VIEP040 VIESTINNÄN NORMIT JA ETIIKKA Heikki Kuutti, Jyväskylän yliopisto. JSN (5), lukija-asiamies. koodit: Ateena, Lissabon

Transkriptio

1 VIEP040 VIESTINNÄN NORMIT JA ETIIKKA Heikki Kuutti, Jyväskylän yliopisto TOIMINTA LAKI ETIIKKA FOORUMI JULKISUUS journalismi useita (1) jou-ohjeet talon tavat tiedottaminen (yhteisö-) tiedottaminen (viranomais-) mainonta Joukkoviestinnän sääntely yksityinen verkkoviestintä useita, ml. pörssilaki useita, ml. julkisuuslaki kuluttajasuoja markkinointi koodit: Ateena, Lissabon ProComin eettiset ohjeet, viranomaisten viestintäohjeet mainonnan eettiset säännöt JSN (5), lukija-asiamies ProCom? (4) ProCom?, OKA, EOA (2) MEN (3) (1) mm. sananvapauslaki, rikoslaki, tekijänoikeuslaki (2) oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies (3) Mainonnan eettinen neuvosto (4) Viestinnän ammattilaiset ry (5) Julkisen sanan neuvosto JSN-nettisivut ko. väline, uutismedia uutismedia? OKA-netti EAO netti, uutismedia! MEN-netti, uutismedia! netti? Laitoksen/tiedekunnan nimi Viestinnän juridiset ja eettiset ulottuvuudet useita netiketti verkkoyhteisö? LÄHTÖ- ASETELMAT - sananvapaus - median vastuu - journalistin rooli - piilomainonta TIEDON- HANKINTA - salakuvaus - salanauhoitus - valehenkilöllisyys - haastattelun pelisäännöt - julkisuuslaki JULKAISE- MINEN - kunnianloukkaus - yksityiselämän loukkaus - arvostelu - oikeat tiedot - kuva ja teksti - tekijänoikeus JÄLKI- PELI - vastine - oikaisu - lähdesuoja Laitoksen/tiedekunnan nimi 1

2 1. LÄHTÖASETELMAT JOUKKOVIESTINNÄN LAJIT - perinteinen joukkoviestintä: lehdistö, tv, radio, verkkolehdet, median ylläpitämä verkkokeskustelu - tiedotustoiminta: henkilöstölehti, yhteisölehti, omat verkkosivut, internet - yksityinen joukkoviestintä: avoin sosiaalinen media, kotisivut, blogit, keskusteluryhmät - joukkoviestinnän ulkopuolelle jäävä) keskinäisviestintä: rajattu sosiaalinen media, sähköpostit, kirjeenvaihto, puhelut, tapaamiset, tekstiviestit RAJANVETOA JURIDIIKAN JA ETIIKAN VÄLILLÄ - laki: luonne pakottava (mitä ei saa tehdä, rangaistuksen uhalla, oikeus tehdä jotakin - etiikka: luonne vapaaehtoinen (mitä pitäisi tehdä). oikean asian tekeminen Laillisuudella ja eettisyydellä on viestinnässä runsaasti yhtymäkohtia, vaikka seuraukset ovatkin usein erilaiset laittomassa ja epäeettisessä toiminnassa. Laittomuuksista seuraavat usein lain määrittämät rangaistukset, eettisistä laiminlyönneistä mahdollinen julkinen paheksunta mediaa kohtaan. Pääsääntöisesti eettisyyden rajat ovat laillisuuden rajoja tiukemmat myös median toiminnassa. Median eettinen itsesääntely on vapaaehtoista ja pohjautuu siihen, että laillisen ja laittoman toiminnan välimaastoon pystytään rakentamaan eettisen toiminnan pohjalta eräänlainen turvavyöhyke. Joitakin median sinällään laillisia menettelyjä voidaan tulkita epäeettisiksi ja tätä kautta vältettäviksi ilman että tuomioistuinten tarvitsee puuttua median menettelyyn. Eettisesti toimiva media on kauempana laittomuuden rajasta kuin media, jolla ei ole eettisiä periaatteita. Erikoisesti laittomuuden raja voidaan joissakin poikkeustapauksissa ylittää ja toimia silti eettisesti. Median menestymisen kannalta olennaista on yleisön luottamus median toimintaan ja tuntemukseen siitä, että se puolustaa ihmisten oikeuksia tiedonvälitystehtävässään. Viestintäoikeus - mediaoikeus: tiedotusvälineiden (lehdistö, televisio, radio tietoverkot) journalistiset kysymykset, mainonta, kuvaohjelmat, viihde - informaatio-oikeus: viranomaisjulkisuus, rekisterit, tietoturva, tietosuoja - viestintämarkkina- ja teletoimintaoikeus: viestinnän infrastruktuuri ja markkinoiden sääntely Viestintälainsäädäntöä Suomen perustuslaki (731/1999) 12 Sananvapaus Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinässä (460/2003) joukkoviestinnän harjoittaminen, yleiset vastuukysymykset, yleiset säännökset, julkaisijan ja ohjelmatoiminnan harjoittajan velvollisuudet, vastine ja oikaisu, vastuu julkaistun viestin sisällöstä, pakkokeinot, seuraamukset ja syyteoikeus Rikoslaki (39/1889) mm. kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, yleisen edun suoja, salakuuntelu, salakatselu --- Viestintämarkkinalaki (393/2003) palvelujen ja tarjonnan käytön edistäminen viestintäverkoissa, palvelujen kohtuullinen saatavuus. "Saatavilla olevat mahdollisuudet televiestintään ovat käyttäjien kohtuullisten tarpeiden mukaisia, keskenään kilpailevia, teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia sekä hinnaltaan edullisia." Postipalvelulaki (313/2001) Laki televisio- ja radiotoiminnasta (744/2001)-yleiset säännökset, televisio- ja radiotoiminnan harjoittaminen, ohjelmisto, kaupallinen viestintä, ohjaus ja valvonta, pakkokeinot Laki Yleisradio Oy:stä (2380/1993) yleiset säännökset, hallinto, yhtiön tehtävät, erinäiset säännökset Laki kuvaohjelmien tarkastamisesta (775/2000) Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004) Kaupparekisterilaki (129/1979) Arvopaperimarkkinalaki (495/1989) 2

3 Henkilötietolaki (523/1999) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) viranomaisaineistojen luovuttaminen, yleiset säännökset, asiakirjan julkiseksi tuleminen, oikeus saada tieto asiakirjasta, tiedon antaminen asiakirjasta, viranomaisen velvollisuus edistää tiedonsaantia ja hyvää tiedonhallintatapaa, salassapitovelvoitteet, salassapidosta poikkeaminen sen lakkaaminen, Laki oikeudenkäyntien julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa (370/2007) Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta (1346/1999) Tekijänoikeuslaki (404/1961) suojatun aineiston käyttö + lukuisia lakeja koskevia Valtioneuvoston asetuksia Median vastuu - yhteiskunnalle: tiedonvälitys on periaatteessa vapaata, mutta yhteiskunnan normeja on noudatettava (sananvapauslaki, rikoslaki, tekijänoikeuslaki) - vastaanottajille: journalismin luotettavuus, asioiden todenmukainen kertominen, vastuullisuus - tiedonlähteille: eettiset normit varsinkin tietojen hankinnassa ja julkaisemisessa sekä yksilönsuojassa Sananvapausrikokset rikoslaissa - tehty joukkoviestintää käyttämällä - rikos, joka perustuu julkaistun viestin sisältöön -.olennaista, onko rajoitusperuste hyväksyttävissä sananvapauden näkökulmasta 11:8 kiihottaminen kansanryhmää vastaan, 12:12 sotaan yllyttäminen, 17:1 julkinen kehottaminen rikokseen 17:7 väkivaltakuvausten levittäminen, 17:10 uskonrauhan rikkominen, 17:18 sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen, 17:20 sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi, 17:21 sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen, 24:8 yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, 24:9 kunnianloukkaus, 24:10 törkeä kunnianloukkaus, 30:1 markkinointirikos,,30:2 kilpailumenettelyrikos, 34:9 vaaran aiheuttaminen tietojenkäsittelylle 12:7 turvallisuussalaisuuden paljastaminen, 12:8 tuottamuksellinen turvallisuussalaisuuden paljastaminen 30:5 yrityssalaisuuden rikkominen, 38:1 salassapitorikos, 38:2 salassapitorikkomus, 51:3 kurssin vääristäminen, 51:5 arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikkomus, 12:5 vakoilu, 12:6 törkeä vakoilu, 38:3 viestintäsalaisuuden loukkaus, 38:4 törkeä viestintäsalaisuuden loukkaus, 38:9 henkilörekisteririkos MEDIAETIIKKA Mediaetiikan yleiset periaatteet - eettiset kysymykset ovat jaettuja arvostuksia, joiden tarkoituksena on edistää yhteisöllisyyden ja ihmisarvon säilymistä - kulttuurin sisällä vallitsevia käsitykset oikeasta ja väärästä - journalistietiikassa on kysymys journalistien keskuudessa synnytetyistä normeista, eräänlaisista reilun pelin säännöistä - eettiset normit ovat lakia monipuolisempia, laki jättää eettisiä vapausasteita - yleensä yhdenmukaisia lain kanssa (periaatteena lain kunnioittaminen) Journalismin etiikka -velvollisuusetiikka ( totuusjournalismi ): uskollisuus faktoille -seurausetiikka: julkaisemisen seuraukset (hyötymoraali) -tilanne-etiikka: kerrottavasta aiheesta riippuen -toimittajien asenne vs. kiire työssä? Journalistin eettiset ohjeet: Johdanto Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä. Näiden ohjeiden tavoitteena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä joukkoviestimissä ja edistää ammattieettistä keskustelua. Ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä. Ne on laadittu vain alan itsesääntelyä varten. Ohjeita ei ole tarkoitettu käytettäviksi rikos- tai vahingonkorvausvastuun perusteena. Journalistin ohjeet - ammatillinen asema: avoimuus, päätösvalta, vastuu - tietojen hankkiminen ja julkaiseminen: totuudenmukaisuus, kriittisyys, luottamuksellisuus - haastateltavan ja haastattelijan oikeudet: tietojen käyttö, tietojen tarkistaminen - virheen korjaaminen ja oma kannanotto: samanaikainen tai myöhempi kuuleminen - yksityinen ja julkinen: ihmisarvo, yksityiselämän tiedot, julkinen tapahtuma, rikosuutisointi 3

4 Tiedottamisen eettiset koodit (ProCom) - rehellisyys, harhaanjohtamisen kielto - ihmisarvo, ihmisten koskemattomuus - ilmaisunvapaus, ihmisten oikeus tietoon - selkeys, avoimuus, painostuksen kielto l luottamuksellisen tiedon salassa pitäminen - huomattavien korvausten (alennusten) vastaanottokielto - intressiristiriidan välttäminen, lojaalisuus omaa toimeksiantajaa kohtaan - oma yhteisön tiedonsaanti - viestinnän tulostakuun välttäminen - alan maineen ja ammatin arvostuksen ylläpitäminen - tiedottamisen maksuttomuus, julkaisutilan ostaminen ok Journalismietiikan ulottuvuudet - viestintävälineen vapaus ilmaista ja kommentoida, näiden oikeuksien puolustaminen - viestintävälineen riippumattomuus ja itsenäisyys pidättäytymällä ulkopuolisesta vaikuttamisesta työhön. - omantunnon vastaisesta työstä kieltäytyminen - tasa-arvo pidättymällä diskriminoimasta ketään rodun, etnisen alkuperän, uskonnon, sukupuolen, sosiaaliluokan, ammatin, vammaisuuden tai muun henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella - rehellisyys käyttämällä vain suoria menetelmiä tietojen keruussa ja esittämisessä - totuudenmukaisuus tietojen hankinnassa ja raportoinnissa - kunnioitus tiedon lähteitä ja kohteita sekä näiden yksityisyyttä kohtaan. - tekijänoikeuksien kunnioittaminen Median eettisiä ongelmia - tiedonhankinta: Kuinka avoimia toimintamalleja on käytettävä - julkistaminen: Asioiden subjektiivinen vs. objektiivinen, yksipuolinen vs. monipuolinen esittäminen - tiedonhankinta ja julkistaminen: Yksityisyyden loukkaukset, anonyymilähteiden vs. nimellä esiintyvien lähteiden käyttäminen. - asioista vaikeneminen: Media voi jättää tärkeitä, ihmisten elämään vaikuttavaa asioita käsittelemättä lisäämällä kevyen aineiston osuutta - journalistien intressiristiriidat: Henkilökohtaisten asioiden edistäminen journalistin roolin avulla, toimittajan henkilökohtaiset kytkökset kerrottaviin asioihin - journalistinen toimintavapaus mediassa: Kustantajan, päätoimittajien, esimiesten vaatimukset toimittajan työlle vs. journalistin henkilökohtainen toimintavapaus - eettiset periaatteet ja kaupalliset päämäärät: Journalistin kaksoisvelvoite sekä työnantajalle että yleisölle "hyvä" vs. kaupallinen journalismi) - kaksoisagenttipäätoimittajat: Toimitusjohtajuus (talousasiat) ja päätoimittajuus (journalismi) saman henkilön vastuulla - mainostajasidonnaisuuden kytkentä journalismiin Juttuja vain hyvätuloisille kohderyhmille - suurten ilmoittajien vaikutusvalta: Ulkopuolisten tahojen ohjailu journalistiseen sisältöön juttuvalinnoissa ja käsittelytavoissa - joidenkin asioiden julkisuus: Terrorismi, kansallinen turvallisuus, rikosten käsittely, poliittinen imagopeli, muut mediatapahtumat, pr-aineiston käyttö, - mediaoikeus: Henkilön saama kielteinen mediajulkisuus voi alentaa hänen oikeudessa saamaansa rangaistusta (median ennakkotuomio ) - virheiden oikaiseminen: Oikaisujen perillemeno voi olla ongelmallista - suhteet lähteisiin Käyttääkö journalisti lähteitä vain lähteet journalistia (anonyymilähteet) - ulkopuolinen estävä painostus: Viranomaisten mediaan kohdistamat tiedotusboikotit - juttuvarkaudet: Lähteiden mainitsematta jättäminen JSN-tapauksia: - päätoimittaja sai muuttaa toimittajan tekemän jutun sävyn vastoin toimittajan kantaa ja tämän tietämättä - toimittajan kaksoisrooli kaavoitusprosessin asianosaisena ja olisi pitänyt kertoa tämän tekemässä jutussa Itsesääntelyjärjestelmät - sopimuksenvaraisia elimiä - n. 60 eri puolilla maailmaa - eettisiä säännöstöjä n. 60 maassa (Australia: 8-kohtainen säännöstö, Belgia: 200-sivuinen säännöstö) - rakenne: 1. Julkisen vallan nimeämät, 2. Viestintäalan edustajat, 3. Viestintäalan edustajat ja maallikkojäsenet (esim. JSN) - antavat eettiseen toimintaan liittyviä lausuntoja tai kiistakysymyksissä ratkaisuja, joita toiminnassa mukana olevat mediat julkaisevat ja sitoutuvat noudattamaan - paineet media-alan epäterveiden lieveilmiöiden hillitsemiseksi (median toimintaa säätelevien lakien säätämisen ehkäiseminen) 4

5 JSN Julkisen sanan neuvosto - journalistin ohjeiden (eettinen) tulkinta - jäsenet: puheenjohtaja, toimittajajärjestöt, kustantajajärjestöt, yleisön edustus - sopimuksen allekirjoittajat: Aikakauslehtien liitto, Sanomalehtien liitto ry, Paikallislehtien Liitto ry, Suomen Radioiden Liitto ry, Kaupunkilehtien Liitto ry, Yleisradio Oy, MTV Oy, Ruutunelonen Oy, Radio- ja televisiotoimittajien Liitto ry, Suomen Journalistiliitto, liittojen ulkopuolisia medioita) - rahoitus: valtionapu + kannatusyhdistys (taustayhteisöjen jäsenmaksut) - luonne: epävirallinen, vapaaehtoinen,, alan sisäinen, julkisesta vallasta riippumaton - keskeiset tehtävät: hyvän journalistisen tavan tulkitseminen (95%), sanan- ja julkaisemisen vapauden puolustaminen (median ulkopuoliset tahot) (5%), "varaventtiilinä" toiminen, vaihtoehto oikeusprosessille, median "omatuntona" toimiminen, ohjaavan lainsäädännön vastustaminen - toiminta: kantelujen ratkaiseminen, yleisluonteiset periaatelausumat (viranomaisten tai yksityisten pyrkimys rajoittaa tiedottamisen vapautta), journalistien menettely tiedonhankinnassa (kohteena vain toimituksellinen aineisto), mediassa julkistetut kirjoitukset, ohjelmat, kuvat, kanta asiasta, muodosta tai menettelystä, ei mielipiteestä (ei mielipidekiistoja), kantelun kohde yksittäinen tiedotusväline, harvemmin yksittäinen nimetty toimittaja, ei käsittelypakkoa, kanteluja ei nimettömänä, seuraamukset: langettava, vapautta, (moittiva), päätös julkinen, käsittely salainen JSN, toiminnan ulkopuolella villit julkaisut, kertajulkaisut, omakustanteet. mainokset, internetin keskustelupalstat (jolleivät perussopimuksen tehneiden ylläpitämiä) Lukija-asiamies - ombudsman (ruots. "välittäjä") - readers advocate, readers representative, public editor, public-contact editor - eräänlainen talon oman sisäinen "Julkisen sanan neuvosto" (ulkopuoliset eivät käsittele valituksia ja langeta tuomioita) - tavoitteet: parantaa journalismin laatua, toimia yhdyssiteenä tiedotusvälineen ja yleisön välillä, antaa palautetta toimitukselle yleisön toiveista, lisätä yleisön luottamusta ja sitoutumista välineeseen, selvittää tapauksia, jota muuten voisivat johtaa oikeustoimiin, säästää toimituksen aikaa valitusten käsittelyltä - toimintatapoja: osallistuminen uutispalavereihin ja toimituksen sisäisiin kokouksiin, raportit välineen johdolle, sisäiset uutiskirjeet, säännölliset kolumnit omassa lehdessä, yleisötapaamiset, seminaarit, vastaaminen yleisön tiedusteluihin Mainonnan eettinen neuvosto - yksittäisen mainoksen eettisyys, yritysten yhteiskunnallinen vastuu - tulkintojen pohjana kansainvälisen kauppakamarin mainonnan kansainväliset perussäännöt ja hyvä markkinointitapa - syrjinnän ja ihmisarvon loukkaamisen kielto - seksiobjektivisuuden kielto, sukupuolen alentava, väheksyvä, halventava esitystapa - seksiobjektisuus ilman yhteyttä mainostettavaan tuotteeseen - seksuaalisten vihjailujen ja lupausten kielto - vähäpukeisuus tai alastomuus voi sinällään nolla ok - valitusperusteita: sukupuolten välinen tasa-arvo, lapset, pelko, väkivalta, vaaralliset tilanteet, hyvän tavan vastaisuus SANANVAPAUS - YK:n ihmisoikeusjulistus 19. artikla, Euroopan ihmisoikeussopimus 10 artikla, Suomen perustuslaki 12. pykälä 12 Sananvapaus ja julkisuus Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia. Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Tiivistetysti - jokaisella on sananvapaus (yksityiset ihmiset ja instituutiot, mukaan lukien kaupalliset ja muut mediat) - sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä - tarkoittaa käytännössä oikeutta valmistaa ja levittää myös valheellisia ja epäasiallisia viestejä - valheellisten viestien välittämisestä saattaa kuitenkin aiheutua jälkiseuraamuksia. Oleellista on, ettei viestejä ole oikeutta sensuroida etukäteen, mutta niillä on kuitenkin jälkivalvonta. - lasten suojelemiseksi välttämättömät rajoitukset kuvaohjelmien levittämisessä - valtiolla on tietynlainen velvollisuus edistää sananvapauden toteutumista 5

6 - viranomaisten hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu - jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta tai tallenteesta Sananvapauden ulottuvuuksia - avoin julkinen tila - kohde: mielipiteet, uutiset, esitykset, elämykset, viihde, kaupallinen tieto, osto- ja myyntitarjoukset - internet laajentanut sananvapauden piiriä - lähettämisen ja vastaanoton rajoitukset kiellettyjä - sananvapaus ei riipu viestin tarkoituksesta (myös kaupalliset viestit sallittuja) - vapaa tiedonvälitys mahdollistaa avoimen ja julkisen kansalaiskeskustelun, vallankäytön arvostelun ja julkisen kritiikin ja joukkotiedotuksen vapaan kehityksen ja moniarvoisuuden - totuuden löytäminen: useampia, myös toisilleen vastakkaisia näkökulmia samaan asiaan - propagandan ehkäisy - ihmisen itseilmaisu ja henkinen kehittyminen - kansalaisten demokraattinen osallistuminen - rajoittaminen: sananvapauden käytön vastuu, muiden oikeuksien loukkaaminen (ristiriita yksikön tai yhteiskunnan edun kanssa) joitakin rajoituksia: mainonta, pornografia - oikeus ottaa vastaan viestejä useasta valitusta lähteestä (viestintämonopolien kieltäminen), tietoa kaikenlaisista asioista - ennakkosensuurin kielto: valtioon ja vallankäyttäjiin kohdistuva julkinen arvostelu (viranomaisille ja tuomioistuimille osoitettu kielto), ei koske median omia julkaisupäätöksiä, viranomaiset: jälkivalvonta - periaatteessa rajoittamaton oikeus - sisältö- ja välineneutraali (taide, tiede, uskonto, kaupallisuus, viihde) - ydinalue: poliittinen keskustelu, reuna-alue: kaupallinen (mainos)viestintä, välialue: muu yleinen viestintä, viihdejulkisuus, arvioinnin kohteina sananvapaus vs. voittoa tavoitteleva liiketoiminta sekä julkaisutoiminnan sosiaalinen hyödyllisyys ja yhteisen edun toteutuminen - ilmaisuvapaus: oikeus vapaaseen ilmaisuun, ei takuuta ilmaisun julkisuudesta tai huomiosta - julkaisuvapaus: julkaisijan oikeus päättää mitä, miten, missä ja millaiselle yleisölle julkaisee (mainospaikat, yleisönosasto, keskustelupalstat) - vastaanotto-oikeus: mahdollisuus vastaanottaa viestejä jossakin muodossa, ei oikeutta vastaanottaa sellaisia viestejä kuin haluaa ja miten haluaa (viestien omistus- ja tekijänoikeus, maksulliset tv-kanavat, tilausmaksut) Sananvapauslaki tarkemmat säännökset perustuslaissa turvatun sananvapauden käyttämisestä ( peruskäyttöohje ) - ei puuttumista joukkoviestinnän sisältöihin - joukkoviestimien velvollisuudet ja kohteena olevien toimijoiden oikeudet - suhteellisuusperiaate oikeudenkäynnissä ja muussa viranomaistoiminnassa: vain välttämättömät sananvapauden rajoitukset mahdollisia - kumottavat sananvapauden käyttämistä koskevat lait: painovapauslaki 1919, radiovastuulaki koskee kaikkea joukkoviestintää eli yleisölle tarkoitettuja viestejä, myös yleisölle avoimia verkkosivuja sekä keskustelu- ja uutisryhmiä - laki koskee yksityishenkilön ylläpitämiä kotisivuja vain osittain (rikos- ja vahingonkorvauksellinen vastuu) - vastaava päätoimittaja myös verkkotoiminnalle - vastuujärjestelmä muuttuu, päätoimittajan vastuu kevenee - ei vastaavaa toimittajaa viranomaisten, yritysten ja yksityisten kotisivuille jos sivulla ei julkaista säännöllisesti verkkolehteä - keskustelupalstan viesti: sisältövastuu kirjoittajalla, poistovastuu palvelimen ylläpitäjällä, julkaisuvastuuta ei ole - keskustelupalstat eivät ole verkkojulkaisun osia, jos julkaisija ei käsittele niitä toimituksellisesti kokonaisuudessaan (vastaavan toimittajan vastuu ja tallentamisvelvollisuus eivät ulotu niihin) - vastineoikeus kaikkiin joukkoviestimiin - kunnianloukkaustuomioiden julkaisuvelvollisuus tuomioistuimen päätöksellä - oikeus mielipiteiden ja viestien nimettömään lähettämiseen - laitteen ylläpitäjän oma-aloitteinen verkkoviestien saatavuuden keskeyttäminen - verkkoviestin tunnistamistietojen luovuttaminen oikeuden päätöksellä - lähdesuoja kaikkeen joukkoviestintään EIT 10 artikla Sananvapaus 1. Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla ei estä valtioita tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi. 2. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, 6

7 muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi. EIT Euroopan ihmisoikeustuomioistuin - julkaisurajoitusten perustuttava lakiin - rajoitusten oltava välttämättömiä muiden demokraattisessa yhteiskunnassa tunnustettujen oikeushyvien suojaamiseksi, poikkeuksia tulkittava ahtaasti, rajoitusten tarpeellisuudesta oltava vakuuttavaa näyttöä - rajoitusten välttämättömyyden arviointi: viestin sisältö ja esittämistilanne - suojattavaan etuun nähden ylimitoitetut seuraukset -> ennakkoeste tulevalle toiminnalle? - median osallistumismahdollisuus yhteiskunnallisesti merkittävään julkiseen keskusteluun -sananvapauden suojaa nauttivat tiedot ja ajatukset: myönteiset, vaarattomat, yhdentekevät, loukkaavat, järkyttävät, levottomuutta herättävät, tietty liioittelu ja provokaatio sallittuja - journalistien toimittava vilpittömässä mielessä - poliitikkojen korostunut sietovelvollisuus: lupa medialle tutkia heidän julkista toimintaansa ja sanomisiaan - arvoasetelma vs. tosiasiatoteamus: esitetyillä arvioilla oltava jostakin johdettu selitys, onko lausumalla minkäänlaista tosiasiaperustaa, paikkansapitävyydestä vaadittavan näytön taso vaihtelee - virkamiehen julkinen työ ja julkisen toiminnan arviointi (ei työn asiatonta häirintää) - yhteiskunnan intressi: yksityisten tapausten käsittely yleisten ongelmien valaisemiseksi ( syntipukkijournalismi ) - julkaisemisen hyvä tarkoitus: vaikuttimet oikeuttavat vahvoihin ilmaisuihin jos taustalla riittävästi todenmukaista tietoa - kokonaisuuden huomioiminen: yksittäisen jutun negatiivinen käsitys tasapainottuu juttukokonaisuuden myötä, samoista faktoista erilaisia tulkintoja, toimittajan käsitys poliitikon lausunnoista EIT: Ratkaisuharkinta - tietolähteiden luotettavuuden arviointi - väitteiden perustaminen täsmälliseen ja oikeaan tietoon - viestin sisältö ja muoto - käsiteltävän asian merkitys - viestin laatijan rooli (journalisti) - viestin kohteen asema - kohteen menettely julkaistuun asiaan liittyen - asiasta käyty laajempi keskustelu (samassa tai useassa eri mediassa) - käytetty ilmaisukeino (kohteen identifiointi) Muiden antamien lausumien esittäminen - ilmettävä kenen lausunnoista on kysymys, kiistanalaisten asioiden tasapainottaminen muulla aineistolla tai toimittajan omilla kommenteilla, yksipuolinen ja pelkästään loukkaavia lausumia tukeva kokonaisuus voi olla kiellettyä - journalistin oma kannanotto vs. tietolähteeltä saadun tiedon eteenpäin välittäminen sellaisenaan - julkisen keskustelu edistäminen, vallankäytön valvonta - tietojen riittävä varmistusvelvollisuus - käsiteltävän aiheen laajemmat asiayhteydet ja edeltänyt keskustelu - kohteen mahdollisuus esittää omat näkökantansa - muiden tahojen loukattavaa kohdetta puolustavat argumentit Keskustelun aiheita - Muhammedin pilakuvakiista, loukkaamisoikeus sananvapauden nimissä, kevät sananvapauden ja yksityiselämän suoja (case Antti Piippo ja tyttöystävä Johanna, Yhtyneitten julkaisukielto ja sen kumoaminen) - virkamiehen sananvapaus (tapaus Suolahden koulun opettaja) - puhevallan rajoitukset eduskunnassa ja valtuustoissa - toimittajan sananvapaus (tapaus Metsä-lehti/JSN) - yleisönosastokirjoittajan sananvapaus vs. julkaisuvaatimus - EIT: Eläinoikeusaktivistien lentolehtisten takavarikointi rikkoi sananvapautta. VERKKOJULKISUUS Verkkokeskustelun etiikka - nopea kommentointi toisten sanomisiin ja niiden täydentäminen arvo sinänsä (mahdollistaa 24 h toiminnot) - nettikeskustelu tapahtuu lehtiversioita lyhemmällä aikajänteellä - avoimuus periaatteellinen sananvapauskysymys, Suomessa ei ennakkosensuuria - sensurointia ei voida perustella tilan puutteella verkossa: paperilehdessä rajallinen tila - uudet työkalut ei-ammattilaisille: web 2.0, YouTube, sosiaalinen julkaiseminen digikamera, kamerakännykkä, blogit (kuka vastaa etiikasta) 7

8 - mediayritykset: keskustelupalstat, blogit - JSN: kohteena mediassa julkaistu toimituksellinen aineisto, verkkokeskustelu vain jos media itse ilmoittaa valvovansa sitä (etukäteisvalvonnassa suurempi vastuu) - (loukkaavatkin) viestit selattavissa pitkältäkin ajalta - keskustelua ei tule käsitellä kokonaisuutena liittämällä toisiinsa jälkikäteen yksittäisiä viestejä - karsiminen: uskonnolliset kiistat, sama tyyppi jankkaa samoja asioita, rasismi, kunnianloukkaus, yksityiselämän loukkaus VERKKOLAUSUMA - puheenvuorot seulottava ja tarvittaessa muokattava ennen julkaisua - median julkaisema valvomaton aineisto eroteltava selvästi muusta aineistosta - verkkokeskustelijoiden tunnistaminen, nimimerkkien harkittu salliminen - ilmoitus kirjoittajille aineiston mahdollisesta hyödyntämisestä muualla ko. mediassa - ilmoitus kirjoittajan ja (päätoimittajan) vastuusta - käyttäjille annettava mahdollisuus ilmoittaa asiattomista viesteistä ja pyytää niiden korjaamista - avoimuus ja selvästi muotoillut menettelytavat verkossa: palstan luonne ja säännöt OHJEIDEN LIIITE: yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla - toimituksen seurantavelvoite: yksityisyyden suojan ja ihmisarvon loukkausten, kansanryhmään kohdistuvan vihan lietsonnan ja väkivaltaan yllyttämisen estäminen - em. viestien viipymätön poistaminen - erikoisseuranta lapsille ja nuorille suunnatuissa verkkopalstoilla - yleisön mahdollisuus ilmoitta asiattomasta sisällöstä, kuittauksen saaminen ilmoituksesta - yleisön tuottaman sisällön ja toimituksen aineiston selkeä rajanveto JSN:n verkkoratkaisuja - nettikeskustelun ilkeitä väitteitä ei olisi pitänyt hyväksyä julkaistaviksi - kärjekäs vallankäytön arvostelu verkossa ok - yhden nettikysymysten poistaminen verkko-kyselyssä ok ( Mikä aiheuttaa muukalaisvihaa (Yle Tampere), pelkona vastaamisen manipulointi) - tv-jutun puhelinkeskustelun julkaiseminen kokonaisuudessaan verkossa ok - nettikeskustelun ilkeitä väitteitä ei olisi pitänyt hyväksyä julkaistaviksi - kärjekäs vallankäytön arvostelu verkossa ok - yhden nettikysymysten poistaminen verkko-kyselyssä ok ( Mikä aiheuttaa muukalaisvihaa (Yle Tampere), pelkona vastaamisen manipulointi) - tv-jutun puhelinkeskustelun julkaiseminen kokonaisuudessaan verkossa ok - toimituksella oikeus poistaa asiattomina pitämänsä viestit - piilomainonta kiellettyä (yrityksen verkkosivut verkkojutun linkkien kautta, lehden yritys-kriittinen kainalojuttu puuttui verkkojutusta) - paperilehden ja verkon jutut itsenäisiä ja toisistaan riippumattomia - paperi- ja verkkolehdessä julkaistut virheet oikaistava molemmissa - kaikki virheet oikaistava verkossa Sananvapauslain soveltaminen - julkaisu- ja ohjelmatoiminnan harjoittaja: kaikki lain kohdat - yksityinen kotisivu: rikoksen tekijän ja osallisen vastuu, vahingonkorvausvastuu, lähdesuoja ja anonyymi ilmaisu, verkkoviestin jakelun keskeyttäminen, menettämisseuraamus, hävittämismääräys - operaattori, paino (jakelu, tekninen valmistaminen, lähettäminen, välittäminen): tunnistamistietojen luovuttaminen, verkkoviestin jakelun keskeyttäminen, julkaisun takavarikko, menettämisseuraamus, hävittämismääräys KS. LIITE > LAKI SANANVAPAUDEN KÄYTTÄMISESTÄ JOUKKOVIESTINNÄSSÄ JOURNALISTIN ASEMA JA PIILOMAINONTA - tiedonvälityksen ratkaisut journalistisin perustein toimituksen sisällä - journalistin vastuu yleisölle sen oikeudesta tietoon - journalistin oikeus ja velvoite estää ohjaava, estävä tai rajoittava painostus - jääväämisvelvoite jos journalistilla henkilökohtainen intressi käsittelemäänsä aiheeseen - kieltäytyminen oman vakaumuksen tai etiikan vastaisesta toiminnasta - työnantajamedian sidokset käsiteltävään aiheeseen - lähdemaininta toisen tuottamasta aineistosta - luottotoimittajuus: toimittaja vaikenee kielteisistä asioista säilyttääkseen hyvät suhteet lähteisiinsä - oman tai välineen aseman väärinkäyttö 8

9 Piilomainonta (puffaus) - kätkettyä, peiteltyä mainontaa tai markkinointia, joka esiintyy journalismin valekaavussa - toimituksellinen aineiston ja mainosaineiston sotkeminen keskenään - piilomainonnan torjuminen välttämätöntä tiedonvälityksen luotettavuuden ja uskottavuuden takia - asioiden julkistamisten perustuttava journalistisiin arviointeihin - eettisiä ongelmia aiheutuu jos jutun pääasiallinen tarkoitus on hyödyntää perusteettomasti jonkin tuotteen tai palvelun myyntiä tai yrityksen etua - julkaisemisen tarkoitus ja käsittelyn sävy ratkaisevaa: yrityksen tai tuotteen nimellä saattaa olla informaatioarvoa - henkilöpropaganda: poliitikkoon tai muuhun henkilöön kohdistuva myönteinen, perustelematon julkisuus - tuotetestien on oltava riittävän kattavia, valinnan perusteltua ja arvioinnin puolueetonta (tapaus: MTV3:n Suomen kaunein kunta sarja) - tiedottaminen vs. (yhteisö)markkinointi - kytky: maksetun mainoksen kytkeminen ilmaiseen puffiin (jutun julkaiseminen on ilmoituksen saamisen ehto) Adeditoriaali - toimitukselliseen muotoon ja asuun puettu mainos, - toimituksen ja mainosaineiston tarkoituksellinen sekoittaminen toisiinsa, rahastusta journalistisella luotettavuudella - lukijan pitäisi pystyä heti tunnistamaan juttu mainokseksi (esimerkiksi fontin oltava erilainen) - sähköiset välineet: ohjelmien erotuttava teknisesti ja esitystapansa puolesta, radio- tai tv-toimittaja ei saa esiintyä kuvallaan tai äänellään mainoksissa Sponsorointi - yrityskuvan kohentamista myönteisen julkisuuden avulla - tapahtumiin tai toimintoihin suunnattu rahoitustuki - yksittäisten urheilijoiden sponsorointisopimukset - yleisön voitava luottaa siihen, että media hankkii ja välittää paikkansapitävää, journalistiseen harkintaan perustuvaa tietoa - tuotesijoittelu (product placement): yksittäisten tuotteiden tai tavaramerkkien korostaminen ohjelman sisällä (Tapaus Sub-TV: samojen tuote-elementtien käyttäminen Big Brother -ohjelmassa sekä ohjelmassa että sen mainoskatkoilla). JSN-tapauksia - Sponsori ei saanut esiintyä ohjelmassa liikemerkeillään eri yhteyksissä. - Tuotteen edustaja ei olisi saanut esiintyä jutussa alan yleisenä asiantuntijana. - Tuoteuutuudesta kertomisella ei ollut journalistisia perusteita, koska teksti perustui kokonaisuudessaan yrittäjän toimitukselle antamiin tietoihin. - Suomen kaunein kunta -tittelistä kilpailleet kunnat valittiin ohjelmaan erillisen pääsymaksun pohjalta, mikä merkitsi sitä, ei niitä oltu valittu puhtaasti journalistisin kriteerein. - Paikallisradiossa ja -televisiossa lähetettiin vaalipaneeli, johon osallistuminen edellytti maksun suorittamista. Tilanne oli omiaan horjuttamaan kuulijoiden ja katsojien luottamusta tiedonvälitykseen. - Sponsoriesittelyt sidottiin alkujuonnon, musiikin ja kuvarytmin kautta saumattomaksi osaksi television nuorten ohjelman kokonaisuutta. Sponsorien esittely ohjelman sisällä palveli kaupallisia tarkoitusperiä ja oli omiaan hämärtämään rajaa kaupallisen ja toimituksellisen aineiston välillä. - Business Extra -otsikko sivujen ylälaidassa ei riittänyt kertomaan lukijoille, että kyse oli mainoksista. Mainokset muistuttivat tekstityypiltään ja kuvitukseltaan tavanomaista toimituksellista aineistoa. - Ilmaisjakelulehden vaaliliite, jossa oli lehden logo oli omiaan hämärtämään rajaa vaaliliitteen ja lehden toimituksellisen aineiston välillä. - Paikallistelevisio luonnehti esittämään ohjelmaa ohjelmatiedoissaan harhaanjohtavasti dokumentiksi, vaikka kyse oli kustannetusta ohjelmasta, jossa yhden yrityksen edustaja kertoi alan näkymistä. - Lehti ei olisi saanut markkinoida itseään tarjousesitteellä, jossa se oli luvannut, että ilmoitustilan ostajan yritystoiminnasta laadittaisiin samalla juttu lehteen. Julkaistujen yrittäjäesittelyjen laadinnassa ei oltu pitäydytty journalistisiin perusteihin. KS -> LIITE. JOURNALISTIN OHJEET, AMMATILLINEN ASEMA 2. TIETOJEN HANKKIMINEN - käytettävä avoimia ja rehellisiä keinoja. Poikkeukselliset menetelmät hyväksyttäviä vain jos asia ei muuten selviä - keinot suhteutettava tavoitteeseen (yleinen merkitys, julkisuuteen alistumisvaatimus) - virheriski suuri jos julkaistaan varauksettomasti - toimittajan kaksoisrooli (esimerkiksi virkamies ja toimittaja) - tietolähteiden suojaaminen anonymiteetillä (luottamuksellinen tieto) - haastateltavia tai muita lähteitä ei sovi pettää, sopimuksia on noudatettava (myös nimimerkillä kirjoittamisessa ja lähdesuojassa) 9

10 - mahdollisia erilaiset haastattelutilanteessa toimittajan ja haastateltavan välillä tehdyt juttua koskevat sopimukset (toteennäytön vaatimus jälkikäteen voi olla hankalaa) - onnettomuuden uhrien haastatteluissa oltava hienotunteinen KS. -> LIITE. JOURNALISTIN OHJEET TIETOJEN HANKKIMINEN JA JULKAIISEMINEN Kotirauhan rikkominen Joka oikeudettomasti 1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan taikka 2) rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä, soittamalla puheluita tai muulla vastaavalla tavalla, on tuomittava kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. - kotirauhan piirin määritelmä: asunnot, loma-asunnot, muut asumiseen tarkoitetut tilat (hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut asuttavat alukset), asuintalojen porraskäytävä, asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat, niihin välittömästi liittyvät rakennukset - kotirauhan rikkominen: tunkeutuminen ilman oikeutta, salaa meneminen, metelöinti, esineiden heittäminen, puhelujen soittaminen, pitkäaikaisen tärinän aiheuttaminen, voimakkaan valon suuntaaminen, esineiden työntäminen postiluukusta, HUOM. ei tekstiviestien häiritsevä lähettäminen Julkisrauhan rikkominen Joka oikeudettomasti 1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoimien käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty, taikka 2) kätkeytyy tai jää 1 kohdassa tarkoitettuun paikkaan, on tuomittava julkisrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Julkisrauhan rikkomisena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta. Salakuuntelu. Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan, on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi, Yritys on rangaistava. Salakatselu. Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka yleisöltä suljetussa 3 :ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten, on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Salakuuntelun ja salakatselun valmistelu. Joka sijoittaa 5 tai 6 :ssä tarkoitetun laitteen salakuuntelussa tai - katselussa käytettäväksi, on tuomittava salakuuntelun valmistelusta tai salakatselun valmistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Esimerkkejä salakatselusta - kattoterassilla makaavan pääministerin uuden naisystävän kuvaaminen pääministerin omakotitalon pihalta - pääministerin virka-asunnon pihalla olevan kutsuvierasjoukon kuvaaminen (virka-asunto on asunto ja kotirauhan piirissä) Kuvaaminen (ei kuvan julkaiseminen tai levittäminen) - yleiset paikat (yleisöllä vapaa pääsy): ei rajoituksia - kotirauhan piiri (asunto): edellyttää siellä olevien suostumusta - ravintolat: kotirauhan piirissä jos suljettu tilaisuus, omistusoikeuteen vedoten voidaan poistaa liikehuoneistosta - oikeudenkäyntisali: edellyttää oikeuden puheenjohtajan lupaa (istuntosali) - teatteri, konsertti ym. esitys: esittävät taiteilijat voivat kieltää - virastot, toimistot ym. työpaikat: edellyttää paikan haltijan lupaa (ei yhä tarkkaa kuin kotipiirissä) - sairaalat ym. laitokset: laitoksen johdon ja asukkaiden luvalla Äänen tallentaminen - yleiset paikat: periaatteessa sallittu (poikkeus: puhe, joka ei ole tarkoitettu ulkopuolisen korviin) - asunnot: luvaton tallentaminen kielletty (poikkeus: keskustelu, jossa itse on mukana) - oikeussali: sallittu puheenjohtajan luvalla - puhelin- ym. keskustelu: sallittu, jos on itse luvallisesti mukana - konsertit ym.: esittävät taiteilijat voivat kieltää 10

11 HAASTATTELUN PELISÄÄNNÖT - haastattelun merkitys: yleinen tapahtuma henkilöityy ja yksilöityy - haastattelupyyntö: haastateltavalle tehty tarjous tietojen tai kommenttien luovuttamiselle toimittajan edustamalle medialle julkaisutarkoituksin - yksityisyydensuoja: koskee vain tilanteita, jossa tiedot julkaistaan haastateltavan kertomina Haastateltavan ja median roolit HAASTATELTAVA MEDIA tekoaikeiden tunnistaminen haastattelun vapaaehtoisuus vaatimus lähdesuojasta toimittajan omat taustat jutun muut lähteet haastateltavan rooli jutussa kysymysten saaminen ennakkoon lausuntojen tarkka siteeraaminen jutussa ok (pl. tutkiva journalismi) kieltäytymisestä voidaan kertoa noudatetaan jos luvattu kaikkea ei tarvitse paljastaa lähteitä voidaan lisätä myöhemmin saattaa muuttua (esim. uusien lähteiden takia) tarkentavia kysymyksiä annettujen vastausten pohjalta sitaatteja saa editoida ja yhdistellä Laitoksen/tiedekunnan nimi Haastateltavan ja median roolit HAASTATELTAVA oikeus sanoa sanottava loppuun epäasialliset sammakot lausuntojen julkaiseminen omien teemojen korostaminen jutussa kuva-aineiston tarjoaminen omien sitaattien erottuminen jutun muusta rakenteesta jutun ennakkotarkistus ennen julkaisemista MEDIA keskeyttäminen sallittua tarvittaessa ei välttämättä poisteta jutusta kaikkea sanottua ei useinkaan julkaista median omat teemat voivat olla tärkeämpiä ei välttämättä käytetä esitettyjä kysymyksiä saatetaan karsia (radio/tv) jos sovittu yhdessä (vain virheet omissa sanomisissa) Laitoksen/tiedekunnan nimi toivomus julkaisuajankohdasta juttua ei välttämättä julkaista lainkaan! Haastattelun tarkistaminen - yleensä suostuttava, ei kuitenkaan oikeus- vaan sopimuskysymys, ja toimituksen harkinnassa, ei haastateltavan suojakeino vaan keino edistää tiedonvälityksen totuudenmukaisuutta (journalistisen päätösvallan säilytettävä toimituksessa) - jos tarpeen asiatietojen varmentamiseksi - koskee normaalisti vain omia lausumia (yksityiselämän alueella laajempi) - ei toimituksellisia arvioita, sävyä, kuvatekstejä, otsikoita jne. - tarkistuksesta sovittava viimeistään haastattelutilanteessa - jos teknisesti mahdollista, ei saa haitata kohtuuttomasti uutisvälitystä - julkaisuluvan olemassaolon todistaminen (usein pattitilanne, ammattijournalistin näyttövelvollisuus vs. maallikkohaastateltavan näyttövelvollisuus) Haastattelun julkaisemisen kieltäminen jälkikäteen - vain erityisen perustelluista syistä (jutussa kritisoitavan henkilön kuolema, haastatteluteksti on julkaisukelvotonta tms.) - jos teknisesti mahdollista, ei kohtuutonta haittaa medialle 11

12 - jo pelkkä lausuntojen antaminen toimittajalle voidaan tulkita haastateltavan näkökannalta sopimukseksi KS LIITE ->. JOURNALISTIN OHJEET. HAASTATELTAVAN JA HAASTATTELIJAN OIKEUDET JSN-tapauksia - Lehti haastatteli arvostelun kohdetta, mutta ei pyytänyt tältä erikseen kommentteja häntä kohtaan samassa jutussa esitettävään kritiikkiin. - Lehti teki jutun näyttelijän päättyneestä avioerosta, ja jutussa spekuloitiin eron syillä ja kantelijan tunnetilalla ja esitettiin asiat henkilökohtaisena tilityksenä, vaikka näyttelijä ei ollut antanut asiassa haastattelua. - Freelancer -toimittaja ei olisi saanut viivytellä artikkelinsa julkaisufoorumia koskevan julkaisupyynnön esittämisessä niin että haastattelun sisältänyt aikakauslehti oli jo ehtinyt painoon. Haastattelun julkaisseella lehdellä ei olut aihetta epäillä haastatellun suostumuksen puuttumista. - Lehti ei olisi saanut julkaista artikkelia vauvaansa pahoinpidelleestä isästä harhauttavalla tiedonhankinnan tavalla. Artikkeli perustui oikeudenkäyntipöytäkirjoihin, mutta se oli laadittu ikään kuin vauvan äiti olisi antanut haastattelun lehdelle. Mielikuvaa haastattelusta lisäsi se, että samassa yhteydessä julkaistiin arkistokuva vauvasta, jonka silmät oli peitetty mustalla suorakaiteella. - Toimitukselle lähetettyä kirjoitusta ei olisi saanut muokata toimittajan tekemäksi kantelijan haastatteluksi ilman lähettäjän lupaa. - Toimitus ei olisi saanut luovuttaa ulkopuoliselle yleisönosastokirjoittajan yhteystietoja ilman tämän lupaa, vaikka yhteystietojen poistamista julkaistusta kirjoituksesta ei oltu erikseen pyydetty. - Mielipidekirjoituksesta ei olisi saanut tehdä lehtijuttua ilman että siitä olisi sovittu erikseen kirjoittajan kanssa. Epätavallisia tiedonhankintakeinoja - tyypillistä varsinkin tutkivassa journalismissa, jossa tavoite voi pyhittää keinot - salaisten asiakirjojen kopiointi / varastaminen - Wallraff-metodi (toimittajan valehenkilöllisyys) - shekkivihkojournalismi (tiedoista maksaminen lähteelle) - lähteiden uhkailu tietojen saamiseksi - tiedonhankinta salakuuntelun ja -katselun avulla (omissa haastatteluissa nauhuri on vain tekninen muistiinpanoväline) Epätavallisten keinojen eettistä arviointia - voidaanko asia selvittää epätavanomaisilla keinolla - voidaanko asia selvittää tavanomaisilla keinoilla - kuinka epäeettisiä epätavanomaiset keinot oikeasti ovat - mikä on selville saatavien asioiden yhteiskunnallinen merkitys - mikä on keinojen käytöstä aiheutuvien ongelmien ja selvitettävän tiedon merkityksen keskinäinen painoarvo - kestääkö epätavanomaisen keinojen julkistaminen yleisön kritiikin - saako jutun kohde kommentoida keinojen käyttämistä itse jutussa - mitä seuraa jos epätavanomaisia keinoja ei käytetä (asiasta ei tehdä juttua) lainkaan Väärän henkilötiedon antaminen. Joka erehdyttääkseen viranomaista ilmoittaa nimensä väärin tai antaa muutoin henkilöllisyydestään väärän tai harhaanjohtavan tiedon taikka sanotussa tarkoituksessa käyttää toisen henkilötodistusta, passia, ajokorttia tai muuta sen kaltaista todistusta, on tuomittava väärän henkilötiedon antamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Virkavallan anastus. Joka toista erehdyttääkseen ilman lakiin perustuvaa oikeutta ryhtyy toimeen, jonka vain julkista valtaa käyttävä toimivaltainen viranomainen saa tehdä, tai muuten esiintyy virkatehtävässä olevana julkista valtaa käyttävänä virkamiehenä, on tuomittava virkavallan anastuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Lahjuksen antaminen. Joka virkamiehelle lupaa, tarjoaa tai antaa hänen toiminnastaan palvelussuhteessa hänelle tai toiselle tarkoitetun lahjan tai muun edun, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan taikka joka on omiaan vaikuttamaan virkamiehen toimintaan palvelussuhteessa, on tuomittava lahjuksen antamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Lahjuksen antamisesta tuomitaan myös se, joka virkamiehen toiminnasta palvelussuhteessa lupaa, tarjoaa tai antaa 1 momentissa tarkoitetun lahjan tai edun toiselle. Törkeä lahjuksen antaminen. Jos lahjuksen antamisessa lahjalla tai edulla pyritään saamaan asianomainen toimimaan palvelussuhteessa velvollisuuksiensa vastaisesti lahjojaa tai toista huomattavasti hyödyttäen tai toiselle tuntuvaa vahinkoa tai haittaa aiheuttaen tai lahjan tai edun arvo on huomattava ja lahjuksen antaminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä lahjuksen antamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Viestintäsalaisuuden loukkaus. Joka oikeudettomasti 1) avaa toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin taikka suojauksen murtaen hankkii tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä taikka 2) hankkii tiedon televerkossa välitettävänä olevan puhelun, sähkeen, 12

13 tekstin-, kuvan- tai datasiirron taikka muun vastaavan televiestin sisällöstä taikka tällaisen viestin lähettämisestä tai vastaanottamisesta, on tuomittava viestintäsalaisuuden loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. JULKISUUSLAKI (LAKI VIRANOMAISEN TOIMINNAN JULKISUUDESTA) ( Julkisuusperiaate - viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä - kohteena viranomaisten toiminta ja päätökset: julkisen vallan käyttö + tässä yhteydessä syntyneet asiakirjat ja tiedot - perustuslaki + julkisuuslaki - oikeudenkäynnin julkisuuslaki: jos oikeudenkäynnin julkisuudesta oma määräys (jos julkisuuslakia ei sovelleta) - käsittelyjulkisuus: oikeus seurata julkisen vallan käyttöä - asiakirjajulkisuus: oikeus viranomaisten piirissä syntyneeseen tietoon Lain tarkoitus - toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa - antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä - vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan. Viranomainen - itsenäinen asema - lakiin perustuvan vallan käyttö omassa tehtävässä - viranomaiset toisiinsa nähden itsenäisiä - viranomainen: valtion hallinto, virastot, laitokset, tuomioistuimet, kirkko, itsehallintoyhdyskunnat, kunnalliset viranomaiset, valtion ja kunnan liikelaitokset, yksityisoikeudelliset yhteisöt ja yksityiset ihmiset niiden suorittaessa julkisen vallan käyttöön kuuluvaa tehtävää - tasavallan presidentin kanslia: asiakirjat julkisia jollei toimen hoitamisen kannalta välttämätön luottamuksellisuus sitä estä - ulkopuolella: sisäiset johtoryhmät ja työryhmät - viranhaltija: jos päätösvalta julkisuuslain piirissä (palotarkastaja, rakennustarkastaja, terveystarkastaja) Viranomaisen asiakirja - viranomaisen toimintaan liittyvä tieto - viranomaisen hallussa oleva, viranomaisen laatima tai sille laadittu ja toimitettu asiakirja, joka kuuluu sen toimialaan (esim. päätös, kuntasuunnitelma, kaavaehdotus, selvitys, rekisteri, virkahakemus, kantelu) - asiakirjan muoto: paperi, sähköinen muoto, mikrofilmi Ei-asiakirja - asiakirjat, viestit jotka eivät liity toimintaan viranomaisena (yksityinen kirje) - virastojen sisäistä koulutusta, tiedonhakua tai vast. käyttöä varten laadittu, vähämerkityksellinen asiakirja luonnos, muistio tai vast. joita ei ole annettu esiteltäväksi tai asiasta ei ole tehty päätöstä Julkiseksi tulo - viranomaisen laatima asiakirja: allekirjoitus, merkintä, esittely tehty, asia valmistunut - viranomaiselle toimitettu asiakirja: ak saatu, ak käytettävissä (pl. urakkatarjoukset) Asiakirjan tuleminen julkiseksi valmisteluaineisto diaari- ja muut rekisterimerkinnät syyttäjän diaarin tieto viranomaisen tarjouspyyntö tarjouksen täydennyspyyntö selvityspyyntö kun asian käsittely on päättynyt ko. viranomaisessa kun merkintä on tehty epäilyä koskeva haastehakemus allekirjoitettu, päätös syyttämättä jättämisestä tehty, asia jätetty sikseen kun pyyntö allekirjoitettu kun sopimus on tehty kun pyyntö allekirjoitettu Laitoksen/tiedekunnan nimi 13

14 Asiakirjan tuleminen julkiseksi lausuntopyyntö kunnan esitys ministeriöiden, virastojen ja laitosten ehdotukset valtion talousarvioon myöhemmät ministeriöiden vvm:lle lähettämät ehdotukset kunnan toimielinten talousarvioehdotukset viranomaisen laatima tutkimus, tilasto, selvitys kun pyyntö allekirjoitettu kun pöytäkirja allekirjoitettu kun valtiovarainministeriön ensimmäinen kannanotto talousarvioehdotukseksi on allekirjoitettu kun esitys on annettu eduskunnalle kun toimielimen kokouspöytäkirja allekirjoitettu ja tarkastettu kun valmis käyttötarkoitukseensa Laitoksen/tiedekunnan nimi Asiakirjan tuleminen julkiseksi pöytäkirja tuomioistuimen päätös, tuomio päätös, lausunto, toimituskirja, sopimus muut asiakirjat hakemus, ilmoitus, lausunto, kantelu, tarjous, matkalasku asiantuntijalausunnot, urakka- ym. tarjoukset kun allekirjoitettu tai muuten varmennettu kun ratkaisu annettu tai asianomaisen saatavissa kun allekirjoitettu tai varmennettu kun asia käsitelty viranomaisessa loppuun kun viranomainen on sen saanut (pl. salassapitorajoitukset) kun avataan tiettynä ajankohtana Laitoksen/tiedekunnan nimi Asioiden valmistelu - viranomaiset toisiinsa nähden itsenäisiä - asiakirja julkiseksi kun asian käsittely sen lähettävässä viranomaisessa päättynyt - kun asiakirja valmis käyttötarkoitukseensa muutoin keskeneräisessä asiassa - tavoitteena viranomaistoiminnan ja suunnittelun avoimuus ja asioiden etenemisen seuranta - viranomaisen tiedotusvelvollisuus keskeneräisistä, valmisteilla olevista, yleisesti merkittävistä asioista - tiedotettavat asiat: käsittelyvaiheet, esillä olevat vaihtoehdot, vaihtoehtojen vaikutusarviot, yksilöiden ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuudet Tietojen luovuttaminen - viranomaiselta jonka halussa asiakirja on - suullisesti tai kirjallisesti -pyytäjän ei tarvitse paljastaa henkilöllisyyttään (salassa pidettävä asiakirja: tietoja asianomaiselle) - tieto pyytäjän haluamalla tavalla - käsittely viivytyksettä (2 vk - 1 kk) HUOM. Median kiireinen tiedontarve erityishuomioon - viranomaisen perusteleva kielteinen päätös (valitusosoite: (hallinto-oikeus, korkein hallinto-oikeus) Viranomaistiedottaminen - viranomaiselle velvoite edistää tiedonsaantia (keskeneräisistä yleisesti merkittävistä asioista tiedottaminen) - tiedon etsijän opastaminen - omaa toiminta kuvaava tietoaineisto: julkaisut, oppaat, esitteet, tilastot, ratkaisukäytännöt, kehitys toimialalla (yleisempi, jäsentyneempi, monipuolisempi kuva viranomaisen toiminnasta ja sen toimenpiteiden vaikutuksista) - tietoaineiston tuottaminen pyynnöstä (atk-rekisterien yhdistely) - asianmukaisen tietopalvelun järjestäminen, tietojärjestelmien rakentaminen vaivattomiksi käyttää - keskeinen tieto tietoverkoissa, kirjastoissa - salaisista asiakirjoista julkisia tilastoja - luettelot julkisista asiakirjoista (diaarit) Salassapito - valtion turvallisuus - poikkeusoloihin varautuminen - kansainväliset suhteet - rikosten torjunta 14

15 - turvajärjestelyjen toteuttaminen - julkinen taloudellinen etu - tulo-, finanssi-, raha- ja valuuttapolitiikka - pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden toimivuus - rahoitus- ja vakuutusjärjestelmien luotettavuus ja toimivuus - viranomaisten valvonta- ja tarkastustoiminnan tehokkuus - tutkimus- ja kehittämistyön sekä opetuksen intressit - yksityinen taloudellinen etu - yksityisyyden suoja - tiedonantajan luottamuksen suoja - turvapaikan hakijan turvallisuus - luonnonarvojen suojelu - HUOM. vaitiolovelvollisuus koskee vain virkatehtävissä toimivaa (ulkopuolisilla ei velvoitetta säilyttää salaisuutta) - salassapidon (ja vaitiolovelvollisuuden) lakkaaminen: yleensä 25 vuotta, yksityiselämässä 50 vuotta kuolemasta Julkisuuden ongelmia - viranomaisen sisäiseen toimintaan liittyvät, vähämerkitykselliset asiakirjat ja muistiot - viranomaisille ei tietoa julkisuusvelvoitteesta (asiakirjan etsiminen vaihtoehtoiselta viranomaiselta) - toimittajien välinpitämättömyys, uskalluksen puute asiakirjan vaatimisessa - viranomaisrekisterin puutteellisuus (esim. kaupparekisteri) - salaisten ja julkisten tietojen erottelun puute - tietojen hinnoittelu (omakustanneperiaate) - viranomaisten pelko pyyntöjen aiheuttamasta laajemmasta työllistymisuhasta - viranomaisen tiedottamisvelvollisuutta ei määritelty tarkasti (tavat ja ajankohta omassa harkinnassa) KHO:n tulkintoja - pyydetyt asiakirjat tutkittava yksitellen - asiakirjoista eroteltava salassa pidettävät tiedot julkisista tiedoista - salassapito perusteltava eriteltyinä ja tosiseikoin, tilanne- ja tapauskohtaisesti - salailun perusteena eivät saa olla väärinkäsityksiin johtaminen ja tietojen yhdistelemisestä johtuvat tulkinnat - sisäisiä (salattavia) selvityksiä eivät ole: kirjanpitoon kuuluvat laskut, menotositteet, ajopäiväkirjat, kirjanpitotilit, virkamatkoja koskevat matkamääräykset, koulujen arviointiraportit - kokouspöytäkirjat julkisia asiakirjoja, eivät sisäistä työskentelyä varten laadittuja asiakirjoja - tietovuoto ei muuta asiakirjan salaista luonnetta - yksityisyyden suojaksi säädetty salassapito ei riipu asiakirjan aiheuttamista haitoista tai vahingoista (harkintavallan laajentaminen kiellettyä) karsittu asiakirja luovutettava tiedonpyytäjälle ASIAKIRJA- PYYNTÖ onko tietopyynnön kohde viranomainen? E I tietojen luovuttamiselle ei velvoitetta tietopyyntö oikealle viranomaiselle? KYLLÄ onko asiasta olemassa asiakirjaa? tiedonpyytäjä ohjattava oikealle viranomaiselle onko asiakirja viranomaisen asiakirja? E I viranomaisen arvioitava tiedottamismahdollisuuksia asiasta pyydettyä asiakirjaa ei voida luovuttaa asiakirja ehdottoman tiedonsaantioikeuden piirissä? sisältääkö asiakirja salassa pidettävää tietoa? asiakirja luovutettava tiedonpyytäjälle Viestintätieteiden laitos Heikki Kuutti onko salassa pidettäviä tietoja mahdollistaa erottaa julkisista? Henkilötietolaki - henkilörekisterit, henkilötietojen tallentaminen, käsittely - lain ulkopuolella: toimitusten henkilörekisterit (mediassa julkaistu aineisto sellaisenaan) - käsittely: henkilön suostumus, perusteltu käsittely, tiedon liittyminen käyttötarkoitukseensa - rekisteriseloste: tietojen käsittelyn tarkoitus, tietojen luonne, tietojen tarkistaminen 15

16 Valtionhallinnon viestintäsuositus demokratian toteutuminen: hallinnon julkisuus ja luottamus päätöksentekoon, julkisuusperiaatteen toteutuminen, kansalaisten tiedonsaanti ia vaikuttamismahdollisuudet - lähtökohtana vastaanottajien tarpeet: viestinnän vuorovaikutteisuus, luotettavuus, kattavuus, tasapuolisuus, oikeaaikaisuus, riittävyys, nopeus - kaikki merkittävät asiat (myös itselle kielteiset), vähemmistöjen huomioon ottaminen - viestintä viranomaisen ja yksittäisen virkamiehen velvollisuus: oma toiminta ja palvelut, kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet Kuntalaki 29 tiedottaminen - vireillä olevat asiat, niitä koskevat suunnitelmat, käsittelyssä tehdyt ratkaisut, ratkaisujen vaikutukset katsaukset kunnan palveluista, taloudesta, ympäristönsuojelusta, maankäytöstä - asukkaiden informointi kysymysten ja mielipiteiden esittämisestä valmistelijoille ja päättäjille - kunnan tehtävä annettu yhteisölle ja säätiölle: toiminnasta tiedottaminen - esityslistat medialle ennen kokousta - infoja tarvittaessa merkittävistä asioista Arvopaperimarkkinalaki - pörssiyhtiöiden tiedottaminen ja sijoitusviestintä - sijoittajan saama tieto pohjana sijoituspäätöksille - viestintä totuudenmukaista, kaikille yhdenmukaista, ei saa johtaa harhaan - liikkeellelaskija: riittävät tiedot arvopaperin arvoon olennaisesti vaikuttavista seikoista (perustellun arvion tekeminen) osavuosikatsaukset, tilipäätöstiedotteet Verukkeita panttaamiselle Asia vielä keskeneräinen: Lisälausuntoja on vielä tulossa Yksilöimätön tietopyyntö: En ymmärrä, mitä tietoja etsit Vastuun vieritys: Asiakirja ei ole minulla, valmistelija on lomalla Haitta virkatoiminnalle: En ehdi nyt etsiä tai auttaa, on kiire Ahvenainen-Räty: Julkisuuslainsäädäntö Keskeneräisistäkin asiakirjoista tai asioista on yleensä annettava joitakin tietoja, esimerkiksi suullisesti tai luovuttamalla nähtäväksi Pyynnön yksilöimisessä autettava, luettelot ja hakemistot oltava ajan tasalla, julkiset tiedot löydettävä vaivattomasti Viranomaisen sijaisjärjestelyt oltava kunnossa, luettelot oltava ajan tasalla Pyyntö käsiteltävä viipymättä, vain kohtuuton haitta virkatoiminnalle hyväksyttävä kieltäytymisperuste Viestintätieteiden laitos Heikki Kuutti Perusteeton salassapitomerkintä: Näyttää olevan salainen, tiedon kohde vaatinut salamista Salaisuuksien samalla paljastuminen: Julkisen näyttäminen paljastaisi samalla salaisia osia Salaiset kansiot: Asiakirja on yksityinen, ei virkakirje, kyse on henkilökohtaisista muistiinpanoista Ohjeiden ja määräysten taakse kätkeytyminen: Viraston ohjeet ja esimies kieltäneet, lakimiehet tulkinneet salaiseksi Julkisuuden pelko: En anna kun kirjoitat asiasta lehteen, annan vain jos kirjoitat myönteisesti Asia voidaan salata vain, jos se on laissa säädetty salaiseksi, kohteen pyynnöllä ei merkitystä Salaiset ja julkiset tiedot eroteltava toisistaan, asiakirjan muusta kuin salaisesta osasta annettava tietoja jos salaisuudet eivät paljastu. Viranomainen asiakirja ja ei-asiakirja on laissa erikseen määritelty, asiakirjan diarisoinnilla ei ole merkitystä sen julkisuuden kannalta. Tiedonsaantioikeudet, julkisuusperiaate ja julkisuuslain vaatimukset otettava huomioon myös sisäisissä ohjeissa, kielteinen päätös perusteltava eritellysti ja tosiasioilla. Kielto on sananvapauden vastaista ennakkosensuuria ja viranomaisen harkintavallan väärinkäyttöä. Viestintätieteiden laitos Heikki Kuutti 16

17 Viestinnän velvoitteet ASIAKIRJA- JULKISUUS VELVOLLISUUS VIESTINTÄÄN ASIANOSAISEN TIEDONSAANTI VIESTINNÄN LUONNE LIIKE-ELÄMÄ tiedonsaantioikeus vain jos erikseen säädetty jos erikseen säädetty rekisteröidyn tarkistusoikeus strateginen JULKISHALLINTO yleinen oikeus, julkisuus pääsääntö yleinen velvoite yleinen velvoite tiedonantoon informoiva, kommunikativiinen Laitoksen/tiedekunnan nimi 3. JULKAISEMINEN OIKEAT TIEDOT - todenmukaisuus - olennaisuuden ja monipuolisuuden vaatimukset rajoittaisivat journalistista toimintavapautta yksittäisessä jutussa - tiedonlähde: luotettava, todellinen, (alkuperäinen) - lähdekritiikki (varsinkin kiistanalaisissa asioissa): lähteiden motiivit, intressit, mahdollinen vahingoittamistarkoitus - tieto: tosi, tarkasti oikea (julkaisuhetkellä) - kirjoittaja: aineiston ja lähteen tuntemus, lähdekontrolli - rajalliset tiedot: syventäminen tarvittaessa lisätiedoin, asian jatkoseuranta, asian ilmettävä jutusta - tietojen vastattava todellista asiain tilaa ja saatavilla olevaa totuutta - asiatietojen tarkistaminen: oikaisu ei ole keino vapautua vaatimuksesta tarkistaa tietojen paikkansapitävyys - tosiasiat, mielipiteet ja fiktio erotettava toisistaan - otsikolla, ingressillä, kansikuvalla ja -teksteillä, kuvatekstillä ja lööpillä oltava sisällöllistä katetta: juttu on sitä mitä luvataan - kärjistykset ja kansantajuistamiset sallittuja tietyssä määrin - harhaanjohtamisen kielto, kuvan ja äänen todenmukainen käyttö - kuvamanipulaatiot, kuvamontaasit: kuvan käsittelystä ilmoitettava jos on olemassa erehtymisen vaara - kuvan rajaus: kuvan olennaista sisältöä ei saa muuttaa, harhaanjohtava käsitys kuvan tapahtumista Virheiden syntyminen - kirjoittajan väärinymmärrys - lähteiden epätarkkuus: tietää, muistaa tai luulee väärin - tahallinen virheellisten tietojen kertominen - tieto vanhentunut tai tilapäistä väliaikaistietoa (esitutkinta-> syyteharkinta) - kirjoittajan normaali huolellisuus : todenperäisyys tietyn tietolähteen varassa Julkaisemisen oikeutus - aineiston viranomaisjulkisuus vs. tiedon vapaa julkaiseminen - oikeutus arvioitava tapauskohtaisesti: asia, asiayhteys, henkilön asema - (mediassa) jo julkaistun tiedon uudelleen julkaiseminen ei automaattisesti oikeutettua - median oikeus julkaista asioita haluamallaan tavalla ja ajankohtana - käsiteltävässä asiassa voi olla monta totuutta näkökulmaa tai mielipidettä KS. -> LIITE JOURNALISTIN OHJEET: OIKEAT TIEDOT YKSITYISYYDEN SUOJA Yksityiselämän suoja (PL 10 ) - sananvapauden ohella perustuslaissa on turvattu myös yksityiselämän suoja. Julkistamiseen liittyvää ristiriitaa näiden oikeuksien kohdalla saattaa syntyä sellaisissa tapauksissa, joilla ei ole yleistä intressiä tai yhteiskunnallista merkitystä. - jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on suojattu - kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton 17

18 - lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä - lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen mm. rikosten tutkinnassa - henkilön oma yksityisyys ja oikeus ihmissuhteisiin muihin ihmisiin: henkilökohtaiset suhteet, perhestatus, seksuaalinen käyttäytyminen, vapaa-ajan käyttö, terveys, taloudellinen tilanne, itsemurha, liikkuminen ja kontaktit, ideologia, elämäntavat Yksityisyyden ja yksityiselämän suoja - persoonan suoja: olemus, ääni, kuva, nimi (pl. tavanomainen tiedonvälitys ja uutistoiminta, kaupallinen hyödyntäminen edellyttää lupaa) - henkilötietojen suoja: asuminen, tulot, varallisuus, perhe, ystävyys- ja seurustelusuhteet, terveydentila, vapaa-ajan vietto, harrastukset - kirjeenvaihto: luottamuksellisen viestin suoja (viestintäsalaisuuden loukkaaminen) - maine: valheellisten, loukkaavien tietojen levittäminen, muunlainen halventaminen (kunnianloukkaus) - asunto: häirinnän ja tarkkailun suoja (kotirauhan suoja) Periaate - yksilön - joissakin tapauksissa myös organisaation, ryhmän tai instituution - oikeus päättää milloin, millä tavoin ja missä määrin häntä tai sitä koskevaa informaatiota välitetään muille. - yksityisyyteen puuttumisessa ei saa mennä pidemmälle kuin välttämätöntä (suoja voi palautua kun aiemmat olosuhteet poistuvat, esimerkiksi eläkkeelle siirtymisen seurauksena) - tarkoitus ei ole estää joukkoviestimien keskeisten tehtävien toteuttamista, mutta rajoittaa kuitenkin kaupallisten sensaatio- tai skandaalijuttujen julkaisemista. Voimakas arvostelu ja erilaisten näkemysten esittäminen on median tehtävä yksityisyydensuojasta huolimatta - julkistamisintressin oltava vallankäytön valvonta ja yleinen etu: julkaistavilla haitallisilla yksityiselämän asioilla oltava yleistä merkitystä - keskenään puntaroitavana median oikeus puuttua viranomaisten, instituutioiden ja yksityisten kansalaisten toimintaan sekä kielteisen mediajulkisuuden heikentämä kunnian ja yksityiselämän suoja. - jälkikäteen julkaistu vastine ei välttämättä riitä korjaamaan syntynyttä vahinkoa - tiedon julkisuus eri asia kuin tiedon julkaisemisen vapaus (journalisteilla on velvollisuus arvioida henkilön julkisuusvelvoitetta kulloisessakin asiassa) - henkilön toiminnan taustoittaminen (tausta, ominaisuudet) ajankohtaisen mielenkiinnon takia esimerkiksi vaaleissa tai virantäytössä (normaalioloissa voi olla sopimatonta) - vihjaus: käsitys tai mielikuva asiasta ilman varsinaista tiedon välittämistä - aiempi kielteinen julkisuus: ei vapauta yksittäistä mediaa omasta vastuustaan asian jatkokäsittelyssä (kohderyhmät vaihtelevat, levikki ei päällekkäinen) Julkaisemisen oikeudettomuuden poistuminen - nimenomainen suostumus: haastattelun antaminen - virkavelvollisuuden toteuttaminen esim. rikoksesta epäillyn tietojen julkaiseminen (jutussa esitettävä perusteet tietojen ja kuvan julkaisemiselle) - hiljainen suostumus: henkilön aiempi pyrkimys kertoa yksityiselämän asioista julkisuudessa ( katkeamaton suostumus?) : - jutun käsittelemän henkilön omatoimisuus yksityisasioittensa kertomisessa: paljastusten jatkuvuus ja johdonmukaisuus (esim. alkoholismi) - osallistuminen uutisarvoiseen tilanteeseen - suhde julkisuuden henkilöön (?) Tiedon painoarvo - tiedon yhteys yhteiskunnallisesti merkittävään keskusteluun - yhteys poliittisen, yhteiskunnallisen tai taloudellisen vallan käyttämiseen - em. toimintojen valvomiseen - yleisesti merkittävä asian kertominen vs. pelkästään yleisön uteliaisuuden tyydyttäminen Suojan laajuus - yksi tapa määrittää yksityisyyden suojan tasot: A: merkittävät vallankäyttäjät, B: julkkikset, C: tavalliset kansalaiset (suoja suppein A:ssa ja laajin C:ssä) - journalismin näkökulmasta yksityisyydensuojalla on neljä ulottuvuutta: henkilön asema (yksityinen - julkinen) ja kerrottava asia (yksityinen - julkinen) - suojan laajuus vaihtelee henkilön (julkinen rooli) tai tilanteen (julkinen paikka) pohjalta - teon liityttävä henkilön työhön, virka-asemaan, luottamustehtävään tai julkiseen rooliin (huom. asian paikallinen merkitys paikallisessa mediassa vs. asia valtakunnallisessa mediassa) - yksityisyydellä on ydinalue ja tätä ympäröivä "harmaa alue" - henkilön rooli (asema vallankäyttäjänä organisaatiossa tai yhteiskunnassa) - julkisuutta pystyttävä perustelemaan yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemisellä julkisuudessa (henkilön menettely julkisessa virassa, elinkeinoelämässä, poliittisessa toiminnassa) 18

19 - yksityisyyden suojan arvioinnin ongelmana on julkisuuden henkilön viranhoidon ulkopuoliset yksityiselämän kielteiset tapahtumat (henkilöä kohtaan tunnettava yleinen luottamus, vrt. Jorma Reinin kotikärhämät) Viihdejulkkisten julkisuus - tilanne, jossa suostumus ei ole selvä: avioelämän esittely vs. muut avioelämään liittyvät tiedot ratkaisut tapauskohtaisia - JSN: harkinta journalistisen perustein, ei vain myynnin edistämiseksi (suostumuksen antajan ymmärrys sitoutumisestaan) - julkisuuden henkilön lähipiiri -> oman toiminnan julkisuus (vs. tavallisen ihmisen yksityisyys) - yksityisyydensuoja epämääräistä ja tulkinnanvaraista - ehdoton suostumus -> julkisuuden manipulointi - viihdejulkisuus: keskustelua moraalista ja hyväksyttävästä toiminnasta, julkkikset mielipidevaikuttajia (eläminen vs. puheet, vastuu esikuvina) Omasta elämästä kertominen - ei erityissääntelyä - tyylilajin merkitys - omasta elämästä saa kertoa kaiken - suostumus vain omasta puolesta - kuolleella ei yksityisyydensuojaa, kunniansuoja kuolleen omaisilla - oletettu suostumus suppea - lasten kertomukset vanhempien vastuulla? - kertomisen sävy, raflaavuus, - pääpaino kertojassa vs. keskittyminen sivupersooniin Yksityisen edun suoja - kunnianloukkaus - yksityiselämää loukkaava tiedon välittäminen KUNNIANLOUKKAUS Kunnianloukkaus. Joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka muuten halventaa toista, on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen. Törkeä kunnianloukkaus. Jos kunnianloukkauksessa rikos tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville taikka aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä taikka erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa ja kunnianloukkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. - kunnian sisältö ja laajuus vaihtelevat yhteiskunnan eri aloilla (tietyissä tilanteissa enemmän joustoa). pienen ryhmän sisäisten arvojen loukkaaminen - objektiivinen kunnia: yksilön asema yhteiskunnassa, henkilöstä välittyvä julkinen kuva, (todenmukaiset tiedot) arvonanto itsearvoisesti ja arvonanto julkisen toiminnan puolesta, mitä lähiympäristössä koetaan loukkaavaksi - subjektiivinen kunnia: oma kunniantunto - kärsimys ja halveksunta: yleisesti ajateltu kärsimyksen aiheutuminen, teon tyypillinen seuraus, ei yllätyksellisyys tai asianomaisen tavanmaista voimakkaampi reagointi tilanteeseen - olennaista tiedon luonne, ei lähde: asiakirjajulkisuus ei automaattisesti oikeuta tunnistettavaan yksilöön kohdistuvaan uutisointiin - valheellinen tieto tai vihjaus: suullinen, kirjallinen, kuvallinen, sähköinen esitys - tietojen varmistaminen: useampi lähde jos epäily tiedon luotettavuudesta, epäluotettava lähde ei poista teon tahallisuutta tai oikeudenvastaisuutta - abstrakti vaarantaminen, joka edellyttää tahallisuutta: on omiaan aiheuttamaan--- : ei tarvitse olla näyttöä kunnian menetyksestä - ihminen: kohteena vain luonnollinen henkilö, oikeushenkilöllä ei ole kunniaa: --- esittää toisesta ---, --- häneen kohdistuvaa halveksuntaa ---, oikeushenkilön loukkaavuus: yrityksen omistaja? - henkilöpiirin oltava rajattu: kohdejoukko voi olla suppea, esim. yhdistyksen johto - vihjetieto riittää: kohteen selvittäminen ja yksilöinti mahdollista - perättömät väitteet, perusteiden puuttuminen niiden todenperäisyyden tueksi, väitteillä oltava riittävät perusteet, kriittinen ennakkoarviointi - totuudenvastaisuus tietystä teosta, joka on jo tapahtunut ja jonka paikkansapitävyys voidaan jälkikäteen tarkistaa 19

20 - journalistilta edellytettävä esitettävien väitteiden paikkansapitävyyden varmistaminen, journalistin hyvä usko : missä määrin journalisti on esittämänsä väitteen luonteeseen ja vakavuuteen nähden voinut järkevin perustein pitää julkaisemiaan tietoja tai tietolähteitään luotettavina - vaikka jutun yksittäiset tiedot virheellisiä ja sellaisenaan loukkaavia -> ratkaisevaa, onko juttu antanut kokonaisuutena oikean kuvan kertomastaan asiasta - ratkaisevaa kyseisen uutisoinnin hyväksyttävä tavoite, joka oikeuttaa kunnian loukkaamiseen, esim. onko kyse yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta ja onko kohteen toiminta ollut jossain määrin moitittavaa tai kyseenalaista - arvostelun hyväksyttävä kohde: henkilön menettely, toiminta, tuotokset, ei henkilö itse (tieteellisen ja taiteellisen työn ja tulosten arvostelu) - tarkasti harkitut ja valmistellut kommentit ok, kunhan eivät yliampuvia, julkisen kommentoinnin sietämisvelvollisuus - pakinat ja kolumnit: pysyttävä totuudessa, värikäs kielen käyttö ja tyylillinen liioittelut sallittua Torikaupan yli-ikäiset suklaat. Markkinoista kertovaan juttuun sisältyi mm. virke Suut mussuttivat lakua, makkaraa tai suklaata, jota myytiin viisi kympillä (vuosikertaa -68?). Koska artikkeli oli kokonaisuutena kepeätyylinen ja liioitteleva sekä selvästi sellaiseksi havaittava ei myyjien kunniaa loukattu sen pohjalta että he olisivat kaupanneet 20 vuotta vanhaa suklaata. (KKO 1991:116) KKO IIlta-Sanomat ja Sulavat sanat pakina. Pizzan arvostelu muultakin kuin ulkonäöltään huussinluukkua muistuttavaksi lätkyräksi. Itä-Suomen hovioikeus: pakinatyylistä huolimatta kirjoitus ylitti sen mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Korkein oikeus: Elinkeinonharjoittajan on siedettävä tarjoamiinsa tuotteisiin tai palveluihinsa kohdistuvaa kärjekästikin julkista arvostelua kunhan arvostelu perustuu paikkansa pitäviin asiatietoihin. Jutussa arvio on perustunut kirjoittajan omiin mielipiteisiin hänelle tarjotun ruuan ulkonäöstä ja mausta. Ruoka-annokseen on kohdistunut ankaraa arvostelua, jonka tyylilaji kuitenkin vastaa kirjoituksen kokonaisuudelle ominaista humoristisen liioittelevaa sävyä. Arvostelu ei ylittänyt sitä mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Huijariliikemiesten voitelu. Lehti tuomittiin kunnianloukkauksesta sen kerrottua erään pankinjohtajan joutumisesta huijariliikemiesten voitelun kohteeksi. Jutun yhteydessä julkaistiin pankinjohtajasta suurikokoinen kuva. Lehti oli laiminlyönyt perättömäksi osoittautuneen jutun tietojen varmistuksen, vaikka olikin yrittänyt tarkistaa tietojen paikkansapitävyyden. (KKO 1997:185) KKO Kunnanjohtajan arvostelu yleisönosastolla/ Pieksämäen lehti. Kunnallispoliitikko arvosteli paikallislehden yleisönosastolla kunnanjohtajaa toistuvasta puolitotuuksien kertomisesta ja kunnan taloutta koskevien tietojen vääristelystä valtuustolle ja ministereille. Kaupunginjohtajan tulee sietää kärjekästäkin julkista kritiikkiä varsinkin kaupungin talouden hoidossa, joka yleisestikin on herkästi arvostelun kohteeksi joutuva toiminta-alue kunnallispolitiikassa. Esitetystä kritiikistä ei voida päätellä sitä, että kirjoittaja olisi väittänyt kaupunginjohtajan syyllistyneen epärehellisyyteen viranhoidossa tai että hänet olisi leimattu valehtelijaksi. Kirjoituksen sävy ei ollut tarkoituksellisesti loukkaava. Ivallinen tv-ohjelma. Televisio-ohjelmassa, joka käsitteli eduskuntatyön aloiteoikeuden käytön ongelmia keskityttiin yhteen puolueeseen ja sen kahteen kansanedustajaan, jotka tilastojen mukaan käyttivät runsaasti aloiteoikeutta. Ohjelman sävy oli ivallinen, mutta syytteet hylättiin. Huomioon otettiin erityisesti ajankohtaisohjelmiin kuuluva tietty iskevyys ja kärjekkyys ja se, että asiatiedot pitivät paikkansa. (KKO 1983 II 36) Tapaus Pohjalainen ja kirurgi X:n epäammattimainen käyttäytyminen. Leikkaustoiminnan arvioitiin johtaneen potilaan kuolemaan keskussairaalassa. Kirurgi oli jutusta tunnistettavissa. Seuranneessa oikeudenkäynnissä kirurgin rangaistavalle toiminnalle ei löytynyt näyttöä. Korkein oikeus: tuomio herjauksesta vastoin parempaa tietoa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: Haastattelupohjainen uutisselostus on yksi tärkeimpiä keinoja, jolla lehdistö kykenee toimittamaan julkisen vahtikoiran rooliaan. Kuvatut tapahtumat ja jutussa olleet lainaukset perustuivat julkisiksi tulleisiin esitutkintapöytäkirjoihin. Medialla ei ole yleistä velvollisuutta tutkia asiakirjoissa olleiden lausumien todenperäisyyttä, vaan median tuli voida selostaa tapahtuma virallisista lähteistä saamiensa tietojen perusteella. YKSITYISELÄMÄN LOUKKAUS Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen. Joka oikeudettomasti joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi. - abstrakti vaarantaminen: ei suoraa kantaa tiedon sisältöön, vaan arvioitava seurauksia - tiedon julkaisemisen oltava oikeudetonta - rangaistavaa tiedon levittäminen, ei itse tieto (tiedon julkisuus ei perusta) - vainajilla ei yksityisyyden suojaa (vrt. kunnianloukkaus) 20