YRITYSVERKOSTOITUMISEN EDELLYTYKSET KAPEENKOSKELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYSVERKOSTOITUMISEN EDELLYTYKSET KAPEENKOSKELLA"

Transkriptio

1 YRITYSVERKOSTOITUMISEN EDELLYTYKSET KAPEENKOSKELLA Lappi Johanna Terva-aho Hannele Opinnäytetyö Joulukuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) LAPPI, Johanna TERVA-AHO, Hannele Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 111 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Salainen saakka YRITYSVERKOSTOITUMISEN EDELLYTYKSET KAPEENKOSKELLA Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja KUHA, Maisa Toimeksiantaja(t) Matkailualan Osaamiskeskus, Jyväskylän solmukohta Tiivistelmä Työn tavoitteena oli selvittää Äänekoskella sijaitsevan matkailuyritys Kapeenkoski Oy:n yritysverkostoa. Tarkoituksena oli kartoittaa verkoston rakenne ja suhteet sekä toimintaedellytykset painottaen sosiaalisia elementtejä verkostoyhteistyössä, koska niiden merkitys korostuu palvelutuotteissa. Toimeksiantajana oli Matkailualan Osaamiskeskuksen Jyväskylän solmukohta ja siihen kuuluva syksyllä 2005 käynnistynyt Verkonkutoja-hanke. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus ja toteutettiin kaksiosaisena haastatteluna, jossa oli strukturoitu ja teemahaastatteluosio. Tulokset osoittivat Kapeenkoski Oy:n yritysverkoston olevan toiminnassaan alkuvaiheessa ja sen yhteisten toimintatapojen hakevan vielä muotoaan. Verkoston toiminnalla on edellytyksiä kehittyä, mutta se vaatii kuitenkin tulevaisuudessa toimijoiden yhteistä tavoitteiden asettelua ja toimenpiteitä. Tiedon kulun rooli nousi esiin voimakkaasti verkoston kehittämisessä. Tämä opinnäytetyö on ajankohtainen, koska yritysverkostoituminen on viime aikoina nopeasti kehittynyt ja yleistynyt liiketoimintailmiönä. Tämä tutkimus tarjoaa yritysverkostolle työvälineen toiminnan kehittämiseen ja auttaa selkeyttämään rooleja verkostossa. Lisäksi kyseinen tutkimus antaa pohjatietoa Verkonkutoja-hankkeen jatkotoimille. Avainsanat (asiasanat) Verkostoituminen, verkostot, sosiaaliset suhteet, Kapeenkoski Oy, teemahaastattelu Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) LAPPI, Johanna TERVA-AHO, Hannele Title Type of Publication Bachelor s thesis Pages 111 Confidential Until Language Finnish THE PREREQUISITES FOR NETWORKING IN KAPEENKOSKI Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor KUHA, Maisa Assigned by The Centre of Expertise for Tourism, Jyväskylä focal point Abstract The starting point for this research was to study the networks of the tourism company Kapeenkoski Ltd. in Äänekoski. The purpose was to define the structure of the networks and the relationships in it. The aim was also to study the prerequisites for functioning networks and emphasize the social elements in network co-operation because their meaning is of great importance in service industry. The thesis was assigned by the Jyväskylä focal point in the Centre of Expertise for Tourism and the Verkonkutoja project which started in the autumn of This research is a qualitative case study and it was conducted as a two-phase interview with a structured and theme part. The results showed that the networks of Kapeenkoski Ltd. are at their early stage of development and that their ways of action are still unestablished. The network has prerequisites for developing which will demand shared targets and measures by all actors in the future. The demand for developing the role of sharing information was also expressed. The topic of this thesis is current because networking among companies is a phenomenon lately fast developed and rapidly become general in business. This research offers Kapeenkoski Ltd. business networks a tool to develop their operations and helps to clarify the roles of the companies in the network. The study also gives basic information for later research actions. Keywords Networking, network, social relationships, Kapeenkoski Ltd., theme interview

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VERKOSTOITUMINEN YRITYSTOIMINNAN ILMIÖNÄ Ilmiön käsitteistö Verkostoituminen terminä Verkostoitumisen erottelu lähikäsitteistä Verkostoitumisen kehitysaskeleita Verkostoyhteistyön muotoja Verkostorakenteita Verkostoyhteistyön toteutustapoja Yritystoiminnan murros Uusi talous toimintaympäristönä Verkostoituminen vastauksena uuden talouden haasteisiin Verkoston luomis- ja kehittämisprosessi Ongelmat ja riskit TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimustapa ja metodi Tutkimustehtävä Kvalitatiivinen tutkimus Metodina haastattelu Verkostoanalyysi Tutkimuksen vaiheet Reliabiliteetti ja validiteetti KAPEENKOSKI OY:N VERKOSTON YRITYKSET JA TOIMIALA Matkailun osa-alueet verkostossa Luontomatkailu ja luontoyrittäjyys Ohjelmapalvelut Kalastus ohjelmapalveluna Yritysten esittely Kapeenkoski Oy Tmi Reekun Retki ja Remontti...51

