Sodankylän ja Kittilän lapinkylien välisen siitarajan selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sodankylän ja Kittilän lapinkylien välisen siitarajan selvitys"

Transkriptio

1 Sodankylän ja Kittilän lapinkylien välisen siitarajan selvitys Kemin Lapin Sodankylän ja Kittilän lapinkylien rajahistoriaa ja kulttuuriperinnettä teoksessa Studia Historica Septentrionalia 50/2006 Voitto Valio Viinanen Inarin rajahistoria II Inarin eteläiset ja läntiset rajat, tarkentuvat pohjoiset valtarajat sekä Suur-Sodankylän lapinkylien historialliset rajat Foto: Voitto Valio Viinanen Linkit: Inarin rajahistoria Kittilän rajahistoria Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys Metla Yksityiskohtainen lähdeluettelo esityksen viitteisiin teoksessa Inarin rajahistoria II. 1

2 Rahoitusta ja toimintatukea rajahistoriatutkimukseen Inarin, Sodankylän ja Kittilän kunnat Kustantaja: Pohjois- Suomen Historiallinen Yhdistys. Kirjatilaukset: Oulun yliopisto, Historian laitos, PL 1000, FI Oulun yliopisto. Fax: Asiantuntijatiimi: Kyösti Julku Heikki Kirkinen Olavi Korhonen Mauri Timonen Christian Carpelan Pekka Tätilä Steinar Wikan Samuli Aikio Ilmari Mattus Työn tieteelliset tarkastajat: Kaisa Korpijaakko-Labba Pekka Sammallahti Tutkimus-yhteistyötä: Metla Rovaniemen ja Kolarin tutkimusyksiköt 2

3 Sodankylän ja Kittilän välinen siita- eli lapinkyläraja kävi Kumputunturin ylitse Rajana Sotka- ja Jeesiöjärven vedenjakaja Esityksessä vertaillaan tutkimustuloksia siitarajasta myös Lapin maaoikeustutkimukseen. Kumputunturi Kittilän entisen Rastin kylän Kuivasalmesta nähtynä. 3

4 Rajaperinteeseen viittaavia paikannimiä ja muistotietoa Kelontekemässä Samuli Paulaharjun muistiinmerkitsemän kansanperinnetiedon mukaan Kelontekemäjärven eteläpäässä on Noitakallio. Seidalla muinoin noidat lauloivat itsensä loveen. (Paulaharju 1932; Viinanen 2006) Iso Mustavaara Nunara eli Säynäjävaara Kumputunturi Saijansaari Kelontekemäjärven (vanh. Kellontekemä ) Saijanniemen edustalla Kittilässä. Paikannimi on vääntynyt saamen kielen seitaa merkitsevästä sanasta sieidi. Saaren kalliokumpu on perinteestä tunnettu Noitakallio, siitä vasemmalla näkyy Saijan- eli Seitakivi. Sodankylän ja Kittilän lapinkylien muinaisraja suuntasi järven halki Nunaraan (nyk. Säynäjävaara) ja sieltä Kumputunturiin. 4

5 Perinteen, murresanojen ja paikannimien tallentajia Jalmari Tammela,, synt. 1922; isoisän isä Pekka Kyrö ~ Molkojärvi Kittilän Kallosta. Tammelan mukaan heidän sukunsa on Pohjanmaan lähtöjä kuten kaikki Kyröt täällä, Tammela totesi. Tällaisia raavaita viikinkejä sukumme miehet ovat, hän sanoi. Tammela on ansioitunut paikannimien ja murresanojen kerääjä. Hän on muun muassa toimittanut Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle yli paikallisen murresanan kokoelman. Seudulla on ollut lukuisia muitakin perinteen ja nimistön tallentajia kuten esimerkiksi Yrjö L. U. Niemelä, Ounasjoen maa -kirjan (1989) kirjoittaja. Tammela on myös mineraali- ja malmikivien tuntija, jolla on kivivasara ahkerassa käytössä. Tässä hän tarkastelee Saijanniemen venevalkamapenkan kivien olemusta. 85-vuotis Tammela pitää edelleen lämpimänä kotitilansa Lassilan taloa Kelontekemässä. 5

6 Sodankylän ja Kittilän rajalla Kelontekemä oli karjalaisten muinainen erä- ja verojärvi Kittilä, Kelontekemäjärvi Vuollin rannasta Karjalaisten ja Novgorodin perintöä on se, että Venäjä kantoi veroa Kittilästä kolmelta (3) jouselta, 1608 enää yhdeltä (1). Vuonna 1612 Kittilä oli yksinomaan Ruotsin verottama. Sodankylä ja muut Kemin Lapin kylät olivat Ruotsin ja Venäjän verottamia lapinkyliä. Näiden lisäksi Inari oli kolmen kuninkaan yhteisesti verottama. Vuonna 1603 Kemin Lapissa jousiveroluku Venäjälle oli yhteensä 42 jousta. Sodankylässä ja Inarissa oli 9, Sompiossa kolme (3) ja Kittilässä yksi (1) jousenmaa, joista kussakin oli kahdesta kolmeen pyyntimiestä. T. I. Itkosen mukaan Jousikunnan muodosti tietty määrä mieskuntoisia henkilöitä, jotka suorittivat yhtä paljon, ikään ja omaisuuteen katsomatta. Jouset olivat alkujaan varmaan tarkoittaneet veroa maksavia, metsästystä harjoittavia lappalaisia, jotka omistivat perhealueita eli lapinmaita. Kun veroa sitten tuli maksettavaksi Venäjälle sovittu, pysyvä määrä, jäi jousiluku vakinaiseksi ja jousenmaasta tuli muuttumaton maayksikkö, jonka lappalainen pysyvästi omisti. (Itkonen, T. I. 1948) 6

7 Karjalaisten Novgorodin veronkantajien vaikutus elää vielä Kelontekemän paikannimissä ja perimätiedossa Karjala-autto Karjalaniemi ja Karjalaranta Karjalavaalo Kelontekemässä sijaitsi Karjalautto niminen kenttäpaikka. Perimätiedon mukaan paikkakunnan lappalaiset olivat tuhonneet siinä joukon kylää hävittämään hyökänneitä vihavenäläisiä. (Andersson 1914) Kittilän käräjillä 1711 mainitaan Karialekänt- nimisestä veromaasta Kelontekemässä Kiällotuckenet. (Fellman, Isak III) Karjalais-nimiperinne täällä ilmeisesti juontuu karjalaisten veronkantoretkien ajoista; myös vainolaisajat ja vihollisuudet saattavat olla niissä pohjana. Kelontekemäjärvi Kittilän ja Sodankylän lapinkylien rajalla oli maiden verotus- ja valtaetupiirillä. Nimenomaan juuri lapinkylien verotusoikeuksista valtakunnat pohjoisessa kamppailivat. 7

8 Näkymä Vuollin rannasta pohjoiseen Jalmari Tammelan mukaan Kelontekemäjärveen nousi ennen Kemijoen patoamista isoa merisiikaa. Kalaa tuli sekä alkukesällä että syksyllä. Jopa nelikiloiset, siiat olivat Kelontekemässä vielä 1930-luvun alkupuolella tavallisia, Tammelaa muistaa. Siian ohella järvestä pyydettiin muikkua. Myös runsaat haukisaaliit ovat olleet yleisiä. Kelontekemän paikannimissä VAALO merkitsee järven syvännettä. Ne ovat yleispiirteiltään matalassa järvessä tärkeitä kala-apajia, jotka ovat tulleet nimetyiksi sekä omistuksen että nautinnan perusteella. Kielitieteilijöiden mukaan (Pekka Sammallahti ym.) VAALO on itäistä lähtöä. Esimerkiksi koltansaamessa esiintyy vastaavan tyyppinen ilmaisu. Karipahta eli Rajakivi Pullinniemi Kumputunturi Kotivaalo Karjalaranta Karjalavaalo G. A. Andersson tietää kertoa, että muistitiedon mukaan Pullinniemi on saanut nimensä paikkakunnalla asuneista sen nimisistä lappalaisista. Sinne oli vanhoina aikoina aiottu rakentaa Sodankylälle ja Kittilälle yhteinen kirkko. Mutta hanke raukesi osapuolten välille syntyneeseen riitaan Kittilän ja Sodankylän välisestä rajasta. Raja lienee suuntautunut järvessä olevan Karipahdan kautta, joka yhä tunnetaan Rajakivi-nimisenä. Järven eteläpäässä Pullinniemen ja Sirmanniemen välissä olevaa lahtea kutsutaan Sodankylän lahdeksi. Ilmeisesti paikannimi juontuu niiltä ajoilta, jolloin raja kulki Kelontekemäjärven halki. (G. A. Andersson 1914) 8

9 Kelontekemän Vuollin ranta ja Pullinniemi Vuollin ranta Pullinniemi Sodankylänlahti G. A. Andersson: Kelontekemä kuului niihin majavanpyynti- ja kalastusalueisiin, joihin lappalaiset turvautuivat, kun suomalaiset uudisasukkaat alhaalta päin tunkeutuivat Lappiin vuolaita pääjokia, Ounasjokia ja Kitistä, myöten vallaten entiset lappalaisten alueet näillä jokivarsilla Kun Kelontekemän sijainti on sen talvitien varrella, jota yleisesti kuljettiin Kittilästä Sodankylään matkustettaessa, niin täällä poikkesivat myös papit Lapinmatkoillaan suorittamassa papillisia toimituksia tämän seudun lappalaisille jo ennen kuin Sodankylään rakennettiin kirkko (Andersson 1914) 9

10 Lapinkylät edustavat Lapissa vanhinta organisoitunutta yhteiskuntajärjestystä Kiinteästi rajoilla määritelty lapinkylien verkko peitti koko Lapinmaan. Siellä ei ollut isännätöntä eikä lapinkylien pyyntiyhteisöjen tavoittamatonta maata tai vettä. Kemin Lappi muodostui yhdeksästä siitasta eli lapinkylästä, jotka olivat Inari, Peltojärvi (vuoteen 1642), Kittilä, Sodankylä, Sompio, Keminkylä, Kuolajärvi, Kitka ja Maanselkä. Alueellisesti lapinkylä jakaantui pyyntiyhteisöjen sukumaihin. Pyyntiyhteisö taas muodostui sukualueella ja lapinkylän yhteisalueilla pyyntiä harjoittavista pyyntikunnista. Kaukaa menneisyydestä periytyvät Lapinkylien rajapaikat eli siitarajojen tärkeät kulmapisteet ja yhtymäkohdat kirjattiin 1600-luvun alusta lähtien Ruotsin lapinmaiden rajajärjestelmiin. Kruunun intressissä oli ennen muuta verotusoikeuksien ja valta-etupiirien yksityiskohtainen määrittely kussakin lapinmaassa kuten esimerkiksi tässä puheena olevassa Kemin Lapissa. Lapinkylälle perinteisesti rajoilla määritelty kyläalue merkitsi suvereenia omistusoikeutta siitan maihin ja vesiin, joiden käytöstä yksinomaan lapinkylän osakkaat keskenään päättivät. 10

11 Perusteita lapinkylien rajajärjestykseen Lapinkylien rajaselvityksessä on hallittava seuraavat tekijät: (a) maaston ja maastokohteiden yleis- ja paikallistuntemus, (b) alkuperäisasiakirjoissa mainittujen rajapaikkojen saamenkielisen lähtömuodon ymmärtäminen, minkä perusteella päätellään kunkin kohteen merkitystä ja tunnistamiseen liittyviä piirteitä, sen jälkeen (c) rajapisteiden identifiointi maastossa ja lopulta (d) näin selville saatujen rajapaikkojen yhdistäminen katkeamattomasti kulmapisteinä rajalinjaan. Tavan mukaisesti vedenjakajia seuraavat historialliset siitarajat muodostivat yhtenäisen rajapaikkojen verkon, jossa saavutettiin liki poikkeuksetta näköyhteys rajapisteeltä toiselle. Tämä on ilman ehtoja peruslähtökohta. Eräs avaintekijä rajapaikan identifioinnissa tulee siis saamenkielistä lähtöä olevasta paikannimestä, josta yleensä käy selville kohteen luonne ja sen erityispiirteitä. Erityisen ongelmallista siitarajojen selvityksessä on ns. kansanetymologinen menetelmä. Tällä tarkoitetaan sitä, että pyritään etsimään nykyisestä peruskarttanimistöstä vastaavuutta vanhoille, saamen kieleen perustuville rajapaikannimille. Ei ole näyttöä, että tällä tavalla koskaan rajaselvityksessä olisi onnistuttu. 11

12 Ensimmäinen tunnettu selvitys Kemin Lapin rajoista on v:lta Silloin Kemin Lapin vouti Jöns Carlsson antoi tuomion Kittilän ja Sodankylän rajasta. Siinä tehdään myös selkoa näiden kylien eräistä yhtymäkohdista Inarin, Peltojärven ja Sompion rajoihin. Määrättiin seuraavat rajat (suluissa kohteiden identifiointi): a) Mankaldio (Kalmankaltio), b) Kando Jencke (Kenttäjänkä), c) Ripp Jockj (Lismajoki), d) Waurupä (Vaulopää), e) Basilia sälcke (Paljukka), f) Socke sälcke (Sotkaselkä), g) Jobmucka (Karuvaara, Jyskälaki) Oranssilla katkoviivalla rajattu alue Ivaloja Kitisenjokien sekä Ounasjokeen laskevan Kapsajoen lähteillä oli viljavaa majavien ja peurojen pyyntiseutua, missä Taatsin pyynti- ja uhripaikka oli keskeinen. Vaikka Naskaman Taatsin (yhteis-) pyyntialueella siitojen omistukset ja 1700-luvuilla käräjätuomioissa usein vaihtuivat, niin tässä esillä oleviin rajapaikkoihin kulloinkin oikeuden päätöksissä kiinnityttiin. Rajaselvitys Sodankylän ja Kittilän rajoista Kemin Lapissa 1602 a g b c d e f Kelontekemä Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 687/MML/07 Karttaan on merkitty oletettu rajankulku katkoviivalla 12

13 Taatsin seita ja Taatsinkirkko Taatsin uhri- ja pyyntipaikan sijainti oli keskeinen Kitisen- Ounas- ja Ivalojokien latvoilla, jossa ilmeisesti sinne ulottuvat lapinkylät harjoittivat tuottoisaa yhteispyyntiä. Uhripaikan suuresta pyhyydestä kertoo myös seidasta parin kivenheiton päässä oleva Taatsinkirkko, suoraan rotkojärveen suistuva ja järveen kallistuva kalliopahta. Villipeurojen pyynnin aikoina eläinten suistaminen seitapahdan ja Taatsinkirkon kalliojyrkänteiltä Taatsijärven rotkoon oli varmaankin tavanmukainen ja erittäin tuottava pyyntitapa, mutta onnistuakseen se vaati paljon yhteispyyntiin järjestäytynyttä väkeä. Kirsti Pokka mittailee Taatsin seitaa Taatsinkirkko Seita 13

14 Jobmucka Saukkojoen latva Jobmucka ja Ripp Jockj, rajapaikat v:lta 1602 Kittilän, Sodankylän ja Inarin rajojen yhtymäkohta Jobmucka ( Jylinämuotka [-mutka] ~ Jyskälaki) sijaitsee Ounas- ja Ivalojokien vedenjakajalla. Nils Juhani Sara tulistelee Inari Kittilä, Karuvaara Jyskälaki Jobmucka Kittilän lapinkylä Inarinkylä Sodankylä Vedenjakaja Ounasjokeen Ivalojokeen Lismajoki (1602 Ripp Jockj) on muista seudun joista poiketen vesikasvustoltaan erityisen rehevä [I] rippâ. Todennäköisesti sen vanha paikannimi on ollut inarinsaameksi Rippjuuhâ. Majaville suotuisaan Lismajokeen 2005 pesiytynyt (kanadan-) majavaperhe on edelleen lisääntynyt

15 Wahlenbergin kartan vertailu identifioituihin lapinkylien rajoihin Nuorttitunturi Kemin Lapin maantieteellinen ja taloudellinen kartta, osakopio, Göran Wahlenberg Näköispainos 1994, Karttakeskus Oy. Katkoviivalla on merkitty arvioitu rajankulku Maastoon paikannettujen Inarin ja siihen rajoittuvien lapinkylien rajat Kemin Lapissa, VVV (5) 1 = Kittilä, 2 = Sodankylä, 3 = Sompio, 4 = Keminkylä, (5) = Kuolajärvi (Salla) Valtapoliittista lähtökohdista Wahlenbergin kartassa Inari on jaettu neljään kyläkuntaan, jotka eivät kuitenkaan vastaa niiden maantieteellistä todellisuutta. Myös Suur-Sodankylän lapinkylien rajat esitetään kaaviomaisesti ja pahasti virheellisesti. Viime aikoina niin maaoikeustutkimuksessa kuin monessa muussakin yhteydessä lähteenä paljon käytetty kartta on ilman asiantuntevaa kritiikkiä arvoton. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 687/MML/07 Korvatunturi Nuorttitunturi Talkkunapää Kuolajärvi 15

16 Sodankylän ja Kittilän raja Hällströmin kartan mukaan Maanmittauslaitos Osakopio kartasta Hällström H. J. 1833, Karta öfver Uleåborgs och Kajana Län af Storfurstendömet Finland. Karttaan on selvennetty ja lisätty paikannimet Sodankylä, Jakovaara, Kumputunturi, Nunara, Kelontekemä, Tepsa ja Unari sekä Länsipohjan Ylitornio ja Kemin pitäjän Rovaniemi. Kumputunturi Kittilän ja Sodankylän raja perustuu lapinkylien rajajärjestelmään, mutta nyt raja kulkee Kelontekemän ja Tepsan välistä Nunaraan. Vanha lapinkylien raja kävi siis Unarista Kelontekemäjärvelle ja sieltä Nunaran kautta Kumputunturiin. Tepsa Kelontekemä Rajan pohjoisosa suuntasi Kumputunturista Sompiomarastoon ja Korsa- eli Seitatunturiin. Tällä etapilla rajapaikat olivat Basilia sälcke (Paljukka), Socke sälcke (Sotkaselkä), Jakovaara (Kitenätunturi), Raijankiselkä sekä Kittilän, Sodankylän ja Inarin rajojen yhtymäkohta Jobmucka, joka sijaitsi Sompiomaraston Karuvaaran systeemissä. (vrt. Jyskälaki ~ Jylinämuotka ) Kursiivilla on merkitty 1602 rajat. Västerbotten, Ylitornio Kemin pitäjä, Rovaniemen kylä Unari 16

17 Siitarajan suunta Kelontekemästä etelään Kuusi kilometriä pitkä Rajapulju eli -harju johtaa Kelontekemästä suurten soiden halki etelään päin Uutisenvaaraan asti. Nykyään se tunnetaan nimellä Poropulju. Kittilän käräjillä 1767 määrättiin talviteiden kunnossapidosta Kittilän lapinkylässä niin, että kullekin etapille velvoitettiin vastuullinen tien kunnossapitäjä. Erik Pullin osuudeksi tuli noin neljä kilometriä pitkä etappi Ylitornion ja Kittilän rajalta Porttitievasta Kaukosen pohjoispuolella sijaitsevalle Kivijärvelle. Kittilään Ylitornion rajalta Sodankylän rajalle kulkevalle talvitielle tuli 19 etappia, jolloin Lars Pullin osuus johti Kelontekemäjärven ylitse Hendrich Pullin taloon. Nils Kellontekemän osuus vei Rannimmainen maahan (Siötämänramhäisen), sieltä alkoi Henr. Pullin osuus, joka päättyi Sodankylän rajalle Rajapuljuun, mistä alkoi Sodankylän miesten vastuu talvitiestä. Rajapuljusta Kittilän rajalta talvitie johti Sodankylässä Vaalajärvelle ja sieltä Kitiselle. Ensimmäinen etappi kävi Rajapuljusta kahdeksan km itään Nopannenään: Olof Jesio fr. Rajapulja til östra sidan af Napannänä. (Sodankylän käräjät 1767) Näin on kiistattomasti tullut selvitetyksi, että Kittilän ja Sodankylän siitaraja kävi 1760-luvulla Kelontekemästä Rajapuljun (nyk. Poroharjun) eteläpään kautta. Kantoselkä Juontiovaara Kantoselkä Puljujärvi Kittilän ja Sodankylän välinen talvitie kulki Rajapuljun reunassa sijaitsevan Puljujärven kautta, mistä se suuntautui Juontiovaaran ja Kantoselän pohjoispuolta Nopannenään (kuvassa vasemmalle). Näillä tienoilla Kittilän ja Sodankylän siitarajalta erkani kylien välinen talvitie (1767), joka johti Sodankylän lapinkylässä Kitiselle. Juontiovaara Nelijoukhaisjärvi 17

18 Rajapuljusta Unariin Rajapulju lienee ollut aikoinaan lapinkylille peuranpyynnissä tärkeä yhteispyyntipaikka. Metsätien myötä sieltä ovat kuitenkin hävinneet mm. aikoinaan tunnetut peurakuopat. Ilmeisesti peura-aikoihin palautuu myös harjun eteläpään järvikapeikossa Akanjärven nimi. Siitaraja suuntasi Rajapuljun päästä Uutosenvaarasta Lapin ja Lannan rajalle Unariin. Tällä välillä todennäköisenä rajapaikkana voidaan pitää Riipijoen itäpuolella sijaitsevaa Raaterovaa, 233 m mpy, josta aukeaa näkyvyys sekä pohjoiseen Uutosenvaaraan että etelään Liitto- ja Kukasvaaraan. Ruotsin kuninkaan Aadolf Fredrikin asettamassa katselmusoikeudessa 1763 A. Hellant totesi, että Kittilän ja Sodankylän lapinmaiden rajana oli Kukasvaara, jonne Kittilän raja tuli Ounasjoen Rauvastensaarelta Liittovaaran kautta. Sodankylän osalta rajapaikoiksi nimettiin Kukasvaara, Unarin Porosaari, Lentovaara... (Julku 1991) Kittilä, Uutosenvaara Rajapuljun eteläpäästä nähtynä. Vaarassa on alkanut hyvä metsänkasvu 1950-luvun hakkuiden jälkeen. Uutosenvaarasta kolme kilometriä kaakkoon vaaraylänteellä sijaitsee Sotkaselkä. Myös sen osittain avokallio- ja kivikkoiset rinteet ja laki ovat tuuhettuneet 1930-luvulta alkaen metsänkasvulle suotuisien ilmasto-olojen myötä. Mahdollisesti myös (tämä) Sotkaselkä oli eräs siitarajan kiinnekohdista, mutta se ei ole kuitenkaan vuoden 1602 rajatuomiossa mainittu Socke sälcke, joka sijaitsee täältä 65 km pohjoiseen. Jöns Karlssonin rajatuomiossa eteläisin rajapaikka on Basilia sälcke eli Paljukka, täältä 50 km pohjoiseen. 18

19 Unari järvi Lapin ja Lannanmaan rajalla Kemiläissaari Porosaari Sodankylä, Unarin Uimaniemi, joka sijaitsi Lapinmaan puolella rajaa. Ote Metlan 1911-vuotisesta lustosarjasta Unarin paikannimiperinne viittaa Lapin ja Lannan rajaan. Unarijärven Isosaari, nykyinen Porosaari, on muinainen lappalaisten asuinpaikka. Saamelaisajoilta juontuvat pyhyyttä merkitsevät Akka-alkuiset paikannimet kuten Akanniemi ja sen tyvessä Akanmukka ja Akanranta. Unaria viitoittavien saamelaisten pyhien lisäksi siellä on harvinaisen rikas erätalonpoikien ja uudisasutuksen kulttuuriperinteestä juontuva paikannimistö. Esimerkiksi Porosaaren eteläpuolella, siis entisen Kemin pitäjän puolella Lapin rajaa, sijaitsee Kemiläissaari ja siinä Kemiläisten kenttä ja Kemiläisten kalmisto. Kemiläiset lienevät ottaneet 1600-luvulla Unarijärvessä haltuunsa saamelaisten eli lappalaisten kalavesiä. Usein saamelaiset väistyivät. Mutta mihin enää Unarista? Kun kylmän ilmastovaiheen lopussa 1680 iski vielä erityisen ankara katovuosi, niin jo 1682 ja 1684 kemiläiset talonpojat syyttivät lappalaisia, että nämä estivät heitä kalastamasta Unarilla. (Kalastusriidasta: Itkonen T. I I.) 19

20 Kittilän ja Sodankylän välinen talvitie kulki kuvassa näkyvän vaarajonon takana (pohjoispuolella). Juontiovaara Revontarpoma Kantoselkä Kittilän ja Sodankylän pitäjänrajalle 5 km. Kittilä. Näkymä Uutosenvaarasta (siitarajalta) koilliseen. Kantovuoman luoteispää Lapin maaoikeustutkimuksessa (Matti Enbuske 2006) sanotaan, että rajapaikka Kando Jencke v:lta 1602 on Kantojänkkä, ja että se tarkoitti nykyisen Kantovuoman päätä Kantoselän kupeessa, jossa rajapiste on nykyisinkin. Tämän lisäksi Enbuske olettaa, että Kongamelle, tärkeä majavanpyyntipaikka, oli jokin joenvarsipaikka Mantokaltioiden ja Kantovuoman välillä. Sijainniksi hän arvelee Könkäänmaan tienoota Hanhijoen latvoilla, jonka nimi olisi modernisoituna Könkäänmella. Kantojänkkä-nimistä (Kantojänkä) maastokohtaa Kantovuoman Kantoselän seudulta ei tunneta. Kantovuoma on noin 10 km pitkä, suurelta osin niityiksi raivattu heinäsuo. Paikannimi lienee syntynyt tästä seikasta. Nykyinen pitäjänraja kulkee suon eteläosan poikki siten, että neljännes vuomasta on Sodankylän puolella. Rajapaikannimen Kando Jencke lähtökohta on kuitenkin saamen Kieddijeggi Kenttäjänkä ; 1630 Inarin ja Sompion rajan läntisenä päätepisteenä Kandejänckä, 1636 Känkäjänkä; sitten 1722 Kando Jenke, 1733 ja 1736 Käntäjänkä, mikä sekin perustui vanhaan tuomioon. Kysymys rajapaikasta Kando Jencke ja pyyntikohteesta Kongamelle On mielenkiintoista, miten paikannimestä Könkäänmaa yritetään vääntää tarkoitukseen sopivaa modernisoitua Könkäänmellaa. Siihen ei kuitenkaan löydy perusteita sen paremmin paikannimestä kuin itse maastokohteestakaan. Kuva ilmaisee Könkäänmaan maaston luonteen. Pikku joen eli puron koskesta etelään maasto on kivikkoista kuusikkokorpea, pohjoisessa taas Könkäänmaa. Mellahiekkamaita tai harjua siellä ei ole. Tätä vakuuttivat myös suvantokumpulaiset ikämiehet Mauno Ollila ja Reino Uusitalo, kohteen lähimmät asukkaat. Tosiasiassa Kando Jencke eli Kenttäjänkä oli siis rajapaikka Sodankylän-Sompion ja Inarin rajalla Samalle seudulle sijoittuu myös Kongamelle. Kantovuomasta Inarin rajalle on 100 km. (Viinanen 2006, s ) Sodankylän ja Kittilän pitäjänrajalle 9 km. Siitarajalle (Rajapulju) 15 km. Sodankylä, Könkäänmaa; näkymä luoteeseen. 20

21 Siitarajalta Sotkajärven taipaleesta kaksi peninkulmaa Tepsaan Kittilä, Sotkajärvi Vesiuoma Sotkajoen luusuasta Sotkajärveen. Ounasjoelta kuljettiin Sodankylään veneillä Sotkajärven taivalta Jeesiöjärveen ja siitä alas Jeesiöjokea. Kittilän ja Sodankylän välisenä rajana oli vedenjakaja. (Andersson 1914) Sodankylän, Sompion ja Keminkylän talvikäräjillä 1765 tehtiin sopimus, että talvikelin aikana sodankyläläiset tuovat kruunun virkamiehet Sodankylästä Kelontekemään, josta kittiläläiset heidät noutavat ja tuovat sinne takaisin. Kittilän käräjillä 1767 nimettiin seitsemän miestä kesäkirkkotien ylläpitoon Sotkajärven ja Jeesiöjärven taipaleelle. (Fellman, Isak III, s ) Manto-oja juoksuttaa Tepsan Mantokaltioista. Sitä reunustava tuuhea pensaikko on vaarojen välisellä suouomalla tyypillistä kasvustoa, mutta sinne on raivattu myös niittyjä. Sieltä ei kuitenkaan avaudu näkyvyyttä sen paremmin todellisille kuin oletetuillekaan lapinkylien rajapaikoille. Manto- juontuu saamen kielestä: etelä = inarinsaameksi [I] mäddi ~ máddáá-; pohjoissaameksi [Po] esim. mátta-; tyvi = [I] maadâ, madduu; vertaa esim. Mandajärvi. Suomen kielessä esiintyy Manto- ja Mattaalkuisia paikan- ja sukunimiä, mutta niillä ei liene yhteyttä rajapaikannimeen Mankaldio (1602) ~Maankaldio (1722). On selvää, että lapinkylien välinen siitaraja ei ole kulkenut Tepsan Mantokaltioista. Sen sijaan pitäjänrajan muodostuminen Tepsan kylän itäpuolelle on seurausta mm. Tepsan kylän liittämisestä Sodankylästä Kittilään. Kittilä, Manto-oja Sodankylän ja Kittilän lapinkylien rajalta Sotkajärven taipaleesta pitäjänrajalle Tepsaan (Mantokaltiot) on 22 km. 21

22 Kun Sodankylän ja Kittilän miesten kesken syntyi riita tuottoisasta Kongamelle-nimisessä paikassa sijaitsevasta majavapadosta, 1722 annettiin tuomio kylien majavanpyyntioikeuksista. Katselmusmiehet aloittivat rajankäynnin Maankaltiosta, mistä ei oltu eri mieltä. Sieltä mentiin Jeesiöön, Kongamelleen ja Kandoselkään, millä välillä kiistelty majavanpyyntipaikkakin oli. Todistettiin, että raja kulki jonkin verran mutkitellen välillä Maankaldio, Kongamelle ja Kandojäncke. Kandoselkä (Uurrekarkia) on tunnettu rajapaikka Kenttäjängän (Kandojäncke) lähellä. (Sodankylän käräjät 1722; Fellman, J. 1906, Anteckningar III, bil. 27; Korpijaakko 1989, s ; Viinanen 2006, s ) Ilmeisesti tehtiin kaksi matkaa veneillä raja-alueelle. Ensin kuljettiin Ounasjoelta Syvätepastojoen reittiä Maankaltioon ja takaisin. Toisen kerran noustiin Sodankylän ja Kittilän rajalta Jeesiöstä (Jeesiöjärvi) Sotkajärven taivalta Ounasjokeen ja edelleen Kapsajokea aina kiisteltyyn Kongamelleen asti. Majavariidasta inarilaisten kanssa Sodankylän käräjillä 1736 sodankyläläiset väittivät Sodankylän ja Inarin rajan Kulkevan Ollapäähän (Olletarova Kapsajoen latvoilla) ja sieltä Kittilän rajaan Maajokeen, joka kulki tunturiselkää pitkin. Näin Kongamelle olisi kuulunut Sodankylään. (Sompion käräjät 1737.) Selonteossa tunturiselänteellä tarkoitetaan Maanselkä- eli Peltotunturia ja Maajoella nykyistä Kalmankaltiojokea, jonka lähteenä oli Maankaltio. Miten lapinkylien rajalle Maankaltioon ja Kongamelleen kuljettiin Jeesiöstä? Jeesiöjoen lähdejärvi Jeesiöjärvi on merkitty Oluff Terskin Kemin Lapin kartassa vuodelta 1642 nimellä JESSE T. Ilmeisesti rajaselvityksessä mainitulla Jeesiöllä tarkoitetaan juuri Jeesiöjärveä. Kittilä Jeesiöjoki nykyisen Jeesiön kylän kohdalla; 1700-luvulla sitä ei tunneta kylänä. Sodankylä Nykyisestä Jeesiön kylästä tulee Jeesiöjärvelle, entiselle Sodankylän ja Kittilän siitarajalle, suoraa vesitietä 36 km. 22

23 Siita- ja pitäjänrajan kulku Kumputunturin Keulakkopään ylänteellä On tunnettua, että Sodankylän ja Kittilän lapinkylien välinen historiallinen siitaraja suuntasi Kelontekemästä Kumputunturiin. Kumputunturi Haurespää Haurespäästä tulee kahdeksan ja Keulakkopäästä 15 km Kumputunturiin. Kuvissa näkyvät vaaraylänteet kuuluivat Sodankylän siitaan. Kumputunturi Kittilän siita Sodankylän siita Takana näkymättömissä Kuola- eli Kalavaara Haurespää Pikku Kuolavaara Kittilän kunta Keulakkopää Sodankylä Entistä Sodankylän siita-aluetta Tavan mukaisesti Sodankylän ja Kittilän siitaraja seurasi vedenjakajia. Lapinkylien rajajärjestelmä toimi niin, että siinä lähes poikkeuksetta saavutettiin näköyhteys rajapisteestä toiselle. Lapin maaoikeustutkimuksessa (Enbuske 2006) arvellaan, että siitaraja olisi kulkenut Tepsan Mantokaltioista (nyk. pitäjänrajalta) Haurespäähän, joka oletetaan rajapaikaksi Waurupää v:lta Tähän ei kuitenkaan löydy perusteita. Kun Kittilä itsenäistyi 1854 Sodankylästä, raja siirtyi täällä lapinkylien rajalta itään, niin että pitäjänraja suuntaa nyt Tepsan itäpuolelta Keulakkopäähän ja siitä edelleen pohjoiskoilliseen. 23

24 Keskeiset rajapaikat Sodankylän ja Kittilän siitarajalla Kelontekemästä pohjoiseen Kelontekemästä Nunaraan (Säynäjävaara), sieltä Kumputunturiin Pullinniemi Nunara Kumputunturi Kumputunturi Kelontekemä Kittilä, Jeesiöjärvi (Jeesiö) Porkoseen Porkosesta Paljukkaan (Basilia Sälcke) Sotkaselkään ja edelleen Jakovaaraan Kumputunturista Jakovaarasta Raijankiselkään ja Jobmucka an Jakovaara ( Kitisentunturi ) Sotkaselästä (Socke Sälcke) 24

25 Sodankylän ja Kittilän lapinkylänrajan (siitaraja) maastoon paikannus Vuonna 1602 Ilmoitetut rajapaikat a) Mankaldio ( Maanjoen lähteellä Pelto- eli Maanselkätunturissa [nyk. Kalmankaltio]), b) Kando Jencke (Kenttäjänkä), c) Ripp Jockj (Lismajoki), d) Waurupä (Vaulopää), e) Basilia sälcke (Paljukka), f) Socke sälcke (Sotkaselkä), g) Jobmucka (Karuvaaran Jyskälaki). Siitarajan eteläosan rajapisteet. 1) Kelontekemä (Rajakari), 2) Nunara (Säynäjävaara), 3) Kumputunturi, 4) Porkonen, 5) Rajakumpu (Järämäaavalla, kohti Paljukkaa), 6) Rajapulju (Kelontekemästä etelään), 7) Raaterova, 8) Kukasvaara, 9) Liittovaara (Unarissa). Punaisilla ympyröillä ja tekstillä on merkitty ne Lapin maaoikeustutkimuksessa (Enbuske 2006) esitetyt rajapaikat (1602), jotka voidaan ko. tutkimuksen tuloksena kiinnittää kartalle. VVV 2007 Kongamelle Katkoviivalla on rajattu Ivalo-, Kitisenja Kapsajoen latvoille yhteispyyntialue, jonka omistuksista kuitenkin usein jouduttiin käräjöimään. Siitarajan keskeiset pisteet Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 687/MML/07 25

26 Kiitokset kenttätyössä avustamisesta Sallivaaran ja Kuivasalmen paliskuntien poromiehet sekä Lisman, Pokan ja Kelontekemän kylien väki 26

Pähkinäsaaresta rajat kolmen kuninkaan Lapinmaahan Ruotsin itärajan synty Suomessa ja Lapinmaassa

Pähkinäsaaresta rajat kolmen kuninkaan Lapinmaahan Ruotsin itärajan synty Suomessa ja Lapinmaassa Pähkinäsaaresta rajat kolmen kuninkaan Lapinmaahan Ruotsin itärajan synty Suomessa ja Lapinmaassa Teksti, kuvat ja editointi: Voitto Valio Viinanen - VVV Esitelmiä verkossa Inarin, Kittilän, Sodankylän

Lisätiedot

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus -

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - Oik. kand. Heikki J. Hyvärinen Saamentutkimuksen seminaari Levillä 30.9. 1.10.2010 1 NYKYINEN TILANNE JA KYSYMYKSIÄ

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o. TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.

Lisätiedot

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Lapinkyläjärjestelmä Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Valtiovallan suhde Lapinmaahan ja saamelaisiin Pohjoisten kuntien isojaot Yhteenveto Arvo

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila 1 Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Hämeenkyrön kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia...

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä

Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Laurila, A & Saarinen, E & Saarinen, H Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Kartan lähde: Jouni Kitti, Saamelaiset eilen ja tänään. 1 Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Työryhmän

Lisätiedot

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Rautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot

Rautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta (ilmakuva)... 3 Yleiskartta 2... 4 Muinaisjäännökset... 5 KOLARI 28 ÄKÄSJOEN PATO... 5 KOLARI 83 RAUTUJÄRVI... 5 KOLARI 84 AHVENJÄRVI... 8 KOLARI

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Maastokartat...

Lisätiedot

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Lomakeskus Revontuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006

Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila ja Timo Sepänmaa 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset... 5 MUURAME 1

Lisätiedot

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012 1 Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kuvia... 3 Kartat... 6 Näkymä alueen

Lisätiedot

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen

Lisätiedot

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Nuorten akatemiaklubi, Helsinki, 16.5.2011 Saamen kielet

Lisätiedot

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008 1 Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Kiuruveden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 KIURUVESI 60

Lisätiedot

VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015

VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015 1 VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Torpat... 4 Rajamerkit... 6 Tiet... 8 Tulos... 10 Lähteet...

Lisätiedot

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Vesilahti Rautiala Arkeologinen valvonta 26.10.2015 Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Tiivistelmä: Vesilahdella Rautialassa suoritettiin 26.10.2015 arkeologinen valvonta

Lisätiedot

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017 1 Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Teemu Tiainen Timo Jussila Tilaaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Tulos... 3 Lähteet:... 3 Kuvia...

Lisätiedot

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 1 KARKKILA

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 14 Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 15 KOLARI 31 HANNUKAINEN 3 Kartta: 2714 10 x: 7495 17 y: 2498 95 z: 170 p: 7498 32 i: 3371 05 Kotivuori H 1988 inventointi Löydöt: Km 25311:5, palanutta luuta.

Lisätiedot

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan

Lisätiedot

Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila

Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila 1 Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: TuuliWatti Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 1 Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Jari Kajas ja Håkan Fagerström 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Vanhoja

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Saamentutkimuksen seminaari, Levi, 1.10.2010 Taustakysymyksiä:

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue KAUNISPÄÄN TUNTURIMAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kunta: Inari Pinta-ala: 8 025,7 ha Maisemamaakunta ja -seutu: Metsä-Lapin

Lisätiedot

Rauh.lk: 1 Paikka ei ole tutkimusalueella, mutta aivan sen liepeillä.

Rauh.lk: 1 Paikka ei ole tutkimusalueella, mutta aivan sen liepeillä. 66 MUONIO 10 KIRKKOPAHTA Rauh.lk: 1 Paikka ei ole tutkimusalueella, mutta aivan sen liepeillä. ajoittamaton palvonta: seita Kartta: 2714 11 x: 7501 22 y: 2493 22 z: 230 p: 7504 64 i: 3365 62 Pakasaivoon

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

TARKASTUSRAPORTTI. Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi. Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus

TARKASTUSRAPORTTI. Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi. Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus TARKASTUSRAPORTTI Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus Muistioteksti Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologi Kirsi Luoto teki tarkastuskäynnin

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Joutseno Mielikonoja Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009

Joutseno Mielikonoja Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009 1 Joutseno Mielikonoja Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009 ver. 1 Timo Jussila Aivar Kriiska Tapani Rostedt 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Abstrakti... 2 Tutkimus... 2 Sijaintikartat... 4 Yleiskartta...

Lisätiedot

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne

Lisätiedot

Tampere Teisko Pappilansaari muinaisjäännösinventointi 2018

Tampere Teisko Pappilansaari muinaisjäännösinventointi 2018 Tampere Teisko Pappilansaari muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: Arkkitehtitoimisto Neva Oy Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Paikannimitutkimus muinaisten pyynti- ja uskontokulttuurien jättämistä jäljistä Savossa ja Karjalassa 1. Uutta tutkimustietoa suomenpeuran

Paikannimitutkimus muinaisten pyynti- ja uskontokulttuurien jättämistä jäljistä Savossa ja Karjalassa 1. Uutta tutkimustietoa suomenpeuran Paikannimitutkimus muinaisten pyynti- ja uskontokulttuurien jättämistä jäljistä Savossa ja Karjalassa 1. Uutta tutkimustietoa suomenpeuran kesälaidunmailta Päijänteen ja Pielisen väliltä 2. Ruotsin itärajan

Lisätiedot

Espoossa 5.11.2007. Timo Jussila. Lähteitä:

Espoossa 5.11.2007. Timo Jussila. Lähteitä: 6 Tämä kuoppa-asumus esiintyy yhtä lukuun ottamatta tällä alueella tervahautojen läheisyydessä tai aivan vieressä. Etelä-Suomessa kutsuisin tätä tervapirtiksi. Tosin etelämpänä en ole havainnut kuoppapirttejä,

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIRKKALAN KUNTA Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20317P001 Raportti 1 (7) Kalle Sisällysluettelo

Lisätiedot

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Ramboll 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Pielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi

Pielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi 1 Pielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi Timo Jussila Tilaaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Lähteet...

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Tampere-nimelle saamelaista koskiappellatiiviin

Tampere-nimelle saamelaista koskiappellatiiviin havaintoja ja keskustelua Tampere saamelainen koskiappellatiivi Johdanto Nimen Tampere tähänastiset selitykset ovat tukeutuneet pääosin skandinaavisiin kieliin. Esitän seuraavassa kuitenkin Tampere-nimelle

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017

Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017 1 Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Juuso Koskinen Tilaaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kansikuva: Raivattua mäntymetsää

Lisätiedot

Nimistön tekstitiedostotuotteet: Paikannimet ja Karttanimet

Nimistön tekstitiedostotuotteet: Paikannimet ja Karttanimet Maanmittauslaitos Teemu Leskinen 19.2.2013 etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi Nimistön tekstitiedostotuotteet: Paikannimet ja Karttanimet Aineiston kuvaus Nimistörekisteri perustuu Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina. Miten ilmastotekijät vaikuttivat pohjoisten lapinkylien vaiheisiin?

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina. Miten ilmastotekijät vaikuttivat pohjoisten lapinkylien vaiheisiin? Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina. Miten ilmastotekijät vaikuttivat pohjoisten lapinkylien vaiheisiin? Teksti, kuvat ja editointi: Voitto Valio Viinanen VVV; METLA/Mauri Timonen www.voittoviinanen.com

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 1 UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Uuraisten kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Havainnot... 4 Äänekoski 41 Ruokomäki... 5 Yleiskartta... 6

Lisätiedot

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj.

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj. MAA- JA METSÄTALOUS MINISTERIO 06. 2013 Inarin Manttaalikunta Yrjö Mattila Haapalaaksontie 2 99800 Ivalo man 20.6.20 13 HARE MMM 922 Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalastus

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Kieltä ja kulttuuria

Kieltä ja kulttuuria Kieltä ja kulttuuria Paikannimet kulttuurien välisten kontaktien kuvastajina neljässä saamelaisessa yhteisössä FM Taarna Valtonen Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 1.10.2010 Luennon sisältö Mitä?

Lisätiedot

Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014

Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014 1 Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Sipoon kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund

Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund 1 Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund Tilaaja: Torniojokilaakson Sähkö Oy/TLT-Engineering Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010

Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010 1 Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantaja: Hämeenkyrön kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018

Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018 1 Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018 Teemu Tiainen Timo Jussila Tilaaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 4 Inventointi... 5 Tulos... 5 Lähteet...

Lisätiedot

Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011

Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011 1 Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Insinööritoimisto Matti Jokinen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 4

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston

Lisätiedot

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 1 Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pihtiputaan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Maasto...

Lisätiedot

Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009

Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009 1 Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Etelä-Pälkäneen vesiosuuskunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Maastokartat... 5 Ilmakuva...

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

Nokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017

Nokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017 1 Nokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Teemu Tiainen Timo Jussila Tilaaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Lähteet:... 3 Kuvia... 4 Kartat... 6 Kansikuva:

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011

ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011 1 ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön 46-416-2-41 muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot