Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Silta-Valmennusyhdistys ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Silta-Valmennusyhdistys ry"

Transkriptio

1 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Silta-Valmennusyhdistys ry Sampo Järvela, Else Joutsi, Virpi Koskela, Tommi Natri

2 Starttivalmennus taiteen tekemisen keinoin kohti elämää

3 Starttivalmennus taiteen tekemisen keinoin kohti elämää Toimittanut: Kirjoittajat: Kustantaja: Taitto: Sampo Järvelä Sampo Järvelä, Else Joutsi, Virpi Koskela, Tommi Natri Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Silta-Valmennusyhdistys ry Silta-Valmennusyhdistys ry, SIlta-Viestintä, Tommi Natri Kuvamateriaali Starttipajanuoret Painopaikka: Juvenes-paino Oy, Tampere 2008 ISBN ISBN (sid.) ISBN (PDF)

4 Starttivalmennus taiteen tekemisen keinoin kohti elämää Tällaista toimintaa tarvitaan nuorten hyvinvoinnin takia. Tarvitaan mahdollisuus tuntea kuuluvansa johonkin, saada toteuttaa itseään ja saada tukea sekä ohjausta elämässä eteenpäin. (starttipajanuori 2007)

5 Sisällysluettelo Saatteeksi...6 Starttivalmennus ryhmän ja taiteen avulla oma elämä haltuun Miten nuoret tunsivat hyötyneensä Starttipajasta? Pajalle tulojen taustaa Ryhmään kuulumisen merkitys Itsensä hyväksymistä ja itsetuntoa Uusia asenteita ja näkökulmia Taiteen välineillä onnistumisen kokemuksia Aikuisen tukea samanarvoisina ryhmässä ja ohjaajien edessä Arjen- ja elämänhallintaa Pysähtymistä ja läsnäoloa Koskaan ei ole liian myöhäistä Yhteiskunnallinen näkökulma Mistä ulkopuoliset nuoret tulevat ja minkälaisia he ovat onko varaa jättää heidät ulkopuolisiksi? Ulkopuolisten nuorten määrä Silta-Valmennuksen starttipajan nuoret Miksi ulkopuoliset nuoret tavoitetaan heikosti, mitkä ovat haasteet Mitä valmennus ja valmentamattomuus maksavat Starttivalmennuksen pedagogiikkaa Kasvatuksellisia lähtökohtia starttivalmennukseen Psykososiaalinen valmennus ja prososiaalinen toiminta Sorrettujen / syrjäytettyjen pedagogiikka starttivalmennuksessa Ilmaisustartin toimintaidea ja ja toimintamalli Käsin käsittämään Taiteilla ilmaisemisen voima kohti omavoimaisuutta ja vahvempaa identiteettiä Ilmaisustartin perustehtävä Valmennuksen kehittämistyökalu Perustehtävän tavoitteiden ja nuorten tarpeiden yhteensovittaminen Toimintamalli Toteutuksen avainasiat... 61

6 5. Kuvat ja keramiikka työmenetelmänä Kuvat Keramiikka Teatteri-ilmaisu työmenetelmänä Ilmaisuvoiman alkuperä on eheyttävä tarve yhteyteen Tietoisuuden kasvua starttipajoilla? Oman elämänsä sankarit eli myyttien maaginen merkitys Luovia itsensä parantajia Multimedia starttipajalla Onnistuneen starttipajan ainekset - mitkä olivat tulokset? Yksilöohjaus Starttivalmennuksen haasteet valmentajille Starttipajan asiakastulokset Viisi askelta muutokseen huoneentaulu starttipajaasuunnitteleville ja toteuttaville Lähteet Kirjoittajat

7 Saatteeksi Tämän julkaisun tarkoitus on välittää tietoa ja virittää keskustelua siitä, miten taiteen ja ilmaisun keinoja hyödyntävästä toiminnasta voidaan hyötyä työpajoilla. Miten tällaiset keinot voivat hyödyttää ajelehtivaa nuorta ja auttaa häntä eteenpäin omassa elämässään? Julkaisun kirjoittamisen taustalla on Valtakunnallisen työpajayhdistyksen (TPY) taide- ja kulttuuripajaverkoston toiminta. TPY pyrkii kehittämään työpajakentällä uusia nuorten tarpeisiin vastaavia valmennussisältöjä ja työmenetelmiä perinteisemmän työ- ja yksilövalmennuksen rinnalla. Silta-Valmennusyhdistyksessä käynnistyi alkuvuodesta 2005 Ray:n (Raha-automaattiyhdistys) rahoituksella startti-pajahanke, jonka päätavoitteena oli kehittää toiminnalliseen oppimiseen ja tiiviiseen lähiohjaukseen perustuva startti-valmennuspalvelu. Se oli tarkoitettu väliinputoajanuorille, joilla on useita syrjäytymisen riskitekijöitä ja joille ei ole tarjolla soveltuvia palveluja. Silta-Valmennusyhdistyksessä starttivalmennusta päätettiin toteuttaa taiteen keinoin ja näin syntyi Ilmaisustartti. Tämän julkaisun sisältö perustuu ensisijassa niihin havaintoihin, kokemuksiin, opetuksiin ja oppimiseen, jotka ovat kertyneet hankkeen parissa työtä tehneille vajaan neljän vuoden työrupeaman aikana. Näistä kokemuksista kaksi asia nousee ylitse muiden: hyvät kokemukset ja tulokset taiteen käytöstä valmennuksen välineenä ja vaikeudet löytää rahoitusta ja legitiimiä asemaa taiteen keinoin tehtävälle riittävän pitkäkestoiselle ja ryhmässä tapahtuvalle valmennustyölle osana työpajojen palveluja. Julkaisu on tuotettu kirjoittajien moniammatillisena yhteistyönä, jossa eri osaalueiden ammattilaiset ovat kirjoittaneet omat osuutensa yhteisen suunnitelman pohjalta. 6 Starttivalmennus

8 Kirjan ensimmäisessä luvussa on kuvattu startin yksilöllistä, koettua merkitystä nuorille. Aineistona ovat nuorilta kerätyt palautteet. Tätä aineistoa on suhteutettu teoreettiseen tietoon siitä, miksi taiteen keinoin tapahtuva valmennus voi toimia nuorten itseymmärryksen, identiteetin ja persoonallisuuden kehityksen tukijana. Toisessa luvussa on lyhyesti kuvattu niitä yhteiskunnallisia syitä, jotka perustelevat nuorten startti-valmennuksen tarpeellisuutta yhtenä mahdollisuutena tukea nuorten kasvua ja kehitystä. Kolmannessa luvussa on hahmoteltu starttivalmennuksen pedagogista viitekehystä. Työpajatoiminnan kasvatuksellisia lähtökohtia ja pedagogiikkaa on pohdittu ylipäätään suhteellisen vähän ja starttivalmennuksen ja taiteen käyttöön perustuvaa oppimista vielä vähemmän. Luvuissa 4 7 on kuvattu Silta-Valmennuksen ilmaisua työvälineenä käyttävän starttipajan toimintaidea, toimintamallit ja sisällöt sekä hyviksi koetut käytännöt. Näistä toivomme olevan apua niille, jotka suunnittelevat starttipajan käynnistämistä tai pohtivat jo käynnissä olevan valmennuksen kehittämistä. Lopuksi on pyritty tiivistämään hyvät kokemukset jonkinlaiseksi reseptiksi, joka auttaa löytämään ainakin osan hyvistä aineksista taiteen keinoin tapahtuvan starttivalmennuksen keitokseen. Lämmin kiitos kaikille Ilmaisustartin toiminnassa ja julkaisun teossa mukana olleille, kera pajanuoren kiitosten: Siihen on syynsä miksi osa nuorista on pudonnut yhteiskunnan oravanpyörästä. Tällaisella toiminnalla näitä pudonneita tai eksyneitä voi voimaannuttaa. Olen itse nähnyt niin käyvän. Sampo Järvelä toiminnanjohtaja Taiteen tekemisen keinoin kohti elämää 7

9 Johdanto Starttivalmennus ryhmän ja taiteen avulla oma elämä haltuun Starttivalmennus on nuorille itsestä ja elämästä oppimisen kanava, joka sopii huonosti työvoimapolitiikan, koulutuksen, kuntoutuksen tai hoidon nykyisiin raameihin. Vaikka toimintamuodolle on nuorten keskuudessa sosiaalinen tilaus suhtaudutaan tähän valmennuksen muotoon usein epäluuloisesti niin työpajoilla kuin eri viranomaistahoilla. Ilmaisustartti on yksi tapa toteuttaa starttivalmennusta. Kuka saa ja voi tehdä taidetta? Kaikilla olennoilla on oikeus ja tarve ilmaisun iloon. Mutta valitettavasti jotkut ihmiset jäävät elämänsä aikana kantamaan lahjattoman identiteettiä syystä tai toisesta. Jotkut uskovat taiteen olevan lahjakkaiden etuoikeus. On vaikea uskoa taiteellisen ilmaisun iloon ja sen vaikuttavaan voimaan, mikäli ei ole kokenut sellaista itse. Tällöin uskoo sen kuuluvan vain harvoille ja valituille. Tärkeintä oli tutustuminen itseeni ja muihin, luovuuden palauttaminen. (Starttipajanuori 2008) Sosiaalipsykologi ja tutkija, taiteen ja tekemisen valtakunnallinen puolestapuhuja Jaana Venkula sanoo taiteen toimivan siltana ihmisen kaikenlaiseen tekemiseen ja toimintaan: Taiteen sillanomainen tehtävä kiteytyy perimmältään kuitenkin siinä, että sen luoma yhteys maailmaan on toiminnallinen. Siksi sen harjoittaminen ja kokeminen vaikuttavat sekä ajattelemisen että tekemisen taitoihin. Ihminen liittyy maailmaan ja itseensä syvimmin juuri toiminnallaan. Mitä opimme silloin kun antaudumme taiteelle? Opimme tietysti näkemään, kuulemaan, liikkumaan, mutta opimme myös universaaleja taitoja, joita tarvitaan etenkin muualla kuin taiteen piirissä, joita kuitenkin on vaikea oppia muualla (Venkula, 45). Taidetta ja luovuutta ei kuitenkaan läheskään aina osata hahmottaa kaikille ihmisille luontaisesti kuuluvina ominaisuuksina, joista saadaan elintärkeää ravintoa niin ruumiille kuin mielellekin. Esimerkiksi työpajakentällä ilmaisun ja taiteen keinoin pyörivä starttipajatoiminta joutuu edelleen puolustelemaan ja selittele- 8 Starttivalmennus

10 mään tarpeellisuuttaan ja paikkaansa hyötyä, tuloksia ja suorittamista arvostavassa yhteiskunnassa. Voiko tällaisesta taiteellisesta puuhastelusta olla kenellekään mitään hyötyä? Toinen yleinen ennakkoluulo liittyy ryhmiin ja niissä tapahtuvaan taiteen tekemiseen. Kaupungeilla, kunnilla sekä yhdistyksissä on olemassa joitakin päättäviä työntekijä- ja asiantuntijoita, jotka työskentelevät ihmisten auttamiseksi ns. pöydän yli, mutta eivät usko ryhmiin, ryhmätoimintaan tai taiteisiin millään tavalla. Joidenkin näkemysten mukaan joukossa tyhmyys tiivistyy, miten taiteet nyt näihin ongelmiin liittyvät, ei siitä kuitenkaan mitään tule, ei tämä asiakas ole taiteellinen millään tavalla tai eihän hän saa suutaan auki yhteisissä palavereissakaan, miten sitten ryhmän edessä! jne. Ennakkoluulojen takana on selkeästi tiedon puute. Näitä tahoja ei ole informoitu taiteen ja ilmaisun tavoitteellisesta, toiminnallisesta ja terapeuttisesta käytöstä riittävästi, eikä heillä itsellään ole siitä kokemuksellista tietoa. Tämän julkaisun tarkoitus on informoida siitä, miten ja minkälaista hyötyä työpajoilla voidaan saada taiteen ja ilmaisun keinoja tavoitteellisesti hyödyntävästä toiminnasta, miten tällaiset keinot voivat hyödyttää ajelehtivaa nuorta ja auttaa häntä eteenpäin omassa elämässään. Taiteen tekemisen keinoin kohti elämää 9

11 Taidetta, luovuutta ja ryhmiä voidaan käyttää erittäin systemaattisesti tiettyjen tavoitteiden ja tuottavuuden aikaansaamiseksi. Luova ihminen on tuottava ja motivoitunut eikä pala loppuun. Taiteessa ja taiteen kaltaisessa toiminnassa koetellut ilmaisutaidot auttavat pääsemään lähelle oman elämän kokemuksia. Silloin mahdollisuudet omien ja yhteisten voimavarojen rationaaliseen käyttöön kasvavat. Tässä minkä tahansa aistin tarjoaman ilmaisukanavan harjaannuttaminen on avuksi. (Bardy ja Barkman, 2001) Suomessa ei vieläkään osata arvostaa sitä valtavaa psykososiaalista pääomaa, mitä luovaan ja sosiaalisia, vuorovaikutuksen elementtejä sisältävään yhteisölliseen tekemiseen sisältyy. Se on sääli, koska sillä on suoranaisia, pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisen aktiivisuuteen, ajatteluun, luovuuteen ja fyysiseen sekä psyykkiseen terveyteen. Suomessa syödään tällä hetkellä paljon mielialalääkkeitä ja erinomaisista Pisa-tuloksista huolimatta peruskoululla ja koululaisilla ei kaikilla mene hyvin. Tällä hetkellä suomalaista yhteiskuntaa määrittää kilpailuhenkinen markkinatalous ja sen arvot. Ilmaisustartin toiminnassa on jouduttu kokeilemaan taloudellisista syistä nonstop-periaattetta. Tällöin ryhmään on tultu ja lähdetty eriaikaisesti. Tämä on rikkonut toiminnan ryhmämuotoista rakennetta, eikä ryhmäprosessia ole voitu hyödyntää optimaalisesti ihmisten hyväksi Taiteen tutkijan mukaan taide, sen kokeminen ja tekeminen voi muuttaa todellisuuskäsitystä. Miksemme siis panostaisi toimintaan, jolla voi olla kauaskantoisia, kaikkia ihmisiä ja koko elämää hyödyttäviä ominaisuuksia? Koska taide, kuten kohta huomaamme, on ihmisen todellisuussuhteista toiminnallisin, ovat sen parissa tekemämme teot eräs ja kenties luontevin mahdollisuus muuttaa todellisuuskäsitystä. Sen muutos konemaisesta virtaavaksi on välttämätöntä, ei taiteen, ei ihmisen, vaan koko maailman säilymisen tähden. (Venkula, 27) 10 Starttivalmennus

