohden on 2977 asukasta. Lähikaupunkien ja muutaman suuremman kaupungin vastaava vertausluku on: Salo 4171 asukasta, Kirkkonummi 5285 asukasta, Vihti 7225 asukasta, Karkkila 9074 asukasta, Nurmijärvi asukasta, Vantaa asukasta, Lahti asukasta, Espoo asukasta. Muihin kaupunkeihin verrattuna Lohjalta voitaisi vähentää matonpesupaikkojen määrä ainakin puoleen nykyisestä. Koirapuisto Lohjan keskustassa koirapuiston tarve on perusteltu. Muualla Lohjalla on loistavat ulkoilumaastot liikkua koiran kanssa. Koirapuistoja ei tulisi rakentaa toistaiseksi lisää. Koirapuiston rakentamiskustannukset ovat n , riippuen aitauksen koosta. Koirapuiston paikan valinta on myös haasteellista, sen tulisi olla helposti saavutettavissa, muttei lähellä asutusta. Laavut Nykyisiä laavuja tulee ylläpitää, ne palvelevat retkeilijöitä ja veneilijöitä. Mahistyöryhmän laavujen kunnossapitomalli on ollut edullinen ja toimiva. (Puustinen)

16 PÖYTÄKIRJA 4/ Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä Tekninen lautakunta Erikseen jaettavat: - Kartta pienten ulkopalvelujen verkosta, etelä - Kartta pienten ulkopalvelujen verkosta, pohjoinen Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä päättää merkitä pienten ulkopalvejujen verkon nykytilanteen tiedoksi ja toteaa palveluverkon osalta seuraavaa: 1) Venepaikkoja voidaan lisätä nykyisille laiturialueille kysynnän kasvaessa ja hinnoittelulla säädellään niiden kysyntää ja käyttöastetta. 2) Leikkipuistoja toteutetaan uusille asuntoalueille kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä 3) Uimarantojen hoitoon otetaan mukaan kylä- ja asukasyhdistyksiä tai hiljaisempia uimarantoja voidaan muuttaa uimapaikoiksi sekä Suittilan uimaranta lakkautetaan turvallisuussyistä 4) Matonpesupaikkojen määrää voidaan vähentää puoleen nykyisestä 5) Uusia koirapuistoja ei ole tarkoituksen mukaista lisätä 6) Laavujen hoitoa jatketaan nykyisellä tavalla Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä päätti merkitä pienten ulkopalvejujen verkon nykytilanteen tiedoksi ja totesi palveluverkon osalta seuraavaa: 1) Venepaikkoja ja veneenlaskupaikkoja voidaan lisätä nykyisille laiturialueille kysynnän kasvaessa ja hinnoittelulla säädellään niiden kysyntää ja käyttöastetta. 2) Leikkipuistoja toteutetaan uusille asuntoalueille kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä 3) Uimarantojen hoitoon otetaan mukaan kylä- ja asukasyhdistyksiä tai hiljaisempia uimarantoja voidaan muuttaa uimapaikoiksi sekä Suittilan uimaranta lakkautetaan turvallisuussyistä 4) Uusia koirapuistoja ei ole tarkoituksen mukaista lisätä kaupungin toimintana 5) Laavujen hoitoa jatketaan nykyisellä tavalla 6) tekstissä mainittujen paikkojen kehittämistä jatketaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä aluetoimikuntien ja erilaisten yhdistysten kanssa (poislukien leikkipuistot).

17 PÖYTÄKIRJA 4/ Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä Tekninen lautakunta TEKLA Tj Erikseen jaettavat asiakirjat: - Kartta pienten ulkopalvelujen verkosta, etelä - Kartta pienten ulkopalvelujen verkosta, pohjoinen Tekninen lautakunta päättää lähettää selvityksen teknisen toimen pien ten ulkopalvelujen verkon kaupunginhallituksen nimeämän pal ve lu verk ko työryh män käsittelyyn seuraavasti: Hyväksyttiin. 1) Venepaikkoja ja veneenlaskupaikkoja voidaan lisätä nykyisille lai tu rialueil le kysynnän kasvaessa ja hinnoittelulla säädellään niiden ky syn tää ja käyt tö as tet ta. 2) Leikkipuistoja toteutetaan uusille asuntoalueille kunnallistekniikan raken ta mi sen yhteydessä. 3) Uimarantojen hoitoon otetaan mukaan kylä- ja asukasyhdistyksiä tai hiljai sem pia uimarantoja voidaan muuttaa uimapaikoiksi sekä Suit ti lan ui maran ta lakkautetaan turvallisuussyistä. 4) Uusia koirapuistoja ei ole tarkoituksenmukaista lisätä kaupungin toi minta na. 5) Laavujen hoitoa jatketaan nykyisellä tavalla. 6) Matonpesupaikkojen määrää ja niiden palvelutasoa ei ole tar koi tuk sen mu kais ta kasvattaa nykyisestä määrästä ja tasosta. 7) Tekstissä mainittujen paikkojen kehittämistä jatketaan mah dol li suuk sien mu kaan yhteistyössä aluetoimikuntien ja erilaisten yh dis tys ten kanssa (pois lu ki en leikkipuistot).

18 PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Veijolantien katusuunnitelmat 1049/ /2013 TEKLA Tekniseen toimeen on tullut vuosien varrella paljon palautetta Veijolantien lii ken ne tur val li suu teen liityen. Ajoneuvojen nopeudet on koettu korkeiksi ja Ta ka sen ka dun ja Kuljunkadun liittymien toimivuus heikoksi lii ken ne tur val lisuu den kannalta. Takasenkadun liittymä on toteutettu nelihaaraliittymänä Vei jo lan tie hen. Kuljunkadun liit ty mä on toteutettu y-liittymänä Vei jo lan tiehen joka houkuttelee ajamaan Vei jo lan tie tä ajavien eteen etenkin Kul junka dul ta keskustan suuntaan ajettaessa. Veijolantie koe taan kor keam man no peus ra joi tuk sen väyläksi kuin nykyinen alue no peus ra joi tus 40 km/h sallii, osittain ylileveästä ajo ra das ta johtuen. Saadun palautteen perusteella tek ni nen toimi muutti vuonna 2010 Vei jo lan tien alue no peus ra joi tuk sek si 40 km/h. Tämän jälkeen tehtiin Vei jo lan tiel lä nopeusmittaus vuon na 2012, jon ka mukaan n. 75 % autoilijoista ajaa edelleen ylinopeutta. Ylinopeudet joh tu ne vat osittain siitä, että Veijolantie on läpiajokatu ja jatkuu yk si tyis tienä Vei jo lan suuntaan. Veijolantien katusuunnitelmassa ajoradan leveyttä esitetään ka ven net tavak si 8,0 m:stä 7,0 m:ksi. Lisäksi Takasenkadun ja Kuljunkadun liittymät muo toil laan tur val li sem mik si. Takasenkadun liittymästä tehdään ns. porras tet tu liittymä, jo ka estää suoraan ajamisen Veijolantien yli. Ylinopeuksia alen ne taan ko rot ta mal la Takasenkadun liittymä-alue. Korotusalue muo toillaan siten, että se mahdollistaa raskaan liikenteen liikkumisen Pap pi lankor ven teol li suus alu eel le. Kuljunkadun liittymä linjataan kohtisuoraan Veijo lan tie hen näh den. Kuljunkadun liittymäalueelle tehdään lyhyt yhdistetty pyö rä tie ja jalkakäytäväosuus ja Vei jo lan tiel le uusi suojatieylitys. Siwan edus tan py sä köin tiä selkeytetään rakentamalla reunatuet pysäköinnin/ pyö rä tien ja pyö rä tien/ Siwan piha-alueen välisille rajoille. Sadevesiviemäröintiä parannetaan rakentamalla uusia ritiläkaivoja. Uusi jal ka käy tä vä rakennetaan Takasenkadun liittymästä viereiselle lii tyn tä pysä köin ti alu eel le. Suunnitelmien kustannusarvio on euroa (alv. 0 %), josta ve si huollon osuus on euroa (alv. 0 %) ja päällysteiden n euroa (alv. 0 %). (Esa Rantala) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Kohteen sijaintikartta - Yleisasemapiirustus - Tyyppipoikkileikkaukset Tj Tekninen lautakunta päättää asettaa Veijolantien katusuunnitelmat Ib-KA- TU-532-1, 2, 3, 4 ja 5 RakA 43 :n mukaisesti julkisesti näh tä vil le. Hyväksyttiin.

19 PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta TEKLA Tj Veijolantien katusuunnitelmat (piir.no Ib-KATU-532-1, 2, 3, 4 ja 5) ovat olleet nähtävillä asiakaspalvelukeskuksessa ajalla Suunnitelmia vastaan ei ole mennessä tehty muistutuksia. (Andersson/Rantala) Tekninen lautakunta päättää 1. käsitellä nähtävillä oloaikana mahdollisesti tulleet muistutukset ja 2. hyväksyä käsittelyn jälkeen Veijolantien katusuunnitelmat teknisen toimen johtosäännön II luvun 5 :n 2. kohdan mukaisesti. Esittelijän muutosesitys Tekninen lautakunta päättää hyväksyä Veijolantien katusuunnitelmat teknisen toimen johtosäännön II luvun 5 :n 2. kohdan mukaisesti. Esittelijän muutosesitys hyväksyttiin.

20 PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Haukilahden, Valon, Hiidenrannan ja Hiidensalmen jätevesipumppaamojen vesien johtamisen vaihtoehdot 379/ /2014 TEKLA Siirtoviemärin käyttöönoton jälkeen havaittiin, että vanhat kaupungin pään pump paa mot toimivat aivan äärirajoilla. Jotta ei syntyisi vahinkoja ryhdyttiin suun nit te le maan pumppaamojen saneerausta. Suunnittelun edetessä todet tiin, että myös verkoston kapasiteetti on tiukoilla Paloniemen ja Hii densal men kaava-alueiden valmistumisen jälkeen. Siten ryhdyttiin tutkimaan uu den viemärin rakentamista Valon pumppaamolta Hiidensalmen pumppaa mol le. Tämän lisäksi selvitettiin vaihtoehtoa johtaa siirtoviemärin ja tule van Paloniemen kaava-alueen jätevedet suoraan Pitkäniemen puh dis tamol le. Linjausvaihtoehdossa VE0 jätevedet johdetaan nykyistä verkostoa pitkin. Täl löin joudutaan pumppaamokapasiteettia suurentamaan ja suuriin verkos to sa nee rauk siin. Linjausvaihtoehdossa VE1 rakennettaisiin paineviemäri Valon pump paamol ta Hiidensalmen pumppaamolle maalla. Vaihtoehdon ongelmana on ah das alkupää, jossa jouduttaisiin ELY:n pyörätielle sekä Hiidensalmen ylitys. Linjausvaihtoehdossa VE2 rakennettaisiin paineviemäri Valon pump paamol ta Hiidensalmen pumppaamolle. Vaihtoehto on VE1:stä helpompi toteut taa, mutta edelleen joudutaan kolmen pumppaamon kapasiteettia kasvat ta maan. Myös siirtoviemärin hajuongelmat Hiidensalmessa jatkuisivat. Linjausvaihtoehdossa VE3 rakennettaisiin paineviemäri järven alitse suoraan Paloniemen kaava-alueelta. Vaihtoehto on rakentamis- ja käyt tö kustan nuk sil taan edullisin, vanhojen pumppaamojen kapasiteetti riittää ja vanhat viemärit voidaan saneerata ilman aukikaivua. Vaihtoehdon ongelma on ai ka tau lu. Sitä päästään toteuttamaan vasta, kun Paloniemen kaa va luonnos on valmistunut. Toisaalta vesistöalituksen lupamenettely kestää oman ai kan sa eritoten, jos tulee valituksia. Erikseen jaettava asiakirja: - Vaihtoehtojen vertailun yleissuunnitelma - Haukilahden, Valon, Hiidenrannan ja Hiidensalmen jä te ve si pump paa mojen linjausvaihtoehdot Tj Tekninen lautakunta toteaa, että vertailun perusteella taloudellisin ja ym päris töl li ses ti paras vaihtoehto on VE3 ja jätevesien johtamisen suun nit te lua Hiidensalmen alueella jatketaan VE 3:n pohjalta. Hyväksyttiin.

21 PÖYTÄKIRJA 4/ Yhteistyötoimikunta Tekninen lautakunta Ruoka- ja siivouspalvelujen tuotantojärjestelmän muutoksesta johtuva organisaatiomuutos 1007/ /2012 YHTTK 20 Ruokapalvelujen tuotantojärjestelmän muutokseen liittyvä tuo tan to keit tiön ra ken ta mi nen on käynnissä ja organisaatiomallia on valmisteltu muut tu vaa tuo tan to ta paa varten. Ruokapalveluita tuotetaan tällä hetkellä 12 valmistuskeittiössä ja 57 pal velu keit tiös sä, Sammatissa ruokapalvelut tuottaa Sodexo. Sodexon sopimus päät tyy tuotantokeittiön valmistuttua, ja ruokapalvelu otetaan omaksi palve luk si. Ostopalvelu vastaa 2,5 henkilön resurssia. Tuotantokeittiön valmistuttua ruokaa valmistetaan 3 valmistuskeittiössä, kuu men nus keit tiöi tä on 58 ja jakelukeittiöitä on 8. Kuumennuskeittiöissä työs ken te le vät ovat nimikkeiltään ruokapalvelutyöntekijöitä ja pal ve lu työnte ki jöi tä ja jakelukeittiöissä nimikkeeltään palvelutyöntekijöitä. Val mis tuskeit tiöis sä on palveluesimiehiä, kokkeja ja ruo ka pal ve lu työn te ki jöi tä. Uudes sa tuotantokeittiössä lisäksi tuotantopäällikkö, so vel lus asian tun ti jat, varas ton hoi ta jat ja varastomiehet. Ruoka- ja siivouspalveluiden organisaatio on rakennettu vuonna 2009 alue mal lin mukaiseksi, tällöin henkilöstö jaettiin viidelle aluevastaavalle alu eel li ses ti. Kuntaliitoksen myötä vuonna 2013 ruoka- ja sii vous pal ve luiden organisointia on tarkasteltu ja aluejako on tehty aluevastaavien osaamis aluei ta vastaavaksi. Kuntaliitoksen yhteydessä muodostui 6. alue vastaa va alue. Aluevastaavien nimikkeet muutettiin aluepäälliköiksi. Aluepäälliköiden tehtäväalueet ovat muodostuneet seuraaviksi: Alue 1. koostuu pienistä ja suurista kouluista ja kahdesta päiväkodista, joiden aluepäällikkö toimii alueensa henkilöstön (palvelutyöntekijät + lai toshuol ta jat) esimiehenä sekä alueelle sijoitetun yhden palveluesimiehen lä hiesi mie he nä. Sekä sen lisäksi aluepäällikkö vastaa siivousmitoituksista koko ruoka- ja siivouspalveluissa, tämän lisäksi aluepäällikkö avustaa tar vittaes sa alueen 4. aluepäällikköä työvuorolistojen teossa ja toimii TITANIA pää käyt tä jä nä. Oman alueen kohteiden yhteistyö. Alue 2. koostuu terveyskeskuksen, terveysasemien, neuvoloiden, hammas hoi to loi den sekä kirjastojen, virastojen ja isoista kouluista. Alue pääl likkö toimii alueensa henkilöstön (laitoshuoltajat) esimiehenä sekä alueelle si joi tet tu jen kahden palveluesimiehen lähiesimiehenä. Lisäksi alue pääl likkö vastaa siivouspalveluiden kehittämisestä, siivousaineiden ja vä li neiden hankkimisesta, siivouspalveluiden kouluttamisesta sekä sii vous par tiotoi min nan kehittämisestä. Oman alueen kohteiden yhteistyö.

22 PÖYTÄKIRJA 4/ Yhteistyötoimikunta Tekninen lautakunta Alue 3. koostuu yhdestä valmistuskeittiöstä (Perttilä) sekä kolmesta (3) ison koulun keittiöistä. Aluepäällikkö toimii alueensa henkilöstön ja pal ve luesi mie hen esimiehenä. Vastuualueena on myös uuden tuotantokeittiön kilpai lu tuk sen valmistelu ja suunnittelu laitteiden osalta, lisäksi alue pääl lik kö vas taa elintarvikkeiden, kuljetusten yms. kilpailutuksen valmistelusta, ja Dy nas tia asiakirjoista, sekä oman alueen kohteiden yhteistyöstä. Alue 4. koostuu päiväkodeista ja ruoka- ja siivouspalveluiden hen ki lös töasiois ta, työsopimuksien tekemisestä, henkilöstön koulutuksesta ja ke hittä mi ses tä. Aluepäällikkö toimii oman alueensa henkilöstön esimiehenä sekä sen lisäksi aluepäällikkö vastaa, yhteistyöstä päiväkotien johtajien kanssa, tämän lisäksi aluepäällikkö hoitaa yhdessä alueensa (HR) pal ve lu esimie hen kanssa sijaisvälitystä ja sijaisrekrytoinnin kehittämistä. Myös koko ruo ka- ja siivouspalveluiden työvuorolistojen toteumien vienti TITANIAan kuu luu alue 4 aluepäällikölle. Alue 5. koostuu Lohjan palvelukeskuksen valmistuskeittiöstä toi mi pis teineen (mm. terveyskeskus, Kartanonmäki, Männikkö, Petäjäkoti), sekä kah dek sas ta (8) ison koulun keittiöstä. Aluepäällikkö toimii alueensa hen kilös tön ja palveluesimiehen esimiehenä, vastaa henkilöstön koulutuksesta ja ke hit tä mi ses tä. Lisäksi työsuojelun riskikartoitukset, EU-maitotukiasiat. Oma val von ta ja OIVA tarkastukset kuuluvat lisäksi aluepäällikön vastuulle. Avus taa elintarvikkeiden, kuljetusten yms. kilpailutuksen valmisteluissa, työ suo je lun varautuminen/valmiussuunnittelu, sekä oman alueen koh teiden yhteistyö. Oman alueen kohteiden yhteistyö. Alue 6. koostuu Nummi-Pusulan, Karjalohjan ja Sammatin alueen ruokaja sii vous pal ve lui den kohteista. Aluepäällikkö toimii alueensa pal ve lu esimies ten ja henkilöstön esimiehenä, lisäksi aluepäällikkö vastaa koko kaupun gin ruo ka lis to jen kehittämisestä, ja vastaa Aromin käytöstä, kou lut ta mises ta ja ylläpidosta pääkäyttäjänä. Tässä työssä hänellä on apuna kaksi ARO MI tuo tan to jär jes tel män sovellusasiantuntijaa. Tämän lisäksi uusi tuotan to keit tiö henkilöstöineen kuuluu aluepäällikön alaisuuteen. Tuo tan topääl li kön lähiesimiehenä toimiminen kuuluu aluepäällikölle. Lisäksi aluepääl lik kö toimii ruoka- ja siivouspalvelupäällikön sijaisena. Oman alueen koh tei den yhteistyö. Organisaatiota on valmisteltu yhteistyössä henkilöstön kanssa. Val mis telus sa mukana ovat olleet aluepäälliköt, tuotantopäällikkö ja pal ve lu esi miehet. Henkilöresurssi nyt ja uuden tuotantokeittiön valmistuttua on seuraava (hen ki lö mää rät nimikkeittäin) Tilanne nyt: Ruoka ja siivouspalvelupäällikkö 1, aluepäällikkö 6, tuo tan topääl lik kö 1, vakituiset palveluesimiehet 7, määräaikaiset pal ve lu esi mie het 6, kokit 29,5, ruokapalvelutyöntekijät 45, palvelutyöntekijät 30,5, lai toshuol ta jat 115,5, kaikki yhteensä 241,5 henkilöä, joista 7 virassa ja 234,5 toi mes sa. Tilanne tuotantokeittiön valmistuttua: Ruoka ja siivouspalvelupäällikkö 1, alue pääl lik kö 6, tuotantopäällikkö 1, palveluesimiehet 12 (joista yksi toi mii kier tä vä nä), sovellusasiantuntijat 2, kokit 19, ruo ka pal ve lu työn te ki jät 36,

23 PÖYTÄKIRJA 4/ Yhteistyötoimikunta Tekninen lautakunta pal ve lu työn te ki jät 97,5, laitoshuoltajat 65,5 varastonhoitaja 1, va ras to mies 2, kaikki yhteensä 243 henkilöä, joista 7 virassa ja 236 toimessa. Tehtävät uuteen tuotantokeittiöön on ollut haettavana ja henkilökunta on voi nut sisäisesti hakea tehtäviä. Tämän haun yhteydessä työntekijöillä oli mah dol li suus ilmoittaa myös hausta muuhun yksikköön (kuu men nus keit tiö, ja ke lu keit tiö ja tehtävänimikkein). Tehtäviä on täytetty sekä va ki nai sil la että mää rä ai kai sil la henkilöillä. Uusia nimikkeitä muodostuu seuraavasti: sovellusasiantuntija, va ras tonhoi ta ja, varastomies Tehtävien nimikkeiden muodostumisen kriteereinä on se, että esitettävä ni mi ke selkeyttää henkilön työnkuvaa, nimike on käytössä muualla eikä esi tet ty muutos aiheuta palkkauspaineita. Varastonhoitajan ja va ras to miehen paikat olivat haussa ja täytetään haun perusteella. Paikat on täy tet ty si säi sen haun perusteella lukuun ottamatta yhtä varastomiehen paik ka, joka täytettiin ulkoisella haulla. Sovellusasiantuntija nimikkeellä siir ty vän hen ki lön kanssa on käyty yhteistoimintalain mukainen kuu le mis kes kus te lu ni mik keen muuttuessa. Toinen sovellusasiantuntija täytetään ul koi sel la haul la. Tehtävissä muodostuu määrällistä muutosta palveluesimiehissä (-1), sovel lus asian tun ti jat (+2), kokit (-10,5), ruokapalvelutyöntekijät (-9), pal ve lutyön te ki jät (+67), laitoshuoltajat (-50), varastonhoitaja (+1), varastomies (+2). Niiden työntekijöiden tehtävien muuttumisen osalta, jotka eivät ole ol leet hakemassa sisäisesti uuteen tehtävään, tullaan käymään yh teis toimin ta lain mukaiset kuulemiset. Tulosalueen yhteisissä työ paik ka ko kouksis sa on käyty läpi hakumenettelyt ja sijoittumiset, ja tehtäviä hakeneita hen ki löi tä on informoitu tulevista muutoksista. Valmistelussa on in for moi tu myös ammattiyhdistysten pääluottamusmiehiä. Uusien nimikkeiden osalta tehtävien vaativuus ja sijoittelu kriteereihin kä sitel lään erikseen tva-työryhmässä. Hallintosäännön 20 mukaan toimielin päättää tulosalueiden jakamisesta tu los yk si köi hin sekä toiminnan organisointiperiaatteista. Tuotantokeittiön mu ka naan tuomaa organisaatiomuutosta on käsitelty palveluverkkotyön yh tey des sä ja asia on menossa teknisen lautakunnan kokoukseen huh tikuus sa. Erikseen jaettavat asiakirjat: - organisaatio nyt - organisaatio tuotantokeittiön valmistuttua Yhteistyötoimikunta antaa lausuntonsa ruoka- ja siivouspalveluiden or ga nisaa tio muu tok ses ta. Ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö Jere Jantunen esitteli ruoka- ja sii vouspal ve lui den organisaatiomuutoksen. Yhteistyötoimikunnalla ei ollut huomaut ta mis ta organisaatiomuutokseen. Jere Jantunen poistui kokouksesta klo

24 PÖYTÄKIRJA 4/ Yhteistyötoimikunta Tekninen lautakunta TEKLA Uuden tuotantokeittiön valmistumisen myötä ja tuotannon päästyä kun nolla käyntiin, ruoka- ja siivouspalveluiden henkilöstön määrä tullee pie nen tymään luontaisen poistuman kautta, koska uusi tuotantotapa (kyl mä val mistus) vaatii aikaisempaa vähemmän työvoimaa, kun se tehdään keskitetysti. Hen ki lö kun nan määrä vähenee myös valmistus-, kuumennus- ja ja ke lukeit tiöis sä kokkien siirtyessä valmistuskeittiöihin ja osasta laitoshuoltajia tulee pal ve lu työn te ki jöi tä uuden organisaation mukaisesti, jotka koulujen ruo kai lun aikana auttavat ruoan jakelussa ja astiahuollossa. Uutta organisaatiota on valmisteltu yhteistyössä henkilöstön kanssa ja pääluottamusmiehet ovat tietoisia tulevista muutoksista ja heitä on informoitu valmistelun ai ka na. (Jere Jantunen) Erikseen jaettavat asiakirjat: - organisaatio nyt - organisaatio tuotantokeittiön valmistuttua Tj Tekninen lautakunta päättää hyväksyä ruoka- ja siivouspalveluiden uu det nimikkeet ja uuden organisaation liitteen mukaisesti. Lau ta kun ta toteaa organisaation olevan ruoka- ja siivouspalveluita palveleva ja tarkoitukseen sopiva. Hyväksyttiin.

25 PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Harjun koulun ent. hammashoitotilojen muuttaminen opetustiloiksi 450/ /2013 TEKLA Harjun koulun hammashoitotilat jäivät tyhjilleen syyskuussa 2014 toi min tojen siirtyessä keskushammashoitolaan Laurinkatu 57. Tilapalvelut on yhdes sä sivistystoimen kanssa ja esityksestä suunnitellut ottaa tilat muu tostöi den avulla normaaliksi opetustiloiksi. Koulu on keskeisellä paikalla ja var mas ti kokonsa ja kuntonsa puolesta säilyvä koulukiinteistö myös tu levai suu des sa. Suunnitelman ( SH) mukaan muutostöiden avulla tiloihin (57 m 2) saa daan OT 3 (53,5 m 2 ). Muutostöiden on arvioitu maksavan yht. noin Muutostöiden jälkeen tulee harkita piha-alueella olevan ti la elemen tin (61 m 2, 1 luokkatila) poistamista. Muutostyöt on tarkoitus toteuttaa tou ko kuun aikana. (Kari Koljonen) Tj Tekninen lautakunta päättää, että Harjun koulun ent. ham mas hoi to ti lo jen muutostöille osoitetaan ( ) investointien kas va tus- ja opetuslautakunnan erittelemättömiin kohteisiin osoitetusta han ke ra has ta ( ), jolloin hankerahasta jää kohdentamatta Hyväksyttiin.

26 PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Ojamon koulun teknisen työn luokan muutostyöt 1070/ /2012 TEKLA Opetustoimi on tilannut Ojamon koulun teknisen työn opetustiloihin uusia ko nei ta ja laitteita. Selvitystöiden (opetustoimi, laitetoimittaja, työsuojelu ja ti la pal ve lut) jälkeen on todettu, että tarvittavia koneita ja laitteita ei saada tur val li ses ti asennettua/käyttökuntoon ellei tiloisssa tehdä muutostöitä. Opetustoimii on esittänyt ( RL) tilapalveluille, että se toteuttaisi muu tos työt kesälomien aikana. Suunnitelman ( SH/Bäck & Co) mu kaan muutostöitä tehtäisiin noin 176 m 2 :n alueella. Muutostöiden on arvioi tu maksavan noin ja ne toteutetaan kesäkuun aikana. (Kari Kol jo nen) Tj Tekninen lautakunta päättää, että Ojamon koulun teknisen työn ope tus ti lojen muutostöihin osoitetaan ( ) investointien kasvatus- ja ope tus lau ta kun nan erittelemättömiin kohteisiin osoitetusta hankerahasta ( ), jolloin hankerahasta jää kohdentamatta Hyväksyttiin.

27 PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Entisten hätäkeskuslaitoksen tilojen käyttö 877/ /2013 TEKLA Entisen hätäkeskuslaitoksen tilat ovat olleet tyhjillään maaliskuusta 2014 al kaen. Hätäkeskuslaitos maksoi vuokraa saakka ja maksoi mää rä ai kai sen sopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä korvauksen jou lu kuus sa Tilojen käyttöönottoa on valmisteltu. Tiloihin on siirtymässä omasta toiminnasta tietohallinto, joka on ottamassa pää osan tiloista käyttöönsä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tila pal ve lu jen kanssa on neuvoteltu HUS:n esihoidon kenttäjohdon si joit tumi ses ta osaan tiloihin. Osa tiloista jää yhteiskäyttöön kuten koulutustila, keit tiö, pesutilat, WC-tilat. Järjestelyllä jää neljä 19 m 2 toimistohuonetta vielä vapaaksi. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tilapalvelujen kanssa käydyissä neu vot te luis sa on vuokratasoksi neuvoteltu 18,50 euroa/m 2 /kk vuok rat tavien huoneiden huoneneliöiden mukaan sisältäen yhteiskäyttöön jäävät tilat. Vuokraukseen sisältyy hallipaikka ensihoidon kenttäjohdon autoille. Tilo jen vuokrasopimus on tarkoitus laatia määräaikaisena väliseksi ajaksi siten, että vuokrasopimus jatkuu sen jäl keen 6 kuukauden molemmin puolisella vuokra-ajalla. Vuokra sisältää yl lä pi to ku lut ja siivouksen sekä pääomavuokran osuutta n. 7,58 euroa/m2/kk. Johtosäännön mukaan yli kahden vuoden alle viiden vuoden vuok rauk sesta päättää toimielin. Erikseen jaettavat asiakirjat - pohjapiirros hätäkeskuslaitoksen tiloista Tj Tekninen lautakunta päättää Hyväksyttiin. 1) hyväksyä tietohallinnon toimintojen siirtymisen entisen hä tä kes kus lai toksen tiloihin sisäisenä vuokralaisena, 2) hyväksyä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tilapalvelujen kanssa tehtävän vuokrauksen väliselle ajalle huo ne ti lois ta 1113, 1114, 1115, 1123 ja 1124 sisältäen oikeuden yhteisten ti lo jen käyttöön, tilojen siivouksen sekä hallissa olevaan au to paik ka ti laan. Määräaikaisen vuokrauksen jälkeen sopimus jatkuu mo lem min puo lei sel la 6 kuukauden irtisanomisajalla. Vuokran suuruus on 18,50 euroa/m 2 /kk. 3. oikeuttaa teknisen toimen huolehtimaan vuokrasopimuksen laa din nas ta ja allekirjoittamisesta edellä olevin ehdoin.