VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ. Vuosikertomus 2013

Transkriptio

1 VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ Vuosikertomus 213 Vuosikertomus 213 1

2 VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ Vuosikertomus 213 Sisältö 4 Kuntayhtymän johtajan katsaus 8 Arvopohja 1 Kuntoutuskeskus uudistuu vuosi vuodelta 13 Avopalveluissa rakentamisen ennätysvuosi 24 Kuntayhtymän henkilöstö 27 Tilinpäätös Kansikuva: Markku Häkkinen viihtyi Lukkarin pihatahtumassa. 2 Vuosikertomus 213 Vuosikertomus 213 3

3 Kuntayhtymän johtajan katsaus Valtakunnalliset suuntaukset Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen valmistelu kiihtyi vuoden 213 aikana, mutta läpimurtoa uudistuksessa ei vielä saavutettu. Maaliskuun 214 poliittinen konsensus ERVA-mallista toivottavasti selventää valmistelua. Kuntarakenteiden muutos jatkui ja Vaalijalan alueella Kerimäki ja Punkaharju liittyivät Savonlinnaan, Ristiina Mikkeliin ja Nilsiä Kuopioon vuoden alusta. Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhteensovittaminen jatkui, mutta lakitekstiluonnokseen asti ei vuoden aikana päästy. Lain eduskuntakäsittely jäänee vaalien jälkeiseen aikaan. Kehitysvammaisten asema tässä uudistuksessa voi muuttua mm. asiakasmaksujen osalta heikompaan, mutta tasa-arvoiseen suuntaan muihin vammaisryhmiin nähden. Itsemääräämisoikeuslainsäädännön uudistaminen on iso hanke, jota vuoden aikana valmisteltiin. Tavoitteena on koota potilaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta rajoittavat säännökset yhteen säädökseen. Uudistus tulee edellyttämään merkittävää ajattelun muutosta palvelujen toteuttamisessa. Mikä joskus kuului työrutiineihin, on nyt asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoitus, jonka toteuttaminen edellyttää määrämuotoisen yksilöllisen valmistelun. Kehitysvammaisten laitosasumisen lopettaminen vuoteen 22 valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti edellyttää uusien erityisasuntojen jatkuvaa rakentamista ympäri Suomea ja näin on myös tapahtunut, pääosin valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuella. Laitosasumisen piirissä oli vuoden lopussa alle 15 kehitysvammaista, mutta vielä lapsuudenkodeissaan asuvien erityistä tukea tarvitsevien nuorten määrä on moninkertainen. Lisäksi vanhentunutta erityisasuntokantaa on jatkuvasti uusittava. Siksi uusien erityisasuntojen rakentamista olisi edelleen valtion tuettava ainakin vuoteen 22 asti investointiavustuksin. ARAn investointiavustuksien kokonaismäärä on ollut 12 miljoonaa euroa vuodessa ja toivottavasti se tällä tasolla säilyy. Vuoden sana oli julkisen talouden kestävyysvaje ja sen torjuminen jatkui vuoden aikana. Kuntatalouden tiukentuminen edelleen johtanee rakenteellisiin muutoksiin, joissa tullaan arvioimaan lainsäädännön vaatimukset ja taloudelliset realiteetit uudella tavalla. Tästä saimme esimakua hallituksen tämän kevään kehysriihessä. Savon erityishuollon kehityksestä Kuntatalouden haasteista huolimatta Savossa vammaispalvelujen saatavuus säilyi tyydyttävällä tasolla ja mahdollisuus kuntoutukseen toteutui pääosin kohtuullisella vasteajalla. Vaalijalan toteuttama palvelukotiohjelma saavutti ennätystuloksen, vuoden aikana valmistui kolme palvelukotia, yhteensä 42 asuntoa, Kanerva Tervoon, Harju Punkaharjulle Savonlinnaan ja Oravi Mikkeliin. Tervossa rakennuttajana toimi kunta ja muualla Vaalijala. Yhteistyö palvelujen järjestämiseksi kuntien, asiakkaiden ja omaisten kanssa toimi hyvin. Asumisesta puhuttaessa on tärkeä muistaa, että asuminen ei yksin riitä. Asiakkaan kaikki elämän tarpeet on huomioitava päivittäisistä aktiviteeteista perusterveydenhuoltoon. Muuttoprosessi on iso asia ja siihen pitää panostaa. Kunta on palvelujen järjestämisvastuussa ja tätä kautta merkittävin vallankäyttäjä palveluissa. Palvelujen käyttäjänä asiakas on kuitenkin keskiössä. Tämän toteuttaminen Andre Vorho muutti Mikkeliin Oravin palvelukotiin omaan asuntoon Nenonpellosta syksyllä 213. Muuttoapuna muuttovalmentaja Terttu Kehus (vas.) ja Andren äiti Oksana Vorho. palvelujen suunnittelussa siten, että asiakkaan tahto toteutuu tai ainakin näkyy päätöksissä, vaatii uutta ajattelua. Eteenpäin asiassa on menty. Vaalijalan palvelukotiohjelma jatkuu edelleen ja seuraavat asuntokohteet valmistuvat Siilinjärvelle ja Joroisiin. Pieksämäen uusi hanke sai ehdollisen varauspäätöksen ARAlta helmikuussa. Päivittäisten aktiviteettien tuottamista on voitu kehittää asiakaslähtöisesti. Työ- ja päivätoimintapalvelujen saatavuus asiakkaille on säilynyt hyvänä. Tärkeätä on pitää mielessä, että vammaispalvelulaki antaa vaikeavammaisille oikeuden päivätoimintaan asumisen ulkopuolella viitenä päivänä viikossa. Erilaiset työllistymispalvelut ovat lisääntyneet ja näissä palveluissa erityistä tukea tarvitsevat ja osatyökykyiset asiakkaat ovat yhdenvertaisesti palvelujen piirissä. Savoset-monipalvelukeskusten yhteistyö TE-keskusten kanssa on sujunut hyvin. Vaalijalan kuntoutuskeskuksen uudistumisprosessi Laitosasumisen asteittainen loppuminen merkitsee sitä, että kuntoutuskeskus Nenonpellossa keskittyy tulevaisuudessa lyhyt- ja pitkäkestoiseen määräaikaiseen vaativaan kuntoutukseen. Uudistumisprosessi on kestänyt pitkään ja työtä tehty järjestelmällisesti palvelujen kysyntä huomioiden. Tämä vaihe kestää vuoteen 22. Kuntoutuskeskuksessa oli vuoden aikana keskimäärin 29 asiakasta, joista 164 oli pitkäkestoisissa palveluissa. Kuntoutuskeskuksen palveluja käytti 454 asiakasta ja kuntoutusjaksojen määrä oli Kaikki luvut ovat suuria, osoittaen toiminnan merkityksen palveluverkossa. Jatkossa kuntoutuskeskuksen kotikenttä tulee olemaan nykyinen KYS:n ERVA-alue, johon kuuluu Savon lisäksi Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirit. Vaativimpia kuntoutuspalveluja tuotetaan valtakunnallisesti. Tämä kehityssuunta toteutui viime vuonna hyvin, palvelutoiminnan myynti omistajakuntien ulkopuolelle kasvoi yli 5 %. Ostajakunnan laajeneminen tukee omistajakuntien käytettävissä olevien palvelujen pysyvyyttä ja tuo myönteisiä taloudellisia vaikutuksia alueelle. Vaativan kuntoutuksen sisällöllinen kehittäminen on jatkunut. Sen kysyntä on aika-ajoin ylittänyt tarjonnan ja vasteajat ovat tällöin pidentyneet. 4 Vuosikertomus 213 Vuosikertomus 213 5

4 Sateenkaaren koulussa vietettiin syksyllä Kodin ja Koulun päivää, johon kutsuttiin oppilaiden vanhemmat ja omaisia tutustumaan koulun arkeen. Vaativa kuntoutus edellyttää enemmmän henkilöstöresursseja kuin laitosasuminen. Kuntoutuksen toteuttamisen muotoja on monipuolistettu. Liikkuvien kuntoutuspalvelujen osuutta tullaan kasvattamaan edelleen. Haasteellisten tilanteiden arviointi ja selvittäminen voi tapahtua asiakkaan omassa toimintaympäristössä asiantuntijavoimin. Sillä voidaan mahdollisesti välttää tai lyhentää kuntoutusjaksojen kestoa ja varmasti parantaa kuntoutuksen vaikuttavuutta. Liikkuvissa kuntoutuspalveluissa konsultoiva työote on keskeistä. Olennainen havainto on myös se, että perusasiakas voi olla kokonainen perhe. Perhetyön osuus tulee kasvamaan ja varhaiskuntoutuksen asema toivottavasti paranee. Kuntoutuskeskus on merkittävä opetuspalvelujen koordinoija. Oma Sateenkaaren koulu tuottaa perusasteen opetusta ja Seurakuntaopisto ja Bowallius tuottavat keskiasteen opetusta yhteistyössä kuntoutuskeskuksen oppilaskotien kanssa. Järjestely toimii hyvin ja kaikille lähialueen erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille voidaan taata opiskelupaikka. Työnjako kuntien kanssa on selvä. Kunnat tuottavat peruskoulu- ja tukipalvelut kaikille, mutta on olemassa pieni joukko lapsia, joiden koulunkäynti ei kotikunnan palveluissa kuitenkaan onnistu tai se keskeytyy. Silloin tarvitaan kuntoutuskeskuksen koordinoituja opetuspalveluja ja kuntoutusta. Kuntoutuksen toteuttaminen edellyttää, että tilat ovat asianmukaiset. Kuntoutuskeskuksen tilojen uudistamistyö jatkui vuoden aika yhden rakennuksen peruskorjauksen aloittamisella ja seuraava kohde otettiin suunnitteluun. Tilojen uudistaminen tehdään pääosin lainarahoituksella. Jokaisen tilamuutoksen tulee olla taloudellisesti perusteltu. Osaava henkilöstö on toiminnan perusta Kuntayhtymän palveluksessa oli kuukausittain keskimäärin 85 työntekijää. Henkilöstön määrä on ollut kasvussa pääosin palvelukotiohjelman toteuttamisen myötä. Vaativan kuntoutuksen toteuttaminen edellyttää myös enemmän henkilöstöresursseja kuin laitosasuminen. Uuden osaavan henkilöstön tarve kasvaa eläkkeelle siirtymisten kautta. Laitosasumisen väheneminen toisaalta vapauttaa henkilöstöä muuhun kuntoutustoimintaan. Koulutettujen työntekijöiden saatavuus on ollut Savossa tyydyttävää muutamia ammattiryhmiä lukuun ottamatta. Osaavuus edellyttää työnantajalta jatkuvaa täydennyskouluttamista. Se on ollut yksi Vaalijalan vahvuuksista jo vuosia. Täydennyskoulutusta tarjotaan jatkossa entistä enemmän myös kuntien työntekijöille. Työhyvinvointi edellyttää työnantajalta aktiivisuutta. Osaavan esimiestyön kehittäminen on osa laatujärjestelmämme kehittämistä. Työterveyspalvelut uudistuivat vuoden 214 alussa. Sairauspoissaolojen seuranta ja tilanteisiin puuttuminen ajoissa kuuluvat työterveyshuoltoon. Työhyvinvoinnin toteutuminen edellyttää myös, että työntekijöiden omaehtoisen toiminnan tukeminen tuottaa tuloksia. Tavoitteena on työntekijöiden fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitäminen. Rekrytoinnin haasteet kohdistuvat mm. pysyvän ja osaavan lääkärikunnan ylläpitämiseen. Tässä työssä tarvitaan uusia näkökulmia. Erityistyöntekijöiden saatavuus vaihtelee ja tästä syystä Vaalijalalla on laaja yhteistyöverkosto konsultoivien asiantuntijoiden käyttämiseksi omien resurssien täydentämiseksi. Vaalijalan hallinnollinen kehittäminen ja talous Vaalijalassa on sitouduttu laatujärjestelmän rakentamiseen vaiheittain vuoteen 218 mennessä. Työn toteutusvaihe aloitettiin 213. Laatujärjestelmän viitekehys tulee olemaan IS 91:28 standardi, joka uudistuu vuonna 215. Laatujärjestelmä rakennetaan sähköisille alustoille ja se tulee kattamaan toiminnan laajasti palveluprosesseista henkilöresurssien hallintaan. Vaalijalaan luotiin osana tätä prosessia yhteinen arvopohja, josta on vuosikertomuksessa oma esityksensä. Vaalijala on uusinut kaikki keskeiset taloushallintojärjestelmänsä, viimeisenä käyttöönotettiin sähköinen matkalaskujärjestelmä. Vaalijalan talous ponnisti vuoteen 213 edellisen vuoden merkittävän alijäämän pohjalta. Tavoite oli selvä, alijäämää oli pienennettävä olennaisesti. Tavoitteessa onnistuttiin ja vuoden 213 tulos on selvästi edellisvuotta parempi. Tulos on alijäämäinen, mutta suuruudelta kohtuullinen, 351 euroa. Talousarvioon nähden vuoden tulos oli ennakoitua parempi, vuoden toiminnan tulos oli lähellä nollaa, mutta vuoden 21 lomapalkkaoikaisu vei lopullisen tuloksen tilipäätöksessä alijäämäiseksi. Palvelutoiminnan euromääräinen kasvu oli merkittävä, 1,6 %. Kasvun selvittävät tekijät ovat asumispalvelujen laajentuminen ja kuntoutuksen kysynnän säilyminen. Vuoden 214 taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat yhtä vaativia kuin edellisen vuoden. Niiden toteuttaminen edellyttää maltillista noin 5 t :n säästöohjelmaa, joka on päätetty toteuttaa. Vaalijalan pitkäaikaisen johtajan sosiaalineuvos Erkki Paaran siirtyminen eläkkeelle oli iso muutos vuonna 213. Me työtä jatkavat voimme olla ylpeitä Vaalijalassa tehtävästä palvelutyöstä. Ilkka Jokinen kuntayhtymän johtaja 6 Vuosikertomus 213 Vuosikertomus 213 7

5 Kesällä rennosti. Tenho Taskinen nauttii pihakeinusta Nilsiän Pisan palvelukodissa. Vaalijalan arvot Ymmärtäminen ja vuorovaikutus Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla ymmärretyksi ja ymmärtää, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Silloin kun puhetta ei ole, puhetta korvaavat muut kommunikaatiokeinot. Vaalijalassa ihminen tulee kuulluksi ja ymmärretyksi niin jokapäiväisissä tilanteissa kuin elämän taitekohdissa. Hänen tahtoaan kunnioitetaan ja sitä tuetaan. Mikkelin Savoset monipalvelukeskuksen keittiön komiat (kuva vas.). Pisan palvelukodin itsenäisyyspäivä Markus Mähönen, Marjatta Ruuskanen ja Antero Niskanen (kuva alla.) Vastuullisuus Vaalijala tarjoaa palveluja luotettavasti ja pitkäjänteisesti julkisena palvelujen tuottajana. Asiakas voi luottaa siihen, että palvelut ovat sisällöltään harkittuja, räätälöityjä ja niiden saatavuus on hyvä. Palvelujen sisällöllinen hyöty jää asiakkaalle ja taloudellinen hyöty Vaalijalan toiminta-alueelle. Kahvila Kaapeli kokoaa Mikkelin alueen itsenäisesti asuvia kehitysvammaisia yhteen kerran kuukaudessa. Osaavuus Vaalijala on kerryttänyt palveluosaamistaan yli sata vuotta ja toimii kehitysvamma-alan osaamisen ylläpitäjänä ja kehittäjänä valtakunnallisesti. Osaavuus toteutuu kykynä vastata vaativiin kuntoutus- ja palvelutarpeisiin myös tulevaisuudessa. Hannu Pulkkinen muutti syksyllä uuteen asuntoonsa Kanervan palvelukotiin Tervossa. Vaalijalan arvopohja Vaalijalan kuntayhtymän juuret ovat pitkät ulottuen Sortavalaan ja vuoteen 197. Perustajansa Otto Aarnisalon ajatuksia mm. oli, että työtä on tehtävä äänettömän hädän puolesta ja työ on aloitettava hädän äärimmäisestä päästä. Tänä päivänä työn lähtökohtana on harvemmin välitön hätä, mutta Aarnisalon ajatuksissa on edelleen pohjaa Vaalijalan toiminnalle. Kommunikaatio on yksi keskeisistä asioista työssä vammaisten kanssa. Ymmärretyksi tuleminen ja ympärillä tapahtuvan ymmärtäminen on ihmisoikeus. Vaalijala keskittyy jatkossakin asiakkaisiin, jotka eivät saa yleisistä palveluista sitä, mitä he tarvitsevat. Tämä edellyttää aktiivista kehityksen seuraamista ja siihen vaikuttamista sekä yhteydenpitoa eri sidosryhmien kanssa. Missio, visio ja arvot muodostavat suhteellisen pysyvän ja yhteisen kuntayhtymän arvonpohjan. Työyksiköissä pohditaan ja kirjataan, miten arvot tehdään näkyviksi työssä. Arvoista puhuminen työyksiköissä tekee niistä totta. Vaalijalan arvopohja hyväksyttiin hallituksessa ja kuntayhtymän yhtymäkokouksessa Missio Vaalijala tekee työtä erityistä tukea tarvitsevan ihmisen hyvän elämän edellytysten toteuttamiseksi hänen kaikissa elämän vaiheissaan. Ihmisen hyvään elämään kuuluu itsemääräämisoikeus, oikeus omaan asuntoon, päivittäisiin aktiviteetteihin kuten työhön, opiskeluun ja vapaa-aikaan sekä tarvittaessa oikeus asiantuntevaan kuntoutukseen, opetukseen ja hoitoon. Visio Vuoteen 22 mennessä keskisen Suomen jokaisella erityistä tukea tarvitsevalla ihmisellä on omasta mielestään hyvä asunto ja päivittäiset aktiviteetit ympäristössä, jossa hän voi toteuttaa itseään ja toimia yhteiskunnan jäsenenä. Hänellä on mahdollisuus päästä tarvittaessa kohtuullisen ajan kuluessa asiantuntevaan kuntoutukseen. Vaalijalasta muodostuu toimintakonsepti, tapa toimia ja tuottaa palveluja, jolla visio toteutetaan hyvässä yhteistyössä asiakkaiden, heidän omaistensa ja kotikuntien kanssa. 8 Vuosikertomus 213 Vuosikertomus 213 9

6 Kotakauden avajaisia vietettiin toukokuussa aurinkoisessa säässä Pepe Ahlqvistiä kuunnellen. KUNTOUTUSKESKUS, LYHYTAIKAISET JAKSOT VUOSINA Vaalijalan kuntoutuskeskus uudistuu vuosi vuodelta Vaalijalan kuntoutuskeskus elää edelleen yhteiskunnan muutoksen mukana. Kuntoutuskeskus pyrkii valtakunnallisen ja kansainvälisen kehityksen muutoksia seuraten vähentämään edelleen pitkäaikaista, vuosia kestävää laitoshoitoa. Kuntoutuskeskus tarjoaa avopalveluiden tarpeisiin intervalliperiaatteella erityisiä kuntoutuspalveluita, räätälöityä kuntoutusta sekä kriisitilanteiden kuntoutusta sekä Savon seudulle, mutta myös muualle Suomeen erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Kuntoutuskeskuksen Sateenkaaren koulu järjestää peruskouluopetusta, ns. kymppi-luokkaa, sekä yhdessä Seurakuntaopiston sekä Bovalius ammattiopiston kanssa toisen asteen valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta kuudessa opiskelijaryhmässä. Mottonamme on Elämänläheiset palvelut erityistä tukea tarvitseville henkilöille elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Yksikköjen peruskorjaus etenee suunnitellusti Kuntoutuskeskuksen yksikköjen peruskorjausprojektit etenivät vuonna 213. Ns. rakennus 9 peruskorjaus aloitettiin. Rakennuksen toiseen kerrokseen on peruskorjauksen myötä valmistumassa n. 4 neliömetrin Telakka-nimiset tilat terapeuttisen kuntoutuksen tarpeeseen eli tilat fysioterapeuteille, puheterapialle ja AAC-kuntoutukselle sekä toimintaterapeuteille. Rakennuksen alakertaan peruskorjataan vaativaa psykososiaalista kuntoutusta tarvitseville aikuisille 1-paikkainen kuntoutusyksikkö Kaisla, jossa on kolme pienyksikköä omalla uloskäynnillään ja omilla keittiövarustuksillaan. Kaislaan on valittu henkilökunta niin ajoissa, että heidän perusteellinen täydennyskoulutuksensa juuri tätä yksikköä KUNTOUTUSKESKUKSEEN TULLEET HENKILÖT Pitkäaikainen hoito Lyhytaikainen hoito Vuosikertomus 213 Vuosikertomus

7 25 KUNTOUTUSKESKUKSEN TALOUDEN KEHITYS Nettomenot Korvaustulot kunnilta (1 ) Sateenkaaren Talentit esiintyivät koulun kevätjuhlassa. 1 5 varten on ennätetty toteuttaa ja toiminta voi alkaa vapun tienoilla 214 täydellä teholla. Tällöin vanha 14-paikkainen kuntoutusyksikkö Kymppi lakkaa toimimasta. Seuraava peruskorjattava yksikkö kuntoutuskeskuksessa on alueella ainut asumisyksikkö Apollo, jonka toiminta lakkasi tammikuun lopussa 214. Apollon 14 asukkaasta seitsemän muutti avopalveluihin ja seitsemän henkilöä jäi vielä kuntoutuskeskuksen toisiin kuntoutusyksiköihin odottelemaan sopivan kodin löytymistä kotiseuduiltaan. Näin ollen pelkkä asuminen laitosalueella lakkasi Apollon toiminnan loppuessa. Apollon henkilöstö sijoittui muihin kuntoutuskeskuksen yksiköihin. Muutoksen vei läpi muutosta johtamaan valittu vs. osastonhoitaja Tiina Teittinen. Apollon tilalle on suunniteltu ja tullaan peruskorjaamaan kuntoutusyksikkö Reimari, joka valmistuu vuonna 215. Reimari tarjoaa pidempiaikaista kuntoutusta erittäin paljon psykososiaalista tukea tarvitseville henkilöille. Reimariin tulee 1 yksiötä kahdessa kerroksessa, yhteisiä neuvottelu- ja oleskelutiloja sekä molempiin kerroksiin omat tilavat keittiöt. Reimarin kuntoutusyksikön johtaja ja henkilökunta valitaan vuonna 214, jolloin myös tämän yksikön henkilöstön räätälöity koulutus alkaa. Reimariin tulee omat siihen suunnitellut terapiamenetelmänsä ja Reimarin tarkoitus on palvella koko Suomen alueen erityisasiakkaita. Loppuvuodesta todettiin, että kuntoutusyksikkö Sarastuksen toiminta entisenlaisena enemmän hoivaa tarvitsevien yksikkönä ei vastaa enää kysyntää, koska suurempi kysyntä on selkeästi suuntautunut juuri akuutimpaan psyykkiseen ja psykososiaalisen tuen tarpeeseen. Näin ollen aivan loppuvuodesta Sarastuksen pitkäaikaisasiakkaat muuttivat hoivayksiköihin ja avopalveluihin ja Sarastukseen muutti kuntoutujia mm. Apollosta sekä muista yksiköistä ja avopalveluista. Näin pyrimme vastaamaan juuri siihen kysyntään, joka meihin kohdistuu, aina uudistuen. Muuttovalmennuksen edelleen kehittäminen on haaste myös jatkossa ja muutokseen on henkilöstönkin mukauduttava. Henkilöstöä tulee kiittää joustavuudesta ja halusta tarttua uusiin haasteisiin sekä halusta oppia uutta ja uusia asioita. Sateenkaaren erityiskoulu ! Vuodesta 2 lähtien lukuihin sisältyvät myös asumisvalmennusosaston menot ja tulot. Nettomenot vuonna 2 / 2,5 milj. Korvaustulot kunnilta vuonna 2 / 4 milj. Yhdeksässä luokkaryhmässä toimiva Vaalijalan kuntoutuskeskuksen Sateenkaaren erityiskoulu on yksi maamme suurimmista vaikeavammaisten, autististen ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten peruskouluista. Vaalijalan seitsemän oppilaskotia toimivat tiiviissä yhteistyössä Sateenkaaren erityiskoulun kanssa unohtamatta perheitä ja muita yhteistyötahoja. Kaikki oppivelvollisuusikäiset pääsevät kouluun, myös lyhytaikaisessa kuntoutuksessa olevat lapset ja nuoret. Sateenkaaren peruskoulussa käy päivittäin koulua oppilaita myös omista kodeistaan oppilaskotien lisäksi. Oppilaskoti Koivu sai kahden entisen Nenonpellossa sijaitsevan omakotitalon lisäksi kolmannen neljän nuoren omakotitalon Pieksämäen keskustasta. Nuoret käyvät keskustasta bussilla Sateenkaaren koulussa ja muuten asuvat keskustassa lähellä kauppoja, kirjastoa sekä harrastuksiaan. Kuntoutuskeskus tarjoaa myös lastensuojelunlain mukaisia palveluja. Liikkuvat palvelut ja uudet toimintamallit Kuntoutuskeskus on vuoden aikana pyrkinyt edelleen nopeasti vastaamaan kriisiytyneisiin tilanteisiin avopalveluissa. Tämä on vaatinut myös liikkuvien palveluiden kehittämisen ja uusien toimintamallien luomiseen. Pyrkimys olisi, ettei asiakas aina välttämättä tulisikaan kuntoutuskeskukseen. Kriisin tullessa voisimme mennä asiantuntijoina käymään kotikunnissa katsomassa, missä asioissa voitaisiin asiakkaita auttaa paikan päällä. Voisimmeko antaa koteihin, asumisyksiköihin, kouluihin, päiväkoteihin sekä työ- ja päivätoimintaan apua ja neuvoa, miten voitaisiin tilanteista selvitä ilman, että henkilön täytyisi tulla Nenonpeltoon. Tämä työ jatkuu ja tietoa liikkuvista palveluista löytyy -sivustoilta. Vaalijalan kuntayhtymän tahtotilan mukaisesti Vaalijala pyrkii toimimaan tulevaisuudessa maakuntarajat ylittävänä erityisen tuen keskuksena. Teemu Tarvonen ja toimintaterapeutti Anja Vehviläinen tanssin pyörteissä Tulenliekissä. 12 Vuosikertomus 213 Vuosikertomus

8 TOIMINTAKESKUSTEN ASIAKKAAT Asiakkaat 25 Käynnit/asiakat Käyntikerrat Juhlakahvilla Kanervan palvelukodissa Tervossa vihkiäis- ja kodinsiunauspäivänä Vaalijalan avopalveluissa rakentamisen ennätysvuosi Kuntoutuskeskuksen rinnalla Vaalijala järjestää Savon kunnille kehitysvammaisten avopalveluja; poliklinikkatoimintaa, asumista, perhehoitoa, työ- ja päivätoimintaa sekä viime vuosina myös sosiaaliasiamiehen palvelua. Vaalijalan palvelut täydentävät näin kuntien omia ja yksityisten järjestämiä palveluja. Toimintaa kolmellatoista paikkakunnalla Tällä hetkellä Vaalijalan avopalvelujen toimintayksiköitä on kolmellatoista paikkakunnalla: asumisyksiköitä 15, toimintakeskuksia 7 ja Savoset-monipalvelukeskuksia neljä kappaletta. Neljällä paikkakunnalla toimivilla poliklinikoilla oli yli 8 asiakasta. Perhehoitoa antavia perhekoteja on 21. Sosiaaliasiamiestoiminnassa oli kertomusvuonna mukana neljä kuntaa. Kolme uutta palvelukotia käynnistyi Valtakunnallisen kehitysvammaisten laitoshoidon vähentämistavoitteen mukaisesti Vaalijala on jatkanut laitoshoi- dosta ja ikääntyvien vanhempien luota muuttavilie tarkoitetun uusien asuntojen rakentamisohjelmaa. Vuodesta 27 alkaen on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) avustuksella valmistunut palvelukotien rakentamisohjelmassa 124 ajanmukaista vammaisasuntoa Pieksämäelle, Nilsiään, Juvalle,Suonenjoelle ja Kangasniemelle. Kertomusvuonna uudet palvelukodit valmistuivat Tervoon (Kanerva), Savonlinnan Punkaharjulle (Harju ja Mikkeliin (Oravi) Vuonna 214 syyskuussa aloittaa toimintansa 15 asuntoa käsittävä Kihmulan palvelukoti Siilinjärvellä ja Joroisissa aloitetaan Muurinkosken palvelukodin rakennustyö. Tämän lisäksi Vaalijalalla on vielä ARAn rahoitusvaraus Pieksämäelle rakennetavasta toisesta yksiköstä. Avopalvelujen asumispaikat (n. 25) ovat jo ohittaneet kuntoutuskeskuksen paikkaluvun. Vuonna 212 Valvira julkaisi valtakunnallisen vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisten asumispalvelujen valvontaohjelman. Vaalijalan palvelukodit täyttävät ohjelman vaatimukset. Asko Manninen muutti syksyllä Oravin palvelukotiin Mikkelissä Arto Kaipainen kappasi kainaloon palvelukodin johtaja Leena Lännistön Lukkarin palvelukodin Pihatapahtumassa elokuussa. 14 Vuosikertomus 213 Vuosikertomus

9 Pentti Lipponen Pisan palvelukodista tunnelmoi ja viihdyttää haitarinsoitollaan. Lukkarin pihatapahtumassa esiintynyt Shadoogie-bändi jakaa nimikirjoituksia innokkaille faneilleen. 16 Koivikon taiteilijat työn touhussa. Etualalla Keijo Hakkarainen ja Vieno Montonen, takana Kimmo Martikainen ja Kaisa Vartiainen. Vuosikertomus 213 Vuosikertomus

10 VAMMAISPALVELUT OHJATUN ja AUTETUN ASUMISEN KÄYTTÖPÄIVÄT JA MENOJEN KEHITYS Nettokustannukset J (1 ), käyttöpäivät Nettomenot 6183 Hoitopäivät OHJATUN ASUMISEN KÄYTTÖPÄIVÄT JA MENOJEN KEHITYS Nettomenot 1 Käyttöpäivät Nettokustannukset (1 ), käyttöpäivät Vuosikertomus 213 Vuosikertomus

11 Työn iloa Mikkelin Savoset monipalvelukeskuksen Kummelissa. Savoset Mikkeli vietti 35-vuotisjuhlavuottaan KV-SAVOSET ASIAKKAAT Asiakkaat Käynnit / asiakas 277 Käyntikerrat Savosetit ja Luotsi-työvalmennus Savoset-työhönvalmennuskeskukset ovat viime vuosina laajentaneet palvelutarjontaansa perinteisen kehitysvammahuollon lisäksi uusille asiakasryhmille. Varkaudessa, Mikkelissä ja Pieksämäellä on työvoimahallinnon kilpailutusmenettelyjen kautta saatu uusia asiakasryhmiä Luotsi-työvalmennus- ja työkunnon arviointipalveluille. Arvioinneissa on sovellettu Imba- ja Melba-työkunnon arviointimenetelmiä. Työvoimahallinnolle myytyjä Luotsipalveluja vuonna 213 kertyi 23 euron edestä. Uutena asiakasryhmänä ovat olleet myös kuntien osoittamat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat. Kehitysvammahuollon yleisen integraatiotavoitteen mukaisesti työvalmennuksen tavoitteena on osatyökykyisten asiakkaiden työllistyminen normaaleihin työtehtäviin yleisillä työmarkkinoilla. Savosettien asiakkaista työskente- Ii vuonna 213 avotyössä toimipisteiden ulkopuolella kaikkiaan 29 henkilöä. Savosettien asiakasmäärä oli kertomusvuonna työharjoittelijat mukaan lukien yli 7 henkilöä. Hankeyhteistyötä tehtiin Etelä-Savossa nuoria työllistävän Tenho-hankkeen kanssa. Uutena projektikumppanuutena jatkettiin yhteistyötä Diakin ja Itä-Suomen yliopiston hallinnoiman Kannattava työllistyminen ESR-hankkeen kanssa SAVOSET-TYÖTOIMINNAN TALOUS Nettomenot 1 Korvaustulot kunnilta (1 ) Paula Tenkanen (vas.), Jouni Laatikainen, Riikka Alkiomaa ja Pirkko Kyllikki viihtyvät Mikkelin Savosetin uudessa terapia- ja hiljentymishuoneessa Vuosikertomus 213 Vuosikertomus

12 KV-POLIKLINIKKATOIMINNAN ASIAKKAAT Asiakkaat Asiakaskäynnit Taiteilija Minna Vaara sai kukkia Maarit Rantakurtakolta taidenäyttelyn avajaisissa Kanttilassa Taidetta päivätoimintoihin Vaikeimmin vammaisille päivätoimintaa järjestävät toimintakeskukset työskentelevät tiiviissä yhteistyössä palvelukotien kanssa. Osa viikoittaisesta päivätoiminnasta järjestetään asiakkaan tarpeista ja toimintakyvystä riippuen asumisen yhteydessä ns. kotipäivinä, jolloin huolehditaan kodin siisteydestä tai/ja käydään omaohjaajan kanssa asioimassa paikkakunnan keskustassa. Entistä vaikeahoitoisempien asiakkaiden siirtyessä asumaan palvelukoteihin, tämä tuo uusia vaatimuksia myös päivätoimintojen sisällölliseen uudistamiseen. Tätä edustaa parhaimmin Vaalijalan Taidemyrsky-toiminnan jatkuminen Kuopiossa, Varkaudessa ja Mikkelissä. Työtä ohjaamassa ovat olleet ammattitaiteilijat. Monipuolista ja jalkautuvaa erityisosaamista Kuopiossa, Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä toimivat kuntayhtymän poliklinikat tekivät kiinteää yhteistyötä kuntoutuskeskuksen erityisosaajien kanssa. Lääkärit, psykologit, sosiaalityöntekijät, erityisopettajat, kuntoutusohjaajat sekä fysio- ja puheterapeutit muodostivat vahvat kehitysvammaisten kysymyksiin perehtyneet asiantuntijaryhmät. Liikkuvien kuntoutuspalvelujen roolia kirkastettiin uusilla palvelukuvauksilla. Poliklinikoiden asiakasmäärä kasvoi vuonna 213 edel- lisvuodesta hieman, noin 96 henkilöön. Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa oli vuoden aikana noin 5 asiakasta, joka on sama määrä kuin edellisenä vuotena. Kuntayhtymän erityistyöntekijöiden lisäksi lähityötä tekevät ohjaajat, hoitajat ja työvalmentajat ovat kouluttautuneet oman alansa arvostetuiksi osaajiksi. Koulutuksen erityisosaamisen alueena jatkui AVEKKItoimintatapamallin koulutus, jota laajennettiin myös kuntayhtymän ulkopuolelle erillisenä koulutuspalveluna. Toimintatapaan kuuluu myös konsultointi. Poliklinikat ja kuntoutuskeskuksen asiantuntijat muodostavat yhden maamme vammaistietämyksen vahvimmista osaamiskeskuksista. Kirjolohen iloinen ylösnostaja Paula Kaivoselkä Kivisenlammella Jäppilässä. NETTOMENOT (1 ), KÄYTTÖPÄIVÄT KV-POLIKLINIKKATOIMINNAN KÄYNTIKERRAT JA MENOJEN KEHITYS Käyntikerrat 3 Nettomenot Vuosikertomus 213 Vuosikertomus

13 Ikätaulukko (vakituiset) Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne Vakanssien kokonaismäärä oli vuonna 213 yhteensä 635 (212/6), joista osa-aikaisia 1 (212/2). Virkoja, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä (mm. johtajat, esimiehet, lääkärit) oli yhteensä 71 (212/73). Muut ovat työsuhteessa. Kaikki työntekijät palkataan kuukausipalkkaisiksi. Henkilöstön syntymävuoden perusteella laskettu keski-ikä vuonna 213 oli 48,6 vuotta (v. 212/46,88 vuotta). Pääosa (yli 8 %) henkilöstöstä työskentelee kuntoutuskeskuksen alueella Nenonpellossa. Henkilöstön koulutus Osaavuus edellyttää koko henkilöstön jatkuvaa täydennyskoulutusta. Osaamisen arviointi tapahtuu kehityskeskustelun yhteydessä. Henkilöstön koulutuspäivien määrällisenä tavoitteena on pidetty 3 pv/työntekijä. Lakisääteistä täydennyskoulutusta on annettu koko henkilöstölle 184 koulutuspäivää eli 2,3 pv/työntekijä (v. 212/2/2,5 pv). Sisäisen täydennyskoulutuksen osuus on 55 % koulutuskustannuksista. Henkilöstö on osallistunut lisäksi kuntayhtymän ulkopuolella järjestettäviin koulutuksiin. Yhteensä koulutuspäiviä on ollut 3,4 pv/vakanssi. Syksystä 29 kuntayhtymässä on ollut käytössä AVEK- KI-toimintatapamalli ja koulutus. Vuoden 213 loppuun mennessä AVEKKI-peruskoulutuksen käyneitä on kuntayhtymässä 657 henkilöä (avopalveluista 185). Henkilöstö osallistuu säännöllisin väliajoin ryhmä- sekä yksikkökohtaisiin ylläpitokoulutuksiin. Lisäksi yksiköillä on käytettävissä AVEKKI-kouluttajien konsultaatiopalvelut. Kuntayhtymän ulkopuolisia AVEKKI-koulutuksia järjestettiin viisi kappaletta, niissä osallistujia oli yhteensä 55 henkilöä. IMS- sähköisen toimintajärjestelmän rakentaminen alkoi ohjaus- ja projektiryhmän yhteisellä workshopilla Prosessien kuvaamiseen johdatteli kouluttaja Riku Jalonen. Kesäsijaisille tarkoitettuihin toimintatapamallin perehdytyskoulutukseen osallistui vuoden 213 aikana 34 henkilöä. Myötätuulessa muita aiheita olivat mm. puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät, autismi, kehitysvammaisten toimintakyvyn arviointi, käyttäytymisen analyysi sekä tukemiseen ja mielenterveyteen liittyvät koulutukset. Savon kunnista Myötätuulen koulutuksiin osallistui 88 henkilöä (v.212/212 henkilöä). Kuntayhtymän ulkopuolisina koulutuksina järjestettiin yksi autismiin liittyvä ja kaksi vuorovaikutus- ja kommunikaatio koulutusta. Kuntoutuskeskuksen autismiyksiköiden kesätyöntekijät (14 henkilöä) osallistuivat kuntoutusohjaajien pitämään autismityön perehdytysiltapäivään. Laatutyö toimintajärjestelmän rakentaminen Vaalijalan laatutarina on yli sata vuotta vanha. Tämän päivän vaatimusten mukaan hyvä tapa toimia tulee saada näkyväksi, kehittää sitä ja turvata laadukas toiminta muuttuvassa ympäristössä. Olemme sitoutuneet laatujärjestelmän rakentamiseen vuoteen 218 mennessä. IS 91:28 standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä rakennetaan sähköisille alustoille. Laadukas toiminta perustuu yhteiselle arvopohjalle. Sähköisen toimintajärjestelmän rakentaminen aloitettiin syksyllä. Projektiryhmässä ovat mukana avopalveluista asuminen sekä päivä- ja työtoiminta, kuntoutuskeskuksesta Sateenkaaren erityiskoulu sekä lasten ja nuorten palvelut. Ydinprosessien kuvaaminen käynnistyi. Toiminnan mallintaminen ja kehittämistyö jatkuu eri kehitysryhmissä %-osuus %-osuus %-osuus %-osuus 2-29-vuotiaat 25 5, 36 6,7 35 6,4 27 4, vuotiaat 14 2,6 11 2,3 19 2, , vuotiaat , , , , vuotiaat 2 39, , , , ,1 35 6,5 47 8, ,1 Yhteensä Vakanssit ammattiryhmittäin Hallintohenkilöstö Lähityöntekijät Asiantuntijat Muu henkilöstö Yhteensä joista osa-aikaisia Henkilöstökustannukset 21 %-osuus 211 %-osuus 212 %-osuus 213 %-osuus Maksetut palkat (1 e) Vakinainen henkilöstö Sijaiset ja tilapäinen hlöstö Erilliskorvaukset Muut palkat ja palkkiot Yhteensä Henkilösivukulut Sosiaalivakuutusmaksut Eläkevakuutusmaksut Yhteensä Pitkään työssä olleelle henkilöstölle jaettiin Kehitysvammaliiton myöntämiä timanttisia, kultaisia ja hopeisia ansiomerkkejä ( ). Ansiomerkit luovutti kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen ja hallituksen puheenjohtaja Anja Manninen (kuvassa vasemmalla). 24 Vuosikertomus 213 Vuosikertomus

14 Tilinpäätös Vaalijalan pitkäaikainen johtaja, sosiaalineuvos Erkki Paara siirtyi eläkkeelle komeasti limusiinikyydillä. Mukana skoolaamassa puoliso Pirkko Paara. Tuotot Vaalijalan kuntayhtymän toimintatuottojen yhteismäärä oli 41,3 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 3,6 miljoonaa eli 9,6 %. Toimintatuotoista suurin osa on myyntituottoja, joista merkittävin osa on kunnilta saatavat korvaukset, joiden osuus kokonaistuotoista on lähes 8 %. Jäsenkunnilta saatuja korvauksia kertyi 32,4 miljoonaa, joka on 2,3 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Muita merkittäviä tuloeriä ovat asiakkailta saatavat maksut, joita kertyi 2,5 miljoonaa. Muilta kuin kuntayhtymän jäsenkunnilta saatiin myyntituottoja 1,7 miljoonaa euroa. Lisäksi kuntayhtymä saa vuokratuottoja sekä tukia ja avustuksia. Kulut Toimintakuluja kertyi yhteensä 4,7 miljoonaa euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 1,9 miljoonaa eli 4,8 %. Kasvu johtuu kustannustason noususta sekä toiminnan laajenemisesta avopalveluissa. Valtaosan kuluista muodostavat henkilöstökulut, jotka olivat yhteensä 31,9 miljoonaa euroa eli vajaat 79 % kaikista menoista. Palvelujen ostoihin kului 4,4 miljoonaa ja tarvikkeiden ostoon 3,3 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos vuodelta 213 oli ,97 euroa alijäämäinen. Lainaa Vaalijalan kuntayhtymällä oli 9,7 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen oli 3, miljoonaa euroa. Lainat on otettu pääasiassa palvelukotien rakentamiseen. Investoinnit Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 5,8 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 4,3 miljoonaa euroa. VAALIJALAN KY:n PALVELUTOIMINNAN KÄYTTÖTALOUS YHT Miljoonaa Nettomenot Korvaustulot kunnilta Vaalijalan hallitus kaudella Vasemmalta alkaen Seppo Hujanen (Mäntyharju), Riitta Kauppinen (Kuopio), Eeva Konttinen (Juankoski), Jorma Kovalainen talousjohtaja, Ulla Sohlman (Mäntyharju), Jorma Räsänen (Kaavi), Veijo Koljonen varapuheenjohtaja (Suonenjoki), Anja Manninen puheenjohtaja (Pieksämäki), Pentti Puustinen (Kuopio), Maarit Tarvainen (Tervo), Veijo Heinonen (Savonlinna, varajäsen), Ilkka Jokinen kuntayhtymän johtaja, Ari Kekäläinen (Pieksämäki). Kuvasta puuttuvat Tauno Holm (Juva) ja Kaarina Korhonen (Iisalmi) Vuosikertomus 213 Vuosikertomus

15 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma osoittaa, miten tilikauden tulos on muodostunut ja miten tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Kuntyhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut sisältää ulkoiset tuotot ja kulut 1 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut korkotuotot 1 56 muut rahoitustuotot korkokulut muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Tilikauden tulos Varausten muutos Tilikauden ylijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % 11,4 97, Vuosikate/poistot % 55, - 158,4 TASE Tilivuosi 213 Tilivuosi 212 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat Keskeneräiset hankinnat Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet Muut saamiset Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Muut siirtosaamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA Vuosikertomus 213 Vuosikertomus

16 Tilivuosi 213 Tilivuosi 212 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä OMA PÄÄOMA POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Ostovelat Pitkäaikainen Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat Siirtyvät korot Lomapalkkajaksotus Muut siirtovelat Siirtovelat Lyhytaikainen VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄN TOIMIPISTEET Vaalijalan kuntoutuskeskus Nenonpellontie 4, 7694 Nenonpelto puh Kotisivu: s-posti: etunimi.sukunimi@vaalijala.fi faksi Palvelukodit/-asunnot Haaparinteen palvelukoti Kyläkouluntie 1, 55 Mikkeli Harjun palvelukoti Urheilutie 1, 585 Punkaharju Hongiston palvelukoti Hongistonkatu 3, 7821 Varkaus Kahvimyllyn palvelukoti Peltotie 2, 776 Suonenjoki Kanervan palvelukoti Asontie 2, 7221 Tervo Koivulan palvelukoti Tirrolantie 2, 519 Juva Kuutinharjun palveluasunnot Rautalammintie 31, 777 Rautalampi Laavunrinteen palvelukoti Laavunkuja 1, 5723 Savonlinna Latukadun palveluasunnot Latukatu 14, 7821 Varkaus Lukkarin palvelukoti Ruustinnantie 3, 7613 Pieksämäki Mäkirinteen palvelukoti Kangastie 2, 527 Mäntyharju Oravin palvelukoti Oravinkatu 7, 517 Mikkeli Pihlajarinteen palvelukoti Savontie 64 D 3, 7615 Pieksämäki Pisan palvelukoti Pappilankuja 2, 733 Nilsiä Puulan palvelukoti Otto Mannisen tie 9 C, 512 Kangasniemi Toimintakeskukset Koivikko Vanhankirkontie 11, 733 Nilsiä Kuutinharju Rautalammintie 31, 777 Rautalampi Länsirinne Niilontie 7, 7615 Pieksämäki Pihlaja Pihlajakuja 19, 7821 Varkaus Pääskylä Louhenkatu 8, 572 Savonlinna Savoset Mäntyharju Poitinkuja 2, 527 Mäntyharju Savoset Tervo Lohitie 3, 7221 Tervo Monipalvelukeskukset Savoset Juva Teollisuustie 4, 519 Juva Savoset Mikkeli Työkeskuksenkatu 2, 517 Mikkeli Savoset Keski-Savo - Pieksämäen toimipiste Hallipussi 8, 761 Pieksämäki Varkauden toimipiste Käsityökatu 49, 7821 Varkaus Poliklinikat Vaalijalan Nenonpellontie Keski-Savon pkl 7694 Nenonpelto Vaalijalan Maaherrankatu 19A ( alkaen) Etelä-Savon pkl 51 Mikkeli Vaalijalan Savilahdentie 6 C, L Pohjois-Savon pkl 721 Kuopio Kuvat: Vaalijalan yksiköt, Johnny Maddox ja Tero Eloranta Ulkoasu ja taitto: Viestintä Oy Prodictum Paino: PieksänPrint Oy, Pieksämäki Vuosikertomus 213 Vuosikertomus

17 BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green Vaalijalan kuntayhtymän toimipisteet Vaalijalan kuntayhtymään kuuluu 34 jäsenkuntaa: Enonkoski, Hartola, Hirvensalmi, Iisalmi, Joroinen, Juankoski, Juva, Kaavi, Kangasniemi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Pielavesi, Puumala, Rantasalmi, Rautalampi, Rautavaara, Savonlinna, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Sulkava, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto ja Vieremä. VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ Nenonpellontie 4, 7694 Nenonpelto puh fax vaalijala@vaalijala.fi 32 Vuosikertomus 213