5 Tmi Tassunjälki Tmi Ville Irtamo K-S Himatec Ky KAPEENKOSKI OY:N YRITYSVERKOSTO Toiminnan taustoja Verkostoyritysten yhteistyö Kokonaisverkosto VERKOSTOITUMISEN EDELLYTYKSET KAPEENKOSKI OY:N YRITYSVERKOSTOSSA Verkostoitumisen perusedellytykset ja haasteet Toiminta-alueet ja palvelut Asiakkaat Kannattavuus Henkilöstö Kapasiteetti Verkostoitumisen sosiaaliset edellytykset Yhteistyökyky Sitoutuminen Luottamus Osaaminen Arvot POHDINTA...93 LÄHTEET...98 LIITTEET LIITE 1: Tutkimuksen eteneminen prosessina LIITE 2: Haastattelun perustietolomake LIITE 3: Ohjeistus oman yritysverkoston kuvaamiseen LIITE 4: Teemahaastattelurunko LIITE 5: Verkostokaavioiden symbolien selitykset...111

6 3 KUVIOT KUVIO 1. Horisontaalinen ja vertikaalinen verkostoyhteistyö...13 KUVIO 2. Kolme verkostotyyppiä...17 KUVIO 3. Kapeenkoski Oy:n yritysverkosto...55 KUVIO 4. K-S Himatec Ky:n yritysverkosto...59 KUVIO 5. Tmi Ville Irtamon yritysverkosto...60 KUVIO 6. Tmi Reekun Retken ja Remontin yritysverkosto...61 KUVIO 7. Tmi Tassunjäljen yritysverkosto...62 KUVIO 8. Kokonaisverkoston rakenne...64 KUVIO 9. Kokonaisverkoston yksinkertaistettu malli...67

7 4 1 JOHDANTO Verkostoituminen on tämän hetken ja erityisesti tulevaisuuden ilmiö yritystoiminnassa. Se tarjoaa yrityksille mahdollisuuden keskittyä omaan ydinosaamiseensa käyttämällä hyväksi kumppaniyritysten tietoja ja taitoja. Verkostoituminen tarjoaa palvelualoille ja sitä kautta myös matkailulle mahdollisuuden menestymiseen uusien palvelutuoteinnovaatioiden sekä laajemman ja laadukkaamman arvoketjun avulla. Tämän työn tavoitteena on kartoittaa äänekoskelaisen matkailuyritys Kapeenkoski Oy:n ympärille rakentuvaa pienyritysverkostoa. Tarkoituksena on selvittää verkoston toiminnan perusedellytyksiä ja verkoston rakennetta. Työssä painotetaan erityisesti sosiaalisia ominaisuuksia verkostoyhteistyössä, koska niiden merkitys matkailualalla korostuu asiakkaiden kanssa toimittaessa. Työn toimeksiantajana on Matkailun Osaamiskeskuksen Jyväskylän solmukohdassa syksyllä 2005 käynnistynyt Verkonkutoja-hanke, joka kestää kokonaisuudessaan kesäkuuhun 2007 saakka. Hankkeen tavoitteena on kehittää alueella toimivien yritysten verkostoja ja selkeyttää niiden rakennetta parantaen yritysten toimintavalmiuksia asiakkaan näkökulmasta. Hankkeen aikana yrityksille toteutettavien projektien lisäksi yrittäjillä on mahdollisuus osallistua järjestettyihin koulutuksiin, joissa keskitytään parantamaan mm. markkinointiin liittyvää osaamista. Tavoitteena on antaa pohjatietoa myöhempiä toimenpiteitä varten tässä työssä tutkitusta yritysverkostosta, mikä näkyy mm. teoriaosuuden laajuutena. Vaikka verkostoituminen ei ole ilmiönä uusi, on se kehittynyt ja muotoutunut viime aikoina voimakkaasti, ja siksi tässä työssä on pyritty käyttämään mahdollisimman uutta lähdemateriaalia. Vanhin varsinaisessa verkostoitumisteoriaosuudessa käytetty lähde on vuodelta 1998, mutta suurin osa tietolähteistä on kuitenkin 2000-luvulta. Työssä edetään tietoperustan kautta verkostoanalyysin tekoon, jossa ensimmäisessä vaiheessa selvitetään Kapeenkoski Oy:n yhteistyökumppanit. Seuraavaksi siirrytään edelleen selvittämään ilmi tulleiden yritysten näkemyksiä

8 toiminnasta. Selvitysten pohjalta pohditaan verkoston toiminnan edellytyksiä ja haasteita. 5 Tiedonkeruu yrityksiltä toteutettiin jo aiemmin käytetyllä, mutta työn tarpeita paremmin vastaavaksi muokatulla verkoston kehittämiskaavakkeella sekä itse laatimallamme teemahaastatteluosiolla. Tiedonkeruu tapahtui haastattelutilanteessa, jossa yrittäjä myös havainnollisti piirtäen omia yhteistyösuhteitaan. Tässä työssä arvoketjulla tarkoitetaan palveluista koostuvaa jatkumoa, joka alkaa asiakkaan ja yritysverkoston toimijan ensimmäisestä kontaktista ja päättyy itse palvelun tuottamisen ja kuluttamisen jälkeen jälkimarkkinointiin. Työssä käsitellyt yritykset liittyvät kaikki ohjelmapalvelutoimintaan. Ohjelmapalvelukäsitteellä tarkoitetaankin tässä tutkimuksessa myös kalastukseen liittyviä palveluita. Tutkimuksen kohteena olevasta verkostosta käytetään nimitystä Kapeenkoski Oy:n yritysverkosto, joka käsittää ydinyrityksen lisäksi viisi yritystä. 2 VERKOSTOITUMINEN YRITYSTOIMINNAN ILMIÖNÄ 2.1 Ilmiön käsitteistö Verkostoituminen terminä Verkostoituminen on terminä vielä vakiintumaton, koska se on liiketoiminnallisena yhteistyömuotona vielä kehitysvaiheessa. Jokainen verkostoitumisasiantuntija määrittelee termin oman näkemyksensä pohjalta, joten määritelmien sisällöissä on jonkin verran eroja. Niemelän (2000, 26) mukaan verkostokäsitteitä ei aina ymmärretä oikein, sillä jotkut käsittävät verkostoksi pelkän sähköpostiosoitelistan tai satunnaiset kokoukset ja koulutukset. Pirneksen (2002) määritelmän mukaan verkostoitumisella tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden erilaisia yhteistyömalleja, joihin voivat samanaikaisesti osallistua useat eri tahot. Yhteistyötahot voivat olla joko muita yrityksiä tai or-

9 6 ganisaatioita tai muita toimijoita, ja yhteistyön intensiteetti voi vaihdella vapaaehtoisuudesta melko tiukasti määriteltyihin ja noudatettuihin yhteistyösääntöihin. (Emt. 7.) Tieken artikkelista löytyvässä määritelmässä voidaan havaita Pirneksen näkemystä täydentäviä elementtejä. Määritelmässä nousee esiin verkostoitumisen rooli yritysstrategiana, jossa yhteistyöllä voidaan saavuttaa molempia osapuolia hyödyntäviä synergiaetuja, joita tilanteessa, jossa kumpikin osapuoli toimii erikseen, ei saavuteta (Yritysten välinen verkostoituminen ja tiedonsiirto 2005). Paija (1998a, 32) täsmentää edelleen huomauttamalla, ettei lisäarvoa tuottamaton osto-myyntisuhde ole verkostosuhde. Ford, Gadde, Håkansson ja Snehota (2003) nostavat esiin uudenlaisia tekijöitä verkostoitumismääritelmien joukkoon. Pääasiassa verkostoituminen nähdään toimintaa avartavana ja tietynlaisia vapauksia tuovana, mutta määritelmässä on nähtävissä myös rajoitteita. Ford ja muut (2003) kokoavat verkostoitumisen seuraavasti: se on interaktiivista, kaikkien yritysten samanaikaista verkostoitumista. Verkostossa yrityksillä on rajoitettu vapaus toimia, koska on otettava huomioon toisten toiminta. Verkostoituminen voi olla kahden- tai monenkeskistä, ja se perustuu yrityksen käsitykseen sen omasta ja muiden asemasta sekä käsityksiin toisten todennäköisistä reaktioista. (Emt ) Verkosto on kalaverkkomainen ja hierarkialtaan matala kokonaisuus (Mäkinen & Uusikylä 2005). Smedlund, Pöyhönen ja Ståhle (2003) kertovat saman asian toisin sanoin: verkosto on joukko keskenään kytkeytyneitä noodeja. Noodi tarkoittaa risteyskohtaa tai toimijaa, joka muodostaa verkoston solmukohdan ja joka välittää erilaisia virtoja muille toimijoille. (Emt. 13.) Verkkomaisen yhteistyön päämääränä on yhteisen tavoitteen toteuttaminen yhteistyön avulla, jota leimaa suhteiden monisuuntaisuus ja aktiivisuus. Yhteydenpito on jatkuvaa ja kaikkiin suuntiin tapahtuvaa. Verkostoitumisella tarkoitetaan monitahoiseen yhteistoimintaan suuntautumista ja tällaisen verkoston synnyttämistä. (Mäkinen & Uusikylä 2005.) Fordin ja muiden (2003) mukaan verkostolla ei ole keskusta, joten mikään yksittäinen toimija ei muodosta sen ydintä, vaikka moni luuleekin olevansa verkoston keskus. Tämän vuoksi minkä tahansa verkoston yrityksen toiminnan

