Terveyden edistämisen kokonaisuus suuressa kaupungissa

Transkriptio

1 Terveyden edistämisen kokonaisuus suuressa kaupungissa IV Valtakunnallinen kansanterveyspäivä Outi Kupiainen terveysasemien johtaja Helsingin terveyskeskus

2 2

3 Terveysasemat osaston palvelukokonaisuus HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN LIITTYVÄ PALVELUKOKONAISUUS HELSINGIN KAUPUNGIN VÄESTÖ KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLON PALVELUKOKONAISUUS AVOSAIRAANHOIDON PALVELUKOKONAISUUS ERITYISPALVELUJEN PALVELUKOKONAISUUS 3

4 Helsingin visio Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. 4

5 Kaupungin strategia ja sen toimenpidekokonaisuudet 1) Hyvinvointi ja palvelut Kaupungin palvelukokonaisuuden kehittäminen asiakaslähtöisesti Kustannustehokkuuden lisääminen Syrjäytymisen ehkäisy ja yhteistyön kehittäminen siinä Henkilökunnan osaamisen vahvistaminen 2) Kilpailukyky 3) Kaupunkirakenne ja asuminen Kaupunginhallitus on lisäksi kehoittanut kaikkia hallintokuntia ottamaan päätöksissään huomioon päätöksien terveysvaikutukset 5

6 Mitä syrjäytymisen ehkäisy ja terveyserojen kaventaminen edellyttävät terveyskeskukselta? 1. Tietoa väestöryhmien välisistä terveyseroista sekä siitä mihin väestön osiin huono-osaisuus ja ennenaikainen kuolleisuus kohdistuvat 2. Terveyskeskuksen käsityksen ja strategian siitä, miten terveyseroihin voidaan vaikuttaa 3. Hankkeita ja toimenpiteitä strategian toteuttamiseen 4. Terveyden edistämisen näkökulman kaikkeen toimintaan 6

7 Terveyserot Helsingissä helsinkiläisten elinajanodote on alhaisempi kuin muualla Suomessa elinajanodotteen kasvaessa väestöryhmien väliset erot ovat kasvaneet naiset elävät pidempään (keskim. 6,9 vuotta) kuin miehet asuinalueiden väliset elinajanodotteen erot ovat merkittäviä: eteläisen ja keskisen suurpiirin ero 5,0 vuotta, peruspiirien väliset erot suurimmillaan miehillä 9,4 vuotta ja naisilla 5,6 vuotta. koulutusryhmien välillä terveyden ja hyvinvoinnin ääripäät näkyvät tilastoissa, asiakaspalvelupisteissä ja kaupunkikuvassa hyvä terveys, hyvä koulutus ja hyvä ansiotaso yhdistyvät heikko terveys ja riskikäyttäytyminen kasaantuvat huonoosaisuuteen, syrjäytymisuhkaan ja syrjäytymiseen (Tapani Valkonen et al Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä Helsingin tietokeskuksen tutkimuksia) 7

8 Terveyskeskuksen TE- strategia 8

9 Päätösten valmistelu ja nopea terveysvaikutusten arviointi (TVA) TVA tehdään päätöksen liittyessä kaupungin strategisiin tavoitteisiin tai mikäli päätöksellä on merkittäviä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvia vaikutuksia: 1) Valmistelija päättää ennakkoarvioinnin tarpeellisuudesta 2) Valmistelija tutustuuu olemassa olevien tietojen avulla asiaan 3) Valmistelija kuvaa eri päätösvaihtoehdot, arvioi niiden vaikutukset (arviointitaulukko) ja valitsee esitettävän vaihtoehdon 9

10 Positiivinen diskriminaatio Helsingissä =heikoimmilla alueilla nostetaan kaupungin palvelutasoa muita alueita korkeammalle opetusvirastolle, sosiaalivirastolle ja nuorisoasiainkeskukselle PD:n laskentamallit Alueellista eriarvoisuutta kuvaavat muuttujat: 1. Yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä 2. Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta 3. Matalan koulutustason osuus yli 15-vuotiaista 4. Kaupungin vuokra-asukkaiden osuus asukkaista 5. Alueen työttömyysaste 6. Toimeentulotukea saaneiden osuus 7. Lastensuojelun piirin tulleet uudet lapset 8. Lapsiperheiden tulot 10

11 Terveysasemien PD-malli Alueorganisaatiosta luopumisen jälkeen käytössä terveysasemien PD-indeksi 1. Yksinhuoltajien osuus perheistä 2. Matalan koulutustason osuus yli 15-vuotiaista 3. Kaupungin vuokra-asukkaiden osuus asukkaista 4. Toimeentulotukea saavia asuntokunnista vuoden lopussa 5. Asuntokuntien keskitulot (laskennassa käänteisluku) 6. Työttömyysaste 7. Muunkielisten osuus 0 19 vuotiaista terveysasemittainen indeksi vaihtelee 65,5 137,1 voimavarat suunnataan indeksin pohjalta, vastuuväestöjen vaihtelu / tkl (Helsingin kaupungin tietokeskus Markku Lankinen) 11

12 Terveyskeskuksen TE- strategia 12

13 Savuton Helsinki tupakointi aiheuttaa neljäsosan miesten sosioekonomisista kuolleisuuseroista Savuton Helsinki -ohjelman tavoitteena on tupakoinnin ehkäisy ja vähentäminen sekä lasten ja nuorten suojeleminen tupakoinnin haitoilta sisältää joukon toimenpiteitä tupakkaklinikan perustamisesta tupakoinnin kieltämiseen kaupungin omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa terveyskeskuksen lisäpanostus euroa vuosittain kohderyhmänä helsinkiläiset tupakkaklinikan perustaminen ja ylläpito tukitoimet tupakoiviin Helsingin kaupungin työntekijöihin 13

14 Kundit kondikseen tavoitteena sukupuolten välisten terveyserojen kaventaminen kohteena 40-vuotiaat miehet, jotka käyttävät terveyspalveluja niukasti, vaikka heidän terveytensä riskitekijöiden pienentämisellä on merkittävää hyötyä sairauksien ehkäisyssä toteutettu vuodesta 2006 kumppanuushankkeena Helsingin Sydänpiirin kanssa haaste: ainoastaan kolmasosa tämän ikäluokan miehistä noudattaa kutsua, tiedottaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen nostamassa osallistumisprosenttia? v 2007 huono-osaisimman alueen kundeista 75% osallistui terveystapaamiseen (alueista paras osallistuminen); heistä 50%:lla korkeat riskipisteet 14

15 Terveyden edistäminen lasten ja nuorten parissa Varhaisen puuttumisen (VAVU) -koulutus kaikille neuvolatyötä tekeville terveydenhoitajille noin 250 terveydenhoitajaa koulutettu huomattava panostus osaamiseen kehittämiseen. Hyvällä mielellä kasvuun Lapaset-hankkeen kautta monitoimijaiseen perhevalmennusmalliin ja perheverkostoon Neuvokas-perhe yhdessä Sydänliiton kanssa Kouluterveydenhuollon terveyden edistämisen toimintakokonaisuus: vuotuinen terveystapaaminen uni, ravinto, liikunta, päihteet, tietokoneet Klaari-Helsinki poikkihallinnollista ja yhteisvastuullista lasten ja nuorten ehkäisevää päihdetyötä 15

16 Terveyden edistäminen ja aikuisväestö ITE-pisteet vuodesta 2001 terveysasemilla ja joidenkin kirjastojen yhteydessä Terveyden edistäminen osaksi jokaista vastaanottotapahtumaa VAMP Tupakkaryhmät Painonhallintaryhmät Liikuntareseptit Seksuaali- ja lisääntymisterveys Armaan päivät Studia generaliat 16

17 Sydänliitto Terveyden edistäminen, kumppanuus- ja sidosryhmäyhteistyö Helsingin Sydänpiiri Mannerheimin Lastensuojeluliitto Väestöliitto Filha Conmedic Novartis Seurakunnat Kaupungin hallintokunnat 17

18 Muita terveyserojen kaventamiseen tähtääviä voimavarojen kohdentamisia Helsingissä Aikalisä. Time out! -hanke kohdistuu varusmiespudokkaisiin terveysasemille lisättiin 25 psykiatrista sairaanhoitajaa, joiden työnkuvaan YHTENÄ osana kuuluu näiden nuorten miesten tavoittaminen ja tukitoimet. Sosiaaliviraston sosiaalityöntekijät toinen tukityöntekijäryhmä. Terveellinen kaupunginosa -ohjelma (erillisrahoitus) päätavoitteet: 1. terveyden edistäminen 2. Yksilön vastuun lisääminen ja uusien mahdollisuuksien tarjoaminen itsenäiseen toimintaan 3. Sähköisten palveluiden ja hyvinvointiteknologioiden tehostettu, laajamittainen käyttöönotto Hoitoa vailla mutta vaikea hoitaa -hanke (erillisrahoitus)- tavoitteena luoda psykiatristen vaarallisiksi koettujen potilaiden hoitoon uusia toimintakäytäntöjä yhdessä eri hallintokuntien kanssa. 18

19 Terveyden edistämiseen liittyvä systemaattinen seuranta Lapset ja perheet Neuvolapalvelujen käyttö (peittävyys ja käynnit) Kotikäynnit ( %) Ylipaino 30 % (1-3 %) Koululaiset ja opiskelijat Luokkatarkastukset (49-88 %) Vanhempien osallistuminen tarkastuksiin (47-82 %) Tupakointi perheissä(18-23 %) Koululaisen/opiskelijan tupakointi (2-32 %) Ylipaino (6-13 %) Riittämätön uni (2-31 %) Aikuisväestö Palvelujen käyttö (peittävyys ja käynnit) Tupakointi raskauden alussa (3-26 %), 1 v. synnytyksestä (3-15 %) Ylipaino raskauden alussa (4-26 %), 1 v. synnytyksestä (6-14 %) 1 v. lasten isien tupakointi (3-17 %) Valtimotautipotilaiden hoitotasapaino 19

20 Terveyden edistämisen kokonaisuus suuressa kaupungissa Tapahtuu monella eri tasolla kansallinen politiikkataso/ kaupunkipolitiikkataso väestötasoisesti kaupunginosa-aluetasoisesti yksilötasoisesti Tapahtuu monimuotoisesti erillisinä hankkeina toimintaan integroituna Tapahtuu monen eri toimijan toteuttamana yhteistyössä kaupunkiorganisaatiossa yhdessä organisaation ulkopuolisten kanssa terveyskeskuksessa 8000 toteuttajaa, kaupungin organisaatiossa luottamushenkilöitä ~250, asukkaita , lukuisia liittoja, säätiöitä ja yhdistyksiä 20

21 Terveyttä helsinkiläisille! 21