Eläinten hyvinvointi. Tarvaala Marja-Liisa Vihavainen

Transkriptio

1 Eläinten hyvinvointi Tarvaala Marja-Liisa Vihavainen

2 Mitä hyvinvointi on? Onko hyvinvointi on katsojan mielessä? lapsuuden kesät - lehmät laitumella, possut tarhassa eläimen pitkä ikä eläintä ei saa käyttää hyväksi millään muotoa luonnollinen kuolema hyvät päiväkasvut, hyvä tuotos ei ongelmaa hyvinvoinnin suhteen ei sairauden oireita, lajinmukainen käyttäytyminen, ei häiriökäyttäytymistä

3 Yhteiskunnan ja kulttuurin vaikutus hyvinvointikäsitteeseen on suuri: Tunteeko eläin kipua? < > vaatimus täysin luonnonmukaisesta elämästä Mielipiteet edustavat erilaisia arvomaailmoja. Kuka on oikeassa? Eläinten riistäminen < > sisä-/ulkoloisten kuhina, nälkäkuolema Tiede yrittää vastata kysymykseen selvittämällä: mitkä tekijät kertovat eläimen hyvin- / pahoinvoinnista miten erilaiset toimenpiteet, olosuhteet, kohtelu ym. vaikuttavat eläimeen millä painoarvolla eri tekijöitä painotetaan kokonaisarviointia varten

4 Hyvinvoinnin mittaamisessa käytettyjä muuttujia Hyvinvoinnin edellytykset (ulkoiset muuttujat) Ympäristöolosuhteet ja ruokinta, vesi Hoito, hoitajan karjasilmä, tietotaito itse eläin ; perimä, soveltuvuus ko. tuotantoon Lopputulos (eläimestä mitattavat muuttujat) Eläimen fysiologinen vaste: sairauden oireet, vauriot, stressi, kuntoluokka, vastustuskyky Käyttäytyminen: masennus, aggressiot, pelko, leikki, aktiivisuus

5 Hyvinvoinnin mittaamisessa käytettyjä muuttujia osa helposti mitattavissa ja ohjeistettavissa (ruokinta, vesi, ymp.olosuhteet: karsinakoot, ilmanvaihto ym., vaurioiden määrä, kuntoluokat) osa vaikeammin tulkittavissa; hoitajan vaikutus osa muuttujista muuttuu nopeasti ja tulkinta voi olla vaikeaa: eläinten käyttäytyminen, liikkuminen, syöminen

6 Welfare Quality -indeksi kehitetty EU:ssa, Suomessa otetaan pikkuhiljaa käyttöön mm. NASEVAn kaavake muuttuu tähän suuntaan kokoaa yhteen tiedot eri muuttujista; ruokinta, olosuhteet, terveys, käyttäytyminen lasketaan kullekin osa-alueelle indeksit, joiden perusteella arvioidaan eläinten hyvinvointi tilalla käyttäytymistä painotetaan olosuhteiden kustannuksella eläimestä mitattavia tekijöitä pidetään tarkempina hyvinvoinnin mittareina

7 Käyttäytyminen hyvinvoinnin mittarina Käyttäytyminen muuttuu ensin, fysiologia myöhemmin ja näkyvät oireet viimeisenä käyttäytymisen muutokset kertovat eläimen yrityksestä sopeutua uuteen tilanteeseen monet sairaudet muuttavat biorytmiä ennen muiden oireiden ilmaantumista ihmisillä, etenkin hoitajalla, on hyvät edellytykset havaita muutokset MUTTA huomataksesi muutokset TÄYTYY TARKKAILLA!!!!

8 Hyvin- / pahoinvoinnista kertova käyttäytyminen Luonnollinen lajinmukainen käyttäytyminen Aktiivisuus Tutkiminen Leikki Asento ja liikkuminen Ääntely Lepokäyttäytyminen Syömiskäyttäytyminen Agressiivinen ja häiriökäyttäytyminen

9 Millainen on hyvinvoiva eläin? aktiivinen, utelias, käyttäytyy lajinmukaisesti, ikäluokkaansa sopivasti, viihtyy laumassa sopiva kuntoluokka, pötsi täysi, karva kiiltää, on terve on puhdas, on hyvässä ympäristössä tuottaa hyvin, kasvaa hyvin on helppo käsitellä, ei pelkää

10 Perustana hyvinvoinnille: hyvät olosuhteet navetassa ja laitumella liikunta hyvä ja huolellinen hoito, tarkkailu ja nopea reagointi muutoksiin sopiva ruokinta asianmukainen terveyden- ja sairaanhoito hoitajan jaksaminen, tietotaito, ymmärrys, asenteet, opitut mallit ja perinteet lainsäädäntö sanelee minimitason, mutta tarvitaan ymmärrystä, halua, viitseliäisyyttä, tietotaitoa, karjasilmää ja sydäntä

11 Riskit eläinten hyvinvoinnille tuotantoyksikkökoon kasvu hoitajan jaksaminen ja terveys osaavan aputyövoiman puute tunne työn arvostuksen puuttumisesta taloudellinen ahdinko tarttuvien eläintautien leviämisvaara

12 Eläinsuojelulainsäädäntö EU-direktiivit Eläinsuojelulaki ja asetus Valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta lainsäädäntö antaa tietyt raamit ja toimintamallit, MUTTA se ei takaa eläinten hyvinvointia hyvinvointi viimekädessä riippuu omistajasta/hoitajasta

13 Hyvinvoinnin arvioinnin pääperiaatteet 1. Ruokinta; ruoka ja vesi 2. Olosuhteet; makuualustan mukavuus, sopiva lämpötila, liikkumismahdollisuus (tila, laidunnus) 3. Terveys; vauriot, loukkaantumiset, sairaudet, hoitotoimet 4. Lajille sopiva käyttäytyminen; sosiaalinen ja muu käyttäytyminen, hoitajasuhde (ihmispelko), eläimen tunnetila (subjektiivinen arviointi)

14 Ruokinta; ruoka ja vesi Eläinsuojelulainsäädäntö: eläimelle on annettava sille sopivaa ja terveydelle vaaratonta, hyvälaatuista ruokaa ja juomaa ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen ravinnontarpeet jokainen eläin saa ravintoa riittävästi huolehdittava, että virtsa ja ulosteet eivät likaa rehuja ja vettä juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina vasikka on ruokittava ja juotettava väh. 2 x / pv sairaan vasikan ja kuumalla säällä kaikkien on saatava jatkuvasti puhdasta vettä vasikan on saatava 2 viikon ikäisestä korsirehua; 8 vk iässä väh. 50 g ja 20 vk iässä 250 g päivittäin vasikalle ternimaito viim. 6 h:n kuluttua syntymästä

15 Ruokinnan onnistumisen arviointi kaikilla eläimillä: terveys, ulkonäkö, karvapeite, kuntoluokka, pötsin täyteys lypsylehmien pöytä ei koskaan ihan tyhjä ulosteen laatu ja määrä tuotostaso > 8000 kg maidon pitoisuudet valkuainen n ,4 % rasva n. 3,8 4,6 % urea mg/100 ml ketoaineet < 2,5 mg /100 ml

16 Ruokinnan onnistumisen arviointi Kuntoluokitus: umpeenlaitto n. 3,5 poikiminen n. 3,5 siemennyskausi n. 3,0 Hiehot: siemennys n. 3,0 poikiminen n. 3,5 Kuntoluokituksen ajankohdat: poikiessa, siemennysvaiheessa, loppulypsykaudella, umpeenlaitettaessa kunnostus tai laihdutus loppulypsykaudesta ummessaollessa ei enää muutoksia kuntoluokkaan

17 Ruokinnan onnistumisen perusteet rehuanalyysit, myös kivennäis- ja hivenaineet viljavuustutkimukset ruokintasuunnitelma tuotoksen ja kuntoluokan mukaan ruokinnan toteutus: väkirehujen jakokerrat väh. 4, max kerta-annos 4 kg (vilja 2-2,5 kg) säilörehua vapaasti, jakokertoja > 2 ruokailutilaa riittävästi (lainsäädäntö) pihatto; rajoitettu säilörehun saanti, ruokintapöytää 70 (40) cm /nauta jatkuvasti tarjolla 40 (30) cm / nauta

18 Ruokinnasta satsaa mahdollisimman hyvään säilörehuun ja anna sitä vapaasti (jää pöydälle vähän) jaa väkirehut mahdollisimman usein ja pidä ruokinta muutenkin tasaisena tee rehuvaihdokset limittäin, jos mahdollista koeta ylläpitää hyvä ruokahalu poikiessa ja sen jälkeen; parhaat rehut, tarjoilu usein muista hyvälaatuinen kuiva heinä muista ruokintahygienia; puhdista pöytä ainakin kerran päivässä, pöydän pinnan kunto väkirehutaso kuiva-aineesta max. 60 % - lehmä on märehtijä!

19 Tarkkaile! tarkkaile ruokahalua ja syömishalukkuutta kertovat tulevasta esim. syö väkirehut hitaammin alkava asetonitauti syö kaikki hitaammin alkava halvaus vaihteleva ruokahalu juoksutusmahasairaudet äkkipysäys kuume, kipu, pidemmälle ehtinyt halvaus tai muu tauti

20 Vesi lypsylehmä juo (200) l/vrk, janoisimmillaan lypsyn jälkeen virtaus kupissa vähintään 8 10 l/min (miel. enemmän), tarkista säännöllisesti suositeltava esilämmitys +17 C juomakelpoista kuppien määrä: parsinavetassa jokaiselle oma olisi hyvä pihatto: 1 kuppi/jokainen alkava 10 lehmän ryhmä nuorkarja 1 kuppi/alkava 20 eläimen ryhmä kuppien sijoittelu siten, että jokainen voisi rauhassa juoda, tilaa kulkea sivu kylmäpihatossa lämmitettävät juomakupit

21 Vasikan ruokinnasta ternimaito mieluummin heti, viimeistään kuuden tunnin sisällä ensimmäisen elinvuorokauden sisällä % painostaan hyvälaatuista ternimaitoa (4-8 l) muista ternimaitopankki pakkaseen sulatus alle +40 asteen lämmössä juottokertoja aluksi neljä (1-3 viikkoa), vähennetään 3 x (4-6 vk) ja 2 x (7-8 vk) n. 2 litraa kerrallaan maitoa mielellään 2 vk ajan, vaihto juomajauheelle vähitellen juotto tuttisangosta koko ajan! vieroitus n. 8 viikon iässä, väkirehua tällöin 1 1,5 (2) kg pehmeää kuivaheinää ja hyvälaatuista säilörehua heti ensimmäisellä viikolla tarjolle, samoin sopivaa väkirehua

22 Vasikan ruokinnasta vettä mielellään vapaasti; uimurikuppi hyvä vasikka oppii nopeammin märehtijäksi, jos se saa vettä vapaasti siirto yhteiskarsinaa nopeuttaa myös märehtijäksi oppimista; matkivat toisiaan ja kilpailevat, ryhmämeininki kasvutavoite: n. 800 (>1000) g/pv vasikan hoitoon kannattaa panosta -> lehmän alku on siinä

23 2. Olosuhteet hyvinvoinnin kannalta ilmanvaihto hyvä: oma nenä ja omat tuntemukset vetoisuus, vasikat! lämpötila; optimi riippuu naudan iästä riittävä tila; parret, karsinat, kulkuaukot, kulkukäytävät riittävä valaistus; työhön ja tarkkailuun joka paikassa turvallinen, myös paloturvallisuus huomioitu puhdas ja puhdistettavissa oleva melu

24 Olosuhteista suositukset parsien koosta olemassa eläin ei saa seisoa kourussa eikä ritilällä kaikkien tulee päästä yhtä aikaa makuulle (pihatot) parsimatot, -pedit; kuivitusta lisäksi parrenerottajat; mielellään irrotettavat kytkyet: eivät saa estää luonnollisia ylösnousu- ja maatamenoliikkeitä, ei saa estää kehonhoitoa ym. länkikytkyt on hyvinvoinnin kannalta huono liiat putket myös usein tiellä

25 Olosuhteista / lämpötila lehmällä lämpöä kehittyy sitä enemmän mitä enemmän se syö (huomioi sairaat!) liika lämpö poistuu kosteutena ihon ja hengityksen kautta l/lehmä/vrk korkeatuottoisen lehmän alempi kriittinen lämpötila on astetta ja ylempi astetta optimi lehmälle astetta

26 Lämpötila / vasikat lämmöntarve huomattavasti suurempi kuin lehmän kylmettyminen ja veto altistaa infektioille Vatu (vasikan tuntema lämpötila) riippuu kuivikkeiden laadusta ja määrästä (kylmäkasvatus!) optimilämpötila astetta sairas ja vastasyntynyt vasikka tarvitsee lämpimämpää jos kylmäkasvatusta, muista lisätä ruokintaa 0 astetta -> + 20 % - 10 asetta -> + 30 % joka aste alle 10 astetta -> lisää 2 % ruokaa

27 Olosuhteista kulkukäytävät eivät saa olla liukkaat pihatoissa kulkukäytävät puhdistettava riittävän usein, kumimatto käytävällä parantaa eläinten liikkumishalukkuutta ja estää liukastumisia pihatoissa kulkureitit tarpeeksi leveät, jotta eläimet voivat ohittaa toisensa sairaskarsinaa suositellaan 1 / 20 lehmää (hyvinvointituissa 1 / 10 lehmää) muista sairaskarsinat myös lihanautakasvattamoissa (hyvinvointitukiehdoissa jokaista alkavaa 100 eläimen ryhmää kohti 10 neliötä poikimakarsina kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu väh. 10 neliön suuruinen, lyhin sivu 3 m

28 Olosuhteista valot päällä lypsylehmillä 16 h päivässä (kiimat) valaistuksen joka paikassa on oltava riittävä eläinten tarkastukseen melu: stressaa eläimiä niin kuin ihmisiäkin ei jatkuvasti yli 65 desibeliä

29 Laidunnus tai jaloittelu jokaisen lypsylehmän ja maidontuotantoon tarkoitetun hiehon (jota pidetään kytkettynä) tulee päästä vähintään 60 päivänä laitumelle tai jaloittelutarhaan välisenä aikana jaloittelutilaa tulee olla vähintään 6 neliötä / nauta, kuitenkin vähintään 50 neliömetriä. AVI voi myöntää vapautuksen, ei kel myös talvijaloittelu suotavaa hyvinvoinnin kannalta

30 Laidunnus ja jaloittelu naudoilla tulee olla mahdollisuus päästä itse riittävään suojaan epäsuotuisilta olosuhteilta tai omistajan on huolehdittava siitä aidat pidettävä kunnossa; naudat ei vahingoitu eivätkä karkaa kulkureiteistä huolehtiminen, kuraisuus! veden saannista huolehtiminen; puhdas vesi (kupit, allas), likaiset vedet tulee aidata pois laidunlohkoja vaihdettava riittävän usein; nauta ei syö ulostekasojen ympäristöjä, kuin viime pakossa

31 Vasikan olosuhteista alle kaksiviikkoisella vasikalla on oltava hyvin kuivitettu makuukarsina; mitat leveys; vasikan säkäkorkeus ja pituus; vasikan pituus x 1,1 2 6 kk vanhoja vasikoita ei saa pitää yksittäiskarsinassa eikä kiinni 2 kk:n ikään vasikkaa saa pitää yksittäiskarsinassa, mutta sillä täytyy olla mahdollisuus nähdä ja kosketella lajitovereitaan ryhmäkarsinasta minimitilavaatimukset VNO:ssa

32 Vasikan olosuhteista yhteiskarsinan kokosuositus (hyvinvointitukiehdot): 0 3 kk 1,8 neliötä / vasikka 3 6 kk 2,1 neliötä / vasikka puolet hyvin kuivitettua, kiinteäpohjaista, pitävää ja pehmeää makuualuetta vasikkakarsinoiden huonetila tai vasikoiden makuualue tulee olla lämmitettävissä vasikoille voi rakentaa vasikkapiilot tasakokoinen ryhmä samaan karsinaan juomakupit, mielellään uimurikuppi

33 Nuorkarjan olosuhteet myös vanhemmalle nuorkarjalle kiinteäpohjainen hyvin kuivitetulla makuualueella varustettu karsina samaa sukupuolta samaan karsinaan tasaväkinen ryhmä ryhmäkarsinan tilasuosituksia 6 9 kk 2,5 neliötä / eläin 9 13 kk 3, kk 3,5 yli 15 kk 4,0 kestävämpiä jo lämpötilan suhteen: märehtivät ja pääsevät liikkumaan juomakupit parempia kuin nipat

34 Yhteenveto olosuhteista navetta; kuiva, viileä lehmille ja nuorkarjalle, vasikoille erillinen tila tai lämmitettävä makuualue vältä kosteutta; hyvä ilmanvaihto, käytä vettä harkiten pesuihin talvella, kuiva siisteys parempi käytä runsaasti kuivikkeita ja siivoa karsinat ja parret hyvin parsissa ei kuivikkeet saisi seistä puhtaanakaan useita vuorokausia pihatossa puhdista käytävät riittävän usein huolehdi kärpästorjunnasta ja tuhoeläimistä navetan perussiivous kesällä puhdista ja tarkasta juomakupit usein kunnosta ja tee remonttia tarvittaessa, tarkkaile rakenteiden kuntoa estä vauriot ja vahingot

35 3.Terveys hyvinvoinnin mittarina Vammat ja vauriot kertoo olosuhdeongelmista, lehmän vaikeuksista sopeutua ko. tilanteeseen tarkastele ja huomioi kinnerhankaumia, bursiitteja (kintereet, etupolvet) lapavaurioita karvanlähtöä hankautumisen vuoksi katso mihin voisi hangata (putki kiiltää siltä kohdin) kylkivammoja (ahdas parsi, hankala lähteä maaten) sarvivauriot vedinpolkemat sorkkien kunto; vammat, kulumiset (ritilän painaumat), sorkkasairaudet

36 Terveys hyvinvoinnin mittarina... Sairaudet tiedosta ja seuraa esiintymisiä vain harvaan sairauteen tai ongelmaan ei voi millään toimenpiteellä vaikuttaa (vasikan virheasento, kohtukierre, harvinaiset kasvaintaudit (juveniili leukoosi)) monet sairaudet ennaltaehkäistävissä oikea ruokinta, ennaltaehkäisevä ruokinta huolellinen hoito hyvät olosuhteet suojautuminen: tarttuvat taudit (salmonella, pälvisilsa, virusripuli) monet sairaudet havaittavissa niin ajoissa, että suurempaa vahinkoa ei ehdi syntyä TARKKAILE ELÄIMIÄ, LUOTA ITSEESI JA HAVAINTOIHISI ja TOIMI HETI!!!!

37 Ennaltaehkäiseviä hoitotoimia Sorkat sorkkahoitosuositus 2 x / vuosi, tarvittaessa useamminkin esim. kierresorkille talviulkoilu puhdistaa sorkkia ja vähentää sorkkasairauksien esiintymistä pehmeät makuualustat > makaavat paljon, säästää jalkoja, sorkat kuivuu huomioi hiehot, jotka tulevat poikimaan parteen sorkkakuumeen vaara ilmeinen, jos eivät ole tottuneet seisomaan kovalla! (totuta pikku hiljaa) puhtaat kulkureitit, ei sepeliä ei sontakourussa seisomista pihatot: matot käytäville

38 Ennaltaehkäiseviä hoitotoimia Iho ja karvapeite eläinten tulisi voida nuolla itseään karvojen ajelu puhtaanapidon helpottamiseksi (ei kylmäpihatoissa ja jos ulkoilevat talvisin) puhtaat parret ja karsinat, kuivikkeet lantapanssaria ei saa olla ulkoloisten esiintyminen; täit, väiveet, häntäkapi -> kutina ja levottomuus pälvisilsa ei kutise

39 Varautuminen; kuuluu myös hyvinvointiin pidä navetan ensiapu- ja lääkekaappi ajan tasalla: erilaiset pastat, propyl.glykoli, paraff.öljy, kipulääke, sidetarpeet, sakset, puukko, synnytysketjut, -valjaat, turpapihdit navetassa tarvittavat työkalut ja köydet, liinat ym. helposti saatavilla ja puhtaana kytkettynä pidettävän hiehon ja lehmän takana oleva lantakouru on katettava ennen poikimista valmis lava lehmän takapään nostoon esim. kohtuja emätinprolapsin sattuessa

40 Sairauksien asianmukainen hoito sairauksien hoito asianmukaisesti ja ajallaan pitkittäminen useinkin pahentaa tilannetta esim. halvaukset, synnytysvaikeudet vaatii tarkkailua ja seurantaa, että havaitaan ajoissa vältä turhia kärsimyksiä, sairas eläin kaipaa enemmän huolenpitoa ja hoivaa tarvittaessa otettava eroon toisista jatkohoidosta huolehdittava esim. makaavan lehmän hoito huolella

41 Vasikoiden hoidosta Nupoutus rauhoitusta ja kivunlievitystä käyttäen eläinlääkäri tekee samalla poistetaan lisävetimet ja tarkastetaan napa Vasikoiden tarkkailu ja havainnointi käyttäytymisen seuranta jos havaitset sairauden oireita, tartu toimeen ajoissa parempi ennuste parantua

42 Kunniallinen kuolemakin on hyvinvointia pahasti loukkaantunut tai sairastunut eläin on lopetettava välittömästi (esim. iso eläin jalka poikki) makaavaa tai vaikeasti liikkuvaa eläintä ei saa siirtää lopettaminen pulttipistoolilla ja verenlasku tai isompi kaliiberisella aseella tai eläinlääkäri aineilla kotiteurastuskin sallittu: ilmoita kel, BSE näyte yli 4 v. vanhalta lopetettu nauta Honkajoelle, teurasroippeet saa haudata ja kuolleena syntyneen vasikan myös

43 Eläinten kuljetus Eläintä ei saa kuljettaa jos se on sairas tai vahingoittunut tiine ja eläin voi synnyttää matkan aikana tai on kulunut alle 48 tuntia synnytyksestä vastasyntynyt vasikka, jonka napa ei ole kuivunut kuljetusta ei myöskään mielellään viimeisen tiineyskuukauden aikana

44 4. Lajinmukainen käyttäytyminen hyvinvoinnin mittarina Sosiaaliset suhteet tavoitteena vakaa lauman kokoonpano vasikka syntyy lauman jäseneksi; vierihoito aluksi, yksilökarsinassa näkee ja pääsee koskettelemaan kavereitaan ryhmäkarsina, leikki (opettelevat sosiaalisia taitoja ryhmässä) lehmä on laumaeläin: kaikki tekevät toimensa yhtä aikaa laumassa arvojärjestys; suoraviivainen, jos ei kilpailua jos kilpailua ruuasta, tilasta tms. monimutkaisempi tilaa tarvitaan myös sosiaalisen arvojärjestyksen ylläpitämiseen: alempi pääsee väistämään

45 Muu käyttäytyminen hyvinvoinnin mittarina Käyttäytymisen muutokset ennakoivat ruokahaluttomuus haluttomuus liikkua tai yliaktiivisuus, ontuminen, koukussa kävely makuuasennot (käpertynyt rento) alentunut valppaus tai äärimmäinen reaktioherkkyys Stereotypiat eli varsinainen häiriökäyttäytyminen naudalla esim. kielenpyöritys

46 Hoitaja eläin -suhde Hoitajalla hyvät mahdollisuudet luoda luottosuhde eläimiinsä; ruoka palkitsee vasikasta asti juteltava ja rapsuteltava toimittava johdonmukaisesti ja rauhallisesti totutettava eläimet rauhassa uusiin ympäristöihin ja kulkureitteihin (mieluummin jo vasikkana esim. ulkona käyminen, riimussa talutus) HYVINVOIVA ELÄIN LUOTTAA HOITAJAANSA, HALUAA LÄHIKONTAKTIIN EI PAKENE

47 Hoitaja eläin suhde Eläin palkitsee ystävällisen kohtelun paremmalla tuotoksella ja helpommalla käsittelyllä Muista etenkin sairaat yksilöt kaipaavat hellää hoivaa

48 Terveydenhuollon merkitys tilatasolla Jos et tiedä missä olet, et tiedä minne päin on lähdettävä, vaikka tietäisit mihin olet menossa.

49 Terveydenhuolto parantaa eläinten hyvinvointia, lisää tilan kannattavuutta, vähentää karjanomistajan huolta, kun tietyt asiat on käyty läpi ja kunnossa (esim. tukitarkastuksien suhteen) MUTTA tarvitaan yhteinen sävel tilan ja eläinlääkärin välille yhteinen ja yhdessä valittu päämäärä luottamusta molemmin puolin