10 7 tuloksia ei voida liittää vain tiettyyn yritykseen, vaan monet tuloksista vaikuttavat moniin muihin verkostossa. Itse asiassa jokaisella verkoston jäsenellä on oma käsitys verkostosta, ja tämä kuva on perusta heidän käsityksilleen siitä, mitä heidän ympärillään tapahtuu ja heidän toiminnastaan ja vaikutuksestaan verkostossa. (Emt ) Viimeisimpiin laadittuihin verkostomääritelmiin kuuluu Mustosen versio. Mustonen (2004a) näkee verkoston ympäristöstään erottuvana kokonaisuutena, jossa on samanaikaisesti useita osallistujia, jotka ovat yhteydessä toisiinsa ja ylläpitävät, kehittävät sekä muuttavat verkostoa. Osallistujien suhteet ovat tasaveroiset huolimatta jokaisen itsenäisestä roolista verkostossa. Verkostoituminen on nykyaikainen ja joustava yhteistyömuoto, jossa vähintään kolme yritystä tekee keskinäistä, yhteisiin tavoitteisiin pyrkivää yhteistyötä. Verkoston synnyttää se, että yritykset erikoistuvat tekemään erilaisia asioita. (Emt. 27.) Useat määritelmät nostavat esille lisäksi erikoistumisen ja ydinosaamisen roolin verkostoitumisessa. Esimerkiksi Niemelän (2000, 26 27) teoksessa esitelty Sitran määritelmä korostaa luottamusta ja yhteistyön antamaa mahdollisuutta keskittyä ydinosaamiseen ja sitä kautta hankkia muut palvelut kumppaneilta maailmalaajuisesti. Ford ja muut esittävät vastapainoksi kritiikkiä verkostoitumis-käsitteille. He toteavat, että periaatteessa verkosto koostuu yrityksistä ja niiden välisistä suhteista, mutta verkosto käsitteenä on hyvin tulkinnanvarainen. Verkosto ei rajoitu niihin yrityksiin, joiden kanssa yksittäinen yritys toimii tai edes verkostoituneiden yritysten omiin verkostoihin. (Ford ym. 2003, ) Käsitys yhden yrityksen ympärille keskittyneestä verkostosta on väistämättä rajoittunut tai puolueellinen eikä anna kokonaiskuvaa maailmasta yrityksen ympärillä ja sen todellisista tai mahdollisista vaikutuksista. Yrityskeskeinen verkostonäkemys on rajoittunut niihin yrityksiin, joiden kanssa yritys toimii. Sellaisenaan se on riittämätön pohja laajemman verkostomaailman ymmärtämiseksi. Se estää yrityksen pyrkimyksiä ymmärtää muutospaineita ja mahdollisuuksia, joita ilmenee tai saattaa ilmetä tulevaisuudessa. (Ford ym. 2003, )

11 Verkostoitumisen erottelu lähikäsitteistä Verkostoituminen sekoitetaan vielä usein muihin käsitteisiin. Verkostoitumistermeille on luonteenomaista, että eri termeillä voidaan viitata samaan asiaan, mutta myös samasta asiasta voidaan puhua eri käsitteillä. Pirneksen (2002) mukaan yritysyhteistyö ja yritysverkostoituminen käsitetään usein synonyymeiksi, vaikka niiden välillä on pieni ero. Yritysyhteistyötä voi olla esimerkiksi kahden yrityksen välillä ilman varsinaista laajempaa verkostoa. Verkostoitumiseen liittyy kuitenkin aina kiinteästi yritysyhteistyö. (Emt. 33.) Niemelä (2002) taas erottelee kaksi usein väärinymmärrettyä käsitettä: verkostoituminen ja verkottuminen. Verkottumisen hän näkee tietotekniikan ja tietoverkkojen sekä verkkoliiketoiminnan käyttönä. (Emt ) Tieken artikkelin verkottumismääritelmä on hyvin pitkälti samansuuntainen: verkottumisella tarkoitetaan yleensä yritysten välistä teknistä verkostoitumista. Verkottuminen on verkostoitumisen alatermi ja on terminä suppeampi kohdistuen lähinnä tekniseen toteutukseen, kuten tietoliikennearkkitehtuureihin. (Yritysten välinen verkostoituminen ja tiedonsiirto 2005.) Verkostoitumisen Niemelä (2002, 13 14) puolestaan määrittelee monenkeskiseksi yhteistyöksi, josta esimerkkinä on yritysten muodostama tuotanto- ja yritysverkosto. Möller, Rajala ja Svahn (2004, 10) nostavat esiin lisäksi verkoston ominaisuuden toimialat ylittävänä, periaatteessa rajattomana yrityssuhteiden kudoksena. Verkosto ja verkko eivät siis ole toisistaan erillisiä termejä. Jotta saadaan luotua toimiva verkosto, vaatimuksena on tiedon kulku, jossa verkolla on tärkeä rooli. Verkko on ns. tekninen ja verkosto sosiaalinen puoli ilmiössä. (Niemelä 2002, ) Möllerin ja muiden (2004) mukaan verkko onkin tietyn yritysjoukon muodostama verkko-organisaatio, joka rakennetaan tietoisesti ja tavoitehakuisesti. Verkolla on päämäärä, joka ohjaa sen kehittämistä ja toimintaa. Kullakin jäsenellä on myös omat tavoitteensa. Verkon jäsenillä on sovitut roolit, joihin liittyvät vastuut sovituista toiminnoista. (Emt. 10.)

