Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Silta-Valmennusyhdistys ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Silta-Valmennusyhdistys ry"

Transkriptio

1 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Silta-Valmennusyhdistys ry Sampo Järvela, Else Joutsi, Virpi Koskela, Tommi Natri

2 Starttivalmennus taiteen tekemisen keinoin kohti elämää

3 Starttivalmennus taiteen tekemisen keinoin kohti elämää Toimittanut: Kirjoittajat: Kustantaja: Taitto: Sampo Järvelä Sampo Järvelä, Else Joutsi, Virpi Koskela, Tommi Natri Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Silta-Valmennusyhdistys ry Silta-Valmennusyhdistys ry, SIlta-Viestintä, Tommi Natri Kuvamateriaali Starttipajanuoret Painopaikka: Juvenes-paino Oy, Tampere 2008 ISBN ISBN (sid.) ISBN (PDF)

4 Starttivalmennus taiteen tekemisen keinoin kohti elämää Tällaista toimintaa tarvitaan nuorten hyvinvoinnin takia. Tarvitaan mahdollisuus tuntea kuuluvansa johonkin, saada toteuttaa itseään ja saada tukea sekä ohjausta elämässä eteenpäin. (starttipajanuori 2007)

5 Sisällysluettelo Saatteeksi...6 Starttivalmennus ryhmän ja taiteen avulla oma elämä haltuun Miten nuoret tunsivat hyötyneensä Starttipajasta? Pajalle tulojen taustaa Ryhmään kuulumisen merkitys Itsensä hyväksymistä ja itsetuntoa Uusia asenteita ja näkökulmia Taiteen välineillä onnistumisen kokemuksia Aikuisen tukea samanarvoisina ryhmässä ja ohjaajien edessä Arjen- ja elämänhallintaa Pysähtymistä ja läsnäoloa Koskaan ei ole liian myöhäistä Yhteiskunnallinen näkökulma Mistä ulkopuoliset nuoret tulevat ja minkälaisia he ovat onko varaa jättää heidät ulkopuolisiksi? Ulkopuolisten nuorten määrä Silta-Valmennuksen starttipajan nuoret Miksi ulkopuoliset nuoret tavoitetaan heikosti, mitkä ovat haasteet Mitä valmennus ja valmentamattomuus maksavat Starttivalmennuksen pedagogiikkaa Kasvatuksellisia lähtökohtia starttivalmennukseen Psykososiaalinen valmennus ja prososiaalinen toiminta Sorrettujen / syrjäytettyjen pedagogiikka starttivalmennuksessa Ilmaisustartin toimintaidea ja ja toimintamalli Käsin käsittämään Taiteilla ilmaisemisen voima kohti omavoimaisuutta ja vahvempaa identiteettiä Ilmaisustartin perustehtävä Valmennuksen kehittämistyökalu Perustehtävän tavoitteiden ja nuorten tarpeiden yhteensovittaminen Toimintamalli Toteutuksen avainasiat... 61

6 5. Kuvat ja keramiikka työmenetelmänä Kuvat Keramiikka Teatteri-ilmaisu työmenetelmänä Ilmaisuvoiman alkuperä on eheyttävä tarve yhteyteen Tietoisuuden kasvua starttipajoilla? Oman elämänsä sankarit eli myyttien maaginen merkitys Luovia itsensä parantajia Multimedia starttipajalla Onnistuneen starttipajan ainekset - mitkä olivat tulokset? Yksilöohjaus Starttivalmennuksen haasteet valmentajille Starttipajan asiakastulokset Viisi askelta muutokseen huoneentaulu starttipajaasuunnitteleville ja toteuttaville Lähteet Kirjoittajat

7 Saatteeksi Tämän julkaisun tarkoitus on välittää tietoa ja virittää keskustelua siitä, miten taiteen ja ilmaisun keinoja hyödyntävästä toiminnasta voidaan hyötyä työpajoilla. Miten tällaiset keinot voivat hyödyttää ajelehtivaa nuorta ja auttaa häntä eteenpäin omassa elämässään? Julkaisun kirjoittamisen taustalla on Valtakunnallisen työpajayhdistyksen (TPY) taide- ja kulttuuripajaverkoston toiminta. TPY pyrkii kehittämään työpajakentällä uusia nuorten tarpeisiin vastaavia valmennussisältöjä ja työmenetelmiä perinteisemmän työ- ja yksilövalmennuksen rinnalla. Silta-Valmennusyhdistyksessä käynnistyi alkuvuodesta 2005 Ray:n (Raha-automaattiyhdistys) rahoituksella startti-pajahanke, jonka päätavoitteena oli kehittää toiminnalliseen oppimiseen ja tiiviiseen lähiohjaukseen perustuva startti-valmennuspalvelu. Se oli tarkoitettu väliinputoajanuorille, joilla on useita syrjäytymisen riskitekijöitä ja joille ei ole tarjolla soveltuvia palveluja. Silta-Valmennusyhdistyksessä starttivalmennusta päätettiin toteuttaa taiteen keinoin ja näin syntyi Ilmaisustartti. Tämän julkaisun sisältö perustuu ensisijassa niihin havaintoihin, kokemuksiin, opetuksiin ja oppimiseen, jotka ovat kertyneet hankkeen parissa työtä tehneille vajaan neljän vuoden työrupeaman aikana. Näistä kokemuksista kaksi asia nousee ylitse muiden: hyvät kokemukset ja tulokset taiteen käytöstä valmennuksen välineenä ja vaikeudet löytää rahoitusta ja legitiimiä asemaa taiteen keinoin tehtävälle riittävän pitkäkestoiselle ja ryhmässä tapahtuvalle valmennustyölle osana työpajojen palveluja. Julkaisu on tuotettu kirjoittajien moniammatillisena yhteistyönä, jossa eri osaalueiden ammattilaiset ovat kirjoittaneet omat osuutensa yhteisen suunnitelman pohjalta. 6 Starttivalmennus

8 Kirjan ensimmäisessä luvussa on kuvattu startin yksilöllistä, koettua merkitystä nuorille. Aineistona ovat nuorilta kerätyt palautteet. Tätä aineistoa on suhteutettu teoreettiseen tietoon siitä, miksi taiteen keinoin tapahtuva valmennus voi toimia nuorten itseymmärryksen, identiteetin ja persoonallisuuden kehityksen tukijana. Toisessa luvussa on lyhyesti kuvattu niitä yhteiskunnallisia syitä, jotka perustelevat nuorten startti-valmennuksen tarpeellisuutta yhtenä mahdollisuutena tukea nuorten kasvua ja kehitystä. Kolmannessa luvussa on hahmoteltu starttivalmennuksen pedagogista viitekehystä. Työpajatoiminnan kasvatuksellisia lähtökohtia ja pedagogiikkaa on pohdittu ylipäätään suhteellisen vähän ja starttivalmennuksen ja taiteen käyttöön perustuvaa oppimista vielä vähemmän. Luvuissa 4 7 on kuvattu Silta-Valmennuksen ilmaisua työvälineenä käyttävän starttipajan toimintaidea, toimintamallit ja sisällöt sekä hyviksi koetut käytännöt. Näistä toivomme olevan apua niille, jotka suunnittelevat starttipajan käynnistämistä tai pohtivat jo käynnissä olevan valmennuksen kehittämistä. Lopuksi on pyritty tiivistämään hyvät kokemukset jonkinlaiseksi reseptiksi, joka auttaa löytämään ainakin osan hyvistä aineksista taiteen keinoin tapahtuvan starttivalmennuksen keitokseen. Lämmin kiitos kaikille Ilmaisustartin toiminnassa ja julkaisun teossa mukana olleille, kera pajanuoren kiitosten: Siihen on syynsä miksi osa nuorista on pudonnut yhteiskunnan oravanpyörästä. Tällaisella toiminnalla näitä pudonneita tai eksyneitä voi voimaannuttaa. Olen itse nähnyt niin käyvän. Sampo Järvelä toiminnanjohtaja Taiteen tekemisen keinoin kohti elämää 7

9 Johdanto Starttivalmennus ryhmän ja taiteen avulla oma elämä haltuun Starttivalmennus on nuorille itsestä ja elämästä oppimisen kanava, joka sopii huonosti työvoimapolitiikan, koulutuksen, kuntoutuksen tai hoidon nykyisiin raameihin. Vaikka toimintamuodolle on nuorten keskuudessa sosiaalinen tilaus suhtaudutaan tähän valmennuksen muotoon usein epäluuloisesti niin työpajoilla kuin eri viranomaistahoilla. Ilmaisustartti on yksi tapa toteuttaa starttivalmennusta. Kuka saa ja voi tehdä taidetta? Kaikilla olennoilla on oikeus ja tarve ilmaisun iloon. Mutta valitettavasti jotkut ihmiset jäävät elämänsä aikana kantamaan lahjattoman identiteettiä syystä tai toisesta. Jotkut uskovat taiteen olevan lahjakkaiden etuoikeus. On vaikea uskoa taiteellisen ilmaisun iloon ja sen vaikuttavaan voimaan, mikäli ei ole kokenut sellaista itse. Tällöin uskoo sen kuuluvan vain harvoille ja valituille. Tärkeintä oli tutustuminen itseeni ja muihin, luovuuden palauttaminen. (Starttipajanuori 2008) Sosiaalipsykologi ja tutkija, taiteen ja tekemisen valtakunnallinen puolestapuhuja Jaana Venkula sanoo taiteen toimivan siltana ihmisen kaikenlaiseen tekemiseen ja toimintaan: Taiteen sillanomainen tehtävä kiteytyy perimmältään kuitenkin siinä, että sen luoma yhteys maailmaan on toiminnallinen. Siksi sen harjoittaminen ja kokeminen vaikuttavat sekä ajattelemisen että tekemisen taitoihin. Ihminen liittyy maailmaan ja itseensä syvimmin juuri toiminnallaan. Mitä opimme silloin kun antaudumme taiteelle? Opimme tietysti näkemään, kuulemaan, liikkumaan, mutta opimme myös universaaleja taitoja, joita tarvitaan etenkin muualla kuin taiteen piirissä, joita kuitenkin on vaikea oppia muualla (Venkula, 45). Taidetta ja luovuutta ei kuitenkaan läheskään aina osata hahmottaa kaikille ihmisille luontaisesti kuuluvina ominaisuuksina, joista saadaan elintärkeää ravintoa niin ruumiille kuin mielellekin. Esimerkiksi työpajakentällä ilmaisun ja taiteen keinoin pyörivä starttipajatoiminta joutuu edelleen puolustelemaan ja selittele- 8 Starttivalmennus

10 mään tarpeellisuuttaan ja paikkaansa hyötyä, tuloksia ja suorittamista arvostavassa yhteiskunnassa. Voiko tällaisesta taiteellisesta puuhastelusta olla kenellekään mitään hyötyä? Toinen yleinen ennakkoluulo liittyy ryhmiin ja niissä tapahtuvaan taiteen tekemiseen. Kaupungeilla, kunnilla sekä yhdistyksissä on olemassa joitakin päättäviä työntekijä- ja asiantuntijoita, jotka työskentelevät ihmisten auttamiseksi ns. pöydän yli, mutta eivät usko ryhmiin, ryhmätoimintaan tai taiteisiin millään tavalla. Joidenkin näkemysten mukaan joukossa tyhmyys tiivistyy, miten taiteet nyt näihin ongelmiin liittyvät, ei siitä kuitenkaan mitään tule, ei tämä asiakas ole taiteellinen millään tavalla tai eihän hän saa suutaan auki yhteisissä palavereissakaan, miten sitten ryhmän edessä! jne. Ennakkoluulojen takana on selkeästi tiedon puute. Näitä tahoja ei ole informoitu taiteen ja ilmaisun tavoitteellisesta, toiminnallisesta ja terapeuttisesta käytöstä riittävästi, eikä heillä itsellään ole siitä kokemuksellista tietoa. Tämän julkaisun tarkoitus on informoida siitä, miten ja minkälaista hyötyä työpajoilla voidaan saada taiteen ja ilmaisun keinoja tavoitteellisesti hyödyntävästä toiminnasta, miten tällaiset keinot voivat hyödyttää ajelehtivaa nuorta ja auttaa häntä eteenpäin omassa elämässään. Taiteen tekemisen keinoin kohti elämää 9

11 Taidetta, luovuutta ja ryhmiä voidaan käyttää erittäin systemaattisesti tiettyjen tavoitteiden ja tuottavuuden aikaansaamiseksi. Luova ihminen on tuottava ja motivoitunut eikä pala loppuun. Taiteessa ja taiteen kaltaisessa toiminnassa koetellut ilmaisutaidot auttavat pääsemään lähelle oman elämän kokemuksia. Silloin mahdollisuudet omien ja yhteisten voimavarojen rationaaliseen käyttöön kasvavat. Tässä minkä tahansa aistin tarjoaman ilmaisukanavan harjaannuttaminen on avuksi. (Bardy ja Barkman, 2001) Suomessa ei vieläkään osata arvostaa sitä valtavaa psykososiaalista pääomaa, mitä luovaan ja sosiaalisia, vuorovaikutuksen elementtejä sisältävään yhteisölliseen tekemiseen sisältyy. Se on sääli, koska sillä on suoranaisia, pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisen aktiivisuuteen, ajatteluun, luovuuteen ja fyysiseen sekä psyykkiseen terveyteen. Suomessa syödään tällä hetkellä paljon mielialalääkkeitä ja erinomaisista Pisa-tuloksista huolimatta peruskoululla ja koululaisilla ei kaikilla mene hyvin. Tällä hetkellä suomalaista yhteiskuntaa määrittää kilpailuhenkinen markkinatalous ja sen arvot. Ilmaisustartin toiminnassa on jouduttu kokeilemaan taloudellisista syistä nonstop-periaattetta. Tällöin ryhmään on tultu ja lähdetty eriaikaisesti. Tämä on rikkonut toiminnan ryhmämuotoista rakennetta, eikä ryhmäprosessia ole voitu hyödyntää optimaalisesti ihmisten hyväksi Taiteen tutkijan mukaan taide, sen kokeminen ja tekeminen voi muuttaa todellisuuskäsitystä. Miksemme siis panostaisi toimintaan, jolla voi olla kauaskantoisia, kaikkia ihmisiä ja koko elämää hyödyttäviä ominaisuuksia? Koska taide, kuten kohta huomaamme, on ihmisen todellisuussuhteista toiminnallisin, ovat sen parissa tekemämme teot eräs ja kenties luontevin mahdollisuus muuttaa todellisuuskäsitystä. Sen muutos konemaisesta virtaavaksi on välttämätöntä, ei taiteen, ei ihmisen, vaan koko maailman säilymisen tähden. (Venkula, 27) 10 Starttivalmennus

12 Taiteen tekemisen keinoin kohti elämää 11

13 Virpi Koskela 1. Miten nuoret tunsivat hyötyneensä Starttipajasta? Uskallan olla enemmän minä ja luottaa päätöksiini. Tämmöinen toiminta tuo merkitystä niiden nuorten elämään, jotka ovat tunteneet merkityksettömyyttä tai ovat jossain määrin heittäneet elämänsä hukkaan. (starttipajanuori 2006) Starttivalmennuksen päätavoitteena on nuoren voimaantuminen ja oman elämänhallinnan taitojen ja valmiuksien lisääminen. Toiminnan tuloksia ei voida kuvata pelkästään nuorten jatkosijoittumista koskevina lukuina. Ensisijainen toiminnan arviointi tulee kohdistaa niihin vaikutuksiin jotka nuoret itse kokevat saaneensa valmennusjakson aikana. Starttivalmennus ja erityisesti taiteen tekemiseen perustuva pajatoiminta joutuu jatkuvasti perustelemaan olemassaolon oikeuttaan ja valitettavan usein huonolla menestyksellä. Siksi arvioinnin kehittäminen on sekä menetelmällisesti että pajojen toimintaresurssien ja osaamisen näkökulmasta tärkeä ja haastava tehtävä. Vuosina Ilmaisustartin on aloittanut lähes 70 nuorta, joille tehtyä kyselyä on käytetty toiminnan arvioinnin ja kehittämisen yhtenä tärkeänä aineistona. Kaikki tässä julkaisussa käytetyt nuorten sitaatit ovat peräisin starttipajalla näin vuosina olleilta nuorilta. Kysymyksissä on pyydetty avovastauksina arvioimaan mm: Mitä opit startissa? Mitä myönteisiä tai kielteisiä asioita pajalla viettämäsi aika on tuonut elämääsi? Mikä on ollut yhteisen tekemisen tärkein anti itsellesi? Onko tekemisellä ollut merkitystä tulevaisuuden suunnitelmillesi? Minkälainen pajan sisältö oli omalta kannaltasi? Tarvitaanko startin tyyppistä toimintaa ja jos, niin miksi? 12 Starttivalmennus

14 1.1. Pajalle tulojen taustaa Odotin startti-pajalta sitä, ettei pelottaisi saatanasti. Ei pelota???? Ja että olisi ihmisiä joille puhua. Oli ihmisiä joille puhua. Tyypillisen starttipajalle tulevan nuoren aikuisen tilanne on seuraava: peruskoulun käyty, keskeytteet yhdet tai useammat eriasteiset jatko-opinnot (esim. lukio tai ammattikoulu), joitain työharjoitteluja tai kokeiluja, mutta suurin osa niistä on jäänyt kesken. Sain joutenolon ja baarielämän katkaistua. Nyt tiedän että voi olla kivaa ilman viinaakin! Ei ole enää sellaista oloa, että pitäisi olla päihtyneenä koko ajan. --- Ennen starttia vapaa-aika kului päihtyneenä olemiseen. Joillakin on ollut monenasteisia ongelmia päihteiden ja/tai mielenterveyden kanssa. Elämästä on tullut päämäärätöntä hengailua tai sairastelua ja on vaikea hahmottaa, kumpi on ollut ensin, mielenterveys- tai päihdeongelma vai päinvastoin. Näiden nuorten määrä pajoilla tuntuu olevan kasvussa. Päihdeongelmalla hoidetaan masennusta, joka vain pahenee päihteistä. Kun masennus on diagnosoitu, sitä sitten hoidetaan usein sekä päihteillä että lääkkeillä ja noidankehä alkaa olla valmis. Pahimmassa tapauksessa koko elämänhalu häviää ja sairaseläke aletaan nähdä ainoana mahdollisuutena Tällaista toimintaa tarvitaan, vittu joo! Esimerkiksi minä olin mielenterveysongelmainen sosiaalipummi vailla kiinnostusta tulevaisuuteen. Miten helvetissä mä olisin päässyt eteenpäin yhtään missään ilman pajaa!? Ja minun kaltaisia on paljon. Tosi paljon. Suurin osa pajalaisista on kuitenkin tavallisia nuoria työttömiä ennen pajalle tuloaan. Elämä yhteiskunnallisine vaateineen koetaan kaoottisena, paineistavana ja suorituskeskeisenä, ystävät ja harrastukset kiinnostavat enemmän kuin mahdollinen työ-, opiskelu- tai työharjoittelupaikka. Useimmat kertovat kokevansa elämän merkityksettömäksi ja olevansa muiden silmissä luusereita. Suurimmalla osalla nuorista on hyvin negatiivinen kuva itsestä ja varsinkin tulevaisuudesta. Jotkut pajalle tulleet nuoret taas ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia, ekologisesti suuntautuvia ja hyvin niukalla toimeentulolla pärjääviä maailmanparantajanuoria. Heille se yleinen kuva nuoresta eteenpäinmenevästä, rohkeasta ja menestyvästä aikuisesta, mitä mediassa tämänikäisistä tarjoillaan, on täysin tyhjä ja merkityksetön, eloton myytti. Heille luuserius on tietoinen valinta. Näitä nuoria on yhteiskunnassamme yhä enenevissä määrin. Onneksi. He pyrkivät omalla tavallaan vaikuttamaan myönteisesti yhteiskunnan kehittymiseen kohti inhimillisimpiä arvoja. Taiteen tekemisen keinoin kohti elämää 13

15 1.2. Ryhmään kuulumisen merkitys Muutos lähtee meistä itsestämme ja starttipaja auttaa siinä monella tapaa. Useimmat ilmaisullisen starttipajan läpikäyneet nuoret ilmaisivat, että olennaista pajatoiminnassa on ollut yhdessä tekeminen ja ryhmässä toimiminen. Monet kertoivat haaveilevansa yhteisöllisemmästä, rauhallisemmasta ja pakottomammasta elämästä ja muistelivat kaiholla lapsuutta, johon liittyivät vielä koossa olevan perheen tai suvun kanssa tehdyt yhteiset retket tai yhdessäolon hetket. Starttipajan yksi yhteisöllinen tehtävä on toimia yhteisöllisten muistojen ja tekemisen muistiin palauttajana. Nuoret oivalsivat tarvitsevansa toisia ihmisiä, tekevää yhteisöä. Olen tullut sosiaalisemmaksi, kun olen ollut tekemisissä toisten kanssa. Opin kärsivällisyyttä toimia erilaisten ihmisten kanssa. Tärkein anti minulle on ollut oman itseluottamuksen kasvu. Tajuaminen, että tarvitsee ympärilleen ihmisiä RYHMÄTYÖSKENTELY! Startin tärkein anti oli ryhmässä tapahtuva toiminta sitä kautta valmiuteni lisääntyi myös ns. normaaliaikaiseen toimintaan. Mielekäs yhteisö syntyy yhteisestä, merkitykselliseksi koetusta tekemisestä. Ihminen tarvitsee kokemuksia siitä, että kykenee tekemään jotakin tarpeellista ja tärkeää yhdessä toisten kanssa, että toiset hyväksyvät hänet ja hänen tekemisensä ja hän toiset vaikka kaikki yhdessäolo ei joka hetki niin auvoista olisikaan. Konfliktit opettavat. Yhdessä tekeminen opettaa katsomaan peiliin: voisinko toimia toisin, jotta itselleni ja noille toisille tulisi mukavampi olo? Nuorilla oma mieliala on usein suoraan sidoksissa siihen, miten he kokevat tulleensa nähdyksi ja kuulluksi ryhmässä. Identiteettiä hahmotetaan vielä voimakkaasti toisten katseen kautta. Näiden kolmen vuoden aikana ( ) jokaisessa kuudessa startin ryhmässä on ollut useita koulukiusauksen uhreja. Osalle koulunkäynti on juuri sen vuoksi ollut lähestulkoon mahdotonta tai valtava psykofyysinen voimainponnistus. Olen oppinut olemaan paremmin muiden kanssa. Opin ryhmätyöskentelyä. Arvokkaita kokemuksia on kertynyt, sillä ryhmätoiminta on ollut minulle tärkeää juuri tässä elämän vaiheessa. Yhdessä tekeminen, keskustelu ja pohdinta auttanut päätä kuntoon. Opin positiivisia kokemuksia ja onnistumisia yhdessä toisten ihmisten kanssa. 14 Starttivalmennus

16 Olen oppinut ryhmätoimintaa ja hyväksymään ihmiset sellaisina kuin ovat. Olen saanut hyviä ystäviä, hyviä kokemuksia ja itseni ymmärtämistä ym. Odotin kehittävää ryhmätyötä, työskentelyä itseni kanssa ryhmässä. Ja sain mitä tilasin bonuksien kera. Starttipajan kaltaisessa ryhmätoiminnassa tapahtumaenergian liikkeellepaneva voima on luottamus. Ilman luottamusta on turha toivoa tapahtuvaksi mitään rakentavaa, kehittävää tai muutosta edistävää. Kun luottamus syntyy, on kaikki mahdollista. Luottamus rakentuu erilaisten ihmisten, ajatusten, asenteiden ja toimintamallien hyväksymisestä. Luottamuksen synnyttämisen välineinä toimivat erinomaisesti mm. erilaiset elämyspedagogiset harjoitteet, fyysiset ja humoristiset joukkuekilpailut, pelit ja leikit sekä ehdottoman idioottivarmasti pajan alkuvaiheessa kasatut yhteiset muutaman päivän leirit. Leireiltä palataan arkeen aina muuttuneina, aistit puhdistuneina ja väsyneinä mutta toinen toisiinsa luottaen. Luottamus voi rakentua yön pimeydessä kynttilän valossa tarinoita kertoen niin, että joku nukahtaa sikiöasentoon sotilasviltin sisälle porukan keskelle, lattialle. Ja muut kantavat hänet sänkyyn paljon, paljon myöhemmin. Luottamuksen synnyttämiseen tarvitaan turvallinen olo. Jostain useammasta syystä johtuen monilta pajanuorilta tuntuu puuttuvan kokemus turvallisuudesta, turvasta ja rauhasta. On vaikea rauhoittua, kokea olonsa rauhalliseksi ja turvatuksi. Startti auttaa hukassa olevia! Rohkeus toisten ihmisten kanssa olemiseen on lisääntynyt. Starttipaja selkeytti ajatuksia ja antoi itseluottamusta toteuttaa asioita. Olen saanut vähän suuntaa elämälleni, tulen paremmin toimeen ryhmässä ja saanut kavereita. En ole enää yhtä sulkeutunut. Starttipaja on ollut oikeastaan ainut paikka missä mä oon viihtyny enkä oo tuntenut itseeni ulkopuoliseksi....tämä paikka on täynnä ihmisiä, jotka ovat osoittaneet, etteivät kaikki ihmiset ole samanlaisia kuin ne, jotka veivät luottamukseni. Opin avaamaan suutani enemmän. Rohkeuteni on lisääntynyt. Uudet kaverit, rohkeus! Hyvää oli pakottaminen ryhmätyöskentelyyn Ihmiset pajalla ovat rentoja, kommunikointi on alusta asti ollut avointa. Se tekee monen asian viestimisen ja omana itsenä olemisen helpommaksi. Taiteen tekemisen keinoin kohti elämää 15

17 1.3. Itsensä hyväksymistä ja itsetuntoa Oli ihanaa toteuttaa itseään. Olen löytänyt vertaisryhmän, saanut itsevarmuutta ja saanut ilmaista itseäni turvallisessa ympäristössä. Ryhmässä toimiminen mahdollistaa myös sen, että yksin tai asiantuntijoiden kanssa - omia asioitaan pähkäillyt nuori pääsee helpommin ulos itsestään kuuntelemalla muita. Hän saa vapaasti ja ajan kanssa oivaltaa toisten tarinoista, ettei olekaan maailmankaikkeuden ainoa olento, joka kokee ahdistusta, vierauden tunnetta, ulkopuolisuutta tai muuta yleisestä poikkeavaa. Hän oppii itsestään toisten peilauksessa. Kokemusten ja tekemisten yhteinen jakaminen ryhmässä opettaa myös erästä yhteiskunnassamme harvinaista ja sukupuuttoon häviämässä olevaa inhimillistä ominaisuutta, nimittäin solidaarisuutta. Toisten tarinoiden läsnä olevaa kuuntelemista ja kuulemista oppimalla voi oppia myös kuuntelemaan itseään, omia kokemuksiaan ja tunteitaan. Opin oppimista. Eli opin olemaan avoimempi asioille, jotka voivat auttaa minua tekemään itsestäni paremman, vahvemman ja tasapainoisemman ihmisen. Ryhmässä tekeminen ja asioiden jakaminen oli tärkeää. Olen saanut elämääni ystäviä, mielettömiä kokemuksia ja hetkiä. Olen löytänyt itsestäni uusia puolia ja tutustunut itseeni paremmin. Jakso on vaikuttanut elämääni erittäin positiivisesti. Opin tuntemaan itseäni ja katsomaan maailmaa laajemmasta näkökulmasta. Olen oppinut myöntämään, että tällainen olen, myös negatiiviset puolet. Opin ymmärtämään itseäni paremmin. Huomaan piirteitä itsessäni, joista en pidä. Luulin olevani luotettava ihminen, mutta jouduin katsomaan totuuden peiliin ja sain huomata, että minuun ei voi luottaa. Se hirvitti. Tärkeää on, että oppisin olemaan rehellinen itselleni ja muille - ja että yhden ihmisen tekemiset vaikuttavat koko ryhmään ja sen ilmapiiriin. Omien tarinoiden itse koettujen tai keksittyjen - eläväksi tekeminen ja jakaminen kuvan, äänen, liikkeen tai musiikin avulla voi olla tärkeä avain itsetunnon ja itsetuntemuksen löytämiseen. Jos ei ymmärrä omaa elämäänsä, miten voisi ymmärtää toistenkaan elämää? Olen oppinut positiivista asennetta, kärsivällisyyttä, omien ongelmien ymmärtämistä ja jaksamista. Tärkeintä on ollut oman itsen tutkiskelu; vahvuuksien ja heikkouksien löytäminen ja hyväksyminen. Uskalluksen löytyminen. 16 Starttivalmennus

18 Omasta elämästä on uskallettava päästä niin paljon perille, että tietää, mikä johtaa siihen, mitä tekee. Tietää ja oppii, että on itse vastuussa joistakin valinnoistaan, ainakin nyt, aikuisiällä. Kun rohkeus ryhmässä ilmaisemiseen lisääntyy, lisääntyy se myös omassa arjessa, koko elämässä. Se vaikuttaa lumipalloefektin tavoin kaikkeen ihmistä ympäröivään toimintaan. Positiivisin asia on kuitenkin itsetunnon uusi löytyminen. Opin ainakin itseluottamusta, opin toteuttamaan itseäni taiteellisesti myös kotona. Opin itsestäni paljonkin ja huomasin, että tarvitsen tekemistä, turhaudun kotona. Paja on antanut enemmän uskoa itseen, olen oppinut tekemään myönnytyksiä elämässä ja oppinut itsestäni ja muista (kivistä, linnuista ja puista). Tämä on antanut minulle todella paljon. On saanut tehdä mistä tykkää ja miettiä tulevaisuuttaan ilman jatkuvaa painostusta. Oon löytänyt uusia Taiteen tekemisen keinoin kohti elämää 17

19 vahvuuksia ja itseluottamusta. Tässä on oppinut samalla olemaan paremmin muiden kanssa. Suhtaudun myönteisemmin itseeni ja taitoihini. Ehkä oman elämäntarinan tutkiminen olisi tarpeen kaikissa ammateissa? Eikö sitä pitäisi opiskella jo peruskoulussa? Jospa sitä kautta pääsee työssään merkityksellisyyden tai laadun ja todellisen tuottavuuden äärelle? Kuka olen? Mistä tulen? Ja minne voisin olla menossa? Oman elämänhistorian ja -fantasian konkretisoimisen kautta on mahdollisuus ymmärtää ja oppia antamaan anteeksi itselle ja muille. Syyllisyydestä vapautuminen ja vapauttaminen luo tilaa lämmölle ja mahdollisuudelle katsoa itseään, ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Tällaisena. Minuna. Näin voi oppia myös katsomaan toisia ja rakastamaan heitä. Ihmisillä, varsinkin nuorilla, tulee olla mahdollisuus etsiä itseään tällaisen toiminnan avulla. Opin uskomaan enemmän itseeni. Suhtaudun ehkä myönteisemmin itseeni ja taitoihini. Opin ilmaseen itseeni ja varmuutta Hienoa oli vapaus käyttää omaa luovuuttaan erilaisia tekniikoita hyödyntäen. Samalla sai töiden muodossa tutkia itseään, se antoi itseluottamusta. Itsestäni olen oppinut paljon ilmaisun keinoin. Olen saanut oman mielenterveyden/elämän kuntoon. Sain startista ajatusten selkeyttä ja itsevarmuutta. Olen saanut luottamusta itseeni ja kokemusta monista asioista. Olen oppinut ilmaisemaan mielipiteitäni itseluottamus on kasvanut. Olen voimaantunut. Koin onnistumisia. Opin omia vahvuuksia. Opin uskomaan enemmän itseeni. Kokemuksia kertyi ja paljon. Myönteisiä asioita: positiivista asennetta, kärsivällisyyttä, omien ongelmien ymmärtämistä ja jaksamista. Sain itseluottamusta ja opin tunteiden käsittelyä. Sain iloisemman mielen ja jaksamista arkipäiväisissä asioissa. Tärkeintä on ollut itsensä ilmaisu, rohkeuden lisääntyminen ja rohkaisevat palautteet. 18 Starttivalmennus

20 1.4. Uusia asenteita ja näkökulmia Olen löytänyt uusia kiinnostuksen kohteita ja olen saanut motivaatiota lähteä yrittämään normaalia elämää. Ja olen muuttanut elämäntapojani terveellisemmäksi, voin paaaljon paremmin. Ihminen tarvitsee virikkeitä. Ihminen tarvitsee luovia virikkeitä. Haasteita, jotka pistävät toimimaan, tuntemaan ja ajattelemaan. Tai vielä parempaa: ajattelemaan, tuntemaan ja toimimaan siinä järjestyksessä. Joskus uudet asiat, tekemiset tai uudet näkökulmat asioihin voivat toimia kuin raikastava tuuli ja liikuttaa koko ihmisen uuteen, muutoksen suuntaan. Käsittäminen, käsillä tekeminen, käsien kautta ja niiden avulla maailman hahmottaminen, käsien liikuttelu se kaikki kädellinen tekeminen voi auttaa ymmärtämään, paljon. Käsittämään monia asioita. Uuden maan tuoksu on erilainen, maa jalkojen alla tuntuu vastustamattoman tutulta. Uusi aamu, kuin astuisi elämän ensimmäiset askeleet. Jossain missä auringon sävy on erityisen lämmin. (pajanuori 2008, ote pajalla tapahtuneesta luovan kirjoittamisen tehtävästä) Esimerkiksi pajalla tehty, suosittu tehtävä, jossa mennään tunniksi jonnekin, missä ei koskaan ole oltu tekemään jotakin, mitä koskaan ei ole tehty ja tehdään siitä raportti muille pajalaisille oli avaintehtävä erään nuoren naisen näkökulman muutokseen. Tehtävän sai määritellä muuten täysin itse. Tämä nuori nainen oli keskivaikeaa masennusta ja elämäntuskaa poteva evvk-tyyppi, joka ei katsonut silmiin ketään, joka ei uskonut mihinkään ja tuijotti tiiviisti maahan pitkän hiuskuontalonsa alta kävellessään eteenpäin. Tehtävän saatuaan hän yllättäen itsekseen päätti, että kulkee kaupungin kaduilla tunnin katsoen ihmisiä silmiin. Hän intoutui tehtävästä niin, että unohti ajan kulun ja tuli vähän myöhässä, silmät loistaen, seuraavaan pajatapaamiseen. Hän kertoi ihastuneena, kuinka ihanaa oli katsoa ihmisiä silmiin ja saada vastakaikua. Tästä yksinkertaisesta tehtävästä alkoi nuoren sisäänpäin kääntyneen naisen muutos viehättäväksi, iloiseksi ja uteliaaksi olennoksi. Lähdin nollapisteestä tähän, startti on antanut uusia ajatuksia elämänhallintaan ja tulevaisuuteen. Tulevaisuuden ammattitoiveet ovat myös selkiytyneet. Kunnianhimo kasvanut. Paikoilleni en jää. Sanotaan, että näen asiat nyt laajemmin ja positiivisemmin. Maailmasta on löytynyt uusia kiinnostavia asioita, ja asioita jotka ovat minua kiinnostaneet, mutta jotka ovat jääneet varjoon. Starttipaja on antanut uusia ajatuksia opiskelun suhteen. Taiteen tekemisen keinoin kohti elämää 19

21 Työelämä on seuraava kohde, pystyn olemaan rutiinilla työasioissa kiinni Taiteen välineillä onnistumisen kokemuksia Opittu on keramiikkaa, tietokoneilua, valokuvausta, videojuttuja, meditatiivista toimintaa, joogaa, kuvataiteen ja itsetutkiskelun myötä. Ilmaisua (teatteri ja kuvataide) ja sosiaalisuutta. Eikös tuosta voi jo päätellä, että pirun hyviä, mahtavia, tärkeitä ja hienoja kokemuksia on kertynyt. Olen ruvennut jo harrastamaan uusia juttuja. Ja tykkään harrastaa aina. Taiteella on kautta ihmiskunnan historian ollut yhteisöä kokoava, paineita purkava ja uusiutumista edistävä merkitys. Taiteelliseen tuotokseen ovat osallistuneet kaikki yhteisön jäsenet erilaisten seremonioiden ja rituaalien yhteydessä, mutta myös yksityisemmissä tilanteissa ihmisten muuntaessa mielensä sisältöjä ja liikkeitä äänten, visuaalisten muotojen tai kehon liikkeiden kielelle. Se on antanut muodon muodottomalle, muuntanut, kirkastanut ja vahvistanut merkityksiä, toisinaan myös tulevaisuuden visioita. Paja osoittautui persoonalliseksi ja jopa erikoiseksi, syvälliseksi. Itsevarmuus kasvanut. Kasvanut henkisesti. Oppinut pitämään ajatukset koossa. Elämän pieniä ja suuria oivalluksia. Taiteen sisällöt, muodot ja siihen liittyvät käsitykset ovat muuttuneet, mutta taiteen olemassaolo ja suuri vetovoima on juuri siinä, että sen sisin olemus on syvästi terapeuttinen. Jostain syystä tämä tutkittu näkemys ei palvele länsimaista markkinatalousjärjestelmää eikä yhteiskuntaa. Aivan kuin päättäjiä pelottaisi niin kuin mielivaltaisia päättäjiä on kautta aikojen aina pelottanut että mikäli alamaiset alkavat ns. tiedostaa liikaa, on mahdollista, että kritiikki johtavassa asemassa olevia kohtaan lisääntyy. Pajan myötä olen löytänyt itsestäni asioita, joita en uskonut olevan ja olen saanut kaivettua paremmin esiin niitä piirteitä joita jo tiesin omaavani. Paja on antanut rohkeutta kehittää itseäni eteenpäin ja paljon hyödyllisiä oppeja, jotka auttavat minua koulu- sekä työelämässä. Mikäli ihmiset alkavat tiedostaa enemmän itseään ja oman elämänsä tarkoitusta, he alkavat muuttua ulkokohtaisuudesta ja ulkoa ohjautuvuudesta kohti aitoa itseilmaisua ja itsenäisyyttä. Eivätkä itsenäisesti itseään ilmaisevat ihmiset käytä enää niin paljon kulutushyödykkeitä tyhjiönsä täyttämiseen hehän voivat lopettaa turhan kuluttamisen kokonaan! Jatkuva kasvu voisi muuttuakin tietoisuuden kasvuksi. Ilmastonmuutokseenkin löytyisi luonnollinen ratkaisu Kuluttamattomuus. Imagine. Tällaisia asioita starttipajalla myös pohdittiin yhdessä. Minkälainen olisi yhdessä luotu parempi maailma. 20 Starttivalmennus

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa - reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa Reggio Emiliapedagogiikan juurilla Projektityöskentely Vekkulissa Reggio Emilia, Italia, 1940-luku Loris Malaguzzi Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Talkshoppia ja workshowta

Talkshoppia ja workshowta Talkshoppia ja workshowta - projektin satoa Turusta ja muualta Se tarina muutti päiväni kirjasto kertoo ja kuuntelee Turun kaupunginkirjasto Ella Mustamo, Tarja Nikander, Leena Elenius 2 Keitä me olemme?

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa

Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa Vanhan ihmisen mielekäs arki - logoterapeuttisen ajattelun mahdollisuudet Anna-Maija Ruhanen TtM, KM, Logoterapeutti LTI Stadin aikuisopisto 1 Mitä logoterapeuttinen

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot