Suomen Potilasliitto ry. Toimintakertomus 2009

Transkriptio

1 Suomen Potilasliitto ry Toimintakertomus 2009

2 1. YLEISTÄ Kulunut vuosi oli Suomen Potilasliiton 39. toimintavuosi. Vuonna 2009 Potilasliiton toiminnan lähtökohtana oli edelleen ajaa itsenäisenä ja riippumattomana palvelujärjestönä potilaan ja hänen omaistensa etuja ja oikeuksia terveydenhuoltoalalla. Tavoitteena oli kiinnittää terveysviranomaisten, terveydenhuoltohenkilökunnan ja potilaiden huomiota alalla vallitseviin epäkohtiin sekä valvoa, että potilaan edut ja oikeudet toteutuvat. Potilasliitto on edelleen kiinnittänyt erityistä huomiota potilasasiamiesjärjestelmän toimivuuteen maassamme. Menestyminen asetetuissa tavoitteissa edellyttää liitolta määrätietoisuutta, riittäviä voimavaroja, vaikuttavuutta ja uskottavuutta. Voimme tyytyväisinä todeta, että potilaan ja Potilasliiton ääntä on haluttu kuulla ja potilasnäkökulma on kiinnostanut kehitettäessä valtiovallan ja kuntien toimesta terveydenhuoltoa. Potilasliiton edustama potilasnäkökulma on tuotu esille useissa eri tilaisuuksissa ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden opintopäivillä. 2. SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUS 2.1. Syyskokous Liiton sääntömääräinen varsinainen kokous pidettiin Potilasliiton toimistossa. Kokouksessa oli läsnä Potilasliiton henkilöjäseniä ja jäsenjärjestöjen edustajia valtakirjalla yhteensä 25. Kokouksen puheenjohtajana toimi Paavo Koistinen ja sihteerinä Jaakko Ojanne. Sääntömääräisinä asioina käsiteltiin ja hyväksyttiin muun muassa toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle Liiton puheenjohtajana ko. toimintavuonna oli Paavo Koistinen ja hallitukseen jäseninä kuuluivat vuonna 2009 Kalevi Järvinen, Heikki Päivike (erotettu) Inger Östergård (varapuheenjohtaja alkaen). Marja Lamberg (pyysi eroa), Mervi-Riitta Tevanlinna (pyysi eroa), Tenho Palmroth, Inka Svahn, Risto Niklander, Jaakko Ojanne, Jorma Nurmi, Elsa Sipilä ja Johanna Pihlajamäki. "Potilaan kiitos" -tunnustusta ei kertomusvuonna myönnetty. Kokouksessa liitolle ei kutsuttu kunniajäsentä. 3. JÄSENET Potilasliitossa oli kertomusvuoden lopussa 235 henkilöjäsentä ja 11 jäsenyhdistystä, joissa jäseniä noin n henkilöä. Liittoon kuuluivat seuraavat jäsenyhdistykset: Aivolisäkepotilasyhdistys Sella ry, Apeced ja Addison ry, De Sjukas Väl rf, Eturauhassyöpäpotilaiden tuki

3 ry, Exitus ry, Helsingin Potilasyhdistys ry erotettiin ja uutena liittyi Redy ry, Immuunipuutospotilaiden yhdistys ry, Potilasyhdistys Trasek ry, Suomen Amyloidoosiyhdistys ry, Suomen Kilpirauhasliitto ry, Suomen Sähköyliherkät ry. Liiton henkilöjäsenmaksu oli 10 euroa ja jäsenyhdistyksiltä perittiin 3 euroa/jäsen. Kannattajajäsenet maksoivat vähintään 20 euroa. 4. LIITON TOIMINTA 4.1. Pyydetyt kannanotot, lausunnot ja kuulemistilaisuudet Kertomusvuonna Potilasliitto otti kantaa asiantuntijana ja antoi lausuntoja seuraavissa asioissa: Lausunto STM:lle. Komission tiedonanto lääkealan tulevaisuudesta sekä säädösehdotukset potilasinformaatiosta, lääketurvallisuudesta ja lääkeväärennöksistä Kommentti STM:lle sairaanhoitajien rajattu lääkemääräämisoikeus Lausunto STM:lle hallituksen esitys lääkealan turvallisuus - ja kehittämiskeskuksesta Lausunto STM:lle sairaanhoitajan rajattu lääkemääräämisoikeus luonnoksesta hallituksen esitykseksi Lausunto Lääkelaitokselle pitkälle kehitetystä terapiassa käytettävien lääkkeiden valmistaminen yksittäisen potilaan hoitoon Kommentti STM:lle potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän raporttiluonnoksesta Lausunto STM:lle ehdotetuista sosiaali- ja potilasasiamiehen asiatapahtumien tilastoinnin tietosisällöistä Lausunto STM:lle vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeista selvittäneen työryhmän raportti STM selvityksiä 2009: Lausunto Opetusministeriölle koskien työryhmän ehdotuksista tarvittavat säädösmuutokset yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevan lainsäädäntöön koskien koulutuksen aikana ilmenevää eri tekijöistä johtuvaa soveltumattomuutta Lausunto STM:lle elinsiirtojen lisääminen Kommentti STM:lle sairaanhoitajan rajattu lääkemäärääminen Lausunto Oikeusministeriölle oikeusministeriön toimeksiannosta oikeustieteen tohtorin Mia Hoffrenin selvityksestä kuluttajaoikeudellisen selvityksen julkisen hyvinvointipalvelun asiakkaan asemasta Lausunto Oikeusministeriölle työryhmämietintöön vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen Kuulemistilaisuus STM sairaanhoitajien rajattu lääkemääräämisoikeus Kuulemistilaisuus STM hallituksen esitys lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta Kuulemistilaisuus STM elinsiirtojen lisääminen Kuulemistilaisuus STM sairaanhoitajan rajattu lääkkeenmäärääminen 4.2. Pyydetyt puheenvuorot ja luennot Potilasliitolta pyydettiin kertomusvuoden aikana useita luentoja ja puheenvuoroja.

4 Liiton puheenjohtaja Koistinen on useissa edustamaltaan jäsenyhdistykseltä pyydetyissä puheenvuoroissa, luennoissa ja eri tilaisuuksissa tuonut esiin Potilasliiton roolin yhteistyössä ja yhteistyön kehittäjänä potilastyössä potilasjärjestöissä Potilastyö Liiton potilastyön kasvu jatkui vuonna myös 2009 ja laajeni käsittämään varsinaisen potilas- ja vertaistukineuvonnan lisäksi järjestötoiminnan perustamis- ja rutiiniasiat. Liitto on auttanut erilaisia ryhmiä organisoimaan toimintaansa. Potilastyön rakenne on entisestään laajentunut: puhelimen ja sähköpostin lisäksi asioita hoidetaan yhä enemmän henkilökohtaisten tapaamisten muodossa (mm. näyttelyt, keskustelutilaisuudet ja esitelmät). Eniten on kysyntää vertaistukitoiminnasta, jonka suuret osanottajamäärät osoittavat, että tämä toiminta kasvaa jatkuvasti kolmannella sektorilla, koska lääkärit ja muu hoitohenkilökunta eivät pysty käsittelemään riittävästi asioita yksilötasolla. Tarvetta tyydyttämään on käytetty myös Suomen Potilaslehteä, joka on julkaissut yksittäisen potilaan kokemuksia. Monissa asioissa tarvitaan tietämystä KELA:n ja Potilasvakuutuskeskuksen palveluista ja toiminnasta ja Potilasliiton toimisto välittääkin säännöllisesti näiden yhteystietoja potilaille. Valitus- ja kantelutuki jotka ovat konkreettisesti tulleet liiton toimintaan mukaan, mikä on näkynyt liiton toimiston palvelujen käyttönä. Tässä toiminnassa aloite on lainmukaisesti aina potilaalla tai hänen läheisillään, mutta liitto voi tarjota käytännön toteutuksissa luonnosteluapua. Vuonna 2009 jatkettiin potilaitten avustamista muistutusten (potilaslaki 10), valitusten ja kantelun luonnostelussa. Kirjallisiin muistutuksiin tulee edelleen enimmäkseen hylkääviä tai väheksyviä vastauksia, mutta niillä on tärkeä sijansa, koska täten asia saadaan kirjalliseen muotoon ja luodaan edellytykset jatkotoiminnalle. Muistutusten ja niihin saatujen selitysten ongelmallisimpia ristiriitoja on potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä täysin poikkeavat käsitykset hoitotapahtumista. Usein hoitaja ja hänen kollegansa todistavat, että potilas valehtelee. Kahden todistus yhtä vastaan saa myös traagisia seuraamuksia sairauksien vaikeutumisina. Liitto on jo jonkin aikaa seurannut lääninhallitusten kantelupäätöksiä, joissa hylkääminen saattaa aiheuttaa potilaalle ja läheisille vaikeita masennustiloja ja sairastumisia. Potilasvakuutuskeskuksen ensipäätöksistä runsaat 70 % on potilaan kannalta hylkääviä tai tyytymättömyyttä aiheuttavia, mikä johtunee vakiintuneista käytännöistä, joiden lainsäädännöllistä uudistusta on syytä pohtia. Vakuutusyhtiöiden päätöksentekoprosessit ovat potilastyössä oma alueensa, joka liittyy yhä useammin potilaan edunvalvontaan. Suomen Potilasliittoon voi ottaa yhteyttä nimettömänä ja pyydettäessä liitto tuhoaa luonnostelemansa asiakirjat potilaan intimiteettisuojan turvaamiseksi. Täten emme voi muodostaa tarkkoja tutkimustiedostoja muihin selvityksiin. Muistutusten määrä on ilmeisesti moninkertainen ilmoitettuun määrään verrattuna. Julkisessa sanassa on usein esillä kantelujen suuri ja kasvava määrä vuosittain. Liiton kenttätyö osoittaa kuitenkin, että valitus- ja kanteluasteelle menee vain jäävuoren huippu tapauksista. Jarruttavina tekijöinä potilaat ja omaiset mainitsevat henkilökunnan kielteisen, jopa hyökkäävän, suhtautumisen kritiikkiin ja kanteluun. Edelleen on tapauksia, joissa kantelusta puhuvaa potilasta jopa uhkaillaan.

5 Puhelinkontakteja on kaikkiin puhelimiimme, joukossa myös yksityisiä, tullut noin 650 kpl. Suurin osa on rutiinikysymyksiä. Hyvin paljon kysytään neuvoa potilasvahinkolomakkeen saantia tai muita vastaavia rutiinitoimenpiteitä koskevista asioista ja kysyjät on ohjattu tiedon alkuperäiselle lähteelle. Suomen Potilaslehden takasivua yhteystietoineen on kehitetty vastaamaan yhä paremmin tätä tiedottamistarvetta. Liiton edustajat ovat olleet esillä useissa joukkotiedotusvälineissä. Tämäkin on heijastunut neuvontaan ja antanut kuvan, että vaikeasti sairaat ja monisairaat potilaat tarvitsevat enemmän henkilökohtaista tukea. Kysymykset koskevat usein vanhusasiaa, elvyttämättä jättämistä, potilasasiakirjojen kohtalokkaita virheitä ja potilasasiakirjojen luovuttamiskieltoja mm. erilaisin teknisin perustein. Edelleen kasvava ryhmä ovat hoitamatta jätetyt potilaat kaikenikäisten keskuudessa. Potilastyön positiivinen luonne on näkynyt myös 2009 yhteistyötoiminnassa, johon lukuisa määrä lääkäreitä ja hoitajia on osallistunut, suurin osa palkkiotta. Täten on saatu uutta tutkimusmateriaalia ja tietoa, joka hyödyttää erityisesti pieniä ja harvinaisia potilasryhmiä. Suomen Potilasliiton jäsenjärjestöjen solmimat kontaktit hoitohenkilökuntaan ja tutkijoihin ovat merkittävä mutta osittain näkymätön työsarka, josta on syytä kiittää kaikkia vapaaehtoistyöntekijöitä. Potilasliitto järjesti laivaseminaarin sen jäsenjärjestöille ja liiton aktivisteille aiheina mm. vertaistukitoiminnan kehittäminen sekä sisäisen - ja ulkoisen tiedotuksen kehittäminen liitossa - ja sen jäsenjärjestöissä. Potilasliitossa aloitettiin vertaistukikoulutuksen suunnittelu vuonna 2008 ja ensimmäinen koulutus järjestettiin ja , jota seurasi jatkokoulutus 10. ja Koulutus on suunnattu henkilökohtaisille tukihenkilöille, päivystävää puhelinneuvontaa tekeville ja pienryhmäkeskustelujen vetäjänä toimiville Yhteistyö eri tahojen kanssa Liitto on ollut mukana kertomusvuoden aikana muun muassa seuraavissa työryhmissä, toimikunnissa ja yhteisöissä, joissa Suomen Potilasliittoa edustaa puheenjohtaja Paavo Koistinen, sekä biotekniikan neuvottelukunnassa varajäsenenä Inger Östergård: - Suomen Kuluttajaliitto ry, toimintaryhmän jäsenyys, elintarvikkeet ja ravitsemus, v Hoitotyön tutkimussäätiön neuvottelukunnan jäsenyys v Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) potilasturvallisuuden ohjaustyöryhmän jäsenyys v (työvaliokunta: kulttuuri- ja koulutustyövaliokunta) - Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) biotekniikan neuvottelukunnan jäsenyys ja varajäsenyys v (työryhmät: biopankit, viestintä ja ruokatyöryhmä) - Rohdon/Lääkehoidon kehittämiskeskuksen neuvottelukunnan varajäsenyys v (STM) - Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) potilasturvallisuuskonferenssin johtoryhmän jäsenyys v Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) palveluseteliopastyöryhmän jäsenyys

6 - Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) lääkehuollon uudelleen organisoinnin sidosryhmä v Harvinaiset verkoston jäsen v alkaen 4.5. Yleisötilaisuudet ja messut - Potilasliitto osallistui Terveys-messuille Helsingin Messukeskuksessa jäsenjärjestöjensä kanssa Asiantuntijaosallistuminen ja muu toiminta STM Potilasturvallisuus konferenssi Helsinki (johtoryhmän jäsen) 3.2. Biotekniikan neuvottelukunta kokous Helsinki Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän kokous STM Helsinki 19.2 Potilasturvallisuuden johtoryhmä kokous STM Helsinki Biotekniikan viestintätyöryhmä kokous Eteläranta 10 Helsinki 1.4. Projekti lääkehuollon uudelleen organisoimiseksi sidosryhmien kokous Säätytalo Helsinki 2.4. Hoitotyön tutkimussäätiön neuvottelukunnan kokous Posti Helsinki 7.4. Biotekniikan viestintätyöryhmä kokous Helsinki Biotekniikan viestintätyöryhmä Helsinki RAY käypähoitosuositukset Duodecim Projekti lääkehuollon uudelleen organisoimiseksi sidosryhmien kokous STM Helsinki Potilasturvallisuuden ohjausryhmän kokous STM Helsinki 8.5. Biotekniikan neuvottelukunta STM Helsinki RAY palautekeskustelut Espoo 5.6. Potilasturvallisuusverkosto kokous Argada Helsinki Projekti lääkehuollon uudelleen organisoimiseksi sidosryhmien kokous STM Helsinki Potilasturvallisuus terveydenhuoltolakiesityksen potilasturvallisuus ja laatukriteereistä ja sen nojalla annettavasta asetuksesta kokous ROHTO lääkehoidon kehittämiskeskuksen neuvottelukunnan kokous Harvinaiset verkoston kokous Reumaliitto Helsinki 9.9. Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän kokous STM Helsinki Biotekniikan neuvottelukunta kokous Viikki Helsinki Palvelusetelityöryhmän kokous STM Helsinki Palvelusetelityöryhmän kokous STM Helsinki Projekti lääkehuollon uudelleen organisoimiseksi sidosryhmien kokous Smolna Helsinki Hoitotyöntutkimussäätiön neuvottelukunnan kokous Helsinki Posti Helsinki Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän kokous Säätytalo Helsinki Palvelusetelityöryhmän kokous STM Helsinki RAY työkokous Potilasliiton jäsenjärjestöt EAY talo Espoo FIMEA tutustuminen ja avajaistilaisuus Kuopio (sidosryhmät) Biotekniikan ruokatyöryhmä MMM, Helsinki Biotekniikan neuvottelukunta ruokaryhmä Maa- ja metsätalousministeriö Helsinki Palvelusetelityöryhmän kokous STM Helsinki Projekti lääkehuollon uudelleen organisoimiseksi sidosryhmien kokous Säätytalo Helsinki VALVIRA ylijohtaja Marja-Liisa Partasen tilaisuus VALVIRA Helsinki

7 Harvinaiset verkoston kokous Ravintola Sipuli Helsinki Biotekniikan neuvottelukunta ruokatyöryhmä Ympäristöministeriö Helsinki 5. KUSTANNUS- JA JULKAISUTOIMINTA Kulunut vuosi oli Potilasliiton julkaiseman Suomen Potilaslehden 32. ilmestymisvuosi. Suomen Potilaslehden välityksellä Potilasliitto ja sen jäsenyhdistykset kertoivat jäsenistöilleen sekä muille kiinnostuneille toiminnastaan ja näkemyksistään terveydenhuoltoon liittyvistä asioista. Lehden vastaavana päätoimittajana toimi Paavo Koistinen. Lehden toimituksellisesta työstä vastasi Viestintävaliokunta, johon kuuluivat pj Paavo Koistinen ja Jaakko Ojanne. Suomen Potilaslehdestä painettiin neljä numeroa n.50-sivuisena ja lehden painosmäärä oli n kpl/numero. Se painettiin New Print Oy:ssä Loimaalla. Suomen Potilaslehdessä jatkettiin uudistamis- ja kehittämistyötä edelleen, että se vastaisi sille asetettuja tämän päivän tavoitteita ja vaatimuksia potilasasioiden tiedottamisessa lukijakunnalle. Samalla lehti palvelisi paremmin liiton jäsenyhdistyksiä niiden yhtenä tiedotuskanavana. Suomen Potilaslehti postitettiin liiton jäsenille ja jäsenyhdistysten jäsenille. Sen lisäksi, noin 800 kpl postitettiin useille järjestöille, yhteisöille, oppilaitoksiin, kirjastoihin, eduskuntaan ja lukuisille potilasasiamiehille. Lehti oli myös kaikkien halukkaiden tilattavissa. Potilasliitto osallistui joidenkin jäsenjärjestöjensä esitteiden toteutukseen ja jakeluun. Erno Nurmi vastasi Potilasliiton kotisivujen ylläpidosta. Sivuilla vierailtiin edelleen ahkerasti. 6. YHTEYDET TIEDOTUSVÄLINEISIIN Kertomusvuoden aikana Potilasliitolta pyydettiin haastatteluja ja kommentteja ajankohtaisista asioista. Liiton edustajat olivat esillä televisiossa, radiossa ja lehdistössä seuraavasti: Televisio TV 2 Tuomio ohjelma syyttäjä/todistaja pj. Paavo Koistinen aiheena liikaa lääkkeitä 2.3. TV 2 Ko. Tuomio ohjelman uusinta 4.3. FST haastateltavana Inger Östergård aiheena, potilasturvallisuus Radio YLE ykkönen Jaakko Ojanne keskustelemassa aiheesta hoitotahto. Radio Vega Inger Östergård haastateltavana aihe uusi tuleva terveydenhuoltolaki, 2.9. keskustelemassa Suomen vanhusten hälyttävästä tilanteesta, sekä Yleisradiossa keskustelemassa

8 saako potilas hoitoa äidinkielellään. Radio NRJ aamuvieraana Johanna Pihlajamäki Lehdistö Hallituksen jäsenet ovat kirjoittaneet tai olleet haastateltavina mm. seuraavissa lehdissä: Iltalehti haastateltavana Jaakko Ojanne aiheena kuolinapu Inka Svahnin kirjoituksia julkaistu eri lehdissä mm. Iltasanomat, Iltalehti ja paikallislehdet lehdet aiheina mm. ajankohtaiset potilasasiat Jaakko Ojanteen kirjoituksia julkaistu Helsingin Sanomissa, Iltalehdessä, Iltasanomissa, aiheina mm. hoitotahto ja potilasasiat Paavo Koistinen haastattelu Helsingin Sanomissa aiheena. hoitotahto lisäksi hän on kirjoittanut eri julkaisuihin mm. Myastenia Viestiin aiheina mm. potilasturvallisuus ja laadun valvonta. 7. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Liittoon kuuluvilla useilla yhdistyksillä/liitoilla on ollut aktiivista kansainvälistä toimintaa yhdistyksissään/liitoissaan ja niillä puheenjohtajuuksia ja hallitusjäsenyyksiä kansainvälisissä järjestöissä niin pohjoismaisissa kuin maailmanlaajuisissakin järjestöissä koskien heidän sektoriaan. 8. TALOUS Potilasliiton toiminta on perustunut Raha-automaattiyhdistyksen myöntämään avustukseen. RAY:n avustus oli euroa, josta liiton jäsenyhdistyksille myönnettiin anomusten perusteella 19657,46 euroa. Jäsenyhdistykset käyttivät avustussumman itsenäiseen toimintaansa. Avustus on mahdollistanut Potilasliiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnan. Lisäksi liitto on saanut jäsenmaksu- ja lehden tilausmaksutuloja sekä ilmoitustuloja. Kertomusvuoden talousluvut ilmenevät vuoden 2009 tilinpäätöksestä. Suomen Potilasliitto kiittää kaikkia, jotka ovat tukeneet ja avustaneet Potilasliiton toimintaa. 9. ORGANISAATIO 9.1.Hallitus Liiton toiminnasta vastasi kertomusvuoden ajan varsinaisessa kokouksessa 2009 valitsema hallitus. Hallituksen puheenjohtajana toimi Paavo Koistinen. Jäseninä toimivat: Inger Östergård (varapuheenjohtaja) Kalevi Järvinen. Risto Niklander, Jaakko Ojanne, Johanna Pihlajamäki,

9 Jorma Nurmi, Elsa Sipilä, Mervi-Riitta Tevanlinna (pyysi eroa) Heikki Päivike (erotettu), Inka Svahn, Tenho Palmroth ja Marja Lamberg (pyysi eroa). Kertomusvuoden aikana hallitus kokoontui 13 kertaa Valiokunnat Johtoryhmä: Paavo Koistinen (puh.joht.) Kalevi Järvinen, Jaakko Ojanne, Inger Östergård ja Jorma Nurmi Potilasasiainvaliokunta: Paavo Koistinen (puh. joht.), Marja Lamberg, Inka Svahn, Inger Östergård, Brita Pawli ja Jorma Nurmi. Viestintävaliokunta: Paavo Koistinen (puh. joht.), Jaakko Ojanne 9.3. Henkilökunta Vuonna 2009 liitossa oli kaksi määräaikaista työntekijää, järjestökoordinaattori Pauliina Palohalme, sekä tiedottaja Jaakko Ojanne Kirjanpito ja tilintarkastus Kertomusvuonna Potilasliiton kirjanpidon on tehnyt Anneli Sirkiä, Laskentapaikka Oy:stä. Tilintarkastajana toimi kertomusvuoden aikana KHT Aki Halmela, Ernst & Young Oy:stä. 10. ALLMÄNT Det gångna året var Finlands Patientförbunds 39. verksamhetsår. Utgångspunkten för förbundets verksamhet under år 2009 var att verka för patienternas och deras anhörigas rättigheter inom hålsovårdssektorn som en oberoende och självständig serviceorganisation. Målsättningen var att fästa hälsovårdsmyndigheternas, hälsovårdspersonalens och patienternas uppmärksamhet vid missförhållanden rådande inom sektorn och övervaka att patientens rättigheter och förmåner förverkligas. Patientförbundet har fäst speciell uppmärksamhet vid hur patientombudsmannasystemet fungerar i landet. Förbundet har deltagit i bl.a. utbildningen om patientombudsfrågor. För att förbundet skall lyckas i sina strävanden och uppnå sin målsättning förutsätter det målmedvetenhet, inflytande, trovärdighet och tillräckliga resurser. Vi kan med tillfredsställelse konstatera att man har lyssnat till patientens och förbundets röst och att patientsynvinkeln har intresserat när hälsovården har utvecklats på både statlig och kommunalnivå. Den patientsyn som förbundet representerar har synliggjorts på flere seminarier och studiedagar för hälsovårdspersonal, men även i internationella sammanhang där patientfrågor behandlats. Patientförbundets byrå finns på Kajsaniemigatan 4 A Helsingfors.

10 Helsingissä, Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf