13/04 Lohjalla perustettiin ukkokoti avuksi ikääntyvien päihdeongelmaisten asumispulmiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13/04 Lohjalla perustettiin ukkokoti avuksi ikääntyvien päihdeongelmaisten asumispulmiin"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA 13/04 Lohjalla perustettiin ukkokoti avuksi ikääntyvien päihdeongelmaisten asumispulmiin

2 Pääkirjoitus 2. syyskuuta 2004 Talousarvioiden puristuksessa Lämmin loppukesä on kääntynyt hikiseksi syksyksi monelle kollegalle, kun käynnissä on kuntien ja valtion talousarvioehdotusten hiominen. Hallituksen budjettiehdotuksen mukaan kuntatalous pääsee alijäämäisyydestä lähelle tasapainoa ensi vuonna, jos kuntien verotuloja ei leikata ja kustannukset kasvavat maltillisesti. Molemmat asiat ratkeavat vasta tuloneuvotteluissa, joten kuntien talousarvioita joudutaan valmistelemaan epävarmuudessa kuten niin usein viime vuosina. Sosiaalitoimen näkökulmasta hallituksen budjettiehdotuksessa on sekä myönteisiä että kielteisiä asioita. Osa ehdotuksista parantaa sosiaalitoimen asiakkaiden perusetuuksia ja vähentää näin toimeentulotuen tarvetta mutta lisää kuitenkin sosiaalitoimen kokonaismenoja. Kunnan verotulojen ja valtionosuuksien keskinäistä suhdetta on muutettu viime vuosina milloin mitenkin, pääasiassa kuitenkin siten, että tulojen arviointi on ollut koko ajan vaikeaa. Valtionosuusuudistuksen lähtökohdan piti olla tulojen ennakointi ja siihen perustuva menojen realistinen yhteensovittaminen tulojen kanssa.tätä taustaa vasten tuntuu ihmeelliseltä, että nyt ollaan vitkastelemassa kustannustenjaon mukaisen valtionosuuden maksatuksessa. Aiemmilta vuosilta kunnille kertyneet valtion ja kuntien kustannustenjaon mukaiset 350 miljoonaa euroa ovat kunnille tarpeen heti eikä usealle vuodelle takapainotteisesti jaksotettuna. Vastaisuudessa olisi huolehdittava siitä, että mahdolliset verovähennykset kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti ja että indeksitarkistukset valtionosuuksiin maksetaan täytenä. Kuntien velvoitteita ei voi lisätä, ellei kunnille ole osoittaa velvoitteita vastaavaa vero- ja valtionosuustulojen lisäystä. Kunnilta vaaditaan nyt Kuntaliiton mukaan tiukkaa menokuria ja toimintatapojen uudistamista. Toimintatapojen uudistamiseen valtio tarjoaa kehittämisrahoja kansallisesta terveyshankkeesta ja sosiaalialan kehittämishankkeesta. Hankkeiden suuntaviivat tuntuvat kuntanäkökulmasta pääosin oikeilta ja hyväksyttäviltä. Talousarviosäästöihin velvoitettu sosiaalijohtaja joutuu kuitenkin ongelmiin jo pienehkön kehittämishankkeen kunnan omarahoitusosuuden järjestämisessä. Oman työn osuus voidaan nykyisin ottaa osittain huomioon omarahoitusosuutena. Olisi erittäin tärkeää pitää tästä kiinni vastaisuudessakin.toimintatapojen uudistamista edesauttaisi, jos oman työn huomioonottamista laajennettaisiin niin, että se voitaisiin kokonaisuudessaan laskea omarahoitusosuudeksi. Kuntataloutta rasittavat monet epävarmuustekijät, joihin ei valtion toimilla ole suoranaista vaikutusta.tämän vuoksi kuntien ja valtion olisi vihdoin päästävä kestävään pitkäaikaiseen sopuun keskinäisestä kustannustenjaosta eli siitä osuudesta kuntataloutta, johon voidaan yhdessä vaikuttaa. Kuntatason talousarviosuunnittelulla tulee olla pitävät lähtökohdat edes yhdeksi talousarviovuodeksi kerrallaan. Alpo Komminaho Kirjoittaja on Rauman sosiaalijohtaja ja Huoltaja-säätiön hallituksen varapuheenjohtaja. SOSIAALITURVA 13/ vsk Perustettu 1912 Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2004 Julkaisija Huoltaja-säätiö Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistusja tiedotustoimintaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja talouspäällikkö Yrjö Saarinen p , Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Erja Saarinen p toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö p Taitto: Tero Valtonen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: p , fax Tilaushinnat ,50 /vuosi, kestotilaus 45 /vuosi, opiskelijatilaus 24,75 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleesta alennus 25 %. Koulutus- ja työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,42 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan lisätään alv. 22 %. p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Kirjapaino Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN SOSIAALITURVA 13/2004

3 Tässä numerossa Jäppilän, Pieksämäen mlk:n ja Virtasalmen yhdistyminen Pieksänmaaksi toi uusia mahdollisuuksia sosiaalipalvelujen järjestämiseen. s. 10. Ruotsin vammaisasiamiehen toimistossa työskentelevä Ken Gammelgård toteaa, että vammaispolitiikan malleja kannattaa etsiä myös Itämerta kauempaa. s. 14. MINNA TARVAINEN Miksi Slovakian romanit haluavat pois maastaan? Amerikkalainen Julie Denesha tutustui neljän kuukauden ajan romanien elämään. s. 18. JULIE DENESHA 2 Talousarvioiden puristuksessa Alpo Komminaho 4 Lohja perusti ukkokodin päihdekroonikoille Kati Pitkänen 5 Koti tukiasunnosta Kati Pitkänen 6 Pelisäännöt tukevat hyvien konsultaatiokäytäntöjen syntyä Erja Saarinen 9 Seudulliset sopimusmallit sosiaalipalveluille 9 Kolumni Juopporoudarit ja puhejudokat Antero Marjakangas 10 Pieksänmaan syntyminen yhdisti sosiaalitoimen voimavarat Mikael Juudin 12 Elatusvelvollisuus avoliitoissa ja muissa rekisteröimättömissä parisuhteissa Eva Gottberg 14 Vammaisten oikeudet eivät toteudu pelkällä hoivalla Minna Tarvainen 16 Sosiaalisen sovittelun aatteet jäivät elämään Sini-Tuulia Lehtinen 18 Slovakian romanit: Ihonväri ei lähde pesemällä pois Kristiina Selin 20 Terveyserot uhkaavat kasvaa Merja Moilanen 22 Kehitysvammaiset taiteilijat kolkuttavat taidemaailman ovia Minna Tarvainen 24 Nettipaloja Ruotsin asiamiehillä oivia nettisivuja Erja Saarinen 24 Henkilöstöpolitiikkaa palvelutuotannon muutoksissa 25 Luottamushenkilö vastaa Työnohjausta luottamushenkilöille 26 Kirjallisuutta Perhetyötä kiven sisällä 26 Oletettua harvempi rikoksentekijä jää vankilakierteeseen 27 Uutisia Kannen kuva: Kati Pitkänen. Kuvassa syyskuussa toimintansa aloittava Lohjan ukkokoti Seuraava Sosiaaliturva 14/04 postitetaan lukijoille 20.syyskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 13.syyskuuta SOSIAALITURVA 13/2004 3

4 Lohja perusti ukkokodin päihdekroonikoille Sisäänpääsyvaatimuksena on pysyä erossa pullosta. Ukkokoti on Kartanomäen vanhainkodin naapurissa, talon pääty pilkottaa puiden takaa. Syyskuussa avattava ukkokoti on juuri remontoitu. Remontin ja entisten asukkaiden jäljet pihalla odottivat kesällä vielä siivousta. KUVAT:KATI PITKÄNEN asumiseen he pystyvät ehkä kuukauden. Vuokrat jäävät maksamatta, asunto menee huonoon kuntoon, samoin asukas itse, Itsenäiseen ja naapurit valittavat häiriöistä. Sitten joudutaan terveyskeskuksen vuodeosastolle, mikä ei ole sopiva paikka, ja kierre jatkuu, kuvailee sosiaalityön esimies Heli Ranta- Salonen ikääntyneiden päihdekroonikkojen asumispulmia Lohjalla. Kotipalvelulla näitä pitkään juoneita, yleensä vuotiaita, miehiä ei voida tukea, eivätkä he sovi vanhainkotiin. Lohjalla päätettiin, että kaupungin on korkea aika saada päihdekroonikkojen asumispalveluyksikkö, ukkokoti. Se ottaa vastaan ensimmäiset asukkaansa syyskuussa. Vanhainkodin kupeessa Ukkokodiksi valittiin Kartanomäen vanhainkodin pihapiirissä sijaitseva kaupungin omistama erillisrakennus. Kaupunki oli vuokrannut sitä toistakymmentä vuotta päihdeongelmaisille asukkaille. Meno talossa oli rajua, ja vanhainkodin väki valitteli alueen levottomuutta. Entisten vuokralaisten lähtö on ilahduttanut vanhainkodin asukkaita ja henkilökuntaa. "Odotamme myös erilaisia synergiaetuja ukkokodin ja vanhainkodin välille. Vanhainkodissa on esimerkiksi sauna- ja pyykkitiloja, joita ukkokotilaiset voisivat käyttää, selittää taloa esittelevä Lohjan päihdeklinikan sosiaalityöntekijä Seija Iltanen. Talo on edellisten asukkaiden jäljiltä remontoitu täysin.ympäristö on mitä viehättävin mäntymetsää, sireenejä, jopa pieni huvimaja. Majaa sanotaan Engelin suunnittelemaksi, Iltanen kertoo. Kunnostusta kaipaavan majan seinistä on revitty lautoja, edelliset asukkaat veivät niitä grillipuiksi. Iltanen löytää pihan heinikosta myös vanhan tyhjien pullojen kokoelman. "Nimenomaan näitä täällä ei enää toivottaisi näkyvän." Sisäänpääsy viisipaikkaiseen ukkokotiin onnistuu vain, jos sitoutuu elämään ilman alkoholia. Peseytymisestä alkaen Asukasvalinnan tekevät terveyskeskuksen, asuntotoimen, sosiaalitoimiston ja päihdeklinikan työntekijät yhdessä.tiedossa on jo muutamia talosta kiinnostuneita henkilöitä, jotka ovat tällä hetkellä joko laitoshoidossa tai muuten epätyydyttävissä oloissa. Asukkaat solmivat normaalin vuokrasopimuksen ja saavat asumistuen. Kaupunki palkkaa ukkokotiin kolme työntekijää, joiden rekrytointi on käynnissä. Työntekijät hoitavat asukkaiden valvonnan, perushuollon ja aktivoinnin. Tukea tarvitaan kaikissa arjen askareissa: peseytymisessä, ruoan laitossa ja vaatehuollossa. Terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä Pirjo Dufva muistuttaa monien päihdekroonikkojen kärsivän pahoista muistivaikeuksista. Myös liikkumisessa voi jo olla pulmia. Vanhat ryyppykaverit Ympärivuorokautista valvontaa ukkokotiin ei järjestetä, työntekijöille tullee kuitenkin iltavuoro tai ainakin kontrollikäynti iltaisin. Varmasti entiset ryyppykaverit tulevat kolkuttelemaan ovia, asuntosihteeri Kati Kaukoniemi arvioi. Toki vieraita saa käydä, mutta ei humalassa. 4 SOSIAALITURVA 13/2004

5 selvittää päänsä ja palaa ukkokotiin, selvittää Iltanen. Päihdeklinikan sosiaalityöntekijä Seija Iltanen visioi, että ukkokodin asukkaat voisivat vaikka innostua auttamaan viereisen huvimajan kunnostuksessa. Myös trokarit voivat häiritä asukkaita. He ovat todellinen ongelma. Trokarit ottavat usein asiakkaidensa pankkikortit haltuunsa ja tyhjentävät tilit eläkkeenmaksupäivänä. Vastineeksi alkoholia saa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Moni trokari on entinen alkoholisti, Iltanen kertoo. Kuka nyt paremmin tuntisi markkinat. Tavoitteena on, että aikaa myöten ukkokodista löytyisi myös sisäistä isännyyttä eli jotkut asukkaat ryhtyisivät toimimaan valvojina toisille. Jos ukkokodin asukas retkahtaa, työntekijät tarjoavat hänelle ensimmäiseksi katkoa. On kuitenkin selvää, etteivät kaikki sitä halua. Retkahduksien varalle onkin varattu vajaan kilometrin päässä ukkokodista huone kaupungin vuokratalosta. Tässä ammattislangissa märkäpääksi kutsutussa huoneessa asukkaan on tarkoitus olla, kunnes toivottavasti tulee järkiinsä, Oma päiväkeskus Ensi syksynä Lohjalla avataan myös päihdeongelmaisten päivätoimintakeskus. Siellä voi aterioida, peseytyä, pestä pyykkiä ja ennen kaikkea olla selvin päin. Lisäksi järjestetään harrastustoimintaa ja vertaistukiryhmiä. Ranta-Salonen kertoo, ettei kaupungissa ennen ukkokotia ja päivätoimintakeskusta ole ollut minkäänlaisia erityisesti päihdeongelmaisille suunnattuja tukimuotoja. Niiden tarve tuli esille jo kaupungin vuonna 2002 ilmestyneessä päihdestrategiassa, joka työstettiin yhdessä A-klinikkasäätiön kanssa. Jonkinlaista hoitoa tai interventiota tarvitsevia alkoholin käyttäjiä Lohjalla arvioidaan olevan noin kolme prosenttia kaupunkilaisista eli henkilöä. Osa heistä asuu kaupungin asunnoissa niin sanotusti "erityisasutettuina", mutta ilman erityistä tukea. Täysin asunnottomia päihdeongelmaisia kaupungissa on kymmenkunta. Ukkokodin kaltaista vahvasti tuettua asumispalvelua tarvitsisi arviolta henkilöä.viisipaikkainen ukkokoti on alku.tulevaisuudessa asumispalveluyksikköjä voidaan kenties perustaa lisää, jos malli saadaan toimimaan. Ranta-Salonen toivoo ukkokodin ja päivätoimintakeskuksen muuttavan rakenteita ja tuovan säästöjä. Selvää rahaa säästyy jo siitä, kun päihdekroonikoiden makuuttaminen terveyskeskuksessa toivottavasti vähenee. Kati Pitkänen Koti tukiasunnosta A-klinikkasäätiön tukiasunnoissa asuu reilut 200 asukasta. Mukana on myös ikääntyneitä päihdeongelmaisia. A-klinikan tukiasuntoon tulijalla on yleensä pitkä päihdehistoria takanaan. Sen aikana moni on eronnut, menettänyt työpaikkansa ja saanut erilaisia sairauksia, A-klinikkasäätiön projektisuunnittelija Markku Manninen kertoo. Hän työskentelee vuonna 2001 alkaneessa tuetun asumisen hankkeessa, jossa kehitetään A-klinikkasäätiön tukiasumispalveluja. Kohta 20 vuotta tukiasumista A-klinikat ryhtyivät järjestämään tuettua asumista jo luvulla. Tavoitteena oli päästä pois valvotusta, laitosmaisesta asumisesta ja löytää välimuoto sen ja normaalin asumisen välille. Näin asiakkaalla olisi paremmat mahdollisuudet itsenäistyä. Tukiasumista järjestetään nyt seitsemällä paikkakunnalla: Espoossa, Salossa, Vammalassa, Lahdessa, Kymissä, Anjalankoskella ja Kuusankoskella. Eniten on niin sanottuja perinteisiä tukiasuntoja eli yksittäisiä huoneistoja. Klinikka välivuokraa nämä asunnot tavallisilta asuinalueilta. Niin sanottu hajautettu malli on toiminut hyvin. Se ei leimaa asiakasta, Manninen arvioi. Asunnot omistaa yleensä joko kaupunki,y-säätiö tai yksi- SOSIAALITURVA 13/2004 5

6 KATI PITKÄNEN tyinen. Asumisjakso tukiasunnoissa on keskimäärin vuodesta kolmeen. Ensimmäisen puolen vuoden aikana tavallisesti nähdään, miten yhteistyö asiakkaan kanssa lähtee etenemään. Asiakas sitoutuu yrittämään päihteetöntä elämää, ja hänen päihdeongelmaansa hoidetaan A-klinikan päihdepalveluissa. Tukiasumisessa on eri työntekijät. Näin päihdeongelman hoito ja itse asuminen on erotettu toisistaan. Yksittäisten tukiasuntojen lisäksi A-klinikoilla on yhteisö-, ryhmä- ja hoitokoteja. Pieniä, yhteisöllisiä asumispalveluja tarvitaan edelleen. Tunne kodista Noin 200 asukkaasta liki 80 prosenttia on vuotiaita. Naisia on nelisenkymmentä, loput ovat miehiä. Viime vuonna tehdyssä kyselyssä tukiasuntojen asukkailta kysyttiin, miten he asuivat ennen.vastauksista kävi ilmi, että moni asukas oli asunnoton tai asui kehnosti, esimerkiksi asuinkelvottomissa, purku-uhan alaisissa taloissa. Toisilla taas oli häätö päällä esimerkiksi vuokrarästien takia. Moni piti entistä asuinympäristöään levottomana, turvattomanakin. Päihteitä oli yleensä saatavilla mihin vuorokauden aikaan tahansa. Tukiasuntoihin vastaajat olivat tyytyväisiä. Asumismukavuus on parantunut, kustannukset ovat kohtuulliset ja asuinalueet turvallisia, Manninen lainaa vastauksia. Lisäksi monille on syntynyt tunne kodista, vaikka vuokrasuhteet ovat yleensä määräaikaisia. Nyt tosin Y-säätiön asuntoihin vuokralainen voi jäädä kolmen vuoden jälkeenkin asumaan. Se on järkevä ratkaisu. Iso elämänmuutos kuten muutto voi suistaa elämää raiteiltaan ja ajaa takaisin päihteiden pariin. Ikääntyneet jäävät heikoille Ikääntyneiden päihdeongelmaisten asumispulmat ovat tuttuja Manniselle. Usein ikääntyneillä niin psyykkinen kuin fyysinenkin kunto voi olla jo hyvin heikoilla. Jos ikää on jo yli 60 vuotta, päihteiden ongelmakäyttö on jättänyt erityisjäljet. Sijoittuminen esimerkiksi vanhustenhuollon palveluihin ei ole ihan mutkatonta. A-klinikoiden tukiasunnoilla voidaan auttaa vain osaa ikääntyneistä päihdeongelmaisista. Harva huonokuntoisimmista enää hyötyy varsinaisista päihdepalveluista, kyse on enemmänkin hengissäpysyttelemisen tukemisesta ja jotenkin arvokkaasta loppuelämästä. Heitä ei myöskään juuri ohjata yksittäisiin tukiasuntoihin. A-klinikoilla on muutamia erityisesti ikääntyneille päihdeongelmaisille tarkoitettuja asumisyksiköitä kuten Leporannan palvelutalo Kymen A-klinikalla. Se on 33-paikkainen palvelutalo niille, jotka eivät päihdeongelmansa vuoksi saa paikkaa muista vanhusten asumispalveluyksiköistä. Siellä asuvilla aktiivinen työelämä on jo ohitettu. Ikä ei tosin aina ole syynä tähän. Apua yhteistyöllä Ikääntyneitä päihdeongelmaisia voitaisiin Mannisen mielestä asuttaa jo olemassaolevien toimijoiden yhteistyötä tiivistämällä. Ei tarvitse keksiä kaikkea uudestaan. Kotipalvelu, päihde- ja mielenterveystyö, kotisairaanhoito kaikki toimijat tiiviimpään yhteistyöhön. Kyse ei ole voimavarojen puutteesta vaan uudelleen järjestelystä. Hyvä esimerkki on Salon A- klinikan Rolle-työ. Sillä autetaan ikääntyneitä, mutta myös vammaisia ja liikuntaesteisiä päihdeongelmista kärsiviä. Ideana on viedä päihdepalvelua kotiin niille, jotka eivät itse kykene hakeutumaan palvelujen piiriin. Rolle-työntekijät ovat tiiviissä yhteistyössä kotipalvelun ja -sairaanhoidon ja muiden tahojen kanssa. Tärkeää on ollut myös asiakkaiden omaisten ja läheisten tuki ja neuvonta. Kati Pitkänen Ikääntyneiden päihdeongelmaisten asuttaminen helpottuisi tiiviimmällä yhteistyöllä, arvioi A-klinikkasäätiön projektisuunnittelija Markku Manninen. Eettinen pohdinta on tarpeen, koska konsultaation käyttö on alalla vielä melko vakiintumatonta. Pelisääntöjä ryhdyttiin kehittelemään, kun Stakesissa toimivan Sosiaalihuollon ekonsultaatiohankkeen rakentamaan Sosiaaliportti-portaaliin suunniteltiin asiantuntijapankkia. Kunhan pankki valmistuu, siitä voi etsiä tietoa alalla toimivista konsulteista ja kouluttajista. Pelisääntöluonnos on laadittu nimenomaan asiantuntijapankkia varten. Siihen ilmoittautuvat konsultaatiota tarjoavat asiantuntijat antavat koulutuksestaan, kokemuksestaan ja aiemmista töistään paljon tietoa ja vakuuttavat ne oikeiksi. Ei kuitenkaan ole mitään tapaa tarkistaa asiantuntijoiden pätevyyttä tai toimintatapoja.tämän vuoksi tarvitaan joitain periaatteita, joihin pankkiin ilmoittautuvat konsultit sitoutuvat. Sosiaalihuollon ekonsultaatiohanke ei voi antaa sitovia ohjeita koko alan konsultointitoimintaan. Pelisääntöjen toivotaan kuitenkin tukevan hyvien konsultointikäytäntöjen muodostumista. Julkiset periaatteet voivat helpottaa konsultaation käyttämistä. Konsultaatiopalveluiden ostoa harkitseva työntekijä saa ohjeista vinkkejä esimerkiksi siitä, millaiset asiat kannattaa tarkistaa ennen konsultin valintaa, mitä konsultilta voi odottaa ja mistä pitäisi sopia konsultaatiosopimuksessa. Konsultaatio on vaikea käsite Pelisääntöluonnoksessa selvitetään melko perusteellisesti, mitä konsultaatiolla pelisäännöissä tarkoitetaan. Sana on hankala ja se ymmärretään usein väärin. Neuvon antaminen ei ole konsultointia vaan konsultointi merkitsee neuvottelua ja neuvon kysymistä. Konsultaatiopalveluita kutsutaan luonnoksessa ammattilaisten välisiksi ohjausja neuvontapalveluiksi. 6 SOSIAALITURVA 13/2004

7 Pelisäännöt tukevat hyvien konsultaatiokäytäntöjen syntyä Myös konsultti-sana on vaikea ja alalle vieras. Luonnokseen tulleissa kommenteissa on kehotettu luopumaan koko sanasta, koska se tuo mieleen lähinnä liikeelämässä toimivat konsultit ja konsulttivitsit. Sana voi synnyttää vihaisia tai huvittuneita ajatuksia, mutta parempaakaan ei ole ehdotettu. Lähinnä kyseessä on kokenut tai tiettyyn asiaan erikoistunut neuvova asiantuntija tai neuvonantaja. Monentasoista konsultaatiota eri välineiden avulla Konsultaatiota tai asiantuntijaneuvoja voidaan pyytää hyvin yleisellä tasolla ilman, että viitataan mihinkään asiakastapaukseen. Kysymys voi koskea vaikkapa tehokasta tapaa järjestää huumeiden käyttäjien hoito tai lain tulkintaa palveluita kilpailutettaessa. Myös asiakastapaukseen voidaan kysyä neuvoa siten, ettei asiakasta tunnista kysymyksestä. Varsinaisen asiakastapauksen konsultoinnissa tulee esiin erityiskysymyksiä. Pelisääntöluonnoksessa suositellaan, että konsultaatiosta pitäisi aina kun suinkin mahdollista kertoa asiakkaalle ja asian esittelemiseksi konsultille pitäisi pyytää asiakkaan lupa. Sähköinen, tietoverkon välityksellä esimerkiksi sähköpostitse tapahtuva konsultointi lisääntyy pikku hiljaa. Sen käytössä kehotetaan erityiseen varovaisuuteen. Monet luulevat, että sähköpostissa voi lähettää luottamuksellistakin tietoa, koska sekä tiedon lähettäjä että sen vastaanottaja ovat vaitiolovelvollisia. Sähköposti on kuitenkin niin epävarma väline, että viestit voivat joutua ulkopuolisten luettaviksi. Vain silloin voidaan käyttää tavallista sähköpostia, kun kyseessä on hyvin yleisluonteinen pulma ja kuka tahansa saa sähköpostin lukea. Muuten sähköisessä konsultoinnissa tarvitaan tietoliikenteen salaamista ja osapuolten sähköistä tunnistamista. Kahden ammattilaisen tasavertainen suhde Konsultin ja neuvon kysyjän suhdetta käsitellään pelisäännöissä melko paljon. Sosiaalialalla korostuu se, että kyseessä on kahden ammattilaisen välinen suhde, joka perustuu luottamukseen, arvostukseen ja tasavertaisuuteen. Ylimielinen, kaikkitietävä konsultti epäonnistuu tehtävässään. Konsultaation perusajatus on se, että konsultti pyynnöstä neuvoo, ohjaa ja esittää hyviä kysymyksiä, jotka selventävät sosiaalityöntekijän omaa ratkaisua. Neuvoa kysyneen työntekijän ei tarvitse noudattaa konsultin neuvoa ja suosituksia vaan hän tekee ratkaisunsa itsenäisesti ja vastaa itse päätöksistään. Konsultti neuvoo pätevyytensä rajoissa Konsultin asemaa luonnehditaan pelisäännöissä puolueettomaksi ja riippumattomaksi. Hänen tulee tuoda asiantuntemuksensa selvästi esiin ja kertoa selväsanaisesti, miltä pohjalta hän toimii. Joillekin konsultaatiopalveluiden ostajille on esimerkiksi erittäin tärkeää tietää, mitä teoreettista tai menetelmäsuuntausta konsultti edustaa. Konsultin ei pidä lähteä neuvomaan sellaisissa asioissa, joihin hänen koulutuksensa ja ammattitaitonsa eivät riitä. Sosiaalityön juridisoitumisesta on puhuttu paljon. Se voi helposti johtaa siihen, että lakimiehiltä kysytään neuvoja sosiaalityön ongelmiin ja lakimiehet myös niihin vastaavat. Sopimus turvaa molempien osapuolten aseman Konsultoinnin pelisäännöissä suositellaan, että konsultaatiopalveluiden käyttämisestä tehtäisiin sopimus palvelun ostajan ja myyjän välillä. Sosiaalityöntekijät kysyvät myös paljon epävirallisesti ja maksutta neuvoa tutuilta kollegoilta ja muilta asiantuntijoilta. Tällaisia konsultaation muotoja ei pidä kangistaa sopimuksilla. Kun palvelua ostetaan toisesta kunnasta, yksityiseltä konsultilta tai vaikkapa järjestöltä, selkeä sopimus on kummankin osapuolen etu. Silloin molemmat osapuolet tietävät, mitä heiltä odotetaan eivätkä esimerkiksi konsultaation kustannukset tule ostajalle yllätyksenä. Konsultaatiosopimuksessa määritellään ainakin konsultaatiotehtävä, aikataulu, toimintatavat, tietojen antaminen ja salassapito, osapuolten vastuut sekä tapa, jolla erimielisyydet ratkaistaan. Myös palkkio tai sen laskentaperusteet kirjataan sopimukseen. Konsultaatio sosiaalialan eettisiin ohjeisiin? Konsultaatiossa tullaan pitkälti toimeen sosiaalialan eettisillä ohjeilla, mutta joihinkin konsultaation erityiskysymyksiin tarvitaan omaa ohjeistusta. Suomessa on olemassa lyhyet konsultin ammattisäännöt. Ne koskevat lähinnä liike-elämässä toimivia konsultteja. Myös työnohjaajilla on omat eettiset ohjeensa, jotka soveltuvat joiltain osin konsultaatiota koskeviksi. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentialla on oma sosiaalialan eettinen ohjeistonsa, jonka noudattamiseen sen jäsenet sitoutuvat. Siinä ei ole erikseen mainittu konsultaatiota. Konsultointia koskevien pelisääntöjen vaihtoehto on sisällyttää konsultaation periaatteet sosiaalialan tai sosiaalityön eettisiin ohjeisiin kuten Isossa-Britanniassa, USA:ssa ja Australiassa on tehty. Näiden maiden sosiaalityön eettisissä ohjeissa konsultaatiota käsitellään yleensä kohdissa, joissa luonnehditaan sosiaalityöntekijän ammattitaitoa ja sen ylläpitoa. Konsultaation käyttö on yksi tapa kehittää omaa osaamista. Erja Saarinen Sosiaalialan konsultoinnin pelisääntöluonnoksen valmistelussa on kuultu laajasti sosiaalityön asiantuntijoita ja konsultteja. Kaikki asiasta kiinnostuneet voivat edelleen kommentoida hankkeen verkkosivuilta löytyvää luonnosta. SOSIAALITURVA 13/2004 7

8

9 Seudulliset sopimusmallit sosiaalipalveluille Suomen Kuntaliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat kehittäneet kunnille malleja, joilla kunnat voivat sopia sosiaalipalvelujen tuottamisesta seudullisesti. Sopimusmalleja on seudulliselle sosiaaliasiamiehelle, kiertävälle seudulliselle erityistyöntekijälle, sosiaalityöntekijän palvelujen ostamiselle toiselta kunnalta, seudulliselle "sosiaalipäivystykselle" ja lastensuojelun sijaishuoltopalveluille, sosiaalityöntekijöiden keskinäiselle konsultaatiolle, yhteiselle sosiaalitoimen organisaatiolle sekä palvelujen hankkimiselle tilaajarenkaana yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Seutuyhteistyö on keskeinen keino turvata sosiaalipalvelut, kun kuntien toimintaedellytykset muuttuvat väestön ja kuntahenkilöstön ikääntymisen sekä kuntatalouden epävakaiden näkymien vuoksi. Myös kansalliset terveys- ja sosiaalihankkeet edellyttävät, että monet palvelut järjestetään seudullisesti. Seutuyhteistyö vahvistaa lisäksi erityisosaamista esimerkiksi lastensuojelussa, päihdetyössä, vammaispalveluissa ja erityispäivähoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriö suuntaa tänä vuonna noin neljä miljoonaa euroa ja ensi vuonna noin kuusi miljoonaa euroa kuntien hankkeisiin, joilla luodaan pysyviä seudullisia yhteistyörakenteita. Noin 40 seutukuntaa on tehnyt hakemuksen seutukehittäjän palkkaamiseksi edistämään yhteistyötä sosiaalipalvelujen järjestämisessä. Sopimusmallien avulla halutaan kannustaa kuntia tiivistämään yhteistyötä sekä tarjotaan seuduille, kunnille ja muille toimijoille apua sopimuksiin perustuvassa yhteistyössä. Mallit on julkaistu "Sosiaalipalveluja seutuyhteistyöllä - ideasta sopimukseen" -kirjassa. Kirjassa on lisäksi tausta-aineistoa seutusopimuksista, sosiaalipalvelujen järjestämistavoista sekä henkilöstöön ja talouteen liittyvistä kysymyksistä. Kolumni Antero Marjakangas Juopporoudarit ja puhejudokat "Aavistuksia ei pidä väheksyä. Aavistukset ovat tietoa toisessa muodossa." (Alexander McCall Smith: Naisten etsivätoimisto nro 1) Torin laidalla metelöitsi kolmen humalaisen äijän porukka, kiroili ja huuteli ohikulkijoille ja possonostajille.yksi kellotti maassa ja toiset kallistelivat pulloja penkillä. Seurasin katseella, kun paikalle ajoi auto sinivalkoinen ja siitä nousi kaksi kookasta poliisia. Toinen kävi kaatamassa pullot tuijan juurelle ja toinen piti seuruetta kurissa, komensi makaajan pystyyn ja toiset auton viereen. Sitten sinivuokot tekivät repuuseille ruumiintarkastukset, ottivat pullokassit talteen ja pistivät porukan maijaan ja ajoivat pois.torille palasi rauha, ihmisiä hymyilytti ja possokauppa kävi kuumana. Mitenkähän minulle olisi käynyt, jos olisin joutunut viran puolesta puuttumaan tilanteeseen sosiaalitiikerinä tai siviiliasussa? Kuinkahan juopot olisivat suostuneet pullojen tyhjentämiseen? Olisivatko he lähteneet sopuisasti selviämisputkaan? Millä mokomat olisi viety? Miten naispuoliset sosiaalityöntekijät olisivat pärjänneet? Ymmärrän, että poliisi haluaisi päästä näistä hommista varsinaisten rikosten selvittelyyn, mutta ei niitä sosiaalitoimelle voi sysätä. Paras ratkaisu olisi uuden ammattiryhmän eli juopporoudarien perustaminen. Heidät valittaisiin palikkatestillä isoista ja urheilullisista tyypeistä, joille annettaisiin sekä sosiaalista että itsepuolustuksellista koulutusta, opetettaisiin judoa ja puhejudoa. Mikähän ammattikorkeakoulu ensimmäisenä ehtii aloittaa juopporoudarien koulutuksen? Myös työpaikoilla olisi syytä kouluttautua ainakin puhejudon käyttöön. Turvallisuuskouluttaja, ylikonstaapeli Totti Karpela kävi kesäyliopistossa pitämässä hyvän luennon turvallisuudesta asiakaspalvelussa. Hän aloitti kertomalla tilanteesta, jossa puolialaston humalainen riehui puukon kanssa pankkisalissa asiakkaiden keskellä. Riisuuntuminen olisi ollut jo selvä merkki, mutta siitä ei piitattu. Karpela korosti, että kannattaa luottaa vaistoonsa. Jos on levoton olo, usko sitä! Varaudu, jos tuntuu ettei kaikki ole kunnossa! Lähde kesken lauseen pakoon! Yllätä uhkaaja! Ole raaka ja häikäilemätön! Karpela kehotti harjoittelemaan nyt, koska tositilanteessa siihen ei ole aikaa. Kannattaa opetella yksinkertainen kriisinhallintamalli: rauhoitellaan kiukkuinen asiakas, jolla usein on kasvojen menettämisen pelko. Puhumalla rauhoittavasti eli puhejudolla voi hoitaa 95 prosenttia konflikteista, sillä 1) niin kauan kuin asiakas puhuu, se ei ainakaan hyökkää, 2) mitä kauemmin asiakas puhuu, sitä todennäköisemmin tilanne rauhoittuu ja 3) aina ei ole kivaa olla fiksu, mutta ammattilainen ei suutu! Puhejudossa on ennen kaikkea kyse omasta asenteesta. Minuun kolahti Karpelan kysymys, miksi tehdä kymmenen minuutin kuuntelusta kahdenkymmenen minuutin väittely. Jos et kykene hillitsemään omia tunteitasi, älä vaadi sitä vastapuoleltakaan. Jos mieleesi tulee jotakin oikein terävää sanottavaa, älä sano sitä. Minä siteeraan mielessäni vanhaa Siionin virttä 183 ja kuuntelen, kuuntelen asiakasta. Silloin en tee mitään väärin. "On väsynyttä monta, Heikkoa, toivotonta, Ihmisten sanat kovat, Kun heitä lyöneet ovat. Lohduttajamme hyvä, Suo rauha enentyvä. Sen virrata suo meihin Ja meistä uupuneihin." SOSIAALITURVA 13/2004 9

10 Jäppilän, Pieksämäen maalaiskunnan ja Virtasalmen kuntaliitos toi uusia mahdollisuuksia sosiaalipalvelujen järjestämiseen. Pieksämäen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymisestä keskusteltiin kymmeniä vuosia. Liitoshanke aiheutti voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Vuonna 1996 liitoksesta järjestettiin kansanäänestys. Kahdeksan kymmenestä maalaiskuntalaisesta oli tuolloin liitosta vastaan, joten hanke haudattiin. Virtasalmen ja Jäppilän kunnat seurasivat sivusta Pieksämäkien voimainkoetusta. Kun kuntaliitoslainsäädäntö muuttui vuoden 2002 alussa, ne aktivoituivat. Virtasalmi ja Jäppilä päättivät tehdä kuntaliitosselvityksen Pieksämäen maalaiskunnan kanssa. Hanke eteni niin nopeasti, että näiden kolmen kunnan valtuustot päättivät helmikuussa 2003 yksimielisesti perustaa Pieksänmaan kunnan, joka aloitti toimintansa tämän vuoden alussa.valtiolta tuli 7,3 miljoonaa euroa porkkanarahaa kuntaliitokseen. Uuden, vajaan asukkaan kunnan syntyminen on vahvistanut koko Pieksämäen seudun yhteistyötä. Nyt Pieksämäen kaupungilla on tasaveroinen neuvottelukumppani, arvioi Pieksänmaan sosiaalijohtaja Liisa Hynynen. Yhteistyö Pieksämäen kanssa on tiivistynyt. Meillä on yhteinen atk-ohjelma. Yhteinen puhelinvaihde on tulossa. Tämän vuoden alussa aloitti yhteinen tilitoimisto, joka muuttuu vuoden 2005 alusta yhtiömuotoiseksi. Kuntaparilla on myös yhteinen kirjastojohtaja. Koulutointa kunnat ovat hoitaneet yksissä tuumin jo kymmenen vuotta. Vuodesta 2002 lähtien Pieksämäen seudulla on tehty samalla sapluunalla vanhustenhuollon kasvustrategia, Hynynen kertoo. Jos Pieksämäki ja Pieksänmaa tulevaisuudessa yhdistyvät, tuloksena on asukkaan kunta. Talous kuntoon pitkällä aikavälillä Pieksänmaa syntyi nopeasti ja kivuttomasti, koska kaikilla kolmella kunnalla oli yhteiset intressit. Palvelut haluttiin turvata, ja myös kuntien työntekijöiden edut turvattiin. Sosiaalipuolella on runsaat 150 työntekijää. Kolmikantaperiaatetta sovellettiin jo liitoksen valmisteluvaiheessa. Työntekijöillä on viiden vuoden työsuhdeturva. Eläkkeelle on jäänyt vain puolenkymmentä ihmistä, joista kukaan ei työskennellyt sosiaalipuolella. Tehtäviä on vaihdettu jonkin verran, ja jotkut työntekijät ovat hakeneet lisää taitoja oppisopimuksien kautta. Joidenkin ihmisten työmatka on nyt eri suuntaan kuin aiemmin, Hynynen kertoo. Kuntaliitoksen välittömänä tavoitteena ei ollut saavuttaa suuria säästöjä sosiaalipuolella. Sosiaali- ja terveyspuolen budjetti jopa kasvoi hieman. Tarkoituksena oli turvata sosiaalipalvelut. Mutta pitkällä aikavälillä sosiaalipuolen talous otetaan nykyistä tiukempaan hallintaan. Avohuollon kehittäminen on selvä painopiste sekä vanhustenhuollossa että lastensuojelussa. Koulun ja päivähoidon yhteistyötä tiivistetään vastaisuudessa. Saimme viime syksynä organisaation rakentamisvaiheessa koulutusta tiimityöhön. Koulutuksessa ihmiset tutustuivat toisiinsa, ja yhteistyö on kehittynyt suotuisasti. Kuntaliitos ei koskettanut terveydenhuoltoa, koska sen ovat MIKAEL JUUDIN Kuntaliitoksella haluttiin turvata palvelut, ja myös kuntien työntekijöiden edut turvattiin. Työntekijöillä on viiden vuoden työsuhdeturva, Pieksänmaan sosiaalijohtaja Liisa Hynynen kertoo. järjestäneet kuntayhtymä ja sairaanhoitopiiri. Terveydenhuollon kuntayhtymässä ovat mukana Pieksämäki, Pieksänmaa ja Haukivuori, joka ei lähtenyt mukaan kuntaliitosneuvotteluihin. Haukivuori haluaa kytkeytyä Mikkelin talousalueeseen. Kunnat kuuluvat Etelä-Savon sairaanhoitopiiriin, jonka keskuspaikkana toimii Mikkelin keskussairaala. 10 SOSIAALITURVA 13/2004

11 Kunnassa peräti kaksi vanhainkotia Suomessa on paljon kuntia, joissa ei ole lainkaan kunnallisia vanhainkoteja. Pieksänmaa on poikkeus, sillä kunnassa on peräti kaksi vanhainkotia.virtasalmella olevassa Kivitaskussa on 15 paikkaa ja saman verran palveluasuntoja. Naarajärven taajamassa sijaitsevassa Jäppilän ja Pieksämäen maalaiskunnan entisessä yhteisessä vanhainkodissa Kerttulassa paikkoja on 49. Kerttulassa on myös 16 palveluasuntoa. Kivitaskun ja Kerttulan tulevaisuutta mietitään parhaillaan. Yksityisten palvelujen ostamista harkitaan myös, sanoo vanhustyön johtaja Anna-Liisa Miettinen. Vanhustyön johtaja Anna-Liisa Miettinen pitää tärkeänä vanhustenhuollon ehkäisevää toimintaa. Avohuoltoa ja kuntoutusta koskeva projekti alkoi tänä syksynä. MIKAEL JUUDIN Pieksänmaa on laatinut vanhuspalvelustrategian, joka ulottuu vuoteen 2010 saakka.tänä vuonna laitoksissa on pitkäaikaishoidossa noin yhdeksän prosenttia 75 vuotta täyttäneistä.vuoteen 2010 mennessä heidän määränsä on tarkoitus olla enintään viisi prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että laitospaikkoja karsitaan hallitusti, Miettinen tuumii. Kerttulaan avattiin tämän vuoden alussa oma yksikkö lyhytaikaishoidolle. Miettinen pitää vastaisuudessa tärkeänä ehkäisevää toimintaa. Avohuoltoa ja kuntoutusta koskeva projekti alkoi tänä syksynä. Saimme siihen Itä-Suomen lääniltä euroa. Kotihoidon piiriin tulee lisää yli 75-vuotiaita. Nyt heistä on 22 prosenttia, vuonna 2010 jo 35 prosenttia kotihoidon piirissä. Lastensuojeluun tuli vahvistusta Henkilöstö on keskitetty Naarajärvellä sijaitsevalle Pieksänmaan kunnantalolle. Lähipalvelut, kuten kotipalvelu ja päivähoito, on järjestetty paikallisesti. Kunnassa on nyt viisi sosiaalityöntekijää. Lastenvalvojan toimipiste on Virtasalmella, mutta hän liikkuu koko kunnan alueella. Toinen lastensuojelun sosiaalityöntekijä toimii myös lastenvalvojana. Jäppilässä ja Virtasalmella on yhteispalvelupisteet. Sosiaalityöntekijät ovat tavattavissa Jäppilässä ja Virtasalmella kahtena tai kolmena päivänä viikossa. Ennen kaikki sosiaalityöntekijät tekivät kaikkea. Nyt aikuissosiaalityö on jaettu kolmelle työntekijälle, jotka hoitavat toimeentulotuki-, päihdehuolto- ja vammaispalveluasiat omilla alueillaan. Lastensuojelussa työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää koko kunnan alueella. Kuntaliitoksen myötä saimme uuden perhetyöntekijän viran. Nyt meillä on kaksi perhetyöntekijää, jotka muodostavat työparin. Me tarvitsimme tätä vahvistusta lastensuojeluun, joka on selvä painopistealue. Kehittelemme parhaillaan perhetyön mallia uuteen kuntaan, Liisa Hynynen sanoo. Pieksämäen puolella on 12- paikkainen lastenkoti Ruusu. Pieksämäen seudulla on myös kaksi ammatillista perhekotia. Käytämme Kirkkopalveluiden omistamaa Ruusua. Totta kai Pieksänmaa sijoittaa lapsia myös muualle. On aina katsottava lapsen parasta. Lisäksi mietimme Ruusun ihmisten kanssa avohoitoon suuntautuvaa tukitoimintaa. Mikael Juudin THERAPEIA-SÄÄTIÖN TEEMAPÄIVÄ "RAKASTA, KÄRSI JA UNHOITA" löytöretkiä neuropsykoanalyysin poluilla Pe klo Scandic Hotel Continental, Hki Aivot, tunteet ja tiedostamaton, PsL Petri Näätänen Ruumiillisen minän fysiologisia ja psykologisia elementtejä, prof. Johannes Lehtonen Neurobiologian viimeaikaisten havaintojen merkityksestä psykoanalyyttisen hoidon käytännössä, psykologi Marja-Leena Heinonen, prof.viljo Räkköläinen Psyykkisen trauman hoitamisesta, tapausselostus, psykiatri Gustav Schulman Osallistumismaksu 180 sis. lounaan ja kahvit. Lisätietoja/ilmoitt mennessä puh. (09) , SOSIAALITALOUDEN KOULUTUSOHJELMA (20 ov) Hyvinkäällä lokakuu syyskuu 2005 Sosiaali- ja terveystoimen johtajille ja asiantuntijatehtävissä toimiville talousosaamista syventävä ja palveluiden tuottamista kehittävä Sosiaalitalouden koulutusohjelma toteutetaan Hyvinkäällä. Ohjelma sisältää seuraavat lähipäiväjaksot: Sosiaali- ja terveystoimen johtaminen ja talous Talouden ja toiminnan suunnittelu ja budjetointi Julkiset hankinnat, kilpailuttaminen ja sopimusoikeus Hyvinvointipalvelujen vaihtoehtoiset tuotantotavat Kustannuslaskenta ja hinnoittelu hyvinvointipalveluissa Hyvinvointipalvelujen tuloksellisuus Sosiaali- ja terveyspalvelujen taloudellinen arviointi Koulutusohjelma sisältää lähipäiviä, etätehtäviä ja kehittämisprojektin, joka antaa lisävalmiuksia oman työn ja työyksikön kustannustietoiseen kehittämiseen. Esitteet ja lisätiedot : suunnittelija Jenni Ylitalo Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Hyvinkään toimipiste. Puh (019) , Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia SOSIAALITURVA 13/ Palmenia

12 Eva Gottberg Elatusvelvollisuus avoliitoissa ja muissa rekisteröimättömissä parisuhteissa Vain avioliitto tuo aikuisten välille elatusvelvollisuuden. Muissa aikuisten välisissä suhteissa parin olisi itse voitava määritellä, elävätkö he erillis- vai yhteistaloudessa. HILKKA PIETILÄINEN Avoliitossa osapuolten välillä ei ole minkäänlaista elatusvelvollisuutta. Jos parilla on lapsia, molemmat ovat luonnollisesti elatusvelvollisia omiin lapsiinsa nähden lapsen elatuksesta annetun lain mukaisesti, vaikka parilla ei keskinäistä elatusvelvollisuutta olekaan. Pareja ei ole mitään syytä erotella toisistaan seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Eri sukupuolta oleva pari voi elää erillistaloudessa ja samaa sukupuolta oleva pari yhteistaloudessa tai päinvastoin. Jos osapuolten antama selvitys on järkevä ja uskottava, se tulisi sosiaalilainsäädäntöäkin sovellettaessa hyväksyä. Samassa taloudessa asuvan lapsen elatus hoidetaan yleensä luontoissuorituksin ja muualla asuvaan lapseen nähden elatusavulla, jos lapsen kanssa asuva huoltaja vaatii sellaisen lapselle vahvistettavaksi. Jos parilla on myös yhteisiä lapsia, vanhemmat tietenkin vastaavat näiden lasten elatuksesta normaalien, lapsen elatuksesta annetussa laissa olevien säännösten mukaan. Aikuisosapuolten välisen elatusvelvollisuuden puuttuminen on kuitenkin muun muassa uudessa sosiaaliturvalainsäädännössä jätetty kokonaan huomiotta. Esimerkiksi työmarkkina- ja toimeentulotukea haettaessa avopuolison tulot otetaan huomioon, ja jos rajat ylittyvät, hakijana oleva avopuoliso ei tukea saa. Tällöin hän on tavallaan "tyhjän päällä": hänellä ei ole oikeutta saada julkisia tukia, mutta toisaalta hän ei liioin voi kohdistaa tehokasta yksityisoikeudellista elatusvaadetta asuinkumppaniinsa. Sosiaalilainsäädännön "elatusolettamat" katteettomia Asiantilaa voidaan syystäkin kritisoida. Sosiaalilainsäädännössä on 1990-luvulla otettu lakiin "elatusolettamia" tai "elatusedellyttämiä", jotka eivät perustu mihinkään. Pelkästään se seikka, että nainen ja mies ehkä lapsineen asettuvat asumaan samaan asuntoon, ei perusta heidän välilleen minkäänlaista elatusvelvollisuutta. Asiaa ei muuta edes se, että he ehkä saavat yhteisenkin lapsen (mikä kuitenkin tuottaa heille aviopuolisoihin rinnastuvan aseman tulo- ja perintöverotuksessa). Aikuisten välille elatusvelvollisuuden luo vain avioliitto tai parisuhteen rekisteröiminen. Toisen lapsiin nähden henkilö ei tule elatusvelvolliseksi edes avioliitossa tai oheishuoltajaksi määrättynä, vaikka hän huoltajana onkin kunnalle maksuvastuussa lapselle ostetuista palveluista. Sosiaalilainsäädännössä omaksuttua laajaa elatusolettamamallia on perusteltu sillä, että näin vältetään väärinkäytöksiä ja taataan se, etteivät avioliittoa solmimattomat pääse keskinäisessä suhteessaan aviopareja parempaan asemaan. Selitys kuitenkin ontuu monin tavoin. Ensinnäkin pälkähästä päästään varsin helposti, kun avoliitto "puretaan paperilla". Toisin sanoen toinen osapuoli muuttaa virallisesti eri osoitteeseen, vaikka yhteiselämä tosiasiassa jatkuisi ennallaan.tällaisia suhteita on mahdotonta kontrolloida, eikä kontrollia voida pitää edes laillisena. Kuka on 12 SOSIAALITURVA 13/2004

13 oikeutettu ratkaisemaan, minkälaista yöpymisten määrää tai yhteiselämän laatua voidaan pitää taloudellisesti "avioliitonomaisena" ellei pari itse suhdettaan sellaiseksi katso? On toki todettava, että monet avoparit elävät yhteisessä taloudessa ja myös tämän rehellisesti myöntävät. Olisi kuitenkin kunnioitettava myös toista (ja täysin laillista) vaihtoehtoa. Jos pari tietoisesti haluaa pitää raha-asiat ja yhteiselämän toisistaan erillään, tämä olisi sallittava. Sosiaalietuuksia myönnettäessä viranomaisten olisi hyväksyttävä malli, jossa kumpikin sitoutuu vastaamaan omista ja mahdollisten lastensa kustannuksista itsenäisesti, ja "yhteisestä kassasta" menevät vain asumiskulut.tällainen valinta on myös yleisen elämänkokemuksen valossa täysin järkevä ja realistinen. Kun osapuolten välillä ei ole siviilioikeudellista elatusvelvollisuutta, heidän ei liioin sosiaalilainsäädäntöä sovellettaessa voida automaattisesti edellyttää elättävän toisiaan tai toistensa lapsia. Päivähoitomaksut nousevat, ei maksajaa Lasten kulut ovat avoliittouusperheissä juridisesti vielä hankalampi kysymys kuin avioliittoperheissä. Avioliittoperheiden elatusta koskeneessa kirjoituksessani (Sosiaaliturva 12/04) viittasin siihen, että uudelleen avioitunut huoltaja voi lisääntyneiden päivähoitomaksujensa osalta saada kompensaatiota sen kautta, että hänen uusi aviopuolisonsa on velvollinen elättämään häntä, vaikkakaan ei lasta. Avoliitossa tämäkään tasausmalli ei toimi. Lapsen päivähoitomaksut nousevat, vaikka uusi kumppani ei ole velvollinen elättämään sen enempää lasta kuin tämän vanhempaakaan. Hän ei liioin ole "palvelun käyttäjänä" laskutettavissa, ellei ole oikeuden määräämä lapsen huoltaja. Keväällä 2004 Kela julkaisi selvityksen lapsilisän yksinhuoltajakorotusten maksamisesta koko maassa. Tuloksena oli, että henkilöä oli saanut korotusta väärin perustein lapsen vanhempi oli joko solminut avioliiton tai asettunut avoliittoon ilmoittamatta tästä Kelalle. Näitä etuuksia on nyt ryhdytty perimään takaisin. Vaikka menettely tietenkin perustuu suoraan lakiin, periaatteellinen ongelma pysyy ennallaan. Kun vanhemman uusi avotai aviopuoliso ei millään perusteella ole lapseen nähden elatusvelvollinen, laki ontuu. Viime kädessä näissä tapauksissa joudutaan kääntymään lapsen toisen elatusvelvollisen puoleen, kun lapsen kulut ovat lisääntyneet tai etuudet vähentyneet, mutta elatus- tai maksuvelvollisten piiri ei ole vastaavasti laajentunut. On helppo ymmärtää, ettei esimerkiksi lapsen muualla asuva isä ole innokas maksamaan korotettua elatusapua vain sen vuoksi, että lapsen äidille on ilmestynyt rahakas asuinkumppani, jonka tulojen vuoksi päivähoitomaksut ovat nousseet ja yksinhuoltajan lapsilisä poistunut! Eron jälkeen turha hakea korvausta Avoliiton päätyttyä välirikkoon on tuiki tavallista, että entinen kumppani yrittää jopa oikeusteitse jälkikäteen periä toiselta korvauksia ruokaeduista, asumiskuluista tai autonkäyttöedusta.vaikka avopuolisoiden välillä ei ole juridista elatusvelvollisuutta, oikeuskäytännöstä on kuitenkin selvästi havaittavissa, että osapuolten väliset jälkikäteiset yksityiset korvausvaateet "lakiin perustumattomasta elatuksesta" hylätään lähes järjestään. Yhteiselämän aikana huomautuksitta maksetut kustannukset on katsottu yhteiselämän luonteeseen kuuluviksi ja näin maksajaosapuolen hiljaisesti hyväksymiksi. Jos tällaisista kuluista haluaa saada myöhemmin korvausta, siitä on tehtävä selkeä etukäteissopimus. Yksityisoikeudellisissa suhteissa miehen ja naisen muodostama avopari on saanut aviopariin rinnastettavan aseman muun muassa suhteessa asuinhuoneiston vuokraisäntään. Avopuoliso on asumisaikanaan aviopuolisoon rinnastettavin tavoin vastuussa huoneistoon kohdistuvista maksuista, vaikka vuokrasopimus olisikin yksin toisen nimissä. Vastuun syntymiseksi ei edellytetä yhteistä lasta tai muutakaan erityistunnusmerkkiä, vaan avioliitonomainen yhteiselämä riittää. Laki syrjii samaa sukupuolta olevia pareja Kun asiakasmaksulakia pitkäaikaishoidossa olevien avioparien osalta muutettiin vuonna 2003 (ks. kirjoitus Sosiaaliturva 12/04), kaikki avoparit rinnastettiin tältä osin aviopareihin. Keskinäisen elatusvelvollisuuden puuttumisesta huolimatta myös avoparien maksut määräytyvät tuossa kirjoituksessa kuvatuin tavoin. Tällä haluttiin tietoisesti välttää erilaisten parisuhteiden asettaminen keskenään eri asemaan. Samaa sukupuolta olevan mutta rekisteröimättömän parin tilanne on tätä nykyä eri lakien soveltamisessa täysin selkiytymätön. Kun laki rekisteröidyistä parisuhteista hyväksyttiin vuonna 2002, eduskunta korosti erillisessä lausumassaan, ettei voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyviä miehen ja naisen avoliittoon kytkettyjä säännöksiä tulisi sellaisinaan soveltaa samaa sukupuolta olevien rekisteröimättömään parisuhteeseen. Kirjallisuudessa on kuitenkin ja aivan aiheellisesti todettu, että lausuma täyttää uudessa perustuslaissamme säädetyn syrjinnän kiellon tunnusmerkistön. Jos avioitumattomat mutta parisuhteessa elävät mies ja nainen saavat lainsäädännössä osakseen tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia, samojen säännösten tulisi toki koskea myös samaa sukupuolta olevaa paria, joka ei ole rekisteröinyt suhdettaan mutta avoimesti esiintyy perheoikeudellisena parina. Nykylainsäädännön mukaan myös juridisesti pätevä kihlaus samaa sukupuolta olevien välillä hyväksytään siitä seuraavine perintöja vero-oikeudellisine seuraamuksineen (mahdollisuus avustukseen kuolinpesästä ja edullisin veroluokka). Parin saatava päättää suhteensa laadusta Eduskunnan kannanotto oli ehkä pelkkää hätäisyyttään epälooginen.yhtä lailla kuin heteroseksuaalisissa, myös homoseksuaalisissa parisuhteissa kokeillaan useimmiten yhteiselämää ennen virallista sinettiä. Samaten suhde saatetaan jättää rekisteröimättä täysin samoista syistä kuin heteroseksuaalisissakin parisuhteissa ei haluta sekoittaa esimerkiksi perintösuhteita tai ryhtyä juridista asiantuntemusta vaativiin avioehtojen laatimisiin tai vastaaviin toimiin. Näin ollen ei ole mitään syytä erotella pareja toisistaan seksuaalisen suuntautumisen perusteella, kun jopa perintöoikeudessa hyväksytään samaa sukupuolta olevien kihlaus. Päinvastoin, myös erityyppisten parien tasa-arvoisen kohtelun vaatimus edellyttää, että samaa sukupuolta olevan yhdessä asuvan parin selvitystä suhteensa laadusta kunnioitetaan. Jos he tunnustautuvat perheenomaiseksi pariksi, tämä olisi otettava huomioon kaikissa relaatioissa, olipa vaikutus sitten parille taloudellisesti positiivinen tai negatiivinen. Samalla tavoin tulisi myös suhtautua eri sukupuolta olevaan pariin. Ei ole hyväksyttävää, että julkisoikeudellisessa lainsäädännössä niputetaan suoraan miehen ja naisen muodostamat avosuhteet taloudellisen avioliittorinnastuksen alle. Aikuiset ihmiset saavat toki sopia suhteensa taloudellisenkin puolen haluamallaan tavalla, kun heillä ei ole toisiinsa tai toistensa lapsiin nähden minkäänlaista lakiin perustuvaa elatusvelvollisuutta. Eri sukupuolta oleva pari voi elää erillistaloudessa ja samaa sukupuolta oleva pari yhteistaloudessa tai päinvastoin. Jos osapuolten antama selvitys on järkevä ja uskottava, se tulisi sosiaalilainsäädäntöäkin sovellettaessa hyväksyä. Kirjoittaja on yksityisoikeuden ma. professori Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Edellisessä Sosiaaliturvassa 12/04 hän selvitteli elatusvelvollisuutta avioliitossa ja rekisteröidyssä parisuhteessa. SOSIAALITURVA 13/

14 Vammaisten oikeudet eivät toteudu pelkällä hoivalla Ken Gammelgårdin mielestä vammaispolitiikan malleja etsittäessä kannattaa lähteä Itämerta edemmäksi kalaan. Ruotsi taas käy vammaispoliittisen keskustelun esimerkkimaasta. Ken Gammelgård ravistelee kuvitelmaa pohjoisten hyvinvointivaltioiden ihanuudesta. Yhteiskunnallinen traditiomme on peittänyt osan vammaisten ongelmista. Yhteistä Ruotsille ja Suomelle on se, että meillä on ajateltu, että me pidämme hyvää huolta kaikista kansalaisista: eihän meidän maassamme ketään syrjitä. Asioita on pohdittu paljon hoitonäkökulmasta ja sosiaalisesta näkökulmasta, mutta kansalaisnäkökulma on puuttunut, Ruotsin Handikappombudsmannen-nimisessä toimistossa (HO) työskentelevä Gammelgård sanoo. Vammaiset ihmiset on nähty ei nyt taakkana, mutta yhteiskunnan tukien ja hoidon kohteena. Heitä ei ole nähty resurssina. Ei ole mietitty sitä, miten he pystyisivät osallistumaan tasavertaisesti yhteiskuntaan. Erilaiset fyysiset esteet ovat Gammelgårdin mukaan suurin syy siihen, että vammaiset henkilöt jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle. Sekä Ruotsissa että Suomessa pyörätuolilla liikkuvan täytyy varmistaa joka kerta ennen elokuvateatteriin menoa, pääseekö teatterisaliin pyörätuolilla.tukholman metrolla hän pääsee matkustamaan vain silloin, kun hissit sattuvat olemaan kunnossa. Ruokapaikan valintaan vaikuttavat enemmän ovien edessä olevat portaat kuin omat makumieltymykset. Tällainen tekee elämän turhan monimutkaiseksi. Täytyy aina varautua kaikkeen. Se johtaa siihen, että ei jaksa ja jää mieluummin kotiin, Gammelgård harmittelee. Ken Gammelgårdin mielestä erilaiset fyysiset esteet ovat suurin syy siihen, että vammaiset henkilöt jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle. Fyysiset esteet eivät poistu pelkällä huolenpidolla ja palveluilla tarvitaan myös lakipykäliä. Portaat pois lakipykälillä Voisivatko asiat sitten olla toisin kuin Suomessa ja Ruotsissa? Gammelgård sanoo, että voisivat. Mutta siihen tarvitaan lakipykäliä tueksi. Fyysiset esteet eivät poistu pelkällä huolenpidolla ja palveluilla. Yhdysvalloissa on ollut vuodesta 1990 lähtien voimassa koko yhteiskuntaa koskeva syrjinnän kieltävä laki, johon on otettu esteettömyys mukaan. Portaat kaupan tai ravintolan edessä ovat siellä rikos yksilön oikeuksia vastaan. USA:ssa toimitilojen pitää olla sellaiset, että kaikilla on samat mahdollisuudet mennä kauppaan, ravintolaan, pankkiin tai mihin tahansa. Jos näin ei ole, saa toimitilan haltija syytteen ja siitä voidaan tuomita, Gammelgård kuvailee American with Disabalities Act (ADA) -nimistä lakia. Eikä USA ole yksin. Sen lisäksi Englannissa, Kanadassa, Etelä-Afrikassa ja Australiassa on otettu käyttöön kattava syrjinnän kieltävä laki, jossa on mukana esteettömyyden vaatimus. Gammelgård on vakuuttunut, että vain tällaisella lailla voidaan taata vammaisille ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan. Yhdysvalloissa laki on jo muuttanut todellisuutta. Olin itse kolme vuotta sitten New Yorkissa ja Washingtonissa. En ole aiemmin elämässäni ollut sellaisessa paikassa, jossa minun ei olisi tarvinnut ravintolaa valitessani miettiä, onko siellä porrasaskelmia. Niitä ei ollut. Voin valita ravintolan sen mukaan, haluanko syödä pastaa vai kiinalaista, itsekin pyörätuolilla liikkuva Gammelgård kertoo. Esteettömyys rakennuslakiin Vaikka sekä Ruotsi että Suomi pärjäisivät huonosti vammaispoliittisessa maaottelussa, on länsinaapuri Gammelgårdin mukaan ehtinyt joiltakin osin Suomea pidemmälle. Esimerkillistä Ruotsissa on rakennuslain pykälä, jolla pyritään lisäämään esteettömyyttä. Pari vuotta sitten tehty pykälä määrää, että kaikki helposti poistettavat esteet on poistettava. Puhutaan esimerkiksi yhdestä tai kahdesta porrasaskelmasta.yleensähän rakennuslaki koskee vain uudisrakennuksia, mutta tämä lisäys koskee myös olemassa olevia rakennuksia, Gammelgård huomauttaa. Tämä on tärkeä laki. Sentyylistä toivoisi Suomeenkin. Viime vuoden joulukuussa lain toteuttamista varten saatiin ohjeet, joissa selitetään mitä helposti poistettavilla esteillä tarkoitetaan. Aivan käden käänteessä muutoksia ei odoteta. Korjaukset on tarkoitus saada tehtyä vuoteen 2010 mennessä. Ruotsalaiset osaavat keskustella Hyvänä Gammelgård pitää myös Ruotsissa virinnyttä vammaispoliittista valtiollista keskustelua, jonka kaltaista hän ei ole Suomessa kuullut. Keskustelun sysäsi liikkeelle keväällä 2000 Ruotsin hallituksen antama kymmenvuotinen vammaispoliittinen toimintasuunnitelma Från patient till medborgare eli potilaasta kansalaiseksi. Se on tuonut asiat pinnalle. Vammaisnäkemys on päätöksenteossa eri tavoin esillä kuin se oli ennen toimintasuunnitelmaa, Gammelgård kiittelee. 14 SOSIAALITURVA 13/2004

15 Suunnitelman jälkeen säädetty asetus vaatii, että jokaisen valtiollisen viranomaisen on otettava työssään huomioon vammaisnäkökulma. Toiminta ja toimitilat on suunniteltava sellaisiksi, että ne ovat jokaisen ulottuvilla. Asetus velvoittaa myös siihen, että kaikki informaatio on käännettävä selkokielelle ja pistekirjoitukseksi. Näkövammainen ei ehkä saa kaikkea viranomaisen tuottamaa materiaalia suoraan pistekirjoituksena, mutta jos hän soittaa ja pyytää pistekirjoituksena jotakin, viranomaiset pystyvät tilaamaan sen.tähdätään siihen, että rutiinit ovat olemassa. Käänteentekevää toimintasuunnitelmassa on se, että valtio esittää siinä vaatimuksia itselleen, ei kunnille tai muille toimijoille. Yksi toimintasuunnitelman pääkohta on se, että valtion pitää näyttää esimerkkiä muille, kuinka kaikille voidaan tarjota mahdollisuus osallistua. Jos lakeja säätävä valtio ei itse noudata tällaista periaatetta, sen on vaikea vaatia sitä kunniltakaan. MINNA TARVAINEN Mikä ihmeen vammaisasiamies? Vammaisasiamiehen toimisto, Handikappombudsmannen (HO) on valtiollinen elin, jolle ei ole suomalaista vastinetta. Se perustettiin vuonna 1994 seuraamaan vuotta aiemmin laadittujen vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevien YK:n yleisohjeiden toteutumista Ruotsissa. Samalla lakkautettiin tehtävää aiemmin hoitanut vammaisneuvosto. Vammaisasiamiehenä toimii Lars Lööw.Hän on koulutukseltaan juristi. Handikappombudsmannen on vähän samanlainen kuin tasaarvovaltuutettu tai vähemmistövaltuutettu.valtakunnallinen vammaisasiamies seuraa ja työskentelee vammaisten oikeuksien edistämiseksi Ruotsissa,Ken Gammelgård kertoo. Vuosien varrella HO:n tehtävät ovat muuttuneet, kun maahan on saatu uusia syrjintäkieltolakeja. Alusta lähtien yksityishenkilöt ovat voineet tehdä ilmoituksen vammaisasiamiehelle syrjinnästä. Tämä voi pyytää väitetyltä syrjijältä selvityksen asiasta ja tehdä päätöksen siitä, miten tämän pitäisi muuttaa toimintaansa. Vammaisasiamiehellä ei ole kuitenkaan ollut mahdollisuutta sanktioihin. Uudet syrjintäkieltolait ovat antaneet järeämpiä aseita puuttua syrjintään. HO:n työ on muuttunut koko ajan juridisemmaksi, ja se keskittyy alkuperäistä enemmän yksittäisten ihmisten asioiden hoitoon. Me tavallaan käräjöimme näiden henkilöiden puolesta. Tällainen viranomainen on välttämätön. Ei yksityinen henkilö voi sellaista tehdä. Hänellä ei ole taloudellisia resursseja eikä muutenkaan mahdollisuutta viedä asioita tuomioistuimeen. Muuttuneet tehtävät syövät aikaa edunvalvonnalta. Gammelgård kertookin, että Ruotsiin on suunnitteilla uusi, vammaispolitiikkaan keskittynyt viranomainen. Tällä hetkellä HO:n palkkalistoilla on 22 työntekijää.vuonna 2001 viraston alaisuuteen perustettiin esteettömyyskeskus, jossa työskentelee neljä tutkijaa (utredare). Ruotsinsuomalainen Ken Gammelgård on yksi heistä. Keskus tekee selvityksiä esteettömyydestä ja antaa ohjeita muille viranomaisille siitä, kuinka nämä voisivat edistää esteettömyyttä. Lisätietoja: Lakeja EU:n painostuksesta Ruotsissa on laadittu myös suoranaisia syrjinnän kieltäviä lakeja, mutta samoin kuin Suomessa lait eivät ole syntyneet ilman ulkopuolista painostusta. Kyllä kaikki Ruotsinkin syrjintäkieltolait jollakin lailla liittyvät EU:n syrjinnän vastaiseen direktiiviin, Gammelgård huomauttaa. Ruotsin lakikirjaan kirjattiin ensimmäinen syrjinnän kieltävä laki tosin jo vuoden 1999 lopulla ennen vuonna 2000 säädettyä EU:n direktiiviä. Suomen yhdenvertaisuuslakihan astui voimaan vasta tämän vuoden helmikuussa. Ensimmäinen Ruotsin syrjintäkieltolaki kielsi vammaisten syrjimisen työelämässä. Korkeakouluopiskelu sai kaikkia vähemmistöjä koskevan syrjintäkieltolakinsa vuonna Siinä korkeakoulut velvoitetaan tekemään suunnitelmat, miten ne varmistavat, että kaikkia opiskelijoita kohdellaan samanarvoisesti. Lain avulla halutaan taata, että koulut antavat kaikille opiskelijoille yhtäläiset mahdollisuudet opiskeluun. Jos opiskelijalla on esteitä, olivatpa ne fyysisiä, kommunikatiivisia tai informatiivisia, koulujen on poistettava niitä. Yleinen syrjintäkieltolaki voimaton Viimeisin vammaisten syrjinnän kieltävä laki tuli voimaan viime kesänä. Silloin Ruotsi sai yleisen syrjintäkieltolain, joka kieltää syrjinnän koko yhteiskunnassa. Laki kattaa myös palvelujen ja tavaroiden myymisen. Mutta siinä on meidän vammaisten asioita ajavien kannalta suuri puute. Se on se, että esteettömyys ei ole mukana syrjintäperusteissa. Jos liikuntavammainen henkilö on menossa ravintolaan ja jos häntä estetään tulemasta ravintolaan vain siksi, että hän vammainen, se on syrjintää. Mutta jos häntä estetään tulemasta ravintolaan sillä tavoin, että ravintolassa on portaita, se ei ole syrjintää. Laki ei velvoita palveluntarjoajaa mihinkään fyysisiin muutoksiin. Lisäksi pitävää näyttöä syrjinnästä on vaikea saada. Gammelgård kertoo, että HO on viemässä tuomioistuimeen muutamaa lakiin nojautuvaa syytettä. Erään cp-vammaisen naisen tapaus on sikäli erikoinen, että siinä on todistajina ruotsalaisen iltapäivälehden toimittajia. Nainen oli tuohduksissaan kutsunut lehdistön mukaansa ravintolakierrokselle, kun baarit olivat kerta toisensa perään evänneet häneltä pääsyn sisään. Naiselle pääsykieltoa oli perusteltu sillä, että hän olisi ollut juovuksissa. Nyt hänellä on todisteet yhden illan ajalta raittiudestaan ja syrjinnästä. Ovimiesten kommentteja on myös nauhalla. Katsotaan, kuinka tässä käy. Parhaillaan Ruotsissa istuu parlamentaarinen syrjintäkomitea miettimässä, miten esteettömyys saataisiin lakiin mukaan. Jos kaikki menee niin kuin toivotaan, on meillä kolmen neljän vuoden kuluttua kattava syrjintäkieltolaki, jonka mukaan myös rappuset ravintolan edessä ovat syrjintää. Minna Tarvainen SOSIAALITURVA 13/

16 Sini-Tuulia Lehtinen Sosiaalisen sovittelun aatteet jäivät elämään Let s talk -projektin aikana koulutetut sosiaaliset sovittelijat hoitavat monikulttuurisia rikos- ja riita-asioita.työ on tavallista kinkkisempää, mutta monissa tapauksissa on jo päästy sopimukseen. Reilun vuoden kestänyt sosiaalisen sovittelun Let s Talk -projekti loppui tämän vuoden tammikuussa. Nyt tavoitteena on, että monikulttuurisissa sovittelutapauksissa kantaväestöön kuuluvan sovittelijan pariksi saadaan aina maahanmuuttajataustainen sovittelija. Nämä ovatkin jo aloittaneet vapaaehtoistyönsä. Suurin osa sovittelutapauksista on edelleen poliisin tai syyttäjän kautta tulevia rikos- ja riita-asioita. Tosin jokin puhdas sosiaalisen sovittelun tapauskin on jo ehditty sovitella. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa Helsingin sovittelutoimistoon on tullut yhteensä 270 tapausta, joissa 68:ssa vähintään yksi asianosainen on maahanmuuttajataustainen. Osa tapauksista on vielä kesken. Osa on jäänyt käynnistymättä tai niissä ei ole päästy sopimukseen. Monikulttuurisissa sovitteluissa on Helsingissä tämän vuoden puolella tehty 18 sopimusta. Vantaan tilastojen mukaan sovitteluja on ollut alkuvuonna 110. Näistä 19:ssä oli monikulttuurisuus mukana. Sopimuksia on syntynyt kahdeksassa monikulttuurisessa sovittelussa. Alkuvuoden Vantaan luvut antavat viitettä siitä, että monikulttuuriset sovittelut onnistuisivat nyt paremmin kuin ennen Let s Talk -projektia. Sosiaalisessa sovittelussa tuplatyö Sosiaalisena sovittelijana toimiva Terhikki on sovitellut tänä vuonna yhden monikulttuurisen tapauksen.toinen on vielä meneillään. Molemmissa kummatkin osapuolet ovat kahdesta eri maahanmuuttajaryhmästä. Tapaukset olisivat yhtä hyvin voineet tapahtua suomalaisten välillä, joten sikäli molemmat ovat aika tavallisia sovitteluun tulevia juttuja. Ongelmallisia ne ovat siksi, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt eivät yleensä hallitse riittävästi suomen kieltä eikä heillä ole tarpeeksi tietoa suomalaisen yhteiskunnan toimintatavoista. Lisäksi sovittelu on joko täysin uusi ajatus, tai sitä on sovellettu kotimaassa toisella tavalla kuin täällä. Terhikki sanoo, että vieraista kulttuureista tuleville on muistettava kertoa useaan kertaan suomalaisen sovittelun periaatteet ja osapuolille on annettava kylliksi aikaa. Erillistapaamiset on hänen mielestään ehdottomasti järjestettävä, ja toisen sovittelijan pitää olla maahanmuuttajataustainen. Sosiaalinen sovittelu ratkeaa harvoin yhdellä tapaamiskerralla. Maahanmuuttajaosapuolen kanssa on käytävä usein monia erillisiä puhelinkeskusteluja, sillä kukaan ei pysty vastaanottamaan niin paljon tietoa vieraalla kielellä vieraasta kulttuurista kuin sovittelussa yleensä tulee. Sovittelijoiden yhteen tapaukseen käyttämä aika kaksinkertaistuu helposti. Missä ovat vapaaehtoistyön rajat,terhikki pohtiikin. Eri käsitykset kunnioituksesta Ensimmäisessä Terhikin tapauksessa rikosnimikkeenä oli pahoinpitely, joka oli tapahtunut naisen työpaikalla. Naista vanhempi mies tulistui itseään nuoremman naisen käytöksestä. Nainen ei ollut miehen mielestä osoittanut häntä kohtaan riittävää kunnioitusta, mitä hänen korkeampi ikänsä olisi edellyttänyt. Miehen mielestä nainen ei ollut muutenkaan tarpeeksi palvelualtis. Sanailun jälkeen mies huitaisi naista kädessään olleella paketilla, jossa oli teräväreunainen esine. Esine sattui naisen otsaan ja aiheutti ommeltavan haavan. Sovittelijaparina toimi kaksi suomalaista naista, joista toisella oli laaja afrikkalaisten kulttuureiden tuntemus. Vaikka osapuolille oli puhelimitse kerrottu tarkkaan suomalaisen sovittelun periaatteet, molemmat tulivat sovitteluneuvotteluun erittäin tuohtuneina. Jälkeenpäin Terhikki arvioi, että sovitte- Monikulttuurisissa sovittelutapauksissa kantaväestöön kuuluvan sovittelijan pariksi on hyvä saada maahanmuuttajataustainen sovittelija. Itse sovittelu ratkeaa harvoin yhdellä tapaamiskerralla.vieraista kulttuureista tuleville on muistettava kertoa useaan kertaan suomalaisen sovittelun periaatteet ja osapuolille on annettava kylliksi aikaa. PAULA KONSTI 16 SOSIAALITURVA 13/2004

17 lussa oli tehty kaksi virhettä. Ensinnäkin toisen sovittelijan olisi pitänyt olla psykologisista syistä maahanmuuttajataustainen, ei kuitenkaan välttämättä kummankaan osapuolen maanmies. Toisaalta sovittelijat eivät olleet järjestäneet erillistapaamista osapuolten kanssa. Korvaukset kohtuullistettiin Neuvottelussa naiselle oli varattu tulkki, vaikka tulkin tarpeesta ei oltu ihan varmoja. Miestulkki toimi myös naisen tukena, mutta hoiti tästä huolimatta tehtävänsä sovittelijoiden mielestä oikein. Hekin pelkäsivät, että vastapuolella ollut mies saattaisi käyttäytyä väkivaltaisesti. Tapaus ei ratkennut yhdellä sovittelutapaamisella. Sovittelujen välillä sovittelijat kävivät puhelinkeskusteluja molempien osapuolten kanssa. Kun osapuolet ilmoittivat valmiutensa osallistua uuteen tapaamiseen, tämä järjestettiin. Uhrin vaatimukset olivat asianajajan neuvojen takia ällistyttävät. Sovittelijat täsmensivät vielä kerran sovittelun periaatteita sekä suomalaista oikeuskäytäntöä: ainoastaan todelliset kulut voidaan korvata ja kivusta ja särystäkin vain kohtuullisesti. Lisäksi he keskustelivat siitä, miten uhrin todellinen tilanne lyödyksi tulemisen pelkoineen helpottuisi, vaikka hän saisikin tämän summan. Uhri totesi, että asia ei rahalla parane. Hän lievensi vaatimuksiaan. Sovittelussa syntyi sopimus: anteeksipyyntö sekä rahakorvaus. Pohjoinen ja etelä törmäävät Toisessa sovittelussa Terhikin sovittelijaparina on amerikkalaisia kulttuureja hyvin tunteva sosiaalisovittelija. Osapuolten välillä oli ollut tappelu, ja tapauksen rikosnimikkeenä on pahoinpitely. Uhri on Pohjois-Amerikasta Suomeen työhön tullut henkilö, jolla itsellään on siirtolaistausta. Tekijä on kotoisin muualta Amerikasta. Osapuolille on järjestetty erillistapaamiset, joissa on tarkoin selvitetty suomalaista sovittelua sekä oikeuskäytäntöä.tekijä oli ennen sovittelua yrittänyt sovittaa tekonsa oman kulttuurinsa mukaisesti. Uhri ei ollut hyväksynyt sitä. Molempien sovittelijoiden mielestä sovittelua hankaloittavat osapuolten taustat. Uhrin käytöstä kuvaa voimakas ylimielisyys ja kiire, mikä on toisen sovittelijan mukaan tyypillistä koko Amerikassa silloin, kun pohjoinen kohtaa etelän. Lisäksi tekijän maasta tulevia ihmisiä arvostetaan koko Amerikassa kaikista vähiten. Uhri vaatii täydellistä rahakorvausta rikki menneestä omaisuudestaan sekä korvausta kivusta ja särystä. Hän on kuitenkin jo saanut vakuutusyhtiöltään korvauksen. Hän joutui siis maksamaan kärsimästään vahingosta vain omavastuun.tekijä olisi sinänsä valmis maksamaan tuon omavastuuosuuden, mutta hänellä ei ole mahdollisuutta ansaita rahaa. Sovittelijat ovat ehdottaneet työkorvausta, mutta tapauksen sovittelu on vielä kesken. Kulttuurien piirteet hyödyksi Terhikin sovittelijapari on hyvin keskeisessä roolissa tässä sovittelussa. Hän tietää, kuinka asioita latinokulttuureissa hoidetaan: pyöritellään ja vatvotaan. Annetaan ajan kulua. Ollaan aluksi tiukkoja, mutta kun asia saa levätä, aletaan tehdä myös myönnytyksiä. Vaikka uhri on pohjoisesta Amerikasta, hänenkin kulttuuriset juurensa ovat samassa kulttuurissa. Sovittelijaparin mielestä naispari näyttää sopivan hyvin latinalaisamerikkalaisten kanssa tehtävään sovitteluun. Latinokulttuurissa miehet yleensä kunnioittavat naista äidillisenä hahmona sovinnon tekemisessä. Tahaton loukkaus jäi selvittämättä Aina sosiaalista sovittelua ei saada järjestettyä, vaikka se olisi paras tapa päästä sovintoon ja selvittää kulttuurisia eroja. Näin kävi tapauksessa, jossa kunnan työntekijää syytettiin rasistisesta käytöksestä. 14- vuotias tyttö toi asian julki lähettämällä eräälle maahanmuuttajayhdistykselle kirjeen. Maahanmuuttajayhdistyksen työntekijä otti asiaan voimakkaasti kantaa. Tapausta käsiteltiinkin hänen aloitteestaan monilla eri foorumeilla. Lopulta työntekijän ja tytön välinen riita tuotiin sovitteluun. Pääsovittelijan keskusteltua molempien osapuolten kanssa asia vaikutti kurinpito-ongelmalta, johon liittyi kulttuurien välinen väärinymmärrys. Tyttö oli käyttänyt ystävänsä kanssa kyseisen instituution asukkaille tarkoitettua internetyhteyttä jatkuvasti luvattua kauemmin eikä suostunut antamaan vuoroa muille.työntekijä oli taluttanut tytön kädestä pitäen ulos. Hän ei osannut ajatella tai edes tiennyt, että tyttö oli muslimi ja että vieraan miehen kosketus loukkaa aina islamilaisen perheen, ennen kaikkea isän, kunniaa. Tapaukselle sovittiin sovitteluajankohta, mutta sovittelua ei tullut. Sosiaalisen sovittelun idean mukaisesti sovittelussa olisi voitu muun muassa selvittää, että työntekijän toimintatapa oli suomalaisen kulttuurin mukainen. Työntekijä ei halunnut millään tavalla loukata ketään. Lisäksi työntekijä olisi voinut saada perheeltä ehdotuksia ja ohjeita sille, miten heidän mielestään tällaisessa tilanteessa tulisi toimia. Tyttöjen riidasta sopimukseen Kymmenvuotiaiden tyttöjen tapauksessa riidan osapuolet edustivat kolmea eri maahanmuuttajataustaa. Kaksi tyttöä oli provosoinut afrikkalaistaustaista tyttöä haukkumalla häntä niin kauan, että tämä oli aloittanut tappelun. Kaikille tytöille oli syntynyt vähäisiä vammoja, joita oli käyty näyttämässä lääkärille.yhden tytön isä oli tehnyt asiasta rikosilmoituksen. Sovittelijana toimi suomalais-afrikkalaistaustainen naissovittelijapari. Sovitteluun osallistuivat kaikkien tyttöjen äidit sekä rikosilmoituksen tehnyt isä. Isä käyttäytyi epäasiallisen aggressiivisesti ja häiritsi siten muuten asiallista vuorovaikutusta. Äidit pystyivät tästä huolimatta pääsemään sosiaalisen sovittelun tavoitteiden mukaisesti yhteisymmärrykseen, ja sopimus syntyi. Sopimuksessa tytöt pyysivät anteeksi omaa käytöstään. Lisäksi sovittiin, että silloin kun kiusaamista esiintyy, asioista tullaan puhumaan suoraan toisen lapsen vanhemmille. Sovittiin myös, että lääkärissäkäyntikulut korvataan. Kahvila kieltäytyi tarjoilemasta Seuraava sosiaalisen sovittelun tapaus sattui Vantaalla: Kahvilan omistaja oli antanut työntekijöilleen ohjeen, että romaneja ei hyväksytä asiakkaiksi.työntekijä noudatti ohjetta, eikä tarjoillut kahvilassa romanipariskunnalle. Romanipariskunta toi asian sovitteluun. Sovittelussa syntyi hedelmällinen keskustelu, jonka pohjalta syntyi sopimus. Kahvila pyysi sopimatonta käytöstä anteeksi ja tarjosi pariskunnalle lounaan. Sovittelu jatkuu ja leviää Let s Talk -projektin päätyttyä sosiaalista sovittelua ja sen kehittämistä jatketaan pääkaupunkiseudulla vapaaehtoisvoimin. Koulutetuille sovittelijoille järjestetään kuudesti vuodessa työnohjaus- ja koulutustapahtumia. Myös tuloksia kirjataan. Tammikuussa 2005 on suunnitteilla yhdessä Kirkon maahanmuuttaja- sekä aikuistyön kanssa kaikille pääkaupunkiseudun sovittelijoille avoin kokopäiväinen seminaari eri uskontojen elämää säilyttävistä arvoista. Projektissa saatua tietoa ja taitoa olisi hyvä levittää koko maahan sellaisille paikkakunnille, missä asuu maahanmuuttajataustaista väestöä. Suunnitelmien mukaan tämä voitaisiin aloittaa vuonna Kirjoittaja on toiminut Let s talk -projektin projektikoordinaattorina Vantaan sovittelutoimistossa. Let s talk -projektista on kerrottu Sosiaaliturvassa 4/04. Kaikkia projektin kirjallisia tuotoksia saa sähköisessä muodossa Vantaan sovittelutoimistoista SOSIAALITURVA 13/

18 Slovakian romanit: Ihonväri ei lähde Slovakian romanit hakevat yhä hanakammin turvapaikkaa muualta. Heitä on tulossa myös Suomeen entistä enemmän. Miksi juuri he haluavat maastaan pois? Amerikkalaisvalokuvaaja Julie Denesha (34 v.) asui Prahassa yli kahdeksan vuotta. Hän kuvasi maailman arvostetuimmille ja mahtavimmille lehdille, kuten The New York Timesille ja Time Magazinelle.Työmatkat suuntautuivat ympäri itäistä Keski- Eurooppaa ja Balkanille, ja tehtävät vaihtelivat aina presidentti Bushin kintereillä rientämisestä Kosovon albaanien pariin. Aika romaneiden parissa Ensimmäiset laajat lehtijutut Slovakian romaneiden järkyttävistä elinoloista putkahtivat länsimaiseen valtamediaan muutama vuosi sitten. Pian myös amerikkalaiset lehdet kiinnostuivat aiheesta. Niitä askarrutti, miten on mahdollista, että vaurastuvassa ns. Uudessa Euroopassa elää suuri joukko luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä, joiden hökkelikylissä ei ole juoksevaa vettä eikä alkeellisiakaan saniteettitiloja. Julie teki Slovakiaan lukuisia työmatkoja, yleensä noin viikon mittaisia. Sekä toimittaja että kuvaaja hoitivat luonnollisesti työnsä työnantajan ohjeiden mukaisesti. Aika usein ja aika monessa maassa on myös tapana, että ulkomaalaisia toimittajia seuraa joku esimerkiksi valtion- tai paikallishallinnosta ikään kuin esiliinana. Julie antaa ymmärtää, että artikkeleissa oli usein yksinkertaistava sävy: romanivähemmistö vastaan valtaväestö. Häntä jäi vaivaamaan, josko asia on sittenkään ihan niin. Julie pakkasi reppunsa ja lähti neljäksi kuukaudeksi omine nokkineen tutustumaan paremmin Slovakian romaneihin. Ennen matkaa hän syvensi romanikulttuurin ymmärrystään olemalla yhteydessä vuosien varrella tutuksi tulleisiin kontaktihenkilöihin esimerkiksi People In Need Foundationissa ja Roma Rights Centerissä Budapestissä. Hän viipyi noin kuukauden kussakin neljästä vierailukohteestaan, joista yksi oli Tatravuoristossa ja loput kolme maan itäosassa. Se on Slovakian köyhintä ja takapajuisinta aluetta ja melkoinen musta aukko koko laajentuneessa Euroopan unionissa. Matkallaan hän asui ja eli romaneiden kanssa näiden kodeissa ja osallistui kyläyhteisön jäsenenä niihin vähäisiin töihin, joita ylipäänsä kenelläkään siellä oli, kuten siivoamiseen ja ruuan kokoon raapimiseen. Kuva Kosicessa olevasta romaniyhteisöstä. Kosice sijaitsee Slovakian itäosassa, joka on maan köyhintä ja takapajuisinta aluetta. Mustan ja valkoisen välisävyt Kokemus vahvisti Julien aiempaa näkemystä siitä, että monet, elleivät kaikki, asiat slovakkiyhteiskunnassa ovat romaneita vastaan. Vaikka romaneita on kymmenkunta prosenttia noin viisimiljoonaisesta kansasta, liki kaikki viranomaiset ja työntekijät terveydenhuollossa, opetustoimessa sekä valtion- ja kunnallishallinnossa kuuluvat valtaväestöön. Toisaalta Julie joutui puntaroimaan näkemyksiään: tilanne ei ole mitenkään mustavalkoinen, vaan siinä on paljon harmaan sävyjä. Romaneiden omat asenteet ja sinnikäs omista perinteistä kiinnipitäminen aiheuttavat väkisinkin kitkaa valtaväestön kanssa. Julie kertoo esimerkiksi, ettei vanhempia kiinnostanut lasten koulumenestys: pientenkin lasten halutaan tekevän työtä, ei kuluttavan koulunpenkkiä. Kaikki kylät eivät silti olleet suinkaan samanlaisia, eikä kaikilla romaneilla ollut yhtä paljon vihanpitoa valtaväestön kanssa.yhteistä kaikille oli kuitenkin turvaverkkojen puuttuminen ja jatkuva kuilun partaalla eläminen. Esimerkiksi sairastuminen oli suorastaan katastrofi. Julie havaitsi myös sen raastavan tosiasian, joka pätee ihonväristä ja kulttuurista riippumatta: mitä ahtaammalla ihminen fyysisesti ja psyykkisesti on, sitä raadollisempi hän on toiselle ihmiselle. Kaikkein surkeimmissa hökkelikylissä, joissa tarpeetkin tehtiin ojanpohjiin, romanit riitelivät jatkuvasti keskenään ja olivat väkivaltaisia.tätä ei helpottanut alkoholismi, joka oli yleinen ongelma. Näissä yhteisöissä vallitsi viidakon laki; niissä elettiin lähellä länsimaisen ihmisyys- ja inhimillisyyskäsityksen rajoja.vahvin oli yleensä velkahai, joka lainaa muille rahaa viidenkymmenen tai jopa sadan prosentin korolla. Pelolla ja väkivallalla velkahai saattaa pitää otteessaan kokonaisia sukuja, joille ensimmäisen lainan ottaminen merkitsee väistämätöntä kierrettä yhä alemmaksi. Lisäksi velkahait taistelevat keskenään reviireistä, mikä saattaa synnyttää epätoivon ilmapiiriin koko kylään. Valtaväestö ei halua puuttua ongelmaan, ja vaikka haluaisikin, romanit eivät sitä luultavasti sallisi. Tieto Suomesta puskaradion välityksellä Kosicessa, Slovakiassa Julie tapasi perheen, joka oli ollut puoli vuotta Suomessa. Perhe oli lähetetty takaisin kotiinsa, kun turvapaikka-anomus hylättiin. Perheellä oli melkein pelkästään hyvää sanottavaa maastamme. Heillä ei ollut lähties- 18 SOSIAALITURVA 13/2004

19 pese mällä pois sään juuri muuta kuin vähän vaatteita, mutta takaisin tullessa tavaraa oli yllin kyllin, televisiosta alkaen. Mistä ja miten se kaikki heidän haltuunsa päätyi, ei käynyt ilmi, sillä perhe keskittyi sen ihastelemiseen, miten onnellisia he varsinkin televisiosta olivat. Perheen isä kertoi halunneensa tehdä työtä Suomessa ja sanoi joitakin pikkutöitä tehneensäkin. Syy, miksi heidän kommenttinsa Suomesta eivät olleet pelkästään positiivisia oli se, että he törmäsivät puheisiin siitä, että romanit harrastavat Suomessa varastelua. Perheen pää kuitenkin vakuutti, että Slovakian romanit eivät lähde varkaisiin. Julie arvelee tällaisten puskaradion kautta leviävien esimerkkien lisäävän romanien halukkuutta tulla Suomeen. Haastattelen Julieta kahvilassa Prahassa. Hiljaisesta ja vaatimattomasta naisesta ei heti ajattelisi, että hän on maailman mahtilehtiin kuvaava huippu. Julie on muuttamassa takaisin USA:han, ja sikäläiseen pintaliitoon sopeutuminen arveluttaa ja pelottaakin. Pian hän kuitenkin toteaa omat ongelmansa pieniksi, ja jatkaa: Niissäkin hökkelikylissä, joissa elettiin äärimmäisessä köyhyydessä eikä esimerkiksi vessoista ollut tietoakaan, romanit yrittivät oloista huolimatta olla siistejä. He yrittivät pukeutua ja pestä ja puunata, mutta ihonväriä, sitä ei voi pestä pois. Naisten tuskaiset tarinat Myös Julie on nähnyt BBC Worldin raportin siitä, miten Slovakian romaninaisia epäillään steriloitavan ilman heidän tietämystään ja suostumustaan. Raportti tutki aihetta monelta kantilta, ja vaikka varmuutta epäilyihin ei saatu, eikä ehkä koskaan saadakaan, jäi siitä vahvasti sellainen maku, että epäilyissä on perää. Aihe ei ole uusi: vastaavia epäilyjä on ollut jo vuosia, mutta ne ovat keskittyneet lähinnä siihen, että romaninaisia olisi kenties järjestelmällisesti steriloitu sosialismin aikaan silloisessa Tshekkoslovakiassa. JULIE DENESHA Matkallaan Juliekin kuuli monen naisen tuskaisen tarinan steriloinnista; hedelmättömyys on arka asia ja romaniyhteisössä siihen liittyy vielä suuri häpeän tunne. Kaikki tarinat noudattivat samaa kaavaa: lääkäri suositteli naiselle helppoa operaatiota, joka toisi helpotusta elämään. Sen jälkeen lapsensaanti tyssäsi, ja kun yritykset eivät tuottaneet tulosta, nainen sai jälkikäteen kuulla, että pikku operaatio olikin sterilointi. Kaikki naiset vakuuttivat, etteivät he ymmärtäneet, mihin ryhtyivät. Osa allekirjoitti suostumuspaperin vetämällä alle rastin, koska ei osannut kirjoittaa. He sanoivat, etteivät lukutaidottomina myöskään tienneet, mitä paperissa luki. Osa kertoi luulleensa, että sterilisaation vaikutus on väliaikainen ja että sitä suositeltiin, jotta synnyttämiseen tulisi taukoa. Selvää on, että lääkärikunta kiistää jyrkästi toimineensa näin. He vakuuttavat, että naiset ovat olleet täysin tietoisia siitä, mihin ovat ryhtyneet. Julie jatkaa: Naisten tarinat kuulostivat aidoilta ja sydäntä särkeviltä. Silti on mahdotonta tietää, ovatko he todella antaneet suostumuksensa ymmärtäen operaation merkityksen vai eivät. Voi olla niinkin, että sterilaatio alkoi jälkikäteen kaduttaa, ja silloin alettiin toistaa vanhaa tarinaa. Lisäksi monen terveys tuntui olevan sellainen, että lääkäreillä oli täysi syy suositella sterilointia. On vaikea uskoa, että sterilointeja voitaisiin suorittaa noin vain järjestelmällisesti vastoin potilaitten tahtoa. Toisaalta on epäinhimillistä, jos edes pieni osa väitetyistä väärinkäytöksistä pitää paikkansa. Vasemmistoradikaaliko? Slovakian hallitus päätti helmikuussa leikata sosiaalitukia kertaheitolla reippaasti. Tuolloin romanit ympäri maan mellakoivat rajusti.the New York Times lähetti Julien kuvaamaan tapahtumia. Artikkeli julkaistiin maaliskuussa. Maaliskuun lopulla Time Magazine lähetti Julien Slovakiaan. Tarkoituksena oli tehdä artikkeli maan uusista poliittisista tähdistä. Rajalla poliisi kuitenkin ilmoitti, ettei Juliella ole maahan asiaa, ja löi tämän passiin maahanpääsyn estävän leiman. Langat kävivät kuumina muun muassa USA:n suurlähetystöön ja Slovakian sisäasiainministeriöön. Julie ei voinut käsittää, millä perusteella häneltä evättiin pääsy maahan. Paperit olivat kunnossa, eikä hänellä ole koskaan ollut hankauksia viranomaisten kanssa. Kun asia ei edistynyt ja sovitut tapaamiset lähenivät uhkaavasti, lehti kiidätti lopulta Unkarista kuvaajan hoitamaan työt Julien puolesta. Julie palasi Prahaan pettyneenä, hämillään ja kiukkuisena. Hän halusi selvittää, miksi pääsy maahan evättiin. Lopulta Slovakian sisäasiainministeriöstä kerrottiin, että Maailmanpankin ja Kansainvälisen Valuuttarahaston suurkokouksen kuvaaminen Prahassa oli lyönyt Julieen vasemmistoradikaalin leiman, eikä sellaisilla kaikesta päätellen ole asiaa Slovakiaan. Julie ei uskonut selitystä. Hänet oli virallisesti akkreditoitu kuvaamaan kokousta The New York Timesiin. Ja kokous oli vuonna 2000; sen jälkeen Julie oli käynyt Slovakiassa ties kuinka monta kertaa. Lopulta, lukuisten puheluiden jälkeen, Julielle kerrottiin syy epäsuorasti ja epävirallisesti: työ romanien parissa. Julie ei ollut erityisen yllättynyt, mutta hän halusi kuulla sanottavan ääneen sen, mitä oli itsekin alkanut epäillä syyksi mustalle listalle joutumiselleen. Mutta, hän painottaa: Romanit ovat Slovakiassa vakavasti syrjäytyneitä. Ulkopuolelta tuleva kritiikki ei lopu sillä, että lyödään kieltoleimoja passeihin. Ongelma ei häviä niin, että estetään jenkkikuvaajaa näkemästä sitä ja välittämästä tietoa eteenpäin. Slovakia ei voi pistää päätään pensaaseen. Kristiina Selin Lisää aiheesta Julie Deneshan kotisivuilla osoitteessa: SOSIAALITURVA 13/

20 Terveyserot uhkaavat kasvaa Terveys ohjelmalla ei ole saatu terveyseroja kapenemaan. Alkoholipolitiikan suunnanmuutos uhkaa kasvattaa niitä entisestään. lä, elinikä kasvaisi toiset puolitoista vuotta. Helsingin Kallion Tokoinranta on kauniina kesäaamuna kuin havaintoesitys suomalaisten terveyseroista. Pyöräilijät, sauvakävelijät, koiran ulkoiluttajat ja hölkkääjät pulssimittarit ranteessa pujottelevat nurmikolla ja penkeillä istuvien tokkuraisten juomaseurueiden välistä.yhdessä seurueessa kiertää kirkas viinapullo, toisella on suomalainen olutmäyräkoira penkin alla. Seuraavalla penkillä nuorehko mies ja nainen juovat virolaista olutta tölkeistä ja kuuntelevat suopeasti, kun veteraani muistelee sotakokemuksiaan. Virikkeenä muisteluun ovat ehkä tangoissa liehuvat Suomen liput: on kesäkuun neljäs ja vietetään puolustusvoimien lippujuhlaa. Viereisessä Paasitornissa sosiaali- ja terveysministeriön seminaarissa käydään läpi Terveys kansanterveysohjelman tähänastisia tuloksia. Ohjelmalla on kahdeksan tavoitetta. Monissa niistä on edetty mukavasti, mutta kahdeksas tavoite väestöryhmien terveys- ja kuolleisuuserojen kaventaminen ei ole lähtenyt toteutumaan toivotusti. Viina ja tupakka selittävät erosta puolet Kahdeksannessa tavoitteessa käytetään yhtenä mittarina 35- vuotiaiden terveydentilaa ja elinajanodotetta. Kaikkien 35- vuotiaiden eliniänodote on kasvanut, ja miesten ja naisten väliset erot ovat kaventuneet, mutta väestöryhmittäiset erot eivät ole pienentyneet, pikemminkin kasvaneet. Ylemmät toimihenkilömiehet elävät kuusi vuotta vanhemmiksi kuin työntekijät. Alemmat toimihenkilöt ja maanviljelijät sijoittuvat näiden väliin. Järjestys on sama naisilla, mutta ylempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden elinajanodotteen ero on kolme vuotta. Kansanterveyslaitoksen erikoistutkijan Ritva Prättälän mukaan eroa on kasvattanut se, että sydän- ja verisuonitaudit ovat vähentyneet ylemmissä väestöryhmissä ja alkoholikuolleisuus lisääntynyt alemmissa. Tupakka ja alkoholi selittävät puolet väestöryhmien välisistä eroista. Jos työntekijämiesten alkoholikuolemat saataisiin pudotettua samalle tasolle kuin ylempien toimihenkilömiesten, odotettavissa oleva elinaika työntekijäryhmässä kasvaisi puolellatoista vuodella. Jos lisäksi työntekijäryhmän tupakanpoltto laskisi samalle tasolle kuin ylimmillä toimihenkilöil- Valistus ei tasaa eroja Terveys ohjelma aloitettiin vuonna Maaliin, vuoteen 2015 on vielä aikaa, mutta uudeksi vastukseksi on tullut alkoholipolitiikan suunnanmuutos, jota ei ohjelmaa aloitettaessa osattu ennakoida. Se voi kasvattaa väestöryhmien välisiä terveyseroja entisestään. Valistuksella voidaan edistää kansanterveyttä, mutta se ei tasaa väestöryhmien välisiä terveyseroja, pikemminkin lisää niitä, johtaja Tapani Melkas STM:stä painottaa.vilkaisu Tokoinrantaan antaa tästä viitteen. Hölkkääjät ja sauvakävelijät ovat ottaneet valistuksesta vaarin, mutta kossuringissä sille varmasti viitataan kintaalla. Melkkaan mukaan terveyserot johtuvat paljolti elintavoista ja elinoloista. Jos terveyseroja halutaan kaventaa, on jatkettava ihmisten elinoloja tasaavaa yhteiskuntapolitiikkaa. Myös palvelujärjestelmän pitää vähentää eikä lisätä terveyseroja.tutkimuksissa on tullut esiin, että yksi syy väestöryhmien välisiin eliniänodotteen eroihin ovat eriarvoiset terveyspalvelut. Vähän koulutetut eivät saa yhtä paljon palveluita kuin hyvin koulutetut. Muissa maissa terveyseroihin on puututtu Suuret terveyserot eivät ole vain Suomelle ominainen ilmiö. Ihmetystä kuitenkin herättää se, että erot ovat suuret juuri Suomessa, jossa on peruskoulujärjestelmä, universaalit palvelut ja muita maita pienemmät tuloerot. STM on julkaissut raportin sosioekonomisten terveyserojen kaventamistoimista Ruotsissa, Englannissa ja Hollannissa.Yk- 20 SOSIAALITURVA 13/2004

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Miten kustannuksia voidaan vähentää ja palvelun laatua parantaa? Paikka: Pohjois Karjalan rajavartioston tila, Onttola Aika: 17.2. 2011

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Tämän sopimuksen osapuolet ovat palvelun myyjänä Joensuun kaupunki sekä palvelun ostajina Ilomantsin kunta, Liperin kunta ja Polvijärven kunta.

Tämän sopimuksen osapuolet ovat palvelun myyjänä Joensuun kaupunki sekä palvelun ostajina Ilomantsin kunta, Liperin kunta ja Polvijärven kunta. 1 (5) SOPIMUS JOENSUU SEUDUN SIJAISHUOLTOYKSIKÖN PALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Tämän sopimuksen osapuolet ovat palvelun myyjänä Joensuun kaupunki sekä palvelun ostajina Ilomantsin kunta, Liperin kunta

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja Yksityisoikeuden sarja A:133 Eva Gottberg PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ 7. ajantasaistettu painos Turku 2013 ISBN 978-951-29-5547-3 ISSN 0783-2001

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA. Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä. 30.5.2014 Tuula Määttä

ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA. Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä. 30.5.2014 Tuula Määttä ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä LOHJA asukkaita 47 703 (31.12.2013) ruotsinkielisiä 3,5 % maahanmuuttajia 2,6 % veroprosentti 20 pinta-ala 1109,72 km²

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Suomeen arvioidaan tulevan

Lisätiedot

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu ERILAISIA PARISUHTEITA Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu PERHETYYPPIEN MURROS 2000-LUVULLA 100 % 90 % 80 % 2,1 11,3 7,5 2 11 7 2 11 8 70 % 60 % 35,7 36 33 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia 50 % 40 % 30

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 6 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 6 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 6 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 Kokousaika 20.9.2012, kello 18.00 20.05 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Ilmajoen lukio Löppönen Markku, puheenjohtaja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011 Laatupäällikkö Jouko Alinen = Posa Vastaajat 2. Onko kunnassanne / kaupungissanne meneillään olevaa kehitysvammaisten asumiseen liittyvää uudisrakentamista?

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

OSTOPALVELUSOPIMUS. Asiakas Kittilän kunta ja Mikeva Oy (myyjä) ovat sopineet Mikeva Haukiputaan asumispalvelun tuottamisesta seuraavaa:

OSTOPALVELUSOPIMUS. Asiakas Kittilän kunta ja Mikeva Oy (myyjä) ovat sopineet Mikeva Haukiputaan asumispalvelun tuottamisesta seuraavaa: 1 OSTOPALVELUSOPIMUS Sopimuksen osapuolet Asiakas Kittilän kunta ja Mikeva Oy (myyjä) ovat sopineet Mikeva Haukiputaan asumispalvelun tuottamisesta seuraavaa: Asukas: xxxxxxxxxxxxxxxxx Henkilötunnus: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Tuula Tiainen tuula.tiainen@ymparisto.fi Marianne Matinlassi marianne.matinlassi@ara.fi Asumisen yhdenvertaisuus - Selvityksessä tarkasteltiin

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot