Pohjoisista valtarajoista valtakunnanrajoihin Voitto Valio Viinanen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjoisista valtarajoista valtakunnanrajoihin Voitto Valio Viinanen"

Transkriptio

1 Pohjoisista valtarajoista valtakunnanrajoihin Voitto Valio Viinanen 1

2 Inarista Jäämereen johtavat valtarajat Isovuono eli Karlebotn Täyssinän raja (1595) Ruotsin ja Venäjän valtaraja Kallopää Paatsjoenniska Nammivaara Lapinkylien rajaa Inarinkylä Itä-Inari Näkymä Sovintovaarasta Ukon ylitse Inarijärvelle Nykyisiä pitäjänrajoja 2

3 Jäämereen johtava Ruotsin aluekäytävä Kun Täyssinän rauhan ehdot olivat tulleet eräiden johtavien hollantilaisten kartantekijöiden tietoon, niin varsin pian kiistanalainen yhteisalue merkittiin Ruotsin valtakuntaan kuuluvaksi kuten J. Hondius, A. Ortelius 1632, Von Norwegen vnd Schweden. Alkuperäinen kartta: Aineen kokoelma, Tornio Alkuperäinen kartta: Aineen kokoelma, Tornio. 3

4 Ruijan reitti Inarin Järvenpäästä Varangin Reisivuonoon Hilma Hastrup Eila Snellman Suomen valtio rakennutti 1890-luvulla Ruijan reitille Suolisjärven Järvenpäähän majatalon. Pororaito kulkee Inarissa muinaista Ruijan talvitietä Kyyneljärven jäällä; poroisäntä Emil Kaarret heinänajossa Järvenpään kentästä. Matkajänkä Etelä-Varangin Näätämön kylässä johtaa Reisivuonoon. Takana oikealla näkyy Näätämön kylän Palovaara Suomesta. Reisivuono tammikuun kaamoshämärässä. Väylä meren ulapalle johtaa tunturien välissä näkyvää sulaa pitkin. 4

5 Ennen tuntemattomia kivipyykkejä vanhalla Ruotsin ja Venäjän valtarajalla Ruotsin vallan aikana pystytetty kivipyykki Inarin Nammivaarassa 5

6 Valtarajan merkkiviittoja Koillis-Inarissa Hevospää Kohteen 1. ja 2. (Kallopäässä 2005) löysivät rajamiehet Jouni Liukkonen ja Pertti Sotaniemi, kohteen 3. (Pakanavaarassa) Jouni Liukkonen. 1 Kallopää Kallopään suuntaviisari osoittaa 30 km päässä näkyvän Nammivaaran kivipyykkiin. Näkymä Kallopään viittapyykiltä Pakanavaaraan 2 Kallopää Jouni Liukkonen tarkastelee 2005 Pakanavaarasta löytämäänsä vanhaa kivipyykkiä. Valtarajan merkki sijaitsee näköyhteydessä, noin 16 km etäisyydellä Kallopäästä. 3 6

7 Ruotsin ja Venäjän valtaraja johtaa Näätämöstä Varanginvuonon Pykeijaan (10) (9) Vanha kivipyykki Norjan Näätämön Urralás-tunturissa Näkymä Näätämön Urralás ta Pykeijan Urralás-tunturiin Jouni Liukkonen Jouni Liukkonen Urralás Oterneset eli Utternakin niemi Pykeijassa. A. V. Ervastin mukaan 1883 Pykeijassa tunnettiin siihen liittyvä rajaperinne. Pykeija Pertti Sotaniemi Pertti Sotaniemi 7

8 Urra-alkuiset (saamea) kivilatomusta merkitsevät paikannimet Taanassa, Uuniemessä ja Etelä-Varangissa. - Kohteet paikantuvat tavanmukaisesti muinaisille siita- ja valtarajoille 8 Saarihuiput, takana Urracohkka (8). Kandvikin pohjukkaa reunustavat Álda ja Álda-Ahkku - nimiset tunturimassiivit. Álda = uhripaikka. 9 Pykeijassa 10 Norjan Näätämössä Vanha kivipyykki Näätämön ja Paatsjoen kolttasiitojen muinaisrajalla Vätsärin selänteellä Norjassa 11 Urracohkka ~ Vardhaugen 6 Urralásis, Uuniemi, 7 Urracohkka, Uuniemi 8 Urracohkka, Uuniemi, 9 Urralás, Etelä-Varanki 10 Urralás, Etelä-Varanki, 11 Urracohkka, Etelä- Varanki, 12 Urracohkka, Etelä-Varanki, 13 Urralás, Etelä-Varanki Steinar Wikan 8

9 Lapinmaan jako 1751; Strömstadin rajasopimus Kesäisin Ruotsin Lapin asukkaat harjoittivat kalastusta ja laidunsivat porojaan Ruijan rannikolla. Vastavuoroisesti Norjan alamaisina ruijansaamelaiset saivat laiduntaa ja kuljettaa porojaan talvella Ruotsin Lapissa. Ruotsin vaatimukset Jäämeren rannikkoon jäivät lopulta sen verosaamelaisten oikeuksien varaan. Rajaneuvotteluissa Ruotsin tärkeimpänä tavoitteena oli varmistaa valtakunnalle toimiva Jäämeren-yhteys. Tanskan ehdoton vaatimus puolestaan oli edelleen pitää Ruotsi pois mereltä ja saada rajaksi Tenojoen vesistö. Tässä se onnistuikin. Ruotsi oli menettänyt suurvalta-asemansa suuressa Pohjan sodassa, eikä se saanut pidetyksi aluettaan Jäämereen asti, vaikka se viimeiseen saakka yritti tavoitella vielä Varangista valtamerisatamaa (Isovuono) itselleen. Lapinmaan yhteismaata alettiin nyt jakaa aikaisemmasta poiketen valtioiden valtaja voimapolitiikan lähtökohdista. Enää ei pidetty aikaisemman tavan mukaan perusteina lapinkylien keskinäisiä rajoja, vaan maiden välisiä valta- ja rajalinjoja yleensä vedettiin valtakuntien välillä kulloinkin vallinneiden voimasuhteiden mukaisesti. Strömstadin rajasopimus määritteli ensi kertaa historiassa rajankulun Lapinmaassa silloisen Tanska-Norjan ja Ruotsin välillä koko rajan matkalta eli aina etelästä Uumajan Lapista Tornion Lappiin ja Venäjän rajalle Golmmesoaiviin saakka. Erityisen tuhoisaa lapinkylien järjestykselle ja elämänmuodolle tulivat olemaan Jäämeren rannikon suuntaiset valta- ja valtakunnanrajat. Sulkeutuessaan ne kahlitsivat lapinkylät, jotka sen jälkeen eivät enää voineet harjoittaa ikivanhan tavan mukaan monipuolista luonnonvarojen käyttöä alueillaan. 9

10 Tanska-Norjan ja Ruotsin raja Tenojokeen Lapinkylien historialliset rajat Ylä-Lapissa 3 Inari. Maisema Jäkäläpäästä pohjoiseen 11 Vanhastaan Inarin lapinkylän nautinnat ulottuivat rajamaassa Inarijoen juoksuun asti. Strömstadin rajasopimuksen (1751) perusteella 1765 Ruotsin ja Tanska-Norjan raja määrättiin Tenojoen latvoilla seuraamaan Peltotunturista aloittavaa Rajajoen uomaa. 10

11 Ilmastotekijöiden merkitys sille, että Ruotsi menettää Koutokeinon alueen Kylmien ilmastojaksojen aikoina saamelaiset turvautuivat tavanmukaisesti vuodenkierrossa meren anteihin. Pitkään kestäneissä rajaneuvotteluissa 1740-luvulla norjalaiset käyttivät ilmastooloista johtuneita tekijöitä ja toisaalta Ruotsin heikkoutta taitavasti hyväkseen. He katsoivat muun muassa edukseen sen, että norjalaisruotsalaisen yhteisalueen lapinkylien asukkaat olivat maksaneet jo pitkään veroa ja kymmenyksiä Norjaan. 11

12 Kolmen valtakunnan rajapyykki Kilpisjärvellä Kilpisjärven kylä, Koltajärvi v Suomen valtuuskunnan edustaja, yli-insinööri Pekka Tätilä kolmen valtakunnan rajapyykillä. Kuvat Tätilän kokoelmasta. Rajapyykin Kilpisjärvelle pystyttivät Venäjä (edusti Suomea) ja Norja vuonna Ruotsi ei hyväksynyt rajasopimusta. Osalliseksi kolmen valtakunnan rajapyykkiin se tuli Vuoden rajankäynnistä Kilpisjärvellä rajakomissiossa Suomen edustaja, yli-insinööri Otto Savander kirjoittaa: 23. elokuuta [1897] saavuimme matkan päähän Koltajärven rannalle, missä rehevä lehtimetsä peitti leirin pohjoispuolella olevan Mallan etelärinteen.. Viimeinen eli kolmen valtakunnan pyykki tulee Koltajärveen. Sen paikka oli määritelty järven rannalle asetettujen pienempien pyykkien kautta. Järveen rakennettiin kivistä pieni saareke, johon kolmen valtakunnan pyykki N:ro 294 pystytettiin. Ruotsin puolelta ei ollut edustajaa, vaikka määräysten mukaan edustajan olisi pitänyt sieltä olla mukana. Nykyinen rajapyykki on vuodelta Suomen ja Norjan rajankäynnin valtuuskunnat kolmen valtakunnan pyykillä v Vas. Stefan Gustafsson Ruotsi, Trond Olav Vassdal (N), Matti Sandqvist (Suomi), Pekka Tätilä, Jarmo Ratia, Knut Ole Flåthen, John H. R. Naustdal ja Risto Nuuros. 12

13 Ruotsin ja Tanska-Norjan rajankäynti Kilpisjärveltä Pitsusmarastoon (läh. Golmmesoaivia) Inari, Peltotunturi. Rm Enontekiö, Possuvaara Tenosta etelään raja käytiin 1766 vanhaa Utsjoen ja Varangin lapinkylien rajaa rajamerkkeinä HARRIMATSKAIDI, POLMATTJAURI, WUOMAWARAST (nyk. Urroaivi) ja PITSUSMARAST. Rajaa ei voitu kiinnittää Golmmesoaiviin, joka kuului Venäjän intressipiiriin. Utsjoki, Nuorgam Rm. 343, Raja erkanee siinä, missä Skoarrajohka laskee Tenojokeen. Utsjoki, Urroaivi. Rm. 347, 1766 Wuomawarast ~ Vuomaavaara merkitsee peuranpyyntipaikka. 13

14 Lapinkylien vuodenkierrosta rajasulkuun Rm. 338, v. 1765, Fredrik 5. Enontekiö, Palokorsa, N-J. Sara Strömstadin rajasopimuksen mukaan saamelaisilla säilyi oikeus liikkua maasta toiseen. Lappekodisilli antaa tarkat säännökset saamelaisväestön oikeuksista jutaa puolin ja toisin uuden rajan yli toiseen valtakuntaan, Ruotsin saamelaisten kesäksi Norjaan, Norjan saamelaisten talveksi Ruotsiin. Lisma, koutokeinolaisten vanha porokylä Rajasulku (Venäjän ja Norjan kesken) 14

15 Suomen yhteys Ruotsiin päättyy Haminan rauhassa 1809 Suomen sota päättyi Ruotsin ja Venäjän solmimaan Haminan rauhaan; rauhansopimus allekirjoitettiin Ruotsin asema rauhanneuvotteluissa oli heikko. Mutta toisaalta sen pyrkimyksiä edisti Venäjän halu päästä nopeasti sopimukseen (Napoleonin uhka). Pohjoisessa raja jätettiin Tornionjokeen, vaikka venäläisten alkuperäinen, suomalaiseen asutukseen perustuva vaatimus oli vetää raja lännessä Kainuunjokeen (Kalix-) asti. Ruotsin Länsipohjan läänistä Venäjän keisarikuntaan tulivat Tornionlaakson pitäjien itäiset osat, Kemin Lappi sekä Tornion Lapin itäiset osat (1766 käytyä) Norjan rajaa vasten Nykyisen Enontekiön KOLTAPAHDASTA Utsjoen itäiseen rajapisteeseen PITSUSMARASTOON (rm. 348) eli käytännössä Golmmesoaiviin asti. Suomen ja Ruotsin rajankäynti Osakopio kartasta: Hermelin, S. G. 1797, Charta öfver Wästerbottn och Svenske Lappmarcken. Karttakeskus 15

16 Venäläis-norjalaisen yhteisalueen jako 1826 The Russian dominions In Europe Reduced chiefly, from the great Map of Russia, in 107 Sheets. Kartan on piirtänyt ja translitteroinut L. Hebert; kaiverrus: Thomson & Hall. London Julkun kokoelma, Haukipudas. Lapinmaan suuri, kolmen kuninkaan yhteisveromaa oli supistunut Knäredin rauhan (1613) jälkeen enää kolmea ortodoksista kolttasiitaa käsittäväksi venäläis-norjalaiseksi yhteisalueeksi, Fællestistrikter. Ruotsin ja Venäjän eli kahden kruunun yhteisveroalueet siirtyivät kaikki Suomen sodan jälkeen Haminan rauhassa 1809 Venäjän haltuun. Aluksi niitä verottivat sekä Venäjä että Suomi, mutta vuodesta 1814 lähtien sieltä kantoivat veroja yksinomaan enää Suomen viranomaiset. Yhteisalueella Näätämön, Paatsjoen ja Petsamon koltilla oli lapinkylissään laaja, itsenäinen kyläkokouksien käyttämä päätösvalta. Hallinnollisesti kolttasiitat kuuluivat Venäjään, Arkangelin kuvernementin Kuolan piiriin, jonka aluehallintoon myös koltat valitsivat siitan kokouksen päätöksellä edustajansa. Näätämö ja Paatsjoki olivat kuitenkin maksaneet 1600-luvulta lähtien enemmän veroa Tanskan kuninkaalle, kuin Venäjän tsaarille luvulla yhteisalueen kolttasaamelaiset yrittivät päästä vapaaksi Norjalle suoritettavasta verosta. 16

17 Rajaviittoja Ruotsin Länsipohjan rajalla 1700-luvulta Abiel Rauhala osoittaa Jerisjärvellä kivilatomuksesta viittapaalun reikää. Inarin Suolisvuonon pohjassa ehyenä säilynyt viittapyykki. Ruotsille, joka ei ollut kyennyt saavuttamaan Strömstadin rajasopimuksessa tavoitteitaan, tuli intressi puolustaa jäljellä olevaa osaa Täyssinän rauhassa saavuttamastaan pohjoisesta valtaetupiiristään sekä Tanska-Norjaa että Venäjää vastaan. On täysin loogista, että Ruotsi merkitsi luvun loppupuolella maastoon yksipuolisesti valtaalueensa rajaa Golmmesoaivista lähtien venäläisnorjalaista yhteisaluetta vasten. S. G. Hermelin 1797 Vastaavalla tavalla Ruotsi viitoitti Länsipohjassa vanhaa Lapin rajaa ainakin Jerisjärveltä etelään, todennäköisesti myös Inariin päin Vaskojoen latvoille. 17

18 Ruotsi-Norjan ja Venäjän rajankäynti 1826 LR/Jyrki Ojala Golmmesoaiviin rakennettiin suuri kivipyykki. Rajamerkin sydänkiveen hakattiin Venäjän tsaarin Nikolai I nimikirjaimet ja vaakunamerkki, vastaavasti toiselle puolelle tuli Ruotsi- Norjan kuninkaan Carl XIV Johanin tunnus, etunimen kirjain C, järjestysluku XIV ja kruunuvaakuna, ja näiden alle sydänkiven molemmille puolille kaiverrettiin vuosiluku 1826 ja pyykin numero 349. Pietarin sopimuksen mukaisesti rajankäynti toimitettiin maastossa kesällä Rajaa vedettiin Golmmesoaivista etelään. Lähtöpisteen jälkeen Näätämön alueelle pystytettiin neljä rajapyykkiä, joiden numerointi on edelleen sama. Rajapyykki n:o 350 GUELLEBASTAMVARA, 351 BOLOM-OIVE Palovaara Näätämöjoen eteläpuolella, 352 DOBBELJAURE ja 353 REISA-GORA. Näillä viidellä rajapyykillä valtuuskunnat määrittelivät 60 kilometriä rajaa Näätämön lapinkylän halki Golmmesoaivista Rajapäähän. Ruotsi-Norjan ja Venäjän rajasopimuksessa ei otettu huomioon Strömstadin sopimuksessa mm. suomensaamelaisille määriteltyjä oikeuksia ja etuja yhteisalueella, mutta ruijansaamelaiset jatkoivat edelleen suurten porolaumojensa laiduntamista Suomen puolella. Suomen ja Norjan väliset pitkään jatkuneet, tuloksettomat neuvottelut olivat edelleen jumittuneina, kun v Venäjän keisari Nikolai I määräsi rajasulun, mikä tuli samana vuonna voimaan molemminpuolisena. 18

19 Piirteitä Ruotsi-Norjan ja Venäjän rajankäynnistä Suomen ja Norjan rajaa käytiin Rajapäästä Rm. 353 ennen tuntematonta linjaa Rajavaaraan ja edelleen Paatsjoen Nautsiin, johon pystytettiin Rm Tällä osuudella raja kiinnitettiin pyykittämättä ennen tuntemattomilla rajapaikannimillä. Näin liitettiin Norjaan Surnupäistä (Tsjaarnevara) lähtien Itä-Inarin kyläalueelta Paatsjokeen rajautuva Norjanniemi. Rajankäynnin raportissa todetaan, että Venäjän ja Suomen raja on kohtaava Muotkavaarassa, joka sekin oli ennen tuntematon rajapaikka. Venäjän ja Norjan raja käytiin Paatsjoella Boris Gleb'in kirkolle ja sieltä tunturiselänteen ylitse Paatsjoen ja Petsamon kolttakylien siitarajalle Jaakopinjoelle (Grense Jacobselv). Venäläis-norjalaisen yhteisalueen rajankäynnissä määrätyt rajamerkit ja rajapaikat Golmmesoaivista Paatsjoen suulle asti. Piirros vesistökarttaan: Steinar Wikan, Norja. 19

20 Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän rajankäynti vanhalla Lapin rajalla Ruotsin vallan perintönä Suomen ja Venäjän raja oli epäselvä, mistä aiheutui riitaisuuksia raja-alueella. Vuonna 1829 Suomen ja Venäjän välillä ryhdyttiin rajankäyntiin. Hallitsijan ja Suomen senaatin ohjeiden mukaan raja oli vedettävä Oulun läänin ja Arkangelin kuvernementin välille Maanselästä Paatsjoelle Norjan rajaan. Täyssinän rajasopimuksen mukaisesti rajan tuli noudattaa Lapin rajaa. Toimitus aloitettiin Lapin rajalla Kuusamon Näränkövaarasta. Rajankäyntiä jatkettiin seuraavana kesänä 1830 Kuolajärven itäisimmästä pisteestä Watimeoivi, jonne pystytettiin rajapyykki N:o 84. Seuraavina rajapaikkoina olivat mm. Nuortti- ja Korvatunturi, Talkkuna- ja Suorsapää sekä Konnostunturi. Sieltä rajaa käytiin Hänen Keisarillisen Majesteetin armollisesti määräämälle päätepisteelle N:o 94 Mutka-Waaraan (Muotkavaara) Kartassa osoitetaan pisteviivalla nykyinen valtakunnanraja Paatsjoella poikettiin rajankäynnissä vanhalta Inarin rajalta, kun siellä leikattiin Nautsin kulma Inarista Norjan ja Venäjän hyväksi. Tällä tavalla siis vuosina 1826 ja 1830 toimeenpantujen rajankäyntien tuloksena Venäjä sai vietyä rajan Nautsissa Paatsjoen poikki Muotkavaaraan ja sille tuli vanhastaan Inariin kuulunut Rajakoski. 20

21 Inarin itärajan kehitysvaiheet vuoteen 1920 Kolmen valtakunnan rajapyykki Muotkavaarassa 1898 nähtynä Venäjän sektorilta. Rajan kunnostajia Suomesta, Norjasta ja Venäjältä. Kuva E. Wessel; Steinar Wikanin kokoelma, Norja. Pohjakartta: Wikan, Steinar 1995, Grensebygda Neiden. Täydennetty (VVV): Viinanen, Voitto Valio 2002, Inarin rajahistoria I. 21

22 Virheellistä karttatietoa Suomen ja Norjan rajasta Suomen rajavaltuuskunta komissiomaanmittari A. Berger, taloustirehtööri Nils Ekströmin ja tullihoitaja Hildebrand eivät ehtineet määräajassa rajankäyntiin Golmmesoaivin ja Paatsjoen väliselle osuudelle. Ilmeisesti komissiomaanmittari Berger määritteli rajan ja sen kiintopisteet Suomen karttatiedostoon Hermelinin kartan mukaisesti vanhalle Ruotsin rajalle. Norjan vastainen raja merkittiin Koillis-Inarista Suomen karttoihin liikaa länteen siten, että Rajapää sijoittui Länsipohjan lääninrajan pisteeseen Semekurttaan, lähelle Sevettijärveä. Rajapään virhepoikkeama karttakoordinaatistossa oli 22 km. Kului 70 vuotta ennen kuin Suomen ja Norjan valtakunnanraja saatiin kartoitettua rajankäynnissä. Silloin oltiin tyytyväisiä rajankäynnin tuloksiin: J. E. Rosberg, joka oli Helsingin yliopiston ensimmäinen maantieteen professori, kirjoitti näin: Vertailtaessa vanhoja, ennen vuotta 1896 julkaistuja, sekä uudempia karttoja toisiinsa näkee, että Koillis-Inari on saanut melkoisen lisäyksen 98 km² maata Ruijan kustannuksella. Lapin Tiepiirin kokoelma. Suomen suuriruhtinaskunnan pohjoisosa; Georg von Alfthanin hydrografinen kartta vuodelta Alfthanin kartassa Suomen ja Norjan raja on edelleen Koillis-Inarin kohdalla työntyneenä liikaa länteen, ja Inarijärven muoto on taantunut siinä Wahlenbergin kartan mukaiseksi toimitetussa rajankäynnissä Suomen ja Norjan rajaseutu kartoitettiin, ja Suomen karttakuva saatiin Koillis-Inarissa kohdalleen (Osakopio yleiskartasta A4). 22

23 Inarin Paatsjoen alueluovutus 1947 Neuvostoliitolle 1947 luovutettu Niskakosken Jäniskosken alue. Kartta v:lta Neuvostoliiton vaatimusten perusteella 1947 Suomen valtio luovutti sille 1,3 miljardin markan osahyvityksenä noin kuuden miljardin markan arvoisiksi lasketuista ns. saksalaissaatavien korvaussummasta Rajakosken lähelle ulottuvan Inarin Paatsjoen alueen ja Inarin vesivoiman. Paatsjokea ympäröivän 176 neliökilometrin maa-alueen lisäksi Neuvostoliitolle luovutettiin Suomen valtionvaroin jälleenrakennettu Jäniskosken vesivoimalaitos ja Niskakoskeen rakennettu säännöstelypato. Inarista luovutetulla alueella Paatsjoessa oli viisi muutakin koskea. J.O. Söderhjelm 1970, Kolme matkaa Moskovaan. Paatsjoki kääntää uomansa Virtaniemen taakse Venäjällä. Ennen sotia Virtaniemen matkailumaja Inarissa oli kansainvälinen matkailun ja urheilukalastajien tukikohta. Englantilaiset perhokalastajat luokittelivat Paatsjoen yläjuoksun forellin onginnassa Euroopan parhaaksi joeksi. 23

24 Kiitokset kenttätyön onnistumisesta Lapin rajavartiosto/ivalon rajavartioalue Raja-Joosepin, Virtaniemen, Näätämön ja Nuorgamin rajamiehet Rovaniemen vartiolentue rajalentäjät Kansanperinteen tallentajat Nellimin, Näätämön, Vätsärin, Sallivaaran, Kuivasalmen, Pokan poromiehet 24

Pähkinäsaaresta rajat kolmen kuninkaan Lapinmaahan Ruotsin itärajan synty Suomessa ja Lapinmaassa

Pähkinäsaaresta rajat kolmen kuninkaan Lapinmaahan Ruotsin itärajan synty Suomessa ja Lapinmaassa Pähkinäsaaresta rajat kolmen kuninkaan Lapinmaahan Ruotsin itärajan synty Suomessa ja Lapinmaassa Teksti, kuvat ja editointi: Voitto Valio Viinanen - VVV Esitelmiä verkossa Inarin, Kittilän, Sodankylän

Lisätiedot

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina. Miten ilmastotekijät vaikuttivat pohjoisten lapinkylien vaiheisiin?

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina. Miten ilmastotekijät vaikuttivat pohjoisten lapinkylien vaiheisiin? Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina. Miten ilmastotekijät vaikuttivat pohjoisten lapinkylien vaiheisiin? Teksti, kuvat ja editointi: Voitto Valio Viinanen VVV; METLA/Mauri Timonen www.voittoviinanen.com

Lisätiedot

Suomen ja Norjan valtakunnanraja Vuoden 2000 rajankäynti

Suomen ja Norjan valtakunnanraja Vuoden 2000 rajankäynti 46 Suomen ja Norjan valtakunnanraja - Vuoden 2000 rajankäynti Maanmittaus 78:1-2 (2003) Saapunut 6.5.2003 Hyväksytty 19.8.2003 Suomen ja Norjan valtakunnanraja Vuoden 2000 rajankäynti Pekka Tätilä Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Pähkinäsaaresta rajat kolmen kuninkaan Lapinmaahan

Pähkinäsaaresta rajat kolmen kuninkaan Lapinmaahan Pähkinäsaaresta rajat kolmen kuninkaan Lapinmaahan Ruotsin itärajan synty Suomessa ja Lapinmaassa Esitelmiä verkossa Inarin, Kittilän, Sodankylän ja METLAN (Lustiag) sivuilla. Haku: Lapin rajahistoria;

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiden Suomen ja Norjan välisen valtakunnanrajan vuonna 2000 suoritetussa rajankäynnissä todettujen rajalinjan muutosten hyväksymisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Sodankylän ja Kittilän lapinkylien välisen siitarajan selvitys

Sodankylän ja Kittilän lapinkylien välisen siitarajan selvitys Sodankylän ja Kittilän lapinkylien välisen siitarajan selvitys Kemin Lapin Sodankylän ja Kittilän lapinkylien rajahistoriaa ja kulttuuriperinnettä teoksessa Studia Historica Septentrionalia 50/2006 Voitto

Lisätiedot

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Lapinkyläjärjestelmä Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Valtiovallan suhde Lapinmaahan ja saamelaisiin Pohjoisten kuntien isojaot Yhteenveto Arvo

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Inari - Saariselkä. Inari-Saariselkä Matkailu Oy

Inari - Saariselkä. Inari-Saariselkä Matkailu Oy Inari-Saariselkä Matkailu Oy Saariselän sijainti ja yhteydet Sijainti 250 km pohjoiseen napapiiriltä (valtatie 4) 200 km etelään Jäämereltä 25 km etelään Ivalon lentokentältä 260 km Rovaniemen rautatieasemalta,

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Inarin kunta, Piiskuntie 2, Ivalo puh (016) , faksi (016)

Inarin kunta, Piiskuntie 2, Ivalo puh (016) , faksi (016) Miksi ja miten Paatsjoentie pysäytettiin Seminaari 8.10.2011 Skogfoss/Svanvik Reijo Timperi kunnanjohtaja Tieyhteyden tausta Tieyhteys katkesi Petsamon menetykseen Heti sodan jälkeen yritettiin tieyhteyttä

Lisätiedot

JUHTA Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta

JUHTA Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JHS 177 Paikkatietotuotteen määrittely Liite 2 Hallinnollisen jaotuksen XML skeema Versio: 1.0 Julkaistu: 21.10.2010 Voimassaoloaika: toistaiseksi Hallinnollinen jaotus esimerkin UML luokkakaaviosta johdettu

Lisätiedot

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko

Lisätiedot

Struven jäljillä vaeltaen Stuorrahanoaiville

Struven jäljillä vaeltaen Stuorrahanoaiville Struven jäljillä vaeltaen Stuorrahanoaiville ja Maija-Liisa Seppälä Vanhaa keinoa ja polkutietä Lavivaaran ja Syväjärven välillä. Karttakeskus Oy, Lupa L9164/11 Vaelsimme maanmittari ja maantieteilijä

Lisätiedot

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi

Lisätiedot

Reittiopas. Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun. Rauno Huikari

Reittiopas. Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun. Rauno Huikari Reittiopas Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun Rauno Huikari Alkusanat Reittioppaan tarkoituksena on esittää ymmärrettävässä ja helposti luettavassa muodossa Hämeen Härkätien reitti valmistusajankohdan kartoilla.

Lisätiedot

aikana tai vähän ennen sitä. 25 vuoden takaiset rajakarttalehdet olivat 1:50 000 -mittakaavassa. Nyt jokirajaosuuden

aikana tai vähän ennen sitä. 25 vuoden takaiset rajakarttalehdet olivat 1:50 000 -mittakaavassa. Nyt jokirajaosuuden Kuva 1. Kuvassa karttalehtien indeksi ja sen alapuolelle siirrettynä vastaavat ilmakuvat, yhteensä 411 kuvaa. Suomen ja Norjan välisen vuoden 2000 rajankäynnin kartasto valmistettiin Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Seppo J. Partanen, puh. 050 5121951 ja sähköposti seppo.partanen@pp6.inet.fi

Seppo J. Partanen, puh. 050 5121951 ja sähköposti seppo.partanen@pp6.inet.fi Pyrimme kokoamaan SMYn vanhoista postikorteista kokonaisuuden, joka palvelee syntyvää Matkailumuseoverkostoa niin tutkimuksen kuin tiedonhankinnankin kannalta. Alle on listattu tiedossa olevat kortit ja

Lisätiedot

luonnosta kumpuavia tuoksuja ja syömään suoraan metsästä ja vedestä.

luonnosta kumpuavia tuoksuja ja syömään suoraan metsästä ja vedestä. HILJENNÄ OLET PERILLÄ UTSJOELLA Tervetuloa Utsjoelle Suomen ainoaan saamelaisenemmistöiseen kuntaan! Utsjoen saamelaiskylissä on luontevaa hiljentää tahtia pysähtyä hengittämään vapaasti, haistelemaan

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus -

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - Oik. kand. Heikki J. Hyvärinen Saamentutkimuksen seminaari Levillä 30.9. 1.10.2010 1 NYKYINEN TILANNE JA KYSYMYKSIÄ

Lisätiedot

Suomen ja Norjan välinen rajatulliyhteistyö

Suomen ja Norjan välinen rajatulliyhteistyö THT N:o 59/2000 Suomen ja Norjan välinen rajatulliyhteistyö Jäljempänä julkaistaan uusi Tullihallituksen päätös rajatulliyhteistyöstä Suomen ja Norjan välillä. Päätöksen 2 on asiasisällöltään uusi. Pykälä

Lisätiedot

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inarissa on seitsemisentuhatta vahvaa persoonaa. Oletko sinä seuraava? Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Nokia Harjuniityn osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Nokia Harjuniityn osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Nokia Harjuniityn osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Havaintoja... 3 Kartat... 6 Kansikuva:

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013

Lisätiedot

MAANHANKINTA JA -MYYNTI SEKÄ MAAOMAISUUS

MAANHANKINTA JA -MYYNTI SEKÄ MAAOMAISUUS MAANHANKINTA JA -MYYNTI SEKÄ MAAOMAISUUS Vuosittain: 2010-2016 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2016 MAANHANKINTA 2016 MAAOMAISUUS 31.12.2016 Maanhankinta

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

Arvoisa valtion työntekijä,

Arvoisa valtion työntekijä, Arvoisa valtion työntekijä, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen selvityksen saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta

Lisätiedot

Suomen ja Norjan välisen porojen esteaidan sekä Kaamasen koetarhan kartoitus mobiilia GISteknologiaa

Suomen ja Norjan välisen porojen esteaidan sekä Kaamasen koetarhan kartoitus mobiilia GISteknologiaa KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 294 Mauri Nieminen Pentti Törrönen Suomen ja Norjan välisen porojen esteaidan sekä Kaamasen koetarhan kartoitus mobiilia GISteknologiaa käyttäen Helsinki 2003 Julkaisija Riista-

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

KALASTUKSEN VALVONNAN TOTEUTUS INARILLA. Inarin kalastusalueen isännöitsijä Hannu Paananen

KALASTUKSEN VALVONNAN TOTEUTUS INARILLA. Inarin kalastusalueen isännöitsijä Hannu Paananen KALASTUKSEN VALVONNAN TOTEUTUS INARILLA Inarin kalastusalueen isännöitsijä Hannu Paananen Kalastusalueen vedet Inarin kalastusalue käsittää Inarin kunnan, jossa on noin 7000 asukasta. Alueen pinta-ala

Lisätiedot

PASVIK INARI YHTEINEN LUONTO JA HISTORIA

PASVIK INARI YHTEINEN LUONTO JA HISTORIA PASVIK INARI YHTEINEN LUONTO JA HISTORIA PAATSJOEN INARIN ALUE Karun erämaaluonnon halki kulkeva vehreä Paatsjokilaakso ulottuu Inarijärveltä Barentsinmerelle. Norjan ja Venäjän rajalla mutkitteleva jokilaakso

Lisätiedot

NUORTEN POROTALOUDEN- JA MUIDEN LUONTAISELINKEINONHARJOITTAJIEN ALOITUSTUKI

NUORTEN POROTALOUDEN- JA MUIDEN LUONTAISELINKEINONHARJOITTAJIEN ALOITUSTUKI NUORTEN POROTALOUDEN- JA MUIDEN LUONTAISELINKEINONHARJOITTAJIEN ALOITUSTUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Vuosittain: 2007-2016 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia

Lisätiedot

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj.

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj. MAA- JA METSÄTALOUS MINISTERIO 06. 2013 Inarin Manttaalikunta Yrjö Mattila Haapalaaksontie 2 99800 Ivalo man 20.6.20 13 HARE MMM 922 Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalastus

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi LAPELY/29/07.02/2011 Lappi 07.10.2011 EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Tausta (Lapin ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Lapin liitto 6.11.2015 LÄHDE: Tilastokeskus Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n

Lisätiedot

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen

Lisätiedot

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2009 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Liitteet Kartta 1. Esitys tuulipuiston

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

LUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2

LUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2 1 LUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2 Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus 2004 Timo Jussila ja Tapani Rostedt 2 Sisältö: Maastokarttaote... 2 Perustiedot... 3 Abstrakti... 3 Kaivaus... 3 Yleiskartta 1:500...

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

SUOMEN KIRKONARKISTOJEN MIKROFILMIT

SUOMEN KIRKONARKISTOJEN MIKROFILMIT SUOMEN KIRKONARKISTOJEN MIKROFILMIT ALATORNIO Rippikirjat 1750-1799 IK 203 " 1780-1828 IK 204 " 1819-183 IK 205 " 1826-1851 IK 206 " 1845-1868 IK 207 " 1859-1868 IK 208 Lastenkirjat 1860-1880 Syntyneet

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä

Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Laurila, A & Saarinen, E & Saarinen, H Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Kartan lähde: Jouni Kitti, Saamelaiset eilen ja tänään. 1 Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Työryhmän

Lisätiedot

KALASTUSILTA UTSJOELLA Pekka A. Keränen

KALASTUSILTA UTSJOELLA Pekka A. Keränen KALASTUSILTA UTSJOELLA 21.6.2016 Pekka A. Keränen 1. Ylä-Lapin kalastuslupa (KaL 10 1 mom) 10 Oikeus Ylä-Lapin kalastuslupaan Henkilöllä, jonka kotikuntalain (201/1994) 2 :ssä tarkoitettu kotikunta on

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA. Utsjoen kunnan keskus sijaitsee tunturien välissä. Tenojoki virtaa kunnan ja valtakuntien rajana. 22 PALOKUNTALAINEN 77

TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA. Utsjoen kunnan keskus sijaitsee tunturien välissä. Tenojoki virtaa kunnan ja valtakuntien rajana. 22 PALOKUNTALAINEN 77 TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA Utsjoen kunnan keskus sijaitsee tunturien välissä. Tenojoki virtaa kunnan ja valtakuntien rajana. 22 PALOKUNTALAINEN 77 Utsjoen kunnassa on kaksi palokuntayhdistystä: Utsjoen

Lisätiedot

SEVETTIJÄRVEN ASUTUSMAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

SEVETTIJÄRVEN ASUTUSMAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue SEVETTIJÄRVEN ASUTUSMAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kunta: Inari Pinta-ala: 8 369,2 ha Maisemaseutu: Inarijärven seutu

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

CASH360 rahankäsittelyn palvelukokonaisuus

CASH360 rahankäsittelyn palvelukokonaisuus Voimakas luonnostaan CASH360 rahankäsittelyn palvelukokonaisuus Kysy lisää. Elinkeinoyhtiö InLike Oy Toimitusjohtaja Janne Seurujärvi janne.seurujarvi@inlike.fi +358 50 5122518 Inarin kunta Kunnanjohtaja

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA Vuosittain: 1999-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA 2000-2015 2000-2001 2002-2010

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 27.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

NILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005

NILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005 1 NILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila Kustantaja: Nilsiän kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta... 3 Tutkimusalueen rajaus... 4 Valokuvia...

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nokian Tottijärven Kirkonkylän vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö: Kansikuva:

Lisätiedot

Lausunto Tenon sopimuksen voimaansaattamislain HE:stä (239/2016 vp)

Lausunto Tenon sopimuksen voimaansaattamislain HE:stä (239/2016 vp) Lausunto Tenon sopimuksen voimaansaattamislain HE:stä (239/2016 vp) Nuorgamin osakaskunta Outakosken osakaskunta Utsjoen kirkonkylän yhteisen veden osakaskunta Veahčaknjárgan osakaskunta Utsjoen kalastusalue

Lisätiedot

Sivustolle 17.7.2015 tehdyt muutokset:

Sivustolle 17.7.2015 tehdyt muutokset: Sivustolle 17.7.2015 tehdyt muutokset: Seuraava materiaali on lisätty sivustolle 17.7.2015: Hakemistoon KARTAT/Geologiset kartat: *"Johdettu" maaperäkartta 1:10.000 Halikko 1967 *Kallioperäkartta 1:100.000

Lisätiedot

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia Selkokartat ohjoismaat ja Baltia Selkokartat - ohjoismaat ja Baltia Tekijä:... Tuija iili-jokinen Kuvitus:...Jussi Koskela Asiantuntijakonsultointi:...Ilkka skola Taitto ja kansikuva:...jussi Koskela Kustantaja:...Valteri-koulu

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008 Kuvia helikopterista tarkastetuista pesistä 24.10.2008 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola

RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola 1 RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola Tilaaja: Seppo Lamppu T:mi 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

1 Arkistolaitos Graafiset ohjeet. Arkistolaitos Graafiset ohjeet

1 Arkistolaitos Graafiset ohjeet. Arkistolaitos Graafiset ohjeet 1 Arkistolaitos Graafiset ohjeet Arkistolaitos Graafiset ohjeet 2 Arkistolaitos Graafiset ohjeet Sisältö Graafisen ohjeistuksen tarkoitus... 2 Värit... 3 Tunnukset... 4 Typografia... 6 Sovelluksia... 7

Lisätiedot

Siikajoki Vartinojan tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Siikajoki Vartinojan tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Siikajoki Vartinojan tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Sepänmaa Tapani Rostedt Kustantaja: Intercon Energy Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Lähialueen

Lisätiedot

Kaavi Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kaavi Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kaavi Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Kaavin kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 3 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

Lamminpää, kortteli 2077, Suonsivunkatu, Jouko Seppänen maankäytönsuunnittelu 2016

Lamminpää, kortteli 2077, Suonsivunkatu, Jouko Seppänen maankäytönsuunnittelu 2016 Lamminpää, kortteli 2077, Suonsivunkatu, Jouko Seppänen maankäytönsuunnittelu 2016 Lamminpää, kortteli 2077, Suonsivunkatu, Jouko Seppänen maankäytönsuunnittelu 2016 Lamminpää, kortteli 2077, Suonsivunkatu,

Lisätiedot

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa)

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa) ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa) PL 913 00101 HELSINKI p. (09) 40 501 www.nba.fi 1. PERUSTIEDOT Kunta: Lieto Muinaisjäännösrekisteritunnus:

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Kieltä ja kulttuuria

Kieltä ja kulttuuria Kieltä ja kulttuuria Paikannimet kulttuurien välisten kontaktien kuvastajina neljässä saamelaisessa yhteisössä FM Taarna Valtonen Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 1.10.2010 Luennon sisältö Mitä?

Lisätiedot

Ylöjärventie (LAMMINPÄÄ)-2020-(7) (HYHKY)-4:485 ja 4:486 Alueen kehityshistoriallinen tarkastelu AK 8574

Ylöjärventie (LAMMINPÄÄ)-2020-(7) (HYHKY)-4:485 ja 4:486 Alueen kehityshistoriallinen tarkastelu AK 8574 Ylöjärventie 27 837-225(LAMMINPÄÄ)-2020-(7) 837-601(HYHKY)-4:485 ja 4:486 Alueen kehityshistoriallinen tarkastelu AK 8574 Elmar Baderman 1988: Lamminpään yhdyskunta syntyi 1900-luvun alussa Lamminkankaalle

Lisätiedot

Pyhäntä, Kajaani Piiparinmäki Tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnit 2013-2014 Yhteenveto

Pyhäntä, Kajaani Piiparinmäki Tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnit 2013-2014 Yhteenveto 1 Pyhäntä, Kajaani Piiparinmäki Tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnit 2013-2014 Yhteenveto Timo Jussila Tilaaja: Pöyry Finland Oy / Ramboll Finland Oy 2 Sisältö Kansikuva: Inventoinnit... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto 23.3.2017, Kemijärvi Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 19.5.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot