Koulutusrahasto Toimintakertomus 2008

Transkriptio

1 Koulutusrahasto Toimintakertomus 2008

2

3 Missio Koulutusrahasto on asiantunteva aikuiskoulutuksen vakuutusperusteinen rahoittaja, joka edistää osaamisen kehittämistä työmarkkinoilla ja toimii läheisessä yhteistyössä Työttömyysvakuutusrahaston kanssa. Visio Koulutusrahasto on tunnettu ja arvostettu kumppani tulevaisuuttaan ja kasvuaan hyvän osaamisen varaan rakentavan Suomen työmarkkinoilla.

4 Sisällysluettelo Missio 1 Visio 1 Koulutusrahasto 3 Koulutusrahasto lyhyesti Vuosi 2008 lyhyesti Toimitusjohtajan katsaus 4 Koulutusrahaston vuosi Säädösmuutokset Rahaston ja etuusjärjestelmien kehittäminen Tiedotustoiminta Yhteistyö sidosryhmien kanssa Tietohallinto Muutoksenhaku Valvonta Riskienhallintasuunnitelma Talous Henkilöstö ja toimitilat Aikuiskoulutustuki omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen 8 Tuen saamisedellytykset Hakumenettely Tuen kestoaika Tuen määrä Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuodelta Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle 11 Tuen saamisedellytykset Hakumenettely Tilastotietoa ammattitutkintostipendistä vuodelta Erorahasta ammattikoulutuksen tukemiseen Hallintoneuvosto 16 Hallitus 17 Tilintarkastajat 17 Hallitus vuonna Kertomusvuoden jälkeiset tapahtumat 21 Tuloslaskelma 22 Tase 23 Tilinpäätöksen liitetiedot 24 Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus 27 Tilastotaulukot 28 Lainsäädäntö 38 2 Koulutusrahasto 2008

5 Koulutusrahasto Koulutusrahasto lyhyesti Koulutusrahasto on työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tehtävänä on myöntää ja maksaa aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukainen aikuiskoulutustuki ja tukea työelämän tutkintojärjestelmän kehittämistä myöntämällä Koulutusrahastosta annetussa laissa (1306/2002) tarkoitettuja ammattitutkintostipendejä. Rahaston tehtävänä on lisäksi tiedottaa etuuksista, antaa neuvontapalvelua ja tehdä ehdotuksia toimialaansa koskevan lainsäädännön kehittämisestä. Rahasto perustettiin Eroraharahaston nimellä työmarkkinajärjestöjen sopimuksella , joten rahaston perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Rahasto aloitti toimintansa Koulutusrahaston nimellä rahasto on toiminut alkaen. Ammattitutkintostipendin, aikuiskoulutustuen ansio-osan ja Koulutusrahaston hallintokulujen rahoituksesta vastaa Työttömyysvakuutusrahasto, jonka toiminta rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksutulolla. Aikuiskoulutustuen perusosa rahoitetaan valtion määrärahalla. Valtio vastaa myös valtion palveluksessa olevien henkilöiden ammattitutkintostipendin rahoituksesta. Koulutusrahaston toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Vuosi 2008 lyhyesti Koulutusrahasto maksoi vuonna 2008 etuuksia yhteensä 37,4 (37,9) miljoonaa euroa, josta aikuiskoulutustuen osuus oli 30,0 (30,5) miljoonaa euroa ja ammattitutkintostipendin osuus 7,5 (7,4) miljoonaa euroa. Koulutusrahaston menot olivat yhteensä 38,6 (38,8) miljoonaa euroa. Aikuiskoulutustukihakemuksia rahastolle lähetettiin vuonna 2008 yhteensä (8 464) kpl, mikä oli 2,2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tuen saajia oli (7 992). Ammattitutkintostipendihakemuksia saapui (24 295) kpl, mikä oli 1,2 % edellisvuotta vähemmän. Stipendi maksettiin (22 399) henkilölle. Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina n n Edunsaajien lukumäärät Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR , , , , , , , ,0 0 0, Myönteiset päätökset ja maksetut ammattitutkintostipendit vuosina n n Myönteiset päätökset, kpl Maksetut stipendit, MEUR , , , , , , , , ,0 0 0, Koulutusrahasto

6 Toimitusjohtajan katsaus Koulutusrahastolle vuosi 2008 oli toiminnan vakiintumisen ja toisaalta suuren muutosodotuksen aikaa. Rahaston myöntämistä etuuksista aikuiskoulutustukea haettiin hivenen vähemmän kuin vuonna Ammattitutkintostipendien hakumäärä ylti lähes edellisvuoden tasoon. Hakemusten käsittelyajat pysyivät lähes koko vuoden tavoiteajan puitteissa, vaikka jotkut yllättävät ja pitkäaikaiset poissaolot vähensivät ajoittain etuuskäsittelijöiden määrää. Koulutusrahaston toiminnan kehittäminen jatkui tiiviinä vuonna Rahaston hallitus sai syyskuussa 2008 päätökseen kesäkuussa 2007 käynnistetyn laajamittaisen strategiatyön, kun sen viimeisenä osana rahastolle hyväksyttiin riskienhallintasuunnitelma. Sen sisältö kattaa monipuolisesti erilaiset riskit ja niiden hallintakeinot. Koulutusrahasto sai toiminnan kehittämisessä tukea myös Vakuutusvalvontavirastolta (VVV), joka helmikuussa 2008 suorittamansa tarkastuskäynnin perusteella arvioi rahaston toimintaa. Vakuutusvalvontavirasto totesi, että rahaston toiminta on hoidettu asianmukaisesti. VVV: n suosittamat yksittäiset parannusehdotukset käsittelymenettelyn ja sisäisen valvonnan osalta toteutettiin kertomusvuoden aikana. Ulkoisen toimintaympäristön kannalta tärkein asia on ollut elokuussa 2007 käynnistyneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen valmistelu. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen valmistelutyö on organisoitu niin, että uudistuksen toimeenpano voisi alkaa vuoden 2009 aikana ja sen vaikutukset ottaa huomioon vuoden 2010 valtion talousarvion ja tarvittavan lainsäädännön valmistelussa. Koulutusrahasto on ollut valmis osallistumaan selvitystöihin ja muutoinkin avustamaan uudistuksen valmistelussa. Tulevaisuus tuo siis mukanaan monia uudistuksia ja niihin liittyviä haasteita. Luotan kuitenkin vahvasti siihen, että Koulutusrahaston ammattitaitoinen henkilökunta ja rahaston toimintaan vahvasti sitoutunut hallinto kykenevät jälleen hyvässä yhteistyössä näihin haasteisiin vastaamaan. Heikki Pohja toimitusjohtaja Kuva Mari Hohtari, Rhinoceros Oy 4 Koulutusrahasto 2008

7 Koulutusrahaston vuosi 2008 Säädösmuutokset Koulutusrahastoa ja sen etuuksia koskevaan lainsäädäntöön ei tehty muutoksia kertomusvuoden aikana. Laki Finanssivalvonnasta tuli voimaan Lailla perustettiin uusi rahoitus- ja valvontaviranomainen, Finanssivalvonta, jolle Vakuutusvalvontaviraston ja Rahoitustarkastuksen tehtävät pääosin siirtyivät. Lainmuutoksen myötä Koulutusrahaston valvonta siirtyi Finanssivalvonnalle. Lakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, ettei Koulutusrahaston toiminnan valvontaa ole tarkoituksenmukaista pitemmällä tähtäyksellä säilyttää uuden valvontaviranomaisen tehtävänä, vaan valvonnan tulisi kuulua joko sosiaalija terveysministeriölle tai muualle ministeriön hallinnonalalla. Toimintakertomusta laadittaessa ei ollut vireillä hankkeita Koulutusrahaston valvonnan siirrosta muulle viranomaiselle. Rahaston ja etuusjärjestelmien kehittäminen Opetusministeriön asettama ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen toimeenpanoa valmisteleva johtoryhmä, ns. Akkutyöryhmä, on kertomusvuoden aikana selvittänyt muun muassa aikuiskoulutuksen tukijärjestelmien selkiyttämistä ja muutostarvetta. Tiedotustoiminta Koulutusrahaston verkkosivuilla ( on tietoa rahastosta ja sen etuuksista suomen ja ruotsin kielellä ja perusasioista englannin kielellä. Verkkosivuilta voi tulostaa hakulomakkeita tai hakea etuuksia sähköisesti. Verkkosivuilla oli seurannan mukaan käyntiä kuukaudessa. Aikuiskoulutustuki- ja ammattitutkintostipendiesitettä suomenja ruotsinkielisinä jaettiin muun muassa oppilaitoksille, työvoimatoimistoille ja Kelan toimipisteisiin. Etuuksista tiedotettiin suomen ja ruotsin kielellä myös rahaston maksuttomassa puhelinpalveluautomaatissa (24 h). Rahastolla on maksuton asiakaspalvelunumero, josta saa neuvontaa työpäivisin kello Tiedotteita rahaston etuuksista ja hakemismenettelystä toimitettiin oppilaitoksille ja työ- ja elinkeinotoimistoille (työvoimatoimistoille). Toimintakertomus toimitettiin muun muassa tiedotusvälineille, useille järjestöille, kirjastoille sekä oppilaitoksille ja työja elinkeinotoimistoille. Eräissä järjestö- ja päivälehdissä oli kertomusvuoden aikana artikkeleita Koulutusrahastosta ja sen etuuksista. Koulutusrahaston etuuksista oli informaatiota myös opetushallituksen, Kelan ja eräiden eläkelaitosten julkaisuissa. Koulutusrahasto osallistui näytteilleasettajana Lahdessa tammikuussa pidetyille koulutusalan Next Step -messuille, Helsingissä Narinkkatorilla huhtikuussa pidetyille aikuiskoulutus- ja rekrytointimessuille sekä Helsingissä Sanomatalon Mediatorilla syyskuussa järjestettyyn aikuiskoulutusviikon päätapahtumaan. Yhteistyö sidosryhmien kanssa Työttömyysvakuutusrahaston kanssa Koulutusrahastolla oli toiminnallista yhteistyötä ja yhteistä henkilökuntaa. Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtaja toimii oman toimensa ohella Koulutusrahaston toimitusjohtajana. Rahastoilla on lisäksi yhteinen tiedottaja ja johdon sihteeri. Rahastoilla on yhteistyötä myös tietohallinnon, henkilöstöpolitiikan ja hankintojen osalta. Eläketurvakeskus toimitti rahastolle etuuksien hakijoiden työsuhde- ja eläketiedot, ja rahasto toimitti Eläketurvakeskukselle tiedot aikuiskoulutustuen saajien etuuspäivistä. Koulutusrahaston ja Eläketurvakeskuksen välinen sopimus tietojenantopalvelusta uusittiin kertomusvuoden joulukuussa. Kansaneläkelaitoksen kanssa oli yhteistyötä aikuiskoulutustuen toimeenpanoa, opintolainan valtiontakausta ja opintotukietuuksien tiedotusta koskevissa asioissa. Rahasto toimitti Kansaneläkelaitokselle tiedot aikuiskoulutustuen saajista. Kansaneläkelaitos toimitti rahastolle tiedot aikuiskoulutustuen hakijoiden Kela-etuuksista. Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa oli yhteistyötä tiedotusta koskevissa asioissa. Työ- ja elinkeinotoimistoissa on saatavilla rahaston esitteitä ja lomakkeita. Koulutusrahasto

8 Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa oli yhteistyötä muun muassa valtion määrärahan maksamiseen liittyvissä asioissa sekä rahastoa koskevien säädösten valmistelua ja soveltamista koskevissa asioissa. Verohallituksen kanssa sovittiin aikuiskoulutustuen hakijoiden palkkatietojen luovutuksesta rahastolle. Tietoja käytetään hakijoiden ansioperusteisen työhistorian laskennassa. Rahoitus- ja vakuutuskoulutus FINVAn kanssa oli yhteistoimintaa henkilöstön koulutuksen järjestämistä koskevissa asioissa. Tietohallinto Koulutusrahaston yhteistyö Työttömyysvakuutusrahaston kanssa IT-hankintojen ja -hallinnoinnin osalta kehittyi vuoden 2008 aikana suunnitellulla tavalla. Yhteinen, toiminnan jatkumisen takaava palvelinympäristö toteutettiin virtualisointitekniikalla. Fyysisistä palvelimista luovuttiin ja ne virtualisoitiin osin uusittuun laiteympäristöön. Etuusohjelmistojen suunnittelu rahastojen vakioituun avoimeen palveluarkkitehtuuriin perustuvaan IT-ympäristöön käynnistettiin kertomusvuoden aikana. Sähköpostiviestien salaamisratkaisun käyttöönotosta päätettiin vuoden 2009 alussa. Rahaston hallitus hyväksyi kertomusvuoden joulukuussa Koulutusrahaston päivitetyt tietoturvaperiaatteet. Myös rahaston henkilökunnan tietoturvaohjeet päivitettiin. Muutoksenhaku Koulutusrahaston päätökseen voi hakea muutosta valittamalla työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan. Lautakunnan päätöksestä voi valittaa Vakuutusoikeuteen, jonka päätös asiassa on lopullinen. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa tuli kertomusvuonna vireille 99 (122) rahaston päätöstä koskevaa valitusasiaa. Vireillä olevia asioita oli vuoden päättyessä 57 (59). Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta ratkaisi 100 (99) valitusasiaa, joista hylättiin 86, muutettiin kuusi, jätettiin tutkimatta yksi, palautettiin kolme ja todettiin rauenneeksi neljä valitusta. Valitusasioista muutettiin kuusi (kuusi) prosenttia. Valitusten keskimääräinen vireilläoloaika oli 199 (165) päivää. Rahasto teki lautakunnalle neljä etuuspäätöksiä koskevaa poistohakemusta, jotka kaikki hyväksyttiin. Vakuutusoikeudessa tuli kertomusvuoden aikana vireille seitsemän (kuusi) valitusta. Vakuutusoikeus ratkaisi kuusi valitusasiaa, joista hylättiin viisi ja muutettiin yksi. Valvonta Vakuutusvalvontavirasto teki rahastoon helmikuussa tarkastuskäynnin, jonka tarkoituksena oli arvioida rahaston hakemuskäsittelyyn liittyviä menettelytapoja ja keinoja, joilla rahasto pyrkii varmistamaan hyvän hallinnon toteutumisen hakemuskäsittelyssä. Tarkastuskertomuksen mukaan Koulutusrahastossa etuushakemusten käsittely on hoidettu asianmukaisesti. Vakuutusvalvontavirasto antoi tarkastuskertomuksessa eräitä käsittelymenettelyyn, sisäiseen valvontaan ja tietoturvaan liittyviä suosituksia, jotka rahastossa on kertomusvuoden kuluessa toteutettu. Koulutusrahasto toimitti Vakuutusvalvontavirastolle kertomusvuoden aikana rahaston taloutta, käsittelytilastoja ja hallinnon päätöksiä koskevia asiakirjoja. Riskienhallintasuunnitelma Rahaston hallitus vahvisti syyskuussa riskienhallintasuunnitelman, jossa määriteltiin Koulutusrahaston keskeiset strategiset, operatiiviset ja rahoitusriskit, niiden hallintakeinot sekä riskienhallintaa koskeva toimenpidesuunnitelma. Toimenpidesuunnitelmaa on useilta osin toteutettu riskienhallintasuunnitelman vahvistamisen jälkeen. Koulutusrahaston hallitus seuraa ja valvoo riskienhallinnan tilannetta rahaston toimiston selvitysten perusteella. Riskienhallintasuunnitelmaa päivitetään vuosittain toimintasuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Talous T ilinpäätös on laadittu suoriteperusteisesti. Menoiksi arvioitiin 42,3 miljoonaa euroa, ja menot olivat 38,6 miljoonaa euroa. Etuuksiin varattiin 41,1 miljoonaa euroa, ja kulut olivat 37,5 miljoonaa euroa. Aikuiskoulutustukeen varattiin 33,0 miljoonaa euroa, ja kulut olivat 30,0 miljoonaa euroa. Ammattitutkintostipendiin varattiin 8,1 miljoonaa euroa, ja kulut olivat 7,5 miljoonaa euroa. Hallinnollisiin kuluihin varattiin 1,2 miljoonaa euroa, ja kulut olivat 6 Koulutusrahasto 2008

9 1,2 miljoonaa euroa. Tuloiksi arvioitiin 42,2 miljoonaa euroa, ja tulot olivat 39,2 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston osuus aikuiskoulutustuesta oli 13,8 miljoonaa euroa ja ammattitutkintostipendistä 8,5 miljoonaa euroa. Laskennallinen rahoitusosuus oli yhteensä 38,6 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahasto maksoi rahoitusosuutensa ennakkoa 22 miljoonaa euroa. Valtion osuus aikuiskoulutustuen kuluista oli 16,2 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö maksoi rahoitusosuutensa ennakkoa 15,9 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriö maksoi valtion työntekijöiden ammattitutkintostipendistä aiheutuneet kustannukset, euroa. Varat oli sijoitettu maksuliiketileille ja lyhytkorkorahastoon. Korkotuottoja ja muita tuottoja kertyi euroa. Takaisinperinnässä oli vuoden päättyessä perusteettomasti maksettuja etuuksia 54 henkilöltä yhteensä ,03 euroa. Kirjanpidossa on noudatettu kirjanpitolain säännöksiä. Maksuvalmius oli toimintavuoden päättyessä hyvä. Henkilöstö ja toimitilat R ahaston toimitusjohtajana toimii Heikki Pohja, joka toimii myös Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtajana. Henkilöstön määrä oli vuoden 2008 lopussa 13 (13) kokoaikaista, joista kaksi määräaikaista. Sen lisäksi rahastolla oli kaksi (kolme) osa-aikaista työntekijää. Henkilökunnan keski-ikä oli 39 vuotta ja keskimääräinen palvelusaika 9,6 vuotta. Henkilöstön keskimääräinen sairauspoissaolo oli 12 päivää työntekijää kohti. Koulutuspäiviä oli neljä päivää per työntekijä. Henkilöstöä oli toimintavuoden päättyessä seuraavat 14 toimihenkilöä toimitusjohtajan lisäksi: etuuskäsittelyssä varatoimitusjohtaja Anja Laatunen, esittelijä Merli Vanala, etuuskäsittelijä Tiia Riekkinen, etuuskäsittelijä Linda Ranta, etuuskäsittelijä Heli Sallila ja etuuskäsittelijä Piia Valtonen. Esittelijä Kaarina Vilppula oli työvapaalla Työttömyysvakuutusrahaston palveluksessa ja etuuskäsittelijä Anna Sarnesto vanhempainvapaalla sekä esittelijä Anne Tykkyläinen opintovapaalla. Tukipalveluissa tietohallintopäällikkönä toimi Pirkko Levänen, taloussihteerinä Johanna Mustanoja, tallentajina Pia Hyvönen ja Tiina-Riitta Nurminen sekä puhelinvaihteenhoitajana Hanna Vitikka. Osa-aikaisena johdon sihteerinä toimi Outi Verronen ja tiedottajana Hanna Halla. Rahaston toimitilat sijaitsevat Helsingissä, Kalevankatu 12. Koulutusrahasto

10 Aikuiskoulutustuki omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen Aikuiskoulutustukea myönnetään työ- tai virkasuhteessa olevalle palkansaajalle ja YEL- tai MYEL-vakuutetulle yrittäjälle. Tuki on tarkoitettu omaehtoiseen, tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa, Suomessa toimivassa oppilaitoksessa. Aikuiskoulutustuesta säädetään aikuiskoulutustukea koskevassa laissa. Tukijärjestelmä on ollut voimassa alkaen. Tuen saamisedellytykset Etuuden myöntämiseksi edellytetään, että hakijalla on vähintään viiden vuoden työhistoria. Hakijan työ- tai virkasuhteen nykyisen työnantajan palveluksessa tai yrittäjätoiminnan on tullut ennen tuettavan opiskelun alkua kestää vähintään vuoden. Lisäksi hänen tulee jäädä palkattomalle opintovapaalle tai vähentää yrittäjätoimintaa opintojen vuoksi vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Hakumenettely Jos hakija on opintovapaalla, joka kestää yhdenjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta, aikuiskoulutustukea voi hakea etukäteen (yhdenjaksoinen opintovapaa). Hakijat, joiden opintovapaajaksot kestävät alle kaksi kuukautta sekä yrittäjät, hakevat tukea jälkikäteen (jaksottainen opintovapaa). Oikeudesta aikuiskoulutustukeen ja tukikauden kestosta voi hakea ennakkopäätöstä koulutukseen hyväksymisen jälkeen. Tuen kestoaika Aikuiskoulutustuen kestoaika määräytyy hakijan työhistorian perusteella. Yksi työkuukausi kerryttää tukiaikaa 0,8 päivällä. Vähintään 10 vuotta työssä ollut voi lukea tukea kerryttävään aikaan myös tulevan työajan 60 ikävuoteen asti, jolloin tuen kestoaika on enimmillään noin 18 kuukautta. Tuen määrä Tuen perusosa on 500 euroa/kk. Lisäksi maksetaan ansio-osa, jonka suuruus on 20 % kuukausiansiosta euroon asti ja 15 % sen ylittävältä osalta. Yrittäjälle maksetaan tuen perusosa. Tuki on verollista. Tukeen oikeutettu voi saada myös opintolainan valtiontakauksen, jonka myöntää Kela. Kuva futureimagebank.com 8 Koulutusrahasto 2008

11 Koulutusrahasto

12 Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuodelta 2008 l Aikuiskoulutustukea haettiin vuoden 2008 aikana 2,2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hakemuksia saapui yhteensä (8 464) kpl, joista yhdenjaksoisen opintovapaan hakemuksia oli (6 288) kpl, jaksottaisen opintovapaan hakemuksia 540 (573) kpl ja ennakkopäätöshakemuksia (1 603) kpl. l Yhdenjaksoisen opintovapaan myönteisiä maksupäätöksiä annettiin (7 211) kpl ja kielteisiä 367 (451) kpl. Jaksottaisen opintovapaan myönteisiä maksupäätöksiä annettiin 323 (368) kpl ja kielteisiä 234 (218) kpl. Myönteisiä ennakkopäätöksiä annettiin (1 358) kpl ja kielteisiä 341 (280) kpl. l Toimintavuonna tukea sai kaikkiaan (7 992) henkilöä. Näistä toimintavuonna ensimmäisen kerran tukea saaneita oli (3 953) henkilöä. l Edunsaajista naisia oli 83,9 % ja miehiä 16,1 %. Edunsaajien keski-ikä oli 40,1 vuotta; naisten 40,6 vuotta, miesten 37,6 vuotta. l Edunsaajista 36,0 % opiskeli ammattikorkeakouluissa, 34,5 % yliopistoissa, 27,1 % ammatillisissa oppilaitoksissa ja 2,4 % muissa oppilaitoksissa. l Työnantajan toimialan mukaan tarkasteltuna edunsaajista 43,6 % työskenteli ter- veydenhuolto- ja sosiaalipalvelualalla, 10,7 % koulutusalalla, 9,2 % julkisen hallinnon alalla, 7,3 % teollisuudessa, 6,8 % kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelujen alalla, 6,1 % muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelujen alalla ja 16,3 % muilla aloilla. Eläkejärjestelmän perusteella edunsaajista 55,0 % työskenteli julkisella sektorilla ja 45,0 % yksityisellä sektorilla. l Edunsaajista terveydenhuollon ja sosiaalialan ammateissa työskenteli 42,1 %, teknisen, yhteiskunnallisen ja humanistisen työn ammateissa 20,4 %, hallinto- ja toimistotöissä 14,7 %, palvelutyössä 8,5 % ja kaupallisessa työssä 5,8 %. Edunsaajista 45,2 % suuntasi opiskelunsa muun kuin nykyisen ammattipääryhmän piiriin. l Aikuiskoulutustukihakemusten keskimääräinen käsittelyaika kertomusvuonna oli 21 (15) vuorokautta. Tuen suuruus oli keskimäärin 935 (917) euroa/kk; suurin (2 164) euroa/kk ja pienin perusosan suuruinen eli 500 (500) euroa/kk. l Ennakkopäätöshakemuksista hylättiin 21,2 (17,0) %, yhdenjaksoisen opintovapaan hakemuksista viisi (5,9) prosenttia ja jaksottaisen opintovapaan hakemuksista 30,2 (37,2) %. Kaikkien hakemusten hylkäysprosentti oli 9,9 (10,4). Yleisimmät hylkäyssyyt olivat: Kpl l hakijalla ei ollut voimassa olevaa työ- tai virkasuhdetta l hakijan ansiot eivät olleet alentuneet vähintään kolmanneksella l hakijan työhistoria ennakkopäätöstä haettaessa oli alle viisi vuotta l hakijan opintovapaa kesti alle kaksi kuukautta l yrittäjähakijan tulot eivät olleet alentuneet vähintään kolmanneksella Myönteiset maksupäätökset oppilaitostyypeittäin Oppilaitostyyppi % l Ammattikorkeakoulut ,0 l Yliopistot ,5 l Ammatilliset oppilaitokset ,1 l Yleissivistävät oppilaitokset ,2 l Muut oppilaitokset ,2 10 Koulutusrahasto 2008 Myönteiset maksupäätökset edunsaajan eläkejärjestelmän mukaan Eläkejärjestelmä % Eläkejärjestelmä % l KuEL ,8 l KiEL ,6 l TyEL ,9 l MYEL ,5 l VEL ,6 l MEL ,4 l YEL ,9 l Muu ,3 Myönteiset maksupäätökset edunsaajan iän ja sukupuolen mukaan Ikä % n Naiset n Miehet ,3 0, ,9 2, ,3 4, ,3 3, ,5 3, ,8 1, ,8 0, ,8 0, ,2 0,0 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 %

13 Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendin saamisehdoista säädetään Koulutusrahastoa koskevassa laissa. Etuutta on myönnetty alkaen. Verottoman ammattitutkintostipendin määrä on 339 euroa. Lain mukaan ammattitutkintostipendin määrää tarkistetaan kustannustasossa tapahtunutta muutosta vastaavasti vähintään joka toinen vuosi. Seuraava tarkistusajankohta on Ammattitutkintostipendi myönnetään kertasuorituksena henkilölle, joka on suorittanut näyttötutkintona ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/98) mukaisen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Ammatilliset näyttötutkinnot suoritetaan antamalla ammattiosaamisesta näytöt pääsääntöisesti aidoissa työympäristöissä. Tutkinnon kaikki osat hyväksytysti suorittanut saa tutkintotodistuksen tutkintojen valvonnasta vastaavalta alan tutkintotoimikunnalta. Tuen saamisedellytykset Etuuden saamiseksi edellytetään, että hakijalla on vähintään viisi vuotta työ- tai virkasuhdeaikaa suomalaisen työnantajan palveluksessa ja että hakija tutkinnon suorittaessaan on alle 64-vuotias. Hakumenettely Ammattitutkintostipendiä haetaan viimeistään vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta lomakkeella, jonka hakija saa oppilaitoksesta tai Koulutusrahastosta. Tilastotietoa ammattitutkintostipendistä vuodelta 2008 l Ammattitutkintostipendihakemuksia saapui vuonna 2008 yhteensä (24 295) kpl, mikä on 1,2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ammattitutkintostipendipäätöksiä annettiin yhteensä (24 797) kpl, joista myönteisiä oli (22 499) kpl ja kielteisiä (1 935) kpl. Tutkinnon suorittajista oli valtion palveluksessa 512 (715) henkilöä. l Edunsaajista naisia oli 60,3 % ja miehiä 39,7 %. Edunsaajien keski-ikä oli 41,2 vuotta; naisten 42,1 vuotta, miesten 39,8 vuotta. l Suoritetuista tutkinnoista (yhteensä ) perustutkintoja oli 30,4 %, ammattitutkintoja 47,7 % ja erikoisammattitutkintoja 21,9 %. Kaksi eri tutkintoa saman vuoden aikana suoritti 154 henkilöä. l Ammattitutkintostipendihakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli kuusi (viisi) vuorokautta. Koulutusrahasto

14 12 Koulutusrahasto 2008

15 Myönteiset päätökset edunsaajan iän ja sukupuolen mukaan Ikä % n Naiset n Miehet ,9 0, ,7 5, ,8 6, ,0 6, ,8 7, ,1 5, ,6 4, ,0 2, ,4 0,3 0 % 2,5 % 5 % 7,5 % 10 % 12,5 % 15 % Yleisimmät tutkinnot olivat: Kpl l sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja) l johtamisen erikoisammattitutkinto l myynnin ammattitutkinto l liiketalouden perustutkinto (merkonomi) l laitoshuoltajan ammattitutkinto l yrittäjän ammattitutkinto l sihteerin ammattitutkinto l taloushallinnon ammattitutkinto l koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto l tekniikan erikoisammattitutkinto l talonrakennusalan ammattitutkinto l kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto l tietojenkäsittelyn perustutkinto (datanomi) l rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto l hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoistutkinto Hakemuksista hylättiin 8,1 (9,3) %. Yleisimmät hylkäyssyyt olivat: Kpl l hakijan työhistoria oli alle viisi vuotta l suoritettu tutkinto ei ollut ns. näyttötutkinto l hakija ei ollut suorittanut tutkintoa kokonaan l hakijalle oli jo myönnetty ammattitutkintostipendi saman tutkinnon perusteella l hakijan työhistoria suomalaisen työnantajan palveluksessa oli alle viisi vuotta Kuva futureimagebank.com Koulutusrahasto

16 Erorahasta ammattikoulutuksen tukemiseen Tulopolitiikalla hyvitettiin erotettua työntekijää Keijo Liinamaan esitys tulopoliittiseksi kokonaisratkaisuksi, joka allekirjoitettiin ja jota sittemmin kutsuttiin Liinamaa kakkoseksi, sisälsi sosiaalipaketin, jonka merkittävin uudistus oli esitys erorahajärjestelmän aikaansaamiseksi. Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen työntekijän erorahasta. Se koski myös kuntien työsuhteessa olevaa henkilöstöä, toisin kuin työmarkkinaosapuolet alun perin olivat suunnitelleet. Laki työntekijän erorahasta vahvistettiin ja se tuli voimaan taannehtivasti siten, että vuoden alettua päättyneet työsuhteet tulivat erorahajärjestelmän piiriin. Laki määritteli pääpiirteisesti, että eroraha oli tarkoitettu työntekijälle, joka on menettänyt työpaikkansa sen vuoksi, että työnantaja on taloudellisista tai tuotannollisista syistä joutunut supistamaan työvoimaa tai lopettanut toimintansa, maksetaan erorahaa, mikäli työntekijän uudelleen työhön sijoittuminen on iän tai muun syyn vuoksi ilmeisen vaikeata. Erorahan voi tulkita olleen jäänne patriarkaalisen yhteiskunnan arvomaailmasta, joka vaati kohtuullista huomionosoitusta pitkäaikaiselle työntekijälle tämän tultua irtisanotuksi. Olosuhteiden muuttuessa erorahasta tuli summaltaan merkittävä, niin saajalle kuin maksajallekin. Miljoonasta sadoiksi miljooniksi markoiksi Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti heti Eroraharahaston säännöt ja nimitti keskeisiä työmarkkinajohtajia sen hallintoneuvoston jäseniksi kolmivuotiskaudelle järjestöjen tekemien esitysten pohjalta. Näin Eroraharahastosta oli tullut uusi instituutio korporatiivisten laitosten ja valtionhallinnon kosketuspintaan. Alkuvuosina Eroraharahasto toimi pienimuotoisesti myös erityisluottolaitoksena. Sen varoja sijoitettiin yrityslainoihin. Vuosittain maksettujen erorahojen kokonaissumma oli vuonna 1970 miljoonan markan, vuonna 1975 neljän ja vuonna miljoonan markan tasolla. Työttömyyden nopea kehitys käänsi Eroraharahaston kirjanpidollisen tuloksen vahvasti tappiolliseksi. Eroraha oli vilkkaassa käytössä myös 1980-luvun rakennemuutoksen vuosina, jolloin vanhenevia työntekijöitä siirtyi suurin joukoin työttömyyseläkkeelle. Maksettujen erorahojen määrä nousi vuonna 1986 uuteen vuosiennätykseen, 185,8 miljoonaan markkaan. Työttömyyseläkkeen lisänä erorahan voitiin katsoa olevan jopa ylikompensoiva etu. Erorahan rinnalla ryhdyttiin tukemaan myös työntekijän kouluttautumista. Rahaston nimi muutettiin Koulutus- ja erorahastoksi juuri laman alla vuonna Erorahoja maksettiin vuosina yli 1,3 miljardia markkaa eli noin puolet sen silloisen 25-vuotisen historian aikana maksettujen erorahojen yhteissummasta nimellisarvoin laskettuna. Muutos Koulutusrahastoksi Koulutus- ja erorahasto muutettiin Koulutusrahastoksi annetulla lailla. Rahaston tarkoituksena oli edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen. Rahaston tehtävänä oli myöntää ammattitutkinto Liinamaa kakkosessa esitys erorahajärjestelmästä Lakiesitys työntekijän erorahasta eduskuntaan Laki työntekijän erorahasta ja Eroraharahaston säännöt vahvistetaan Eroraharahastosta Erorahastoksi Erorahastosta Koulutus- ja erorahastoksi Ammattitutkintostipendin myöntäminen alkaa Aikuiskoulutustukijärjestelmä voimaan Koulutus- ja erorahastosta Koulutusrahastoksi Ensimmäinen logo käyttöön toiminnan alkuvuosina ja toinen logo vuonna Koulutusrahasto 2008

17 stipendejä ja aikuiskoulutustukea. Samalla työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön uudistamisen yhteydessä eroraha ja erorahan aikuiskoulutuslisä siirrettiin osaksi työttömyysturvaa vuoden 2003 alusta lukien. Kun selvän eturistiriidan hallintoon tuonut erorahajärjestelmä lakkautettiin, uuden nimen saanut rahasto pääsi aloittamaan puhtaalta pöydältä. Puhtaasti ammatillista koulutusta tukeva tehtävä sopi hyvin työmarkkinaosapuolten yhdessä hallinnoitavaksi. Koulutuksen alueella työnantajien ja työntekijöiden edut olivat pitkälle yhtenevät. Suosittu ammattitutkintostipendi Uusimman lain ja uusimpien sääntöjen pohjalta toimiva Koulutusrahasto sai ensimmäisenä toimintavuotenaan ammattitutkintostipendiä koskevaa hakemusta. Kertaluonteisen ja aluksi 326 euron suuruisen stipendin tarkoituksena oli toimia kannusteena näyttötutkinnon suorittamiseen. Sen suosio kasvoi nopeasti. Vuonna 2006 stipendihakemuksia tuli jo kappaletta. Stipendeihin käytetty summa nousi vastaavana aikana 3,3 miljoonasta eurosta 7,4 miljoonaan euroon. Tämä tukimuoto jakautui varsin tasaisesti sekä sukupuolten välillä että ikäryhmien kesken. Naisten valtaama aikuiskoulutustuki Valtaosa aikuiskoulutustuen saajista vuosina oli vuotiaita naisia, jotka harjoittivat ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintoja terveydenhoidon ja sosiaali- tai opetusalan tehtäviin. Naisten osuus aikuiskoulutustuen saajista kaiken kaikkiaan on 80 prosentin tasolla. Naisvaltaisilla julkishallinnon työpaikoilla on ilmeisesti ollut hyvät mahdollisuudet saada opintovapaata. Toisaalta pidempiaikaisella koulutusperiodilla on ollut mahdollista tavoittaa urakehitykseen vaikuttava muodollinen pätevyys. Koulutustarjonta on ilmeisesti myös kiihdyttänyt kilpailua asemista naisvaltaisilla työpaikoilla. Koulutustuki on saattanut johtaa myös sellaiseen kouluttautumiseen, jolle ei ole työpaikoilla ollut vastaavia tehtäviä. Laaja kouluttautuminen on ilmeisesti johtanut myös ammatillisen itsetunnon kasvuun esimerkiksi terveydenhoitoalalla. Kuva Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Näkökulma vaikuttaa johtopäätöksiin Nykyisen Koulutusrahaston pian 40-vuotinen historia korostaa näin lyhyesti esitettynä työmarkkinoiden sopeutumiskykyä olosuhteiden muutoksiin. Jos katsoisimme muutoksia vuositasolla, esille nousisivat myös jatkuvuuden voima, neuvottelujen vaikeus ja muutoksen vaatimat paineet. Eino Ketola, VTT, Poliittisen historian dosentti, Helsingin yliopisto Tekstin kirjoittaja laatii Koulutusrahaston, Työttömyysvakuutusrahaston, Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen toiminnasta yhteistä historiateosta, jonka on määrä valmistua syksyllä Koulutusrahasto

18 Hallintoneuvosto Sosiaali- ja terveysministeriön toimikaudeksi nimittämän hallintoneuvoston kokoonpano oli toimintavuoden päättyessä seuraava: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Työnantajien edustajat Varatoimitusjohtaja Risto Alanko, EK (Teknologiateollisuus) Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, KT Toimitusjohtaja Marjatta Nummela, MTL (Harviala Oy) Työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, EK Varatoimitusjohtaja Heikki Ropponen, EK (Suomen Kaupan Liitto) Lainsäädäntöneuvos Erik Strömberg, VTML Toimitusjohtaja Nina Pärssinen, EK (Yksityisen Opetusalan Liitto) Sopimusjohtaja Risto Voipio, KiT Toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola, MTL Varatoimitusjohtaja Martti Niskanen, EK (Kemianteollisuus) Johtaja Timo Kekkonen, EK Hallitusneuvos Veikko Liuksia, VTML Palkansaajien edustajat Varapuheenjohtaja Matti Huutola, SAK Puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, STTK (Tehy) Puheenjohtaja Mikko Mäenpää, STTK Puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori, SAK (JHL) Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Sointu Toivonen, SAK (PAM) Puheenjohtaja Matti Viljanen, AKAVA Sihteeri Lauri Ainasto, SAK (Puu- ja erityisalojen liitto) Edunvalvonta-asiamies Riitta Lehtovirta, STTK (SuPer) Koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä, STTK (SMKJ) Puheenjohtaja Jouko Ahonen, SAK (Paperiliitto) Ammattikoulutussihteeri Pekka Porvali, SAK (Metallityöväen Liitto) Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi, AKAVA (OAJ) Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Matti Huutola ja varapuheenjohtajana Seppo Riski saakka. Uutta varapuheenjohtajaa ei valittu loppuvuodeksi. Hallintoneuvosto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Sosiaali- ja terveysministeriö nimitti kertomusvuoden joulukuussa rahastolle uuden hallintoneuvoston toimikaudeksi Koulutusrahasto 2008

19 Hallitus Hallintoneuvoston vuodeksi 2008 nimittämä hallitus oli seuraava: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Työnantajien edustajat Koulutusjohtaja Markku Koponen, EK Työmarkkina-asiantuntija Marjaana Laine, VTML Henkilöstön kehittämisen asiantuntija Terttu Pakarinen, KT Apulaisjohtaja Ari Sipilä, EK (Teknologiateollisuus) Asiantuntija Heikki Suomalainen, EK Finanssineuvos Asko Lindqvist, VTML Neuvottelupäällikkö Vuokko Piekkala, KT Asiantuntija Tarja Tuominen, EK Palkansaajien edustajat Järjestösihteeri Jukka Asikainen, SAK (Rakennusliitto) Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Jari-Pekka Jyrkänne, SAK Koulutuspoliittinen asiantuntija Petri Lempinen, STTK Koulutuspoliittinen asiamies Simo Pöyhönen, AKAVA Osastopäällikkö Ilkka Alava, SAK (JHL) Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Saana Siekkinen, SAK Työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki, STTK Yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki, AKAVA (TEK) Hallituksen puheenjohtajana toimi Markku Koponen ja varapuheenjohtajana Jari-Pekka Jyrkänne. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 10 kertaa. Tilintarkastajat Tilintarkastuslain mukaan rahaston tilintarkastajaksi voidaan valita hyväksytty tilintarkastaja. Hallintoneuvoston vuodeksi 2008 valitsemana tilintarkastajana toimi Tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy ja vastuutilintarkastajana KHT, JHTT Tiina Lind. Koulutusrahasto

20 Puheenjohtaja Jari-Pekka Jyrkänne, s koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija, SAK jäsen vuodesta 1989 Jukka Asikainen, s järjestösihteeri, SAK (Rakennusliitto) jäsen vuodesta 2007 Hallitus vuonna 2009 Varapuheenjohtaja Markku Koponen, s koulutusjohtaja, EK jäsen vuodesta 2005 TVR:n, Taloudellisen Tiedotustoimiston ja VATES-säätiön hallitusten jäsen, opetushallituksen johtokunnan jäsen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran hallituksen varajäsen, Kiipulasäätiön hallituksen puheenjohtaja Petri Lempinen, s koulutuspoliittinen asiantuntija, STTK jäsen vuodesta 2006 Ammattienedistämislaitossäätiö AEL:n ja Skills Finland ry:n hallitusten jäsen 18 Koulutusrahasto 2008

21 Asko Lindqvist, s finanssineuvos, VTML jäsen vuodesta 2008 Simo Pöyhönen, s koulutuspoliittinen asiamies, AKAVA jäsen vuodesta 2007 Ammattienedistämislaitossäätiö AEL:n hallintoneuvoston jäsen Terttu Pakarinen, s henkilöstön kehittämisen asiantuntija, KT jäsen vuodesta 2004 Työsuojelurahaston hallituksen varajäsen Ari Sipilä, s apulaisjohtaja, EK (Teknologiateollisuus) jäsen vuodesta 2005 Ammattienedistämislaitossäätiö AEL:n ja Riihimäen konepajakoulun säätiön hallitusten jäsen, Suomalaisen Työn Liiton valtuuston jäsen Kuvat Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Koulutusrahasto

22 20 Koulutusrahasto 2008

23 Kertomusvuoden jälkeiset tapahtumat Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) eteni merkittävästi, kun AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset jätettiin opetusministerille. Koulutusrahaston kannalta tärkeimmät ehdotukset liittyvät etuuksien tason nostamiseen ja järjestelmän selkiyttämiseen. AKKU-johtoryhmän linjausten edellytyksenä on, että valtio vastaa tämän ratkaisun valtiolle kuuluvista kustannuksista. Keskeiset muutosehdotukset olisivat seuraavat: tuen yleisenä saamisehtona on kahdeksan vuoden työhistoria, jonka täyttyessä aikuiskoulutustukea maksetaan 18 kuukauden ajan. Tuen taso olisi työttömyyspäivärahan taso ilman lapsikorotuksia, ylläpitokorvausta ja työttömille koulutusajalta maksettavaa korotusosaa. Tuen taso nousisi reilut 40 %. Aikuiskoulutustuen laskentakaava olisi sama kuin työttömyyspäivärahassa. Tukea olisi mahdollista saada sekä päätoimiseen että nyt myös uutena asiana osa-aikaiseen opiskeluun. Silloin, kun kyseessä on osaaikainen opiskelu, sovitaan osa-aikaisesta työstä poissaolosta työnantajan kanssa. Osa-aikaiseen opiskeluun voi saada ns. soviteltua aikuiskoulutustukea. Ehdotetuista etuuksien muutoksista aiheutuisi vuodessa 14,8 miljoonan euron lisäkustannus, josta Työttömyysvakuutusrahaston osuus on 10,6 miljoonaa euroa. Sovitellusta aikuiskoulutustuesta arvioidaan lisäksi koituvan noin miljoonan euron lisäkustannus, josta puolet Työttömyysvakuutusrahastolle. Muutokset on tarkoitus saada voimaan vuoden 2010 alusta. Lainmuutosvalmistelun yhteydessä on tarkoitus ratkaista monet soveltamiseen ja ylimenokauden kysymyksiin liittyvät asiat. Koulutusrahasto osallistuu lainvalmistelutyöhön toimeenpanon asiantuntijan roolissa. Tämä työ ja rahaston etuuskäsittelyjärjestelmiin tarvittavat muutokset työllistävät rahastoa merkittävästi vuoden 2009 loppuun saakka. Kun samaan aikaan on nykyiseen lainsäädäntöön perustuva etuuskäsittely hoidettava asianmukaisesti, on rahaston varauduttava hankkimaan lisäresursseja näiden tehtävien hoitamiseen. Kuva futureimagebank.com Koulutusrahasto

24 Tuloslaskelma TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot , ,35 Eläkekulut , ,57 Muut henkilöstösivukulut , ,71 Henkilöstösivukulut yhteensä , ,28 Henkilöstökulut yhteensä , ,63 Matkakulut , ,48 Vieraat palvelut , ,31 Huoneistokulut , ,45 Toimistokulut , ,27 Atk-kulut , ,25 Hallinnon kulut , ,31 Veloitukset Työttömyysvakuutusrahastolta , ,00 Muut henkilöstösidonnaiset kulut , ,95 Muut toimintakulut yhteensä , ,02 Poistot , ,89 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , ,54 TUET Erorahat ,00 0,00 Ammattikoulutusrahat ,74 0,00 Ammattitutkintostipendit , ,00 Aikuiskoulutustuet , ,50 Maksetut tuet yhteensä , ,50 Etuusvelan muutos , ,34 TUET YHTEENSÄ , ,16 TUOTOT Koulutusrahasto- ja aikuiskoulutuslain mukainen rahoitus Työttömyysvakuutusrahasto , ,23 Valtiovarainministeriö , ,00 Valtion osuus aikuiskoulutustukeen Sosiaali- ja terveysministeriö , ,83 Etuusrahoitusosuudet yhteensä , ,06 Sijoitustuotot ja muut tuotot Korkotuotot , ,55 Muut rahoitustuotot ,10 0,00 Muut tuotot , ,42 Sijoitus- ja muut tuotot yhteensä , ,97 TUOTOT YHTEENSÄ , ,03 Tasausrahaston vähennys(-)/lisäys(+) , ,33 22 Koulutusrahasto 2008

25 Tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet , ,42 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,43 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,85 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Perittävät tuet , ,52 Muut saamiset , ,00 Siirtosaamiset , ,76 Rahoitusarvopaperit 0, ,52 Rahat ja pankkisaamiset , ,54 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,34 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,19 VASTATTAVAA Oma pääoma Tasausrahasto edell. vuodelta , ,72 Tasausrahaston vähennys(-)/lisäys(+) tilivuodelta , ,33 Tasausrahasto vuoden lopussa , ,05 Arvonkorotusrahasto , ,83 Oma pääoma yhteensä , ,88 Vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Etuusvelka , ,13 Muut lyhytaikaiset velat , ,91 Siirtovelat , ,27 Vieras pääoma yhteensä , ,31 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,19 Koulutusrahasto

26 Tilinpäätöksen liitetiedot Laadintaperiaatteet Etuuksien jaksotus Etuudet on kirjattu kuluksi vuoden 2008 aikana tehtyjen etuuspäätösten mukaisina siten, että joulukuulle kuuluva etuus tai sen osa on kirjattu tilikauden kuluna, vaikka maksu onkin tapahtunut seuraavan tilikauden puolella. Maksamatta oleva osuus on esitetty taseessa etuusvelkana. Rahoitusosuuksien jaksotus Sosiaali- ja terveysministeriön, Valtiovarainministeriön ja Työttömyysvakuutusrahaston rahoitusosuudet on kirjattu suoriteperusteella toteutuman mukaisesti. 2. Vuoden 2008 lainmukaiset rahoitusosuudet A. Koulutusrahastolain 13 : n mukainen rahoitusosuus Työttömyysvakuutusrahasto; vuoden 2008 osuus ,22 Valtiovarainministeriö; vuoden 2008 osuus , ,00 B. Aikuiskoulutustukilain 30 : n mukainen rahoitusosuus Sosiaali- ja terveysministeriö; vuoden 2008 osuus , ,33 Työttömyysvakuutusrahasto; vuoden 2008 osuus ,26 Työttömyysvakuutusrahaston rahoitusosuudet yhteensä , ,48 Rahoitusosuudet yhteensä ,81 3. Henkilöstökulut Palkat , ,01 Palkkiot , ,00 Eläkekulut , ,57 Muut henkilösivukulut , ,71 Palkat, edelleen veloitetut 0,00-863,66 Henkilöstökulut tuloslaskelmassa , ,63 Henkilöstön lukumäärä keskimäärin Palkkioihin sisältyy: Hallituksen jäsenten palkkiot , ,00 Hallintoneuvoston jäsenten palkkiot 2 610, , , ,00 4. Eläkkeet Koulutusrahaston henkilöstön eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa vakuutusyhtiössä. Eläkekulut on kirjattu suoriteperusteisesti tilinpäätökseen. Kattamatonta eläkevastuuta ei ole. 24 Koulutusrahasto 2008

27 5. Muutokset aineettomissa ja aineellisissa hyödykkeissä Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Koulutusrahaston käytäntönä on kirjata vuosittaiset Atk-ohjelmien, koneiden ja kaluston hankinnat poistoina tilikauden kuluiksi. Toimitilan peruskorjaukset jaksotetaan arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella tasapoistoina 10 vuodelle. Aineettomat hyödykkeet Toimitilojen peruskorjaukset , ,72 Lisäykset 0,00 0,00 Poistot , ,30 Toimitilojen peruskorjaukset , ,42 Atk-ohjelmat ,00 0,00 Lisäykset , ,26 Poistot , ,26 Atk-ohjelmat ,00 0,00 Aineettomat hyödykkeet , ,42 Aineelliset hyödykkeet 1.1. Koneet ja kalusto 0,00 0,00 Lisäykset 5 141, ,33 Koneet ja kalusto yhteensä 5 141, ,33 Poistot , ,33 Aineelliset hyödykkeet ,00 0,00 6. Osakkeet ja osuudet Kiinteistö Oy Saturnus (4 182 kpl) Hankintamenot , ,58 Arvonkorotus (3. krs) , , , ,41 Varasto , ,38 Kiinteistö Oy Saturnus kirjanpitoarvo , ,79 Kiinteistö Oy Lönnrotinkatu 11 Autohallipaikat 2 kpl 5 045, ,64 Osakkeet ja osuudet yhteensä , ,43 Koulutusrahasto omistaa ( ) 16 % Kiinteistö Oy Saturnuksen kaikista osakkeista. Koulutusrahaston omistamien Kiinteistö Oy Saturnuksen osakkeiden nimellisarvo on ,62. Koulutusrahasto

28 7. Perittävät ja saamatta jääneet perinnät Tilikauden aikana perittäviin siirretyt etuudet ovat vähentäneet ja perittävistä kuitatut tai peruutetut sekä saamatta jääneet takaisinperinnät ovat lisänneet asianomaisen etuuden määrää tuloslaskelmassa. Perittävät Perittävät vuoden alussa , ,23 Siirretty perittäviin vuoden aikana , ,96 Saatu maksu, kuitatut tai peruutetut , ,64 Saamatta jääneet perinnät kirjattu kuluksi , ,03 Perittävät vuoden lopussa , ,52 Saamatta jääneet takaisinperinnät Aikuiskoulutustuet 1 257, ,03 Ammattikoulutusrahat 1 470,74 0,00 Saamatta jääneet takaisinperinnät yhteensä 2 728, ,03 8. Tehtyihin päätöksiin perustuva etuusvastuu Aikuiskoulutustukea koskeva päätös voi merkitä etuuden maksujen jatkumista seuraavan tilikauden aikana. Tämä osuus, yhteensä 15,0 miljoonaa euroa, on arvio ja se on esitetty vuoden 2008 liitetiedoissa etuusvastuuna. Etuusvastuu rahoitetaan aikuiskoulutustukilain perusteella. Seuraaville tilikausille kohdistuvat etuuksien määrät Aikuiskoulutustuki , ,33 Etuusvastuu yhteensä , ,33 9. Tasausrahasto ja sen muutokset Tasausrahasto vuoden alussa , ,72 Tasausrahaston lisäys , ,33 Tasausrahasto vuoden lopussa , , Leasingvastuut Tulevana tilikautena maksettavat (2009) , ,60 Seuraavilla tilikausilla maksettavat (2010 ) 7 802, ,10 Yhteensä , ,70 26 Koulutusrahasto 2008

29 Toimintakertomus vuodelle 2008 ja tilinpäätös Helsingissä 12. päivänä maaliskuuta 2009 KOULUTUSRAHASTO Hallitus Tilintarkastuskertomus Koulutusrahaston hallintoneuvoston jäsenille Olemme tarkastaneet Koulutusrahaston kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat soveltuvin osin oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Markku Koponen Asko Lindqvist Terttu Pakarinen Jukka Asikainen Jari-Pekka Jyrkänne, puheenjohtaja Petri Lempinen Ari Sipilä Simo Pöyhönen Tilintarkastajan velvollisuudet Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lainmukainen tilintarkastuslausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet rahastoa koskevan lain ja rahaston sääntöjen perusteella. Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita. Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten. Heikki Pohja, toimitusjohtaja Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Helsingissä 17. päivänä maaliskuuta 2009 Ernst & Young Oy, KHT-yhteisö Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat soveltuvin osin Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot rahaston toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsingissä, 17. maaliskuuta 2009 Ernst & Young Oy, KHT-yhteisö Tiina Lind, KHT, JHTT Tiina Lind, KHT, JHTT Koulutusrahasto