VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ. Vuosikertomus 2014

Transkriptio

1 VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ Vuosikertomus 214 Vuosikertomus 214 1

2 VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ Vuosikertomus 214 Sisältö 4 Kuntayhtymän johtajan katsaus 8 Vaalijalan kuntoutuskeskus kehityksen rattaissa 12 Vaalijalan avopalveluissa rakentamista, toimitilamuutoksia ja isäntävaihdoksia 2 Kuntayhtymän henkilöstö 23 Tilinpäätös Kansikuva: Timo Rönkkö ja Marjo-Riitta Huuhka keskustelevat kommunikaatiomaton avulla. 2 Vuosikertomus 214 Vuosikertomus 214 3

3 Kuntayhtymän johtajan katsaus Valtakunnalliset suuntaukset Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen valmistelu jatkui koko vuoden, mutta ratkaisu siirtyy vaalien jälkeiselle eduskunnalle ja hallitukselle. Vaalijalan linjaus uudistukseen edelleen on, että sen kaksi palvelulinjaa, kuntoutus ja avopalvelut tulee jatkaa yhtenäisinä kokonaisuuksina myös tulevaisuudessa. Sillä tavalla Vaalijala palvelee parhaiten Itä-Suomea ja erityisosaamisen ylläpito sekä kehittäminen turvataan asiakkaiden hyväksi. Kuntarakennemuutoksia ei kertomusvuonna tapahtunut Vaalijalan alueella. Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhteensovittaminen jatkui, mutta lakitekstiluonnokseen asti ei vuoden aikana päästy. Lain eduskuntakäsittely jää vaalien jälkeiseen aikaan ja uudistus astunee voimaan Kehitysvammaisten asema tässä uudistuksessa on muuttumassa mm. asiakasmaksujen osalta heikompaan, mutta yhdenvertaiseen suuntaan muihin vammaisryhmiin nähden. Subjektiiviset oikeudet ovat laajenemassa kaikille vammaisille. Lain hyväksyminen edellyttää vielä sen kustannusvaikutusten hyväksymistä. Itsemääräämisoikeuslaki on iso hanke, joka vuoden aikana valmisteltiin eduskuntaan asti. Lakiesityksessä nähtiin kuitenkin perustuslaillisia ongelmia, joiden vuoksi asian käsittely lykkääntyy. Tavoitteena on koota potilaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta edistävät toimet lakiin ja toisaalta tehdä rajoittamistoimenpiteet määrämuotoisiksi. Uudistus edellyttää merkittäviä ajattelun muutoksia palvelujen toteuttamisessa. Vaalijalassa nostettiin asiakkaiden itsemääräämisoikeuden edistäminen ja siihen liittyvä koulutus uudeksi kehittämishankkeeksi vuosille Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus eteni loppuun ja laki astuu voimaan portaittain. Sosiaalipalvelujen puitelakina sillä tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli Vaalijalan palveluja kehitettäessä, erityislakien mukaan palvelut tulee entistä harvemmille. Uutena lainsäädäntöuudistuksena on käynnistynyt TEOS. Se on sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamishanke, joka tähtää uuteen lakiin asiasta. Uudistuksen tarkoituksena on tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osallisuutta työelämään. Se tulisi mm. lopettamaan perinteisen työtoiminnan ja korvaamaan sen työelämävalmiuksia edistävällä sosiaalisella kuntoutuksella ja osallisuutta edistävällä sosiaalisella kuntoutuksella. Kehitysvammaisten laitosasumisen lopettaminen vuoteen 22 valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti edellyttää uusien erityisasuntojen jatkuvaa rakentamista ympäri Suomea ja näin on myös tapahtunut, pääosin valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tuella. Laitosasumisen piirissä oli vuoden lopussa alle 1 4 kehitysvammaista, mutta lapsuudenkodeissaan asuvien erityistä tukea tarvitsevien nuorten määrä on moninkertainen. Lisäksi vanhentunutta erityisasuntokantaa on jatkuvasti uusittava. Siksi uusien erityisasuntojen rakentamista olisi edelleen valtion tuettava ainakin vuoteen 22 asti investointiavustuksin. ARAn investointiavustuksien kokonaismäärä on ollut 12 miljoonaa euroa vuodessa ja toivottavasti se tällä tasolla säilyy. Yleinen talouden taantuman pidentyminen heikentää resursseja koko Suomessa. Samanaikaisesti kehitetään sosiaalihuollon lainsäädäntöä palveluja parantavaksi laajalla rintamalla. Reaalitalouden kantokyvyn ja uusien palvelutavoitteiden välillä saattaa olla ristiriitaa. Savon erityishuollon kehityksestä Kuntatalouden heikosta tilanteesta huolimatta Savossa vammaispalvelujen saatavuus säilyi tyydyttävällä tasolla. Vaalijalan toteuttama asunto-ohjelma eteni. Vuoden aikana valmistui palvelukoti Siilinjärvelle, jossa on 15 asuntoa pääasiassa lapsuudenkodista muuttaneille nuorille. Pete Sutinen esittelee yhdessä äitinsä Riitta Sutisen kanssa uusia verhoja, jotka tulivat Peten uuden asunnon ikkunaan Siilinjärven Kihmulan palvelukodissa. Yhteistyö palvelujen järjestämiseksi kuntien, asiakkaiden ja omaisten kanssa toimi hyvin. Asumisesta puhuttaessa on tärkeä muistaa, että asuminen ei yksin riitä. Asiakkaan kaikki elämän tarpeet on huomioitava päivittäisistä aktiviteeteista perusterveydenhuoltoon. Muuttoprosessi on iso asia ja se tulee hyvin valmistella. Kunta on palvelujen järjestämisvastuussa ja tätä kautta merkittävin vallankäyttäjä palveluissa. Palvelujen käyttäjänä asiakas on keskiössä. Tämän toteuttaminen palvelujen suunnittelussa siten, että asiakkaan tahto toteutuu tai ainakin näkyy päätöksissä, vaatii jatkuvaa huomiointia. Eteenpäin asiassa on menty. Vaalijalan palvelukotiohjelma jatkuu edelleen ja seuraava asuntokohde valmistui keväällä 215 Joroisiin. Pieksämäellä rakentaminen alkanee kesällä 215. Kuopion ja Mikkelin uudet hankkeet saivat ehdolliset varauspäätökset ARAlta tammikuussa ja niiden suunnittelu on aloitettu. Päiväaikaisen toiminnan tuottamista on kehitetty asiakaslähtöisesti. Työ- ja päivätoimintapalvelujen saatavuus asiakkaille on säilynyt kohtuullisena, vaikka palveluja on jouduttu vähentämään asiakaskohtaisesti kuntien toiveiden mukaan. Tärkeätä on pitää mielessä, että vammaispalvelulaki antaa vaikeavammaisille oikeuden päivätoimintaan asumisen ulkopuolella viitenä päivänä viikossa. Erilaiset työllistymispalvelut ovat säilyttäneet asemansa ja näissä palveluissa erityistä tukea tarvitsevat ja osatyökykyiset asiakkaat ovat yhdenvertaisesti palvelujen piirissä. Savoset-monipalvelukeskusten yhteistyö TE-palvelujen kanssa on kehittynyt hyvin. Vaalijalan kuntoutuskeskuksen uudistumisprosessi Laitosasumisen asteittainen loppuminen merkitsee sitä, että kuntoutuskeskus Nenonpellossa keskittyy lyhyt- ja pitkäkestoiseen määräaikaiseen vaativimpaan kuntoutukseen. Uudistumisprosessi on kestänyt pitkään ja työtä tehty järjestelmällisesti palvelujen kysyntä huomioiden. Tämä vaihe kestää vuoden 219 loppuun asti. Kuntoutuskeskuksessa oli vuoden aikana keskimäärin 197 asiakasta (29 v. 213). Pitkäkestoisissa palveluissa oli 199 eri asiakasta ja lyhytaikaisissa 238. Kuntoutuskeskuksen palveluja käytti 437 asiakasta ja kuntoutusjaksojen määrä oli Asiakkaiden määrä pieneni ja kuntoutusjaksojen määrä kasvoi edellisvuodesta. Kaikki luvut ovat suuria, osoittaen toiminnan merkityksen palveluverkossa. 4 Vuosikertomus 214 Vuosikertomus 214 5

4 Sateenkaaren erityiskoulussa annetaan opetusta koulussa vakituisesti opiskeleville sekä lyhytaikaisilla kuntoutusjaksoilla käyville oppilaille. Jatkossa kuntoutuskeskuksen kotikenttä tulee olemaan Itä-Suomi, johon kuuluu Savon lisäksi Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala. Kohonneen turvallisuusriskin kuntoutuspalveluja tuotetaan valtakunnallisesti. Laajeneva kehityssuunta toteutui viime vuonna hyvin, palvelutoiminnan myynti omistajakuntien ulkopuolelle kasvoi 115 %. Ostajakunnan laajeneminen tukee omistajakuntien käytettävissä olevien palvelujen pysyvyyttä ja tuo myönteisiä taloudellisia vaikutuksia alueelle. Vaativan kuntoutuksen sisällöllinen kehittäminen on jatkunut. Sen kysyntä on aika-ajoin ylittänyt tarjonnan ja vasteajat ovat pidentyneet. Kuntoutuksen toteuttamisen muotoja on monipuolistettu. Liikkuvien kuntoutuspalvelujen osuus on kasvanut. Haasteellisten tilanteiden arviointi ja selvittäminen voi tapahtua asiakkaan omassa toimintaympäristössä asiantuntijavoimin. Sillä voidaan mahdollisesti välttää tai lyhentää kuntoutusjaksojen kestoa ja varmasti parantaa kuntoutuksen vaikuttavuutta. Liikkuvissa kuntoutuspalveluissa konsultoiva työote on keskeistä. Olennainen havainto on myös se, että perusasiakas voi olla kokonainen perhe. Perhetyön osuus tulee kasvamaan ja varhaiskuntoutuksen asema toivottavasti vahvistuu. Kuntoutuskeskus on merkittävä opetuspalvelujen koordinoija. Oma Sateenkaaren koulu tuottaa perusasteen opetusta ja Seurakuntaopisto ja Bovallius-ammattiopisto tuottavat keskiasteen opetusta yhteistyössä kuntoutuskeskuksen oppilaskotien kanssa. Järjestely toimii hyvin ja kaikille lähialueen erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille voidaan taata opiskelupaikka. Työnjako kuntien kanssa on selvä. Kunnat tuottavat peruskoulu- ja tukipalvelut kaikille, mutta on olemassa pieni joukko lapsia, joiden koulunkäynti ei kotikunnan palveluissa kuitenkaan onnistu tai se keskeytyy. Silloin tarvitaan kuntoutuskeskuksen koordinoituja opetuspalveluja ja kuntoutusta. Kuntoutuksen toteuttaminen edellyttää, että tilat ovat asianmukaiset. Kuntoutuskeskuksen tilojen uudistamistyö jatkui vuoden aikana yhden rakennuksen peruskorjauksen loppuun saattamisella ja seuraava peruskorjaus aloitettiin syksyllä. Tilojen uudistaminen toteutettiin kassarahoituksella. Peruskorjaustoiminnan lisäksi tilojen käyttötarkoituksia on muutettu kysynnän tarpeiden mukaan. Osaava ja jaksava henkilöstö on toiminnan perusta Kuntayhtymän palveluksessa oli kuukausittain keskimäärin 918 työntekijää. Henkilöstön määrä on ollut kasvussa pääosin asunto-ohjelman toteuttamisen myötä. Vaativan kuntoutuksen toteuttaminen edellyttää myös enemmän henkilöstöresursseja kuin laitosasuminen. Uuden osaavan henkilöstön tarve kasvaa eläkkeelle siirtymisten kautta. Laitosasumisen väheneminen toisaalta vapauttaa henkilöstöä muuhun kuntoutustoimintaan. Koulutettujen työntekijöiden saatavuus on ollut Savossa tyydyttävää muutamia ammattiryhmiä lukuun ottamatta. Osaavuus edellyttää työnantajalta jatkuvaa täydennyskouluttamista. Se on ollut yksi Vaalijalan vahvuuksista jo vuosia. Täydennyskoulutusta tarjotaan jatkossa enemmän myös kuntien työntekijöille. Työhyvinvointi edellyttää työnantajalta aktiivisuutta. Toteutetun työhyvinvointitutkimuksen mukaan kiireen tunne oli yleistä ja henkisessä työilmapiirissä koettiin kehittämisen tarpeita. Osaavan esimiestyön ja alaistaitojen kehittäminen jatkuu. Työhyvinvoinnin toteutuminen edellyttää myös, että työntekijöiden omaehtoisen toiminnan tukeminen tuottaa tuloksia. Tavoitteena on työntekijöiden fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitäminen. Työterveyspalvelut uudistuivat vuoden 214 alussa. Sairauspoissaolojen seuranta ja tilanteisiin puuttuminen ajoissa kuuluvat työterveyshuoltoon. Tässä suhteessa oli havaittavissa myönteistä kehitystä. Rekrytoinnin haasteet kohdistuvat mm. pysyvän ja osaavan lääkärikunnan ylläpitämiseen. Tässä työssä tarvitaan uusia näkökulmia. Erityistyöntekijöiden saatavuus vaihtelee ja tästä syystä Vaalijalalla on laaja yhteistyöverkosto konsultoivien asiantuntijoiden käyttämiseksi omien resurssien täydentämiseksi. Vaalijalan hallinnollinen kehittäminen ja talous Vaalijalan arvot Vaalijalassa on sitouduttu laatujärjestelmän rakentamiseen vaiheittain vuoteen 218 mennessä. Työn toteutusvaihe aloitettiin 213. Laatujärjestelmän viitekehys tulee olemaan IS 91:215 standardi. Laatujärjestelmä rakennetaan sähköisille alustoille ja se tulee kattamaan toiminnan laajasti palveluprosesseista henkilöresurssien hallintaan. Vaalijalan talous ponnisti vuoteen 214 edellisen vuoden alijäämän pohjalta. Tavoitteeksi asetettiin nollatulos alijäämäisestä talousarviosta huolimatta, toimenpiteenä oli mm. 5 euron säästöohjelma. Tulos on 524 euroa ylijäämäinen, jonka lisäksi voitiin tehdä 2 miljoonan euron investointivaraus. Palvelutoiminnan euromääräinen kasvu oli 12 %. Kasvun selittävät tekijät ovat asumispalvelujen laajentuminen ja kuntoutuksen kysynnän jatkuminen. Vuoden 215 taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat yhtä vaativia kuin edellisten vuosien. Niiden toteuttaminen edellyttää noin 5 euron alijäämän kuromista umpeen talousarvion tuloihin nähden, koska yleinen suoritehintojen tarkistus jätettiin tekemättä. Alkuvuosi on sujunut hyvin ja näyttää siltä, talouden tasapaino on saavutettavissa. Ymmärtäminen ja vuorovaikutus Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla ymmärretyksi ja ymmärtää, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Silloin kun puhetta ei ole, puhetta korvaavat muut kommunikaatiokeinot. Vaalijalassa ihminen tulee kuulluksi ja ymmärretyksi niin jokapäiväisissä tilanteissa kuin elämän taitekohdissa. Hänen tahtoaan kunnioitetaan ja sitä tuetaan. Ilkka Jokinen kuntayhtymän johtaja Vastuullisuus Vaalijala tarjoaa palveluja luotettavasti ja pitkäjänteisesti julkisena palvelujen tuottajana. Asiakas voi luottaa siihen, että palvelut ovat sisällöltään harkittuja, räätälöityjä ja niiden saatavuus on hyvä. Palvelujen sisällöllinen hyöty jää asiakkaalle ja taloudellinen hyöty Vaalijalan toiminta-alueelle. Osaavuus Vaalijala on kerryttänyt palveluosaamistaan yli sata vuotta ja toimii kehitysvamma-alan osaamisen ylläpitäjänä ja kehittäjänä valtakunnallisesti. Osaavuus toteutuu kykynä vastata vaativiin kuntoutusja palvelutarpeisiin myös tulevaisuudessa. 6 Vuosikertomus 214 Vuosikertomus 214 7

5 Kesäpäivän puuhia kuntoutuskeskuksen pihamaalla. KUNTOUTUSKESKUS, LYHYTAIKAISET JAKSOT Vaalijalan kuntoutuskeskus kehityksen rattaissa Vaalijalan kuntoutuskeskus elää edelleen yhteiskunnan muutoksen mukana. Kuntoutuskeskus pyrkii valtakunnallisen ja kansainvälisen kehityksen muutoksia seuraten vähentämään edelleen pitkäaikaista, vuosia kestävää laitoshoitoa. Kuntoutuskeskus tarjoaa avopalveluiden tarpeisiin intervalliperiaatteella erityisiä kuntoutuspalveluita, räätälöityä kuntoutusta sekä kriisitilanteiden kuntoutusta sekä Savon seudulle, mutta myös muualle Suomeen erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Yksikköjen peruskorjaus etenee suunnitellusti Kuntoutuskeskuksen yksikköjen peruskorjausprojektit etenivät vuonna 214. Entisen osasto Kympin tilat vapautuivat ja niihin tiloihin saatiin pintaremontilla kotoisat tilat viiden kuntoutujan Satama Kakkonen yksikölle sekä nelipaikkaiselle Sarastus 2 -pienyksikölle. Reimarin kuntoutusyksikön remontti eteni suunnitellusti. Reimari tarjoaa pidempiaikaista kuntoutusta erittäin paljon psykososiaalista tukea tarvitseville henkilöille. Reimariin tulee 1 yksiötä kahdessa kerroksessa, yhteisiä neuvottelu- ja oleskelutiloja sekä molempiin kerroksiin omat tilavat keittiöt. Reimarin kuntoutusyksikön johtaja ja henkilökunta valittiin syksyllä 214, jolloin myös tämän yksikön henkilöstön räätälöity koulutus alkoi. Reimariin tulee omat siihen suunnitellut terapiamenetelmänsä ja Reimarin tarkoitus on palvella koko Suomen alueen erityisasiakkaita. Seuraava remontointikohteemme on Suvannon kuntoutusyksikkö, jonka toiminta loppuu kesäkuussa 215. Uusi suunnitteilla oleva yksikkö ristittiin nimikilpailun tuloksena Erannoksi. Eranto tulee valmistumaan keväällä 216. Eranto on Vaalijalan uusi neuropsykiatrisen kuntoutuksen yksikkö, jonka asiakaspiiri tulee koostumaan neuropsykiatrisesta valmennuksesta ja kuntoutuksesta hyötyvistä nuorista ja aikuisista kuntoutujista. Erannon henkilöstö tullaan valitsemaan syksyllä 215 ja heille tullaan suunnittelemaan pitempikestoinen koulutusohjelma, joka valmentaa työskentelemään Erannossa. KUNTOUTUSKESKUKSEEN TULLEET HENKILÖT Pitkäaikainen hoito Lyhytaikainen hoito Vuosikertomus 214 Vuosikertomus 214 9

6 Oppilaskodit ja Sateenkaaren erityiskoulu Lasten ja nuorten määräaikaisten, tavoitteellisten kuntoutuspaikkojen kysyntä on ollut runsasta myös vuonna 214. Oppilaskoti Kompassin neljän lapsen Eetun talo avasi ovensa helmikuussa 214 Nenonpellossa. Tarvitsimme vielä syksyn aikana lisää paikkoja ja oppilaskoti Luotaimelle ostettiin iso omakotitalo viidelle nuorelle Pieksämäen keskustasta, jonka remontointi alkoi. Talosta tuli Sukkulan oppilaskoti. Nuoret käyvät keskustasta bussilla Sateenkaaren koulussa ja muuten asuvat keskustassa lähellä kauppoja, kirjastoa sekä harrastuksiaan. Kuntoutuskeskus tarjoaa myös lastensuojelunlain mukaisia palveluja. Yhdeksässä luokkaryhmässä toimiva Vaalijalan kuntoutuskeskuksen Sateenkaaren erityiskoulu on yksi maamme suurimmista vaikeavammaisten, autististen ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten peruskouluista. Vaalijalan seitsemän oppilaskotia toimivat tiiviissä yhteistyössä Sateenkaaren erityiskoulun kanssa unohtamatta perheitä ja muita yhteistyötahoja. Kaikki oppivelvollisuusikäiset pääsevät kouluun, myös lyhytaikaisessa kuntoutuksessa olevat lapset ja nuoret. Sateenkaaren peruskoulussa käy päivittäin koulua oppilaita myös omista kodeistaan oppilaskotien lisäksi. Oppilaskotipaikkojen tarpeesta johtuen tarvitsimme lisää koulupaikkoja ja vuodenvaihteessa syntyi uusi erityisopetusryhmä, Katajan luokat, Nenonpeltoon KUNTOUTUSKESKUKSEN TALOUDEN KEHITYS Nettomenot Korvaustulot kunnilta (1 ) ! 214 Liikkuvat palvelut ja uudet toimintamallit Kuntoutuskeskus on vuoden aikana pyrkinyt edelleen nopeasti vastaamaan kriisiytyneisiin tilanteisiin avopalveluissa. Tämä on vaatinut myös liikkuvien palveluiden kehittämisen ja uusien toimintamallien luomiseen. Pyrkimys olisi, ettei asiakas aina välttämättä tulisikaan kuntoutuskeskukseen. Kriisin tullessa voisimme mennä asiantuntijoina käymään kotikunnissa katsomassa, missä asioissa voitaisiin asiakkaita auttaa paikan päällä. Voisimmeko antaa koteihin, asumisyksiköihin, kouluihin, päiväkoteihin sekä työ- ja päivätoimintaan apua ja neuvoa, miten voitaisiin tilanteista selvitä ilman, että henkilön täytyisi tulla Nenonpeltoon. Tämä työ jatkuu ja tietoa liikkuvista palveluista löytyy -sivustoilta. Vaalijalan kuntayhtymän tahtotilan mukaisesti Vaalijala pyrkii toimimaan tulevaisuudessa maakuntarajat ylittävänä erityisen tuen keskuksena. Pyrimme vastaamaan juuri siihen kysyntään, joka meihin kohdistuu, aina uudistuen. Muuttovalmennuksen edelleen kehittäminen on haaste myös jatkossa ja muutokseen on henkilöstönkin mukauduttava. Henkilöstöä tulee kiittää joustavuudesta ja halusta tarttua uusiin haasteisiin sekä halusta oppia uutta ja uusia asioita. 1 Vuosikertomus 214 Vuosikertomus

7 TOIMINTAKESKUSTEN ASIAKKAAT Asiakkaat Musiikkipiiri kokoontuu Koivulassa. Ohjaaja Katja Puolakka opastaa Eero Heiskasta. Taustalla Veli Matti Haikarainen Käynnit/asiakat Käyntikerrat Vaalijalan avopalveluissa rakentamista, toimitilamuutoksia ja isäntävaihdoksia Kuntoutuskeskuksen rinnalla Vaalijala järjestää Savon kunnille kehitysvammaisten avopalveluja; poliklinikkatoimintaa, asumista, perhehoitoa, työ- ja päivätoimintaa sekä sosiaaliasiamiehen palvelua. Vaalijalan palvelut täydentävät näin kuntien omia ja yksityisten järjestämiä palveluja. Toimintaa viidellätoista paikkakunnalla Tällä hetkellä Vaalijalan avopalvelujen toimintayksiköitä on 15 Savon paikkakunnalla: asumisyksiköitä 17, toimintakeskuksia 6 ja Savoset-monipalvelukeskuksia 4 toimipistettä. Kolmella paikkakunnalla toimivilla poliklinikoilla kävi n. 1 asiakasta. Perhehoitoa antavia perhekoteja on 25. Sosiaaliasiamiestoiminnassa oli kertomusvuonna mukana neljä kuntaa. Vuoden 215 alusta Vaalijalan sosiaaliasiamiestoiminta jäi historiaan toimittuaan 14 vuotta. Uusia toimitiloja saatiin Mäntyharjussa kun Savoset muutti kuntakeskukseen kunnostettuihin entisen päiväkodin kiinteistöön ja Mäkirinteen palvelukodin peruskorjaus valmistui. Mikkelissä Etelä-Savon poliklinikka muutti uusiin ja esteettömiin tiloihin. Asukkaiden yhteinen kahvihetki Kihmulassa. Palvelukotien rakentamisessa uusia kohteita Valtakunnallisen kehitysvammaisten laitoshoidon vähentämistavoitteen mukaisesti Vaalijala on jatkanut laitosasumisesta ja ikääntyvien vanhempien luota muuttavilie tarkoitettua uusien asuntojen rakentamisohjelmaa Sini Krannila kotitöissä Oravissa. 5 Vuodesta 27 alkaen on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) avustuksella valmistunut 154 ajanmukaista vammaisasuntoa Savon eri paikkakunnille. Vuonna 214 syyskuussa aloitti toimintansa 15 asuntoa käsittävä Kihmulan palvelukoti Siilinjärvellä ja Joroisissa Muurinkosken palvelukoti valmistui vuoden 215 huhtikuussa. Tämän lisäksi Vaalijalalla on ARAn rahoitusvaraus Pieksämäelle rakennetavasta toisesta yksiköstä, jonka rakentaminen käynnistyy keväällä 215. Uusina rahoituskohteina ovat vielä Kuopioon ja Mikkeliin toisen palvelukodin varaukset. Kaikkiaan Vaalijalalla on avopalvelujen asumispaikkoja n. 25. Valviran valtakunnallisen valvontaohjelman mukaisesti jatkettiin ISO 91 laatujärjestelmään perustuvaa asumispalvelujen toiminnan suunnittelua ja toteutusta. 12 Vuosikertomus 214 Vuosikertomus

8 Savonlinnassa Timo Eronen on valmiina lähtemään matsiin. VAMMAISPALVELUT OHJATUN JA AUTETUN ASUMISEN KÄYTTÖPÄIVÄT JA MENOJEN KEHITYS NETTOKUSTANNUKSET J (1 ), KÄYTTÖPÄIVÄT Nettomenot 7567 Hoitopäivät OHJATUN ASUMISEN KÄYTTÖPÄIVÄT JA MENOJEN KEHITYS Nettomenot Käyttöpäivät NETTOKUSTANNUKSET (1 ), KÄYTTÖPÄIVÄT Vuosikertomus 214 Vuosikertomus

9 KV-TYÖTOIMINTA / SAVOSET ASIAKKAAT Toivo Topi Kukkonen pihahommissa Kahvimyllyssä. Asiakkaat Käynnit / asiakas Käyntikerrat SAVOSET-TYÖTOIMINNAN TALOUS Nettomenot 1 18 Korvaustulot kunnilta 1719 (1 ) Asukkaiden yhteinen lounashetki Kuutinharjussa. 8 6 Vili kokkaa Eetun klubilla Matias Lappalainen nauttii ratsastusterapiasta. 16 Vuosikertomus 214 Vuosikertomus

10 Savosetit ja Luotsi-työvalmennus Savoset-työhönvalmennuskeskukset ovat viime vuosina laajentaneet palvelutarjontaansa perinteisen kehitysvammahuollon lisäksi uusille asiakasryhmille. Varkaudessa, Mikkelissä ja Pieksämäellä on työvoimahallinnon kilpailutusmenettelyjen kautta saatu uusia asiakasryhmiä Luotsi-työvalmennus- ja työkunnon arviointipalveluille. Arvioinneissa on sovellettu Imba- ja Melba-työkunnon arviointimenetelmiä. Työvoimahallinnolle myytyjä Luotsipalveluja vuonna 214 kertyi 227 euron edestä. Vakiintuneena asiakasryhmänä ovat olleet myös kuntien osoittamat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat (12). Kehitysvammahuollon yleisen integraatiotavoitteen mukaisesti työvalmennuksen tavoitteena on osatyökykyisten asiakkaiden työllistyminen normaaleihin työtehtäviin yleisillä työmarkkinoilla. Savosettien asiakkaista työskente- Ii vuonna 214 avotyössä toimipisteiden ulkopuolella kaikkiaan 34 henkilöä. Savosettien asiakasmäärä oli kertomusvuonna työharjoittelijat mukaan lukien yli 9 henkilöä. Hankeyhteistyötä tehtiin Diakin ja Itä-Suomen yliopiston hallinnoiman Kannattava työllistyminen ESR-hankkeen kanssa. Uutena yhteistyösuuntana saatiin projektikumppanuus Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) hallinnoiman hoivafarmi ESR-projektin kanssa. Päivätoiminnoissa taidetta ja kunnallistamista Vaikeimmin vammaisille päivätoimintaa järjestävät toimintakeskukset työskentelevät tiiviissä yhteistyössä palvelukotien kanssa. Osa viikoittaisesta päivätoiminnasta järjestetään asiakkaan tarpeista ja toimintakyvystä riippuen asumisen yhteydessä ns. kotipäivinä, jolloin huolehditaan kodin siisteydestä tai/ja käydään omaohjaajan kanssa asioimassa paikkakunnan keskustassa. Entistä vaikeahoitoisempien asiakkaiden siirtyessä asumaan avopalveluihin, tämä tuo uusia vaatimuksia myös päivätoimintojen sisällölliseen uudistamiseen. Tätä edustaa parhaimmin Vaalijalan Taidemyrsky-toiminnan jatkuminen Kuopiossa, Varkaudessa ja Mikkelissä. Työtä ohjaamassa ovat olleet ammattitaiteilijat. Kuopiossa taidetoiminta siirtyi kaupungin vastuulle alkaen ja Savonlinnassa Pääskylän toimintakeskuksen osalta tehtiin päätökset toiminnan siirtämisestä kaupungin hoidettavaksi ja siirtymisestä Telakka-työpajalle alkaen POLIKLINIKKATOIMINNAN ASIAKKAAT Asiakkaat Asiakaskäynnit KV-POLIKLINIKKATOIMINNAN KÄYNTIKERRAT JA MENOJEN KEHITYS Ruuanvalmistusta Mikkelin Savoset monipalvelukeskuksessa. NETTOMENOT (1 ), KÄYTTÖPÄIVÄT Käyntikerrat Nettomenot Vuosikertomus 214 Vuosikertomus

11 Ikätaulukko (vakituiset) %-osuus %-osuus %-osuus %-osuus 2-29-vuotiaat 36 6,7 35 6,4 27 4,8 36 6, vuotiaat 11 2,3 19 2, , , vuotiaat , , , , vuotiaat , , , , ,5 47 8, ,1 6 1,4 Yhteensä Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne Vakanssien kokonaismäärä oli vuonna 214 yhteensä 651 (213/ 635), jotka kaikki olivat kokoaikaisia. Virkoja, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä (mm. johtajat, esimiehet, lääkärit) oli yhteensä 72 (213/71). Muut ovat työsuhteessa. Kaikki työntekijät palkataan kuukausipalkkaisiksi. Henkilöstön syntymävuoden perusteella laskettu keski-ikä v. 214 oli 47,4 vuotta (v. 213/48,6 vuotta). Henkilökohtaisten lähiohjaajien määrä on lisääntynyt. Pääosa (yli 8 %) henkilöstöstä työskentelee kuntoutuskeskuksen alueella Nenonpellossa. Henkilöstön koulutus Osaavuus edellyttää koko henkilöstön jatkuvaa täydennyskoulutusta. Osaamisen arviointi tapahtuu kehityskeskustelun yhteydessä. Keskustelun pohjana käytettiin ensimmäistä kertaa HR- työpöydällä olevaa sähköistä lomaketta. Erillinen osaamiskartoitus toteutettiin kuntayhtymän avopalveluissa sekä kuntoutuskeskuksessa, lukuun ottamatta tukipalveluita. Osaamisen arviointi antaa tietoa yksikön esimiehelle oman henkilöstön osaamisesta sekä tavoiteltavan osaamisen puutteista. Henkilöstölle se antaa tietoa henkilökohtaisen koulutussuunnitelman tekemiseen. Kuntayhtymän koulutussuunnitelma pohjautuu esiin nouseviin tarpeisiin painopistealueet ja tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Henkilöstön koulutuspäivien määrällisenä tavoitteena on pidetty 3 pv/työntekijä. Lakisääteistä täydennyskoulutusta on annettu 184 koulutuspäivää eli 2, 2 pv/työntekijä (v. 213/2149/2,3 pv). Sisäisen täydennyskoulutuksen osuus on 57 % koulutuskustannuksista. Lisäksi henkilöstö on osallistunut kuntayhtymän ulkopuolella järjestettäviin koulutuksiin. Yhteensä koulutuspäiviä on ollut 3,4 pv/ Asumisen kehitysryhmä työskenteli Lyncin välityksellä. vakanssi. Syksystä 29 kuntayhtymässä on ollut käytössä AVEK- KI-toimintatapamalli ja koulutus. Vuoden 214 loppuun mennessä AVEKKI-peruskoulutuksen käyneitä on kuntayhtymässä yhteensä 793 henkilöä (avopalveluista 225). Henkilöstö osallistuu säännöllisin väliajoin ryhmä- sekä yksikkökohtaisiin ylläpitokoulutuksiin. Yksiköillä on käytettävissä AVEKKI-kouluttajien konsultaatiopalvelut. Kuntayhtymän ulkopuolisia AVEKKI-koulutuksia järjestettiin 3 kappaletta, osallistujia oli yhteensä 27 henkilöä. Näistä yksi koulutus oli järjestetty asiakkaiden vanhemmille. Kesäsijaisille tarkoitettuihin toimintatapamallin perehdytyskoulutukseen osallistui 31 henkilöä. Vaalijalan kuntayhtymän Myötätuulen koulutuskeskus järjesti lisäksi koulutusta autismin kirjosta ja kehitysvammaisten seksuaalisuudesta ja mielenterveydestä. Myötätuulessa oli erilaisia kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen Vakanssit ammattiryhmittäin Hallintohenkilöstö Lähityöntekijät Asiantuntijat Muu henkilöstö Yhteensä joista osa-aikaisia Henkilöstökustannukset 211 %-osuus 212 %-osuus 213 %-osuus 214 %-osuus Maksetut palkat (1 e) Vakinainen henkilöstö Sijaiset ja tilapäinen hlöstö Erilliskorvaukset Muut palkat ja palkkiot Yhteensä Henkilösivukulut Sosiaalivakuutusmaksut Eläkevakuutusmaksut Yhteensä liittyviä koulutuksia, esimieskoulutusta, GAS-menetelmäkoulutusta, ergonomiakoulutusta, perhetyön koulutusta, ensiapukoulutusta (korttipäivitykset ja EA1-kurssit) ja erilaisia tietokoneen ohjelmien käyttökoulutuksia. Vaalijalan kesäsijaisille järjestettiin AVEKKI-koulutusten lisäksi koulutusta kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta, asiakkaiden omatoimisuuteen tukemisesta ja ohjaamisesta, liikuntarajoitteisten ohjaamisesta ja ergonomiasta. Kuntayhtymän ulkopuolisina koulutuksina järjestettiin Anger treatment -koulutus, Autismin kirjo -koulutusta (3 koulutusta), Kehitysvammaisuus ja mielenterveys -koulutus, Kipinä kommunikointiin lausetasoisten kommunikaatiokansioiden avulla -koulutus (2 koulutusta), GAS -menetelmäkoulutusta (3 koulutusta), Terapeuttinen asennoituminen ja työskentely asiakkaan arjessa -koulutus, Tukiviittomien alkeet -koulutus (2 kertaa) ja Tukiviittomien jatkot -koulutus (2 kertaa). Savon kunnista Myötätuulen koulutuksiin osallistui 61 henkilöä (v.213/88 henkilöä). Laatutyö toimintajärjestelmän rakentaminen Vaalijalan laatutarina on yli sata vuotta vanha. Olemme sitoutuneet laatujärjestelmän rakentamiseen vuoteen 218 mennessä. Nykyaikainen IS 91:215 standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä rakennetaan sähköisille alustoille. Laadukas toiminta perustuu yhteiselle arvopohjalle. Kehitysryhmät jatkoivat prosessien kuvaamista, avopalveluissa ryhmät työskentelivät Lyncin välityksellä. Sähköiseen toimintajärjestelmään kuvattiin ydinprosessit ja prosessien katselmoinnit käynnistettiin. Katselmointien kautta päästään kiinni toiminnan kehittämiseen. Dokumenttien hallintaan luotiin yhtenäinen toimintatapa. Ohjeitten päivitys käynnistyi prosessikuvausten myötä. 2 Vuosikertomus 214 Vuosikertomus

12 Toimintaterapia meneillään kuntoutuskeskuksessa. Tilinpäätös Tuotot Vaalijalan kuntayhtymän toimintatuottojen yhteismäärä vuonna 214 oli 45,6 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 4,3 miljoonaa eli 11,1 %. Toimintatuotoista suurin osa on myyntituottoja, joista merkittävin osa on kunnilta saatavat korvaukset, joiden osuus kokonaistuotoista on runsaat 8 %. Jäsenkunnilta saatuja korvauksia kertyi 34,7 miljoonaa, joka on 2,3 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Jäsenkuntien ulkopuoliset kunnat ostivat palveluja 3,5 miljoonalla. Muita merkittäviä tuloeriä ovat asiakkailta saatavat maksut, joita kertyi 2,5 miljoonaa. Lisäksi kuntayhtymä saa vuokratuottoja sekä tukia ja avustuksia. Kulut Toimintakuluja kertyi yhteensä 42, miljoonaa euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 1,3 miljoonaa eli 3,2 %. Kasvu johtuu pääosin toiminnan laajenemisesta erityisesti avopalveluissa. Valtaosan kuluista muodostavat henkilöstökulut, jotka olivat yhteensä 33,1 miljoonaa euroa eli vajaat 79 % kaikista menoista. Palvelujen ostoihin kului 4,3 miljoonaa ja tarvikkeiden ostoon 3,4 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos vuodelta 214 oli varausten muutosten jälkeen ,92 euroa ylijäämäinen. Lainaa Vaalijalan kuntayhtymällä oli vuoden lopussa 11,4 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen oli 1,7 miljoonaa euroa. Lainat on otettu pääasiassa palvelukotien rakentamiseen. Investoinnit Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 5,1 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 3,1 miljoonaa euroa. VAALIJALAN PALVELUTOIMINNAN KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Nettomenot MILJOONAA Korvaustulot kunnilta Vuosikertomus 214 Vuosikertomus

13 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma osoittaa, miten tilikauden tulos on muodostunut ja miten tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Kuntyhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut sisältää ulkoiset tuotot ja kulut 1 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut korkotuotot 1 1 muut rahoitustuotot 7 8 korkokulut muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Tilikauden tulos Varausten muutos Tilikauden ylijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % 18,6 11,4 Vuosikate/poistot % 363,5 55, TASE Tilivuosi 214 Tilivuosi 213 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat Keskeneräiset hankinnat Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet Muut saamiset Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Muut siirtosaamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA Vuosikertomus 214 Vuosikertomus

14 Tilivuosi 214 Tilivuosi 213 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä OMA PÄÄOMA POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Ostovelat 5 94 Pitkäaikainen Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat Siirtyvät korot Lomapalkkajaksotus Muut siirtovelat Siirtovelat Lyhytaikainen VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄN TOIMIPISTEET Vaalijalan kuntoutuskeskus Nenonpellontie 4, 7694 Nenonpelto puh Kotisivu: s-posti: etunimi.sukunimi@vaalijala.fi faksi Palvelukodit/-asunnot Haaparinteen palvelukoti Kyläkouluntie 1, 55 Mikkeli Harjun palvelukoti Urheilutie 1, 585 Punkaharju Hongiston palvelukoti Hongistonkatu 3, 7821 Varkaus Kahvimyllyn palvelukoti Peltotie 2, 776 Suonenjoki Kanervan palvelukoti Asontie 2, 7221 Tervo Kihmulan palvelukoti Kihmulantie 2, 718 Siilinjärvi Koivulan palvelukoti Tirrolantie 2, 519 Juva Kuutinharjun palveluasunnot Rautalammintie 31, 777 Rautalampi Laavunrinteen palvelukoti Laavunkuja 1, 5723 Savonlinna Latukadun palveluasunnot Latukatu 14, 7821 Varkaus Lukkarin palvelukoti Ruustinnantie 3, 7613 Pieksämäki Muurinkosken palvelukoti Koskentie 14, 796 Joroinen Mäkirinteen palvelukoti Kangastie 2, 527 Mäntyharju Oravin palvelukoti Oravinkatu 7, 517 Mikkeli Pihlajarinteen palvelukoti Savontie 64 D 3, 7615 Pieksämäki Pisan palvelukoti Pappilankuja 2, 733 Nilsiä Puulan palvelukoti Otto Mannisen tie 9 C, 512 Kangasniemi Toimintakeskukset Koivikko Vanhankirkontie 11, 733 Nilsiä Kuutinharju Rautalammintie 31, 777 Rautalampi Länsirinne Niilontie 7, 7615 Pieksämäki Pihlaja Pihlajakuja 19, 7821 Varkaus Savoset Mäntyharju Poitinkuja 2, 527 Mäntyharju Savoset Tervo Lohitie 3, 7221 Tervo Monipalvelukeskukset Savoset Juva Teollisuustie 4, 519 Juva Savoset Mikkeli Työkeskuksenkatu 2, 517 Mikkeli Savoset Keski-Savo - Pieksämäen toimipiste Hallipussi 8, 761 Pieksämäki Varkauden toimipiste Käsityökatu 49, 7821 Varkaus Poliklinikat Vaalijalan Maaherrankatu 19A ( alkaen) Etelä-Savon pkl 51 Mikkeli Vaalijalan Nenonpellontie Keski-Savon pkl 7694 Nenonpelto Vaalijalan Savilahdentie 6 C, L Pohjois-Savon pkl 721 Kuopio Kuvat: Vaalijalan yksiköt ja Tero Eloranta Ulkoasu ja taitto: Viestintä Oy Prodictum Paino: PieksänPrint Oy, Pieksämäki Vuosikertomus 214 Vuosikertomus

15 Vaalijalan kuntayhtymän toimipisteet Vaalijalan kuntayhtymään kuuluu 33 jäsenkuntaa: Enonkoski, Hartola, Hirvensalmi, Iisalmi, Joroinen, Juankoski, Juva, Kaavi, Kangasniemi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Pielavesi, Puumala, Rantasalmi, Rautalampi, Rautavaara, Savonlinna, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Sulkava, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto ja Vieremä. VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ Nenonpellontie 4, 7694 Nenonpelto puh fax Vuosikertomus 214