12 Taiteen tekemisen keinoin kohti elämää 11

13 Virpi Koskela 1. Miten nuoret tunsivat hyötyneensä Starttipajasta? Uskallan olla enemmän minä ja luottaa päätöksiini. Tämmöinen toiminta tuo merkitystä niiden nuorten elämään, jotka ovat tunteneet merkityksettömyyttä tai ovat jossain määrin heittäneet elämänsä hukkaan. (starttipajanuori 2006) Starttivalmennuksen päätavoitteena on nuoren voimaantuminen ja oman elämänhallinnan taitojen ja valmiuksien lisääminen. Toiminnan tuloksia ei voida kuvata pelkästään nuorten jatkosijoittumista koskevina lukuina. Ensisijainen toiminnan arviointi tulee kohdistaa niihin vaikutuksiin jotka nuoret itse kokevat saaneensa valmennusjakson aikana. Starttivalmennus ja erityisesti taiteen tekemiseen perustuva pajatoiminta joutuu jatkuvasti perustelemaan olemassaolon oikeuttaan ja valitettavan usein huonolla menestyksellä. Siksi arvioinnin kehittäminen on sekä menetelmällisesti että pajojen toimintaresurssien ja osaamisen näkökulmasta tärkeä ja haastava tehtävä. Vuosina Ilmaisustartin on aloittanut lähes 70 nuorta, joille tehtyä kyselyä on käytetty toiminnan arvioinnin ja kehittämisen yhtenä tärkeänä aineistona. Kaikki tässä julkaisussa käytetyt nuorten sitaatit ovat peräisin starttipajalla näin vuosina olleilta nuorilta. Kysymyksissä on pyydetty avovastauksina arvioimaan mm: Mitä opit startissa? Mitä myönteisiä tai kielteisiä asioita pajalla viettämäsi aika on tuonut elämääsi? Mikä on ollut yhteisen tekemisen tärkein anti itsellesi? Onko tekemisellä ollut merkitystä tulevaisuuden suunnitelmillesi? Minkälainen pajan sisältö oli omalta kannaltasi? Tarvitaanko startin tyyppistä toimintaa ja jos, niin miksi? 12 Starttivalmennus

14 1.1. Pajalle tulojen taustaa Odotin startti-pajalta sitä, ettei pelottaisi saatanasti. Ei pelota???? Ja että olisi ihmisiä joille puhua. Oli ihmisiä joille puhua. Tyypillisen starttipajalle tulevan nuoren aikuisen tilanne on seuraava: peruskoulun käyty, keskeytteet yhdet tai useammat eriasteiset jatko-opinnot (esim. lukio tai ammattikoulu), joitain työharjoitteluja tai kokeiluja, mutta suurin osa niistä on jäänyt kesken. Sain joutenolon ja baarielämän katkaistua. Nyt tiedän että voi olla kivaa ilman viinaakin! Ei ole enää sellaista oloa, että pitäisi olla päihtyneenä koko ajan. --- Ennen starttia vapaa-aika kului päihtyneenä olemiseen. Joillakin on ollut monenasteisia ongelmia päihteiden ja/tai mielenterveyden kanssa. Elämästä on tullut päämäärätöntä hengailua tai sairastelua ja on vaikea hahmottaa, kumpi on ollut ensin, mielenterveys- tai päihdeongelma vai päinvastoin. Näiden nuorten määrä pajoilla tuntuu olevan kasvussa. Päihdeongelmalla hoidetaan masennusta, joka vain pahenee päihteistä. Kun masennus on diagnosoitu, sitä sitten hoidetaan usein sekä päihteillä että lääkkeillä ja noidankehä alkaa olla valmis. Pahimmassa tapauksessa koko elämänhalu häviää ja sairaseläke aletaan nähdä ainoana mahdollisuutena Tällaista toimintaa tarvitaan, vittu joo! Esimerkiksi minä olin mielenterveysongelmainen sosiaalipummi vailla kiinnostusta tulevaisuuteen. Miten helvetissä mä olisin päässyt eteenpäin yhtään missään ilman pajaa!? Ja minun kaltaisia on paljon. Tosi paljon. Suurin osa pajalaisista on kuitenkin tavallisia nuoria työttömiä ennen pajalle tuloaan. Elämä yhteiskunnallisine vaateineen koetaan kaoottisena, paineistavana ja suorituskeskeisenä, ystävät ja harrastukset kiinnostavat enemmän kuin mahdollinen työ-, opiskelu- tai työharjoittelupaikka. Useimmat kertovat kokevansa elämän merkityksettömäksi ja olevansa muiden silmissä luusereita. Suurimmalla osalla nuorista on hyvin negatiivinen kuva itsestä ja varsinkin tulevaisuudesta. Jotkut pajalle tulleet nuoret taas ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia, ekologisesti suuntautuvia ja hyvin niukalla toimeentulolla pärjääviä maailmanparantajanuoria. Heille se yleinen kuva nuoresta eteenpäinmenevästä, rohkeasta ja menestyvästä aikuisesta, mitä mediassa tämänikäisistä tarjoillaan, on täysin tyhjä ja merkityksetön, eloton myytti. Heille luuserius on tietoinen valinta. Näitä nuoria on yhteiskunnassamme yhä enenevissä määrin. Onneksi. He pyrkivät omalla tavallaan vaikuttamaan myönteisesti yhteiskunnan kehittymiseen kohti inhimillisimpiä arvoja. Taiteen tekemisen keinoin kohti elämää 13

15 1.2. Ryhmään kuulumisen merkitys Muutos lähtee meistä itsestämme ja starttipaja auttaa siinä monella tapaa. Useimmat ilmaisullisen starttipajan läpikäyneet nuoret ilmaisivat, että olennaista pajatoiminnassa on ollut yhdessä tekeminen ja ryhmässä toimiminen. Monet kertoivat haaveilevansa yhteisöllisemmästä, rauhallisemmasta ja pakottomammasta elämästä ja muistelivat kaiholla lapsuutta, johon liittyivät vielä koossa olevan perheen tai suvun kanssa tehdyt yhteiset retket tai yhdessäolon hetket. Starttipajan yksi yhteisöllinen tehtävä on toimia yhteisöllisten muistojen ja tekemisen muistiin palauttajana. Nuoret oivalsivat tarvitsevansa toisia ihmisiä, tekevää yhteisöä. Olen tullut sosiaalisemmaksi, kun olen ollut tekemisissä toisten kanssa. Opin kärsivällisyyttä toimia erilaisten ihmisten kanssa. Tärkein anti minulle on ollut oman itseluottamuksen kasvu. Tajuaminen, että tarvitsee ympärilleen ihmisiä RYHMÄTYÖSKENTELY! Startin tärkein anti oli ryhmässä tapahtuva toiminta sitä kautta valmiuteni lisääntyi myös ns. normaaliaikaiseen toimintaan. Mielekäs yhteisö syntyy yhteisestä, merkitykselliseksi koetusta tekemisestä. Ihminen tarvitsee kokemuksia siitä, että kykenee tekemään jotakin tarpeellista ja tärkeää yhdessä toisten kanssa, että toiset hyväksyvät hänet ja hänen tekemisensä ja hän toiset vaikka kaikki yhdessäolo ei joka hetki niin auvoista olisikaan. Konfliktit opettavat. Yhdessä tekeminen opettaa katsomaan peiliin: voisinko toimia toisin, jotta itselleni ja noille toisille tulisi mukavampi olo? Nuorilla oma mieliala on usein suoraan sidoksissa siihen, miten he kokevat tulleensa nähdyksi ja kuulluksi ryhmässä. Identiteettiä hahmotetaan vielä voimakkaasti toisten katseen kautta. Näiden kolmen vuoden aikana ( ) jokaisessa kuudessa startin ryhmässä on ollut useita koulukiusauksen uhreja. Osalle koulunkäynti on juuri sen vuoksi ollut lähestulkoon mahdotonta tai valtava psykofyysinen voimainponnistus. Olen oppinut olemaan paremmin muiden kanssa. Opin ryhmätyöskentelyä. Arvokkaita kokemuksia on kertynyt, sillä ryhmätoiminta on ollut minulle tärkeää juuri tässä elämän vaiheessa. Yhdessä tekeminen, keskustelu ja pohdinta auttanut päätä kuntoon. Opin positiivisia kokemuksia ja onnistumisia yhdessä toisten ihmisten kanssa. 14 Starttivalmennus

16 Olen oppinut ryhmätoimintaa ja hyväksymään ihmiset sellaisina kuin ovat. Olen saanut hyviä ystäviä, hyviä kokemuksia ja itseni ymmärtämistä ym. Odotin kehittävää ryhmätyötä, työskentelyä itseni kanssa ryhmässä. Ja sain mitä tilasin bonuksien kera. Starttipajan kaltaisessa ryhmätoiminnassa tapahtumaenergian liikkeellepaneva voima on luottamus. Ilman luottamusta on turha toivoa tapahtuvaksi mitään rakentavaa, kehittävää tai muutosta edistävää. Kun luottamus syntyy, on kaikki mahdollista. Luottamus rakentuu erilaisten ihmisten, ajatusten, asenteiden ja toimintamallien hyväksymisestä. Luottamuksen synnyttämisen välineinä toimivat erinomaisesti mm. erilaiset elämyspedagogiset harjoitteet, fyysiset ja humoristiset joukkuekilpailut, pelit ja leikit sekä ehdottoman idioottivarmasti pajan alkuvaiheessa kasatut yhteiset muutaman päivän leirit. Leireiltä palataan arkeen aina muuttuneina, aistit puhdistuneina ja väsyneinä mutta toinen toisiinsa luottaen. Luottamus voi rakentua yön pimeydessä kynttilän valossa tarinoita kertoen niin, että joku nukahtaa sikiöasentoon sotilasviltin sisälle porukan keskelle, lattialle. Ja muut kantavat hänet sänkyyn paljon, paljon myöhemmin. Luottamuksen synnyttämiseen tarvitaan turvallinen olo. Jostain useammasta syystä johtuen monilta pajanuorilta tuntuu puuttuvan kokemus turvallisuudesta, turvasta ja rauhasta. On vaikea rauhoittua, kokea olonsa rauhalliseksi ja turvatuksi. Startti auttaa hukassa olevia! Rohkeus toisten ihmisten kanssa olemiseen on lisääntynyt. Starttipaja selkeytti ajatuksia ja antoi itseluottamusta toteuttaa asioita. Olen saanut vähän suuntaa elämälleni, tulen paremmin toimeen ryhmässä ja saanut kavereita. En ole enää yhtä sulkeutunut. Starttipaja on ollut oikeastaan ainut paikka missä mä oon viihtyny enkä oo tuntenut itseeni ulkopuoliseksi....tämä paikka on täynnä ihmisiä, jotka ovat osoittaneet, etteivät kaikki ihmiset ole samanlaisia kuin ne, jotka veivät luottamukseni. Opin avaamaan suutani enemmän. Rohkeuteni on lisääntynyt. Uudet kaverit, rohkeus! Hyvää oli pakottaminen ryhmätyöskentelyyn Ihmiset pajalla ovat rentoja, kommunikointi on alusta asti ollut avointa. Se tekee monen asian viestimisen ja omana itsenä olemisen helpommaksi. Taiteen tekemisen keinoin kohti elämää 15

17 1.3. Itsensä hyväksymistä ja itsetuntoa Oli ihanaa toteuttaa itseään. Olen löytänyt vertaisryhmän, saanut itsevarmuutta ja saanut ilmaista itseäni turvallisessa ympäristössä. Ryhmässä toimiminen mahdollistaa myös sen, että yksin tai asiantuntijoiden kanssa - omia asioitaan pähkäillyt nuori pääsee helpommin ulos itsestään kuuntelemalla muita. Hän saa vapaasti ja ajan kanssa oivaltaa toisten tarinoista, ettei olekaan maailmankaikkeuden ainoa olento, joka kokee ahdistusta, vierauden tunnetta, ulkopuolisuutta tai muuta yleisestä poikkeavaa. Hän oppii itsestään toisten peilauksessa. Kokemusten ja tekemisten yhteinen jakaminen ryhmässä opettaa myös erästä yhteiskunnassamme harvinaista ja sukupuuttoon häviämässä olevaa inhimillistä ominaisuutta, nimittäin solidaarisuutta. Toisten tarinoiden läsnä olevaa kuuntelemista ja kuulemista oppimalla voi oppia myös kuuntelemaan itseään, omia kokemuksiaan ja tunteitaan. Opin oppimista. Eli opin olemaan avoimempi asioille, jotka voivat auttaa minua tekemään itsestäni paremman, vahvemman ja tasapainoisemman ihmisen. Ryhmässä tekeminen ja asioiden jakaminen oli tärkeää. Olen saanut elämääni ystäviä, mielettömiä kokemuksia ja hetkiä. Olen löytänyt itsestäni uusia puolia ja tutustunut itseeni paremmin. Jakso on vaikuttanut elämääni erittäin positiivisesti. Opin tuntemaan itseäni ja katsomaan maailmaa laajemmasta näkökulmasta. Olen oppinut myöntämään, että tällainen olen, myös negatiiviset puolet. Opin ymmärtämään itseäni paremmin. Huomaan piirteitä itsessäni, joista en pidä. Luulin olevani luotettava ihminen, mutta jouduin katsomaan totuuden peiliin ja sain huomata, että minuun ei voi luottaa. Se hirvitti. Tärkeää on, että oppisin olemaan rehellinen itselleni ja muille - ja että yhden ihmisen tekemiset vaikuttavat koko ryhmään ja sen ilmapiiriin. Omien tarinoiden itse koettujen tai keksittyjen - eläväksi tekeminen ja jakaminen kuvan, äänen, liikkeen tai musiikin avulla voi olla tärkeä avain itsetunnon ja itsetuntemuksen löytämiseen. Jos ei ymmärrä omaa elämäänsä, miten voisi ymmärtää toistenkaan elämää? Olen oppinut positiivista asennetta, kärsivällisyyttä, omien ongelmien ymmärtämistä ja jaksamista. Tärkeintä on ollut oman itsen tutkiskelu; vahvuuksien ja heikkouksien löytäminen ja hyväksyminen. Uskalluksen löytyminen. 16 Starttivalmennus

18 Omasta elämästä on uskallettava päästä niin paljon perille, että tietää, mikä johtaa siihen, mitä tekee. Tietää ja oppii, että on itse vastuussa joistakin valinnoistaan, ainakin nyt, aikuisiällä. Kun rohkeus ryhmässä ilmaisemiseen lisääntyy, lisääntyy se myös omassa arjessa, koko elämässä. Se vaikuttaa lumipalloefektin tavoin kaikkeen ihmistä ympäröivään toimintaan. Positiivisin asia on kuitenkin itsetunnon uusi löytyminen. Opin ainakin itseluottamusta, opin toteuttamaan itseäni taiteellisesti myös kotona. Opin itsestäni paljonkin ja huomasin, että tarvitsen tekemistä, turhaudun kotona. Paja on antanut enemmän uskoa itseen, olen oppinut tekemään myönnytyksiä elämässä ja oppinut itsestäni ja muista (kivistä, linnuista ja puista). Tämä on antanut minulle todella paljon. On saanut tehdä mistä tykkää ja miettiä tulevaisuuttaan ilman jatkuvaa painostusta. Oon löytänyt uusia Taiteen tekemisen keinoin kohti elämää 17

19 vahvuuksia ja itseluottamusta. Tässä on oppinut samalla olemaan paremmin muiden kanssa. Suhtaudun myönteisemmin itseeni ja taitoihini. Ehkä oman elämäntarinan tutkiminen olisi tarpeen kaikissa ammateissa? Eikö sitä pitäisi opiskella jo peruskoulussa? Jospa sitä kautta pääsee työssään merkityksellisyyden tai laadun ja todellisen tuottavuuden äärelle? Kuka olen? Mistä tulen? Ja minne voisin olla menossa? Oman elämänhistorian ja -fantasian konkretisoimisen kautta on mahdollisuus ymmärtää ja oppia antamaan anteeksi itselle ja muille. Syyllisyydestä vapautuminen ja vapauttaminen luo tilaa lämmölle ja mahdollisuudelle katsoa itseään, ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Tällaisena. Minuna. Näin voi oppia myös katsomaan toisia ja rakastamaan heitä. Ihmisillä, varsinkin nuorilla, tulee olla mahdollisuus etsiä itseään tällaisen toiminnan avulla. Opin uskomaan enemmän itseeni. Suhtaudun ehkä myönteisemmin itseeni ja taitoihini. Opin ilmaseen itseeni ja varmuutta Hienoa oli vapaus käyttää omaa luovuuttaan erilaisia tekniikoita hyödyntäen. Samalla sai töiden muodossa tutkia itseään, se antoi itseluottamusta. Itsestäni olen oppinut paljon ilmaisun keinoin. Olen saanut oman mielenterveyden/elämän kuntoon. Sain startista ajatusten selkeyttä ja itsevarmuutta. Olen saanut luottamusta itseeni ja kokemusta monista asioista. Olen oppinut ilmaisemaan mielipiteitäni itseluottamus on kasvanut. Olen voimaantunut. Koin onnistumisia. Opin omia vahvuuksia. Opin uskomaan enemmän itseeni. Kokemuksia kertyi ja paljon. Myönteisiä asioita: positiivista asennetta, kärsivällisyyttä, omien ongelmien ymmärtämistä ja jaksamista. Sain itseluottamusta ja opin tunteiden käsittelyä. Sain iloisemman mielen ja jaksamista arkipäiväisissä asioissa. Tärkeintä on ollut itsensä ilmaisu, rohkeuden lisääntyminen ja rohkaisevat palautteet. 18 Starttivalmennus

20 1.4. Uusia asenteita ja näkökulmia Olen löytänyt uusia kiinnostuksen kohteita ja olen saanut motivaatiota lähteä yrittämään normaalia elämää. Ja olen muuttanut elämäntapojani terveellisemmäksi, voin paaaljon paremmin. Ihminen tarvitsee virikkeitä. Ihminen tarvitsee luovia virikkeitä. Haasteita, jotka pistävät toimimaan, tuntemaan ja ajattelemaan. Tai vielä parempaa: ajattelemaan, tuntemaan ja toimimaan siinä järjestyksessä. Joskus uudet asiat, tekemiset tai uudet näkökulmat asioihin voivat toimia kuin raikastava tuuli ja liikuttaa koko ihmisen uuteen, muutoksen suuntaan. Käsittäminen, käsillä tekeminen, käsien kautta ja niiden avulla maailman hahmottaminen, käsien liikuttelu se kaikki kädellinen tekeminen voi auttaa ymmärtämään, paljon. Käsittämään monia asioita. Uuden maan tuoksu on erilainen, maa jalkojen alla tuntuu vastustamattoman tutulta. Uusi aamu, kuin astuisi elämän ensimmäiset askeleet. Jossain missä auringon sävy on erityisen lämmin. (pajanuori 2008, ote pajalla tapahtuneesta luovan kirjoittamisen tehtävästä) Esimerkiksi pajalla tehty, suosittu tehtävä, jossa mennään tunniksi jonnekin, missä ei koskaan ole oltu tekemään jotakin, mitä koskaan ei ole tehty ja tehdään siitä raportti muille pajalaisille oli avaintehtävä erään nuoren naisen näkökulman muutokseen. Tehtävän sai määritellä muuten täysin itse. Tämä nuori nainen oli keskivaikeaa masennusta ja elämäntuskaa poteva evvk-tyyppi, joka ei katsonut silmiin ketään, joka ei uskonut mihinkään ja tuijotti tiiviisti maahan pitkän hiuskuontalonsa alta kävellessään eteenpäin. Tehtävän saatuaan hän yllättäen itsekseen päätti, että kulkee kaupungin kaduilla tunnin katsoen ihmisiä silmiin. Hän intoutui tehtävästä niin, että unohti ajan kulun ja tuli vähän myöhässä, silmät loistaen, seuraavaan pajatapaamiseen. Hän kertoi ihastuneena, kuinka ihanaa oli katsoa ihmisiä silmiin ja saada vastakaikua. Tästä yksinkertaisesta tehtävästä alkoi nuoren sisäänpäin kääntyneen naisen muutos viehättäväksi, iloiseksi ja uteliaaksi olennoksi. Lähdin nollapisteestä tähän, startti on antanut uusia ajatuksia elämänhallintaan ja tulevaisuuteen. Tulevaisuuden ammattitoiveet ovat myös selkiytyneet. Kunnianhimo kasvanut. Paikoilleni en jää. Sanotaan, että näen asiat nyt laajemmin ja positiivisemmin. Maailmasta on löytynyt uusia kiinnostavia asioita, ja asioita jotka ovat minua kiinnostaneet, mutta jotka ovat jääneet varjoon. Starttipaja on antanut uusia ajatuksia opiskelun suhteen. Taiteen tekemisen keinoin kohti elämää 19

21 Työelämä on seuraava kohde, pystyn olemaan rutiinilla työasioissa kiinni Taiteen välineillä onnistumisen kokemuksia Opittu on keramiikkaa, tietokoneilua, valokuvausta, videojuttuja, meditatiivista toimintaa, joogaa, kuvataiteen ja itsetutkiskelun myötä. Ilmaisua (teatteri ja kuvataide) ja sosiaalisuutta. Eikös tuosta voi jo päätellä, että pirun hyviä, mahtavia, tärkeitä ja hienoja kokemuksia on kertynyt. Olen ruvennut jo harrastamaan uusia juttuja. Ja tykkään harrastaa aina. Taiteella on kautta ihmiskunnan historian ollut yhteisöä kokoava, paineita purkava ja uusiutumista edistävä merkitys. Taiteelliseen tuotokseen ovat osallistuneet kaikki yhteisön jäsenet erilaisten seremonioiden ja rituaalien yhteydessä, mutta myös yksityisemmissä tilanteissa ihmisten muuntaessa mielensä sisältöjä ja liikkeitä äänten, visuaalisten muotojen tai kehon liikkeiden kielelle. Se on antanut muodon muodottomalle, muuntanut, kirkastanut ja vahvistanut merkityksiä, toisinaan myös tulevaisuuden visioita. Paja osoittautui persoonalliseksi ja jopa erikoiseksi, syvälliseksi. Itsevarmuus kasvanut. Kasvanut henkisesti. Oppinut pitämään ajatukset koossa. Elämän pieniä ja suuria oivalluksia. Taiteen sisällöt, muodot ja siihen liittyvät käsitykset ovat muuttuneet, mutta taiteen olemassaolo ja suuri vetovoima on juuri siinä, että sen sisin olemus on syvästi terapeuttinen. Jostain syystä tämä tutkittu näkemys ei palvele länsimaista markkinatalousjärjestelmää eikä yhteiskuntaa. Aivan kuin päättäjiä pelottaisi niin kuin mielivaltaisia päättäjiä on kautta aikojen aina pelottanut että mikäli alamaiset alkavat ns. tiedostaa liikaa, on mahdollista, että kritiikki johtavassa asemassa olevia kohtaan lisääntyy. Pajan myötä olen löytänyt itsestäni asioita, joita en uskonut olevan ja olen saanut kaivettua paremmin esiin niitä piirteitä joita jo tiesin omaavani. Paja on antanut rohkeutta kehittää itseäni eteenpäin ja paljon hyödyllisiä oppeja, jotka auttavat minua koulu- sekä työelämässä. Mikäli ihmiset alkavat tiedostaa enemmän itseään ja oman elämänsä tarkoitusta, he alkavat muuttua ulkokohtaisuudesta ja ulkoa ohjautuvuudesta kohti aitoa itseilmaisua ja itsenäisyyttä. Eivätkä itsenäisesti itseään ilmaisevat ihmiset käytä enää niin paljon kulutushyödykkeitä tyhjiönsä täyttämiseen hehän voivat lopettaa turhan kuluttamisen kokonaan! Jatkuva kasvu voisi muuttuakin tietoisuuden kasvuksi. Ilmastonmuutokseenkin löytyisi luonnollinen ratkaisu Kuluttamattomuus. Imagine. Tällaisia asioita starttipajalla myös pohdittiin yhdessä. Minkälainen olisi yhdessä luotu parempi maailma. 20 Starttivalmennus

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Taide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?

Taide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Taide on tavallista Taideterapia kuntoutumisen tukena Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Tutkimme kuvissamme iloa, tuskaa, kaihoa, häpeää, surua. Nyt katson taidetta ja elämää eri muodoissa uusin

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

oppimisella ja opiskelemisella

oppimisella ja opiskelemisella MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressi ja sen selättäminen lukiossa Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressin eri muodot Optimaalinen stressi lisää hyvää suoritusta ja on tarpeellista lukiossakin Haitallisessa, pitkittyneessä stressissä

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa - reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa Reggio Emiliapedagogiikan juurilla Projektityöskentely Vekkulissa Reggio Emilia, Italia, 1940-luku Loris Malaguzzi Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen

Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Mitä muutokseen liittyviä kieli-, mieli- tai vertauskuvia muistat kuulleesi tai käyttäneesi?

Lisätiedot

3.6.2015. Pasi Tamminen Sari Mattila

3.6.2015. Pasi Tamminen Sari Mattila 3.6.2015 Pasi Tamminen Sari Mattila 2 5.2014 1.2015 8.2015 3 4 Tammisen johtamislupaus Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus Positiivinen ja negatiivinen palaute Alaisten haastaminen ajatteluun Avoin tiedon

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011 Itsensä hoitaminen päihdeongelman p suhteen koko elämän n kestävä prosessi. Sosiaalisen ympärist ristön muututtava vähemmv hemmän päihteitä suosivaksi. Lääkäri saattaa antaa diagnoosin sairauden luonteesta,

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot