Lappeenranta 2028 strategian ja siihen liittyvien toimenpideohjelmien tarkistaminen. Kuva veropohjaennusteen muuttumisesta
|
|
- Elisabet Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaupunginhallitus Lappeenranta 2028 strategian ja siihen liittyvien toimenpideohjelmien tarkistaminen 74/ /2013 KH 96 Valmistelija/lisätiedot: strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen, puh kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen, puh Liite Kuva veropohjaennusteen muuttumisesta Osana strategian toimeenpanoa tarkastellaan puolivuosittain, onko kaupungin toimintaympäristössä tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka antaisivat aihetta tarkastaa strategian tavoiteasetantaa tai sen toimenpideohjelmia. Strategiasta toteuttamisesta vastaavat toimielimet ovat todenneet toimintaympäristömuutoksista seuraavaa: Kasvatus- ja opetuslautakunta : Kasvatus- ja opetustoimessa on arvioitu toimintaympäristön muutoksia toimialan perustehtävien sekä strategian toimialaan kohdistuvien tavoitteiden näkökulmasta. Päivähoidon kysynnässä ei ole tapahtunut strategian hyväksymisen jälkeen olennaisia muutoksia, vain lievää kasvua. Varhaiskasvatuslainsäädännön valmistelu on edelleen osittain kesken. Kotihoidontukea koskevaa lainsäädäntöä ei muutettane, eikä myöskään subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoituksia ole tulossa tällä hallituskaudella. Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet on vahvistettu, sen sijaan lukiokoulutuksen osalta vasta tuntijako on vahvistettu. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantulon myötä uudet toimintakäytänteet on sovittu Eksoten kanssa. Lain täytäntöönpanon onnistuminen edistää hyvinvointiohjelman tavoitteiden saavuttamista. Yleinen työllisyystilanteen heikentyminen on vaikeuttanut olennaisesti nuorten työosallisuutta. Venäjän tilanteen mahdollinen vaikutus vieraiden kielten opiskeluun ei ole vielä näkyvissä. Kasvatus- ja opetustoimen näkemyksen mukaan toimintaympäristössä ei ole tapahtunut niin olennaisia muutoksia,
2 että ne aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoitteita. (TW) Kasvatus- ja opetuslautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa. Sosiaali- ja terveystoimikunta : Tämän hetkiseen toimintaympäristöön ei kohdistu merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttaisivat hyvinvointiohjelman toteuttamiseen vuonna Hallituksen esitys uudeksi sote-järjestämislaiksi annettiin eduskunnalle Eduskunta päättää laista maaliskuussa Lakiesityksen mukainen uusi palvelurakenne perustuu siihen, että sosiaali- ja terveysalueita on viisi ja ne järjestävät kaikki sosiaalija terveydenhuollon palvelut. Tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät taas tuottavat palvelut ihmisille. Sote alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Etelä-Karjalassa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on annettu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille, joka järjestää ja tuottaa jo nyt kaikkien Etelä-Karjalan kuntien, paitsi Imatran, perus- ja erikoistason sosiaalija terveyspalvelut. Eksote täyttää lakiesityksen mukaisen tuotantokuntayhtymän kriteerit. Imatra on aloittanut neuvottelut mahdollisesta täysjäsenyydestä. Imatran liittyminen Eksoten täysjäseneksi on mahdollista jo vuodesta 2016 lähtien. Sote-järjestämislakiesitykseen sisältyy merkittäviä haasteita esim. rahoituksen osalta. Lain mukaan sosiaali- ja terveysalueen vuotuisten kustannusten tulee perustua sen lakisääteisten tehtävien sekä alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien lakisääteisten ja järjestämispäätöksen mukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisesta aiheutuviin tarpeellisiin kustannuksiin. Alustavien arvioiden mukaan esitetty malli on epäedullinen Lappeenrannalle. Kaupunki on ilmaissut kannanottonsa muun muassa rahoituksen epäkohtiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen järjestäminen on periaatteessa edelleen avoimena. Tavoitteena on, että laki tulee voimaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti vuoden 2014 alusta. Talouden näkökulmasta merkittävimmät riskit vuonna 2015 liittyvät vuoden alusta tai vuoden 2015 aikana voimaan tuleviin
3 lakimuutoksiin. Muutosten on arvioitu nostavan Eksoten vuosikuluja yhteensä jopa 3,0 milj. eurolla. Suurimpana taloudellisena riskinä on vuoden 2015 alusta voimaan tullut työmarkkinatukiuudistus, joka lisää huomattavasti kuntien taloudellista vastuuta työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden tuesta. Maksu kunnille aiheutuu jo 300 päivää työttömänä olleista ja maksu kiristyy yli 1000 päivää työttömänä olleista. Nykytasolla vuotuinen kustannus Eksotelle on 4,9 miljoonaa euroa, mutta uudistuksen arvioidaan aiheuttavan Eksotelle vuositasolla n. 2,0 miljoonan euron lisälaskun. Lisäksi suun terveydenhuollon päivystysasetuksen voimaantulo vuoden 2015 alusta lisää huomattavasti virka-ajan ulkopuolista päivystysvalmiutta. Tämän kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan noin 1,0 miljoonaa euroa vuosittain. Lakimuutokset on huomioitu Eksoten talousarviossa (SN) Sosiaali- ja terveystoimikunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa tässä vaiheessa. Konsernihallinnon päivitys sotea koskevaan toimintaympäristöön Perustuslakivaliokunta on hylännyt esityksen sosiaali- ja terveys-toimen järjestämislaista. Lainsäädäntöhanke jatkuu eduskunta-vaalien jälkeen. Imatran kaupunki on pitkällä neuvotteluissa Eksoten kanssa täysjäsenyytensä suhteen ja alustavien suunnitelmien mukaan liittyy kuntayhtymän jäseneksi 2016 alusta. Konsernihallinnon näkemys hyvinvointiohjelman toimintaympäristömuutoksista Lappeenrannan kaupungin hyvinvointityötyhmä on valmistellut vuosittaista hyvinvointikertomusta ja analysoinut hyvinvointiohjelman toimintaympäristössä tapahtuneita keskeisiä muutoksia. Hyvinvointiohjelman toimintaympäristössä ei ole tapahtunut merkittäviä tavoiteasetantaan vaikuttavia muutoksia. Kaupungin elinvoimaan ja työllisyyteen on vaikuttanut voimakkaasti maailman talouden tila, Venäjän ruplan heikentyminen ja työllisyyden heikko kehitys. Vuonna 2014 Lappeenrannassa työttömyyden kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 9,6 %. Työttömiä työnhakijoita oli loppuvuodesta hieman yli Työttömien osuus työvoimasta oli 15,9 %. Toimeentulotukea saaneiden osuus ei ole kasvanut työttömyyden kasvusta huolimatta. Alueterveyskyselyn (ATH) mukaan työikäisellä väestöllä on suuria haasteita jaksaa työelämän
4 loppuun saakka. Liikuntaneuvonta on aktivoinut työikäisiä terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvia kuntalaisia. Nuorten työttömyys kasvaa kokonaistyöttömyyttä nopeammin. Työttömiä nuoria, alle 25 -vuotiaita oli Lappeenrannassa vuoden 2014 lopulla 18 % enemmän kuin vuosi sitten yhteensä liki 900 nuorta. Koulutustakuu peruskoulusta toiselle asteelle toteutuu: keväällä 2014 peruskoulun päättötodistuksen saaneista 47,1 % hakeutui yhteisvalinnassa ensisijaisesti lukioon, 50,6 % ammatilliseen koulutukseen ja 2,3 % muuhun koulutukseen, kaksi oppilasta jäi ilman opiskelupaikkaa ja heille on räätälöity tarkoituksenmukaiset opetusjärjestelyt. Nuorten yhteiskuntatakuun terävöittämiseksi Lappeenranta haki mukaan valtionvarainministeriön nuorisotakuun ja hyvinvoinnin integroitu toimintamalli kokeiluihin. Nuorisotakuun kokeilun toteuttamiseksi on haettu ja saatu rahoituspäätös ohjaamo toimintamallin käynnistämiseksi. Eduskunta hyväksyi lasten päivähoidosta annetun lain muutoksen varhaiskasvatuslaiksi Kasvatus- ja opetustoimen johdon mukaan muutos ei sisällä strategian tavoitteisiin vaikuttavia muutoksia tai kotihoidon tukeen tai subjektiiviseen päivähoitoon liittyviä muutoksia. Sosiaalihuoltoa ja lastensuojelua koskevat laki uudistukset tulevat voimaan asteittain: kotipalvelua koskeva uudistus vuoden 2015 alusta ja muu lainsäädäntö pääosin huhtikuussa Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat lastensuojelulain muutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja, vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta sekä parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Lain mukaan kotipalvelua, kuten myös perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa, on jatkossa saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta. Eksoten lastenja nuorten talo ja sen matalan kynnyksen sekä kasvuympäristöön suuntautuva työote ja liikkuvat toimintamallit vastaa lainsäädännön vaatimuksia. Lastensuojeluilmoitukset, Lappeenrannassa ovat laskeneet siten, että vuonna 2011 tehtiin lastensuojeluilmoitus 1003 lapsesta ja vuonna lapsesta. Kiireelliset sijoitukset ovat vastaavana aikajaksona pudonneet 83 lapsesta 34 lapseen. Kouluterveyskyselyn 2013 tulosten mukaan Lappeenrantalaisten lasten ja nuoreten hyvinvointi ja elinolot ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan: läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät, koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi, tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin sekä liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla lisääntyivät. Huolenaiheina ovat edelleen ylipainon kasvu ja päihdeasenteet. Lasten ja nuorten liikunta- ja elintapaohjukseen tulisi suunnata resurssia.
5 Lappeenrantalaisista yli 75 vuotiaista ikäihmisistä 92,2 % asuu kotona. Ikäihmisten ympärivuorokautisten pitkäaikaishoitopaikkojen lukumäärä suhteessa yli 75-vuotiaaseen väestöön oli 9,6 %. Säännöllisen kotihoidon piirissä on 13,8 % yli 75 v. väestöstä. Laitoshoidon purku on edennyt maakunnallisen suunnitelman mukaisesti. Kotikuntoutus ja kotihoidon toiminnanohjusjärjestelmän kehittäminen vaatii vielä resurssia. Ikäihmisten osallisuuden kasvattaminen ja yksinäisyyden ehkäiseminen vaatii uudenlaisia toimintamalleja. Keskeistä on kolmannen sektorin eli seurakunnan ja järjestökentän aktivointi ja toimintaedellytysten mahdollistaminen. Pelastuslautakunta : 1. Pelastuslaitoksen näkemys toimintaympäristön muuttumisesta strategian hyväksymisen jälkeen Pelastuslaitos toteaa osaltaan, ettei sen toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa. (EH) Pelastuslautakunta hyväksyy pelastuslaitoksen laatiman yhteenvedon Lappeenrannan strategian seurannasta vuoden 2014 osalta. Tekninen lautakunta ja rakennuslautakunta : Taloudellinen taantuma ja Venäjän tilanne vaikuttavat teknisen toimen tehtäviin. Talouskehityksen heikkenemistä pyritään taittamaan edistämällä kasvua niiltä osin kuin se teknisen toimen osalta on mahdollista Vahvistaa perinteisten toimialojen kilpailukykyä Turvata paikallisten pk-yritysten toimintakykyä Edistää vihreä teknologian, energiatekniikka ja cleantech toimialojen toimintakykyä Väestö keskittyy edelleen kasvukeskuksiin, johon varaudutaan mm. kaavoituksella, tosin kaupunki keskustaan kohdistuvien investointien uskotaan nyt olevan huipussaan. Lappeenrannan imago EU-Venäjän rajan läheisyyteen liittyvä kasvumahdollisuuden uskotaan edelleen olevan olemassa. Yliopisto on positiivisesti esillä.
6 Öljyn alhaisen hinnan vaikutus voi piristää taloutta ja parantaa kilpailukykyä. Toteutetut logistiikkaratkaisut: Vt 6 rakennetun osuuden hyödyt näkyvät Vt 6 Lappeenranta Taavetti osuuden työt käynnistyvät Kaksoisraiteen työt käynnistyvät (ympäristövaikutukset kasvavat). Odotetaan kaksoisraiteen hankearviointituloksia Joukkoliikenteen käyttö lisääntyy Pyöräilyliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa Kaupunkikeskusta kehittyy Maakunnallisen kenttäratkaisun hyödyt otetaan käyttöön ICT-ratkaisut parantavat tuottavuutta ja palvelujen laatua Ilmastonmuutos ja ympäristö ovat edelleen tärkeässä asemassa Energiankäyttö tehostuu, energian tuotanto monipuolistuu Maankäytön eheyttäminen parantaa alueen kilpailukykyä Pien-Saimaan tila paranee Kaupan ostovoima ei toteudu suunnitellusti Etelä-Karjalassa lyhyellä aikavälillä Kasvuedellytykset ovat heikentyneet Uusien investointipäätöksien saaminen alueelle on vaikeutunut Kokonaisuudessaan kaupan työpaikkojen määrä on lyhyellä aikavälillä kääntynyt laskuun Teollisuuden rakenne muuttuu ja tuo haasteita. Uusi tuotannollisten toimintojen sijoittuminen Venäjältä EU:n alueelle vähentyneet ja vaikeutuneet. Väestö ikääntyy Heijastuu palvelurakenteeseen Työvoimasta kilpailu kiristyy; myös vapaaehtoistyöhön Ikääntyvien ihmisten ja muiden erityisryhmien turvallinen asuminen asettaa haasteita Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vaikutus koko yhteiskunnan tulevaisuuteen on tärkeässä roolissa. Väestön hyvinvoinnin polarisoituminen voi tuoda haasteita. Viipuri Nuijamaa tieyhteydelle parantamisen nopea ratkaisu ei liene kovin todennäköinen. Maankäytön eheytyminen hidasta mikäli kasvu hidastuu. Toimintaympäristössä vielä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian vuoden 2028 toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa. Muutoksia on kuitenkin lyhyellä aikajänteellä selvästi tulossa. (PL)
7 Muutosesitykset toimenpideohjelmiin Kaupunkirakenneohjelmasta esitetään poistettavaksi kohdat: 2.1. Toteutetaan yleiskaavoissa esitettyä väylähierarkiaa Kunnossapidetään liikenneväyliä vuodenaikojen mukaan sovitun luokittelun mukaisesti. Kulttuurilautakunta : Kulttuuritoimen tulosalueet arvioivat toimintaympäristön muutoksia perustehtäviensä ja strategiatavoitteidensa näkökulmasta. Jatkuvasti tiukkeneva taloustilanne vaikuttaa mm. valtionosuuksiin ja sitä kautta kulttuuritoimen toimintaedellytyksiin. Palvelut on sopeutettava resurssien mukaisiksi. Kulttuuritoimen näkemyksen mukaan toimintaympäristössä ei ole kuitenkaan tapahtunut niin olennaisia muutoksia, että ne aiheuttaisivat tarpeen tässä vaiheessa muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoitteita. (PLP) Kulttuurilautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa. Nuoriso- ja liikuntalautakunta : Nuorisotoimi Liikuntatoimi Liikuntatoimen omilla nykyisillä liikunnanohjausresursseilla ei voida vastata strategian Hyvinvointiohjelmaan kirjattuihin tavoitteisiin lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden liikunnan lisäämiseen, palvelujen parantamiseen eikä yleisesti urheiluseuroihin kuulumattomien lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen. (IO) Lautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut edellä mainittujen kohtien lisäksi sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden liikunnan edistämiseen, kehittämiseen ja omaehtoisen, seuroihin kuulumattoman lasten sekä
8 nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämiseen kaupungin on strategian mukaisesti osoitettava liikuntatoimelle resursseja jatkossa. Ympäristölautakunta : Taloudellinen taantuma ja Venäjän talouspakotteet vaikuttavat Lappeenrannan seudun ympäristötoimen tehtäviin. Valion vienti on loppunut lähes kokonaan Venäjälle, minkä seurauksena vientitodistuksia koskeva tehtävä on vähentynyt. Valtioneuvoston rakennepoliittinen ohjelma on osin tehostanut toimialan viranomaistoimintoja, mutta käytännön vaikutukset ovat vielä toistaiseksi olleet vähäisiä. Vesistöjen kunnostushankkeet sekä ilmasto- ja energiapolitiikan muutos ovat nousseet kaupunkistrategian kärkihankkeiksi. Näihin liittyviin hankkeisiin on panostettava tällä hetkellä voimakkaasti. Nämä toimintakentät lisäävät ympäristötoimen osaamisen kysyntää. Näihin alueisiin liittyvät ulkopuolisella rahoituksella rahoitettavat hankkeet tulevat lisääntymään, mikä heijastuu myös kasvuun ympäristötoimen tuloissa ja menoissa sekä määräaikaisen henkilöstön määrässä. (IR) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta merkitsee asiat tiedoksi. Konsernihallinto ja Wirma Konsernihallinnossa ja Wirmassa on analysoitu erikseen toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia siltä, osin kun ne vaikuttavat Elinkeino-, Venäjä- sekä Talous- ja palvelurakenneohjelmiin. Metsäteollisuuden luonne Lappeenrannan seudulla muuttuu. Perinteinen paperin valmistus vähentyy, kun paperikone 2 ajetaan alas kevään 2015 aikana. UPM:n toteuttaa alueella uutta strategiaansa, jossa kasvu tulee energian tuotannosta. Joulukuussa 2014 valmistunut biovoimalaitos korvaa kolmanneksen paperikoneen alasajon myötä menetettävistä työpaikoista. Metsäteollisuus on edelleen houkutteleva työnantaja: UPM haki oppisopimustyöhön 20 henkilöä vuonna 2014 ja sai 1200 hakemusta. Tulevaisuudessa ympäristöasiat ja elinkaariajattelu tuotteissa ja tuotannossa korostuvat. Kauppa- ja muiden palvelualojen liikevaihto on kehittynyt suotuisasti Lappeenrannassa aina kesään 2014 asti. Venäjään kohdistuneet talouspakotteet ja ruplan kurssin aleneminen ovat vaikuttaneet
9 suoraan Lappeenrannan seudun yritysten taxfree-myyntiin, liikevaihtoon sekä työllisten määrään. Vuoden 2014 lopussa tax free myyntimäärät vastasivat sunnilleen vuoden 2012 tasoa. Venäjän toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi maaliskuussa 2014 tapahtuneen Krimin Venäjään liittämisen ja pitkittyneen Itä-Ukrainan konfliktin myötä. EU:n Venäjälle asettamat pakotteet ja Venäjän vastapakotteet ovat rajoittaneet kauppaa ja investointeja. Venäjän valtio asetti elokuussa 2014 rajoituksia mm. useiden elintarvikkeiden maahantuonnille (esim. liha, kala, maitotuotteet). Tämän johdosta yritysten elintarvikkeiden vienti Venäjälle putosi jopa yli 60%. Myös vietävien elintarvikkeiden yksityisvientiä on rajattu viiteen kiloon matkustajaa kohti. Perinteisen ostosmatkailun rinnalle tulee Lappeenrannassa kehittää yksilöllistä palvelutarjontaa, kuten elämysmatkailua ja muita matkailun oheis- ja ohjelmapalveluja, hyvinvointi- ja terveyden edistämispalveluja sekä koulutuspalveluja. Keskustan rakentaminen on jatkunut vilkkaana taantumasta huolimatta. Vuoden 2015 aikana valmistuvat uudistettu ja laajennettu IsoKristiina uuden kaupunginteatterin kera sekä Technopolis II vapaudenaukiolle. Taantuma näkyy vapaina liiketiloina myös ydinkeskustan ostoskeskuksissa ja viivyttää joitakin investointipäätöksiä. Saimaan ammattikorkeakoulu on integroitunut hyvin osaksi yliopiston kampusaluetta. Yhteiskäytössä on mm. laboratoriotiloja. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on julkistanut uuden strategian, jossa yrittäjyys on nostettu vahvasti eri koulutusohjelmia läpileikkaavaksi teemaksi. Yliopisto on valittu maailman 300 parhaan yliopiston joukkoon. Green Lappeenrantaan kohdistuvat toimenpiteet ovat lähteneet käyntiin. Vihreä, energiatehokas ja ympäristöä huomioiva innostus on laskeutunut Lappeenrantaan. Yliopisto on profiloinut toimintaansa yhä enemmän kestävän kehityksen ja uusiutuvan energian tutkimukseen ja kehittämiseen. Lentoliikenteen kehitys ja tavoitteet kentän yksityistämisestä tuovat uusia mahdollisuuksia niin matkailun kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta. Työttömyysaste joulukuussa 2014 Lappeenrannassa oli 15,9 % (12/2014: 14,6 %). Vuoden lopulla kaupungissa oli yhteensä työtöntä, jossa lisäystä edellisvuoteen 500 työtöntä. Elinkeino-ohjelman osalta kunnianhimoisia työpaikkatavoitteita joudutaan merkittävästi tarkistamaan. Tavoitteeksi voitaisiin asettaa,
10 että vuoden 2016 lopulla saavutettaisiin työpaikkojen kokonaismäärässä työpaikkojen taso. Tavoitteena on, että elinkeinorakenne olisi samanaikaisesti uudistunut siten, että se tarjoaa mahdollisuuden yritysten liiketoimintojen laajenemiselle uuden noususuhdanteen käynnistyessä. Luoteis-Venäjän ja Pietarin väestökeskittymä on muodostanut ja tulee jatkossakin muodostamaan erityisen tärkeän asiakas- ja matkailijaryhmän kaakkoissuomalaisille sekä kansainvälisillekin yrityksille. Ruplan kurssin vaihtelu tuo liiketoimintaan väliaikaisia nousuja ja laskuja, mutta pitkällä aikavälillä Venäjä-liiketoimintojen kehityksellä on ratkaiseva rooli kaupungin kasvussa ja kansainvälistymisessä. Venäjän rinnalla uusia markkinoita ja kasvua haetaan mm. muista Euroopan maista sekä Aasiasta. Konsernihallinnon näkemys talousympäristön muutoksesta Vuoden 2014 tilinpäätös on hyvä. Keskeisimmät talouden tunnusluvut ovat parantuneet. Verotuloennusteissa alkaa näkyä talouden pitkään jatkunut hiipuminen ja Venäjän talousongelmat. Kuva veropohjaennusteen muuttumisesta on liitteenä. Lainsäädännössä on tapahtunut muutos. Eduskunnan hyväksymässä uudessa kuntalaissa kriisikuntakriteeritarkastelu on ulotettu konsernitasolle ja kuntayhtymille on otettu oma kriisikuntamenettelynsä. Kuntien velvoitteiden vähentämisessä sen sijaan ei käytännössä ole edetty. Valtionosuusuudistus on astunut voimaan ja se näkyy Lappeenrannan kohdalla nyt ja tulevaisuudessa yhä pienempinä valtionosuuksina. Vuoden 2015 osuudet ovat kolme miljoonaa euroa vuoden 2014 tasoa pienemmät. Lappeenrannan Energia-konsernilla on suuria investointipaineita johtuen jätevesiratkaisusta ja lain velvoitteesta sähkölinjojen kaivamisesta maahan nykyisten ilmalinjojen sijaan. Energiakonserni ei välttämättä tulevina vuosina pysty tulouttamaan samaa vuotuista summaa kuin nykyisin. On suositeltavaa, että 2015 syksyllä tehdään pääsuuntaviivoja seuraavaa valtuustokautta varten. Suuntaviivoissa tulisi huomioida veropohja, energian tilanne, Eksoten näkymät ja kaupungin oman toiminnan kustannuskehitys. Muutosesitykset tavoitteisiin Kaupungin elinvoima
11 Vanha tavoite: Työllisyyden parantuminen. Uusi tavoite: Työllisyyden hallinta. Vanha tavoite: Elinkeinorakenteen uudistuminen ja Venäjän naapuruuden hyödyntäminen. Uusi tavoite: Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Muutosesitykset strategian avainmittareihin Elinkeino-ohjelma 1. Elinkeinorakenteen uudistaminen tukemalla osaamispohjaisten työpaikkojen syntymistä Vanha mittari: Vuoden 2016 loppuun mennessä syntyy yli 100 uutta osaamispohjaista työpaikkaa ja kärkialoille 25 sijoittautunutta yritystä. Uusi mittari: Vuoden 2016 loppuun mennessä syntyy yli 50 uutta osaamispohjaista työpaikkaa ja kärkialoille 15 sijoittautunutta yritystä 4. Aktiiviseen työelämään ja koulutukseen kannustaminen Vanha mittari: Työpaikkojen määrä on kasvanut Uusi mittari: Työpaikkojen määrä vuoden 2016 lopulla on sama kuin vuoden 2012 lopulla. Muutosesitykset toimenpideohjelmiin Konsernihallinto esittää, että muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen johdosta Venäjä-ohjelma uudistetaan Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelmaksi vuosille Pitkän aikavälin tavoitteet vuoteen 2028 pidetään Venäjä-toimintojen osalta ennallaan. Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelman avaintavoitteet tiivistetään seitsemästä tavoitteesta kolmeen tavoitteeseen. Edelleen tärkeiden Venäjä-yhteyksien rinnalla uutta kasvua haetaan myös Euroopan ja Aasian markkinoilta sekä muusta kansainvälistymisestä.
12 Venäjä-ohjelma Vanhat tavoitteet: 1. Rajanylityksen sujuvuus ja alueen saavutettavuus paranevat 2. Työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton edistäminen 3. Kaupan ja ostosmatkailun kasvun varmistaminen 4. Kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen 5. Paikallis- ja monikulttuurisuudesta voimaa ammentava, palveleva eurooppalainen rajakaupunki 6. Venäläislähtöisten ja muiden maahanmuuttajien kotoutumisen, työllistymisen ja yrittäjyyden edistäminen 7. Lappeenranta Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen solmukohtana Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelma Uudet tavoitteet: 1. Alueen saavutettavuuden parantaminen 2. Kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen 3. Paikallis- ja monikulttuurisuudesta voimaa ammentava, palveleva eurooppalainen rajakaupunki Strategia-asiakirjat löytyvät Lappeenrannan kaupungin nettisivuilta kohdasta Hallinto > Strategiat. (ON) Kj Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Lappeenranta 2028 strategiaan tehdään seuraavat muutokset: A) Kaupungin elinvoimaan liittyviä avaintavoitteita tarkennetaan seuraavasti: Työllisyyden parantuminen muutetaan muotoon Työllisyyden hallinta ja Elinkeinorakenteen uudistuminen ja Venäjän naapuruuden hyödyntäminen muotoon Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. B) Elinkeino-ohjelman uusiksi mittareiksi asetetaan 1. Elinkeinorakenteen uudistaminen tukemalla osaamispohjaisten työpaikkojen syntymistä Vuoden 2016 loppuun mennessä syntyy yli 50 uutta osaamispohjaista työpaikkaa ja kärkialoille 15
13 sijoittautunutta yritystä 4. Aktiiviseen työelämään ja koulutukseen kannustaminen Työpaikkojen määrä vuoden 2016 lopulla on sama kuin vuoden 2012 lopulla. C) Venäjä-ohjelma uudistetaan Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelmaksi vuosille Pitkän aikavälin tavoitteet vuoteen 2028 pidetään Venäjä-toimintojen osalta ennallaan. Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelman avaintavoitteet tiivistetään kolmeen tavoitteeseen: 1. Alueen saavutettavuuden parantaminen 2. Kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen 3. Paikallis- ja monikulttuurisuudesta voimaa ammentava, palveleva eurooppalainen rajakaupunki D) Kaupunkirakenneohjelmasta poistetaan kohdat 2.1. Toteutetaan yleiskaavoissa esitettyä väylähierarkiaa Kunnossapidetään liikenneväyliä vuodenaikojen mukaan sovitun luokittelun mukaisesti. Kh Hyväksyttiin. Merkittiin, että Ari Torniainen poistui tämän asiakohdan käsittelyn aikana.
Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet
Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Talouskehityksen heikkeneminen taitetaan kasvulla - Perinteisten toimialojen kilpailukyvyn vahvistaminen - Paikallisten PK-yritysten toiminnan ja toimintakyvyn
LisätiedotLausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia
Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin
LisätiedotLappeenranta 2028 strategian päivitys ja uusi Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelma
Kaupunginhallitus 234 25.05.2015 Kaupunginvaltuusto 54 01.06.2015 Lappeenranta 2028 strategian päivitys ja uusi Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelma 74/00.01.03.00/2013 KH 234 Valmistelija/lisätiedot:
LisätiedotToimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutus kaupungin strategiaan. Kasvatus- ja opetuslautakunta:
Kaupunginhallitus 318 18.08.2014 Toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutus kaupungin strategiaan 74/00.01.03.00/2013 KH 318 Valmistelija/lisätiedot: Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen,
LisätiedotStrategian tiivistys Kaupunginhallitus
Strategian tiivistys Kaupunginhallitus 21.3. Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto-
LisätiedotLappeenranta 2028 strategian ja siihen liittyvien toimenpideohjelmien tarkistaminen
Kaupunginhallitus 303 24.08.2015 Lappeenranta 2028 strategian ja siihen liittyvien toimenpideohjelmien tarkistaminen 74/00.01.03.00/2013 KH 303 Valmistelija/lisätiedot: Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotOheismateriaali Toimialojen analyysi oman toimintaympäristönsä muuttumisesta Strategian raportointi (taso 3: lautakunta) Tavoitteiden toteutuminen
Kaupunginhallitus 229 02.05.2017 Lappeenranta 2028 strategian toteutuminen 2016 74/00.01.03.00/2013 KH 229 Valmistelija/lisätiedot: Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen, puh. 040 512 1580 Hyvinvointipalvelujen
LisätiedotStrategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus
Strategian raportointi Kaupunginhallitus 2.5.2017 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä
LisätiedotLappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus
Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus 21.3. Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotSote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Pekka Järvinen
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö 25.11.2014 Pekka Järvinen Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvataan
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotLappeenranta 2028 strategian ja siihen liittyvien toimenpideohjelmien tarkistaminen
Kaupunginhallitus 124 21.03.2016 Lappeenranta 2028 strategian ja siihen liittyvien toimenpideohjelmien tarkistaminen 74/00.01.03.00/2013 KH 124 Valmistelija/lisätiedot: Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli
LisätiedotLausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 -strategia
Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 -strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015
Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua
LisätiedotKaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012
Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana
LisätiedotTalousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet
Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Kaupunginhallitus 26.6.2017 1 21.6.2017 Uusi strategia ja talousarvio 2018 Tampereen uutta strategiaa laaditaan parhaillaan. Strategia ulottuu vuoteen
LisätiedotOhjausta kehittämään
Ohjausta kehittämään Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Messukeskus 18.4.2013 Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi
LisätiedotETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
LisätiedotPORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS
PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotSote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset
Lisätiedot2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen
2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus
LisätiedotORIMATTILA. Kaupunkistrategia
ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotVanhusneuvoston kuntalaisaloite liikuntaneuvonnan järjestämisestä yli 64-vuotiaille
Kaupunginhallitus 32 23.01.2017 Vanhusneuvoston kuntalaisaloite liikuntaneuvonnan järjestämisestä yli 64-vuotiaille 1075/00.04.02.06/2016 KH 32 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg,
LisätiedotSote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE
Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta Marjo Riitta Tervonen, SOSTE SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää liki 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä Yhteistyöjäseninä
LisätiedotPöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta
1 32 Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Kunnanhallitus 22.9.2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014
Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotPäijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme
Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Alueelliset kehitysnäkymät 2/2016 Aika 26.9.2016, kello 8.30 12.00 Paikka FellmanniCampus, Kirkkokatu 27, Lahti Juha Hertsi Kommenttipuheenvuoro
LisätiedotElinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen
Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotImatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016
Imatra 2030 strategia Avaintavoitteet valtuustokaudelle v. 2013-2016 Sisällysluettelo Toiminta-ajatus - Elinvoimainen Imatra 3 Imatra 2030 visio - Hyvinvoinnin ja yrittämisen rajakaupunki 3 Imatra 2030
LisätiedotSuomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor
Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och
LisätiedotTerveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää
LisätiedotSote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain
Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari
LisätiedotMitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke
Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Luonnos: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
LisätiedotKeminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio
Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,
LisätiedotKestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva
Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille
LisätiedotHyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?
Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään? Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Hyvinvoinnin ja terveyden edistämien Hyvinvoinnin
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotKÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen
TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen
LisätiedotKaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen
Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotKohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT
Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
Lisätiedot"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:
Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne
Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt
LisätiedotValmistelija/lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg, Puh
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Lausunto investointiohjelmasta vuosille 2015 2016 1283/02.02.00.00/2013 KOLA 77 Valmistelija/lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg, Puh.
LisätiedotMaakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät. Luottamushenkilökoulutus Kaupunginjohtaja Kristina Stenman
Maakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät Luottamushenkilökoulutus 4.10.2017 Kaupunginjohtaja Kristina Stenman Maakunta- ja sote-uudistus 2020 1.1.2020 uusi aluehallinnon taso, maakunta Pohjanmaan
LisätiedotTurvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi
Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 3/2017
Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Maakuntahallitus 25.8.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu kiihtyi teollisuuden avulla ja on syntynyt positiivinen kasvunkierre Aikajana 4/2017 julkaistaan lokakuun alussa
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotKUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA
KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa
LisätiedotIkääntyneet ja sote Kimmo Jarva
Ikääntyneet ja sote 4.4.2016 Kimmo Jarva Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus ovat parhaillaan tiiviissä valmisteluvaiheessa.
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1
Kulttuurilautakunta 24.03.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 16 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv)
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotHyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja
Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotYritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen
Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8
LisätiedotNuorisotakuu. Toimenpiteitä työllisyyden, kouluttautumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn tueksi. Lotta Haikkola, tutkijatohtori
Nuorisotakuu Toimenpiteitä työllisyyden, kouluttautumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn tueksi Lotta Haikkola, tutkijatohtori 10.10.2017 Nuorisotakuu (2013 2015) Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle
LisätiedotTyövoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella
Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu 2017-18 Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Regina Saari ohjelmajohtaja Tampereen kaupunki Taustaa Tampereen kaupunkiseutu hakeutui
LisätiedotErityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotKulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto
Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotAjankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotElinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2018 Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta 20.12.2017 Strateginen johtamisjärjestelmä TAMPEREEN STRATEGIA VISIO JA TAVOITELTAVAT TULOKSET
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveys
Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky
LisätiedotKaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä
Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Valtuuston päätös 19.5.2014: Valtuustolle tuodaan vuonna 2016 tiedoksi kaupunkistrategian
LisätiedotOulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013
Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotKemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista
Kemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista 24.10.2017 Kuntalaisten osallistaminen KYSELYT INNODUEL-SOVELLUKSELLA: Lukiolaiset: Millaisessa Kemissä
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotSOTE - uudistuksen mukanaan tuomat muutostarpeet
SOTE - uudistuksen mukanaan tuomat muutostarpeet DRG-käyttäjäpäivät Vaasa 4. - Timo Keistinen lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotPöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta
1 122 Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta 22.9.2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen parlamentaarinen
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 4/2017
Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Tilanne 30.6.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui kiivaana vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan
LisätiedotYhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009
1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000
LisätiedotLausunto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi
Kaupunginhallitus 4 11.01.2016 Kaupunginvaltuusto 4 18.01.2016 Kaupunginhallitus 36 01.02.2016 Lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi 1294/00.04.00/2015
LisätiedotPerusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta
Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta PETUR 30.09.2014 66 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali-
LisätiedotKoulutusjärjestelmän muutosmyrsky Sivistysvaliokunnan näkökulmasta
Koulutusjärjestelmän muutosmyrsky Sivistysvaliokunnan näkökulmasta Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Raija Vahasalo kansanedustaja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja 9.6.2014 Opetusalan
LisätiedotSote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset
Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen
LisätiedotAsiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan
Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi
LisätiedotErikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?
Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote
Lisätiedot