12 Verkostoitumisen kehitysaskeleita Perinteisen alihankinnan rinnalle on kehittynyt syvempi ja kokonaisvaltaisempi yhteistyömuoto, josta käytetään termiä verkostoituminen. Alihankinnassa toimintoja ulkoistetaan ja hintakilpailun pohjalta valitaan toimijat, joita käytetään tavaran tai palvelun hankkimiseen (Niemelä 2002, 12). Ranta (1998) selvittää perinteisen alihankinnan ja nykyaikaisen verkostoitumisen eroja tuomalla esiin huomion, että toistuvan yritysten kilpailuttamisen sijaan verkostoitumisessa vaaditaan pyrkimystä pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Verkostoituminen on ikään kuin pitkälle kehitettyä valistunutta ulkoistamista. (Emt. 7.) Niemelä (2002, 12) puhuukin todellisesta kumppanuudesta. Yhteistyötasoja on neljä: alihankkijoiden kilpailuttaminen, alihankintayhteistyö, partneriyhteistyö ja strateginen verkostoyhteistyö (Smedlund ym. 2003, 16 17). Perinteisessä alihankkijoiden kilpailuttamisessa valintakriteerinä on hinta, ja päämies vastaa laadusta (Kuitunen, Räsänen, Mikkola ja Kuivanen 1999, 18). Kommunikointi rajoittuu lähinnä hintaneuvotteluihin ja ongelmien selvittelyyn (Paija 1998a, 33 34). Seuraavana tasona on yritysten yhteistyö, jolloin tuotetta suunnitellaan yhteistyössä ja yhteistyösopimukset voivat olla pitkiäkin (Kuitunen ym. 1999, 18). Kommunikointi rajoittuu vain välttämättömään operatiivisen tason tiedon vaihtoon, ja suhde on muodollisen etäinen (Paija 1998a, 33 34). Vielä syvempää yhteistyötä on ns. partneritoiminta, jolloin laatuvaatimuksia ja tuotekehitystä tehdään yhteistyössä ja yrityksillä on yhteisiä järjestelmiä (Kuitunen ym. 1999, 18). Alihankkijoille tiedotetaan tärkeimmistä strategisista suunnitelmista, mutta muuten kommunikointi rajoittuu edelleen operatiiviselle tasolle (Paija 1998a, 34). Kolmessa ensin mainitussa tasossa yhteistyö on kahden toimijan välistä, mutta verkostoyhteistyö on yritysten monenvälistä yhteistyötä (Smedlund ym. 2003, 16 17). Neljännellä tasolla yhteistyötä tekevät yritysverkostot, jolloin koko toiminnan laatua ja liiketoimintaprosesseja kehitetään yhteistyössä ja yrityksillä on yhteinen tietojärjestelmä helpottamassa tuotteiden toimitusta. Yrityksillä on yhteinen visio, ja toimittaja sitoutuu tuotekehitys- ja suunnittelu-

13 10 prosesseihin. (Kuitunen ym. 1999, 18.) Vuorovaikutus on hyvin avointa ja intensiivistä (Paija 1998a, 34). Toimittajan valintakriteerinä on kehityspotentiaali eli innovaatiokyky, yhteiset arvot ja joustavuus (Kuitunen ym. 1999, 18). Paija (1998a, 34) kutsuukin neljännen vaiheen yhteistyötä strategiseksi kumppanuudeksi. Luonteenomaista verkostoitumiselle on siis toimintojen kehittäminen yhdessä toimijoiden kesken, informaation jako läpinäkyvästi ja hintatehokkuuden arvioiminen pidemmällä aikavälillä (Niemelä 2002, 12). Yritysverkostoista voi kasvaa edelleen klustereita, jotka ovat verkostojen muodostamia verkostoja (Paija 1998a, 10 11). Klusteri on ryhmä tuottajia, jotka tuottavat samaa tai samanlaisia tuotteita lähellä toisiaan (Smedlund ym. 2003, 28). Näin ollen verkostot voidaan nähdä kehityksensä alussa olevina mikroklustereina. Klusterilla on yleensä jokin keskeinen toimija, jonka ympärille klusteri syntyy. Klusterin äärilaidoilla sijaitsevilla yrityksillä ei välttämättä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. (Paija 1998a, ) 2.2 Verkostoyhteistyön muotoja Verkostoitumisen avulla pienyrityksellä on mahdollisuus saavuttaa osa suuryrityksen eduista (Niemelä 2000, 31). Verkoston ydintarkoitus on tuottaa asiakaslähtöisiä ja asiakkaan tarpeisiin sopeutettuja tavaroita ja palveluja (Niemelä 2000, 51). Verkostoitumismuodon valinta perustuu aina yritysten ja sitä kautta verkoston toimintaan. Verkosto voi olla pienten samankokoisten yritysten tasapainoinen verkosto tai verkosto, jossa on yksi veturiyritys ja muita pienempiä toimijoita (Niemelä 2002, 18 21). Verkostoveturin huolehtimiksi ydintoiminnoiksi valikoituvat usein asiakastuntemukseen, tuotekehitykseen ja siihen liittyvään tutkimukseen sekä markkinointiin liittyvät toiminnot (Niemelä 2000, 53), koska verkoston toiminnan ytimenä on asiakas (Niemelä 2002, 44). Veturiyritys on siis ydinyritys, jonka ympärille verkoston toiminta rakentuu. Verkostoveturiksi valikoituu toiminnan kannalta keskeisin yritys.

14 11 Jäsenyys verkostossa voi olla vaihtuva, määräaikainen tai pysyvä. Verkostot tarvitsevat lisäksi muita erikoistuneita tukitoimijoita, kuten esimerkiksi tilitoimiston. Useamman toimijan välinen yhteistyö luo usein innovaatioita, ideoita jne. (Niemelä 2002, ) Verkostosuhteet puolestaan voivat olla joko eksploitatiivisia tai symbioottisia. Eksploitatiivisessa suhteessa toimijat pyrkivät hyötymään suhteesta mahdollisimman paljon, jopa toisen kustannuksella, antaen itse mahdollisimman vähän suhteeseen. Symbioottisessa suhteessa toimijat tähtäävät kaikkien saaman hyödyn kasvattamiseen yhteisen kehityksen nimissä. (Smedlund ym. 2003, 9.) Pirneksen (2002) mukaan verkoston kehittymistä ja yhteistyömalleja voidaan tarkastella kahden pääpiirteen avulla, jotka ovat liiketoiminnan intensiivisyys ja ryhmän sisäinen työnjako eli suhteet. Intensiivisyys ilmaisee, miten tiiviisti yritykset toimivat yhteistyössä ja ovat nivoutuneet toisiinsa. Sisäisellä työnjaolla tarkoitetaan yritysten erilaisuuden ja osaamisen hyödyntämistä koko arvoketjussa. (Emt ) Arvoketju on verkostoon osallistuvien yritysten tuottamien lisäarvojen summa. Arvoketjun alkupäässä ovat raaka-aineet ja loppupäässä asiakkaan saataville tuotetut valmiit tuotteet. (Emt ) Verkostorakenteita Maantieteellisesti ajateltuna verkosto voi olla paikallinen, alueellinen, kansallinen, kansainvälinen tai globaali (Niemelä 2002, 18 21). Paija (1998b, 44 45) määrittelee maantieteellisen verkoston tietylle alueelle syntyneeksi, toisiinsa liittyvillä toimialoilla toimivien yritysten osaamiskeskittymäksi. Maantieteellisen verkostoitumisen lisäksi toisena vaihtoehtona Niemelä (2002) näkee tiettyyn osaamiseen perustuvan verkostoitumisen, joka ei tunne maantieteellisiä rajoja. Hän muistuttaakin, ettei verkostoa saa pakottaa maantieteelliseen muottiin, vaan sen on annettava tarvittaessa laajentua myös maantieteellisten rajojen ulkopuolelle. (Emt ) Ford ja muut (2003, 175) muistuttavat kuitenkin, ettei ole olemassa yhtä, objektiivisesti määriteltyä verkostoa eikä yhtä oikeaa tai täydellistä verkoston

15 12 kuvausta. Valmiit verkostomallit eivät myöskään aina toimi käytännössä hyvin (Pirnes 2002, 13). Myöskään kerran valittu verkostoitumismalli ei välttämättä ole lopullinen ratkaisu, vaan toiminnan kehittymisen ja kokemusten myötä voidaan muuttaa verkoston toiminnan suuntaa. Verkosto voi toimintaansa perustuen muokata jo käytössä olevien mallien pohjalta omaa toimintaansa parhaiten tukevan toimintamuodon. Vertikaalinen ja horisontaalinen verkosto Verkostot jaetaan usein vertikaalisiin ja horisontaalisiin verkostoihin sekä näiden kahden eriasteisiin kombinaatioihin. Vertikaalisessa verkostossa tuotantoprosessin eri vaiheisiin erikoistuneet yritykset verkostoituvat keskenään (Paija 1998b, 44 45). Niemelä (2002) vetääkin yhteen näiden kahden verkostorakenteen perusajatuksen. Vertikaalisessa verkostossa yhdistyvät saman arvoketjun eri vaiheissa työskentelevät organisaatiot, kun taas horisontaalisessa yhdistyvät erilaiset ja rinnakkaiset toimijat, palvelut tai tuotteet. Esimerkkinä Niemelä (2002) käyttää vertikaalisesta toimintatavasta tuolin valmistusta, jolloin eri toimijat valmistavat tuolin eri osat, kun taas horisontaalisessa tuolin tekee yksi yritys, mutta pöydän samaan sarjaan valmistaa toinen toimija (kuvio 1). (Emt. 12, )

16 13 KUVIO 1. Horisontaalinen ja vertikaalinen verkostoyhteistyö (Niemelä 2002, 19.) Tuottajaverkostossa eli vertikaalisessa verkostossa toimijoiden välillä virtaa pääasiassa vain rahaa ja tuotteita (Smedlund ym. 2003, 46 47). Kyseessä on jalostusketjun peräkkäisissä vaiheissa toimivien yritysten yhteistyö (Hakanen 1998, 5). Verkostossa on yksi dominoiva toimija, jonka ympärille toiminta rakentuu, eivätkä muut toimijat välttämättä edes tiedä toisistaan (Smedlund ym. 2003, 46 47). Jokainen ketjun jäsen on itsenäinen toimija, joka tavoittelee parasta mahdollista tulosta itselleen. Kilpailijoita ketjun yksittäiselle yritykselle ovat samanlaista osaa ketjuun nähden tuottavat yritykset. (Pirnes 2002, ) Ydinyritys pyrkii verkostoitumisen avulla siirtämään painetta ja riskiä yrityksestä riippumattomille alihankkijoille. Kehitystyö lähtee yleensä keskusyrityksestä ja siirtyy siitä sitten muihin verkoston jäseniin. (Smedlund ym. 2003, ) Vertikaalisessa yhteistyössä toiminnot etenevät tietyssä loogisessa järjestyksessä edeten esimerkiksi asiakkaan tilauksesta palvelun kuluttamiseen (Pirnes 2002, 35 36).

17 14 Vertikaalisessa arvoketjussa kustannus on yksittäisten yritysten kustannusten summa. Vertikaalisessa verkostossa joudutaan laskemaan katetta katteelle, koska edellisen toimijan kaikki kustannukset ja voitto-osuudet sisältävä myyntihinta on seuraavan toimijan ostohinta. (Pirnes 2002, 41.) Horisontaalisella verkostolla puolestaan tarkoitetaan jalostus- tai arvoketjun samassa vaiheessa ja samalla toimialalla toimivien yritysten yhteistyötä (Hakanen 1998, 5). Horisontaalinen verkosto on ikään kuin tietyn isomman yksikön ympärille koottu rypäs, minkä ansiosta katetta katteelle - laskentaperiaatteesta päästään eroon. Näin ollen arvoketjun kustannuksia saadaan alennettua huomattavasti horisontaalisen toteutuksen avulla vertikaaliseen verrattuna. (Pirnes 2002, 42.) Tavoitteena on myös rinnasteisten resurssien yhdistäminen suuremman volyymin saavuttamiseksi (Paija 1998b, 44 45). Horisontaalisessa toiminnassa tavoitellaan vaativampia tuotekokonaisuuksia kuin vertikaalisessa. Toimijoiden valinnan pohjalla on osaaminen, nopeus ja joustavuus. (Pirnes 2002, 42.) Horisontaalista verkostoa kutsutaan myös kehittäjäverkostoksi, joka yhdistää esimerkiksi usean yrityksen tietyn toiminnon. Toimijat voivat olla jopa kilpailijoita keskenään. Tavoitteena verkostossa on kehittää prosesseja, joista on kaikille hyötyä. Verkostossa voidaan kehittää esimerkiksi uutta teknologiaa, josta on kaikille jäsenille apua. (Smedlund ym. 2003, ) Horisontaalisessa arvoketjussa vertikaalisen ketjun peräkkäiset toiminnot ja vaiheet pyritään saamaan rinnakkaisiksi. Esimerkiksi suunnittelu voi olla mukana jo tilausvaiheessa. Horisontaalisessa verkostossa tiedon ja sitä kautta myös tietoteknisen osaamisen rooli korostuu. (Pirnes 2002, 42.) Matkailualalla niin vertikaalinen kuin horisontaalinenkin yhteistyö on mahdollista. Vertikaalista yhteistyötä voi olla esimerkiksi ravitsemispalveluiden raakaainehankintojen kohdalla, jolloin yritys hankkii leipomotuotteet, vihannekset yms. eri toimittajilta kooten niistä itse ruokakokonaisuuksia. Horisontaalista yhteistyö voi olla esimerkiksi palvelupaketin tuottamisessa, jolloin yksi yritys hoitaa koskenlaskun, toinen ruoanlaiton ja kolmas musiikillisen osion jne.

18 15 Vertikaalisia ja horisontaalisia verkostoitumisrakenteita täydentäviä yhteistyömuotoja Smedlundin ja muiden (2003) mukaan verkostoiden jako horisontaalisiin ja vertikaalisiin ei kuitenkaan kata kaikkia verkostoyhteistyön muotoja, joten lisäksi on kolmas muoto eli ns. teollisuusalue. Teollisuusalueille on keskittynyt pääasiassa paljon pieniä yrityksiä, jotka sijaitsevat aivan toistensa läheisyydessä. Yritysten kanssa, jotka toimivat samalla alueella, tehdään yhteistyötä. Yritysten välillä työvoima ja tieto virtaavat vapaasti. Klassisena esimerkkinä teollisuusalueesta on Piilaakso Kaliforniassa. (Emt ) Matkailualalla vastaavanlaisena tapauksena voidaan pitää matkailuyritysten keskittymää jollakin tietyllä alueella, esimerkkinä ovat Pohjois-Suomen lomakeskukset, kuten Levi. Hakanen (1998) kokee myös riittämättömäksi jaon vertikaalisiin ja horisontaalisiin yhteistyömuotoihin. Kolmantena muotona hän mainitsee diversifikoituneen verkoston, jolla tarkoitetaan toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Yhteistyön moninaisuutta korostaa myös se, että yhteistyö on dynaamista eli jatkuvasti kehittyvä prosessi. (Emt. 5.) Pirneksen (2002) mukaan vertikaalisten ja horisontaalisten verkostojen kehittynein malli on vertikaalis-horisontaalinen takaisinkytkentäarvoketju, jossa pyritään yhdistämään molempien mallien toimijat samaan verkostoon, jotta saavutetaan nopeutta, joustavuutta ja kitkattomuutta. Mallissa painottuu asiakaslähtöisyys. Parhaimmillaan arvoketju toimii siten, että asiakas viestittää mielihaluistaan, minkä jälkeen verkoston toimijat pyrkivät parhaalla mahdollisella tavalla ja mahdollisimman nopeasti palvelemaan asiakasta. Toimijoiden on keskityttävä vain toimimaan impulssien varassa, yrittämättä tuoda omaa näkemystään toimintaan. (Emt. 43.) Koska matkailualalla keskitytään asiakkaaseen ja hänen tarpeidensa tyydyttämiseen, nousee esiin vertikaalishorisontaalisen takaisinkytkentäarvoketjumallin sopivuus yhteistyön malliksi. Asiakkaan tarpeiden tyydyttämisessä korostuu nimenomaan asiakkaiden mielihalujen tarkkailu ja valppaana olo.

19 16 Vertikaalis-horisontaalisessa toiminnassa kustannusrakenne on paras. Koska tällä toiminnan mallilla saadaan minimoitua tuotteita koskevat virhepäätökset, myyntikatteet toteutuvat korkeampina. Virheelliset tuotepäätökset johtavat hinnanalennuksiin ja vaikuttavat siten olennaisesti katteisiin, missä suurin ero onkin vertikaaliseen arvoketjuun nähden. Nopeuden ansiosta pääoman sitoutumisella saadaan myös aikaan säästöjä. (Pirnes 2002, 43.) Palvelutuotteen kohdalla virheelliset palvelutuotepäätökset johtavat konkreettisia tuotteita kohtalokkaampiin seurauksiin. Koska palvelu tuotetaan samalla hetkellä, kun asiakas sen kuluttaa, saatetaan palvelutuotteen virheellisyys huomata vasta tilanteessa, jossa asiakas on läsnä. Näin ollen asiakas joutuu kärsimään palvelun huonosta laadusta ja kokemaan pettymyksen, jota on vaikea korvata. Hintaa voidaan laskea, mutta asiakkaalle jää mielikuva huonosta laadusta. Palvelutuotetta ei myöskään pysty myymään alennuksella, kakkoslaadun tuotteena, kuten konkreettisia tavaroita. Innovaatioverkosto on tuottajaverkoston ja kehittäjäverkoston kehittyneempi muoto. Innovaatioverkosto on uuden tuotteen tai prosessin kehittämiseen osallistuvien institutionaalisten toimijoiden verkosto. Toiminnassa pääpaino on siis uusien innovaatioiden luomisella ja sen toimijat ovat eri tuotantoketjuista ja toimialoilta. Innovaatioverkostoa on kuvattu myös kilpailuetua tavoittelevien verkostojen väliseksi verkostoksi. Verkoston tavoitteena on luoda uutta tietämystä ja levittää sitä. (Smedlund ym. 2003, ) Alueellinen yrityskeskittymä sisältääkin tuottaja-, kehittäjä- ja innovaatioverkoston, joissa yksittäinen toimija voi olla jäsenenä yhtä aikaa. Kaikki alueen toimijat muodostavat yhdessä ns. arvosysteemin, joka sisältää erityyppisiä verkostoja. Onkin muistettava, ettei käytännön elämässä verkostotyyppien erottelu toisistaan ole helppoa. (Smedlund ym. 2003, 55.)

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Case Archipelago Tours

Case Archipelago Tours Case Archipelago Tours SELVITYS YHTEISTYÖVERKOSTON TILASTA Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Suvi Pätsi Forssa 8.5.2007 JOHDANTO Turun saaristolla ja rannikkoseudulla on matkailullista vetovoimaa,

Lisätiedot

Esityksen teemat 27.4.2015. Verkoston mahdollisuudet, kehittäminen ja ohjaus. Verkostot miksi ja miten. Yhteistyösuhde kehittämisen kohteena

Esityksen teemat 27.4.2015. Verkoston mahdollisuudet, kehittäminen ja ohjaus. Verkostot miksi ja miten. Yhteistyösuhde kehittämisen kohteena Verkoston mahdollisuudet, kehittäminen ja Tero Vuorinen, KTT, dosentti, tutkimusjohtaja Vaasan yliopisto, johtamisen yksikkö Esityksen teemat Verkostot miksi ja miten Yhteistyösuhde kehittämisen kohteena

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN Kuopio 27.9.2013 Sirpa Virta Professori, turvallisuushallinto Avain: yhteisen intressin / tavoitteen olemassaolo ja tunnistaminen III kansallisen turvallisuustutkimuksen

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI

IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI Mallinnokset kuvaavat OPH:ssa 20.5.2011 järjestetyssä koordinaattoreiden ja opetusneuvosten tapaamisessa esiteltyjä erilaisia mahdollisia malleja kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Supplier development in SME network learning strategies for competitive advantage Vesa Kilpi & Harri Lorentz 12/5/2014 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Teema: Tutkimuksessa tarkastellaan

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

1 Minkä energiaosuuskunnan toimija olette? 1.Enon 2. Kiihtelysvaaran 3. Kontio-Energian 4. Tuupovaaran

1 Minkä energiaosuuskunnan toimija olette? 1.Enon 2. Kiihtelysvaaran 3. Kontio-Energian 4. Tuupovaaran Taustakysymyksiä: Liite 2 1 Minkä energiaosuuskunnan toimija olette? 1.Enon 2. Kiihtelysvaaran 3. Kontio-Energian 4. Tuupovaaran 2 Millainen on roolinne osuuskunnan toiminnassa? 1. hallituksen jäsen/ varajäsen

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko. Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto PYRY II -hanke Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.fi Rahoittajat: Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015 OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS Mikko Pesonen 8.10.2015 INNOVAATIO MISTÄ ON NYT KYSE INNOVAATIO ON JOKIN UUSI TAI OLENNAISESTI PARANNETTU, TALOUDELLISESTI

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot