2014 Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Kerava, Porvoo ja Lohja 2018 Espoo, Vantaa ja Hyvinkää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2014 Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Kerava, Porvoo ja Lohja 2018 Espoo, Vantaa ja Hyvinkää"

Transkriptio

1 HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi Laurea-ammattikorkeakoulu Oy 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Vantaa 1.3. Ylläpitäjän omistaja- tai taustatahot Osakeyhtiö Omistajat: Y-tunnus Espoon kaupunki ,40 % Vantaan kaupunki ,40 % Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ,42 % Hyvinkään kaupunki ,32 % Kirkkonummen kunta ,60 % Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä ,32 % Porvoon kaupunki ,78 % Kauniaisten kaupunki ,60 % Invalidiliitto ry ,16 % Liitteenä yhtiöjärjestys ja osakassopimus 1.4. Ammattikorkeakoulun nimi Laurea-ammattikorkeakoulu 1.5. Ammattikorkeakoulun opetus- suomi ja englanti ja tutkintokielet 1.6. Päätoimipiste ja paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Kerava, Porvoo ja Lohja 2018 Espoo, Vantaa ja Hyvinkää Ei ole 2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakoulun toimintaajatus ja visio Laurea-ammattikorkeakoulun toiminta-ajatus on olla kansainvälisesti verkostoitunut aluekehityspainotteinen metropolialueen kehittäjä, jonka integratiivisessa toimintatavassa opiskelijat ovat keskiössä uuden osaamisen ja palveluinnovaatioiden tuottamiseksi. Toiminta-ajatusta suuntaavana visiona Laurea-ammattikorkeakoulun tahtotila on olla metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä vuonna Laurea-ammattikorkeakoulun tahtotila perustuu metropolialueen ennakointi- ja profiilityöhön sekä henkilöstön, johtoryhmän ja osakeyhtiön hallituksen yhteiseen työskentelyyn kehittämisseminaareissa. Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulut sekä Laurea-ammattikorkeakoulu ovat perustaneet FUAS-liittouman (FUAS = Federation of Universities of Applied Sciences) palvellakseen paremmin Helsingin laajan metropolialueen opiskelijoita, elinkeinoelämää ja julkishallintoa sekä tarttuakseen vahvasti kansainvälistyvän toimintaympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kukin ammattikorkeakouluista vastaa itsenäisenä ammattikorkeakouluna oman alueensa koulutus-, TKI- ja aluekehitystehtävistä. Kuvaus FUASliittoumasta on esitetty liitteessä 1 (Liite 1). FUAS-liittouman tahtotilana vuodelle 2020 on kansainvälisesti arvostettu Helsingin laajan metropolialueen kansainvälistä kilpailuasemaa vahvis-

2 tava itsenäisten korkeakoulujen liittoutuma, joka tarjoaa toimialallaan kaikki metropolialueen elinkeinoelämän ja väestön tarvitsemat korkeakouluopetus-, tutkimus- sekä aluekehityspalvelut Ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat 4 Laurea-ammattikorkeakoulun profiili on työelämän kehittämistä edistävä oppimisen sekä tutkimus- ja kehitystyön yhdistävällä toimintamallilla (Learning by Developing) kansainvälisissä arvoverkostoissa toteutettu koulutus sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. Laurealainen kehittämispohjaisen oppimisen (Learning by Developing, LbD) toimintamalli on Laurean pedagogisen ajattelun ja innovaatiotoiminnan ydin. Se on autenttisuuteen, kumppanuuteen, kokemuksellisuuteen ja tutkimuksellisuuteen perustuva, uutta luova toimintamalli, jonka lähtökohtana on aidosti työelämään kuuluva, käytäntöä uudistava kehittämishanke. Tämän eteenpäin vieminen edellyttää opettajien, opiskelijoiden ja työelämäosaajien yhteistyötä. Toteuttaen LbD- toimintamallia vahvistetaan metropolialueen palveluliiketoimintaa), hoitotyön asiantuntijuutta ja kotona selviytymistä sekä turvallisuutta ja yhteiskuntavastuun toteutumista. Näillä kolmella painoalalla ammattikorkeakoulun erityisenä tehtävänä on kansainvälisen tason soveltavan osaamisen ja palveluinnovaatioiden tuottaminen sekä yrittäjyyden edistäminen metropolialueella. Metropolialueen kasvu luo kysyntää uudelle osaamisintensiiviselle palveluliiketoiminnalle, jossa erityiset uudistumistarpeet kohdistuvat sosiaali- ja terveysalan palvelujen uudistamiseen väestörakenteen muutoksessa. Turvallisuuden hallinta on globaali haaste ja samalla merkitykseltään kasvava palveluliiketoiminnan osaamisalue. Metropolialueen kansainvälisten yritysten määrän, globaalin osaamisen siirron ja maahanmuuton lisääntyessä Laurea-ammattikorkeakoululta edellytetään strategista yhteistyötä kansainvälisissä arvoverkostoissa. Näissä arvoverkostoissa syntyvä osaaminen kytkeytyy metropolialueen kehittämiseen erityisesti Laurean painoaloilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehdyssä sopimuksessa ( ) painoalaksi kirjattu opiskelijayrittäjyys on osoittautunut koko ammattikorkeakoulun toimintaa leikkaavaksi profiilitekijäksi painoalan sijaan. Tulevaisuudessa Laurea suuntaa kehittämistoimiaan opiskelijayrittäjyyden ohella laajemmin yrittäjyyden edistämiseen. Laurea-ammattikorkeakoulun painoalat ovat metropolialueen korkeakoulujen työnjakoon, vahvaan osaamiseen ja jo toteutettuun kansainväliseen TKI-toimintaan perustuvia ammattikorkeakoulutoiminnan keihäänkärkiä, joilla on myös metropolialueen strategioissa osoitettu kilpailukyky- ja aluekehitystehtävä. Laurea-ammattikorkeakoulu uudistaa painoalojen kehitystyön avulla innovaatiojärjestelmää, kaupallistaa innovaatioita ja luo uutta palveluliiketoimintaa ja yrittäjyyttä sekä kasvuyrityksiä. Laurea-ammattikorkeakoulu FUAS-liittouman itsenäisenä jäsenkorkeakouluna yhdessä Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulujen kanssa kehittää toimintaansa sekä toiminta- ja päätöksentekorakenteitaan yhtenäisenä ammattikorkeakoulukokonaisuutena toiminnan laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. FUAS-liittouman strategian mukaisesti jäsenkorkeakoulujen yhteisenä strategisena tavoitteena on yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaaminen. Jäsenkorkeakouluille on sovittu painoaloittain myös korkeakoulukohtaiset päävastuut, jotka tukevat niiden omaa profii-

3 lia ja painoaloja: teknologiaosaaminen ja yrittäjyys (HAMK), ympäristö ja energiatehokkuus (LAMK) ja yhteiskunnan turvallisuus ja eheys (Laurea) Ammattikorkeakoulun strategiset kumppanuudet 5 Laurea-ammattikorkeakoulun LbD-toimintamalli (Learning by Developing) nojaa kumppanuuksiin, joilla on keskeinen tehtävä metropolialueen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kansainvälisessä kehittämisessä. Laurea haluaa ylläpitää moniulotteista kumppanuusrakennetta, jossa opiskelijat ovat TKI-toiminnan keskiössä. Ammattikorkeakoulu jäsentää strategiset kumppanuudet neljään (4) kategoriaan: omistajayhteisöt ja muut metropolialueen kaupungit ja kunnat, korkeakoulut, innovaatiotoiminnan välittäjäorganisaatiot sekä yritykset ja julkiset organisaatiot. Laurea ei kuulu minkään omistajayhteisön konserniohjauksen piiriin, mutta Laurean strategiana on tuottaa lisäarvoa omistajayhteisöilleen edistämällä näiden strategisia päämääriä kumppanuuden periaatteella. Laureaammattikorkeakoulun kehittämisyhteistyö kaupunkien ja kuntien kanssa perustuu kirjallisiin yhteistyösopimuksiin (20 kpl). Kotimaisista korkeakouluista tärkeimmät strategiset kumppanit ovat Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulut. Strategista kumppanuutta vahvistaa kolmen ammattikorkeakoulun muodostama strateginen FUAS liittouma, jolla on erityinen tehtävä innovaatiojärjestelmässä Helsingin laajan metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi Kansallisissa ja kansainvälisissä arvoverkostoissa toteutettava koulutukseen integroitu tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta tarvitsee vahvoja painoalakohtaisia kumppaneita. Painoalakohtaisesti ja erityisesti metropolialueen kehittämisen näkökulmasta tarkasteltuna Laureaammattikorkeakoulun strategisiksi kumppaneiksi on määritetty myös metropolialueen muut yliopistot ja korkeakoulut (erityisesti Aalto-yliopisto, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto sekä Metropoliaammattikorkeakoulu). Erityisesti painoalakohtaisesti tarkasteltuna strategisia korkeakoulukumppaneita ulkomaisista yliopistoista ovat mm.: University of Cambridge, Iso-Britannia (1. Palveluliiketoiminta), Tohoku Fukushi University, Japani (2. Hoitotyön asiantuntijuus ja kotona selviytyminen) ja University of Arizona, Yhdysvallat, Borders-tutkimusyksikkö (3. Turvallisuus ja yhteiskuntavastuu). Yhä tärkeämpiä kahdenvälisten kansainvälisten yliopistokumppanuuksien lisäksi ovat kansainväliset yliopisto- ja kehittäjäverkostot, joissa Laurea-ammattikorkeakoulu on ottanut aktiivisen roolin: ENoll (European Network of LivingLabs), Service Design Network, COHERE (Consortium of Institutes of Higher Education in Health and Rehabiliation in Europe), Enphe (European Network of Physiotherapy in Higher Education) ja UArctic (The University of the Arctic). Innovaatiotoiminnan välittäjäorganisaatioiksi luokiteltavia Laureaammattikorkeakoulun strategisia kumppaneita ovat Vantaan Innovaatioinstituutti, Teknologiakeskus TechVilla Oy, Technopolis Oyj, Culminatum Oy, Otaniemi Marketing Ltd., Keksintösäätiö, Novago yrityskehitys Oy, VTT ja SHOKit (tieto- ja viestintätekniikan sekä metallituotteet- ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymät). Yksi merkittävimmistä strategisista kansallisista yhteistyöverkostoista on CIDe Cluster Finland. Se on Vantaan Innovaatioinstituutin ja Laurean yhteinen toiminto, jossa yhdistetään yritysten klusteritoiminta ja uudenlaisten hoitoa ja kuntoutusta edistäviä tuotteiden, menetelmien sekä prosessien kehittäminen yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden kanssa. Tällä hetkellä klusteriin kuuluu 23 hyvinvointialan

4 edelläkävijäyritystä, mm. Ettonet Oy, Remote Analysis Oy, Tunstall Nordic, Merivaara, Claeris Oy ja Evondos. Opiskelijoiden rooli TKI-toiminnan ytimessä vahvistaa heidän työnantajaverkostojaan yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin jo opintojen aikana, mistä on näyttönä Laurean ammattikorkeakouluista korkein työllistävyys vuodesta 2006 alkaen (lukuun ottamatta Sisäasianministeriön alaista Poliisiammattikorkeakoulua). Vuonna 2010 valmistuneista työllisten osuus työvoimasta oli seuraavana vuonna 98 %. Painoaloittain Laurea-ammattikorkeakoulun kannalta strategisia yrityksiä ja julkisia organisaatioita kuvataan kohdassa 3.2 Keskeiset työelämäkumppanuudet. Laurea-ammattikorkeakoulun painoalojen kehittämistä kansainvälisten strategisten kumppanuuksien avulla vahvistetaan jo vuosina vakiintuneen International Advisory Boardin (IAB) tukemana. IAB:n jäseninä on arvostettuja kansainvälisiä korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan asiantuntijoita (Liite 2). Laurea-ammattikorkeakoulun strategisten kansainvälisten kumppanuuksien näkökulmasta on yhä merkittävämpää myös yhteistyö FUASliittoumassa, joka on tehnyt strategisen liittoumatason yhteistyösopimuksen K.U.Leuvenin yliopiston (Belgia) sekä 12 ammattikorkeakoulun pohjalle rakentuvan KU Leuven Associationin kanssa Keskeiset muutokset Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttaa merkittäviä rakenteellisen kehittämisen toimia vuosina luopuen kampuksistaan kolmella paikkakunnalla. Laurean toiminnan vaikuttavuuden, muutosherkkyyden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi otetaan uusina toimintamalleina käyttöön kampus- ja aluepalvelumalli. Muutos toteutetaan neljän seuraavan muutostekijän kautta. Ensimmäisenä muutoksena Laurea-ammattikorkeakoulu tiivistää toimipisteverkkoaan ja vähentää tutkintotavoitteista koulutusta toteuttavien toimipisteiden määrän seitsemästä (7) neljään (4). Muutos koskee 1572 opiskelijaa vuoden 2012 opiskelijamäärillä laskettuna. Siten opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämispalautteen (10/2012) mukaisesti Laureaammattikorkeakoulu on arvioinut toimipisteverkostonsa ja luopuu kampuksistaan Keravalla, Lohjalla ja Porvoossa vuoteen 2018 mennessä. Toinen keskeinen muutos on kampusmallin kehittäminen kampusten (Hyvinkää, Espoo: Leppävaara ja Otaniemi ja Vantaa: Tikkurila) työnjaon ja toiminnan kehittämiseksi, vahvempien osaamiskeskittymien rakentamiseksi ja kansainvälisen TKI-toiminnan lisäämiseksi valituilla painoaloilla. Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen suunnittelu keskitetään ja toteutukset sijoitetaan kahdelle kampukselle (Leppävaara ja Tikkurila). Kolmas keskeinen muutos on työelämäherkkyyttä lisäävä aluepalvelumallin kehittäminen, jossa aluepalvelukeskusten avulla vastataan aluekehitystarpeisiin ja tuotetaan koko laajalla metropolialueella ketterää työssäkäyvien tutkintoon johtavaa tai osaamista täydentävää koulutusta, pkyritysten toimintaa tukevaa ja yrittäjyyttä edistävää TKI-toimintaa. Neljäs keskeinen muutos liittyy Laurea-ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämiseen osana strategista FUAS-liittoumaa yhdessä Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulujen kanssa. Liittoumassa parannetaan keskinäistä työnjakoa ja kehitetään yhteistä laatu- ja johtamisjärjestelmää liittouman ja sen jäsenkorkeakoulujen toiminnan tehostamiseksi.

5 FUAS-liittouman ammattikorkeakoulut ovat strategian ja liittoumasopimuksen mukaisesti itsenäisiä ammattikorkeakouluja, joiden omistajayhteisöt hakevat kukin toimilupaa omalle korkeakoululleen. Laureaammattikorkeakoulussa ei ole suunnitelmia omistusrakenteen muutoksille tai fuusioille Perustelut ammattikorkeakoulun toimintarakenteelle Laurea-ammattikorkeakoulu keskittää koulutustoimintansa kolmeen (3) kaupunkiin: Espooseen, Hyvinkäälle ja Vantaalle, jolloin ammattikorkeakoulun toimipisteverkko muodostuu neljästä kilpailukykyisestä (4) kampuksesta (Hyvinkään Laurea, Leppävaaran Laurea, Otaniemen Laurea ja Tikkurilan Laurea). Kaikki jäljellejäävät kampukset ovat liikenteellisesti erinomaisesti julkisella liikenteellä opiskelijoiden saavutettavissa sekä kehäteiden että rautatie- tai metroverkoston kautta. Uuden kampusmallin kautta ja lopettamalla kampukset Keravalla, Lohjalla ja Porvoossa Laureaammattikorkeakoulu vahvistaa jäljellejäävien toimipisteiden osaamisrakennetta, opintotarjontaa, kansainvälistymistä ja opiskelijapalveluja. Keskittämällä koulutustoiminta ja uudistamalla kampusten työnjakoa ja toimintaa kootaan osaamiskeskittymiä, joilla on vahvemmat edellytykset kansainväliseen TKI-toimintaan ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tuottamiseen. Työelämän kehittämistä edistävällä oppimisen sekä tutkimus- ja kehitystyön yhdistävällä LbD-toimintamallilla osaamiskeskittymien toteuttama tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta vahvistaa metropolialueen palveluliiketoimintaa (1), hoitotyön asiantuntijuutta ja kotona selviytymistä (2) sekä turvallisuutta ja yhteiskuntavastuun toteutumista (3). Kampusten erityisenä tehtävänä on kampusmallia toteuttamalla tuottaa Laurean painoaloilla kansainvälisen tason osaamista ja palveluinnovaatioita sekä edistää yrittäjyyttä metropolialueella. Neljän kampuksen rinnalle Laurea-ammattikorkeakoulu ottaa käyttöön aluepalvelumallin, jolla laajan metropolialueen TKI-palvelut, työssäkäyvien tutkintotavoitteinen ja täydennyskoulutus voidaan tuottaa paremmin ja tehokkaammin kuin laajemmalla kampusrakenteella. Aluepalvelumallilla vahvistetaan yhteistyötä työnantajien ja aluekehitystoimijoiden kanssa ja parannetaan koulutuksen työelämäherkkyyttä. Aluepalvelumalli täydentää kampusmallia, jolloin Laurean TKI-palveluja, työssäkäyvien tutkintotavoitteista ja täydennyskoulutusta voidaan tuottaa joustavammin tarvepohjaisesti koko laajalla metropolialueella riippumatta kampusten sijainnista. Työnjaon kehittäminen ja yhteinen laatu- ja johtamisjärjestelmä strategisessa FUAS-liittoumassa vahvistavat yhteisiä TKI- ja aluekehityspalveluja, jotka voidaan tuotteistaa aluepalvelukeskusten kautta. Aluepalvelukeskukset sijoittuvat alkuvaiheessa entisille kampuspaikkakunnille (Kerava, Lohja ja Porvoo), joissa Laurealla on jo vakiintunutta aluekehitystoimintaa. Rakenteellisten kehittämistoimien myötä organisaation kustannusrakenne muuttuu kestävämmäksi ja tuloksellisemmaksi ja voimavaroja vapautuu toiminnan kehittämiseen. Terve kustannusrakenne turvaa henkilöstöresurssien riittävyyden perustehtävissä ja laadukkaan opetuksen sekä palvelujen aikaansaamisen Laurean opiskelijoille ja toimintaympäristölle. Rakenteellisella kehittämisellä vapautettavia resursseja ohjataan Uudenmaan työvoimatarpeen täyttymisen varmistamiseen tulevaisuudessa.

6 3. Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset 3.1. Toimintaympäristöanalyysi 6 Suomen kasvun keskuksena metropolialue luo edellytykset aidosti kansainväliselle ammattikorkeakoulutoiminnalle. Metropolialueen ammattikorkeakorkeakoulujen ja yliopistojen painoalojen kautta syntyvä työnjako ja tiivistyvä yhteistyö tarjoavat mahdollisuuksia kansainvälisesti merkittävään koulutukseen ja TKI-toimintaan. Ehdoton vaatimus ammattikorkeakoululle on avautuminen toimintaympäristöön ja kansainvälisiin arvoverkostoihin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää yhä aktiivisempaa kehittämisyhteistyötä metropolialueen yritysten, yhteisöjen ja kuntien kanssa (INKA, Kasvusopimukset), jossa kumppanuusverkostojen kehittäminen on entistä keskeisemmässä asemassa. Maahanmuuton ja globalisoituneen liiketoiminnan seurauksena kansainvälistynyt metropolialue jo itsessään asettaa vaatimuksen kansainvälisen tason koulutuksen ja TKI-toiminnan kehittämiseksi valituilla painoaloilla. Tämä luo samalla haasteen laajenevan metropolialueen kansainvälistämistyöhön, jossa Laureaammattikorkeakoulu voi toteuttaa rooliaan strategisen liittoumansa (FUAS) avulla. Laurea-ammattikorkeakoulu kiinnittyy toimintaympäristöönsä ja on osa innovaatiojärjestelmää metropolialueella (pääkaupunkiseutu ja Uusimaa), jonka lisäksi Laurea kiinnittyy koko laajan metropolialueen kehittämiseen osana FUAS-liittoumaa. Metropolialueen aluekehitystyön kautta Laurea-ammattikorkeakoulu liittyy kansainväliseen innovaatiojärjestelmään ja tekee myös vahvaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä erityisesti painoaloillaan. Toimintaympäristön voimakas uusiutuminen työ- ja elinkeinorakenteiden muuttuessa yhä nopeammin asettaa ammattikorkeakoulutoiminnalle vaatimuksen reagointiherkkyyden lisäämiseksi. Samanaikainen kansainvälistyminen ja liiketoiminnan kasvu yhdistyvät jopa äkkinäisiin joukkoirtisanomisiin ja vaikeaan rakennetyöttömyyteen, jolloin Laurea-ammattikorkeakoululta vaaditaan joustavuutta ja nopeaa reagointia muuttuviin tarpeisiin. Laurean koulutusalavalinnat ja työnjako muiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa laajalla metropolialueella ovat selkeitä ja kysyntään sovitettuja. Laurea parantaa koulutuksensa reagointiherkkyyttä tiivistämällä kampusrakennetta ja kehittämällä uuden aluepalvelumallin, jossa erityisesti työssäkäyvän väestön koulutusta toteutetaan joustavasti kuntaja kampusrakenteista riippumatta. Aluepalvelumalli vie Laureaammattikorkeakoulun koulutus- ja TKI-palvelut tehokkaasti yritysten ja kuntien käyttöön ja tukee vahvemmin aluekehitystä. 3.2 Keskeiset työelämäkumppanuudet Laurean työelämäyhteydet kattavat toimintaympäristön strategisesti valitut kehittämiskohteet painoalojen mukaisesti. Työelämäsuhteet luodaan pysyvissä yhteistyörakenteissa perinteisen hanketoiminnan sijaan. Tällainen pysyvä rakenne muodostaa opiskelijakeskeisen TKI-toiminnan ja vaikuttavuuden ytimen. Toiminta sitoo opiskelijat alueen innovaatioverkostoon ja TKI-työn keskiöön edistäen opiskelijoiden hyvää työllistymistä ja mahdollistaen työnantajaverkostojen kehittymisen jo opiskeluaikana. Työelämäkytköksen perustan muodostaa kehittämispohjainen oppiminen (LbD) ja siihen liittyvät toimintamuodot: kehittämislaboratoriot, oppimisympäristöt ja verkostot, aikuis- ja täydennyskoulutus, alumnitoiminta, työelämän asiantuntijaopettajat, neuvottelukunnat, ohjelmaperustainen aluekehitys ja kansainvälinen työelämäkytkös, kansainväliset TKIhankkeet ja osaamisverkostot. Tämä työelämäkytkös luo rakenteen, joka systemaattisesti tuottaa osaamisen siirtoa ja uutta osaamista sekä Laureaan että innovaatiojärjestelmään.

7 Työelämäkumppanuuksia ja -verkostoa kehitetään alueellisesti kampuksittain ja sekä kansallisesti että kansainvälisesti painoaloittain. Kehitettävä aluepalvelumalli luo uudenlaisen ulottuvuuden kumppanuuksille ja niiden kehittämiselle. Työelämäkumppanuudet syntyvät tyypillisesti ulkoisen rahoituksen kehittämis- ja tutkimushankkeissa, yritysten ja organisaatioiden kehittämistoimeksiantojen kautta tai monimuotoisessa yhteistyössä, johon liittyvät opiskelijoiden työharjoittelujaksot, opinnäytetyöt, erilaiset kehittämistehtävät ja -projektit. Osa tutkintoon johtavasta koulutuksesta on organisoitu siten, että koko tutkinto suoritetaan yhteistyössä työelämäkumppanien (yritykset ja muut yhteisöt) kanssa toteutettavissa kehittämisprojekteissa. Esimerkkejä keskeisistä työelämäkumppanuuksista painoaloittain: 1. Palveluliiketoiminta: Kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä, kuten Accenture Oyj, Nokia Oyj, Kone Oyj, Kesko Oyj, Otaverkko Oy, Sokotel Oy, Tallink Silja, Lääkärikeskus Aava sekä yrittäjäjärjestöt, kauppakamarit ja yrityskehitysyhtiöt. 2. Hoitotyön asiantuntijuus ja kotona selviytyminen: Toiminta-alueen kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät, Vantaan Innovaatioinstituutti, HUS/Helsingin sairaalat, Jorvi ja Peijas sekä HUS/sairaanhoitoalueiden sairaalat Hyvinkään, Kellokosken, Lohjan, Porvoon sairaalat ja laaja perusterveydenhuolto, Sosiaalialan osaamiskeskukset sekä Mehiläinen sekä CIDe Cluster Finland -yritykset (kts.2.3). 3. Turvallisuus ja yhteiskuntavastuu: Kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä kuten Cassidian, Insta-konserni, ISS, Securitas, Ajeco, Portalify, Trevoc, Isdefe, Sagem, SELEX Galileo, Thales Communications sekä Euroopan unionin alainen rajaturvallisuusvirasto Frontex, turvallisuus-, poliisi- ja pelastusalan viranomaiset ja kriisityökeskukset sekä Rikosseuraamuslaitos, Rikosseuraamusalan koulutuskeskus ja Suomen vankilat. 3.3 Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen Laurea-ammattikorkeakoulun henkilöstörakenne on perusteltu ja tehokas. Visiopohjainen johtaminen, LbD-toimintamalli ja monialainen kampusrakenne yhdessä mahdollistavat sekä henkilöstövoimavarojen tehokkaan käytön että osaamisen yksilöllisen kehittämisen. Laurea sopeuttaa henkilöstömääräänsä kiristyvän talouden ehtoihin luonnollisen poistuman kautta tiukkaa rekrytointipolitiikkaa noudattaen. Kampusrakenteen tiivistäminen ja työn kehittäminen parantavat työn tuottavuutta ja tehokkuutta ja mahdollistavat siten hallitun henkilöstömäärän pienentämisen. Sopeuttamistarve ei ennakkolaskelmien mukaan ole enää suuri, sillä henkilöstön vähentämistä on tehty etupainotteisesti lukuvuodesta lähtien. Laureasta on poistunut tähän mennessä noin 20 henkilötyövuoden verran henkilöstöä. Sopeuttamista on tarkoitus jatkaa edelleen hallitusti vuoteen 2018 saakka laskennallisesti 17 henkilötyövuoden verran hyödyntäen ensisijaisesti henkilöstön nykyistä ikärakennetta. Laureasta on eläköitymässä vuoteen 2018 mennessä lähes 40 asiantuntijaa. Tämä yhdessä muun normaalin henkilöstövaihtuvuuden kanssa tuottaa supistamistarpeesta huolimatta myös riittävästi rekrytointivaraa osaamisen uudistamiseksi. Henkilöstömäärän sopeuttaminen edellyttää samaan aikaan toiminnan uudistamista. Laureassa on toteutettu vuosina neljä kehittämisohjelmaa: Laurean yksiköiden profiiliohjelma, Aidosti kansainvälinen Laurea, Laurean talousohjelma ja Korkeakouluyhteisöohjelma. Korkeakou-

8 3.4. Koulutus luyhteisöohjelmassa edistettiin työ- ja opiskeluhyvinvointia ja eettistä toimintaa työyhteisössä sekä kehitettiin turvallisempaa työ- ja opiskeluympäristöä. Yhdessä tuotettu Laurea-ammattikorkeakoulun eettinen toimintaohjeisto (Liite 3) konkretisoi yhteisön jäsenille arvojen mukaista toimintaa käytännössä ja tukee yksilöitä visiopohjaisen johtamisen mukaisesti tekemään työssään ratkaisuja, jotka mahdollistavat kestävän ammattikorkeakoulutoiminnan jatkuvuuden. Työnjako FUAS-liittoumassa uudistaa myös toimintaa luomalla keskitettyjä yhteisiä palvelurakenteita vapauttaen voimavaroja ja tuottaen toiminnan tehokkuutta. Uusi toimintarakenne vahvistaa henkilöstön osaamiskeskittymiä ja mahdollistaa paremmin henkilöstölle osaamisen yksilöllisen kehittämisen. Henkilöstön kehittämisen painopisteet kytkeytyvät erityisesti Laurea-ammattikorkeakoulun painoalojen kansainväliseen kehittämiseen hyödyntäen pedagogisella toimintamallilla (LbD) oppimiseen integroitua kansainvälistä TKI-toimintaa. Modulaarisuuteen ja verkko-opetukseen perustuva LbD-monimuotokoulutus edellyttää tavoitteellista osaamisen kehittämistä. Laurea-päivät sekä vuosittain järjestettävät tulevaisuus- ja kehittämisseminaarit ovat muutosjohtamisen foorumeja ja henkilöstön yhteisöllisiä kehittämistilaisuuksia, joissa koko henkilöstö osallistuu Laurean strategiaja kehittämistyöhön. Henkilöstölle tarjotaan sisäistä ja ulkoista koulutusta henkilöstösuunnitelman mukaisesti ja henkilöstöä kannustetaan kansainväliseen liikkuvuuteen. Suunnitelmallinen henkilöstön kehittäminen pohjautuu vuosittain käytäviin työn tavoitteisiin ja arviointiin sekä työhyvinvointiin kohdistuviin kehityskeskusteluihin. Henkilöstön hyvinvointia mitataan säännöllisesti toteutettavalla henkilöstötutkimuksella, joka tukee sekä Laureaammattikorkeakoulun sisäisten toimintatapojen että työyhteisön ratkaisukeskeistä kehittämistä (Great Place to Work). Henkilöstö toteuttaa ydinosaamisalueiden osaamiskartoituksen itsearviointina. Laurea-ammattikorkeakoulun henkilöstöjohtamisen perustan luovat Laurean visiopohjainen johtamismalli ja johtamisen jatkuva kehittäminen. Säännöllisen henkilöstötutkimuksen tulokset ja kehityskeskustelujen palaute toimivat pohjana johtajiston kehittämisohjelmien suunnittelussa ja esimiesten henkilökohtaisten johtamistaitojen kehittämisessä Koulutustarve 7 Laaja metropolialue luo kasvualueena tarpeen koulutukselle. Tätä tukee myös tieto, että Laureassa tutkinnon suorittaneista 82,2 % työllistyy Uudellemaalle. Uudenmaan koulutustarpeeseen liittyen on viime vuosien aikana tuotettu erilaisia tulevaisuusluotauksia ja -ennakointeja, jotka antavat tietoa sekä määrällisestä että laadullisesta osaamis- ja työvoimatarpeesta tulevien vuosien aikana. Alueen tavoitteet tuottavuuden, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämiseksi antavat vahvan signaalin, että Laureaammattikorkeakoulun valinta kouluttaa kehittämisosaajia innovatiiviselle, Suomen merkittävimmälle kasvualueelle on ollut oikea. Kaikkien valtakunnallisten ja maakunnallisten määrällisten koulutustarve-ennusteiden mukaan Laurean haettavat koulutusvastuut ovat hyvin perusteltuja, eikä koulutusmäärissä ole vähennystarvetta. Laurean koulutusaloista matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle on esitetty aiempina vuosina supistamistarpeita, jotka ovat kohdentuneet lähinnä matkailuun. Laurea lakkautti matkailun koulutuksen aloituspaikkaleikkauksien 2013 yhtey-

9 dessä. Muun alan koulutuksen työllistyvyys on ollut korkea ja kohdentui vuonna 2012 Uudellemaalle 84,4%. Muille Laurean koulutusaloille on kaikkien ennusteiden mukaan alueella vähintään nykyisen kaltaista tai kasvavaa tarvetta. Laurean koulutuksen vetovoimaisuus on kasvanut vahvasti viimevuosien myötä. Vuodesta 2009 vuoteen 2012 nuorten vetovoima on kasvanut 29 % ja aikuisten vastaavasti 108 %. Laurean koulutuksen vahvan osaamispohjan muodostavat Laurean painoalat. Kehittämispohjainen oppimismalli (LbD) sitoo oppimisen TKItoimintaan, joka integroidusti toteutettuna kohdentaa oppimisen valittuihin painoaloihin. Laurean painoaloista palveluliiketoimintaan luonnollisesti kytkeytyviä koulutusvastuita ovat tradenomi-, restonomi- sekä estenomikoulutus. Hoitotyön asiantuntijuus ja kotona selviytymisen painoalaan kytkeytyvät keskeisesti sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- sekä fysioterapeuttikoulutukset. Turvallisuus- ja yhteiskuntavastuu -painoalaan kytkeytyviä koulutusvastuita ovat turvallisuusalan tradenomikoulutus, rikosseuraamusalan sekä sosiaalialan sosionomikoulutus ja oikeudelliseen osaamiseen suuntaava tradenomikoulutus. Kullakin koulutusvastuulla on selkeä rooli painoalojen toteuttamisessa ja kehittämisessä. Koska Laurean koulutustoiminta toteutuu osana monialaisia kampuksia, tapahtuu osaamisen kehittäminen osana Laurean profiiliohjelmaa kuitenkin paljon edellä kuvattua monimuotoisemmin eri painoalojen ja koulutusvastuiden rajapinnoilla. Jotkut koulutusvastuut, kuten esimerkiksi sosiaalialan sosionomikoulutus, sitoutuvat luonnostaan kahteen tai peräti kaikkiin painoaloihin. Tämä luo erilaisia osaamisperustoja kampusten välille sovitun työnjaon sisällä ja luo opiskelijalle mahdollisuuden erikoistua ja kohdentaa opintojaan yksilöllisesti omien ammatillisten tavoitteidensa suunnassa. Osaamisen kehittämistä tukee FUAS-liittouman opiskelijalle avoin koulutustarjonta ja yhteinen kehittämistyö FUAS-liittouman painoaloilla. Laurean suunnittelemat rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet vuoteen 2018 mennessä entisestään vahvistavat jo nyt Laurean suurimpia monialaisia kampuksia, kokoavat Laurean osaamista yhteen ja luovat vahvan perustan laadukkaan ja riittävän opintotarjonnan pohjaksi. Kampukset vastaavat Laurean koko koulutustarjonnasta ja niissä tapahtuu kaikki säännöllinen koulutustoiminta. Koulutuksesta vastaavat kampukset voivat toteuttaa työelämässä olevien henkilöiden tutkintotavoitteista- ja täydennyskoulutusta joustavasti myös muualle Laurean toiminta-alueille perustettavissa aluepalvelukeskuksissa alueen työvoima- tai kehittämistarpeeseen perustuen tai esimerkiksi alueen rakenteellisen kehittämisen toimien sitä vaatiessa. Laurean toteuttama profiilin mukainen tavoitteellinen pedagoginen kehittämistyö kohdistuu käytössä olevan kehittämispohjaisen oppimismallin (Learning by Developing, LbD) kehittämiseen. Kehittämistyö pohjautuu useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin arviointeihin ja Laurean laatujärjestelmän tuottamaan tietoon. Tehty kehittämistyö on tuottanut koulutuskokeiluja ja pedagogisia innovaatiota, jotka kohdentuvat tapaan tuottaa uutta osaamista ja ohjata opiskelijan oppimista. Viimeisten vuosien ajan mallin kehityksen painopiste on ollut soveltaa toimintatapaa vahvasti ulkoisesti rahoitettuihin TKI-hankkeisiin ja niiden rahoitushakuihin, tuottaa kokonaan projektipohjaisia tutkintoja, yrittäjyyttä edistäviä ohjelmia ja erilaisia monimuotosovelluksia, joissa simulaatioita, verkko-oppimista ja aidoissa

10 kehittämisympäristöissä tapahtuvaa oppimista yhdistetään toimiviksi kokonaisuuksiksi. Uudistus on vahvasti sitoutunut oppimisympäristöjen kehittämiseen. LbD-mallin kehittymisen ja opettajien osaamisen vahvistumisen myötä koulutusprosessin tulokset ovat viime vuosien ajan selkeästi parantuneet ja ylittäneet kaikki aiemmat. Laureasta valmistuneiden tutkintojen (nuorten ja aikuisten tutkintotavoitteinen koulutus) määrä on kasvanut vuodesta 2009 vuoteen % ja koulutuksesta eroaminen laskenut vastaavana aikana 22 %. TKI-toiminnassa suoritettujen opintopisteiden määrä on ollut kasvava ja vuonna 2012 keskimäärin 11,94 op. Ammattikorkeakoulujen parhaimmistoa olevat työllistymisluvut kertovat olemassa olevasta koulutustarpeesta, koulutuksen laadusta ja alueen työmarkkinoilla olevasta kehittämisosaamisen kysynnästä. Osana AMK-uudistusta Laurea käynnisti keväällä 2012 koulutusvastuuuudistuksen, jossa painopiste on ollut kehittää koulutusrakennetta entistä joustavammaksi, mahdollistaa opiskelijan yksilölliset opiskelupolut ja parantaa koulutuksen tuloksellisuutta. Kehittämistoiminta on kohdennettu erityisesti erilaisten opiskeluvaihtoehtojen tarjoamiseen ja opiskelijan ohjauksen uudistamiseen. Uudistuksilla parannetaan kampusten yhteistoimintaa ja opiskelijan valintamahdollisuuksia sekä levitetään eri kampuksilla kehitettyjä hyviä käytänteitä koko Laurean käyttöön. Samalla parannetaan opintoprosessien yhteensopivuutta osana FUAS-liittoumaa. Uusi joustava modulaarinen koulutusrakenne otetaan käyttöön syksyllä Nuorten- ja aikuiskoulutuksen raja-aitaa on jo madallettu ja se tullaan purkamaan vuoden 2015 aikana kokonaan. FUAS-liittoumassa vahvimpana koulutuksen kehityssuuntana on ollut yhteisen opetustarjonnan aikaansaaminen ja erityisesti virtuaalikampuksen kehittäminen. Laurean koulutuksen kehittämistyö kohdentuu koulutusprosessin ohella koulutuksen perustana olevaan osaamiseen valittujen painoalojen suunnassa. Osaamisen kehittäminen rakentuu laurealaiseen TKI-toiminnan kokonaisuuteen, Laurean asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kansainvälisissä ja kotimaisissa asiantuntijaverkostoissa toteutetun LbD-mallin mukaan toteutetun työn kautta. Tästä toiminnasta käytännön esimerkkinä on metropolialueen kehittämistyö, jossa Laurean rooli on kehittää avointa ja käyttäjälähtöistä innovaatio-osaamista LivingLab ja Service Design -osaamisen pohjalta, osana Helsinki-Uusimaa alueen edelläkävijyyden rakentamisesta EU:ssa (Smart Cities, Smart Region). Sitomalla opiskelijat osaksi tätä kehittämisprosessia oppijat ja Laurean asiantuntijat ovat mukana viemässä maailmanluokan osaamista eteenpäin ja samalla kehittämässä laurealaista tietovarantoa. Syntynyt osaaminen siirtyy opiskelijoiden osaamisen kautta laajasti työelämään ja jää Laurean käyttöön opetus- ja TKI-henkilöstön osaamisen kehittymisen kautta. Laurea on kehittänyt koulutusvastuun mukaisia hakukohteitaan entistä laaja-alaisemmiksi ja vuodesta 2013 vuoteen 2014 nuorten ja aikuisten perustutkinnon hakukohteiden määrä väheni jo 51:stä 36:een. Samalla tutkintotavoitteisen koulutuksen ryhmäkooksi määritettiin vähintään 40 aloituspaikkaa. Koulutuksen keskittyessä ja aikuiskoulutuksen ja nuortenkoulutuksen raja-aidan poistuessa hakukohteiden määrä tulee edelleen laskemaan Koulutusvastuu Laurea hakee koulutusvastuuta seuraaviin tutkintoihin ja tutkintonimik-

11 keisiin (mukana myös suunnitellut tutkinto- ja opetuskielet): Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK), Bachelor of Business Administration - tarkennus liiketalous, tietojenkäsittely, turvallisuusala - suomen ja englannin kielellä Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto fysioterapeutti (AMK), Bachelor of Health Care - suomen kielellä sairaanhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care - suomen ja englannin kielellä sosionomi (AMK), Bachelor of Social Services - suomen ja englannin kielellä - lisäksi valtakunnallinen erityisvastuu rikosseuraamusala, suomen kielellä terveydenhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care - suomen kielellä Kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto estenomi (AMK), Bachelor of Beauty and Cosmetics - suomen kielellä Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto restonomi (AMK), Bachelor of Hospitality Management - suomen ja englannin kielellä Laurea-ammattikorkeakouluun haettavat koulutusvastuut muodostavat ehyen kokonaisuuden, jota toteutetaan neljällä koulutusalalla: yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, luonnontieteiden alalla, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Laurea on toteuttanut vuodesta 2004 alkaen merkittäviä rakenteellisen kehittämisen toimia Metropolian ja Hämeen ammattikorkeakoulujen kanssa. Kehitys on jatkunut FUAS:n piirissä tämän ja viime vuoden aikana ja Laureaan on keskitetty kaikki liittouman matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus sekä terveydenhoitajakoulutus Lahden ammattikorkeakoulun luopuessa näistä. Kehitys on tukenut samalla Laurean painoalojen vahvistumista. Restonomikoulutus vahvistaa palveluliiketoimintaosaamista ja vastaavasti terveydenhoitajakoulutus tuottaa ennalta ehkäisevän hoitotyön osaamista hoitotyön asiantuntijuus ja kotona selviytyminen - painolalle. Rakenteellisen kehittämisen toimet on esitetty liitteessä 4 (Liite 4). Tehtyjen rakenteellisen kehittämisen toimien ansiosta Laurean koulutus on vahvasti keskittynyt muutamiin tutkintoihin, joissa Laurean rooli valtakunnallisesti on sekä määrällisesti että laadullisesti merkittävä. Laureasta on valmistunut vuosittain maan eniten sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia ja maan toiseksi eniten tradenomeja, sosionomeja ja restonomeja. Laurea on tarkastellut koulutustehtävänsä FUAS:n piirissä, erillisessä neuvottelussa Metropolian ja HAAGA-HELIAN kanssa sekä ollut mukana Arenen tarkasteluissa. Tarkastelut eivät ole tuoneet esiin Laureaan kohdistuvia uusia muutostarpeita. Laurean koulutus on pääosin laaja-alaista tuottaen työvoimaa isoille työvoimamarkkinoille Uudellemaalle (kts. työllistyvyysmäärät alueelle paikkakuntatauluissa). Liiketalouden ja tietojenkäsittelyn tradenomien työkenttä kattaa useita toimialoja. Sairaanhoitajien ja sosionomien tarve

12 ylittää tarjonnan. Ennalta ehkäisevän terveydenhoitotyön tarve kasvaa tuottaen laajenevia työskentelymahdollisuuksia terveydenhoitajille ja fysioterapeuteille. Restonomikoulutuksen vahva painotus on majoitus- ja ravitsemissektorilla sekä tapahtumapalveluissa, joiden osaajista on metropolialueella kysyntää. Laurean opiskelijamäärät näillä koulutusaloilla ovat suuria valtakunnallisestikin katsottuna ja näin ollen ne tarjoavat opiskelijalle monia erilaisia mahdollisuuksia profiloida omaa osaamistaan joko kampuksen, oman ammattikorkeakoulun tai FUAS:n piirissä. Tästä poikkeuksena on kolme toimialaa, joiden erikoistunut työvoimatarve on todettu, mutta valtakunnallisesti melko pieni. Näillä aloilla työllistyvyysalue on Uuttamaata suurempi, mutta painottuu kuitenkin alueelle. Näillä toimialoilla Laurea on tunnustettu kouluttaja ja osaamisen kehittäjä. Toimialojen erityisosaaminen myös kohdentaa ja syventää Laurean painoalojen osaamisperustaa. Ensimmäinen pienistä toimialoista on turvallisuusala, jonka tradenomikoulutusta Laurea on toteuttanut vuodesta 1998 alkaen ainoana ammattikorkeakouluna Suomessa. Nykyisessä laajuudessaan koulutus näyttää tyydyttävän hyvin toimialan kysynnän ja työllistyvyys on yhä ollut hyvä, vaikkakin alkuvuosiin verrattuna laskeva. Turvallisuusalan koulutus tukeutuu Laurean turvallisuus- ja yhteiskuntavastuu -painoalan osaamiseen, vahvaan kansalliseen ja kansainväliseen verkostoon ja sillä on ollut merkittävä rooli alan kansallisessa ja kansainvälisessä TKI-toiminnassa. Toisena toimialana on edelleen turvallisuus ja yhteiskuntavastuu - painoalaan tukeutuva rikosseuraamusala, jonka sosionomikoulutukseen Laurea hakee erityistä valtakunnallista koulutusvastuuta. Laurea on toteuttanut rikosseuraamusalan sosionomikoulutusta vuodesta 2001 alkaen yhteistyössä Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen (RSKK) kanssa (vrt. laki rikosseuraamusalan koulutuksesta 1316/2006, 28 ja 29 ). Sosionomikoulutuksella on ollut merkittävä osuus alan koulutusväylien luomisessa ja yhteistyösopimuksella on mahdollistettu opiskelijoiden jatkoopinnot Itä-Suomen yliopistossa. RSKK:n ja Laurean läheinen sijainti Vantaalla mahdollistaa käytännön koulutusyhteistyön, jonka avulla rikosseuraamusalan osaamispääomaa ja koulutustasoa on voitu nostaa. Kolmas vastaava ala on palveluliiketoimintaosaamisen painoalaan kuuluva kauneudenhoitoala, jonka koulutus siirtyi 2008 Laureaan Metropoliasta (silloisesta Stadiasta). Koulutuksen sijainti tukee alan kehittymistä kansainvälisen ja kansallisen kosmetiikkateollisuuden läheisyydessä pääkaupunkiseudulla. Koulutuksen painopiste on alan yritysten tarpeesta lähtevä kosmeettisten aineiden raaka-ainetietous ja kosmetiikkatuotteiden tuotanto sekä markkinointi. Koulutustoiminnan tehokkuuden ja alan työvoimakysynnän näkökulmasta Laurea on myös tässä koulutuksessa toteuttamassa 40 aloittajan opiskelijaryhmän, jossa joustavasti yhdistetään alalle pyrkivien nuorten ja varsinaisten aikuiskoulutusryhmien poistuessa myös työelämässä jo toimivien koulutustarpeet. Laurealla on valmius lisätä koulutusta tarpeen vaatiessa kaikilla koulutusaloilla. Koulutuksen kysyntä, valmistuneiden työllistyminen yleensä ja erityisesti Uudellemaalle sekä alueen koulutustarve-ennusteet eivät anna aihetta esittää supistuksia Laurean koulutusvastuisiin. Vastauksena Uudenmaan sairaanhoitajapulaan Laurea esittää koulutusvastuun laajennusta sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla Hyvinkäällä tapahtuvana sairaanhoitajakoulutuksena (40 ap) ja Vantaalla toteutettavana erityisesti maahanmuuttajille kohdistettuna englanninkielisenä sairaanhoitajakou-

13 lutuksena (40 ap). Uusia esityksiä ei ole kirjattu Laurean taulukoihin. Laurean suunnittelema koulutuksen laajuus vastaa muilta osin vuoden 2013 laajuutta. Metropolialueen tavoitteena on kasvattaa ulkomaalaisten koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa työvoimatarpeen täyttämiseksi ja kilpailukyvyn varmistamiseksi. Alueella maahanmuuttajaperustaisen väestön suhteellinen määrä on noin kaksi kertaa suurempi kuin keskimäärin maassamme. Maahanmuutto on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosien ajan ja sen ennustetaan jatkavan vahvaa kasvua tulevienkin vuosien aikana. Alueen tarpeesta lähtien sekä Laurean kansainvälisen painotuksen vuoksi Laurea on laajentanut viime vuosien aikana englanninkielistä koulutustaan siten, että englanninkielinen koulutusväylä on kehitetty kaikille Laurean painoalakohtaisille osaamisalueille ja koulutusaloille. Vuonna 2012 Laureassa opiskeli 623 ulkomaalaista opiskelijaa. Laurean kaikki jäljelle jäävät kampukset ovat monialaisia, niiden toiminta rakentuu Laurean painoalojen kautta ja ne täydentävät osaamiseltaan toinen toisiaan. Kaikki kampukset ovat riittävän suuria laajan osaamisperustan luomiseksi (Leppävaara 2650 opiskelijaa, Otaniemi 1490 opiskelijaa, Tikkurila 2330 opiskelijaa ja Hyvinkää 1120 opiskelijaa). Kampusten sijainti mahdollistaa haettavan koulutusvastuun toteuttamisen harjoittelu- ja työskentelymahdollisuuksiensa puolesta sekä sitoo opiskelijat ja henkilöstön mukaan maan innovatiivisimpiin alueellisiin kehittämisrakenteisiin. Espoo ja Vantaa sijaitsevat aivan kasvun ytimessä ja Hyvinkää täydentää tätä palvellen laajaa Uuttamaata. Kaikki kampukset ovat helposti saavutettavissa. Kampusten monialaisuus on tietoinen valinta, jolla tuotetaan osaamista Laurean painoaloille koulutusalojen rajapinnoilla ja mahdollistetaan henkilöstöresurssien ja osaamispotentiaalin mahdollisimman tehokas käyttö. Kampusten monialaisuudesta johtuen mm. henkilöstöresurssien jakoa ei ole taulukoissa tehty eri aloille, vaan ne on merkitty kokonaisuuksina kohdentamattomat sarakkeille. Aloituspaikkasuunnitelman laadinnassa on käytetty perustana sopimuksen Laurean tutkintotavoitteita 1300 tutkintoa /vuosi ja tutkinnoille asetettuja läpäisytavoitteita (Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025 Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016 OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:16). Tarkastelussa on myös otettu huomioon edellisellä sopimuskaudella Laureassa toteutunut läpäisy ja pidetty perusperiaatteena, että aloitusryhmän koko on minimissään Muu koulutustehtävä Laurea hakee koulutustehtäväänsä sisällytettäväksi seuraavia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja tutkintonimikkeitä (mukana myös suunnitellut tutkinto- ja opetuskielet): Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (ylempi AMK) - Master of Business Administration - suomen ja englannin kielellä Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto fysioterapeutti (ylempi AMK) - Master of Health Care - suomen ja englannin kielellä sairaanhoitaja (ylempi AMK) - Master of Health Care - suomen ja englannin kielellä terveydenhoitajahoitaja (ylempi AMK) - Master of Health Care - suomen ja englannin kielellä

14 sosionomi (ylempi AMK) - Master of Social Services - suomen ja englannin kielellä Kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto estenomi (ylempi AMK) - Master of Beauty and Cosmetics - suomen kielellä Matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto restonomi (ylempi AMK) - Master of Hospitality Management - suomen kielellä Koska Laurean koulutusrakenne on hyvin keskittynyt ja toteutettavat koulutusvastuut volyymiltaan suuria, halutaan niille kaikille tarjota jatko-opintoväylä Laureassa. Jatko-opintoväylä mahdollistaa opiskelijoiden osaamisen syventämisen jo perustutkinnon aikana valitulla painoalalla ja samalla tutkintotason nostamisen. Laurean mahdollisuus vastata innovatiivisen kasvualueen kehittämistarpeisiin ja OKM:n kanssa tehty sopimus tutkintojen määrästä on peruste haettavalle laajuudelle. Koulutusvastuu-uudistuksessa kehitettyä modulaarista koulutusrakennetta tullaan soveltamaan myös ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin, jolloin eri ylempien tutkintojen opiskelijat voivat entistä paremmin hyödyntää toistensa tutkinto-ohjelmien opintotarjontaa ja osaamista. Tutkinnon rakenne on yhtenäistetty koko Laureassa ja osa (30 op) tutkinnosta on laajentavaa vapaasti valittavaa osaamista, jolla opiskelija täydentää ydinosaamistaan (60 op). Rakenne mahdollistaa myös FUAS:n koko opetustarjonnan entistä paremman hyödyntämisen FUAS Graduate Schoolin puitteissa. Yhteinen laajentava osaaminen luo perustan parhaimman osaamisen hyödyntämiseksi opetuksessa ja samalla koulutuksen tehokkuuden riittävän ryhmäkoon kautta. Muutoksena nykyiseen ylempien tutkintojen koulutuksen suunnittelu keskitetään ja koordinoidaan yhtenä kokonaisuutena koko Laureassa. Opintojen sisällöllinen osaaminen tuotetaan neljällä kampuksella, mutta ohjelmien toteutukset tullaan keskittämään Leppävaaran ja Tikkurilan kampuksille opintojen valintamahdollisuuksien ja riittävien opiskelijapalvelujen varmistamiseksi. Ylempien koulutukset on paikkakuntatauluissa merkitty niiden vastuukampuksille eikä fyysisille toteutuskampuksille. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot kytkeytyvät Laurean osaamisen tuottamiseen painoalakohtaisen TKI-työn ja LbD-mallin kautta. Erityinen kehittämiskohde tulevina vuosina on tutkintojen kansainvälistäminen etenkin kansainvälisen TKI-toiminnan kautta ja hyödyntäen FUAS:n kansainvälisiä osaamisresursseja. Opettajakoulutusta ei haeta Muu koulutus Laurea toteuttaa säännöllistä koulutustoimintaa Espoossa, Vantaalla ja Hyvinkäällä. Säännöllisen koulutustoiminnan ohessa voidaan aluepalvelumallin kautta Laureassa toteuttaa tarvittaessa työssä käyvien tutkintotavoitteista koulutusta ja alueen tarpeista syntyvää täydennyskoulutusta tulevissa aluepalvelukeskuksissa ja tarvittaessa muuallakin toiminta-alueella. Volyymiltaan kasvavan täydennyskoulutuksen kehittäminen liitetään osaksi aluepalvelumallin kehittämistä. Yhteistyö työnantajien ja työvoimaviranomaisten kanssa tuottaa Laurealle erilaisia tilaustyyppisiä koulutustehtäviä mm. maahanmuuttajaryhmille. Laurea on kehittänyt avoimen ammattikorkeakoulun väylää sekä täydennyskoulutuksena yritysten ja organisaatioiden tarpeisiin että väylänä tutkintotavoitteiseen koulutukseen.myös oppisopi-

15 3.5. Tutkimus- ja kehitystyö sekä muu toiminta mustyyppisellä aikuiskoulutuksella täydennetään Laurean tarjontaa ttyöelämän kouluttajana. Laurea on mukana kehittämässä ja toteuttamassa koulutusvientiä ja tilauskoulutusta osana FUAS-liittoumaa TK-toiminnan laajuus Laurea-ammattikorkeakoulun kokonaisrahoituksesta ulkoisen TKIrahoituksen osuus vuonna 2012 oli 7,6 %. Euromääräisesti tämä tarkoitti 4,4 M :a TKI-toiminnan kokonaismenojen ollessa 11,7 M. Ulkoisen TKIrahoituksen kasvattamiseksi ja rahoituslähteiden kehittymistä tukemaan Laurea on organisoinut TKI-toimintansa asteittain uudelleen vastaamaan ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteita. Laureaan on perustettu palveluyksikkö, joka tukee kampusten TKI-toimintaa ja kerää osaamista rahoituksista, rahoitushauista ja erityisesti painoalojen TKIverkostoista. TKI-toiminnan volyymia halutaan kasvattaa, mutta sen äkillisen nousun varaan ei Laurean taloutta voi tiukan kilpailun ja EU-puiteja rakennerahastokausien muutosten vuoksi lähitulevaisuudessa rakentaa. Taloussuunnittelussa on päädytty maltilliseen kasvuun siten, että TKI-toiminnan osuus kokonaisrahoituksesta vuonna 2018 on 9 %. TKI-toiminnan kasvu perustuu pitkäjänteiseen ja systemaattiseen kehittämistyöhön, jossa TKI-valmiuksia henkilöstön keskuudessa kehitetään. Vuonna 2012 Laureassa on toiminut 200 henkilöä tutkijana tai vastaavassa tehtävässä ja 96 henkilöä TKI-työssä jossakin muussa roolissa. Tutkijakoulutuksen saanutta opetushenkilöstöä Laureassa oli tällöin 59 henkeä ja erilaista TKI-henkilöstöä 28 henkilötyövuoden verran. TKI-toimintaa osaavan henkilöstön määrää tullaan kasvattamaan maltillisesti henkilöstön vaihtuessa rekrytoinnin, mutta myös oman ja kumppanien kanssa toteutettavan henkilöstökoulutuksen kautta. Laurea on järjestynyt säännöllisesti vuosittain henkilöstön TKI-koulutusta. TKI-toiminnan osaamista muun kuin tutkijakoulutuksen saaneen henkilöstönkin osalta pyritään jatkossakin vahvistamaan laurealaisen oppimisen ja TKI-toiminnan yhdistävän LbDtoimintamallin toteutumisen varmistamiseksi. Laurea on rakentanut TKI-toimintaansa ulkoisen rahoituksen kilpailtujen kansallisten ja EU-rahoituselementtien varaan rakennerahastojen jäädessä pienempään rooliin. Laurean suurin ulkoinen rahoittaja vuonna 2012 oli Tekes. Vuonna 2013 Laureassa on käynnissä viisi FP7- puiteohjelmahanketta ja kaksi CIP-hanketta, joiden kokonaisarvo on noin 1,5 M. Parhaillaan käydään neuvotteluja vielä kahden FP7-hankeen käynnistämiseksi ennen ohjelmakauden päättymistä tämän vuoden aikana. Laurea tulee tahtotilaansa nojautuen jatkamaan entistä linjaansa ja pitämään TKI-laadun kehittämisen keskeisimpänä kehittämispyrkimyksenä. Uusi lanseerattava aluepalvelumalli tulee vahvistamaan Laurean aluekehittäjän roolia, jolloin myös rakennerahastojen ohjelmat nousevat entistä vahvempaan asemaan. Laurea on kehittänyt TKI-toimintaansa systemaattisesti ulkoisten arviointien kautta. Vuonna 2010 Laureassa toteutettiin oma kansainvälinen Research Review, vuonna 2011 Laurea osallistui Korkeakoulujen arviointineuvoston kansainväliseen valtakunnalliseen TKI-toiminnan arviointiin (Evaluation of RDI activities of Finnish Universities of Applied Sciences) ja tänä vuonna toteutettiin FUAS-liittoumassa myös kansainvälinen Research Review. Tutkimusten tuloksena TKI-toiminnan tukitoimia on lisätty ja toiminnan strategista ohjausta vahvistettu toiminnan kohdentamiseksi eri-

16 tyisesti painoaloille. Laurean TKI-työstä vuonna 2012 oli 42 % soveltavaa tutkimusta ja 58 % kehittämistyötä. Laurean tavoite on pitää suhde nykyisen kaltaisena TK-toiminnan suhde koulutustoimintaan ja alueeseen Laurea-ammattikorkeakoulun pedagogisella toimintamallilla (LbD) oppimiseen integroitu TKI-työ on vakiintunut strateginen valinta (kts.kpl 2.2). Opiskelijoiden osallistuminen aitoon tutkimus- ja kehittämistoimintaan on vahvistunut Laurean TKI-toiminnan kasvun myötä. Lukuvuonna tehdyn sisäisen TKI-toimintaan kohdistuvan LbD-arvioinnin tuloksena oli, että 80 % Laurean opetushenkilöstöstä oli integroinut opetukseensa TKI-toimintaa. Vuonna 2012 Laurean opiskelijat suorittivat keskimäärin 11,94 op opintojaan TKI-työssä. Luku on kasvanut vuodesta 2009 yli 70 %. Laurea-ammattikorkeakoulun strategisena valintana on toimia aktiivisesti laajan metropolialueen kehittäjänä. Laurean TKI-toiminnalla tuetaan metropolisaatiokehitystä, vahvistetaan painoaloihin sitoutuvaa klusterikehitystä, synnytetään innovaatiotoimintaa ja vahvistetaan kansainvälistä osaamisen siirtoa. Valintaa laajan metropolialueen kehittäjänä tukee strategisen liittouman (FUAS), yhdessä HAMKin ja LAMKin kanssa toteutettu aluekehitystyö. Laurea-ammattikorkeakoulu on määrittänyt metropolialueen kaupungit ja kunnat strategisiksi kumppaneikseen, joiden kanssa kehittämis- ja muu yhteistyö (ml. osaamisen siirto ja työharjoittelu) perustuu kirjallisiin sopimuksiin. Laureassa toteutettavat rakenteellisen kehittämisen toimet vahvistavat TKI-toimintaa ja kohdistavat sen kehittämisen Laurean painoaloihin. Kolmeen kaupunkiin tiivistynyt kampusrakenne luo kilpailukykyiset osaamiskeskittymät painoalojen ja metropolialueen kansainväliseen kehittämiseen (mm. SHOK, INKA) ja samalla uusi aluepalvelumalli kasvattaa kampusten vaikutusaluetta laajalla metropolialueella. Uudella aluepalvelumallilla ja -keskuksilla toteutetaan aluekehitystehtävä kampusrakenteesta riippumattomasti ja vahvistetaan Laurea-ammattikorkeakoulun reagointiherkkyyttä toimintaympäristössä tapahtuviin monitahoisiin muutoksiin. Aluepalvelumallilla viedään Laurea-ammattikorkeakoulun ja FUAS:n koulutus- ja TKI-palvelut tehokkaasti yritysten ja muiden työnantajien käyttöön kunta- ja kampusrakenteista riippumatta. Laurean TKI-toiminnan kehittämistoimenpiteet kohdennetaan erityisesti painoalojen kansainvälistämiseen. Kiinnittymällä globaaleihin arvoverkostoihin ja liittymällä kansainväliseen TKI-yhteistyöhön ja TKI-yhteisöön halutaan kytkeä metropolialueen kehittäminen kansainväliseen kehitykseen. Kansainvälisen yhteistyön suuntaamisessa ja kehittämisessä on keskeisenä voimavarana vakiintunut kansainvälinen neuvottelukuntatoiminta (kts. kpl 2.3). Laurea-ammattikorkeakoulu on kiinnittynyt metropolialueen kehittämiseen alueen muiden korkeakoulujen ja yliopistojen, alueellisten kehitysyhtiöiden, yritysten ja viranomaisten kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja sovitulla työnjaolla. Laurea osallistuu proaktiivisesti metropolialueen toimintastrategioiden laadintaan ja kehittäjäorganisaatioiden toimintaan. FUAS-liittoumassa vahvistetaan liittoumakorkeakoulujen painoaloihin profiloitunutta osaamista. Kehitystyö kohdistuu yhteisen osaamispotentiaalin parempaan hyödyntämiseen, hanketoiminnan volyymin kasvattamiseen FUAS:n painoaloilla sekä opetuksen ja TKI-toiminnan integraation

17 kehittämiseen. Laurea-ammattikorkeakoulun vakiintuneella alueneuvottelukuntatyöllä on keskeinen rooli kohdennettaessa ja vahvistettaessa laajan metropolialueen aluekehitystyötä (Liite 5). Alueneuvottelukuntien tehtävänä on tiivistää Laurean yhteyttä innovaatiojärjestelmään ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Alueneuvottelukunnat osallistuvat myös Laurean laadunvarmistukseen aluekehitystehtävän osalta, osallistuvat strategioiden valmisteluun sekä tekevät alueen tarpeisiin perustuvia esityksiä koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoiminnasta Muu työelämäyhteistyö ja alueellinen toiminta 8 Laurea-ammattikorkeakoulun toiminta-alue kasvualueena antaa hyvät harjoittelumahdollisuudet. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan harjoitteluja varten on solmittu sopimuksia HUS:n Helsingin sairaalojen, Jorvin ja Peijaksen sekä HUS-sairaanhoitoalueiden sairaaloiden Hyvinkään, Kellokosken, Lohjan ja Porvoon kanssa sekä kuntien, erilaisten laitosten ja perusterveydenhuollon kanssa. Tiivistäessään kampusrakennetta ja lopettaessa nuorten tutkintotavoitteisen sairaanhoitajakoulutuksen Porvoossa ja Lohjalla Laurea pyrkii turvaamaan opiskelijoiden harjoittelumahdollisuudet alueen sairaaloissa kohdentaen erityisiä tukitoimia harjoittelujen järjestämiseen. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan, luonnontieteiden alan ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalan harjoittelupaikkojen hankinnasta vastaavat pääosin opiskelijat itse. Harjoittelupaikkoja on ollut tarjolla hyvin ja niiden saatavuutta on edistänyt opintojen aikainen yhteistyö alan yritysten ja organisaatioiden kanssa. Edellistä heikompi, mutta pääkaupunkiseudulla muuta maata parempi tilanne on englanninkielisten koulutusohjelmien ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden harjoitteluissa, joihin Laurea on kohdentanut erityisiä kehittämistoimia metropolialueen muiden korkeakoulujen ja yliopistojen sekä elinkeinoelämän kanssa (mm. HERA, Talent Match). Laurea-ammattikorkeakoulun painoalana on ollut edistää opiskelijayrittäjyyttä alueella. Tämä tavoite on toiminnan vahvistumisen myötä muuttunut ja kohdentuu tällä hetkellä yrittäjyyden edistämiseen laajasti. Toiminnan perustan luo sopimuspohjainen yhteistyö yrittäjäjärjestöjen kanssa. Laurean yrittäjyyden edistämistoimenpiteitä ovat erityiset yrittäjyyspainotteiset koulutusohjelmat (LBV, P2P, Yrityslabra), kampusten esihautomotoiminta, yrittäjyystapahtumat, yrittäjyysopintojaksot ja erilaiset yrittäjyysleirit, -tapahtumat ja kilpailut. Laureassa toimii myös yrityshautomo Spinno, jossa on KICK-OFF- esihautomo, LAUNCH-hautomo ja GROWkasvuhautomo. Alueellista toimintaa on myös koulutus- ja TKI-yhteistyö alueen 2. asteen oppilaitosten kanssa, ulkoisena palvelutoimintana toteutettava täydennysja aikuiskoulutus, sopimuspohjainen maahanmuuttajakoulutus sekä avoimen ammattikorkeakoulun opetus. 4. Ylläpitäjän taloutta koskevat tiedot 9 Laurea-ammattikorkeakoulu Oy harjoittaa ainoastaan ammattikorkeakoulutoimintaa ja sitä välittömästi tukevaa palvelu- ja sijoitustoimintaa. Uudistetun rahoitusjärjestelmän myötä suurimmat riskit muodostuvat rahoituksen perustana olevien tulosten

18 saavuttamisesta suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin. Lisäksi ammattikorkeakouluille myönnettävän yksikköhintarahoituksen kokonaismäärän vaihtelu aiheuttaa riskin talouden rakenteen kestävyyteen. Laurean tase, maksuvalmius ja omavaraisuusaste ovat vahvoja, mikä mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja sopeuttamisen muuttuneeseen rahoitustilanteeseen ilman äkkinäisiä, toiminnan tuloksellisuutta haittaavia toimenpiteitä. Laurea pyrkii vähentämään rahoitusriskejä myös systemaattisen toiminnanohjauksen välineillä, jotka on kuvattu Laurean laadunhallinnan dokumenteissa. Hanketoiminnasta ja ulkoisesta palvelutoiminnasta aiheutuvaan taloudelliseen ja toiminnallisiin riskeihin varaudutaan ylläpitämällä vahvaa tasetta ja edelleen säilyttämällä kulurakenne terveenä ja toiminnallisen dynaamisuuden mahdollistavana. Osaamisintensiivisenä alana osaamisen kehittämiseen ja henkilöstön vaihtuvuuteen liittyvät riskit ovat merkittäviä niin toiminnan tuloksellisuuden kuin taloudenkin kannalta. Henkilösidonnaisiin riskeihin varaudutaan osaamisen johtamisen menetelmin, turvallisen työnantajakuvan säilyttämisellä sekä johtamis- ja esimiestaitojen kehittämisellä. Tiloihin ja muuhun käyttöomaisuuteen sekä henkilöturvallisuuteen liittyviin riskeihin (joihin sisältyy myös olennainen toiminnan keskeytymiseen liittyvä riski) varaudutaan tarkoituksenmukaisella vakuuttamisella ja jatkuvalla ympäristön turvallisuutta edistävällä ja riskien toteutumista ennaltaehkäisevällä toiminnalla (Laurean turvapolitiikka). Kassavarojen sijoitustoimintaan liittyviin riskeihin varaudutaan tarkoituksen mukaisella hajautuksella ja toisaalta sijoittamalla pääasiallisesti nimellispääoman turvaaviin tuotteisiin. Edelleen sijoitusten maturiteetissa otetaan huomioon tiedossa olevat tulevaisuuden pääomatarpeet (Laurean sijoituspolitiikka). Sisäinen valvonta toteutuu Laureassa osana johtamista ja esimiestyötä. Vastuu- ja toimivaltasuhteet on kuvattu Laurea-ammattikorkeakoulun toimintasäännössä ( ) ja ammattikorkeakoulun säännöissä ( ). Lisäksi sisäiseen valvontaan liittyvää toimivaltaa on kuvattu Laurean laadunhallintajärjestelmässä. Edellä mainitut dokumentit liitteinä. Omistajatahoihin liittyvät sidonnaisuudet liittyvät tiloihin. Laurealla on toimintaa seuraavissa omistajatahoilta vuokratuissa tiloissa: Keravan Laurea, Keskikatu 3a, Kerava (vuokranantaja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) Hyvinkään Laurea, Uudenmaankatu 22, Hyvinkää (Hyvinkään kaupunki) Lohjan Laurea, Nummentie 6, Lohja (Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) Leppävaaran Laurea, Vanha Maantie 9, Espoo (Espoon kaupunki) Keravan kampuksen kirjasto Keravan kaupungin yhteydessä, vuokranantaja Keravan kaupunki Edellä mainittujen kiinteistöjen vuokrahinta on määräytynyt sopimuksen solmimis- tai muutoshetken pääomakustannuksista ilman sisäisiä tuottovaatimuksia sekä todellisistä ylläpitokuluista. Vuokrat eivät sisällä katetta. Tämän lisäksi Laurean osaksi omistaman Porvoon Campuksen tontti on vuokrattu Porvoon kaupungilta ja lisäksi kaupunki on sitoutunut korvaamaan kiinteistöstä aiheutuvia kustannuksia euroa vuodessa korkeintaan 10 vuoden ajan. Vantaan kaupunki tukee Tikkurilan kampuksen vuokrasopimusta sijaantulosopimuksella. 5. Haetun ammattikorkeakoulun taloudelliset edellytykset 10 Toiminnan johtamisessa on varauduttava perusrahoituksen esitettyä suurempaan vähenemiseen, koska Laurean on kehittämistoimenpiteistä huolimatta haastavaa säilyttää suhteellinen asema uuden järjestelmän mukaan jaettavasta perusrahoituksesta. Laurea on jo vuoden 2013 aikana panostanut hankehakemus ja toteutusprosesseihin mm. perustamalla painoalakohtaiset tutkimuspalvelupäällikön toimet. Toisaalta Laureassa toteutettava rakenteellinen kehittäminenkin edesauttaa hanketoiminnan kehittämistä ja mahdollistaa volyymin laajenemisen. Koveneva kilpailu hankerahoituksesta ja toisaalta yleinen taloudellinen tilanne aiheuttavat sen, ettei panostuksesta huolimatta suunnittelua voi perustaa esitettyä suurempaan volyymiin hankerahoituksessa. Liitteessä esitetty talouden kehityksen skenaario perustuu kuitenkin siihen, että Laurea saa kesäkuussa toimitetun ennusteraportin mukaisen yksikköhintarahoituksen ja että kulujen arvonlisäverokompensaatio pysyy nykyisellään. Laurea jatkaa harkitsevaa rekrytointipolitiikkaa, ja kaikki rekrytoinnit peilataan suhteessa vaikuttavuuteen ja rahoitusasemaan. Tiedossa olevan henkilöstömäärän vähenemisen ja henkilöstörakenteen muutokset on suunniteltu toteutettavan eläköitymisen kautta sekä tehtävänkuvien muutoksilla. Lisäksi integratiivisen toimintamallin käyttöä hanketoiminnassa laajennetaan, mikä parantaa edellytyksiä myös talouden rakenteen kehittämiselle.

19 Toimipisteverkon kehittämisen myötä vapautuu henkilöstö- ja muita resursseja uudelleen kohdennettavaksi muun muassa toiminta-alueen työvoiman saatavuuden varmistamiseen ja käyttöön otettavan aluepalvelumallin toimintaan. Toisaalta merkittävät toiminnalliset muutokset toimintarakenteessa aiheuttavat muutos- ja lisäkustannuksia ennen uuden toiminnan vakiintumista. Mahdollisella OKM:n strategiarahoituksella voitaisiin vauhdittaa päätettyjen rakenteellisten muutosten toimenpanoa ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Kustannusrakennetta muuttavat myös FUAS-liittouman piirissä järjestettävät yhteiset palvelut, jotka saattavat jonkin verran lisätä palveluostojen määrää. Palveluostojen määrää lisää edelleen myös hanketoiminnan mahdollinen kasvu. Liitteessä esitetty talouskenaario perustuu oletukseen, että Laurea lunastaa omistukseensa Tikkurilan kiinteistön vuonna Tämä osto tehdään, mikäli se on kiinteistön arvon ja rahoitusmahdollisuuksien kannalta edullinen. Laskelmissa ei ole otettu huomioonu mahdollista rakennukseen arvoon sisältyvän arvonlisäveron mahdollista palauttamista, koska kyseessä on vuonna 2005 rakennettu kiinteistö, joka on vuokrattu osto-option sisältävällä 30 vuoden vuokrasopimuksella. Osto rahoitettaisiin osin vieraalla pääomalla, mutta pääosin likvidillä sijoitusomaisuudella. Laurean omavaraisuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius voidaan pitää hyvinä myös jatkossa. On huomattava, että Laurealle jäävä sijoitusomaisuus tarjoaa mahdollisuuden hallittuun reagointiin myös tilanteissa, jossa ennustettu rahoitus heilahtelisi. Rahoituksen määrään liittyviä riskejä voidaan pitää suurina. Esitetyn skenaarion mukaan Laurea pystyy kuitenkin tekemään positiivista tulosta. Tämän ja Laurea-ammattikorkeakoulun vakavaraisuuden huomioon ottaen kyky vastata rahoituksen vaihteluihin on hyvä. 6. Ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut 11 Yhtiön alkuaikoina pääasiallisena tavoitteena on ollut vuokrata toimitilat toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisen pitkinä sopimuksina. Sittemmin kiinteistöjä on myös omistettu osaomistuksena (Porvoon Campus) ja kokonaan omistetun kiinteistöosakeyhtiön kautta (Otaniemen kampus). Omistajayhteisöjen kanssa on päätetty periaatteesta, että heiltä vuokrattavien kiinteistöjen vuokrat tulee perustaa ainoastaan todellisiin pääoma- ja hoitokustannuksiin ilman pääoman tuottovaatimusta tai muuta kateelementtiä. Tämä varmistaa sen, että ei tule epäilystä peitellystä osingonjaosta. Tilojen esteettömyyskartoitus on tehty, ja mm. liikuntaesteisten ja kuulovammaisten toimintamahdollisuuksia tiloissa on pyritty parantamaan. Kaikkiin Laurean toimipisteisiin on erinomaiset yhteydet julkista liikennettä käyttäen. Leppävaara Kiinteistö on vuokralla Espoon kaupungilta toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella. Kiinteistössä tehtiin perusparannus vuonna 2002, jolloin valmistui myös uusia lisätiloja. Kiinteistön LVI-tekniikkaa on uusittava lähitulevaisuudessa. Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Oy omistaa kokonaisuudessaan KOY Otaniemen Laurean osakekannan ja on rahoittanut vieraan pääoman ehtoisesti loppuosan kiinteistöyhtiön toiminnasta. Kiinteistöyhtiö on keskinäinen kiinteistöyhtiö eikä tuota voittoa. Laurea-ammattikorkeakoulu vuokraa osaa tiloista edelleen yrityksille. Kiinteistö on valmistunut vuonna 1994 ja siinä tehtiin merkittäviä muutostöitä vuosina Kiinteistön lasikatto on uusittava seuraavan 5 vuoden sisällä ja on noin 0,5 miljoonan euron investointi. Porvoo Laurea omistaa n. 22 % KOY Porvoon Campuksen osakekannasta ja vastaa osaltaan kiinteistöyhtiön lainoista. Lainaosuus peritään Laurealta vuokranmaksun yhteydessä. Kiinteistöyhtiöistä on keskinäinen kiinteistöyhtiö eikä tuota voittoa. Kiinteistö otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa eikä edellytä merkittäviä lisäinvestointeja. Pääosa Porvoon Campuksen tiloista on yhteiskäyttöisiä Laurean ja HAAGA-HELIAN kesken. Edelleen mm. luokkien ja aulatilojen atk- ja av-laitteistot ovat yhteiskäytössä ja -omistuksessa. Tila- ja kirjastopalvelut järjestetään yhdessä, ja ravintola palvelee kaikkia kampuksen käyttäjiä. Hyvinkää

20 Hyvinkään kiinteistön vuokrasopimus on voimassa vuoteen Sopimusta saatetaan tilan käytön osalta muuttaa, mikäli Hyvinkään kaupungin kampussuunnitelmat tai Hyrian tilasuunnitelmat sitä vaativat. Samassa kiinteistössä toimii myös Hyvinkään opisto, ja osa kiinteistöpalveluista järjestetään yhdessä. Kiinteistön kunto ja käytettävyys on hyvä. Kerava Keravan kiinteistön vuokrasopimus päättyy elokuussa vuonna 2015, mutta Laurealla on mahdollisuus jatkaa sopimusta samoilla ehdoilla tästäkin eteenpäin. Kiinteistö on valmistunut vuonna 1999 ja se ei vaadi merkittäviä investointeja lähitulevaisuudessa. Keravan kirjaston sopimus on tehty Keravan kaupungin kanssa 30 vuodeksi vuodesta 2003 alkaen. Vuokra on maksettu koko ajaksi etukäteen, mutta purkamisehdot on määritelty sopimuksessa. Vuokranantaja järjestää pääosan tilapalveluista ja ravintolapalvelut ovat yhteiset. Lohja Lohjan yksikkö toimii pääosin samoissa tiloissa Luksian (Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) kanssa. Luksia on myös kyseisen tilan vuokranantaja. Luksia järjestää myös ravintolapalvelut ja pääosan tilapalveluista kiinteistössä. Vuokrasopimus päättyy vuonna Rakennuksen talotekniikka vaatinee uusimista mm. sisäilma- ja lämpötilaongelmien vuoksi. Lisäksi Laurea on vuokrannut Lohjan yrittäjätalosta 228 neliötä vuoden 2013 alusta alkaen kolmen vuoden vuokrasopimuksella. Tikkurila Tikkurilan toimipiste on vuokrattu 30 vuoden vuokrasopimuksella Nordisk Renting Oy:ltä. Vuokrasopimus on korkosidonnainen, ja kiinteistön ylläpidosta vastaa Laurea. Vantaan kaupunki tukee Tikkurilan kampuksen vuokrasopimusta sijaantulosopimuksella. Vuokrasopimukseen sisältyy lunastusoptio, jonka mukaan Laurea voi lunastaa kiinteistön omakseen sopimuksessa mainittuun hintaan ja määritettynä ajanjaksona. Kiinteistö on otettu käyttöön vuonna 2005, eikä edellytä merkittäviä investointeja lähitulevaisuudessa. Laurealla ja samassa korttelissa sijaitsevalla Metropolian ammattikorkeakoulun kampuksella on sovittu mahdollisuudesta tilojen ristiinkäytöstä. Metropolian opiskelijoiden ruokailu on järjestetty Laurean tiloissa toimivassa opiskelija- ja henkilöstöravintolassa. Tukipalvelut, kuten tietohallinto, vahtimestaripalvelut, ravitsemis- ja siivouspalvelut tuotetaan joko itse tai hankitaan kilpailutettuina ostopalveluina niiltä osin, kun ne eivät sisälly vuokrasopimuksiin. Vuokrasopimukset Seuraavassa vuokrasopimukset, hinnat ja kattavuus luettelona: pinta-ala Vuokra /kk Pääoma Lämpö Vesi Sähkö Huolto Pienk. Siivous HUOM! Leppävaara ,30 x x x x Lohja ,29 x x x x x x x Lohja/Yrittäjätalo ,69 x Hyvinkää ,53 x x x x x x Tikkurila ,60 x Korkosidonnainen Porvoo ,86 x x x x x x Osaomistus Kerava ,98 x x x x x x x Kerava/Kirjasto ,08 x x x x x Pääoma maksettu kerralla Otaniemi 6800 KoyLaurean omassa omistuksessa Opiskelijapalveluiden järjestäminen 12 Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijapalvelut kehittyvät toimipisteverkon tiivistyessä ja nuorten koulutustoiminnan keskittyessä neljälle kampukselle. Rakenteellisen uudistamisen ansiosta voidaan kampuksilla tuottaa monipuolisempia opiskelijapalveluita sekä varmistaa niiden parempi saatavuus (mm.palveluajat). Keskeisenä periaatteena on, että kaikilla opiskelijoilla on saatavilla tasavertaiset palvelut riippumatta kampuksesta. Kaikki Laurean kampukset palvelevat kaikkia Laurean opiskelijoita kotikampuksesta riippumatta. Kampuskoon kasvaessa kurssitarjonta laajenee kampuksilla merkittävästi ja samalla sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja vapautuu entistä enemmän opiskelijapalveluiden järjestämiseen. Keskeinen kehittämissuunta on lisätä virtuaaliopintoja ja niihin liittyviä tukipalveluja osana FUAS-liittoumaa. Kehittämispanostusta kohdennetaan myös entistä vahvemmin sähköisiin opiskelijapalveluihin siten, että standardipalvelut (esim. rekisteriotteet, todistukset jne.) olisivat mahdollisimman vaivattomasti ajasta ja paikasta riippumatta opiskelijoiden saatavilla. Kampuksilla ammattikorkeakoulun yhteisiin tietojärjestelmiin perustuvissa, lähellä opiskelijaa tuotettavissa opiskelijapalveluissa, halutaan panostaa erityisesti henkilökohtaiseen ohjaukseen ja palveluun. Opiskelijapalvelut ja niihin liittyvä viestintä toteutetaan kohderyhmän tarpeen mukaan ensisijaisesti suomeksi ja

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu.

Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. ESITTELY 1(5) LAUREA -AMMATTIKORKEAKOULU OY Visio 2015 Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Ydintehtävä Laurean profiili maamme korkeakoulujärjestelmässä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

FUAS pähkinänkuoressa 5/2014

FUAS pähkinänkuoressa 5/2014 FUAS pähkinänkuoressa 5/2014 FUAS liittouman kehitysvaiheet Kumppanuussopimus 2008 Yhteinen strateginen tahtotila 2020: sopimus OKM:n kanssa (2010 2012) Toimenpideohjelma (2010 2012) FUAS liittouman perustamissopimus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo Metropolia Ammattikorkeakoulu Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo Yhteisö, uudistaja ja kumppani Metropolia on pääkaupunkiseudulla toimiva ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa kulttuurin, liiketalouden,

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää

AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää 2 Näistä asioista puhumme tänään Hankkeen lähtökohdat Hankkeen tavoitteet ja toimintavaiheet

Lisätiedot

Vantaan alueyksikkö, Laurea ammattikorkeakoulu

Vantaan alueyksikkö, Laurea ammattikorkeakoulu PUITESOPIMUS KEHITTÄMISYHTEISTYÖSTÄ 2010-2012 Sopijaosapuolet Loviisan kaupunki ja Vantaan alueyksikkö, Laurea ammattikorkeakoulu Sopimuksen tarkoitus Sopijaosapuolten strategiset tahtotilat ja tavoitteet

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN ylläpitäjän toimintamuoto osakeyhtiö, säätiö, kunta tai kuntayhtymä 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Laureassa voit opiskella joustavasti ja suunnitella oman opintoaikataulusi. Saat ohjausta, palautetta sekä laadukkaat, opintojasi tukevat palvelut.

Laureassa voit opiskella joustavasti ja suunnitella oman opintoaikataulusi. Saat ohjausta, palautetta sekä laadukkaat, opintojasi tukevat palvelut. Laureassa voit opiskella joustavasti ja suunnitella oman opintoaikataulusi. Saat ohjausta, palautetta sekä laadukkaat, opintojasi tukevat palvelut. Laureassa rakennat kanssamme tulevaisuutesi yhdessä työelämän

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen / aiesopimuksen hyväksyminen

Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen / aiesopimuksen hyväksyminen Kunnanhallitus 123 22.04.2013 Valtuusto 55 29.04.2013 Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen / aiesopimuksen hyväksyminen 89/00.04.02/2013 KHALL 123 22.4.2013 Syksyllä 2011 opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

FUAS pähkinänkuoressa

FUAS pähkinänkuoressa FUAS pähkinänkuoressa Tulevaisuusseminaari Långvik 30.-31.1.2014 Outi Kallioinen rehtorikollegion pj. FUAS-liittouman kehitysvaiheet Kumppanuussopimus 2008 Yhteinen strateginen tahtotila 2020: sopimus

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Oppiminen kannattaa aina S. Niinistö-Sivuranta Laurea 17.3.2014 www.laurea.fi Oppia voi milloin vain Mitä Laureassa on

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Päivän tarkoitus Aamupäivällä käynnistetään dialogi ammattikorkeakoulujen kesken toimilupakierroksen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Yliopistolaitos 1,7 Mrd./ v. Ammattikorkeakoulut 0,9 Mrd./ v Julkinen tutkimusrahoitus (SA+Tekes) 0,3 Mrd./v Suurena haasteena julkisen talouden

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 1 Sisällys Lahden ammatti korkeakoulun strategia 2020 4 Visio 5 Arvot 6 Toiminta-ajatus 8 Painoalat 10 Profiilit 12 Strategiset linjaukset 14 Strategian toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1 Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho

Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho Kooste Anne Kärki, Anne Ilvonen, Seliina Päällysaho Hankkeissa (N=17) on mukana 2 25 amkia/hanke Lähes jokaisessa hankkeessa on tavoitteena Yritys/organisaatioyhteistyön tehostaminen, osaamisen kehittäminen,

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO 1 KESKI-SUOMI JA PIRKANMAA TOIMINTA-ALUEINA Väkiluku n. 800 000 2 KESKEISET TUNNUSLUVUT JAMK TAMK Liikevaihto, M 58 75

Lisätiedot

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2020

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2020 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2020 Hyväksytty hallituksessa 22.4.2015 1 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia on yhteinen arvopohjainen sopimus, joka sisältää

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

YAMK-tutkinnon verkostomainen kehittämismalli FUAS GRADUATE SCHOOL. Katri Ojasalo Yliopettaja, Laurea

YAMK-tutkinnon verkostomainen kehittämismalli FUAS GRADUATE SCHOOL. Katri Ojasalo Yliopettaja, Laurea YAMK-tutkinnon verkostomainen kehittämismalli FUAS GRADUATE SCHOOL Katri Ojasalo Yliopettaja, Laurea 2 ESITYKSEN ETENEMINEN Mikä on FUAS-liittoutuma? FUAS:n YAMK-tunnuslukuja Mikä on FUAS Graduate School?

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT Tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen kehittämispäivä 16.2.2011 Erja Parviainen 10/2/11 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Esityksen sisältö: Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen.

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut valtioneuvostolta toimilupaa 1.1.2014 alkaen. VALTIONEUVOSTO PÄÄTÖS ammattikorkeakoulun toimiluvasta 12.12.2013 Dnro OKM/5/533/2013 Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy PL 4000 00079 Metropolia Hakemus Päätös Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy on hakenut

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin ammattikorkeakoulu Oy EVOLUUTIOTA JA REVOLUUTIOTA! Rakennamme uutta ammattikorkeakoulua Lappiin Kemi-Tornion AMK & Rovaniemen AMK Muutoksen taustaa Kataisen hallitusohjelman lähtökohdat Aloituspaikkaleikkaukset

Lisätiedot

SUUNTA ETEENPÄIN. Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS

SUUNTA ETEENPÄIN. Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan strategia 2014 2017 SUUNTA ETEENPÄIN Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS Monialaisena koulutuksen

Lisätiedot

BOTNIA-YHTEISTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015. luonnos

BOTNIA-YHTEISTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015. luonnos BOTNIA-YHTEISTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 luonnos Sisällysluettelo 1. BOTNIA-YHTEISTYÖN TAVOITTEET JA TOIMINTAMALLI 2 1.1 Koulutus ja oppiminen 3 1.2 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta4 1.3

Lisätiedot