Pohjoisista valtarajoista valtakunnanrajoihin Voitto Valio Viinanen
|
|
- Ella Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjoisista valtarajoista valtakunnanrajoihin Voitto Valio Viinanen 1
2 Inarista Jäämereen johtavat valtarajat Isovuono eli Karlebotn Täyssinän raja (1595) Ruotsin ja Venäjän valtaraja Kallopää Paatsjoenniska Nammivaara Lapinkylien rajaa Inarinkylä Itä-Inari Näkymä Sovintovaarasta Ukon ylitse Inarijärvelle Nykyisiä pitäjänrajoja 2
3 Jäämereen johtava Ruotsin aluekäytävä Kun Täyssinän rauhan ehdot olivat tulleet eräiden johtavien hollantilaisten kartantekijöiden tietoon, niin varsin pian kiistanalainen yhteisalue merkittiin Ruotsin valtakuntaan kuuluvaksi kuten J. Hondius, A. Ortelius 1632, Von Norwegen vnd Schweden. Alkuperäinen kartta: Aineen kokoelma, Tornio Alkuperäinen kartta: Aineen kokoelma, Tornio. 3
4 Ruijan reitti Inarin Järvenpäästä Varangin Reisivuonoon Hilma Hastrup Eila Snellman Suomen valtio rakennutti 1890-luvulla Ruijan reitille Suolisjärven Järvenpäähän majatalon. Pororaito kulkee Inarissa muinaista Ruijan talvitietä Kyyneljärven jäällä; poroisäntä Emil Kaarret heinänajossa Järvenpään kentästä. Matkajänkä Etelä-Varangin Näätämön kylässä johtaa Reisivuonoon. Takana oikealla näkyy Näätämön kylän Palovaara Suomesta. Reisivuono tammikuun kaamoshämärässä. Väylä meren ulapalle johtaa tunturien välissä näkyvää sulaa pitkin. 4
5 Ennen tuntemattomia kivipyykkejä vanhalla Ruotsin ja Venäjän valtarajalla Ruotsin vallan aikana pystytetty kivipyykki Inarin Nammivaarassa 5
6 Valtarajan merkkiviittoja Koillis-Inarissa Hevospää Kohteen 1. ja 2. (Kallopäässä 2005) löysivät rajamiehet Jouni Liukkonen ja Pertti Sotaniemi, kohteen 3. (Pakanavaarassa) Jouni Liukkonen. 1 Kallopää Kallopään suuntaviisari osoittaa 30 km päässä näkyvän Nammivaaran kivipyykkiin. Näkymä Kallopään viittapyykiltä Pakanavaaraan 2 Kallopää Jouni Liukkonen tarkastelee 2005 Pakanavaarasta löytämäänsä vanhaa kivipyykkiä. Valtarajan merkki sijaitsee näköyhteydessä, noin 16 km etäisyydellä Kallopäästä. 3 6
7 Ruotsin ja Venäjän valtaraja johtaa Näätämöstä Varanginvuonon Pykeijaan (10) (9) Vanha kivipyykki Norjan Näätämön Urralás-tunturissa Näkymä Näätämön Urralás ta Pykeijan Urralás-tunturiin Jouni Liukkonen Jouni Liukkonen Urralás Oterneset eli Utternakin niemi Pykeijassa. A. V. Ervastin mukaan 1883 Pykeijassa tunnettiin siihen liittyvä rajaperinne. Pykeija Pertti Sotaniemi Pertti Sotaniemi 7
8 Urra-alkuiset (saamea) kivilatomusta merkitsevät paikannimet Taanassa, Uuniemessä ja Etelä-Varangissa. - Kohteet paikantuvat tavanmukaisesti muinaisille siita- ja valtarajoille 8 Saarihuiput, takana Urracohkka (8). Kandvikin pohjukkaa reunustavat Álda ja Álda-Ahkku - nimiset tunturimassiivit. Álda = uhripaikka. 9 Pykeijassa 10 Norjan Näätämössä Vanha kivipyykki Näätämön ja Paatsjoen kolttasiitojen muinaisrajalla Vätsärin selänteellä Norjassa 11 Urracohkka ~ Vardhaugen 6 Urralásis, Uuniemi, 7 Urracohkka, Uuniemi 8 Urracohkka, Uuniemi, 9 Urralás, Etelä-Varanki 10 Urralás, Etelä-Varanki, 11 Urracohkka, Etelä- Varanki, 12 Urracohkka, Etelä-Varanki, 13 Urralás, Etelä-Varanki Steinar Wikan 8
9 Lapinmaan jako 1751; Strömstadin rajasopimus Kesäisin Ruotsin Lapin asukkaat harjoittivat kalastusta ja laidunsivat porojaan Ruijan rannikolla. Vastavuoroisesti Norjan alamaisina ruijansaamelaiset saivat laiduntaa ja kuljettaa porojaan talvella Ruotsin Lapissa. Ruotsin vaatimukset Jäämeren rannikkoon jäivät lopulta sen verosaamelaisten oikeuksien varaan. Rajaneuvotteluissa Ruotsin tärkeimpänä tavoitteena oli varmistaa valtakunnalle toimiva Jäämeren-yhteys. Tanskan ehdoton vaatimus puolestaan oli edelleen pitää Ruotsi pois mereltä ja saada rajaksi Tenojoen vesistö. Tässä se onnistuikin. Ruotsi oli menettänyt suurvalta-asemansa suuressa Pohjan sodassa, eikä se saanut pidetyksi aluettaan Jäämereen asti, vaikka se viimeiseen saakka yritti tavoitella vielä Varangista valtamerisatamaa (Isovuono) itselleen. Lapinmaan yhteismaata alettiin nyt jakaa aikaisemmasta poiketen valtioiden valtaja voimapolitiikan lähtökohdista. Enää ei pidetty aikaisemman tavan mukaan perusteina lapinkylien keskinäisiä rajoja, vaan maiden välisiä valta- ja rajalinjoja yleensä vedettiin valtakuntien välillä kulloinkin vallinneiden voimasuhteiden mukaisesti. Strömstadin rajasopimus määritteli ensi kertaa historiassa rajankulun Lapinmaassa silloisen Tanska-Norjan ja Ruotsin välillä koko rajan matkalta eli aina etelästä Uumajan Lapista Tornion Lappiin ja Venäjän rajalle Golmmesoaiviin saakka. Erityisen tuhoisaa lapinkylien järjestykselle ja elämänmuodolle tulivat olemaan Jäämeren rannikon suuntaiset valta- ja valtakunnanrajat. Sulkeutuessaan ne kahlitsivat lapinkylät, jotka sen jälkeen eivät enää voineet harjoittaa ikivanhan tavan mukaan monipuolista luonnonvarojen käyttöä alueillaan. 9
10 Tanska-Norjan ja Ruotsin raja Tenojokeen Lapinkylien historialliset rajat Ylä-Lapissa 3 Inari. Maisema Jäkäläpäästä pohjoiseen 11 Vanhastaan Inarin lapinkylän nautinnat ulottuivat rajamaassa Inarijoen juoksuun asti. Strömstadin rajasopimuksen (1751) perusteella 1765 Ruotsin ja Tanska-Norjan raja määrättiin Tenojoen latvoilla seuraamaan Peltotunturista aloittavaa Rajajoen uomaa. 10
11 Ilmastotekijöiden merkitys sille, että Ruotsi menettää Koutokeinon alueen Kylmien ilmastojaksojen aikoina saamelaiset turvautuivat tavanmukaisesti vuodenkierrossa meren anteihin. Pitkään kestäneissä rajaneuvotteluissa 1740-luvulla norjalaiset käyttivät ilmastooloista johtuneita tekijöitä ja toisaalta Ruotsin heikkoutta taitavasti hyväkseen. He katsoivat muun muassa edukseen sen, että norjalaisruotsalaisen yhteisalueen lapinkylien asukkaat olivat maksaneet jo pitkään veroa ja kymmenyksiä Norjaan. 11
12 Kolmen valtakunnan rajapyykki Kilpisjärvellä Kilpisjärven kylä, Koltajärvi v Suomen valtuuskunnan edustaja, yli-insinööri Pekka Tätilä kolmen valtakunnan rajapyykillä. Kuvat Tätilän kokoelmasta. Rajapyykin Kilpisjärvelle pystyttivät Venäjä (edusti Suomea) ja Norja vuonna Ruotsi ei hyväksynyt rajasopimusta. Osalliseksi kolmen valtakunnan rajapyykkiin se tuli Vuoden rajankäynnistä Kilpisjärvellä rajakomissiossa Suomen edustaja, yli-insinööri Otto Savander kirjoittaa: 23. elokuuta [1897] saavuimme matkan päähän Koltajärven rannalle, missä rehevä lehtimetsä peitti leirin pohjoispuolella olevan Mallan etelärinteen.. Viimeinen eli kolmen valtakunnan pyykki tulee Koltajärveen. Sen paikka oli määritelty järven rannalle asetettujen pienempien pyykkien kautta. Järveen rakennettiin kivistä pieni saareke, johon kolmen valtakunnan pyykki N:ro 294 pystytettiin. Ruotsin puolelta ei ollut edustajaa, vaikka määräysten mukaan edustajan olisi pitänyt sieltä olla mukana. Nykyinen rajapyykki on vuodelta Suomen ja Norjan rajankäynnin valtuuskunnat kolmen valtakunnan pyykillä v Vas. Stefan Gustafsson Ruotsi, Trond Olav Vassdal (N), Matti Sandqvist (Suomi), Pekka Tätilä, Jarmo Ratia, Knut Ole Flåthen, John H. R. Naustdal ja Risto Nuuros. 12
13 Ruotsin ja Tanska-Norjan rajankäynti Kilpisjärveltä Pitsusmarastoon (läh. Golmmesoaivia) Inari, Peltotunturi. Rm Enontekiö, Possuvaara Tenosta etelään raja käytiin 1766 vanhaa Utsjoen ja Varangin lapinkylien rajaa rajamerkkeinä HARRIMATSKAIDI, POLMATTJAURI, WUOMAWARAST (nyk. Urroaivi) ja PITSUSMARAST. Rajaa ei voitu kiinnittää Golmmesoaiviin, joka kuului Venäjän intressipiiriin. Utsjoki, Nuorgam Rm. 343, Raja erkanee siinä, missä Skoarrajohka laskee Tenojokeen. Utsjoki, Urroaivi. Rm. 347, 1766 Wuomawarast ~ Vuomaavaara merkitsee peuranpyyntipaikka. 13
14 Lapinkylien vuodenkierrosta rajasulkuun Rm. 338, v. 1765, Fredrik 5. Enontekiö, Palokorsa, N-J. Sara Strömstadin rajasopimuksen mukaan saamelaisilla säilyi oikeus liikkua maasta toiseen. Lappekodisilli antaa tarkat säännökset saamelaisväestön oikeuksista jutaa puolin ja toisin uuden rajan yli toiseen valtakuntaan, Ruotsin saamelaisten kesäksi Norjaan, Norjan saamelaisten talveksi Ruotsiin. Lisma, koutokeinolaisten vanha porokylä Rajasulku (Venäjän ja Norjan kesken) 14
