JHS 186 Luokitussuositusten koontisuositus

Transkriptio

1 JHS 186 Luokitussuositusten koontisuositus Versio: 1.3 / Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto Soveltamisala Viittaukset Termit ja lyhenteet Luokitussuositukset Ammattiluokitus Julkisyhteisöjen tehtäväluokitus Koulutusluokitus Kuntien luokitusjärjestelmä Maankäyttöluokitus Rakennusluokitus Sektoriluokitus Sosioekonomisen aseman luokitus Toimialaluokitus Tuoteluokitus Valtioiden ja maiden luokitusjärjestelmä Opastavat tiedot...7 1/8

2 1 Johdanto Tähän JHS-suositukseen on koottu aiemmin omina erillisinä suosituksinaan olleet luokitukset. Tämä suositus korvaa seuraavat suositukset: JHS 121 Toimialaluokitus JHS 122 Kuntien luokitusjärjestelmä JHS 123 Valtioiden ja maiden luokitusjärjestelmä JHS 124 Sektoriluokitus JHS 125 Rakennusluokitus JHS 126 Sosioekonomisen aseman luokitus JHS 128 Tuoteluokitus JHS 140 Koulutusluokitus JHS 148 Maankäyttöluokitus JHS 150 Ammattiluokitus JHS 151 Julkisyhteisöjen tehtäväluokitus. 2 Soveltamisala Suosituksen kohderyhmiä ovat eri luokituksia käyttävät tahot, kuten esimerkiksi: valtion hallinto kunnat ja kuntien hallinto julkisen hallinnon tietojärjestelmien kehittäjät ja ylläpitäjät yritykset. 3 Viittaukset Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006 tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta, EUVL L 393, , s Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) n:o 451/2008 uuden tilastollisen toimialoittaisen tuoteluokituksen (CPA) vahvistamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3696/93 kumoamisesta, EUVL L 145, , s Komission asetus (EY) N:o 113/2002, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 muuttamisesta käyttötarkoituksen mukaisten menojen tarkistettujen luokitusten osalta, EYVL L 21, , s Komission suositus kansainvälisen ammattiluokituksen (ISCO-08) käytöstä, EUVL L 292, , s Provisional Guidelines on Statistics of Distribution of Income, Consumption and Accumulation of Households, United Nations, New York, Recommendations for the 1990 Censuses of Population and Housing in the ECE region, Statistical standards and studies No 40, United Nations, New York, SFS-EN ISO Maiden ja niiden osa-alueiden nimien tunnukset. Suomen standardisoimisliitto, /8

3 4 Termit ja lyhenteet CC Classification of Types of Constructions. Euroopan unionin rakennusluokitus. COFOG Classification of the Functions of Government. Julkisyhteisöjen tehtäväluokitus. YK:n kansantalouden tilinpidon perusluokitus. CPA Statistical Classification of Products by Activity in the European Community. Euroopan unionin tilastoissa käytössä oleva tavaroiden ja palvelujen luokitus. CPC Provisional Central Product Classification. YK:n tuoteluokitus. EKT Euroopan unionin kansantalouden tilinpitojärjestelmä. Eurostat Euroopan unionin tilastovirasto. ISCED International Standard Classification of Education. Unescon koulutusluokitus. ISCO International Standard Classification of Occupations. ILOn ammattiluokitus. ISIC International Standard Classification of All Economic Activities. YK:n toimialaluokitus. ISO International Organization for Standardization. Kansainvälinen standardisoimisjärjestö. NACE Nomenclature générale des Activités Economiques / European Classification of Economic Activities. Euroopan unionin toimialaluokitus. SLICES Maanmittauslaitoksen vuoden 1997 alussa käynnistämä hanke, jonka tavoitteena oli suunnitella Suomelle sopivat maan käytön ja peitteisyyden luokitus- ja tiedonkeruujärjestelmät. SNA System of National Accounts. YK:n kansantalouden tilinpitojärjestelmä. TOL Suomen kansallinen toimialaluokitus. 3/8

4 5 Luokitussuositukset 5.1 Ammattiluokitus Ammattiluokitusta käytetään, kun henkilöitä luokitellaan suoritetun työn laadun mukaan. Luokitus ryhmittelee kaikki samanlaatuista työtä tekevät henkilöt samaan ammattiluokkaan. Ammattiluokituksen avulla voidaan laatia tilastoja mm. väestön ammattirakenteesta ja palkoista. Tilastoinnin lisäksi ammattiluokitusta voidaan käyttää ammatinvalinnan ohjauksessa ja työnvälityksessä. Sitä käytetään myös terveys- ja työelämäntutkimuksissa sekä koulutussuunnittelussa. Ammattiluokitus on lisäksi apuväline luokiteltaessa väestöä sosioekonomisen aseman mukaan. Kansallinen ammattiluokitus perustuu kansainvälisen työjärjestön (ILO) laatimaan ja YK:n vahvistamaan ISCO (International Standard Classification of Occupations) -ammattiluokitukseen. Euroopan komission kansainvälisen ammattiluokituksen (ISCO-08) käytöstä koskevan suosituksen (2009/824/EY) mukaan ISCOa tulee käyttää, kun ammatteja kuvaavia tilastotietoja toimitetaan Euroopan unionin tilastovirastolle. Ammattiluokitus noudattaa ISCOn rakennetta 4-numerotasolle muutamin poikkeuksin. Ammattiluokitus löytyy Tilastokeskuksen verkkopalvelusta osoitteesta: Julkisyhteisöjen tehtäväluokitus Julkisyhteisöjen tehtäväluokitusta käytetään julkisyhteisöjen kulutusmenojen, pääoman bruttomuodostuksen sekä pääoman- ja tulonsiirtojen luokitteluun. COFOGin avulla on myös mahdollista tehdä maiden välisiä vertailuja siitä, miten julkinen sektori osallistuu taloudellisten ja sosiaalisten tehtävien hoitamiseen eri maissa. Julkisyhteisöjen tehtäväluokitus (Classification of the Functions of Government, COFOG) on yksi YK:n tilastokomission vahvistamasta neljästä kansantalouden tilinpidon (System of National Accounts) perusluokituksesta, joissa menoja luokitellaan käyttötarkoituksen mukaan. Myös Euroopan unionin tilastovirasto, Eurostat, on vahvistanut COFOG-standardin yhteisön käyttöön (Komission asetus (EY) N:o 113/2002). Julkisyhteisöjen tehtäväluokitus on kansallinen sovellus, jota laadittaessa on otettu huomioon Suomen kansalliset erityispiirteet rikkomatta kuitenkaan YK:n vahvistaman kansainvälisen luokitusstandardin rakennetta ja periaatteita. Julkisyhteisöjen tehtäväluokitus löytyy Tilastokeskuksen verkkopalvelusta osoitteesta: Koulutusluokitus Tilastokeskuksen koulutusluokitus on tarkoitettu mittaamaan koulujärjestelmäkoulutusta eli peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa annettavaa pidempikestoista, pääsääntöisesti kokopäivätoimisesti järjestettyä tutkintoon tai koulutusammattiin tähtäävää koulutusta. Luokitus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi henkilöstön koulutusrakenteen luokittamiseen. Koulutusluokitus noudattaa mahdollisimman pitkälle kansainvälisen koulutusluokituksen ISCEDin (Unesco International Standard Classification of Education) koulutusalojen ja -asteiden numerointia ja sisältöä. Siitä huolimatta tarvitaan erillinen avain suomalaisesta luokituksesta kansainväliseen luokitukseen tai muunnettaessa aikaisemmin käytössä olleiden luokitusten mukaisia tietoja nykyisen koulutusluokituksen mukaisiksi tiedoiksi. Koulutusluokitus löytyy Tilastokeskuksen verkkopalvelusta osoitteesta: 4/8

5 5.4 Kuntien luokitusjärjestelmä Kuntien luokitusjärjestelmä käsittää kunnat ja kuntien yksilöivät kuntatunnukset sekä kunnat kunkin kuntapohjaisen aluejaottelun luokissa. Tilastokeskus julkaisee vuosittain päivitetyn kuntaluokitusjärjestelmän. Kuntien luokitusjärjestelmää käytetään alueittaisissa tilastojärjestelmissä. Tilastoinnin lisäksi kuntien tunnusjärjestelmää voidaan käyttää muissa tietojärjestelmissä, kun halutaan yhtenäiset nimet ja tunnukset kunnille. Kuntaluokitukset löytyvät Tilastokeskuksen verkkopalvelusta osoitteesta: Maankäyttöluokitus Maankäyttöluokitusta käytetään ensisijaisesti maankäytön tilastoinnissa, mutta sitä voidaan käyttää myös maan tai alueiden käyttöä kuvaavissa tietojärjestelmissä. Luokitus soveltuu käytettäväksi mm. maankäytön operatiivisessa suunnittelussa, informaation tuottamisessa maankäyttöpolitiikasta ja ympäristönsuojelusta, vertailevien analyysien teossa sekä maankäytön muutosten seurannassa. Suomalainen maankäyttöluokitus perustuu kansainvälisiin maankäyttöluokituksiin ja Maanmittauslaitoksen johdolla vuosina toteutettuun ns. SLICES-hankkeeseen. Luokitus eroaa kansainvälisistä luokitusjärjestelmistä erityisesti siinä, että (toisin kuin kansainvälisissä luokituksissa yleensä) luokitus on puhdas maankäyttöluokitus, toisin sanoen se ei sisällä ensisijassa maan peitteisyyttä kuvaavia luokkia. Peitteisyys nähdään alueen fyysisenä kuvauksena ja maan käyttö sen toiminnallisena kuvauksena. Ensisijainen luokituskriteeri maankäytön osalta on ollut taloudellisen toiminnan näkökulma. Maankäyttöluokitus on tehty ensisijassa kansallisia tarpeita varten, eikä se ole suoraan yhteensopiva INSPIRE-direktiiviin perustuvan ja joulukuussa 2013 vahvistetun tietotuotemäärittelyn Land Use ns. HILUCS-luokituksen kanssa ( Maankäyttöluokitus löytyy Tilastokeskuksen verkkopalvelusta osoitteesta: Rakennusluokitus Rakennusluokitus luokittelee rakennuksia niiden käyttötarkoituksen mukaan. Luokitusta voidaan käyttää myös toimitilaluokituksena. Luokitus on tarkoitettu vain talorakennusten luokitteluun. Maa- ja vesirakentamisen sekä sivu- ja aliurakoinnin tuotteet jäävät luokituksen ulkopuolelle. Rakennusluokituksen tärkeimmät käyttökohteet ovat Väestörekisterikeskuksen ylläpitämä rakennus- ja huoneistorekisteri sekä siihen perustuvat rakennus- ja asuntotuotantotilastot sekä rakennus- ja asuntokantatilastot. Tilastollisen käytön lisäksi rakennusluokitusta voidaan käyttää muissakin tietojärjestelmissä julkisen hallinnon ja yksityisen elinkeinoelämän piirissä. Luokitus on laadittu kansallisia tarpeita varten, eikä sillä ole taustalla kansainvälistä suositusta. EU:ssa on Suomen kansallisen luokituksen käyttöönoton jälkeen valmistunut EU:n rakennusluokitus, Classification of Types of Constructions, CC (Version , Eurostat 1996). Luokitus on kehitetty YK:n yleisen tavaroiden ja palvelusten luokituksen CPC:n (Provisional Central Product Classification, United Nations, 1991) pohjalta siten, että CPC-luokituksen luokkaa 52 Rakennukset alajaotteluineen on käytetty EU:n rakennusluokituksen pohjana. 5/8

6 Tilastokeskuksen Rakennusluokitus 1994:n pääluokat ovat yhtenevät EU:n INSPIRE-direktiivin rakennusten luokittelun kanssa (Residential, Agriculture, Industrial, Commerce and Services, Ancillary) lukuun ottamatta yhteisöasumista. Rakennusluokitus löytyy Tilastokeskuksen verkkopalvelusta osoitteesta: Sektoriluokitus Sektoriluokitus on yksi EU:n kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT) perusluokituksia. Sektoritasoa tarvitaan talousyksiköiden summatasona, kun kuvataan yritysten, rahoituslaitosten, julkisyhteisöjen ja kotitalouksien tuotantoa, tulonmuodostusta, tulojen uudelleenjakoa, varallisuuden muodostusta sekä rahoituksen rakennetta ja kehitystä. Se on keskeinen kansantalouden tilinpidon sektoritileillä, mutta luokitusta käytetään laajasti myös muissa talous- ja yhteiskuntatilastoissa. Tilastoinnin ohella sektoriluokitusta voidaan käyttää, kun halutaan luokitella tai määritellä kansantalouden päätöksentekoyksiköitä toiminnaltaan, rahoitustavaltaan, omistajatyypiltään ja oikeudelliselta muodoltaan samanlaatuisiin luokkiin. Sektoriluokituksen kansallinen sovellus perustuu Euroopan unionin kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) institutionaaliseen sektoriluokitukseen. Kansallisten tietotarpeiden ja talouden erityispiirteiden edellyttämät lisäerittelyt on sovitettu tähän perushierarkiaan. Sektoriluokitus löytyy Tilastokeskuksen verkkopalvelusta osoitteesta: Sosioekonomisen aseman luokitus Sosioekonomisen aseman luokitus jakaa väestön ryhmiin sosiaalisten ja taloudellisten ominaisuuksien perusteella. Väestön sosiaalista rakennetta kuvataan lähinnä ammatin ja työelämään osallistumisen perusteella. Luokitusta käytetään muun muassa väestötilastoissa, työvoimatutkimuksissa, tulonjakotilastoissa ja kulutustutkimuksissa sekä erilaisissa hyvinvointitutkimuksissa, joissa selvitetään eri yhteiskuntaryhmien elinolosuhteita ja niiden muutoksia. Luokitus pohjautuu YK:n vuoden 1990 väestö- ja asuntolaskentasuosituksiin ja YK:n vuonna 1977 julkaisemaan tulonjakotilastosuositukseen. Luokitus löytyy Tilastokeskuksen verkkopalvelusta osoitteesta: Toimialaluokitus Toimialaluokitusta (TOL) käytetään erityyppisten tuotantotoimintaa harjoittavien yksiköiden, kuten yritysten ja toimipaikkojen, luokittelemiseen. Yksiköiden luokittelu tapahtuu niiden pääasiallisesti harjoittaman taloudellisen toiminnan mukaan. Toimialaluokituksen määrittelyt perustuvat toiminnalle tyypillisiin tuotantopanoksiin, tuotantoprosesseihin sekä tuotettuihin tavaroihin ja palveluihin. Toimialaluokitusta käytetään talouden eri alueita kuten tuotantoa ja työllisyyttä kuvaavissa tilastoissa sekä kansantalouden tilinpidon tilastoissa. Sitä käytetään laajalti myös yksityisen sektorin tietojärjestelmissä. Toimialaluokitus (TOL) perustuu Euroopan unionin toimialaluokitukseen, NACEen, joka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1893/2006). Asetus on jäsenmaita velvoittava, mikä 6/8

7 tarkoittaa sitä, että EU-jäsenmaissa on käytettävä tilastotoimessa NACEa tai sen kansallista laajennosta, jossa 1 4 -numerotason on oltava yhtenevä NACEn kanssa. NACEn ja sen kansallisten versioiden mukaan laaditut tilastot ovat siten vertailukelpoisia Euroopan tasolla ja laajemminkin, koska NACE on johdettu YK:n tilastoviraston toimialaluokituksesta ISICistä. Toimialaluokitus löytyy Tilastokeskuksen verkkopalvelusta osoitteesta: Tuoteluokitus Tuoteluokitus CPA (Statistical Classification of Products by Activity in the European Community) on toimialan kautta määriteltävä tavaroiden ja palvelujen luokitus. Tuoteluokitus CPA on tarkoitettu käytettäväksi Euroopan unionin alueella kaikissa niissä tilastoissa, joissa sovelletaan toimialoittaista tuoteluokittelua, kuten tuotantoon, kulutukseen, ulkomaankauppaan ja liikenteeseen liittyvissä tilastoissa. Luokituksesta on annettu EU:n jäsenmaita velvoittava asetus (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) n:o 451/2008, ), jota on muutettu Euroopan komission asetuksella (EU) n:o 1209/2014, CPA-tuoteluokituksesta ei ole erillistä kansallista versiota, vaan EU:n vahvistamaa luokitusta käytetään sellaisenaan. CPA-luokitus noudattaa pitkälti myös YK:n kansainvälistä tuoteluokitusta CPC:tä (Provisional Central Product Classification). Tuoteluokitus CPA löytyy Tilastokeskuksen verkkopalvelusta osoitteesta: Valtioiden ja maiden luokitusjärjestelmä Tunnusjärjestelmään kuuluvat valtioiden ja maiden nimien lisäksi kolminumeroiset sekä kaksi- ja kolmikirjaimiset tunnukset. Valtiot ja maat ryhmitellään myös YK:n jaottelun mukaisiin maanosiin ja suuralueisiin. Tunnuksia voidaan käyttää esimerkiksi tilastoitaessa ja luokiteltaessa väestön kansalaisuutta, syntymä- ja asuinmaata sekä muuttoliikkeen yhteydessä tulo- ja lähtömaata. Tilastojärjestelmissä suositellaan käytettäväksi ensisijaisesti kolminumeroista tunnusta. Se on Yhdistyneiden kansakuntien tilastotoimiston antama. Kaksikirjaiminen tunnus on tarkoitettu yleiskäyttöön. Valtioiden ja maiden tunnukset perustuvat kansainväliseen ISO standardiin (ISO : Codes for the representation of names of countries and their subdivisions). Suomen Standardisoimisliitto vahvistaa vastaavan kansallisen standardin SFS-EN ISO Valtioiden ja maiden nimet ja tunnukset löytyvät Tilastokeskuksen verkkopalvelusta osoitteesta: 6 Opastavat tiedot Tätä suositusta ylläpitää Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA, puh , sähköposti: jhs-sihteeri@jhs-suositukset.fi. JHS-järjestelmän verkkosivut: 7/8

8 Lisätietoja suosituksesta antaa Tilastokeskus, puh , 8/8