YRITYSVERKOSTOITUMISEN EDELLYTYKSET KAPEENKOSKELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYSVERKOSTOITUMISEN EDELLYTYKSET KAPEENKOSKELLA"

Transkriptio

1 YRITYSVERKOSTOITUMISEN EDELLYTYKSET KAPEENKOSKELLA Lappi Johanna Terva-aho Hannele Opinnäytetyö Joulukuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) LAPPI, Johanna TERVA-AHO, Hannele Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 111 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Salainen saakka YRITYSVERKOSTOITUMISEN EDELLYTYKSET KAPEENKOSKELLA Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja KUHA, Maisa Toimeksiantaja(t) Matkailualan Osaamiskeskus, Jyväskylän solmukohta Tiivistelmä Työn tavoitteena oli selvittää Äänekoskella sijaitsevan matkailuyritys Kapeenkoski Oy:n yritysverkostoa. Tarkoituksena oli kartoittaa verkoston rakenne ja suhteet sekä toimintaedellytykset painottaen sosiaalisia elementtejä verkostoyhteistyössä, koska niiden merkitys korostuu palvelutuotteissa. Toimeksiantajana oli Matkailualan Osaamiskeskuksen Jyväskylän solmukohta ja siihen kuuluva syksyllä 2005 käynnistynyt Verkonkutoja-hanke. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus ja toteutettiin kaksiosaisena haastatteluna, jossa oli strukturoitu ja teemahaastatteluosio. Tulokset osoittivat Kapeenkoski Oy:n yritysverkoston olevan toiminnassaan alkuvaiheessa ja sen yhteisten toimintatapojen hakevan vielä muotoaan. Verkoston toiminnalla on edellytyksiä kehittyä, mutta se vaatii kuitenkin tulevaisuudessa toimijoiden yhteistä tavoitteiden asettelua ja toimenpiteitä. Tiedon kulun rooli nousi esiin voimakkaasti verkoston kehittämisessä. Tämä opinnäytetyö on ajankohtainen, koska yritysverkostoituminen on viime aikoina nopeasti kehittynyt ja yleistynyt liiketoimintailmiönä. Tämä tutkimus tarjoaa yritysverkostolle työvälineen toiminnan kehittämiseen ja auttaa selkeyttämään rooleja verkostossa. Lisäksi kyseinen tutkimus antaa pohjatietoa Verkonkutoja-hankkeen jatkotoimille. Avainsanat (asiasanat) Verkostoituminen, verkostot, sosiaaliset suhteet, Kapeenkoski Oy, teemahaastattelu Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) LAPPI, Johanna TERVA-AHO, Hannele Title Type of Publication Bachelor s thesis Pages 111 Confidential Until Language Finnish THE PREREQUISITES FOR NETWORKING IN KAPEENKOSKI Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor KUHA, Maisa Assigned by The Centre of Expertise for Tourism, Jyväskylä focal point Abstract The starting point for this research was to study the networks of the tourism company Kapeenkoski Ltd. in Äänekoski. The purpose was to define the structure of the networks and the relationships in it. The aim was also to study the prerequisites for functioning networks and emphasize the social elements in network co-operation because their meaning is of great importance in service industry. The thesis was assigned by the Jyväskylä focal point in the Centre of Expertise for Tourism and the Verkonkutoja project which started in the autumn of This research is a qualitative case study and it was conducted as a two-phase interview with a structured and theme part. The results showed that the networks of Kapeenkoski Ltd. are at their early stage of development and that their ways of action are still unestablished. The network has prerequisites for developing which will demand shared targets and measures by all actors in the future. The demand for developing the role of sharing information was also expressed. The topic of this thesis is current because networking among companies is a phenomenon lately fast developed and rapidly become general in business. This research offers Kapeenkoski Ltd. business networks a tool to develop their operations and helps to clarify the roles of the companies in the network. The study also gives basic information for later research actions. Keywords Networking, network, social relationships, Kapeenkoski Ltd., theme interview

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VERKOSTOITUMINEN YRITYSTOIMINNAN ILMIÖNÄ Ilmiön käsitteistö Verkostoituminen terminä Verkostoitumisen erottelu lähikäsitteistä Verkostoitumisen kehitysaskeleita Verkostoyhteistyön muotoja Verkostorakenteita Verkostoyhteistyön toteutustapoja Yritystoiminnan murros Uusi talous toimintaympäristönä Verkostoituminen vastauksena uuden talouden haasteisiin Verkoston luomis- ja kehittämisprosessi Ongelmat ja riskit TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimustapa ja metodi Tutkimustehtävä Kvalitatiivinen tutkimus Metodina haastattelu Verkostoanalyysi Tutkimuksen vaiheet Reliabiliteetti ja validiteetti KAPEENKOSKI OY:N VERKOSTON YRITYKSET JA TOIMIALA Matkailun osa-alueet verkostossa Luontomatkailu ja luontoyrittäjyys Ohjelmapalvelut Kalastus ohjelmapalveluna Yritysten esittely Kapeenkoski Oy Tmi Reekun Retki ja Remontti...51

5 Tmi Tassunjälki Tmi Ville Irtamo K-S Himatec Ky KAPEENKOSKI OY:N YRITYSVERKOSTO Toiminnan taustoja Verkostoyritysten yhteistyö Kokonaisverkosto VERKOSTOITUMISEN EDELLYTYKSET KAPEENKOSKI OY:N YRITYSVERKOSTOSSA Verkostoitumisen perusedellytykset ja haasteet Toiminta-alueet ja palvelut Asiakkaat Kannattavuus Henkilöstö Kapasiteetti Verkostoitumisen sosiaaliset edellytykset Yhteistyökyky Sitoutuminen Luottamus Osaaminen Arvot POHDINTA...93 LÄHTEET...98 LIITTEET LIITE 1: Tutkimuksen eteneminen prosessina LIITE 2: Haastattelun perustietolomake LIITE 3: Ohjeistus oman yritysverkoston kuvaamiseen LIITE 4: Teemahaastattelurunko LIITE 5: Verkostokaavioiden symbolien selitykset...111

6 3 KUVIOT KUVIO 1. Horisontaalinen ja vertikaalinen verkostoyhteistyö...13 KUVIO 2. Kolme verkostotyyppiä...17 KUVIO 3. Kapeenkoski Oy:n yritysverkosto...55 KUVIO 4. K-S Himatec Ky:n yritysverkosto...59 KUVIO 5. Tmi Ville Irtamon yritysverkosto...60 KUVIO 6. Tmi Reekun Retken ja Remontin yritysverkosto...61 KUVIO 7. Tmi Tassunjäljen yritysverkosto...62 KUVIO 8. Kokonaisverkoston rakenne...64 KUVIO 9. Kokonaisverkoston yksinkertaistettu malli...67

7 4 1 JOHDANTO Verkostoituminen on tämän hetken ja erityisesti tulevaisuuden ilmiö yritystoiminnassa. Se tarjoaa yrityksille mahdollisuuden keskittyä omaan ydinosaamiseensa käyttämällä hyväksi kumppaniyritysten tietoja ja taitoja. Verkostoituminen tarjoaa palvelualoille ja sitä kautta myös matkailulle mahdollisuuden menestymiseen uusien palvelutuoteinnovaatioiden sekä laajemman ja laadukkaamman arvoketjun avulla. Tämän työn tavoitteena on kartoittaa äänekoskelaisen matkailuyritys Kapeenkoski Oy:n ympärille rakentuvaa pienyritysverkostoa. Tarkoituksena on selvittää verkoston toiminnan perusedellytyksiä ja verkoston rakennetta. Työssä painotetaan erityisesti sosiaalisia ominaisuuksia verkostoyhteistyössä, koska niiden merkitys matkailualalla korostuu asiakkaiden kanssa toimittaessa. Työn toimeksiantajana on Matkailun Osaamiskeskuksen Jyväskylän solmukohdassa syksyllä 2005 käynnistynyt Verkonkutoja-hanke, joka kestää kokonaisuudessaan kesäkuuhun 2007 saakka. Hankkeen tavoitteena on kehittää alueella toimivien yritysten verkostoja ja selkeyttää niiden rakennetta parantaen yritysten toimintavalmiuksia asiakkaan näkökulmasta. Hankkeen aikana yrityksille toteutettavien projektien lisäksi yrittäjillä on mahdollisuus osallistua järjestettyihin koulutuksiin, joissa keskitytään parantamaan mm. markkinointiin liittyvää osaamista. Tavoitteena on antaa pohjatietoa myöhempiä toimenpiteitä varten tässä työssä tutkitusta yritysverkostosta, mikä näkyy mm. teoriaosuuden laajuutena. Vaikka verkostoituminen ei ole ilmiönä uusi, on se kehittynyt ja muotoutunut viime aikoina voimakkaasti, ja siksi tässä työssä on pyritty käyttämään mahdollisimman uutta lähdemateriaalia. Vanhin varsinaisessa verkostoitumisteoriaosuudessa käytetty lähde on vuodelta 1998, mutta suurin osa tietolähteistä on kuitenkin 2000-luvulta. Työssä edetään tietoperustan kautta verkostoanalyysin tekoon, jossa ensimmäisessä vaiheessa selvitetään Kapeenkoski Oy:n yhteistyökumppanit. Seuraavaksi siirrytään edelleen selvittämään ilmi tulleiden yritysten näkemyksiä

8 toiminnasta. Selvitysten pohjalta pohditaan verkoston toiminnan edellytyksiä ja haasteita. 5 Tiedonkeruu yrityksiltä toteutettiin jo aiemmin käytetyllä, mutta työn tarpeita paremmin vastaavaksi muokatulla verkoston kehittämiskaavakkeella sekä itse laatimallamme teemahaastatteluosiolla. Tiedonkeruu tapahtui haastattelutilanteessa, jossa yrittäjä myös havainnollisti piirtäen omia yhteistyösuhteitaan. Tässä työssä arvoketjulla tarkoitetaan palveluista koostuvaa jatkumoa, joka alkaa asiakkaan ja yritysverkoston toimijan ensimmäisestä kontaktista ja päättyy itse palvelun tuottamisen ja kuluttamisen jälkeen jälkimarkkinointiin. Työssä käsitellyt yritykset liittyvät kaikki ohjelmapalvelutoimintaan. Ohjelmapalvelukäsitteellä tarkoitetaankin tässä tutkimuksessa myös kalastukseen liittyviä palveluita. Tutkimuksen kohteena olevasta verkostosta käytetään nimitystä Kapeenkoski Oy:n yritysverkosto, joka käsittää ydinyrityksen lisäksi viisi yritystä. 2 VERKOSTOITUMINEN YRITYSTOIMINNAN ILMIÖNÄ 2.1 Ilmiön käsitteistö Verkostoituminen terminä Verkostoituminen on terminä vielä vakiintumaton, koska se on liiketoiminnallisena yhteistyömuotona vielä kehitysvaiheessa. Jokainen verkostoitumisasiantuntija määrittelee termin oman näkemyksensä pohjalta, joten määritelmien sisällöissä on jonkin verran eroja. Niemelän (2000, 26) mukaan verkostokäsitteitä ei aina ymmärretä oikein, sillä jotkut käsittävät verkostoksi pelkän sähköpostiosoitelistan tai satunnaiset kokoukset ja koulutukset. Pirneksen (2002) määritelmän mukaan verkostoitumisella tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden erilaisia yhteistyömalleja, joihin voivat samanaikaisesti osallistua useat eri tahot. Yhteistyötahot voivat olla joko muita yrityksiä tai or-

9 6 ganisaatioita tai muita toimijoita, ja yhteistyön intensiteetti voi vaihdella vapaaehtoisuudesta melko tiukasti määriteltyihin ja noudatettuihin yhteistyösääntöihin. (Emt. 7.) Tieken artikkelista löytyvässä määritelmässä voidaan havaita Pirneksen näkemystä täydentäviä elementtejä. Määritelmässä nousee esiin verkostoitumisen rooli yritysstrategiana, jossa yhteistyöllä voidaan saavuttaa molempia osapuolia hyödyntäviä synergiaetuja, joita tilanteessa, jossa kumpikin osapuoli toimii erikseen, ei saavuteta (Yritysten välinen verkostoituminen ja tiedonsiirto 2005). Paija (1998a, 32) täsmentää edelleen huomauttamalla, ettei lisäarvoa tuottamaton osto-myyntisuhde ole verkostosuhde. Ford, Gadde, Håkansson ja Snehota (2003) nostavat esiin uudenlaisia tekijöitä verkostoitumismääritelmien joukkoon. Pääasiassa verkostoituminen nähdään toimintaa avartavana ja tietynlaisia vapauksia tuovana, mutta määritelmässä on nähtävissä myös rajoitteita. Ford ja muut (2003) kokoavat verkostoitumisen seuraavasti: se on interaktiivista, kaikkien yritysten samanaikaista verkostoitumista. Verkostossa yrityksillä on rajoitettu vapaus toimia, koska on otettava huomioon toisten toiminta. Verkostoituminen voi olla kahden- tai monenkeskistä, ja se perustuu yrityksen käsitykseen sen omasta ja muiden asemasta sekä käsityksiin toisten todennäköisistä reaktioista. (Emt ) Verkosto on kalaverkkomainen ja hierarkialtaan matala kokonaisuus (Mäkinen & Uusikylä 2005). Smedlund, Pöyhönen ja Ståhle (2003) kertovat saman asian toisin sanoin: verkosto on joukko keskenään kytkeytyneitä noodeja. Noodi tarkoittaa risteyskohtaa tai toimijaa, joka muodostaa verkoston solmukohdan ja joka välittää erilaisia virtoja muille toimijoille. (Emt. 13.) Verkkomaisen yhteistyön päämääränä on yhteisen tavoitteen toteuttaminen yhteistyön avulla, jota leimaa suhteiden monisuuntaisuus ja aktiivisuus. Yhteydenpito on jatkuvaa ja kaikkiin suuntiin tapahtuvaa. Verkostoitumisella tarkoitetaan monitahoiseen yhteistoimintaan suuntautumista ja tällaisen verkoston synnyttämistä. (Mäkinen & Uusikylä 2005.) Fordin ja muiden (2003) mukaan verkostolla ei ole keskusta, joten mikään yksittäinen toimija ei muodosta sen ydintä, vaikka moni luuleekin olevansa verkoston keskus. Tämän vuoksi minkä tahansa verkoston yrityksen toiminnan

10 7 tuloksia ei voida liittää vain tiettyyn yritykseen, vaan monet tuloksista vaikuttavat moniin muihin verkostossa. Itse asiassa jokaisella verkoston jäsenellä on oma käsitys verkostosta, ja tämä kuva on perusta heidän käsityksilleen siitä, mitä heidän ympärillään tapahtuu ja heidän toiminnastaan ja vaikutuksestaan verkostossa. (Emt ) Viimeisimpiin laadittuihin verkostomääritelmiin kuuluu Mustosen versio. Mustonen (2004a) näkee verkoston ympäristöstään erottuvana kokonaisuutena, jossa on samanaikaisesti useita osallistujia, jotka ovat yhteydessä toisiinsa ja ylläpitävät, kehittävät sekä muuttavat verkostoa. Osallistujien suhteet ovat tasaveroiset huolimatta jokaisen itsenäisestä roolista verkostossa. Verkostoituminen on nykyaikainen ja joustava yhteistyömuoto, jossa vähintään kolme yritystä tekee keskinäistä, yhteisiin tavoitteisiin pyrkivää yhteistyötä. Verkoston synnyttää se, että yritykset erikoistuvat tekemään erilaisia asioita. (Emt. 27.) Useat määritelmät nostavat esille lisäksi erikoistumisen ja ydinosaamisen roolin verkostoitumisessa. Esimerkiksi Niemelän (2000, 26 27) teoksessa esitelty Sitran määritelmä korostaa luottamusta ja yhteistyön antamaa mahdollisuutta keskittyä ydinosaamiseen ja sitä kautta hankkia muut palvelut kumppaneilta maailmalaajuisesti. Ford ja muut esittävät vastapainoksi kritiikkiä verkostoitumis-käsitteille. He toteavat, että periaatteessa verkosto koostuu yrityksistä ja niiden välisistä suhteista, mutta verkosto käsitteenä on hyvin tulkinnanvarainen. Verkosto ei rajoitu niihin yrityksiin, joiden kanssa yksittäinen yritys toimii tai edes verkostoituneiden yritysten omiin verkostoihin. (Ford ym. 2003, ) Käsitys yhden yrityksen ympärille keskittyneestä verkostosta on väistämättä rajoittunut tai puolueellinen eikä anna kokonaiskuvaa maailmasta yrityksen ympärillä ja sen todellisista tai mahdollisista vaikutuksista. Yrityskeskeinen verkostonäkemys on rajoittunut niihin yrityksiin, joiden kanssa yritys toimii. Sellaisenaan se on riittämätön pohja laajemman verkostomaailman ymmärtämiseksi. Se estää yrityksen pyrkimyksiä ymmärtää muutospaineita ja mahdollisuuksia, joita ilmenee tai saattaa ilmetä tulevaisuudessa. (Ford ym. 2003, )

11 Verkostoitumisen erottelu lähikäsitteistä Verkostoituminen sekoitetaan vielä usein muihin käsitteisiin. Verkostoitumistermeille on luonteenomaista, että eri termeillä voidaan viitata samaan asiaan, mutta myös samasta asiasta voidaan puhua eri käsitteillä. Pirneksen (2002) mukaan yritysyhteistyö ja yritysverkostoituminen käsitetään usein synonyymeiksi, vaikka niiden välillä on pieni ero. Yritysyhteistyötä voi olla esimerkiksi kahden yrityksen välillä ilman varsinaista laajempaa verkostoa. Verkostoitumiseen liittyy kuitenkin aina kiinteästi yritysyhteistyö. (Emt. 33.) Niemelä (2002) taas erottelee kaksi usein väärinymmärrettyä käsitettä: verkostoituminen ja verkottuminen. Verkottumisen hän näkee tietotekniikan ja tietoverkkojen sekä verkkoliiketoiminnan käyttönä. (Emt ) Tieken artikkelin verkottumismääritelmä on hyvin pitkälti samansuuntainen: verkottumisella tarkoitetaan yleensä yritysten välistä teknistä verkostoitumista. Verkottuminen on verkostoitumisen alatermi ja on terminä suppeampi kohdistuen lähinnä tekniseen toteutukseen, kuten tietoliikennearkkitehtuureihin. (Yritysten välinen verkostoituminen ja tiedonsiirto 2005.) Verkostoitumisen Niemelä (2002, 13 14) puolestaan määrittelee monenkeskiseksi yhteistyöksi, josta esimerkkinä on yritysten muodostama tuotanto- ja yritysverkosto. Möller, Rajala ja Svahn (2004, 10) nostavat esiin lisäksi verkoston ominaisuuden toimialat ylittävänä, periaatteessa rajattomana yrityssuhteiden kudoksena. Verkosto ja verkko eivät siis ole toisistaan erillisiä termejä. Jotta saadaan luotua toimiva verkosto, vaatimuksena on tiedon kulku, jossa verkolla on tärkeä rooli. Verkko on ns. tekninen ja verkosto sosiaalinen puoli ilmiössä. (Niemelä 2002, ) Möllerin ja muiden (2004) mukaan verkko onkin tietyn yritysjoukon muodostama verkko-organisaatio, joka rakennetaan tietoisesti ja tavoitehakuisesti. Verkolla on päämäärä, joka ohjaa sen kehittämistä ja toimintaa. Kullakin jäsenellä on myös omat tavoitteensa. Verkon jäsenillä on sovitut roolit, joihin liittyvät vastuut sovituista toiminnoista. (Emt. 10.)

12 Verkostoitumisen kehitysaskeleita Perinteisen alihankinnan rinnalle on kehittynyt syvempi ja kokonaisvaltaisempi yhteistyömuoto, josta käytetään termiä verkostoituminen. Alihankinnassa toimintoja ulkoistetaan ja hintakilpailun pohjalta valitaan toimijat, joita käytetään tavaran tai palvelun hankkimiseen (Niemelä 2002, 12). Ranta (1998) selvittää perinteisen alihankinnan ja nykyaikaisen verkostoitumisen eroja tuomalla esiin huomion, että toistuvan yritysten kilpailuttamisen sijaan verkostoitumisessa vaaditaan pyrkimystä pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Verkostoituminen on ikään kuin pitkälle kehitettyä valistunutta ulkoistamista. (Emt. 7.) Niemelä (2002, 12) puhuukin todellisesta kumppanuudesta. Yhteistyötasoja on neljä: alihankkijoiden kilpailuttaminen, alihankintayhteistyö, partneriyhteistyö ja strateginen verkostoyhteistyö (Smedlund ym. 2003, 16 17). Perinteisessä alihankkijoiden kilpailuttamisessa valintakriteerinä on hinta, ja päämies vastaa laadusta (Kuitunen, Räsänen, Mikkola ja Kuivanen 1999, 18). Kommunikointi rajoittuu lähinnä hintaneuvotteluihin ja ongelmien selvittelyyn (Paija 1998a, 33 34). Seuraavana tasona on yritysten yhteistyö, jolloin tuotetta suunnitellaan yhteistyössä ja yhteistyösopimukset voivat olla pitkiäkin (Kuitunen ym. 1999, 18). Kommunikointi rajoittuu vain välttämättömään operatiivisen tason tiedon vaihtoon, ja suhde on muodollisen etäinen (Paija 1998a, 33 34). Vielä syvempää yhteistyötä on ns. partneritoiminta, jolloin laatuvaatimuksia ja tuotekehitystä tehdään yhteistyössä ja yrityksillä on yhteisiä järjestelmiä (Kuitunen ym. 1999, 18). Alihankkijoille tiedotetaan tärkeimmistä strategisista suunnitelmista, mutta muuten kommunikointi rajoittuu edelleen operatiiviselle tasolle (Paija 1998a, 34). Kolmessa ensin mainitussa tasossa yhteistyö on kahden toimijan välistä, mutta verkostoyhteistyö on yritysten monenvälistä yhteistyötä (Smedlund ym. 2003, 16 17). Neljännellä tasolla yhteistyötä tekevät yritysverkostot, jolloin koko toiminnan laatua ja liiketoimintaprosesseja kehitetään yhteistyössä ja yrityksillä on yhteinen tietojärjestelmä helpottamassa tuotteiden toimitusta. Yrityksillä on yhteinen visio, ja toimittaja sitoutuu tuotekehitys- ja suunnittelu-

13 10 prosesseihin. (Kuitunen ym. 1999, 18.) Vuorovaikutus on hyvin avointa ja intensiivistä (Paija 1998a, 34). Toimittajan valintakriteerinä on kehityspotentiaali eli innovaatiokyky, yhteiset arvot ja joustavuus (Kuitunen ym. 1999, 18). Paija (1998a, 34) kutsuukin neljännen vaiheen yhteistyötä strategiseksi kumppanuudeksi. Luonteenomaista verkostoitumiselle on siis toimintojen kehittäminen yhdessä toimijoiden kesken, informaation jako läpinäkyvästi ja hintatehokkuuden arvioiminen pidemmällä aikavälillä (Niemelä 2002, 12). Yritysverkostoista voi kasvaa edelleen klustereita, jotka ovat verkostojen muodostamia verkostoja (Paija 1998a, 10 11). Klusteri on ryhmä tuottajia, jotka tuottavat samaa tai samanlaisia tuotteita lähellä toisiaan (Smedlund ym. 2003, 28). Näin ollen verkostot voidaan nähdä kehityksensä alussa olevina mikroklustereina. Klusterilla on yleensä jokin keskeinen toimija, jonka ympärille klusteri syntyy. Klusterin äärilaidoilla sijaitsevilla yrityksillä ei välttämättä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. (Paija 1998a, ) 2.2 Verkostoyhteistyön muotoja Verkostoitumisen avulla pienyrityksellä on mahdollisuus saavuttaa osa suuryrityksen eduista (Niemelä 2000, 31). Verkoston ydintarkoitus on tuottaa asiakaslähtöisiä ja asiakkaan tarpeisiin sopeutettuja tavaroita ja palveluja (Niemelä 2000, 51). Verkostoitumismuodon valinta perustuu aina yritysten ja sitä kautta verkoston toimintaan. Verkosto voi olla pienten samankokoisten yritysten tasapainoinen verkosto tai verkosto, jossa on yksi veturiyritys ja muita pienempiä toimijoita (Niemelä 2002, 18 21). Verkostoveturin huolehtimiksi ydintoiminnoiksi valikoituvat usein asiakastuntemukseen, tuotekehitykseen ja siihen liittyvään tutkimukseen sekä markkinointiin liittyvät toiminnot (Niemelä 2000, 53), koska verkoston toiminnan ytimenä on asiakas (Niemelä 2002, 44). Veturiyritys on siis ydinyritys, jonka ympärille verkoston toiminta rakentuu. Verkostoveturiksi valikoituu toiminnan kannalta keskeisin yritys.

14 11 Jäsenyys verkostossa voi olla vaihtuva, määräaikainen tai pysyvä. Verkostot tarvitsevat lisäksi muita erikoistuneita tukitoimijoita, kuten esimerkiksi tilitoimiston. Useamman toimijan välinen yhteistyö luo usein innovaatioita, ideoita jne. (Niemelä 2002, ) Verkostosuhteet puolestaan voivat olla joko eksploitatiivisia tai symbioottisia. Eksploitatiivisessa suhteessa toimijat pyrkivät hyötymään suhteesta mahdollisimman paljon, jopa toisen kustannuksella, antaen itse mahdollisimman vähän suhteeseen. Symbioottisessa suhteessa toimijat tähtäävät kaikkien saaman hyödyn kasvattamiseen yhteisen kehityksen nimissä. (Smedlund ym. 2003, 9.) Pirneksen (2002) mukaan verkoston kehittymistä ja yhteistyömalleja voidaan tarkastella kahden pääpiirteen avulla, jotka ovat liiketoiminnan intensiivisyys ja ryhmän sisäinen työnjako eli suhteet. Intensiivisyys ilmaisee, miten tiiviisti yritykset toimivat yhteistyössä ja ovat nivoutuneet toisiinsa. Sisäisellä työnjaolla tarkoitetaan yritysten erilaisuuden ja osaamisen hyödyntämistä koko arvoketjussa. (Emt ) Arvoketju on verkostoon osallistuvien yritysten tuottamien lisäarvojen summa. Arvoketjun alkupäässä ovat raaka-aineet ja loppupäässä asiakkaan saataville tuotetut valmiit tuotteet. (Emt ) Verkostorakenteita Maantieteellisesti ajateltuna verkosto voi olla paikallinen, alueellinen, kansallinen, kansainvälinen tai globaali (Niemelä 2002, 18 21). Paija (1998b, 44 45) määrittelee maantieteellisen verkoston tietylle alueelle syntyneeksi, toisiinsa liittyvillä toimialoilla toimivien yritysten osaamiskeskittymäksi. Maantieteellisen verkostoitumisen lisäksi toisena vaihtoehtona Niemelä (2002) näkee tiettyyn osaamiseen perustuvan verkostoitumisen, joka ei tunne maantieteellisiä rajoja. Hän muistuttaakin, ettei verkostoa saa pakottaa maantieteelliseen muottiin, vaan sen on annettava tarvittaessa laajentua myös maantieteellisten rajojen ulkopuolelle. (Emt ) Ford ja muut (2003, 175) muistuttavat kuitenkin, ettei ole olemassa yhtä, objektiivisesti määriteltyä verkostoa eikä yhtä oikeaa tai täydellistä verkoston

15 12 kuvausta. Valmiit verkostomallit eivät myöskään aina toimi käytännössä hyvin (Pirnes 2002, 13). Myöskään kerran valittu verkostoitumismalli ei välttämättä ole lopullinen ratkaisu, vaan toiminnan kehittymisen ja kokemusten myötä voidaan muuttaa verkoston toiminnan suuntaa. Verkosto voi toimintaansa perustuen muokata jo käytössä olevien mallien pohjalta omaa toimintaansa parhaiten tukevan toimintamuodon. Vertikaalinen ja horisontaalinen verkosto Verkostot jaetaan usein vertikaalisiin ja horisontaalisiin verkostoihin sekä näiden kahden eriasteisiin kombinaatioihin. Vertikaalisessa verkostossa tuotantoprosessin eri vaiheisiin erikoistuneet yritykset verkostoituvat keskenään (Paija 1998b, 44 45). Niemelä (2002) vetääkin yhteen näiden kahden verkostorakenteen perusajatuksen. Vertikaalisessa verkostossa yhdistyvät saman arvoketjun eri vaiheissa työskentelevät organisaatiot, kun taas horisontaalisessa yhdistyvät erilaiset ja rinnakkaiset toimijat, palvelut tai tuotteet. Esimerkkinä Niemelä (2002) käyttää vertikaalisesta toimintatavasta tuolin valmistusta, jolloin eri toimijat valmistavat tuolin eri osat, kun taas horisontaalisessa tuolin tekee yksi yritys, mutta pöydän samaan sarjaan valmistaa toinen toimija (kuvio 1). (Emt. 12, )

16 13 KUVIO 1. Horisontaalinen ja vertikaalinen verkostoyhteistyö (Niemelä 2002, 19.) Tuottajaverkostossa eli vertikaalisessa verkostossa toimijoiden välillä virtaa pääasiassa vain rahaa ja tuotteita (Smedlund ym. 2003, 46 47). Kyseessä on jalostusketjun peräkkäisissä vaiheissa toimivien yritysten yhteistyö (Hakanen 1998, 5). Verkostossa on yksi dominoiva toimija, jonka ympärille toiminta rakentuu, eivätkä muut toimijat välttämättä edes tiedä toisistaan (Smedlund ym. 2003, 46 47). Jokainen ketjun jäsen on itsenäinen toimija, joka tavoittelee parasta mahdollista tulosta itselleen. Kilpailijoita ketjun yksittäiselle yritykselle ovat samanlaista osaa ketjuun nähden tuottavat yritykset. (Pirnes 2002, ) Ydinyritys pyrkii verkostoitumisen avulla siirtämään painetta ja riskiä yrityksestä riippumattomille alihankkijoille. Kehitystyö lähtee yleensä keskusyrityksestä ja siirtyy siitä sitten muihin verkoston jäseniin. (Smedlund ym. 2003, ) Vertikaalisessa yhteistyössä toiminnot etenevät tietyssä loogisessa järjestyksessä edeten esimerkiksi asiakkaan tilauksesta palvelun kuluttamiseen (Pirnes 2002, 35 36).

17 14 Vertikaalisessa arvoketjussa kustannus on yksittäisten yritysten kustannusten summa. Vertikaalisessa verkostossa joudutaan laskemaan katetta katteelle, koska edellisen toimijan kaikki kustannukset ja voitto-osuudet sisältävä myyntihinta on seuraavan toimijan ostohinta. (Pirnes 2002, 41.) Horisontaalisella verkostolla puolestaan tarkoitetaan jalostus- tai arvoketjun samassa vaiheessa ja samalla toimialalla toimivien yritysten yhteistyötä (Hakanen 1998, 5). Horisontaalinen verkosto on ikään kuin tietyn isomman yksikön ympärille koottu rypäs, minkä ansiosta katetta katteelle - laskentaperiaatteesta päästään eroon. Näin ollen arvoketjun kustannuksia saadaan alennettua huomattavasti horisontaalisen toteutuksen avulla vertikaaliseen verrattuna. (Pirnes 2002, 42.) Tavoitteena on myös rinnasteisten resurssien yhdistäminen suuremman volyymin saavuttamiseksi (Paija 1998b, 44 45). Horisontaalisessa toiminnassa tavoitellaan vaativampia tuotekokonaisuuksia kuin vertikaalisessa. Toimijoiden valinnan pohjalla on osaaminen, nopeus ja joustavuus. (Pirnes 2002, 42.) Horisontaalista verkostoa kutsutaan myös kehittäjäverkostoksi, joka yhdistää esimerkiksi usean yrityksen tietyn toiminnon. Toimijat voivat olla jopa kilpailijoita keskenään. Tavoitteena verkostossa on kehittää prosesseja, joista on kaikille hyötyä. Verkostossa voidaan kehittää esimerkiksi uutta teknologiaa, josta on kaikille jäsenille apua. (Smedlund ym. 2003, ) Horisontaalisessa arvoketjussa vertikaalisen ketjun peräkkäiset toiminnot ja vaiheet pyritään saamaan rinnakkaisiksi. Esimerkiksi suunnittelu voi olla mukana jo tilausvaiheessa. Horisontaalisessa verkostossa tiedon ja sitä kautta myös tietoteknisen osaamisen rooli korostuu. (Pirnes 2002, 42.) Matkailualalla niin vertikaalinen kuin horisontaalinenkin yhteistyö on mahdollista. Vertikaalista yhteistyötä voi olla esimerkiksi ravitsemispalveluiden raakaainehankintojen kohdalla, jolloin yritys hankkii leipomotuotteet, vihannekset yms. eri toimittajilta kooten niistä itse ruokakokonaisuuksia. Horisontaalista yhteistyö voi olla esimerkiksi palvelupaketin tuottamisessa, jolloin yksi yritys hoitaa koskenlaskun, toinen ruoanlaiton ja kolmas musiikillisen osion jne.

18 15 Vertikaalisia ja horisontaalisia verkostoitumisrakenteita täydentäviä yhteistyömuotoja Smedlundin ja muiden (2003) mukaan verkostoiden jako horisontaalisiin ja vertikaalisiin ei kuitenkaan kata kaikkia verkostoyhteistyön muotoja, joten lisäksi on kolmas muoto eli ns. teollisuusalue. Teollisuusalueille on keskittynyt pääasiassa paljon pieniä yrityksiä, jotka sijaitsevat aivan toistensa läheisyydessä. Yritysten kanssa, jotka toimivat samalla alueella, tehdään yhteistyötä. Yritysten välillä työvoima ja tieto virtaavat vapaasti. Klassisena esimerkkinä teollisuusalueesta on Piilaakso Kaliforniassa. (Emt ) Matkailualalla vastaavanlaisena tapauksena voidaan pitää matkailuyritysten keskittymää jollakin tietyllä alueella, esimerkkinä ovat Pohjois-Suomen lomakeskukset, kuten Levi. Hakanen (1998) kokee myös riittämättömäksi jaon vertikaalisiin ja horisontaalisiin yhteistyömuotoihin. Kolmantena muotona hän mainitsee diversifikoituneen verkoston, jolla tarkoitetaan toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Yhteistyön moninaisuutta korostaa myös se, että yhteistyö on dynaamista eli jatkuvasti kehittyvä prosessi. (Emt. 5.) Pirneksen (2002) mukaan vertikaalisten ja horisontaalisten verkostojen kehittynein malli on vertikaalis-horisontaalinen takaisinkytkentäarvoketju, jossa pyritään yhdistämään molempien mallien toimijat samaan verkostoon, jotta saavutetaan nopeutta, joustavuutta ja kitkattomuutta. Mallissa painottuu asiakaslähtöisyys. Parhaimmillaan arvoketju toimii siten, että asiakas viestittää mielihaluistaan, minkä jälkeen verkoston toimijat pyrkivät parhaalla mahdollisella tavalla ja mahdollisimman nopeasti palvelemaan asiakasta. Toimijoiden on keskityttävä vain toimimaan impulssien varassa, yrittämättä tuoda omaa näkemystään toimintaan. (Emt. 43.) Koska matkailualalla keskitytään asiakkaaseen ja hänen tarpeidensa tyydyttämiseen, nousee esiin vertikaalishorisontaalisen takaisinkytkentäarvoketjumallin sopivuus yhteistyön malliksi. Asiakkaan tarpeiden tyydyttämisessä korostuu nimenomaan asiakkaiden mielihalujen tarkkailu ja valppaana olo.

19 16 Vertikaalis-horisontaalisessa toiminnassa kustannusrakenne on paras. Koska tällä toiminnan mallilla saadaan minimoitua tuotteita koskevat virhepäätökset, myyntikatteet toteutuvat korkeampina. Virheelliset tuotepäätökset johtavat hinnanalennuksiin ja vaikuttavat siten olennaisesti katteisiin, missä suurin ero onkin vertikaaliseen arvoketjuun nähden. Nopeuden ansiosta pääoman sitoutumisella saadaan myös aikaan säästöjä. (Pirnes 2002, 43.) Palvelutuotteen kohdalla virheelliset palvelutuotepäätökset johtavat konkreettisia tuotteita kohtalokkaampiin seurauksiin. Koska palvelu tuotetaan samalla hetkellä, kun asiakas sen kuluttaa, saatetaan palvelutuotteen virheellisyys huomata vasta tilanteessa, jossa asiakas on läsnä. Näin ollen asiakas joutuu kärsimään palvelun huonosta laadusta ja kokemaan pettymyksen, jota on vaikea korvata. Hintaa voidaan laskea, mutta asiakkaalle jää mielikuva huonosta laadusta. Palvelutuotetta ei myöskään pysty myymään alennuksella, kakkoslaadun tuotteena, kuten konkreettisia tavaroita. Innovaatioverkosto on tuottajaverkoston ja kehittäjäverkoston kehittyneempi muoto. Innovaatioverkosto on uuden tuotteen tai prosessin kehittämiseen osallistuvien institutionaalisten toimijoiden verkosto. Toiminnassa pääpaino on siis uusien innovaatioiden luomisella ja sen toimijat ovat eri tuotantoketjuista ja toimialoilta. Innovaatioverkostoa on kuvattu myös kilpailuetua tavoittelevien verkostojen väliseksi verkostoksi. Verkoston tavoitteena on luoda uutta tietämystä ja levittää sitä. (Smedlund ym. 2003, ) Alueellinen yrityskeskittymä sisältääkin tuottaja-, kehittäjä- ja innovaatioverkoston, joissa yksittäinen toimija voi olla jäsenenä yhtä aikaa. Kaikki alueen toimijat muodostavat yhdessä ns. arvosysteemin, joka sisältää erityyppisiä verkostoja. Onkin muistettava, ettei käytännön elämässä verkostotyyppien erottelu toisistaan ole helppoa. (Smedlund ym. 2003, 55.)

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 10.2.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa hakemus osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015 OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS Mikko Pesonen 8.10.2015 INNOVAATIO MISTÄ ON NYT KYSE INNOVAATIO ON JOKIN UUSI TAI OLENNAISESTI PARANNETTU, TALOUDELLISESTI

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Matkailutuotteet tehdään yhdessä. tuloksia MIT-hankkeesta

Matkailutuotteet tehdään yhdessä. tuloksia MIT-hankkeesta Matkailutuotteet tehdään yhdessä tuloksia MIT-hankkeesta MIT "Terve, minä olen Pirkko ja mulla on luksusmökkitoimintaa. Jatkuva tuotekehitys on kyllä tärkiää mutta siihen ei taho löytyä aikaa, ja kun ois

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU

TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU Ennakoivaa säädöstietoa liiketoiminnan tarpeisiin TKL -LEX yritysjohdolle myynnistä vastaaville markkinoinnista vastaaville asiantuntijoille Teknisen kaupan yritysten

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot