Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Silta-Valmennusyhdistys ry

Transkriptio

1 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Silta-Valmennusyhdistys ry Sampo Järvela, Else Joutsi, Virpi Koskela, Tommi Natri

2 Starttivalmennus taiteen tekemisen keinoin kohti elämää

3 Starttivalmennus taiteen tekemisen keinoin kohti elämää Toimittanut: Kirjoittajat: Kustantaja: Taitto: Sampo Järvelä Sampo Järvelä, Else Joutsi, Virpi Koskela, Tommi Natri Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Silta-Valmennusyhdistys ry Silta-Valmennusyhdistys ry, SIlta-Viestintä, Tommi Natri Kuvamateriaali Starttipajanuoret Painopaikka: Juvenes-paino Oy, Tampere 2008 ISBN ISBN (sid.) ISBN (PDF)

4 Starttivalmennus taiteen tekemisen keinoin kohti elämää Tällaista toimintaa tarvitaan nuorten hyvinvoinnin takia. Tarvitaan mahdollisuus tuntea kuuluvansa johonkin, saada toteuttaa itseään ja saada tukea sekä ohjausta elämässä eteenpäin. (starttipajanuori 2007)

5 Sisällysluettelo Saatteeksi...6 Starttivalmennus ryhmän ja taiteen avulla oma elämä haltuun Miten nuoret tunsivat hyötyneensä Starttipajasta? Pajalle tulojen taustaa Ryhmään kuulumisen merkitys Itsensä hyväksymistä ja itsetuntoa Uusia asenteita ja näkökulmia Taiteen välineillä onnistumisen kokemuksia Aikuisen tukea samanarvoisina ryhmässä ja ohjaajien edessä Arjen- ja elämänhallintaa Pysähtymistä ja läsnäoloa Koskaan ei ole liian myöhäistä Yhteiskunnallinen näkökulma Mistä ulkopuoliset nuoret tulevat ja minkälaisia he ovat onko varaa jättää heidät ulkopuolisiksi? Ulkopuolisten nuorten määrä Silta-Valmennuksen starttipajan nuoret Miksi ulkopuoliset nuoret tavoitetaan heikosti, mitkä ovat haasteet Mitä valmennus ja valmentamattomuus maksavat Starttivalmennuksen pedagogiikkaa Kasvatuksellisia lähtökohtia starttivalmennukseen Psykososiaalinen valmennus ja prososiaalinen toiminta Sorrettujen / syrjäytettyjen pedagogiikka starttivalmennuksessa Ilmaisustartin toimintaidea ja ja toimintamalli Käsin käsittämään Taiteilla ilmaisemisen voima kohti omavoimaisuutta ja vahvempaa identiteettiä Ilmaisustartin perustehtävä Valmennuksen kehittämistyökalu Perustehtävän tavoitteiden ja nuorten tarpeiden yhteensovittaminen Toimintamalli Toteutuksen avainasiat... 61

6 5. Kuvat ja keramiikka työmenetelmänä Kuvat Keramiikka Teatteri-ilmaisu työmenetelmänä Ilmaisuvoiman alkuperä on eheyttävä tarve yhteyteen Tietoisuuden kasvua starttipajoilla? Oman elämänsä sankarit eli myyttien maaginen merkitys Luovia itsensä parantajia Multimedia starttipajalla Onnistuneen starttipajan ainekset - mitkä olivat tulokset? Yksilöohjaus Starttivalmennuksen haasteet valmentajille Starttipajan asiakastulokset Viisi askelta muutokseen huoneentaulu starttipajaasuunnitteleville ja toteuttaville Lähteet Kirjoittajat

7 Saatteeksi Tämän julkaisun tarkoitus on välittää tietoa ja virittää keskustelua siitä, miten taiteen ja ilmaisun keinoja hyödyntävästä toiminnasta voidaan hyötyä työpajoilla. Miten tällaiset keinot voivat hyödyttää ajelehtivaa nuorta ja auttaa häntä eteenpäin omassa elämässään? Julkaisun kirjoittamisen taustalla on Valtakunnallisen työpajayhdistyksen (TPY) taide- ja kulttuuripajaverkoston toiminta. TPY pyrkii kehittämään työpajakentällä uusia nuorten tarpeisiin vastaavia valmennussisältöjä ja työmenetelmiä perinteisemmän työ- ja yksilövalmennuksen rinnalla. Silta-Valmennusyhdistyksessä käynnistyi alkuvuodesta 2005 Ray:n (Raha-automaattiyhdistys) rahoituksella startti-pajahanke, jonka päätavoitteena oli kehittää toiminnalliseen oppimiseen ja tiiviiseen lähiohjaukseen perustuva startti-valmennuspalvelu. Se oli tarkoitettu väliinputoajanuorille, joilla on useita syrjäytymisen riskitekijöitä ja joille ei ole tarjolla soveltuvia palveluja. Silta-Valmennusyhdistyksessä starttivalmennusta päätettiin toteuttaa taiteen keinoin ja näin syntyi Ilmaisustartti. Tämän julkaisun sisältö perustuu ensisijassa niihin havaintoihin, kokemuksiin, opetuksiin ja oppimiseen, jotka ovat kertyneet hankkeen parissa työtä tehneille vajaan neljän vuoden työrupeaman aikana. Näistä kokemuksista kaksi asia nousee ylitse muiden: hyvät kokemukset ja tulokset taiteen käytöstä valmennuksen välineenä ja vaikeudet löytää rahoitusta ja legitiimiä asemaa taiteen keinoin tehtävälle riittävän pitkäkestoiselle ja ryhmässä tapahtuvalle valmennustyölle osana työpajojen palveluja. Julkaisu on tuotettu kirjoittajien moniammatillisena yhteistyönä, jossa eri osaalueiden ammattilaiset ovat kirjoittaneet omat osuutensa yhteisen suunnitelman pohjalta. 6 Starttivalmennus

8 Kirjan ensimmäisessä luvussa on kuvattu startin yksilöllistä, koettua merkitystä nuorille. Aineistona ovat nuorilta kerätyt palautteet. Tätä aineistoa on suhteutettu teoreettiseen tietoon siitä, miksi taiteen keinoin tapahtuva valmennus voi toimia nuorten itseymmärryksen, identiteetin ja persoonallisuuden kehityksen tukijana. Toisessa luvussa on lyhyesti kuvattu niitä yhteiskunnallisia syitä, jotka perustelevat nuorten startti-valmennuksen tarpeellisuutta yhtenä mahdollisuutena tukea nuorten kasvua ja kehitystä. Kolmannessa luvussa on hahmoteltu starttivalmennuksen pedagogista viitekehystä. Työpajatoiminnan kasvatuksellisia lähtökohtia ja pedagogiikkaa on pohdittu ylipäätään suhteellisen vähän ja starttivalmennuksen ja taiteen käyttöön perustuvaa oppimista vielä vähemmän. Luvuissa 4 7 on kuvattu Silta-Valmennuksen ilmaisua työvälineenä käyttävän starttipajan toimintaidea, toimintamallit ja sisällöt sekä hyviksi koetut käytännöt. Näistä toivomme olevan apua niille, jotka suunnittelevat starttipajan käynnistämistä tai pohtivat jo käynnissä olevan valmennuksen kehittämistä. Lopuksi on pyritty tiivistämään hyvät kokemukset jonkinlaiseksi reseptiksi, joka auttaa löytämään ainakin osan hyvistä aineksista taiteen keinoin tapahtuvan starttivalmennuksen keitokseen. Lämmin kiitos kaikille Ilmaisustartin toiminnassa ja julkaisun teossa mukana olleille, kera pajanuoren kiitosten: Siihen on syynsä miksi osa nuorista on pudonnut yhteiskunnan oravanpyörästä. Tällaisella toiminnalla näitä pudonneita tai eksyneitä voi voimaannuttaa. Olen itse nähnyt niin käyvän. Sampo Järvelä toiminnanjohtaja Taiteen tekemisen keinoin kohti elämää 7

9 Johdanto Starttivalmennus ryhmän ja taiteen avulla oma elämä haltuun Starttivalmennus on nuorille itsestä ja elämästä oppimisen kanava, joka sopii huonosti työvoimapolitiikan, koulutuksen, kuntoutuksen tai hoidon nykyisiin raameihin. Vaikka toimintamuodolle on nuorten keskuudessa sosiaalinen tilaus suhtaudutaan tähän valmennuksen muotoon usein epäluuloisesti niin työpajoilla kuin eri viranomaistahoilla. Ilmaisustartti on yksi tapa toteuttaa starttivalmennusta. Kuka saa ja voi tehdä taidetta? Kaikilla olennoilla on oikeus ja tarve ilmaisun iloon. Mutta valitettavasti jotkut ihmiset jäävät elämänsä aikana kantamaan lahjattoman identiteettiä syystä tai toisesta. Jotkut uskovat taiteen olevan lahjakkaiden etuoikeus. On vaikea uskoa taiteellisen ilmaisun iloon ja sen vaikuttavaan voimaan, mikäli ei ole kokenut sellaista itse. Tällöin uskoo sen kuuluvan vain harvoille ja valituille. Tärkeintä oli tutustuminen itseeni ja muihin, luovuuden palauttaminen. (Starttipajanuori 2008) Sosiaalipsykologi ja tutkija, taiteen ja tekemisen valtakunnallinen puolestapuhuja Jaana Venkula sanoo taiteen toimivan siltana ihmisen kaikenlaiseen tekemiseen ja toimintaan: Taiteen sillanomainen tehtävä kiteytyy perimmältään kuitenkin siinä, että sen luoma yhteys maailmaan on toiminnallinen. Siksi sen harjoittaminen ja kokeminen vaikuttavat sekä ajattelemisen että tekemisen taitoihin. Ihminen liittyy maailmaan ja itseensä syvimmin juuri toiminnallaan. Mitä opimme silloin kun antaudumme taiteelle? Opimme tietysti näkemään, kuulemaan, liikkumaan, mutta opimme myös universaaleja taitoja, joita tarvitaan etenkin muualla kuin taiteen piirissä, joita kuitenkin on vaikea oppia muualla (Venkula, 45). Taidetta ja luovuutta ei kuitenkaan läheskään aina osata hahmottaa kaikille ihmisille luontaisesti kuuluvina ominaisuuksina, joista saadaan elintärkeää ravintoa niin ruumiille kuin mielellekin. Esimerkiksi työpajakentällä ilmaisun ja taiteen keinoin pyörivä starttipajatoiminta joutuu edelleen puolustelemaan ja selittele- 8 Starttivalmennus

10 mään tarpeellisuuttaan ja paikkaansa hyötyä, tuloksia ja suorittamista arvostavassa yhteiskunnassa. Voiko tällaisesta taiteellisesta puuhastelusta olla kenellekään mitään hyötyä? Toinen yleinen ennakkoluulo liittyy ryhmiin ja niissä tapahtuvaan taiteen tekemiseen. Kaupungeilla, kunnilla sekä yhdistyksissä on olemassa joitakin päättäviä työntekijä- ja asiantuntijoita, jotka työskentelevät ihmisten auttamiseksi ns. pöydän yli, mutta eivät usko ryhmiin, ryhmätoimintaan tai taiteisiin millään tavalla. Joidenkin näkemysten mukaan joukossa tyhmyys tiivistyy, miten taiteet nyt näihin ongelmiin liittyvät, ei siitä kuitenkaan mitään tule, ei tämä asiakas ole taiteellinen millään tavalla tai eihän hän saa suutaan auki yhteisissä palavereissakaan, miten sitten ryhmän edessä! jne. Ennakkoluulojen takana on selkeästi tiedon puute. Näitä tahoja ei ole informoitu taiteen ja ilmaisun tavoitteellisesta, toiminnallisesta ja terapeuttisesta käytöstä riittävästi, eikä heillä itsellään ole siitä kokemuksellista tietoa. Tämän julkaisun tarkoitus on informoida siitä, miten ja minkälaista hyötyä työpajoilla voidaan saada taiteen ja ilmaisun keinoja tavoitteellisesti hyödyntävästä toiminnasta, miten tällaiset keinot voivat hyödyttää ajelehtivaa nuorta ja auttaa häntä eteenpäin omassa elämässään. Taiteen tekemisen keinoin kohti elämää 9

11 Taidetta, luovuutta ja ryhmiä voidaan käyttää erittäin systemaattisesti tiettyjen tavoitteiden ja tuottavuuden aikaansaamiseksi. Luova ihminen on tuottava ja motivoitunut eikä pala loppuun. Taiteessa ja taiteen kaltaisessa toiminnassa koetellut ilmaisutaidot auttavat pääsemään lähelle oman elämän kokemuksia. Silloin mahdollisuudet omien ja yhteisten voimavarojen rationaaliseen käyttöön kasvavat. Tässä minkä tahansa aistin tarjoaman ilmaisukanavan harjaannuttaminen on avuksi. (Bardy ja Barkman, 2001) Suomessa ei vieläkään osata arvostaa sitä valtavaa psykososiaalista pääomaa, mitä luovaan ja sosiaalisia, vuorovaikutuksen elementtejä sisältävään yhteisölliseen tekemiseen sisältyy. Se on sääli, koska sillä on suoranaisia, pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisen aktiivisuuteen, ajatteluun, luovuuteen ja fyysiseen sekä psyykkiseen terveyteen. Suomessa syödään tällä hetkellä paljon mielialalääkkeitä ja erinomaisista Pisa-tuloksista huolimatta peruskoululla ja koululaisilla ei kaikilla mene hyvin. Tällä hetkellä suomalaista yhteiskuntaa määrittää kilpailuhenkinen markkinatalous ja sen arvot. Ilmaisustartin toiminnassa on jouduttu kokeilemaan taloudellisista syistä nonstop-periaattetta. Tällöin ryhmään on tultu ja lähdetty eriaikaisesti. Tämä on rikkonut toiminnan ryhmämuotoista rakennetta, eikä ryhmäprosessia ole voitu hyödyntää optimaalisesti ihmisten hyväksi Taiteen tutkijan mukaan taide, sen kokeminen ja tekeminen voi muuttaa todellisuuskäsitystä. Miksemme siis panostaisi toimintaan, jolla voi olla kauaskantoisia, kaikkia ihmisiä ja koko elämää hyödyttäviä ominaisuuksia? Koska taide, kuten kohta huomaamme, on ihmisen todellisuussuhteista toiminnallisin, ovat sen parissa tekemämme teot eräs ja kenties luontevin mahdollisuus muuttaa todellisuuskäsitystä. Sen muutos konemaisesta virtaavaksi on välttämätöntä, ei taiteen, ei ihmisen, vaan koko maailman säilymisen tähden. (Venkula, 27) 10 Starttivalmennus

12 Taiteen tekemisen keinoin kohti elämää 11

13 Virpi Koskela 1. Miten nuoret tunsivat hyötyneensä Starttipajasta? Uskallan olla enemmän minä ja luottaa päätöksiini. Tämmöinen toiminta tuo merkitystä niiden nuorten elämään, jotka ovat tunteneet merkityksettömyyttä tai ovat jossain määrin heittäneet elämänsä hukkaan. (starttipajanuori 2006) Starttivalmennuksen päätavoitteena on nuoren voimaantuminen ja oman elämänhallinnan taitojen ja valmiuksien lisääminen. Toiminnan tuloksia ei voida kuvata pelkästään nuorten jatkosijoittumista koskevina lukuina. Ensisijainen toiminnan arviointi tulee kohdistaa niihin vaikutuksiin jotka nuoret itse kokevat saaneensa valmennusjakson aikana. Starttivalmennus ja erityisesti taiteen tekemiseen perustuva pajatoiminta joutuu jatkuvasti perustelemaan olemassaolon oikeuttaan ja valitettavan usein huonolla menestyksellä. Siksi arvioinnin kehittäminen on sekä menetelmällisesti että pajojen toimintaresurssien ja osaamisen näkökulmasta tärkeä ja haastava tehtävä. Vuosina Ilmaisustartin on aloittanut lähes 70 nuorta, joille tehtyä kyselyä on käytetty toiminnan arvioinnin ja kehittämisen yhtenä tärkeänä aineistona. Kaikki tässä julkaisussa käytetyt nuorten sitaatit ovat peräisin starttipajalla näin vuosina olleilta nuorilta. Kysymyksissä on pyydetty avovastauksina arvioimaan mm: Mitä opit startissa? Mitä myönteisiä tai kielteisiä asioita pajalla viettämäsi aika on tuonut elämääsi? Mikä on ollut yhteisen tekemisen tärkein anti itsellesi? Onko tekemisellä ollut merkitystä tulevaisuuden suunnitelmillesi? Minkälainen pajan sisältö oli omalta kannaltasi? Tarvitaanko startin tyyppistä toimintaa ja jos, niin miksi? 12 Starttivalmennus

14 1.1. Pajalle tulojen taustaa Odotin startti-pajalta sitä, ettei pelottaisi saatanasti. Ei pelota???? Ja että olisi ihmisiä joille puhua. Oli ihmisiä joille puhua. Tyypillisen starttipajalle tulevan nuoren aikuisen tilanne on seuraava: peruskoulun käyty, keskeytteet yhdet tai useammat eriasteiset jatko-opinnot (esim. lukio tai ammattikoulu), joitain työharjoitteluja tai kokeiluja, mutta suurin osa niistä on jäänyt kesken. Sain joutenolon ja baarielämän katkaistua. Nyt tiedän että voi olla kivaa ilman viinaakin! Ei ole enää sellaista oloa, että pitäisi olla päihtyneenä koko ajan. --- Ennen starttia vapaa-aika kului päihtyneenä olemiseen. Joillakin on ollut monenasteisia ongelmia päihteiden ja/tai mielenterveyden kanssa. Elämästä on tullut päämäärätöntä hengailua tai sairastelua ja on vaikea hahmottaa, kumpi on ollut ensin, mielenterveys- tai päihdeongelma vai päinvastoin. Näiden nuorten määrä pajoilla tuntuu olevan kasvussa. Päihdeongelmalla hoidetaan masennusta, joka vain pahenee päihteistä. Kun masennus on diagnosoitu, sitä sitten hoidetaan usein sekä päihteillä että lääkkeillä ja noidankehä alkaa olla valmis. Pahimmassa tapauksessa koko elämänhalu häviää ja sairaseläke aletaan nähdä ainoana mahdollisuutena Tällaista toimintaa tarvitaan, vittu joo! Esimerkiksi minä olin mielenterveysongelmainen sosiaalipummi vailla kiinnostusta tulevaisuuteen. Miten helvetissä mä olisin päässyt eteenpäin yhtään missään ilman pajaa!? Ja minun kaltaisia on paljon. Tosi paljon. Suurin osa pajalaisista on kuitenkin tavallisia nuoria työttömiä ennen pajalle tuloaan. Elämä yhteiskunnallisine vaateineen koetaan kaoottisena, paineistavana ja suorituskeskeisenä, ystävät ja harrastukset kiinnostavat enemmän kuin mahdollinen työ-, opiskelu- tai työharjoittelupaikka. Useimmat kertovat kokevansa elämän merkityksettömäksi ja olevansa muiden silmissä luusereita. Suurimmalla osalla nuorista on hyvin negatiivinen kuva itsestä ja varsinkin tulevaisuudesta. Jotkut pajalle tulleet nuoret taas ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia, ekologisesti suuntautuvia ja hyvin niukalla toimeentulolla pärjääviä maailmanparantajanuoria. Heille se yleinen kuva nuoresta eteenpäinmenevästä, rohkeasta ja menestyvästä aikuisesta, mitä mediassa tämänikäisistä tarjoillaan, on täysin tyhjä ja merkityksetön, eloton myytti. Heille luuserius on tietoinen valinta. Näitä nuoria on yhteiskunnassamme yhä enenevissä määrin. Onneksi. He pyrkivät omalla tavallaan vaikuttamaan myönteisesti yhteiskunnan kehittymiseen kohti inhimillisimpiä arvoja. Taiteen tekemisen keinoin kohti elämää 13

15 1.2. Ryhmään kuulumisen merkitys Muutos lähtee meistä itsestämme ja starttipaja auttaa siinä monella tapaa. Useimmat ilmaisullisen starttipajan läpikäyneet nuoret ilmaisivat, että olennaista pajatoiminnassa on ollut yhdessä tekeminen ja ryhmässä toimiminen. Monet kertoivat haaveilevansa yhteisöllisemmästä, rauhallisemmasta ja pakottomammasta elämästä ja muistelivat kaiholla lapsuutta, johon liittyivät vielä koossa olevan perheen tai suvun kanssa tehdyt yhteiset retket tai yhdessäolon hetket. Starttipajan yksi yhteisöllinen tehtävä on toimia yhteisöllisten muistojen ja tekemisen muistiin palauttajana. Nuoret oivalsivat tarvitsevansa toisia ihmisiä, tekevää yhteisöä. Olen tullut sosiaalisemmaksi, kun olen ollut tekemisissä toisten kanssa. Opin kärsivällisyyttä toimia erilaisten ihmisten kanssa. Tärkein anti minulle on ollut oman itseluottamuksen kasvu. Tajuaminen, että tarvitsee ympärilleen ihmisiä RYHMÄTYÖSKENTELY! Startin tärkein anti oli ryhmässä tapahtuva toiminta sitä kautta valmiuteni lisääntyi myös ns. normaaliaikaiseen toimintaan. Mielekäs yhteisö syntyy yhteisestä, merkitykselliseksi koetusta tekemisestä. Ihminen tarvitsee kokemuksia siitä, että kykenee tekemään jotakin tarpeellista ja tärkeää yhdessä toisten kanssa, että toiset hyväksyvät hänet ja hänen tekemisensä ja hän toiset vaikka kaikki yhdessäolo ei joka hetki niin auvoista olisikaan. Konfliktit opettavat. Yhdessä tekeminen opettaa katsomaan peiliin: voisinko toimia toisin, jotta itselleni ja noille toisille tulisi mukavampi olo? Nuorilla oma mieliala on usein suoraan sidoksissa siihen, miten he kokevat tulleensa nähdyksi ja kuulluksi ryhmässä. Identiteettiä hahmotetaan vielä voimakkaasti toisten katseen kautta. Näiden kolmen vuoden aikana ( ) jokaisessa kuudessa startin ryhmässä on ollut useita koulukiusauksen uhreja. Osalle koulunkäynti on juuri sen vuoksi ollut lähestulkoon mahdotonta tai valtava psykofyysinen voimainponnistus. Olen oppinut olemaan paremmin muiden kanssa. Opin ryhmätyöskentelyä. Arvokkaita kokemuksia on kertynyt, sillä ryhmätoiminta on ollut minulle tärkeää juuri tässä elämän vaiheessa. Yhdessä tekeminen, keskustelu ja pohdinta auttanut päätä kuntoon. Opin positiivisia kokemuksia ja onnistumisia yhdessä toisten ihmisten kanssa. 14 Starttivalmennus

16 Olen oppinut ryhmätoimintaa ja hyväksymään ihmiset sellaisina kuin ovat. Olen saanut hyviä ystäviä, hyviä kokemuksia ja itseni ymmärtämistä ym. Odotin kehittävää ryhmätyötä, työskentelyä itseni kanssa ryhmässä. Ja sain mitä tilasin bonuksien kera. Starttipajan kaltaisessa ryhmätoiminnassa tapahtumaenergian liikkeellepaneva voima on luottamus. Ilman luottamusta on turha toivoa tapahtuvaksi mitään rakentavaa, kehittävää tai muutosta edistävää. Kun luottamus syntyy, on kaikki mahdollista. Luottamus rakentuu erilaisten ihmisten, ajatusten, asenteiden ja toimintamallien hyväksymisestä. Luottamuksen synnyttämisen välineinä toimivat erinomaisesti mm. erilaiset elämyspedagogiset harjoitteet, fyysiset ja humoristiset joukkuekilpailut, pelit ja leikit sekä ehdottoman idioottivarmasti pajan alkuvaiheessa kasatut yhteiset muutaman päivän leirit. Leireiltä palataan arkeen aina muuttuneina, aistit puhdistuneina ja väsyneinä mutta toinen toisiinsa luottaen. Luottamus voi rakentua yön pimeydessä kynttilän valossa tarinoita kertoen niin, että joku nukahtaa sikiöasentoon sotilasviltin sisälle porukan keskelle, lattialle. Ja muut kantavat hänet sänkyyn paljon, paljon myöhemmin. Luottamuksen synnyttämiseen tarvitaan turvallinen olo. Jostain useammasta syystä johtuen monilta pajanuorilta tuntuu puuttuvan kokemus turvallisuudesta, turvasta ja rauhasta. On vaikea rauhoittua, kokea olonsa rauhalliseksi ja turvatuksi. Startti auttaa hukassa olevia! Rohkeus toisten ihmisten kanssa olemiseen on lisääntynyt. Starttipaja selkeytti ajatuksia ja antoi itseluottamusta toteuttaa asioita. Olen saanut vähän suuntaa elämälleni, tulen paremmin toimeen ryhmässä ja saanut kavereita. En ole enää yhtä sulkeutunut. Starttipaja on ollut oikeastaan ainut paikka missä mä oon viihtyny enkä oo tuntenut itseeni ulkopuoliseksi....tämä paikka on täynnä ihmisiä, jotka ovat osoittaneet, etteivät kaikki ihmiset ole samanlaisia kuin ne, jotka veivät luottamukseni. Opin avaamaan suutani enemmän. Rohkeuteni on lisääntynyt. Uudet kaverit, rohkeus! Hyvää oli pakottaminen ryhmätyöskentelyyn Ihmiset pajalla ovat rentoja, kommunikointi on alusta asti ollut avointa. Se tekee monen asian viestimisen ja omana itsenä olemisen helpommaksi. Taiteen tekemisen keinoin kohti elämää 15

17 1.3. Itsensä hyväksymistä ja itsetuntoa Oli ihanaa toteuttaa itseään. Olen löytänyt vertaisryhmän, saanut itsevarmuutta ja saanut ilmaista itseäni turvallisessa ympäristössä. Ryhmässä toimiminen mahdollistaa myös sen, että yksin tai asiantuntijoiden kanssa - omia asioitaan pähkäillyt nuori pääsee helpommin ulos itsestään kuuntelemalla muita. Hän saa vapaasti ja ajan kanssa oivaltaa toisten tarinoista, ettei olekaan maailmankaikkeuden ainoa olento, joka kokee ahdistusta, vierauden tunnetta, ulkopuolisuutta tai muuta yleisestä poikkeavaa. Hän oppii itsestään toisten peilauksessa. Kokemusten ja tekemisten yhteinen jakaminen ryhmässä opettaa myös erästä yhteiskunnassamme harvinaista ja sukupuuttoon häviämässä olevaa inhimillistä ominaisuutta, nimittäin solidaarisuutta. Toisten tarinoiden läsnä olevaa kuuntelemista ja kuulemista oppimalla voi oppia myös kuuntelemaan itseään, omia kokemuksiaan ja tunteitaan. Opin oppimista. Eli opin olemaan avoimempi asioille, jotka voivat auttaa minua tekemään itsestäni paremman, vahvemman ja tasapainoisemman ihmisen. Ryhmässä tekeminen ja asioiden jakaminen oli tärkeää. Olen saanut elämääni ystäviä, mielettömiä kokemuksia ja hetkiä. Olen löytänyt itsestäni uusia puolia ja tutustunut itseeni paremmin. Jakso on vaikuttanut elämääni erittäin positiivisesti. Opin tuntemaan itseäni ja katsomaan maailmaa laajemmasta näkökulmasta. Olen oppinut myöntämään, että tällainen olen, myös negatiiviset puolet. Opin ymmärtämään itseäni paremmin. Huomaan piirteitä itsessäni, joista en pidä. Luulin olevani luotettava ihminen, mutta jouduin katsomaan totuuden peiliin ja sain huomata, että minuun ei voi luottaa. Se hirvitti. Tärkeää on, että oppisin olemaan rehellinen itselleni ja muille - ja että yhden ihmisen tekemiset vaikuttavat koko ryhmään ja sen ilmapiiriin. Omien tarinoiden itse koettujen tai keksittyjen - eläväksi tekeminen ja jakaminen kuvan, äänen, liikkeen tai musiikin avulla voi olla tärkeä avain itsetunnon ja itsetuntemuksen löytämiseen. Jos ei ymmärrä omaa elämäänsä, miten voisi ymmärtää toistenkaan elämää? Olen oppinut positiivista asennetta, kärsivällisyyttä, omien ongelmien ymmärtämistä ja jaksamista. Tärkeintä on ollut oman itsen tutkiskelu; vahvuuksien ja heikkouksien löytäminen ja hyväksyminen. Uskalluksen löytyminen. 16 Starttivalmennus

18 Omasta elämästä on uskallettava päästä niin paljon perille, että tietää, mikä johtaa siihen, mitä tekee. Tietää ja oppii, että on itse vastuussa joistakin valinnoistaan, ainakin nyt, aikuisiällä. Kun rohkeus ryhmässä ilmaisemiseen lisääntyy, lisääntyy se myös omassa arjessa, koko elämässä. Se vaikuttaa lumipalloefektin tavoin kaikkeen ihmistä ympäröivään toimintaan. Positiivisin asia on kuitenkin itsetunnon uusi löytyminen. Opin ainakin itseluottamusta, opin toteuttamaan itseäni taiteellisesti myös kotona. Opin itsestäni paljonkin ja huomasin, että tarvitsen tekemistä, turhaudun kotona. Paja on antanut enemmän uskoa itseen, olen oppinut tekemään myönnytyksiä elämässä ja oppinut itsestäni ja muista (kivistä, linnuista ja puista). Tämä on antanut minulle todella paljon. On saanut tehdä mistä tykkää ja miettiä tulevaisuuttaan ilman jatkuvaa painostusta. Oon löytänyt uusia Taiteen tekemisen keinoin kohti elämää 17

19 vahvuuksia ja itseluottamusta. Tässä on oppinut samalla olemaan paremmin muiden kanssa. Suhtaudun myönteisemmin itseeni ja taitoihini. Ehkä oman elämäntarinan tutkiminen olisi tarpeen kaikissa ammateissa? Eikö sitä pitäisi opiskella jo peruskoulussa? Jospa sitä kautta pääsee työssään merkityksellisyyden tai laadun ja todellisen tuottavuuden äärelle? Kuka olen? Mistä tulen? Ja minne voisin olla menossa? Oman elämänhistorian ja -fantasian konkretisoimisen kautta on mahdollisuus ymmärtää ja oppia antamaan anteeksi itselle ja muille. Syyllisyydestä vapautuminen ja vapauttaminen luo tilaa lämmölle ja mahdollisuudelle katsoa itseään, ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Tällaisena. Minuna. Näin voi oppia myös katsomaan toisia ja rakastamaan heitä. Ihmisillä, varsinkin nuorilla, tulee olla mahdollisuus etsiä itseään tällaisen toiminnan avulla. Opin uskomaan enemmän itseeni. Suhtaudun ehkä myönteisemmin itseeni ja taitoihini. Opin ilmaseen itseeni ja varmuutta Hienoa oli vapaus käyttää omaa luovuuttaan erilaisia tekniikoita hyödyntäen. Samalla sai töiden muodossa tutkia itseään, se antoi itseluottamusta. Itsestäni olen oppinut paljon ilmaisun keinoin. Olen saanut oman mielenterveyden/elämän kuntoon. Sain startista ajatusten selkeyttä ja itsevarmuutta. Olen saanut luottamusta itseeni ja kokemusta monista asioista. Olen oppinut ilmaisemaan mielipiteitäni itseluottamus on kasvanut. Olen voimaantunut. Koin onnistumisia. Opin omia vahvuuksia. Opin uskomaan enemmän itseeni. Kokemuksia kertyi ja paljon. Myönteisiä asioita: positiivista asennetta, kärsivällisyyttä, omien ongelmien ymmärtämistä ja jaksamista. Sain itseluottamusta ja opin tunteiden käsittelyä. Sain iloisemman mielen ja jaksamista arkipäiväisissä asioissa. Tärkeintä on ollut itsensä ilmaisu, rohkeuden lisääntyminen ja rohkaisevat palautteet. 18 Starttivalmennus

20 1.4. Uusia asenteita ja näkökulmia Olen löytänyt uusia kiinnostuksen kohteita ja olen saanut motivaatiota lähteä yrittämään normaalia elämää. Ja olen muuttanut elämäntapojani terveellisemmäksi, voin paaaljon paremmin. Ihminen tarvitsee virikkeitä. Ihminen tarvitsee luovia virikkeitä. Haasteita, jotka pistävät toimimaan, tuntemaan ja ajattelemaan. Tai vielä parempaa: ajattelemaan, tuntemaan ja toimimaan siinä järjestyksessä. Joskus uudet asiat, tekemiset tai uudet näkökulmat asioihin voivat toimia kuin raikastava tuuli ja liikuttaa koko ihmisen uuteen, muutoksen suuntaan. Käsittäminen, käsillä tekeminen, käsien kautta ja niiden avulla maailman hahmottaminen, käsien liikuttelu se kaikki kädellinen tekeminen voi auttaa ymmärtämään, paljon. Käsittämään monia asioita. Uuden maan tuoksu on erilainen, maa jalkojen alla tuntuu vastustamattoman tutulta. Uusi aamu, kuin astuisi elämän ensimmäiset askeleet. Jossain missä auringon sävy on erityisen lämmin. (pajanuori 2008, ote pajalla tapahtuneesta luovan kirjoittamisen tehtävästä) Esimerkiksi pajalla tehty, suosittu tehtävä, jossa mennään tunniksi jonnekin, missä ei koskaan ole oltu tekemään jotakin, mitä koskaan ei ole tehty ja tehdään siitä raportti muille pajalaisille oli avaintehtävä erään nuoren naisen näkökulman muutokseen. Tehtävän sai määritellä muuten täysin itse. Tämä nuori nainen oli keskivaikeaa masennusta ja elämäntuskaa poteva evvk-tyyppi, joka ei katsonut silmiin ketään, joka ei uskonut mihinkään ja tuijotti tiiviisti maahan pitkän hiuskuontalonsa alta kävellessään eteenpäin. Tehtävän saatuaan hän yllättäen itsekseen päätti, että kulkee kaupungin kaduilla tunnin katsoen ihmisiä silmiin. Hän intoutui tehtävästä niin, että unohti ajan kulun ja tuli vähän myöhässä, silmät loistaen, seuraavaan pajatapaamiseen. Hän kertoi ihastuneena, kuinka ihanaa oli katsoa ihmisiä silmiin ja saada vastakaikua. Tästä yksinkertaisesta tehtävästä alkoi nuoren sisäänpäin kääntyneen naisen muutos viehättäväksi, iloiseksi ja uteliaaksi olennoksi. Lähdin nollapisteestä tähän, startti on antanut uusia ajatuksia elämänhallintaan ja tulevaisuuteen. Tulevaisuuden ammattitoiveet ovat myös selkiytyneet. Kunnianhimo kasvanut. Paikoilleni en jää. Sanotaan, että näen asiat nyt laajemmin ja positiivisemmin. Maailmasta on löytynyt uusia kiinnostavia asioita, ja asioita jotka ovat minua kiinnostaneet, mutta jotka ovat jääneet varjoon. Starttipaja on antanut uusia ajatuksia opiskelun suhteen. Taiteen tekemisen keinoin kohti elämää 19

21 Työelämä on seuraava kohde, pystyn olemaan rutiinilla työasioissa kiinni Taiteen välineillä onnistumisen kokemuksia Opittu on keramiikkaa, tietokoneilua, valokuvausta, videojuttuja, meditatiivista toimintaa, joogaa, kuvataiteen ja itsetutkiskelun myötä. Ilmaisua (teatteri ja kuvataide) ja sosiaalisuutta. Eikös tuosta voi jo päätellä, että pirun hyviä, mahtavia, tärkeitä ja hienoja kokemuksia on kertynyt. Olen ruvennut jo harrastamaan uusia juttuja. Ja tykkään harrastaa aina. Taiteella on kautta ihmiskunnan historian ollut yhteisöä kokoava, paineita purkava ja uusiutumista edistävä merkitys. Taiteelliseen tuotokseen ovat osallistuneet kaikki yhteisön jäsenet erilaisten seremonioiden ja rituaalien yhteydessä, mutta myös yksityisemmissä tilanteissa ihmisten muuntaessa mielensä sisältöjä ja liikkeitä äänten, visuaalisten muotojen tai kehon liikkeiden kielelle. Se on antanut muodon muodottomalle, muuntanut, kirkastanut ja vahvistanut merkityksiä, toisinaan myös tulevaisuuden visioita. Paja osoittautui persoonalliseksi ja jopa erikoiseksi, syvälliseksi. Itsevarmuus kasvanut. Kasvanut henkisesti. Oppinut pitämään ajatukset koossa. Elämän pieniä ja suuria oivalluksia. Taiteen sisällöt, muodot ja siihen liittyvät käsitykset ovat muuttuneet, mutta taiteen olemassaolo ja suuri vetovoima on juuri siinä, että sen sisin olemus on syvästi terapeuttinen. Jostain syystä tämä tutkittu näkemys ei palvele länsimaista markkinatalousjärjestelmää eikä yhteiskuntaa. Aivan kuin päättäjiä pelottaisi niin kuin mielivaltaisia päättäjiä on kautta aikojen aina pelottanut että mikäli alamaiset alkavat ns. tiedostaa liikaa, on mahdollista, että kritiikki johtavassa asemassa olevia kohtaan lisääntyy. Pajan myötä olen löytänyt itsestäni asioita, joita en uskonut olevan ja olen saanut kaivettua paremmin esiin niitä piirteitä joita jo tiesin omaavani. Paja on antanut rohkeutta kehittää itseäni eteenpäin ja paljon hyödyllisiä oppeja, jotka auttavat minua koulu- sekä työelämässä. Mikäli ihmiset alkavat tiedostaa enemmän itseään ja oman elämänsä tarkoitusta, he alkavat muuttua ulkokohtaisuudesta ja ulkoa ohjautuvuudesta kohti aitoa itseilmaisua ja itsenäisyyttä. Eivätkä itsenäisesti itseään ilmaisevat ihmiset käytä enää niin paljon kulutushyödykkeitä tyhjiönsä täyttämiseen hehän voivat lopettaa turhan kuluttamisen kokonaan! Jatkuva kasvu voisi muuttuakin tietoisuuden kasvuksi. Ilmastonmuutokseenkin löytyisi luonnollinen ratkaisu Kuluttamattomuus. Imagine. Tällaisia asioita starttipajalla myös pohdittiin yhdessä. Minkälainen olisi yhdessä luotu parempi maailma. 20 Starttivalmennus