15 Suomen yhteys Ruotsiin päättyy Haminan rauhassa 1809 Suomen sota päättyi Ruotsin ja Venäjän solmimaan Haminan rauhaan; rauhansopimus allekirjoitettiin Ruotsin asema rauhanneuvotteluissa oli heikko. Mutta toisaalta sen pyrkimyksiä edisti Venäjän halu päästä nopeasti sopimukseen (Napoleonin uhka). Pohjoisessa raja jätettiin Tornionjokeen, vaikka venäläisten alkuperäinen, suomalaiseen asutukseen perustuva vaatimus oli vetää raja lännessä Kainuunjokeen (Kalix-) asti. Ruotsin Länsipohjan läänistä Venäjän keisarikuntaan tulivat Tornionlaakson pitäjien itäiset osat, Kemin Lappi sekä Tornion Lapin itäiset osat (1766 käytyä) Norjan rajaa vasten Nykyisen Enontekiön KOLTAPAHDASTA Utsjoen itäiseen rajapisteeseen PITSUSMARASTOON (rm. 348) eli käytännössä Golmmesoaiviin asti. Suomen ja Ruotsin rajankäynti Osakopio kartasta: Hermelin, S. G. 1797, Charta öfver Wästerbottn och Svenske Lappmarcken. Karttakeskus 15
16 Venäläis-norjalaisen yhteisalueen jako 1826 The Russian dominions In Europe Reduced chiefly, from the great Map of Russia, in 107 Sheets. Kartan on piirtänyt ja translitteroinut L. Hebert; kaiverrus: Thomson & Hall. London Julkun kokoelma, Haukipudas. Lapinmaan suuri, kolmen kuninkaan yhteisveromaa oli supistunut Knäredin rauhan (1613) jälkeen enää kolmea ortodoksista kolttasiitaa käsittäväksi venäläis-norjalaiseksi yhteisalueeksi, Fællestistrikter. Ruotsin ja Venäjän eli kahden kruunun yhteisveroalueet siirtyivät kaikki Suomen sodan jälkeen Haminan rauhassa 1809 Venäjän haltuun. Aluksi niitä verottivat sekä Venäjä että Suomi, mutta vuodesta 1814 lähtien sieltä kantoivat veroja yksinomaan enää Suomen viranomaiset. Yhteisalueella Näätämön, Paatsjoen ja Petsamon koltilla oli lapinkylissään laaja, itsenäinen kyläkokouksien käyttämä päätösvalta. Hallinnollisesti kolttasiitat kuuluivat Venäjään, Arkangelin kuvernementin Kuolan piiriin, jonka aluehallintoon myös koltat valitsivat siitan kokouksen päätöksellä edustajansa. Näätämö ja Paatsjoki olivat kuitenkin maksaneet 1600-luvulta lähtien enemmän veroa Tanskan kuninkaalle, kuin Venäjän tsaarille luvulla yhteisalueen kolttasaamelaiset yrittivät päästä vapaaksi Norjalle suoritettavasta verosta. 16
17 Rajaviittoja Ruotsin Länsipohjan rajalla 1700-luvulta Abiel Rauhala osoittaa Jerisjärvellä kivilatomuksesta viittapaalun reikää. Inarin Suolisvuonon pohjassa ehyenä säilynyt viittapyykki. Ruotsille, joka ei ollut kyennyt saavuttamaan Strömstadin rajasopimuksessa tavoitteitaan, tuli intressi puolustaa jäljellä olevaa osaa Täyssinän rauhassa saavuttamastaan pohjoisesta valtaetupiiristään sekä Tanska-Norjaa että Venäjää vastaan. On täysin loogista, että Ruotsi merkitsi luvun loppupuolella maastoon yksipuolisesti valtaalueensa rajaa Golmmesoaivista lähtien venäläisnorjalaista yhteisaluetta vasten. S. G. Hermelin 1797 Vastaavalla tavalla Ruotsi viitoitti Länsipohjassa vanhaa Lapin rajaa ainakin Jerisjärveltä etelään, todennäköisesti myös Inariin päin Vaskojoen latvoille. 17
18 Ruotsi-Norjan ja Venäjän rajankäynti 1826 LR/Jyrki Ojala Golmmesoaiviin rakennettiin suuri kivipyykki. Rajamerkin sydänkiveen hakattiin Venäjän tsaarin Nikolai I nimikirjaimet ja vaakunamerkki, vastaavasti toiselle puolelle tuli Ruotsi- Norjan kuninkaan Carl XIV Johanin tunnus, etunimen kirjain C, järjestysluku XIV ja kruunuvaakuna, ja näiden alle sydänkiven molemmille puolille kaiverrettiin vuosiluku 1826 ja pyykin numero 349. Pietarin sopimuksen mukaisesti rajankäynti toimitettiin maastossa kesällä Rajaa vedettiin Golmmesoaivista etelään. Lähtöpisteen jälkeen Näätämön alueelle pystytettiin neljä rajapyykkiä, joiden numerointi on edelleen sama. Rajapyykki n:o 350 GUELLEBASTAMVARA, 351 BOLOM-OIVE Palovaara Näätämöjoen eteläpuolella, 352 DOBBELJAURE ja 353 REISA-GORA. Näillä viidellä rajapyykillä valtuuskunnat määrittelivät 60 kilometriä rajaa Näätämön lapinkylän halki Golmmesoaivista Rajapäähän. Ruotsi-Norjan ja Venäjän rajasopimuksessa ei otettu huomioon Strömstadin sopimuksessa mm. suomensaamelaisille määriteltyjä oikeuksia ja etuja yhteisalueella, mutta ruijansaamelaiset jatkoivat edelleen suurten porolaumojensa laiduntamista Suomen puolella. Suomen ja Norjan väliset pitkään jatkuneet, tuloksettomat neuvottelut olivat edelleen jumittuneina, kun v Venäjän keisari Nikolai I määräsi rajasulun, mikä tuli samana vuonna voimaan molemminpuolisena. 18
19 Piirteitä Ruotsi-Norjan ja Venäjän rajankäynnistä Suomen ja Norjan rajaa käytiin Rajapäästä Rm. 353 ennen tuntematonta linjaa Rajavaaraan ja edelleen Paatsjoen Nautsiin, johon pystytettiin Rm Tällä osuudella raja kiinnitettiin pyykittämättä ennen tuntemattomilla rajapaikannimillä. Näin liitettiin Norjaan Surnupäistä (Tsjaarnevara) lähtien Itä-Inarin kyläalueelta Paatsjokeen rajautuva Norjanniemi. Rajankäynnin raportissa todetaan, että Venäjän ja Suomen raja on kohtaava Muotkavaarassa, joka sekin oli ennen tuntematon rajapaikka. Venäjän ja Norjan raja käytiin Paatsjoella Boris Gleb'in kirkolle ja sieltä tunturiselänteen ylitse Paatsjoen ja Petsamon kolttakylien siitarajalle Jaakopinjoelle (Grense Jacobselv). Venäläis-norjalaisen yhteisalueen rajankäynnissä määrätyt rajamerkit ja rajapaikat Golmmesoaivista Paatsjoen suulle asti. Piirros vesistökarttaan: Steinar Wikan, Norja. 19
20 Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän rajankäynti vanhalla Lapin rajalla Ruotsin vallan perintönä Suomen ja Venäjän raja oli epäselvä, mistä aiheutui riitaisuuksia raja-alueella. Vuonna 1829 Suomen ja Venäjän välillä ryhdyttiin rajankäyntiin. Hallitsijan ja Suomen senaatin ohjeiden mukaan raja oli vedettävä Oulun läänin ja Arkangelin kuvernementin välille Maanselästä Paatsjoelle Norjan rajaan. Täyssinän rajasopimuksen mukaisesti rajan tuli noudattaa Lapin rajaa. Toimitus aloitettiin Lapin rajalla Kuusamon Näränkövaarasta. Rajankäyntiä jatkettiin seuraavana kesänä 1830 Kuolajärven itäisimmästä pisteestä Watimeoivi, jonne pystytettiin rajapyykki N:o 84. Seuraavina rajapaikkoina olivat mm. Nuortti- ja Korvatunturi, Talkkuna- ja Suorsapää sekä Konnostunturi. Sieltä rajaa käytiin Hänen Keisarillisen Majesteetin armollisesti määräämälle päätepisteelle N:o 94 Mutka-Waaraan (Muotkavaara) Kartassa osoitetaan pisteviivalla nykyinen valtakunnanraja Paatsjoella poikettiin rajankäynnissä vanhalta Inarin rajalta, kun siellä leikattiin Nautsin kulma Inarista Norjan ja Venäjän hyväksi. Tällä tavalla siis vuosina 1826 ja 1830 toimeenpantujen rajankäyntien tuloksena Venäjä sai vietyä rajan Nautsissa Paatsjoen poikki Muotkavaaraan ja sille tuli vanhastaan Inariin kuulunut Rajakoski. 20
21 Inarin itärajan kehitysvaiheet vuoteen 1920 Kolmen valtakunnan rajapyykki Muotkavaarassa 1898 nähtynä Venäjän sektorilta. Rajan kunnostajia Suomesta, Norjasta ja Venäjältä. Kuva E. Wessel; Steinar Wikanin kokoelma, Norja. Pohjakartta: Wikan, Steinar 1995, Grensebygda Neiden. Täydennetty (VVV): Viinanen, Voitto Valio 2002, Inarin rajahistoria I. 21
22 Virheellistä karttatietoa Suomen ja Norjan rajasta Suomen rajavaltuuskunta komissiomaanmittari A. Berger, taloustirehtööri Nils Ekströmin ja tullihoitaja Hildebrand eivät ehtineet määräajassa rajankäyntiin Golmmesoaivin ja Paatsjoen väliselle osuudelle. Ilmeisesti komissiomaanmittari Berger määritteli rajan ja sen kiintopisteet Suomen karttatiedostoon Hermelinin kartan mukaisesti vanhalle Ruotsin rajalle. Norjan vastainen raja merkittiin Koillis-Inarista Suomen karttoihin liikaa länteen siten, että Rajapää sijoittui Länsipohjan lääninrajan pisteeseen Semekurttaan, lähelle Sevettijärveä. Rajapään virhepoikkeama karttakoordinaatistossa oli 22 km. Kului 70 vuotta ennen kuin Suomen ja Norjan valtakunnanraja saatiin kartoitettua rajankäynnissä. Silloin oltiin tyytyväisiä rajankäynnin tuloksiin: J. E. Rosberg, joka oli Helsingin yliopiston ensimmäinen maantieteen professori, kirjoitti näin: Vertailtaessa vanhoja, ennen vuotta 1896 julkaistuja, sekä uudempia karttoja toisiinsa näkee, että Koillis-Inari on saanut melkoisen lisäyksen 98 km² maata Ruijan kustannuksella. Lapin Tiepiirin kokoelma. Suomen suuriruhtinaskunnan pohjoisosa; Georg von Alfthanin hydrografinen kartta vuodelta Alfthanin kartassa Suomen ja Norjan raja on edelleen Koillis-Inarin kohdalla työntyneenä liikaa länteen, ja Inarijärven muoto on taantunut siinä Wahlenbergin kartan mukaiseksi toimitetussa rajankäynnissä Suomen ja Norjan rajaseutu kartoitettiin, ja Suomen karttakuva saatiin Koillis-Inarissa kohdalleen (Osakopio yleiskartasta A4). 22
23 Inarin Paatsjoen alueluovutus 1947 Neuvostoliitolle 1947 luovutettu Niskakosken Jäniskosken alue. Kartta v:lta Neuvostoliiton vaatimusten perusteella 1947 Suomen valtio luovutti sille 1,3 miljardin markan osahyvityksenä noin kuuden miljardin markan arvoisiksi lasketuista ns. saksalaissaatavien korvaussummasta Rajakosken lähelle ulottuvan Inarin Paatsjoen alueen ja Inarin vesivoiman. Paatsjokea ympäröivän 176 neliökilometrin maa-alueen lisäksi Neuvostoliitolle luovutettiin Suomen valtionvaroin jälleenrakennettu Jäniskosken vesivoimalaitos ja Niskakoskeen rakennettu säännöstelypato. Inarista luovutetulla alueella Paatsjoessa oli viisi muutakin koskea. J.O. Söderhjelm 1970, Kolme matkaa Moskovaan. Paatsjoki kääntää uomansa Virtaniemen taakse Venäjällä. Ennen sotia Virtaniemen matkailumaja Inarissa oli kansainvälinen matkailun ja urheilukalastajien tukikohta. Englantilaiset perhokalastajat luokittelivat Paatsjoen yläjuoksun forellin onginnassa Euroopan parhaaksi joeksi. 23
24 Kiitokset kenttätyön onnistumisesta Lapin rajavartiosto/ivalon rajavartioalue Raja-Joosepin, Virtaniemen, Näätämön ja Nuorgamin rajamiehet Rovaniemen vartiolentue rajalentäjät Kansanperinteen tallentajat Nellimin, Näätämön, Vätsärin, Sallivaaran, Kuivasalmen, Pokan poromiehet 24
Pähkinäsaaresta rajat kolmen kuninkaan Lapinmaahan Ruotsin itärajan synty Suomessa ja Lapinmaassa
Pähkinäsaaresta rajat kolmen kuninkaan Lapinmaahan Ruotsin itärajan synty Suomessa ja Lapinmaassa Teksti, kuvat ja editointi: Voitto Valio Viinanen - VVV Esitelmiä verkossa Inarin, Kittilän, Sodankylän
LisätiedotVuosilustot ilmastohistorian tulkkina. Miten ilmastotekijät vaikuttivat pohjoisten lapinkylien vaiheisiin?
Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina. Miten ilmastotekijät vaikuttivat pohjoisten lapinkylien vaiheisiin? Teksti, kuvat ja editointi: Voitto Valio Viinanen VVV; METLA/Mauri Timonen www.voittoviinanen.com
LisätiedotSuomen ja Norjan valtakunnanraja Vuoden 2000 rajankäynti
46 Suomen ja Norjan valtakunnanraja - Vuoden 2000 rajankäynti Maanmittaus 78:1-2 (2003) Saapunut 6.5.2003 Hyväksytty 19.8.2003 Suomen ja Norjan valtakunnanraja Vuoden 2000 rajankäynti Pekka Tätilä Maanmittauslaitos
LisätiedotRUSKAMATKA NELJÄN KANSAN MAISEMIIN , 3 PÄIVÄÄ
www.matkarasti.fi RUSKAMATKA NELJÄN KANSAN MAISEMIIN 13.-15.9.2019, 3 PÄIVÄÄ Ruskamatkamme suuntaa Varangin vuonolle; Pykeijaan ja Kirkkoniemeen. Perehdymme oppaan johdolla alueen historiaan ja nykypäivään,
LisätiedotPähkinäsaaresta rajat kolmen kuninkaan Lapinmaahan
Pähkinäsaaresta rajat kolmen kuninkaan Lapinmaahan Ruotsin itärajan synty Suomessa ja Lapinmaassa Esitelmiä verkossa Inarin, Kittilän, Sodankylän ja METLAN (Lustiag) sivuilla. Haku: Lapin rajahistoria;
LisätiedotSodankylän ja Kittilän lapinkylien välisen siitarajan selvitys
Sodankylän ja Kittilän lapinkylien välisen siitarajan selvitys Kemin Lapin Sodankylän ja Kittilän lapinkylien rajahistoriaa ja kulttuuriperinnettä teoksessa Studia Historica Septentrionalia 50/2006 Voitto
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 108/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiden Suomen ja Norjan välisen valtakunnanrajan vuonna 2000 suoritetussa rajankäynnissä todettujen rajalinjan muutosten hyväksymisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotMistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?
Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Lapinkyläjärjestelmä Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Valtiovallan suhde Lapinmaahan ja saamelaisiin Pohjoisten kuntien isojaot Yhteenveto Arvo
LisätiedotALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu
LisätiedotInari - Saariselkä. Inari-Saariselkä Matkailu Oy
Inari-Saariselkä Matkailu Oy Saariselän sijainti ja yhteydet Sijainti 250 km pohjoiseen napapiiriltä (valtatie 4) 200 km etelään Jäämereltä 25 km etelään Ivalon lentokentältä 260 km Rovaniemen rautatieasemalta,
LisätiedotKYMMENEN TARINAA KIVESTÄ
YHTEINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖMME ESILLE - KYNÄ JÄTTÄÄ JÄLJEN KYMMENEN TARINAA KIVESTÄ Kiven monta perinteistä käyttötarkoitusta EEVA PUUSTJÄRVI YHTEINEN KULTTUURI- YMPÄRISTÖMME ESILLE - KYNÄ JÄTTÄÄ JÄLJEN
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotStruven jäljillä vaeltaen Stuorrahanoaiville
Struven jäljillä vaeltaen Stuorrahanoaiville ja Maija-Liisa Seppälä Vanhaa keinoa ja polkutietä Lavivaaran ja Syväjärven välillä. Karttakeskus Oy, Lupa L9164/11 Vaelsimme maanmittari ja maantieteilijä
LisätiedotInarin kunta, Piiskuntie 2, Ivalo puh (016) , faksi (016)
Miksi ja miten Paatsjoentie pysäytettiin Seminaari 8.10.2011 Skogfoss/Svanvik Reijo Timperi kunnanjohtaja Tieyhteyden tausta Tieyhteys katkesi Petsamon menetykseen Heti sodan jälkeen yritettiin tieyhteyttä
LisätiedotJUHTA Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta
JHS 177 Paikkatietotuotteen määrittely Liite 2 Hallinnollisen jaotuksen XML skeema Versio: 1.0 Julkaistu: 21.10.2010 Voimassaoloaika: toistaiseksi Hallinnollinen jaotus esimerkin UML luokkakaaviosta johdettu
LisätiedotSuomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
Lisätiedot2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy
Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi
Lisätiedotluonnosta kumpuavia tuoksuja ja syömään suoraan metsästä ja vedestä.
HILJENNÄ OLET PERILLÄ UTSJOELLA Tervetuloa Utsjoelle Suomen ainoaan saamelaisenemmistöiseen kuntaan! Utsjoen saamelaiskylissä on luontevaa hiljentää tahtia pysähtyä hengittämään vapaasti, haistelemaan
LisätiedotReittiopas. Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun. Rauno Huikari
Reittiopas Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun Rauno Huikari Alkusanat Reittioppaan tarkoituksena on esittää ymmärrettävässä ja helposti luettavassa muodossa Hämeen Härkätien reitti valmistusajankohdan kartoilla.
LisätiedotRatayhteysselvitys Sodankylä Kirkkoniemi osana Pohjois Lapin maakuntakaavaa. MRL päivät, Levi Pirkka Hartikainen Sitowise Oy 30.8.
Ratayhteysselvitys Sodankylä Kirkkoniemi osana Pohjois Lapin maakuntakaavaa MRL päivät, Levi Pirkka Hartikainen Sitowise Oy 30.8.2018 2 Jäämerenrataa suunniteltiin jo 1920 luvulla 3 Selvitystyön taustalla
LisätiedotSeppo J. Partanen, puh. 050 5121951 ja sähköposti seppo.partanen@pp6.inet.fi
Pyrimme kokoamaan SMYn vanhoista postikorteista kokonaisuuden, joka palvelee syntyvää Matkailumuseoverkostoa niin tutkimuksen kuin tiedonhankinnankin kannalta. Alle on listattu tiedossa olevat kortit ja
LisätiedotPorvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta
Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri
Lisätiedotaikana tai vähän ennen sitä. 25 vuoden takaiset rajakarttalehdet olivat 1:50 000 -mittakaavassa. Nyt jokirajaosuuden
Kuva 1. Kuvassa karttalehtien indeksi ja sen alapuolelle siirrettynä vastaavat ilmakuvat, yhteensä 411 kuvaa. Suomen ja Norjan välisen vuoden 2000 rajankäynnin kartasto valmistettiin Maanmittauslaitoksen
LisätiedotSAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus -
SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - Oik. kand. Heikki J. Hyvärinen Saamentutkimuksen seminaari Levillä 30.9. 1.10.2010 1 NYKYINEN TILANNE JA KYSYMYKSIÄ
LisätiedotSuomen ja Norjan välinen rajatulliyhteistyö
THT N:o 59/2000 Suomen ja Norjan välinen rajatulliyhteistyö Jäljempänä julkaistaan uusi Tullihallituksen päätös rajatulliyhteistyöstä Suomen ja Norjan välillä. Päätöksen 2 on asiasisällöltään uusi. Pykälä
LisätiedotRajankäyntiselitelmä. Toimitusnro Rajankäynti kiinteistöjen välillä. Käyty rajamerkkien. Säilytysnumero. Väli (m) (ks.
1(6) Rajankäynti kiinteistöjen välillä Toimenpiteen peruste Rajamerkkiväli Toimenpide on suoritettu Huomautuksia Karttaosa Kiinteistö Rajat käydään kiinteistön 698-871-1-2 Rautatiealue ja seuraavien kiinteistöiden
Lisätiedot2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy
Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja
LisätiedotRAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009
RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotTampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...
LisätiedotNokia Harjuniityn osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Nokia Harjuniityn osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Havaintoja... 3 Kartat... 6 Kansikuva:
LisätiedotSipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotSaamelaiset ja Saamenmaa kartalla
Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset
LisätiedotRajankäyntiselitelmä. Toimitusnro Rajankäynti kiinteistöjen välillä. Käyty rajamerkkien. Säilytysnumero. välillä
1(6) Rajankäynti kiinteistöjen välillä Toimenpiteen peruste Rajamerkkiväli Toimenpide on suoritettu Huomautuksia Karttaosa Kiinteistö Rajam. maastossa Nautinta Muu Säilytysnumero Käyty rajamerkkien välillä
Lisätiedot3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum
Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 25.6..2014 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotMAANHANKINTA JA -MYYNTI SEKÄ MAAOMAISUUS
MAANHANKINTA JA -MYYNTI SEKÄ MAAOMAISUUS Vuosittain: 2010-2016 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2016 MAANHANKINTA 2016 MAAOMAISUUS 31.12.2016 Maanhankinta
LisätiedotKokeeseen tulevat aiheet
Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset
LisätiedotSUOMI Graafinen ohjeistus
SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta
LisätiedotVäkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)
indeksin kehitys Lapin seutukunnissa 1994-30.6.2014(e) 110,0 105,0 indeksi v. 1994 = 100 indeksi 30.6.2014 Rovaniemen seutu; 104,6 100,0 95,0 90,0 85,0 Tunturi-Lappi; 90,6 Kemi-Tornio; 90,3 LAPPI; 89,8
LisätiedotSUOMI Graafinen ohjeistus
SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inarissa on seitsemisentuhatta vahvaa persoonaa. Oletko sinä seuraava? Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
LisätiedotArvoisa valtion työntekijä,
Arvoisa valtion työntekijä, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen selvityksen saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
LisätiedotSuomen ja Norjan välisen porojen esteaidan sekä Kaamasen koetarhan kartoitus mobiilia GISteknologiaa
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 294 Mauri Nieminen Pentti Törrönen Suomen ja Norjan välisen porojen esteaidan sekä Kaamasen koetarhan kartoitus mobiilia GISteknologiaa käyttäen Helsinki 2003 Julkaisija Riista-
LisätiedotTammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila
1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3
LisätiedotOHCEJOGA GIELDA UTSJOEN KUNTA
OHCEJOGA GIELDA UTSJOEN KUNTA UTSJOEN KUNNAN ESIINNOSTOJA ESITYKSEEN - VARSINAISET KIRJALLISET LAUSUNNOT JA ASIANTUNTIJALAUSUNTO ON ANNETTU LISÄKSI ERIKSEEN Vaatimukset Lohikantojen suojelu on ensiarvoisen
LisätiedotAdolf Erik Nordenskiöld
P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik
LisätiedotIkaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...
Lisätiedot2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy
Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja
LisätiedotNUORTEN POROTALOUDEN- JA MUIDEN LUONTAISELINKEINONHARJOITTAJIEN ALOITUSTUKI
NUORTEN POROTALOUDEN- JA MUIDEN LUONTAISELINKEINONHARJOITTAJIEN ALOITUSTUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Vuosittain: 2007-2016 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia
LisätiedotKALASTUKSEN VALVONNAN TOTEUTUS INARILLA. Inarin kalastusalueen isännöitsijä Hannu Paananen
KALASTUKSEN VALVONNAN TOTEUTUS INARILLA Inarin kalastusalueen isännöitsijä Hannu Paananen Kalastusalueen vedet Inarin kalastusalue käsittää Inarin kunnan, jossa on noin 7000 asukasta. Alueen pinta-ala
LisätiedotPASVIK INARI YHTEINEN LUONTO JA HISTORIA
PASVIK INARI YHTEINEN LUONTO JA HISTORIA PAATSJOEN INARIN ALUE Karun erämaaluonnon halki kulkeva vehreä Paatsjokilaakso ulottuu Inarijärveltä Barentsinmerelle. Norjan ja Venäjän rajalla mutkitteleva jokilaakso
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015
Lisätiedot7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj.
MAA- JA METSÄTALOUS MINISTERIO 06. 2013 Inarin Manttaalikunta Yrjö Mattila Haapalaaksontie 2 99800 Ivalo man 20.6.20 13 HARE MMM 922 Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalastus
LisätiedotKUUSAMO TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2017
Kuusamon kaupunki KUUSAMO TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2017 Laatinut FM Kalle Luoto Kuusamo Arkeologinen inventointi SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 3 Perustietoa inventointialueesta...
LisätiedotLausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä
Laurila, A & Saarinen, E & Saarinen, H Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Kartan lähde: Jouni Kitti, Saamelaiset eilen ja tänään. 1 Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Työryhmän
LisätiedotKalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.
M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015
Lapin liitto 6.11.2015 LÄHDE: Tilastokeskus Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n
LisätiedotEHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi LAPELY/29/07.02/2011 Lappi 07.10.2011 EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Tausta (Lapin ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta
LisätiedotArkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella
Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2009 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Liitteet Kartta 1. Esitys tuulipuiston
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotKouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen
LisätiedotLUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2
1 LUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2 Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus 2004 Timo Jussila ja Tapani Rostedt 2 Sisältö: Maastokarttaote... 2 Perustiedot... 3 Abstrakti... 3 Kaivaus... 3 Yleiskartta 1:500...
LisätiedotPISTOHIEKAN MUINAISJÄÄNNÖKSET
1 PISTOHIEKAN MUINAISJÄÄNNÖKSET Timo Jussila, Mikroliitti Oy (email: Mikroliitti@dlc.fi, p: 0400-530057) Tutkimukset tehty vuosina 1994-1995 Puumalan kunnan kustannuksella, Puumalan muinaisjäännösten merkinnän
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotSelkokartat Pohjoismaat ja Baltia
Selkokartat ohjoismaat ja Baltia Selkokartat - ohjoismaat ja Baltia Tekijä:... Tuija iili-jokinen Kuvitus:...Jussi Koskela Asiantuntijakonsultointi:...Ilkka skola Taitto ja kansikuva:...jussi Koskela Kustantaja:...Valteri-koulu
LisätiedotSUOMEN KIRKONARKISTOJEN MIKROFILMIT
SUOMEN KIRKONARKISTOJEN MIKROFILMIT ALATORNIO Rippikirjat 1750-1799 IK 203 " 1780-1828 IK 204 " 1819-183 IK 205 " 1826-1851 IK 206 " 1845-1868 IK 207 " 1859-1868 IK 208 Lastenkirjat 1860-1880 Syntyneet
LisätiedotAlueelliset vastuumuseot 2020
Alueelliset vastuumuseot 2020 Nelimarkka-museo Porvoon museo HAM Helsingin taidemuseo Helsingin kaupunginmuseo Hämeenlinnan kaupunginmuseo Hämeenlinnan taidemuseo Joensuun museot Jyväskylän museot Kainuun
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
LisätiedotOmaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja
Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotKUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002
1 KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002 Timo Jussila Mikroliitti Oy Kustantaja: Pohjois-Savon Liitto
LisätiedotKALASTUSILTA UTSJOELLA Pekka A. Keränen
KALASTUSILTA UTSJOELLA 21.6.2016 Pekka A. Keränen 1. Ylä-Lapin kalastuslupa (KaL 10 1 mom) 10 Oikeus Ylä-Lapin kalastuslupaan Henkilöllä, jonka kotikuntalain (201/1994) 2 :ssä tarkoitettu kotikunta on
LisätiedotTEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA. Utsjoen kunnan keskus sijaitsee tunturien välissä. Tenojoki virtaa kunnan ja valtakuntien rajana. 22 PALOKUNTALAINEN 77
TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA Utsjoen kunnan keskus sijaitsee tunturien välissä. Tenojoki virtaa kunnan ja valtakuntien rajana. 22 PALOKUNTALAINEN 77 Utsjoen kunnassa on kaksi palokuntayhdistystä: Utsjoen
LisätiedotSEVETTIJÄRVEN ASUTUSMAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue
SEVETTIJÄRVEN ASUTUSMAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kunta: Inari Pinta-ala: 8 369,2 ha Maisemaseutu: Inarijärven seutu
LisätiedotLapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen
Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan
LisätiedotValkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila
1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
27.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
LisätiedotMAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA
MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA Vuosittain: 1999-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA 2000-2015 2000-2001 2002-2010
LisätiedotCASH360 rahankäsittelyn palvelukokonaisuus
Voimakas luonnostaan CASH360 rahankäsittelyn palvelukokonaisuus Kysy lisää. Elinkeinoyhtiö InLike Oy Toimitusjohtaja Janne Seurujärvi janne.seurujarvi@inlike.fi +358 50 5122518 Inarin kunta Kunnanjohtaja
LisätiedotRAJANKUVAUS Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välisestä valtakunnanrajasta
Liite Pöytäkirjaan Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan kulun kuvauksesta RAJANKUVAUS Suomen tasavallan ja Venäjän federaation
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotVihti Hyötiönnummi muinaisjäännöksen arkistoselvitys 2013
1 Vihti Hyötiönnummi muinaisjäännöksen arkistoselvitys 2013 Johanna Stenberg Tilaaja: Vihdin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 6 Arkistoselvitys... 7 Tulos... 7 Lähteet... 8 Muinaisjäännöstiedot...
LisätiedotJoutseno Mielikonoja Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009
1 Joutseno Mielikonoja Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009 ver. 1 Timo Jussila Aivar Kriiska Tapani Rostedt 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Abstrakti... 2 Tutkimus... 2 Sijaintikartat... 4 Yleiskartta...
LisätiedotKaavi Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Kaavi Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Kaavin kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 3 Muinaisjäännös...
LisätiedotLIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
LisätiedotNokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nokian Tottijärven Kirkonkylän vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö: Kansikuva:
LisätiedotNILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005
1 NILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila Kustantaja: Nilsiän kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta... 3 Tutkimusalueen rajaus... 4 Valokuvia...
LisätiedotLausunto Tenon sopimuksen voimaansaattamislain HE:stä (239/2016 vp)
Lausunto Tenon sopimuksen voimaansaattamislain HE:stä (239/2016 vp) Nuorgamin osakaskunta Outakosken osakaskunta Utsjoen kirkonkylän yhteisen veden osakaskunta Veahčaknjárgan osakaskunta Utsjoen kalastusalue
LisätiedotSivustolle 17.7.2015 tehdyt muutokset:
Sivustolle 17.7.2015 tehdyt muutokset: Seuraava materiaali on lisätty sivustolle 17.7.2015: Hakemistoon KARTAT/Geologiset kartat: *"Johdettu" maaperäkartta 1:10.000 Halikko 1967 *Kallioperäkartta 1:100.000
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotV u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011
LisätiedotOlemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotKemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017
Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna
LisätiedotTervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu KALASTUSRETKELLÄ JÄÄMERELLÄ
SAUNASEURA 17.9.2012 1/17 KALASTUSRETKELLÄ JÄÄMERELLÄ SaunaMafia ry:n hallituksen yksityinen perinneretki Lappiin ja Norjaan. AIKA: Su 9. - La 15.9.2012 PAIKKA: NUORGAM SaunaMafia ry:n hallitus Nuorgamin
Lisätiedot