LIIKUNTALÄÄKETIEDE OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALALLA. Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston analyysi Kevät 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKUNTALÄÄKETIEDE OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALALLA. Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston analyysi Kevät 2015"

Transkriptio

1 LIIKUNTALÄÄKETIEDE OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALALLA Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston analyysi Kevät 2015

2 Sisällys Tausta LIIKUNTALÄÄKETIETEELLISEN TOIMINNAN KEHITYS LIIKUNTALÄÄKETIETEEN KESKUSTEN TOIMINTA & TEHTÄVÄT Yhteistyö Tutkimus Erikoislääkärikoulutus Muu toiminta Palvelutoiminta KESKUSTEN OHJAUS JA RAHOITUS Ohjaus ja arviointi Rahoitus LIIKUNTATIETEEN JAOSTON SUOSITUKSET...11

3 Tausta Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa kuuden liikuntalääketieteellisen keskuksen toimintaa Suomessa: Urheilulääketieteen säätiö/helsingin urheilulääkäriasema (www.hula.fi) Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö/kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos (www.kultu.fi) Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, Jyväskylä/Liikuntalääketieteen klinikka (www.likes.fi) Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö/Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka (www.odl.fi) Paavo Nurmi keskuksen kannatusyhdistys ry, Turku/Paavo Nurmi -keskus (www.pnk.fi) Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö/Tampereen Urheilulääkäriasema (www.taula.fi) Keskuksien tehtävänä on liikuntalääketieteellisen tutkimuksen tekeminen, liikuntalääketieteen erikoistumiskoulutus yhdessä yliopistojen kanssa, koulutus- ja viestintä sekä alueellinen palvelutoiminta. Alan resursointi on tällä hetkellä pääasiassa opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtion liikuntabudjetin varassa. Liikuntalääketieteen edunvalvonnasta vastaavat Suomen Lääkäriliiton alainen Liikuntalääketieteen alaosasto sekä Liikuntatieteellisen Seuran liikuntalääketieteen valiokunta. Valtion liikuntaneuvoston lakisääteisenä tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksista liikunnan alueella. Neuvosto julkaisi joulukuussa 2013 arvioinnin 1, joka kohdentui tarkastelemaan liikuntatoimen kasvaneiden määrärahojen tuloksia ja vaikutuksia liikunnan alueella vuosina Valtion rahoitus liikuntaan kasvoi tarkastelukaudella yli 40 miljoonaa euroa. Liikuntalääketieteen keskuksille kohdistettujen valtionavustusten kokonaismäärä nousi tarkastelujaksolla 40 %, 1,36 miljoonasta eurosta 1,9 miljoonaan euroon. Neuvosto toteuttaa toimikaudellaan myös toisen, koko valtionhallintoa koskevan arvioinnin toimenpiteiden vaikutuksista liikunnan alueella ( ). Liikuntatieteen jaosto tuottaa arvioinnin tueksi käsillä olevan liikuntalääketieteellisten keskusten analyysin. Analyysissä käsitellään liikuntalääketieteen keskusten toimintaa vuosina sekä toimintaan liittyviä kehittämistarpeita. Analyysissä on huomioitu liikuntalääketieteestä tehdyt arvioinnit ja selvitykset, liikuntalääketieteen keskusten antama esitys koulutus- ja muun toiminnan kehittämisestä, valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston antamat lausunnot keskusten toiminta-avustuksista, liikuntatieteen jaoston ja keskusten yhteistapaamiset sekä keväällä 2015 kerätyt keskuksien itsearvioinnit toiminnastaan. 1 Arviointi valtion liikuntatoimen määrärahojen kasvun tuloksista hallituskaudella Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:8 1

4 1 LIIKUNTALÄÄKETIETEELLISEN TOIMINNAN KEHITYS Urheilulääketiede on saanut valtion tukea lähes 70 vuotta. Vuonna 1946 opetusministeriö myönsi Valtion urheilulautakunnan esityksestä tukea Suomen Urheilulääkäriyhdistykselle(1000 mk). Reilut 10 vuotta myöhemmin hyväksyttiin lautakunnan esitys, jonka mukaan urheilun tutkimukseen jaettiin tukea veikkausvoittorahoista ( mk). Kuitenkin vasta vuonna 1964 myönnettiin ensimmäisen kerran avustuksia kahdelle laitokselle urheilulääkärin ja apuhenkilökunnan palkkaamiseen. Liikuntalääketieteellinen toiminta alkoi Turussa yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan yhteydessä vuonna Yksikkö on toiminut kannatusyhdistyksen ylläpitämänä nimellä Paavo Nurmi -keskus (PNK) vuodesta Keskuksia on Paavo Nurmi -keskuksen lisäksi viisi: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö, LIKES (Jyväskylä, 1970 lähtien), Oulun liikuntalääketieteen klinikka, ODL (1972 lähtien), Helsingin urheilulääketieteen säätiö, HULA (1973 lähtien), Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos, KuLTu (1976) ja Tampereen urheilulääkäriasema, TaULA (1980 lähtien). Liikunnan erikoislääkärikoulutuksen perustamista esitettiin ensimmäisen kerran komiteamietinnössä (1979:6) liikunta- ja urheilulääketieteellisen toiminnan kehittämisestä Liikuntalääketieteen erikoisalan koulutus alkoi kuitenkin vasta vuonna Urheilulääketieteen tehtävä nähtiin aluksi erityisesti ennen vuoden 1979 komiteamietintöä - hyvin huippu-urheilukeskeiseksi. Keskusten päätehtävänä oli valmennuksen kehittäminen, loukkaantuneiden urheilijoiden hoitaminen ja terveystarkastukset. Tutkimuksen ja toiminnan painopiste on vähitellen siirtynyt huippu-urheilun alueelta koskemaan liikuntaa ja kansanterveyttä. Vuonna 2005 julkaistussa liikuntalääketieteen keskusten arvioinnissa 2 ehdotettiin, että keskusten tulisi profiloitua liikunta-alaa ja terveydenhuoltosektoria yhdistäväksi sillaksi. Arvioinnissa esitettiin myös, että julkisin varoin tuetun toiminnan tulisi ainakin osittain kohdistua ryhmiin, jotka ovat syrjäytyneet tai vaarassa syrjäytyä liikunnasta. Nykyisin nähdään, että urheilulääketiede on yksi liikuntalääketieteen osa-alue. 2 LIIKUNTALÄÄKETIETEEN KESKUSTEN TOIMINTA & TEHTÄVÄT Liikuntalääketieteen tehtävä on tutkia yhteyksiä kansansairauksien, liikunnan ja liikkumattomuuden välillä. Tieteenala on lääketieteen itsenäinen erikoisala, joka tuottaa tietoa siitä miten ja kuinka paljon eri-ikäisten ja erilaisiin terveydellisiin riskiryhmiin kuuluvien ihmisten tulisi liikkua. Liikuntalääketieteen asiantuntijat tuntevat fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan sekä terveyden yhteydet, liikuntatapaturmien ennaltaehkäisyn ja hoidon periaatteet sekä liikunnan käytön sairauksien hoidossa. Liikuntalääketieteellistä osaamista ja asiantuntemusta käytetään sairauksien diagnosoinnissa, ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Lisäksi siihen kuuluu eri urheilulajeihin ja kilpaurheilujärjestelmään liittyvä lääketieteellinen asiantuntemus. Suomessa liikuntalääketieteellinen osaaminen on keskittynyt liikuntalääketieteen keskuksiin, joilla on neljä päätehtävää: liikuntatieteellinen tutkimus, liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutus, tiedonvälitys ja palvelutoiminta. Keskusten toiminnan painopisteet vaihtelevat näiden neljän päätehtävän välillä merkittävästi (taulukko 1), lisäksi keskuksille voi olla myös muuta toimintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksilla tuetaan pääosin kolmea ensimmäistä tehtävää. 2 OPM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:18 2

5 Taulukko 1. Liikuntalääketieteen keskusten toiminnan painopisteet (itsearviointi % kokonaistoiminnasta). Liikuntalääketieteen keskus Liikuntatieteellinen Erikoislääkärikoulutus Tiedonvälitys Palvelutoiminta maksuton/ Helsingin Urheilulääkäriasema, HULA Kuopion Liikuntalääketieteen Tutkimuslaitos, KulTu Tampereen Urheilulääkäriasema, TaULA Oulun Liikuntalääketieteen Klinikka, ODL Paavo Nurmi keskus, PNK Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö, LIKES tutkimus maksullinen / / / / / /4 Liikuntalääketieteen keskuksilla on kullakin oma asiantuntemus- ja tutkimusprofiilinsa, jotka käsittävät mm. liikunnan merkityksen metabolisten ja kroonisten kansansairauksien sairauksien ennaltaehkäisyssä, liikkumattomuuden vaikutukset, liikunnallisesti passiivisten aktivoinnin ja liikuntavammojen hoidon (taulukko 2). Taulukko 2. Liikuntalääketieteen keskusten asiantuntemusalueet. Liikuntalääketieteen keskus Asiantuntemusalue/tutkimusprofiili Helsingin Urheilulääkäriasema, HULA Hengitys- ja verenkiertoelimistön vasteet, liikunnan ja urheilun merkitys metabolisten sairauksien ennaltaehkäisyssä. Kuopion Liikuntalääketieteen Liikunta kroonisten kansansairauksien ehkäisyssä. Tutkimuslaitos, KulTu Tampereen Urheilulääkäriasema, TaULA Liikunnan ja urheilun turvallisuus. Oulun Liikuntalääketieteen Klinikka, ODL Liikunnallisesti kaikkein passiivisimpien aktivointi sekä teknologia terveysliikunnan edistämisessä. Paavo Nurmi keskus, PNK SedEx (Sedentary lifestyle and Exercise in health) - Liikkumattomuus ja liikunta uusi näkökulma terveyteen; Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö, LIKES Terveysviestintä, Urheiluvammat Lasten, nuorten ja nuorten keski-ikäisten liikunnan edistäminen. Erityisesti kohderyhmänä ovat vähän liikkuvat. LIKES-tutkimuskeskus toimi vuoteen 2015 saakka liikuntalääketieteen yksikkönä, jossa oli mahdollista suorittaa osia liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutuksesta 3. Muilta osin LIKESin toimintakenttä ja tutkimusprofiili ovat muita keskuksia merkittävästi laajempia ja sen toiminta on painottunut vahvasti myös selvitys- ja arviointityöhön. LIKES toteuttaa erityisavustusten avulla Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelmaa sekä koordinoi Liikkuva Koulu -ohjelmaa yhteistyössä OKM:n ja OPH:n kanssa. Liikuntatieteen jaosto katsoo, 3 Analyysissä LIKESin toimintaa tarkastellaan kokonaisuutena, eikä 3

6 että LIKESin toiminnassa tapahtuneiden muutosten jälkeen sitä ei tule enää arvioida osana liikuntalääketieteen keskuksia. Liikuntalääketieteen keskuksille toteutetun kyselyn mukaan keskusten toiminta suuntautuu kokonaistarkastelussa suhteellisen kattavasti eri ikäryhmiin. Toiminnan painotuksissa on kuitenkin selkeitä eroja esimerkiksi Tampereen Urheilulääkärisaseman toiminnan painottuessa lapsiin ja nuoriin Kuopion Liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen toiminta painottuu työikäiseen ja ikääntyneeseen väestöön. Kaikkia keskuksia tarkasteltaessa selkeästi vähiten toimintaa kohdistuu alle kouluikäisiin lapsiin. Keskuksia pyydettiin myös arvioimaan toimintaansa suhteessa voimassa olleeseen liikuntalakiin (1998). Saatujen vastausten perusteella keskusten toiminta näyttää kattavan hyvin liikuntalain eri osa-alueet. Kokonaistarkastelussa vähiten mainintoja keräsivät tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen sekä kulttuurien moninaisuuteen ja ympäristön kestävään kehitykseen liittyvä toiminta. 2.1 Yhteistyö Liikuntalääketieteen keskukset tekevät laajaa yhteistyötä tutkimusyhteisöjen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti. Keskusten yksi keskeinen yhteistyökumppani on Liikuntatieteellinen Seura, jonka liikuntalääketieteen valiokunta on koordinoinut liikuntalääketieteen edunvalvontaa, koulutusta ja viestintää vuodesta 2002 lähtien. Valiokunnan tehtävänä on liikuntalääketieteen keskusten tukeminen tutkimus- ja tiedonvälitys- ja koulutustoiminnassa, Liikuntalääketieteen Päivien järjestäminen sekä strategian uudistaminen ja toimintaedellytysten luominen uudessa toimintaympäristössä. Vuonna 2013 julkaistussa liikuntalääketieteestä tehdyssä selvityksessä 4 todetaan, että liikuntalääketieteen keskukset tekevät tehokasta yhteistyötä tutkimuksen, koulutuksen ja tiedonvälityksen alueilla, mutta yhteistyön koordinaatiota on edelleen syytä tiivistää. Keskusten tulisikin tarkastella kriittisesti liikuntalääketieteen valiokunnan roolia liikuntalääketieteen kokonaisuutta koordinoivana tahona. Kantaa tukee valtion liikuntaneuvoston Liikuntatieteellisestä Seurasta teettämä arviointi 5, jonka mukaan liikuntalääketieteen valiokunnan tarpeellisuus ja toimivuus kyseenalaistettiin. Liikuntalääketieteen keskukset ovat vuoden 2015 aikana perustamassa liikunta- ja urheilulääketieteen erikoislääkäriyhdistystä. Liikuntatieteen jaosto pitää yhdistyksen perustamista kannatettavana ja luontaisena toimijanana alan yhteisten asioiden ja koordinoinnin näkökulmasta. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2012 aloittaman tavoiteohjauksen yhtenä tavoitteena on ollut kasvattaa liikuntalääketieteen keskusten luonnollisen yhteistyön edellytyksiä ja liikuntalääketieteen keskusten muodostaman verkoston vaikuttavuutta liikuntakulttuurissa sekä yhteiskunnassa yleisesti. Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriölle antamissa keskusten yleisavustushakemuksiin liittyvissä arvioissa keskusten välinen yhteistyö toiminnan eri osaalueilla vaikutti ohuelta ja jäsentymättömältä TELS-tutkimushanketta lukuun ottamatta. Lausunnoissa mm. todettiin verkostoyhteistyön olevan aluillaan, mutta konkreettista toimintaa ei vielä ollut. Keskusten valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaostolle antaman selvityksen mukaan keskukset tulevat kuitenkin jatkossa kehittämään yhteistyötään toiminnan eri osa-alueilla. Liikuntalääketieteen keskukset tekevät opetus- ja tutkimusyhteistyötä pääsääntöisesti oman paikkakuntansa yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja LIKES Jyväskylän yliopiston kanssa. Liikuntatieteen jaosto toteutti keväällä 2014 kartoituksen UNIFI:n kautta yhteistyöyliopistojen näkemyksistä liikuntalääketieteen tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisestä Suomessa. Liikuntatieteen jaoston yliopistoilta saamien vastausten perusteella, yliopistojen ja liikuntalääketieteen keskusten välinen yhteistyö vaikuttaa ohuelta ja yliopistojen panostukset liikuntalääketieteen kehittämiseen ovat vähäisiä Itä-Suomen 4 Liikuntalääketiede Suomessa, Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 9, Liikuntatieteellisen Seuran arviointi, Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:7 4

7 yliopistoa lukuun ottamatta. Myös em. liikuntalääketieteen selvityksen mukaan keskusten ja yliopistojen yhteistyötä tutkimus- ja koulutustoiminnassa tulee vahvistaa. Olympiakomitean ja liikuntalääketieteen keskusten välille rakentumassa oleva yhteistyömalli, jossa keskukset ottavat entistä merkittävämmän roolin kilpa- ja huippu-urheilijoiden terveydenhuollossa. Tavoitteena on, että keskukset tuottavat paikallisesti huippu-urheilun tukitoimia alueellisille urheiluakatemioille. Liikuntalääketieteen keskuksessa erikoistuva lääkäri osallistuisi koulutukseen kuuluvana osana alueellisen huippu-urheilun tukitoimiin sekä joukkuelääkäritoimintaan keskuksen seniorilääkärin opastamana. 2.2 Tutkimus Liikuntalääketieteen yhteiskunnalliset mahdollisuudet ovat korostuneet viime vuosikymmenten aikana. Vuonna 2012 julkaistu yhteispohjoismainen liikuntatieteen tieteenala-arviointi 6 osoitti, että Suomessa on viime vuosikymmenellä panostettu voimakkaasti liikuntalääketieteelliseen tutkimukseen. Tätä tukevat havainnot siitä, että lääke- ja terveystieteellisen liikuntatutkimuksen henkilöstön osuus on Suomessa Pohjoismaiden suurin ja julkaisutoiminnan määrissä mitattuna suomalaisen liikuntatutkimuksen tuotospanos -suhde on hyvä erityisesti lääke- ja terveystieteiden julkaisuissa. Kuviossa 1 on esitetty keskusten vertaisarvioidut alkuperäisjulkaisut vuosina Vuosittainen julkaisumäärä vaihtelee jyrkästi tutkimusten pitkän keston vuoksi. Kuviossa 2 on esitetty keskuksista valmistuneet väitöskirjat. Vertaisarvioitujen alkuperäisjulkaisujen ja väitöskirjatöiden lisäksi keskukset tuottavat yleistajuisia julkaisuja, oppimateriaalia ja selvityksiä LIKES ODL KuLTu PNK TaULA HULA Kuvio 1. Keskusten vertaisarvioidut alkuperäisjulkaisut (kpl) 6 Sport sciences in Nordic countries, Publications of the Academy of Finland 1/12 5

8 LIKES ODL KuLTu PNK TaULA HULA Kuvio 2. Keskusten ohjauksesta valmistuneet väitöskirjat (kpl) 2.3 Erikoislääkärikoulutus Liikuntalääketieteen keskukset ovat ainoita liikuntalääketieteen erikoislääkärien koulutuspaikkoja Suomessa. Keskukset järjestävät erikoislääkärikoulutusta yhteistyössä yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien kanssa yliopistojen opetusohjelmien mukaisesti. Viisi vuotta kestävästä koulutuksesta ajallisesti noin puolet tapahtuu keskuksissa. Toinen puoli koostuu erisoisalaa tukevasta palvelusta ja koulutuksesta. LIKESin erikoislääkärikoulutuksen päättyessä koulutuksen käynnistämistä Kilpa- ja huippuurheilun tutkimus- ja kehittämissäätiön järjestämänä valmistellaan vuoden 2015 aikana. Vuosina erikoislääkäreitä on valmistunut yhteensä 10, joista viisi Helsingin Urheilulääkäriasemalta (HULA). Vuonna 2010 Suomessa oli 43 työelämässä mukana olevaa liikuntalääketieteen erikoislääkäriä. Heistä tohtorin tutkinnon on suorittanut yli 60 % ja joka kolmannella oli dosentuuri. Erikoislääkäreille tehdyn kyselyn mukaan vajaa puolet toimii julkisen sektorin palveluksessa, reilu viides osa kolmannella sektorilla ja neljännes yksityisen yhtiön palveluksessa. Erikoistumiskoulutuksen käynyt lääkäri tuntee liikunnan terveysvaikutukset eri-ikäisillä, hallitsee liikunnan käytön sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa, tuntee liikunnan sydän- ja verenkiertoriskit sekä tuki- ja liikuntaelimistön riskit. Liikunnan erikoislääkäri hallitsee liikunnan aiheuttamien ylirasitustilojen ja vammojen ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen. Liikuntalääketieteen keskusten mukaan erikoisala on saavuttanut merkittävän aseman sekä kansanterveyden edistämisessä että kliinisessä lääketieteessä. Erikoisalan haasteena on ollut saada liikuntalääketieteeseen erikoistuneet lääkärit integroitua terveysalan palvelujärjestelmään. Erikoislääkärien oman näkemyksen mukaan erikoisalan osaamista hyödynnetään tällä hetkellä kohtalaisen hyvin paljon liikkuvien ja urheilijoiden hoidossa, antidoping-toiminnassa ja joukkuelääkäritoiminnassa. Käyttämätöntä hyödyntämispotentiaalia nähdään erityisesti lasten ja nuorten neuvonnassa ja hoidossa sekä fyysisesti inaktiivisten neuvonnassa. Liikuntalääketieteen koulutusta lääketieteen peruskoulutuksessa ja muiden erikoisalojen koulutuksessa tulisikin jatkossa vahvistaa. Keskusten itsenäisestä asemasta erikoislääkärikoulutuksen järjestäjänä on keskusteltu keskusten perustamisesta asti. Vuonna 1970 suomen urheilulääkäritoiminnan järjestämisestä tehdyssä mietinnössä esitettiin, että urheilulääkäritoiminta on käsitettävä kehitysprojektiksi, joka tähtää toiminnan siirtymiseen aikanaan yliopistojen tehtäväksi. Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaosto on esittänyt, että 6

9 nykyisestä mallista jossa jokainen keskus vastaa itsenäisesti koulutuksesta, tulisi siirtyä malliin jossa koulutuksen koordinointi keskitettäisiin yhteen keskukseen. Näin koulutus olisi yhtenevä riippumatta siitä missä keskuksessa koulutettava suorittaa koulutuksensa. Lisäksi erikoistuville tulisi tarjota mahdollisuus työskennellä haluamissaan keskuksissa koulutuksensa aikana monipuolisen kokemuksen kartuttamiseksi. Liikuntalääketieteen keskukset eivät toistaiseksi kuulu sosiaali- ja terveysministeriön erikoislääkärien koulutuskorvausjärjestelmän piiriin, eivätkä näin ollen saa korvausta toteuttamastaan erikoislääkärikoulutuksesta. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä ei ole erikoisalan virkoja tai toimia käytettävissä alan erikoisosaamisen siirtämiseksi osaksi julkista terveydenhuoltoa. Ns. evo-rahoitus tukisi osaltaan liikuntalääketieteen integroitumista terveysalan palvelujärjestelmään. Vuoden 2014 aikana liikuntatieteen jaosto ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat aktiivisesti pyrkineet edistämään asiaa. Tavoitteena on, että keskukset lisätään valtioneuvoston asetukseen (1103/2005) niin, että ne mainitaan terveydenhuollon toiminta- ja koulutusyksikköinä samalla tavoin kuin muut yksityisen alan toimijat. 2.4 Muu toiminta Lääkärikoulutuksen lisäksi liikuntalääketieteen keskukset tarjoavat räätälöityä koulutusta ja tiedonvälitystoimintaa myös laajemmin terveydenhuollon, liikunnan ammattilaisten ja osin myös koko väestön tarpeisiin. Suurimmat keskusten järjestämät tapahtumat ovat liikuntalääketieteen päivät ja Puijo Symposium. Varsinaisen tutkimustoiminnan lisäksi keskusten tekemä arviointi- ja kehittämistyö on lisääntynyt viime vuosina. Tällaista työtä tehdään esimerkiksi hankkeissa, joissa pyritään uusien palvelukonseptien luomiseen tai liikuntalääketieteellisten palveluiden tai toimintamallien levittämiseen laajempaan käyttöön. Esimerkkinä ovat Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma, Liikkuva Koulu ohjelma, Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma LiVE ja Mopo-hanke, jossa tuotetaan uutta tietoa ja käyttäjälähtöisiä menetelmiä liikunnan kannalta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aktivoimiseksi. 2.5 Palvelutoiminta Liikuntalääketieteen keskukset tarjoavat liikuntalääketieteen erikoislääkäripalveluita sekä erilaisia asiantuntijapalveluita. Palvelutoiminta jakautuu maksulliseen ja maksuttomaan toimintaan. Keskukset kuvaavat valtionavustushakemuksessaan vain maksutonta palvelutoimintaa. Maksullinen palvelutoiminta on rajattu valtionavustushakemuksen ulkopuolelle vuodesta 2009 lähtien valtionavustuskäytännöistä ja kilpailulainsäädännöstä johtuen eikä sen määrää ole seurattu. Liikuntalääketieteen keskuksissa palvelutoiminnan määrä on vähentynyt viime vuosina kun valtakunnalliset terveyspalveluketjut ovat kehittäneet voimakkaasti liikunta- ja urheilulääketieteellistä toimintaansa. Erikoislääkäripalveluiden keskeisimpiä muotoja ovat lääkärin vastaanotto- ja kuntotestaustoiminta sekä liikuntaan ja terveyteen liittyvä neuvonta, ohjaus ja kuntoutus. Asiantuntijapalveluiden tarjontaan kuuluu mm. fysioterapia- ja työhyvinvointipalveluja, painonhallinta- ja ravitsemusterapiaa, psykologin vastaanottoja ja syömishäiriöiden hoitoa. Yksi keskeinen palvelutoiminnan osa tulee jatkossa olemaan keskusten toimiminen urheiluakatemioissa harjoittelevien urheilijoiden ennaltaehkäisevässä ja akuutin tarpeen terveydenhuollossa, ravitsemusohjauksessa, antidopingohjauksessa ja kuntotestauksissa. 7

10 3 KESKUSTEN OHJAUS JA RAHOITUS 3.1 Ohjaus ja arviointi Valtion liikuntatoimen talousarviossa varaudutaan vuosittain avustamaan liikuntatieteellisten ja liikuntatieteen tiedonvälitysyhteisöjen toimintaa harkinnanvaraisin yleisavustuksin. Hakijayhteisöjen toiminta- ja taloussuunnitelmat perustuvat olettamukseen ministeriön toiminta-avustuksen pysyvyydestä. Valtionavustuksen vakaudella pyritään helpottamaan keskusten toiminnan ennakoitavuutta ja suunnitelmallisuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa valtionavustuksen määrää päättäessään huomioon avustuksen aiemman historian ja siihen vaikuttaneet tekijät. Keskusten yhteismitallinen arviointi on koettu haasteelliseksi ottaen huomioon niiden erilainen maantieteellinen, talousalueellinen sijainti, toiminnallinen historia ja toiminnan erilaiset painopisteet. Liikuntalääketieteen keskusten toiminnan avustamisella tuetaan yhteisöjen yleishyödyllistä toimintaa, eli pääosin liikuntalääketieteellistä tutkimusta, liikuntalääketiedettä koskevaa tiedeviestintää, liikuntalääketieteen erikoistumiskoulutuksen järjestämistä sekä näihin kohdentuvia hallintokuluja. Yleisavustusta ei päätöksessä kohdenneta yhteisön yksittäisiin toimintoihin vaan se on käytettävissä toimintaan yleisesti. Yleisavustuspäätöksiä tehdessään ministeriö on huomioinut sen, mitä valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaosto on lausunut yhteisöjen tieteellisestä toiminnasta. Jaosto arvioi vuosittain keskuskohtaisesti saavutetut tulokset tutkimus-, koulutus, tiedonvälitys- ja asiantuntijatoiminnan suhteen. Keskusten arviointi- ja ohjaustoimintaa on kehitetty määrätietoisesti. Edellisellä valtion liikuntaneuvoston kaudella liikuntatieteen jaosto uudisti keskusten toiminnan raportoinnin perusteellisesti huomioiden liikuntalääketieteen keskusten arviointiraportissa esille nostamat asiat ja antoi suosituksensa tulosohjauksen aloittamisesta. Tavoitteiksi kirjattiin eri keskusten toiminnan päällekkäisyyden vähentäminen, keskusten profiloituminen vahvoille osaamisalueilleen, valtionavustuksella rahoitettavien ydintehtävien selkeämpi määrittely sekä keskusten aseman vahvistaminen liikuntalääketieteellisen tutkimuksen toteuttajina. Vuodesta 2013 lähtien liikuntalääketieteen keskusten ohjaus on perustunut opetus- ja kulttuuriministeriön aloittamaan tavoiteohjaukseen sekä valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston vuosittaiseen tutkimustoiminnan arviointiin. Tavoiteohjauskäytännöstä ei säädetä lain tasolla, mutta siihen sovelletaan liikuntalain ja valtionavustuslain säädöksiä. Tavoiteohjauksen tarkoituksena on ollut lisätä vuoropuhelua ministeriön ja keskusten välille sekä kasvattaa keskusten yhteistyön edellytyksiä ja keskusten muodostaman verkoston vaikuttavuutta liikuntakulttuurissa sekä yleensä yhteiskunnallisesti. Tavoiteohjauksen yhteydessä on pyritty tunnistamaan kullekin keskukselle yksilöllinen profiili, jota keskus toteuttaa erityisesti tutkimustoiminnassaan. Liikuntalääketieteen keskusten yhteiskunnallista vaikuttavuutta on painotettu tavoiteohjauksessa korostamalla tutkimustulosten hyödynnettävyyttä ja viestintää. Liikuntatieteen jaosto on esittänyt ministeriölle että liikuntalääketieteen keskusten tavoiteohjaus toteutettaisiin ministeriössä kolmen vuoden välein ja liikuntatieteen jaoston yksityiskohtainen arviointi yhteisöjen toiminnasta tehtäisiin samassa syklissä. Vuonna 2014 käydyssä tavoiteohjauskeskustelussa ministeriö sopi neljän vuoden (1+3) tavoiteohjaussyklistä keskusten kanssa niin, että vuonna 2014 asetetaan tavoitteet vain yhdeksi vuodeksi vuodelle 2015 ja vuonna 2015 kolmelle vuodelle vuosille Näin uusi liikuntalaki ja uuden hallituksen hallitusohjelma voidaan ottaa huomioon tavoitteita asetettaessa. Liikuntatieteen jaosto on tavannut keskusten johtajia toimikaudellaan ja tehnyt aloitteita keskusten toiminnan kehittämiseksi. Hallituskaudella jaosto on kannustanut keskuksia kehittämään ja tiivistämään keskinäistä yhteistyötään erityisesti liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutuksen 8

11 järjestämisessä, edistämään keskusten ja yliopistojen välistä yhteistyötä sekä nostamaan liikuntalääketieteen asiaa esille erikoisalan aseman parantamiseksi. 3.2 Rahoitus Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain n. 3,1 miljoonaa euroa liikuntatieteellisille tutkimuskehitys- ja tiedonvälitysyhteisöille. Liikuntalääketieteen keskusten saamat yleisavustukset muodostavat tästä suurimman yksittäisen kokonaisuuden. Vuodesta 2007 vuoteen 2014 liikuntalääketieteen keskuksille kohdistetut määrärahat ovat kasvaneet keskuksesta riippuen prosenttia. Keskusten saamat yhteenlasketut yleis- ja erityisavustukset vuosina on esitetty kuviossa , , , , ,00 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Urheilulääketieteen säätiö / Helsingin urheilulääkäriasema Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö / Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Paavo Nurmi -keskuksen kannatusyhdistys ry / Paavo Nurmi -keskus , ,00 0, Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö / Tampereen Urheilulääkäriasema Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö / Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka Kuvio 3. Liikuntalääketieteen keskusten yleis- ja erityisavustukset ( ) (indeksikorjattu) Keskuksen rahoituksen lähtökohtana on ollut niin sanottu kolmikantarahoitus, jossa ministeriön toimintaavustus kattoi 1/3, kaupungin toiminta-avustus 1/3 ja keskuksen oman toiminnan tuotto 1/3 kokonaisrahoituksesta. Kaupunkien rahoitusosuudet ovat laskeneet merkittävästi ja osalta lakanneet kokonaan mikä on johtanut ministeriön rahoitusosuuden kasvuun. Keskusten saama rahoitus ministeriön ulkopuolelta vaihtelee. Keskuksen omarahoitusosuuden muodostamisessa olennaisessa osassa on maksullinen palvelutoiminta. Keskusten omarahoitus 8 vaihtelee 4 prosentista 55 prosenttiin (kuvio 4). Omarahoitus koostuu pääasiassa palvelutoiminnan tuotoista. Lisäksi keskukset toteuttavat tutkimustoimintaa osin kilpaillun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen avulla. Tällä hetkellä OKM:n yleisavustusten ja muiden avustusten osuus keskusten tuloista on %. 7 Vuonna 2000 LIKES perusti lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikön (LINET). Ministeriö myönsi vuoteen 2011 saakka erityisavustusta yksikön toimintaan. Vuoden 2012 yleisavustusta korotettiin tuntuvasti, kun LINETtutkimuskeskuksen toimintaan kohdistettu erityisavustus sisällytettiin yleisavustukseen. 8 Omarahoitusosuus ei sisällä ulkopuolista kilpailtua tutkimusrahoitusta. 9

12 LIKES ODL KuLTu PNK TaULA HULA Kuvio 4. Liikuntalääketieteen keskusten omarahoituksen osuus kokonaistuloista (%) Suurin kustannus liikuntalääketieteen keskusten toiminnassa koostuu henkilökunnan palkoista Liikuntalääketieteen keskusten pysyvän henkilökunnan määrä vaihtelee keskuksittain 6-42 henkilön välillä (kuvio 5) LIKES ODL KuLTu PNK TaULA HULA Kuvio 5. Pysyvän henkilöstön määrän kehitys Liikuntatieteellisten yhteisöjen laitekannan heikkoon tilaan on kiinnitetty huomiota aiemmissa liikuntalääketieteen keskusten arvioinneissa. Vaikka keskuksille on viime vuosina myönnetty yksittäisiä laiteavustuksia, laitekannan ylläpidolla ja uudistamisella ei ole selkeää suunnitelmaa. Liikuntatieteen jaosto suosittelee, että ministeriö kartoittaa jatkossa säännöllisesti keskusten laitekannan tilannetta ja tarpeita. 10

13 4 LIIKUNTATIETEEN JAOSTON SUOSITUKSET Viime vuosikymmeninä liikunta on pitkälti tutkimuksen avulla raivannut itselleen yhteiskunnallisen perustelunsa osana sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Tästä huolimatta liikuntalääketieteen integroiminen terveydenhuoltoon ei ole toteutunut toivottavalla tavalla. Samaan aikaan liikuntalääketieteen keskusten asema yhteiskunnassa vaikuttaa epäselvältä. Miten keskukset integroituvat entistä vahvemmin osaksi tulevaisuuden terveydenhuoltoa? Mikä tulee olemaan keskusten rooli tulevaisuudessa ja ketä keskusten toiminta palvelee jatkossa? Liikuntalääketieteen keskukset ovat yksittäin tarkasteltuna volyymiltaan ja vaikuttavuudeltaan pieniä toimintayksiköitä. Lisäksi keskusten tehtävät painottuvat vaihtelevasti tutkimuksen, erikoislääkärikoulutuksen, tiedonvälityksen ja palvelutoiminnan näkökulmasta. Liikuntatieteen jaosto on peräänkuuluttanut keskusten välisen yhteistyön sekä keskusten ja yliopistojen yhteistyön tiivistämistä kahdella edellisellä toimikaudellaan. Kuluvalla kaudella liikuntalääketieteen keskukset ovat etsineet ja löytäneet hyviä ratkaisuja keskinäisen yhteistyönsä kehittämiseen, mutta keskusten toimintaa ja rooleja tulee jatkossa vielä selkiyttää. Vahvistamalla verkostoyhteistyötään keskukset muodostaisivat monipuolisen ja vaikuttavamman kokonaisuuden. Liikuntatieteen jaosto pitää liikunta- ja urheilulääketieteen erikoislääkärien yhdistyksen perustamista kannatettavana. Yhdistyksellä on tärkeä merkitys alan edunvalvonnassa. Liikuntatieteen jaosto kannattaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön ja keskusten välisen tavoiteohjauskäytännön jatkamista ja vahvistamista. Tavoiteohjaus vahvistaa osaltaan keskusten toiminnan profiloitumista, fokusoi keskusten toimintaa ja vahvistaa näin myös paikoitellen jo vahvoja tutkimuslinjoja. Liikuntalääketiedettä koskevissa selvityksissä keskeisenä tutkimus- ja koulutustoiminnan kehittymistä estävänä tekijänä on nähty liikuntalääketieteen professuurien puuttuminen yliopistoilta. Tällä hetkellä liikuntalääketiedettä ja sitä sivuavia professuureja on Jyväskylän, Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa. Jyväskylän liikuntalääketieteen professuuri on terveystieteen laitoksella. Oulun (2009) ja Turun (2008) yliopistoissa on ollut osa-aikainen (30 %) terveysliikunnan professuuri, jonka vastuualueelle kuuluu myös liikuntalääketiede. Itä-Suomen yliopistoon on perustettu liikuntafysiologian professuuri, joka tukee liikuntalääketieteen opetusta ja koulutusta. Liikuntatieteen jaosto korostaa liikuntalääketieteen keskusten ja yliopistojen yhteistyön merkitystä liikuntalääketieteen kehittymisen kannalta. Liikuntalääketieteen keskukset on jatkossa sidottava entistä vahvemmin osaksi yliopistoja ja keskusten ja yliopistojen yhteistyötä tutkimus- ja koulutustoiminnassa tulee vahvistaa. Erikoislääkärikoulutuksen kehittymisen kannalta sen koordinointi tulee keskittää jatkossa yhteen keskukseen. Liikuntalääketieteen keskusten ja opetus- ja kulttuuriministeriön tulee varmistaa keskusten kuuluminen sosiaali- ja terveysministeriön erikoislääkärien koulutuskorvausjärjestelmän piiriin. Keskukset tulee lisätä valtioneuvoston asetukseen (1103/2005) mahdollisimman nopeasti niin, että ne mainitaan terveydenhuollon toiminta- ja koulutusyksikköinä samalla tavoin kuin muut yksityisen alan toimijat. Liikuntalääketieteen keskukset nostivat itsearvioinnissaan esiin tulevaisuuden haasteina mm. tutkimuksen ja muun toiminnan rahoitusmahdollisuuksien heikentymisen. Jaosto pitää opetus- ja kulttuuriministeriön keskuksille myöntämää avustustasoa riittävänä, joskin keskusten tulee tehostaa toimintaansa. Keskusten tulee myös aktiivisesti jatkaa ulkopuolisen rahoituksen hankkimista eri lähteistä. Itsearvioinnin mukaan keskusten palvelutoiminnan vähenemisestä johtuvat tulonmenetykset vaikuttavat keskusten toimintaan. Liikuntatieteen jaosto katsoo, ettei keskuksilla ole enää realistisia mahdollisuuksia ylläpitää palvelutoimintaansa ja kilpailla alalle tulleiden yksityisten toimijoiden kanssa. Keskukset toivat vastauksissaan esiin tulevaisuuden haasteena myös toimintansa osana huippu-urheilun tukitoimien tuottamisessa. Keskusten tulee jatkossa selkiyttää asemansa suhteessa eri toimijoihin. 11

14 Liikuntatieteen jaosto esittää, että liikuntalääketieteen keskuksista laaditaan pikaisesti kattava arviointi, jossa tarkastellaan liikuntalääketieteen keskusten toimintaa, asemaa ja roolia yhteiskunnassa, osin vaikuttavuuden näkökulmasta ja osin taloudellisten kysymysten näkökulmasta. Arvioinnin tulee tarjota työkaluja liikuntalääketieteen keskusten toiminnan kehittämiseksi, tehostamiseksi ja uudistamiseksi. Liikuntatieteen jaosto katsoo myös, että LIKESin toiminnassa tapahtuneiden muutosten jälkeen sitä ei tule enää arvioida osana liikuntalääketieteen keskuksia. Jatkossa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiön mahdollinen rooli liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutuksessa edellyttää KIHUn toiminnan arviointia liikuntalääketieteen näkökulmasta. 12

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

LIIKUNTATIEDE JA -TUTKIMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALALLA. Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston analyysi Kevät 2015

LIIKUNTATIEDE JA -TUTKIMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALALLA. Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston analyysi Kevät 2015 LIIKUNTATIEDE JA -TUTKIMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALALLA Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston analyysi Kevät 2015 Sisällys 1 LIIKUNTATIETEEN JAOSTON TEHTÄVÄ OSANA VALTION

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Liikuntalääketiede suunnannäyttäjänä. Liikuntalääketieteen päivät 9. 10.11.2011 Biomedicum Helsinki

Liikuntalääketiede suunnannäyttäjänä. Liikuntalääketieteen päivät 9. 10.11.2011 Biomedicum Helsinki Liikuntalääketiede suunnannäyttäjänä Liikuntalääketieteen päivät 9. 10.11.2011 Biomedicum Helsinki Keskiviikko 9.11.2011 9:30 Ilmoittautuminen ja kahvi 9:45 Tervetuloa Liikuntayksikön johtaja Harri Syväsalmi,

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä

Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä Liikunnan edistämisen kenttä Liikuntamahdollisuudet LIIKKUJA Liikuntamahdollisuudet Vapaaehtoistoiminta KUNTIEN LIIKUNTATOIMI Edellytykset paikallisella

Lisätiedot

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Lääketieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Lisätiedot

KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09. Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen

KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09. Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09 Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen LÄHTÖKOHTIA Suomessa hyvää tutkimusosaamista, myös urheilussa Kohtuullisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Olli J. Heinonen. Lääketieteellinen tiedekunta. Terveysliikunta

PROFESSORILUENTO. Professori Olli J. Heinonen. Lääketieteellinen tiedekunta. Terveysliikunta PROFESSORILUENTO Professori Olli J. Heinonen Terveysliikunta Lääketieteellinen tiedekunta 19.11.2014 Professori Olli J. Heinonen pitää professoriluentonsa Medisiinan Osmo Järvi -salissa 19. marraskuuta

Lisätiedot

Urheilu yhteiskunnassa

Urheilu yhteiskunnassa Valmentajan ammattitutkinto 8.3.2008 Vierumäki Urheilu yhteiskunnassa Jari Lämsä jari.lamsa@kihu.fi Rakenne Inhimillinen toiminta, esim. golfin pelaaminen, kohtaa aina rakenteita: Fyysiset rakenteet: kenttä,

Lisätiedot

Anneli Pohjola Poske 8.5.15

Anneli Pohjola Poske 8.5.15 Sosiaalityön erikoistumiskoulutus Anneli Pohjola Poske 8.5.15 Nykyinen sosiaalityön erikoistumiskoulutus Yhteiskunta- tai valtiotieteen lisensiaatintutkintoon johtava, ns. ammatillinen lisensiaatintutkintoi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista 18.4.2002 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa.

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Liikunta ja urheilulääketiede tukena Urheilijan polulla

Liikunta ja urheilulääketiede tukena Urheilijan polulla Liikunta ja urheilulääketiede tukena Urheilijan polulla Liikuntalääketieteen päivät 10.11.2011 Leena Paavolainen, LitT Huippu urheilun muutosryhmä HUMU 0400 229 652 www.huippu urheilunmuutos.fi EXCELLENCE

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS. Sopijapuolet

YHTEISTYÖSOPIMUS. Sopijapuolet YHTEISTYÖSOPIMUS Sopijapuolet Sopimuksen tarkoitus Perustelut Oulun yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä ja Kokkolan kaupunki.

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Tutkimusmatkalla Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Teemaryhmässä on varhaiskasvatuksen, liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntijoita ja vaikuttajia (12), jotka edustavat merkittäviä sidosryhmiä

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Liikuntalääketiede ja sen tutkimus

Liikuntalääketiede ja sen tutkimus Sairaalakirjastopäivät Jyväskylä, 26. 27.4.2012 www.likes.fi Liikuntalääketiede ja sen tutkimus Harri Selänne, LKT, ylilääkäri, LIKES tutkimuskeskus www.likes.fi Mitä on liikuntalääketiede? LIIKUNTALÄÄKETIEDE

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Keski-Suomen valmennuskeskus / tehtävä ja rooli

Keski-Suomen valmennuskeskus / tehtävä ja rooli Isännän Ääni Mikkeli 5.2.2016 Keski-Suomen valmennuskeskus / tehtävä ja rooli Pelaajakehitys Valmennuskeskukset K-S valmennuskeskuksen alue 5 piiriä (Vaasa, Keski- Pohjanmaa, Keski-Suomi, Itä- Suomi, Kaakko)

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 9 LAUSUNTO ALOITTEESTA AIDS-TUKIKESKUKSEN HIV- TESTAUKSEN JA KRIISIAVUN TOIMINTAEDELLYTYSTEN SELVITTÄMISESTÄ Terke 2009-2637 Esityslistan asia TJA/9 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Yliopistolaki 2 Tehtävät Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen sidonnaisuuksista. www.helsinki.fi/yliopisto

Koulutuksen ja opetuksen sidonnaisuuksista. www.helsinki.fi/yliopisto Koulutuksen ja opetuksen sidonnaisuuksista www.helsinki.fi/yliopisto Ei sidonnaisuuksia Sisältö 1. Lääketieteen perusopetus 2. Ammatillinen jatkokoulutus 3. Jatko- ja täydennyskoulutus 4. Opettajien sidonnaisuudet

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan määrän vähentymisen seuraukset lapsilla ja nuorilla Suomessa Fyysinen toimintakyky

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Liikkeellä voimaa vuosiin

Liikkeellä voimaa vuosiin Liikkeellä voimaa vuosiin Anu Niemi Yleislääketieteen erik.lääk. Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Juuka Lieksa Valtimo Nurmes yli

Lisätiedot

Liikuntalääketiede Suomessa

Liikuntalääketiede Suomessa Liikuntalääketiede Suomessa Timo Takala & Arja Uusitalo Liikuntalääketieteen kehittyminen, nykytilanne ja kehitysnäkymät Kerstin Ehnholm & Mirja Virtala Liikuntalääketieteen kehitys valtionhallinnon näkökulmasta

Lisätiedot

Liikuntatapaturmat ja niiden ehkäisy

Liikuntatapaturmat ja niiden ehkäisy Liikuntatapaturmat ja niiden ehkäisy Anne-Mari Jussila kehittämispäällikkö, tutkija LitM, AO 1 Lahti 25.1.2012 Liikkumisen turvallisuus Suomessa Suomessa sattui vuonna 2009 lähes 350 000 liikuntavammaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot