2014 Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Kerava, Porvoo ja Lohja 2018 Espoo, Vantaa ja Hyvinkää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2014 Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Kerava, Porvoo ja Lohja 2018 Espoo, Vantaa ja Hyvinkää"

Transkriptio

1 HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi Laurea-ammattikorkeakoulu Oy 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Vantaa 1.3. Ylläpitäjän omistaja- tai taustatahot Osakeyhtiö Omistajat: Y-tunnus Espoon kaupunki ,40 % Vantaan kaupunki ,40 % Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ,42 % Hyvinkään kaupunki ,32 % Kirkkonummen kunta ,60 % Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä ,32 % Porvoon kaupunki ,78 % Kauniaisten kaupunki ,60 % Invalidiliitto ry ,16 % Liitteenä yhtiöjärjestys ja osakassopimus 1.4. Ammattikorkeakoulun nimi Laurea-ammattikorkeakoulu 1.5. Ammattikorkeakoulun opetus- suomi ja englanti ja tutkintokielet 1.6. Päätoimipiste ja paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Kerava, Porvoo ja Lohja 2018 Espoo, Vantaa ja Hyvinkää Ei ole 2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakoulun toimintaajatus ja visio Laurea-ammattikorkeakoulun toiminta-ajatus on olla kansainvälisesti verkostoitunut aluekehityspainotteinen metropolialueen kehittäjä, jonka integratiivisessa toimintatavassa opiskelijat ovat keskiössä uuden osaamisen ja palveluinnovaatioiden tuottamiseksi. Toiminta-ajatusta suuntaavana visiona Laurea-ammattikorkeakoulun tahtotila on olla metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä vuonna Laurea-ammattikorkeakoulun tahtotila perustuu metropolialueen ennakointi- ja profiilityöhön sekä henkilöstön, johtoryhmän ja osakeyhtiön hallituksen yhteiseen työskentelyyn kehittämisseminaareissa. Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulut sekä Laurea-ammattikorkeakoulu ovat perustaneet FUAS-liittouman (FUAS = Federation of Universities of Applied Sciences) palvellakseen paremmin Helsingin laajan metropolialueen opiskelijoita, elinkeinoelämää ja julkishallintoa sekä tarttuakseen vahvasti kansainvälistyvän toimintaympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kukin ammattikorkeakouluista vastaa itsenäisenä ammattikorkeakouluna oman alueensa koulutus-, TKI- ja aluekehitystehtävistä. Kuvaus FUASliittoumasta on esitetty liitteessä 1 (Liite 1). FUAS-liittouman tahtotilana vuodelle 2020 on kansainvälisesti arvostettu Helsingin laajan metropolialueen kansainvälistä kilpailuasemaa vahvis-

2 tava itsenäisten korkeakoulujen liittoutuma, joka tarjoaa toimialallaan kaikki metropolialueen elinkeinoelämän ja väestön tarvitsemat korkeakouluopetus-, tutkimus- sekä aluekehityspalvelut Ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat 4 Laurea-ammattikorkeakoulun profiili on työelämän kehittämistä edistävä oppimisen sekä tutkimus- ja kehitystyön yhdistävällä toimintamallilla (Learning by Developing) kansainvälisissä arvoverkostoissa toteutettu koulutus sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. Laurealainen kehittämispohjaisen oppimisen (Learning by Developing, LbD) toimintamalli on Laurean pedagogisen ajattelun ja innovaatiotoiminnan ydin. Se on autenttisuuteen, kumppanuuteen, kokemuksellisuuteen ja tutkimuksellisuuteen perustuva, uutta luova toimintamalli, jonka lähtökohtana on aidosti työelämään kuuluva, käytäntöä uudistava kehittämishanke. Tämän eteenpäin vieminen edellyttää opettajien, opiskelijoiden ja työelämäosaajien yhteistyötä. Toteuttaen LbD- toimintamallia vahvistetaan metropolialueen palveluliiketoimintaa), hoitotyön asiantuntijuutta ja kotona selviytymistä sekä turvallisuutta ja yhteiskuntavastuun toteutumista. Näillä kolmella painoalalla ammattikorkeakoulun erityisenä tehtävänä on kansainvälisen tason soveltavan osaamisen ja palveluinnovaatioiden tuottaminen sekä yrittäjyyden edistäminen metropolialueella. Metropolialueen kasvu luo kysyntää uudelle osaamisintensiiviselle palveluliiketoiminnalle, jossa erityiset uudistumistarpeet kohdistuvat sosiaali- ja terveysalan palvelujen uudistamiseen väestörakenteen muutoksessa. Turvallisuuden hallinta on globaali haaste ja samalla merkitykseltään kasvava palveluliiketoiminnan osaamisalue. Metropolialueen kansainvälisten yritysten määrän, globaalin osaamisen siirron ja maahanmuuton lisääntyessä Laurea-ammattikorkeakoululta edellytetään strategista yhteistyötä kansainvälisissä arvoverkostoissa. Näissä arvoverkostoissa syntyvä osaaminen kytkeytyy metropolialueen kehittämiseen erityisesti Laurean painoaloilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehdyssä sopimuksessa ( ) painoalaksi kirjattu opiskelijayrittäjyys on osoittautunut koko ammattikorkeakoulun toimintaa leikkaavaksi profiilitekijäksi painoalan sijaan. Tulevaisuudessa Laurea suuntaa kehittämistoimiaan opiskelijayrittäjyyden ohella laajemmin yrittäjyyden edistämiseen. Laurea-ammattikorkeakoulun painoalat ovat metropolialueen korkeakoulujen työnjakoon, vahvaan osaamiseen ja jo toteutettuun kansainväliseen TKI-toimintaan perustuvia ammattikorkeakoulutoiminnan keihäänkärkiä, joilla on myös metropolialueen strategioissa osoitettu kilpailukyky- ja aluekehitystehtävä. Laurea-ammattikorkeakoulu uudistaa painoalojen kehitystyön avulla innovaatiojärjestelmää, kaupallistaa innovaatioita ja luo uutta palveluliiketoimintaa ja yrittäjyyttä sekä kasvuyrityksiä. Laurea-ammattikorkeakoulu FUAS-liittouman itsenäisenä jäsenkorkeakouluna yhdessä Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulujen kanssa kehittää toimintaansa sekä toiminta- ja päätöksentekorakenteitaan yhtenäisenä ammattikorkeakoulukokonaisuutena toiminnan laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. FUAS-liittouman strategian mukaisesti jäsenkorkeakoulujen yhteisenä strategisena tavoitteena on yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaaminen. Jäsenkorkeakouluille on sovittu painoaloittain myös korkeakoulukohtaiset päävastuut, jotka tukevat niiden omaa profii-

3 lia ja painoaloja: teknologiaosaaminen ja yrittäjyys (HAMK), ympäristö ja energiatehokkuus (LAMK) ja yhteiskunnan turvallisuus ja eheys (Laurea) Ammattikorkeakoulun strategiset kumppanuudet 5 Laurea-ammattikorkeakoulun LbD-toimintamalli (Learning by Developing) nojaa kumppanuuksiin, joilla on keskeinen tehtävä metropolialueen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kansainvälisessä kehittämisessä. Laurea haluaa ylläpitää moniulotteista kumppanuusrakennetta, jossa opiskelijat ovat TKI-toiminnan keskiössä. Ammattikorkeakoulu jäsentää strategiset kumppanuudet neljään (4) kategoriaan: omistajayhteisöt ja muut metropolialueen kaupungit ja kunnat, korkeakoulut, innovaatiotoiminnan välittäjäorganisaatiot sekä yritykset ja julkiset organisaatiot. Laurea ei kuulu minkään omistajayhteisön konserniohjauksen piiriin, mutta Laurean strategiana on tuottaa lisäarvoa omistajayhteisöilleen edistämällä näiden strategisia päämääriä kumppanuuden periaatteella. Laureaammattikorkeakoulun kehittämisyhteistyö kaupunkien ja kuntien kanssa perustuu kirjallisiin yhteistyösopimuksiin (20 kpl). Kotimaisista korkeakouluista tärkeimmät strategiset kumppanit ovat Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulut. Strategista kumppanuutta vahvistaa kolmen ammattikorkeakoulun muodostama strateginen FUAS liittouma, jolla on erityinen tehtävä innovaatiojärjestelmässä Helsingin laajan metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi Kansallisissa ja kansainvälisissä arvoverkostoissa toteutettava koulutukseen integroitu tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta tarvitsee vahvoja painoalakohtaisia kumppaneita. Painoalakohtaisesti ja erityisesti metropolialueen kehittämisen näkökulmasta tarkasteltuna Laureaammattikorkeakoulun strategisiksi kumppaneiksi on määritetty myös metropolialueen muut yliopistot ja korkeakoulut (erityisesti Aalto-yliopisto, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto sekä Metropoliaammattikorkeakoulu). Erityisesti painoalakohtaisesti tarkasteltuna strategisia korkeakoulukumppaneita ulkomaisista yliopistoista ovat mm.: University of Cambridge, Iso-Britannia (1. Palveluliiketoiminta), Tohoku Fukushi University, Japani (2. Hoitotyön asiantuntijuus ja kotona selviytyminen) ja University of Arizona, Yhdysvallat, Borders-tutkimusyksikkö (3. Turvallisuus ja yhteiskuntavastuu). Yhä tärkeämpiä kahdenvälisten kansainvälisten yliopistokumppanuuksien lisäksi ovat kansainväliset yliopisto- ja kehittäjäverkostot, joissa Laurea-ammattikorkeakoulu on ottanut aktiivisen roolin: ENoll (European Network of LivingLabs), Service Design Network, COHERE (Consortium of Institutes of Higher Education in Health and Rehabiliation in Europe), Enphe (European Network of Physiotherapy in Higher Education) ja UArctic (The University of the Arctic). Innovaatiotoiminnan välittäjäorganisaatioiksi luokiteltavia Laureaammattikorkeakoulun strategisia kumppaneita ovat Vantaan Innovaatioinstituutti, Teknologiakeskus TechVilla Oy, Technopolis Oyj, Culminatum Oy, Otaniemi Marketing Ltd., Keksintösäätiö, Novago yrityskehitys Oy, VTT ja SHOKit (tieto- ja viestintätekniikan sekä metallituotteet- ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymät). Yksi merkittävimmistä strategisista kansallisista yhteistyöverkostoista on CIDe Cluster Finland. Se on Vantaan Innovaatioinstituutin ja Laurean yhteinen toiminto, jossa yhdistetään yritysten klusteritoiminta ja uudenlaisten hoitoa ja kuntoutusta edistäviä tuotteiden, menetelmien sekä prosessien kehittäminen yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden kanssa. Tällä hetkellä klusteriin kuuluu 23 hyvinvointialan

4 edelläkävijäyritystä, mm. Ettonet Oy, Remote Analysis Oy, Tunstall Nordic, Merivaara, Claeris Oy ja Evondos. Opiskelijoiden rooli TKI-toiminnan ytimessä vahvistaa heidän työnantajaverkostojaan yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin jo opintojen aikana, mistä on näyttönä Laurean ammattikorkeakouluista korkein työllistävyys vuodesta 2006 alkaen (lukuun ottamatta Sisäasianministeriön alaista Poliisiammattikorkeakoulua). Vuonna 2010 valmistuneista työllisten osuus työvoimasta oli seuraavana vuonna 98 %. Painoaloittain Laurea-ammattikorkeakoulun kannalta strategisia yrityksiä ja julkisia organisaatioita kuvataan kohdassa 3.2 Keskeiset työelämäkumppanuudet. Laurea-ammattikorkeakoulun painoalojen kehittämistä kansainvälisten strategisten kumppanuuksien avulla vahvistetaan jo vuosina vakiintuneen International Advisory Boardin (IAB) tukemana. IAB:n jäseninä on arvostettuja kansainvälisiä korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan asiantuntijoita (Liite 2). Laurea-ammattikorkeakoulun strategisten kansainvälisten kumppanuuksien näkökulmasta on yhä merkittävämpää myös yhteistyö FUASliittoumassa, joka on tehnyt strategisen liittoumatason yhteistyösopimuksen K.U.Leuvenin yliopiston (Belgia) sekä 12 ammattikorkeakoulun pohjalle rakentuvan KU Leuven Associationin kanssa Keskeiset muutokset Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttaa merkittäviä rakenteellisen kehittämisen toimia vuosina luopuen kampuksistaan kolmella paikkakunnalla. Laurean toiminnan vaikuttavuuden, muutosherkkyyden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi otetaan uusina toimintamalleina käyttöön kampus- ja aluepalvelumalli. Muutos toteutetaan neljän seuraavan muutostekijän kautta. Ensimmäisenä muutoksena Laurea-ammattikorkeakoulu tiivistää toimipisteverkkoaan ja vähentää tutkintotavoitteista koulutusta toteuttavien toimipisteiden määrän seitsemästä (7) neljään (4). Muutos koskee 1572 opiskelijaa vuoden 2012 opiskelijamäärillä laskettuna. Siten opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämispalautteen (10/2012) mukaisesti Laureaammattikorkeakoulu on arvioinut toimipisteverkostonsa ja luopuu kampuksistaan Keravalla, Lohjalla ja Porvoossa vuoteen 2018 mennessä. Toinen keskeinen muutos on kampusmallin kehittäminen kampusten (Hyvinkää, Espoo: Leppävaara ja Otaniemi ja Vantaa: Tikkurila) työnjaon ja toiminnan kehittämiseksi, vahvempien osaamiskeskittymien rakentamiseksi ja kansainvälisen TKI-toiminnan lisäämiseksi valituilla painoaloilla. Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen suunnittelu keskitetään ja toteutukset sijoitetaan kahdelle kampukselle (Leppävaara ja Tikkurila). Kolmas keskeinen muutos on työelämäherkkyyttä lisäävä aluepalvelumallin kehittäminen, jossa aluepalvelukeskusten avulla vastataan aluekehitystarpeisiin ja tuotetaan koko laajalla metropolialueella ketterää työssäkäyvien tutkintoon johtavaa tai osaamista täydentävää koulutusta, pkyritysten toimintaa tukevaa ja yrittäjyyttä edistävää TKI-toimintaa. Neljäs keskeinen muutos liittyy Laurea-ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämiseen osana strategista FUAS-liittoumaa yhdessä Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulujen kanssa. Liittoumassa parannetaan keskinäistä työnjakoa ja kehitetään yhteistä laatu- ja johtamisjärjestelmää liittouman ja sen jäsenkorkeakoulujen toiminnan tehostamiseksi.

5 FUAS-liittouman ammattikorkeakoulut ovat strategian ja liittoumasopimuksen mukaisesti itsenäisiä ammattikorkeakouluja, joiden omistajayhteisöt hakevat kukin toimilupaa omalle korkeakoululleen. Laureaammattikorkeakoulussa ei ole suunnitelmia omistusrakenteen muutoksille tai fuusioille Perustelut ammattikorkeakoulun toimintarakenteelle Laurea-ammattikorkeakoulu keskittää koulutustoimintansa kolmeen (3) kaupunkiin: Espooseen, Hyvinkäälle ja Vantaalle, jolloin ammattikorkeakoulun toimipisteverkko muodostuu neljästä kilpailukykyisestä (4) kampuksesta (Hyvinkään Laurea, Leppävaaran Laurea, Otaniemen Laurea ja Tikkurilan Laurea). Kaikki jäljellejäävät kampukset ovat liikenteellisesti erinomaisesti julkisella liikenteellä opiskelijoiden saavutettavissa sekä kehäteiden että rautatie- tai metroverkoston kautta. Uuden kampusmallin kautta ja lopettamalla kampukset Keravalla, Lohjalla ja Porvoossa Laureaammattikorkeakoulu vahvistaa jäljellejäävien toimipisteiden osaamisrakennetta, opintotarjontaa, kansainvälistymistä ja opiskelijapalveluja. Keskittämällä koulutustoiminta ja uudistamalla kampusten työnjakoa ja toimintaa kootaan osaamiskeskittymiä, joilla on vahvemmat edellytykset kansainväliseen TKI-toimintaan ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tuottamiseen. Työelämän kehittämistä edistävällä oppimisen sekä tutkimus- ja kehitystyön yhdistävällä LbD-toimintamallilla osaamiskeskittymien toteuttama tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta vahvistaa metropolialueen palveluliiketoimintaa (1), hoitotyön asiantuntijuutta ja kotona selviytymistä (2) sekä turvallisuutta ja yhteiskuntavastuun toteutumista (3). Kampusten erityisenä tehtävänä on kampusmallia toteuttamalla tuottaa Laurean painoaloilla kansainvälisen tason osaamista ja palveluinnovaatioita sekä edistää yrittäjyyttä metropolialueella. Neljän kampuksen rinnalle Laurea-ammattikorkeakoulu ottaa käyttöön aluepalvelumallin, jolla laajan metropolialueen TKI-palvelut, työssäkäyvien tutkintotavoitteinen ja täydennyskoulutus voidaan tuottaa paremmin ja tehokkaammin kuin laajemmalla kampusrakenteella. Aluepalvelumallilla vahvistetaan yhteistyötä työnantajien ja aluekehitystoimijoiden kanssa ja parannetaan koulutuksen työelämäherkkyyttä. Aluepalvelumalli täydentää kampusmallia, jolloin Laurean TKI-palveluja, työssäkäyvien tutkintotavoitteista ja täydennyskoulutusta voidaan tuottaa joustavammin tarvepohjaisesti koko laajalla metropolialueella riippumatta kampusten sijainnista. Työnjaon kehittäminen ja yhteinen laatu- ja johtamisjärjestelmä strategisessa FUAS-liittoumassa vahvistavat yhteisiä TKI- ja aluekehityspalveluja, jotka voidaan tuotteistaa aluepalvelukeskusten kautta. Aluepalvelukeskukset sijoittuvat alkuvaiheessa entisille kampuspaikkakunnille (Kerava, Lohja ja Porvoo), joissa Laurealla on jo vakiintunutta aluekehitystoimintaa. Rakenteellisten kehittämistoimien myötä organisaation kustannusrakenne muuttuu kestävämmäksi ja tuloksellisemmaksi ja voimavaroja vapautuu toiminnan kehittämiseen. Terve kustannusrakenne turvaa henkilöstöresurssien riittävyyden perustehtävissä ja laadukkaan opetuksen sekä palvelujen aikaansaamisen Laurean opiskelijoille ja toimintaympäristölle. Rakenteellisella kehittämisellä vapautettavia resursseja ohjataan Uudenmaan työvoimatarpeen täyttymisen varmistamiseen tulevaisuudessa.

6 3. Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset 3.1. Toimintaympäristöanalyysi 6 Suomen kasvun keskuksena metropolialue luo edellytykset aidosti kansainväliselle ammattikorkeakoulutoiminnalle. Metropolialueen ammattikorkeakorkeakoulujen ja yliopistojen painoalojen kautta syntyvä työnjako ja tiivistyvä yhteistyö tarjoavat mahdollisuuksia kansainvälisesti merkittävään koulutukseen ja TKI-toimintaan. Ehdoton vaatimus ammattikorkeakoululle on avautuminen toimintaympäristöön ja kansainvälisiin arvoverkostoihin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää yhä aktiivisempaa kehittämisyhteistyötä metropolialueen yritysten, yhteisöjen ja kuntien kanssa (INKA, Kasvusopimukset), jossa kumppanuusverkostojen kehittäminen on entistä keskeisemmässä asemassa. Maahanmuuton ja globalisoituneen liiketoiminnan seurauksena kansainvälistynyt metropolialue jo itsessään asettaa vaatimuksen kansainvälisen tason koulutuksen ja TKI-toiminnan kehittämiseksi valituilla painoaloilla. Tämä luo samalla haasteen laajenevan metropolialueen kansainvälistämistyöhön, jossa Laureaammattikorkeakoulu voi toteuttaa rooliaan strategisen liittoumansa (FUAS) avulla. Laurea-ammattikorkeakoulu kiinnittyy toimintaympäristöönsä ja on osa innovaatiojärjestelmää metropolialueella (pääkaupunkiseutu ja Uusimaa), jonka lisäksi Laurea kiinnittyy koko laajan metropolialueen kehittämiseen osana FUAS-liittoumaa. Metropolialueen aluekehitystyön kautta Laurea-ammattikorkeakoulu liittyy kansainväliseen innovaatiojärjestelmään ja tekee myös vahvaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä erityisesti painoaloillaan. Toimintaympäristön voimakas uusiutuminen työ- ja elinkeinorakenteiden muuttuessa yhä nopeammin asettaa ammattikorkeakoulutoiminnalle vaatimuksen reagointiherkkyyden lisäämiseksi. Samanaikainen kansainvälistyminen ja liiketoiminnan kasvu yhdistyvät jopa äkkinäisiin joukkoirtisanomisiin ja vaikeaan rakennetyöttömyyteen, jolloin Laurea-ammattikorkeakoululta vaaditaan joustavuutta ja nopeaa reagointia muuttuviin tarpeisiin. Laurean koulutusalavalinnat ja työnjako muiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa laajalla metropolialueella ovat selkeitä ja kysyntään sovitettuja. Laurea parantaa koulutuksensa reagointiherkkyyttä tiivistämällä kampusrakennetta ja kehittämällä uuden aluepalvelumallin, jossa erityisesti työssäkäyvän väestön koulutusta toteutetaan joustavasti kuntaja kampusrakenteista riippumatta. Aluepalvelumalli vie Laureaammattikorkeakoulun koulutus- ja TKI-palvelut tehokkaasti yritysten ja kuntien käyttöön ja tukee vahvemmin aluekehitystä. 3.2 Keskeiset työelämäkumppanuudet Laurean työelämäyhteydet kattavat toimintaympäristön strategisesti valitut kehittämiskohteet painoalojen mukaisesti. Työelämäsuhteet luodaan pysyvissä yhteistyörakenteissa perinteisen hanketoiminnan sijaan. Tällainen pysyvä rakenne muodostaa opiskelijakeskeisen TKI-toiminnan ja vaikuttavuuden ytimen. Toiminta sitoo opiskelijat alueen innovaatioverkostoon ja TKI-työn keskiöön edistäen opiskelijoiden hyvää työllistymistä ja mahdollistaen työnantajaverkostojen kehittymisen jo opiskeluaikana. Työelämäkytköksen perustan muodostaa kehittämispohjainen oppiminen (LbD) ja siihen liittyvät toimintamuodot: kehittämislaboratoriot, oppimisympäristöt ja verkostot, aikuis- ja täydennyskoulutus, alumnitoiminta, työelämän asiantuntijaopettajat, neuvottelukunnat, ohjelmaperustainen aluekehitys ja kansainvälinen työelämäkytkös, kansainväliset TKIhankkeet ja osaamisverkostot. Tämä työelämäkytkös luo rakenteen, joka systemaattisesti tuottaa osaamisen siirtoa ja uutta osaamista sekä Laureaan että innovaatiojärjestelmään.

7 Työelämäkumppanuuksia ja -verkostoa kehitetään alueellisesti kampuksittain ja sekä kansallisesti että kansainvälisesti painoaloittain. Kehitettävä aluepalvelumalli luo uudenlaisen ulottuvuuden kumppanuuksille ja niiden kehittämiselle. Työelämäkumppanuudet syntyvät tyypillisesti ulkoisen rahoituksen kehittämis- ja tutkimushankkeissa, yritysten ja organisaatioiden kehittämistoimeksiantojen kautta tai monimuotoisessa yhteistyössä, johon liittyvät opiskelijoiden työharjoittelujaksot, opinnäytetyöt, erilaiset kehittämistehtävät ja -projektit. Osa tutkintoon johtavasta koulutuksesta on organisoitu siten, että koko tutkinto suoritetaan yhteistyössä työelämäkumppanien (yritykset ja muut yhteisöt) kanssa toteutettavissa kehittämisprojekteissa. Esimerkkejä keskeisistä työelämäkumppanuuksista painoaloittain: 1. Palveluliiketoiminta: Kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä, kuten Accenture Oyj, Nokia Oyj, Kone Oyj, Kesko Oyj, Otaverkko Oy, Sokotel Oy, Tallink Silja, Lääkärikeskus Aava sekä yrittäjäjärjestöt, kauppakamarit ja yrityskehitysyhtiöt. 2. Hoitotyön asiantuntijuus ja kotona selviytyminen: Toiminta-alueen kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät, Vantaan Innovaatioinstituutti, HUS/Helsingin sairaalat, Jorvi ja Peijas sekä HUS/sairaanhoitoalueiden sairaalat Hyvinkään, Kellokosken, Lohjan, Porvoon sairaalat ja laaja perusterveydenhuolto, Sosiaalialan osaamiskeskukset sekä Mehiläinen sekä CIDe Cluster Finland -yritykset (kts.2.3). 3. Turvallisuus ja yhteiskuntavastuu: Kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä kuten Cassidian, Insta-konserni, ISS, Securitas, Ajeco, Portalify, Trevoc, Isdefe, Sagem, SELEX Galileo, Thales Communications sekä Euroopan unionin alainen rajaturvallisuusvirasto Frontex, turvallisuus-, poliisi- ja pelastusalan viranomaiset ja kriisityökeskukset sekä Rikosseuraamuslaitos, Rikosseuraamusalan koulutuskeskus ja Suomen vankilat. 3.3 Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen Laurea-ammattikorkeakoulun henkilöstörakenne on perusteltu ja tehokas. Visiopohjainen johtaminen, LbD-toimintamalli ja monialainen kampusrakenne yhdessä mahdollistavat sekä henkilöstövoimavarojen tehokkaan käytön että osaamisen yksilöllisen kehittämisen. Laurea sopeuttaa henkilöstömääräänsä kiristyvän talouden ehtoihin luonnollisen poistuman kautta tiukkaa rekrytointipolitiikkaa noudattaen. Kampusrakenteen tiivistäminen ja työn kehittäminen parantavat työn tuottavuutta ja tehokkuutta ja mahdollistavat siten hallitun henkilöstömäärän pienentämisen. Sopeuttamistarve ei ennakkolaskelmien mukaan ole enää suuri, sillä henkilöstön vähentämistä on tehty etupainotteisesti lukuvuodesta lähtien. Laureasta on poistunut tähän mennessä noin 20 henkilötyövuoden verran henkilöstöä. Sopeuttamista on tarkoitus jatkaa edelleen hallitusti vuoteen 2018 saakka laskennallisesti 17 henkilötyövuoden verran hyödyntäen ensisijaisesti henkilöstön nykyistä ikärakennetta. Laureasta on eläköitymässä vuoteen 2018 mennessä lähes 40 asiantuntijaa. Tämä yhdessä muun normaalin henkilöstövaihtuvuuden kanssa tuottaa supistamistarpeesta huolimatta myös riittävästi rekrytointivaraa osaamisen uudistamiseksi. Henkilöstömäärän sopeuttaminen edellyttää samaan aikaan toiminnan uudistamista. Laureassa on toteutettu vuosina neljä kehittämisohjelmaa: Laurean yksiköiden profiiliohjelma, Aidosti kansainvälinen Laurea, Laurean talousohjelma ja Korkeakouluyhteisöohjelma. Korkeakou-

8 3.4. Koulutus luyhteisöohjelmassa edistettiin työ- ja opiskeluhyvinvointia ja eettistä toimintaa työyhteisössä sekä kehitettiin turvallisempaa työ- ja opiskeluympäristöä. Yhdessä tuotettu Laurea-ammattikorkeakoulun eettinen toimintaohjeisto (Liite 3) konkretisoi yhteisön jäsenille arvojen mukaista toimintaa käytännössä ja tukee yksilöitä visiopohjaisen johtamisen mukaisesti tekemään työssään ratkaisuja, jotka mahdollistavat kestävän ammattikorkeakoulutoiminnan jatkuvuuden. Työnjako FUAS-liittoumassa uudistaa myös toimintaa luomalla keskitettyjä yhteisiä palvelurakenteita vapauttaen voimavaroja ja tuottaen toiminnan tehokkuutta. Uusi toimintarakenne vahvistaa henkilöstön osaamiskeskittymiä ja mahdollistaa paremmin henkilöstölle osaamisen yksilöllisen kehittämisen. Henkilöstön kehittämisen painopisteet kytkeytyvät erityisesti Laurea-ammattikorkeakoulun painoalojen kansainväliseen kehittämiseen hyödyntäen pedagogisella toimintamallilla (LbD) oppimiseen integroitua kansainvälistä TKI-toimintaa. Modulaarisuuteen ja verkko-opetukseen perustuva LbD-monimuotokoulutus edellyttää tavoitteellista osaamisen kehittämistä. Laurea-päivät sekä vuosittain järjestettävät tulevaisuus- ja kehittämisseminaarit ovat muutosjohtamisen foorumeja ja henkilöstön yhteisöllisiä kehittämistilaisuuksia, joissa koko henkilöstö osallistuu Laurean strategiaja kehittämistyöhön. Henkilöstölle tarjotaan sisäistä ja ulkoista koulutusta henkilöstösuunnitelman mukaisesti ja henkilöstöä kannustetaan kansainväliseen liikkuvuuteen. Suunnitelmallinen henkilöstön kehittäminen pohjautuu vuosittain käytäviin työn tavoitteisiin ja arviointiin sekä työhyvinvointiin kohdistuviin kehityskeskusteluihin. Henkilöstön hyvinvointia mitataan säännöllisesti toteutettavalla henkilöstötutkimuksella, joka tukee sekä Laureaammattikorkeakoulun sisäisten toimintatapojen että työyhteisön ratkaisukeskeistä kehittämistä (Great Place to Work). Henkilöstö toteuttaa ydinosaamisalueiden osaamiskartoituksen itsearviointina. Laurea-ammattikorkeakoulun henkilöstöjohtamisen perustan luovat Laurean visiopohjainen johtamismalli ja johtamisen jatkuva kehittäminen. Säännöllisen henkilöstötutkimuksen tulokset ja kehityskeskustelujen palaute toimivat pohjana johtajiston kehittämisohjelmien suunnittelussa ja esimiesten henkilökohtaisten johtamistaitojen kehittämisessä Koulutustarve 7 Laaja metropolialue luo kasvualueena tarpeen koulutukselle. Tätä tukee myös tieto, että Laureassa tutkinnon suorittaneista 82,2 % työllistyy Uudellemaalle. Uudenmaan koulutustarpeeseen liittyen on viime vuosien aikana tuotettu erilaisia tulevaisuusluotauksia ja -ennakointeja, jotka antavat tietoa sekä määrällisestä että laadullisesta osaamis- ja työvoimatarpeesta tulevien vuosien aikana. Alueen tavoitteet tuottavuuden, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämiseksi antavat vahvan signaalin, että Laureaammattikorkeakoulun valinta kouluttaa kehittämisosaajia innovatiiviselle, Suomen merkittävimmälle kasvualueelle on ollut oikea. Kaikkien valtakunnallisten ja maakunnallisten määrällisten koulutustarve-ennusteiden mukaan Laurean haettavat koulutusvastuut ovat hyvin perusteltuja, eikä koulutusmäärissä ole vähennystarvetta. Laurean koulutusaloista matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle on esitetty aiempina vuosina supistamistarpeita, jotka ovat kohdentuneet lähinnä matkailuun. Laurea lakkautti matkailun koulutuksen aloituspaikkaleikkauksien 2013 yhtey-

9 dessä. Muun alan koulutuksen työllistyvyys on ollut korkea ja kohdentui vuonna 2012 Uudellemaalle 84,4%. Muille Laurean koulutusaloille on kaikkien ennusteiden mukaan alueella vähintään nykyisen kaltaista tai kasvavaa tarvetta. Laurean koulutuksen vetovoimaisuus on kasvanut vahvasti viimevuosien myötä. Vuodesta 2009 vuoteen 2012 nuorten vetovoima on kasvanut 29 % ja aikuisten vastaavasti 108 %. Laurean koulutuksen vahvan osaamispohjan muodostavat Laurean painoalat. Kehittämispohjainen oppimismalli (LbD) sitoo oppimisen TKItoimintaan, joka integroidusti toteutettuna kohdentaa oppimisen valittuihin painoaloihin. Laurean painoaloista palveluliiketoimintaan luonnollisesti kytkeytyviä koulutusvastuita ovat tradenomi-, restonomi- sekä estenomikoulutus. Hoitotyön asiantuntijuus ja kotona selviytymisen painoalaan kytkeytyvät keskeisesti sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- sekä fysioterapeuttikoulutukset. Turvallisuus- ja yhteiskuntavastuu -painoalaan kytkeytyviä koulutusvastuita ovat turvallisuusalan tradenomikoulutus, rikosseuraamusalan sekä sosiaalialan sosionomikoulutus ja oikeudelliseen osaamiseen suuntaava tradenomikoulutus. Kullakin koulutusvastuulla on selkeä rooli painoalojen toteuttamisessa ja kehittämisessä. Koska Laurean koulutustoiminta toteutuu osana monialaisia kampuksia, tapahtuu osaamisen kehittäminen osana Laurean profiiliohjelmaa kuitenkin paljon edellä kuvattua monimuotoisemmin eri painoalojen ja koulutusvastuiden rajapinnoilla. Jotkut koulutusvastuut, kuten esimerkiksi sosiaalialan sosionomikoulutus, sitoutuvat luonnostaan kahteen tai peräti kaikkiin painoaloihin. Tämä luo erilaisia osaamisperustoja kampusten välille sovitun työnjaon sisällä ja luo opiskelijalle mahdollisuuden erikoistua ja kohdentaa opintojaan yksilöllisesti omien ammatillisten tavoitteidensa suunnassa. Osaamisen kehittämistä tukee FUAS-liittouman opiskelijalle avoin koulutustarjonta ja yhteinen kehittämistyö FUAS-liittouman painoaloilla. Laurean suunnittelemat rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet vuoteen 2018 mennessä entisestään vahvistavat jo nyt Laurean suurimpia monialaisia kampuksia, kokoavat Laurean osaamista yhteen ja luovat vahvan perustan laadukkaan ja riittävän opintotarjonnan pohjaksi. Kampukset vastaavat Laurean koko koulutustarjonnasta ja niissä tapahtuu kaikki säännöllinen koulutustoiminta. Koulutuksesta vastaavat kampukset voivat toteuttaa työelämässä olevien henkilöiden tutkintotavoitteista- ja täydennyskoulutusta joustavasti myös muualle Laurean toiminta-alueille perustettavissa aluepalvelukeskuksissa alueen työvoima- tai kehittämistarpeeseen perustuen tai esimerkiksi alueen rakenteellisen kehittämisen toimien sitä vaatiessa. Laurean toteuttama profiilin mukainen tavoitteellinen pedagoginen kehittämistyö kohdistuu käytössä olevan kehittämispohjaisen oppimismallin (Learning by Developing, LbD) kehittämiseen. Kehittämistyö pohjautuu useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin arviointeihin ja Laurean laatujärjestelmän tuottamaan tietoon. Tehty kehittämistyö on tuottanut koulutuskokeiluja ja pedagogisia innovaatiota, jotka kohdentuvat tapaan tuottaa uutta osaamista ja ohjata opiskelijan oppimista. Viimeisten vuosien ajan mallin kehityksen painopiste on ollut soveltaa toimintatapaa vahvasti ulkoisesti rahoitettuihin TKI-hankkeisiin ja niiden rahoitushakuihin, tuottaa kokonaan projektipohjaisia tutkintoja, yrittäjyyttä edistäviä ohjelmia ja erilaisia monimuotosovelluksia, joissa simulaatioita, verkko-oppimista ja aidoissa

10 kehittämisympäristöissä tapahtuvaa oppimista yhdistetään toimiviksi kokonaisuuksiksi. Uudistus on vahvasti sitoutunut oppimisympäristöjen kehittämiseen. LbD-mallin kehittymisen ja opettajien osaamisen vahvistumisen myötä koulutusprosessin tulokset ovat viime vuosien ajan selkeästi parantuneet ja ylittäneet kaikki aiemmat. Laureasta valmistuneiden tutkintojen (nuorten ja aikuisten tutkintotavoitteinen koulutus) määrä on kasvanut vuodesta 2009 vuoteen % ja koulutuksesta eroaminen laskenut vastaavana aikana 22 %. TKI-toiminnassa suoritettujen opintopisteiden määrä on ollut kasvava ja vuonna 2012 keskimäärin 11,94 op. Ammattikorkeakoulujen parhaimmistoa olevat työllistymisluvut kertovat olemassa olevasta koulutustarpeesta, koulutuksen laadusta ja alueen työmarkkinoilla olevasta kehittämisosaamisen kysynnästä. Osana AMK-uudistusta Laurea käynnisti keväällä 2012 koulutusvastuuuudistuksen, jossa painopiste on ollut kehittää koulutusrakennetta entistä joustavammaksi, mahdollistaa opiskelijan yksilölliset opiskelupolut ja parantaa koulutuksen tuloksellisuutta. Kehittämistoiminta on kohdennettu erityisesti erilaisten opiskeluvaihtoehtojen tarjoamiseen ja opiskelijan ohjauksen uudistamiseen. Uudistuksilla parannetaan kampusten yhteistoimintaa ja opiskelijan valintamahdollisuuksia sekä levitetään eri kampuksilla kehitettyjä hyviä käytänteitä koko Laurean käyttöön. Samalla parannetaan opintoprosessien yhteensopivuutta osana FUAS-liittoumaa. Uusi joustava modulaarinen koulutusrakenne otetaan käyttöön syksyllä Nuorten- ja aikuiskoulutuksen raja-aitaa on jo madallettu ja se tullaan purkamaan vuoden 2015 aikana kokonaan. FUAS-liittoumassa vahvimpana koulutuksen kehityssuuntana on ollut yhteisen opetustarjonnan aikaansaaminen ja erityisesti virtuaalikampuksen kehittäminen. Laurean koulutuksen kehittämistyö kohdentuu koulutusprosessin ohella koulutuksen perustana olevaan osaamiseen valittujen painoalojen suunnassa. Osaamisen kehittäminen rakentuu laurealaiseen TKI-toiminnan kokonaisuuteen, Laurean asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kansainvälisissä ja kotimaisissa asiantuntijaverkostoissa toteutetun LbD-mallin mukaan toteutetun työn kautta. Tästä toiminnasta käytännön esimerkkinä on metropolialueen kehittämistyö, jossa Laurean rooli on kehittää avointa ja käyttäjälähtöistä innovaatio-osaamista LivingLab ja Service Design -osaamisen pohjalta, osana Helsinki-Uusimaa alueen edelläkävijyyden rakentamisesta EU:ssa (Smart Cities, Smart Region). Sitomalla opiskelijat osaksi tätä kehittämisprosessia oppijat ja Laurean asiantuntijat ovat mukana viemässä maailmanluokan osaamista eteenpäin ja samalla kehittämässä laurealaista tietovarantoa. Syntynyt osaaminen siirtyy opiskelijoiden osaamisen kautta laajasti työelämään ja jää Laurean käyttöön opetus- ja TKI-henkilöstön osaamisen kehittymisen kautta. Laurea on kehittänyt koulutusvastuun mukaisia hakukohteitaan entistä laaja-alaisemmiksi ja vuodesta 2013 vuoteen 2014 nuorten ja aikuisten perustutkinnon hakukohteiden määrä väheni jo 51:stä 36:een. Samalla tutkintotavoitteisen koulutuksen ryhmäkooksi määritettiin vähintään 40 aloituspaikkaa. Koulutuksen keskittyessä ja aikuiskoulutuksen ja nuortenkoulutuksen raja-aidan poistuessa hakukohteiden määrä tulee edelleen laskemaan Koulutusvastuu Laurea hakee koulutusvastuuta seuraaviin tutkintoihin ja tutkintonimik-

11 keisiin (mukana myös suunnitellut tutkinto- ja opetuskielet): Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK), Bachelor of Business Administration - tarkennus liiketalous, tietojenkäsittely, turvallisuusala - suomen ja englannin kielellä Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto fysioterapeutti (AMK), Bachelor of Health Care - suomen kielellä sairaanhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care - suomen ja englannin kielellä sosionomi (AMK), Bachelor of Social Services - suomen ja englannin kielellä - lisäksi valtakunnallinen erityisvastuu rikosseuraamusala, suomen kielellä terveydenhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care - suomen kielellä Kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto estenomi (AMK), Bachelor of Beauty and Cosmetics - suomen kielellä Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto restonomi (AMK), Bachelor of Hospitality Management - suomen ja englannin kielellä Laurea-ammattikorkeakouluun haettavat koulutusvastuut muodostavat ehyen kokonaisuuden, jota toteutetaan neljällä koulutusalalla: yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, luonnontieteiden alalla, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Laurea on toteuttanut vuodesta 2004 alkaen merkittäviä rakenteellisen kehittämisen toimia Metropolian ja Hämeen ammattikorkeakoulujen kanssa. Kehitys on jatkunut FUAS:n piirissä tämän ja viime vuoden aikana ja Laureaan on keskitetty kaikki liittouman matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus sekä terveydenhoitajakoulutus Lahden ammattikorkeakoulun luopuessa näistä. Kehitys on tukenut samalla Laurean painoalojen vahvistumista. Restonomikoulutus vahvistaa palveluliiketoimintaosaamista ja vastaavasti terveydenhoitajakoulutus tuottaa ennalta ehkäisevän hoitotyön osaamista hoitotyön asiantuntijuus ja kotona selviytyminen - painolalle. Rakenteellisen kehittämisen toimet on esitetty liitteessä 4 (Liite 4). Tehtyjen rakenteellisen kehittämisen toimien ansiosta Laurean koulutus on vahvasti keskittynyt muutamiin tutkintoihin, joissa Laurean rooli valtakunnallisesti on sekä määrällisesti että laadullisesti merkittävä. Laureasta on valmistunut vuosittain maan eniten sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia ja maan toiseksi eniten tradenomeja, sosionomeja ja restonomeja. Laurea on tarkastellut koulutustehtävänsä FUAS:n piirissä, erillisessä neuvottelussa Metropolian ja HAAGA-HELIAN kanssa sekä ollut mukana Arenen tarkasteluissa. Tarkastelut eivät ole tuoneet esiin Laureaan kohdistuvia uusia muutostarpeita. Laurean koulutus on pääosin laaja-alaista tuottaen työvoimaa isoille työvoimamarkkinoille Uudellemaalle (kts. työllistyvyysmäärät alueelle paikkakuntatauluissa). Liiketalouden ja tietojenkäsittelyn tradenomien työkenttä kattaa useita toimialoja. Sairaanhoitajien ja sosionomien tarve

12 ylittää tarjonnan. Ennalta ehkäisevän terveydenhoitotyön tarve kasvaa tuottaen laajenevia työskentelymahdollisuuksia terveydenhoitajille ja fysioterapeuteille. Restonomikoulutuksen vahva painotus on majoitus- ja ravitsemissektorilla sekä tapahtumapalveluissa, joiden osaajista on metropolialueella kysyntää. Laurean opiskelijamäärät näillä koulutusaloilla ovat suuria valtakunnallisestikin katsottuna ja näin ollen ne tarjoavat opiskelijalle monia erilaisia mahdollisuuksia profiloida omaa osaamistaan joko kampuksen, oman ammattikorkeakoulun tai FUAS:n piirissä. Tästä poikkeuksena on kolme toimialaa, joiden erikoistunut työvoimatarve on todettu, mutta valtakunnallisesti melko pieni. Näillä aloilla työllistyvyysalue on Uuttamaata suurempi, mutta painottuu kuitenkin alueelle. Näillä toimialoilla Laurea on tunnustettu kouluttaja ja osaamisen kehittäjä. Toimialojen erityisosaaminen myös kohdentaa ja syventää Laurean painoalojen osaamisperustaa. Ensimmäinen pienistä toimialoista on turvallisuusala, jonka tradenomikoulutusta Laurea on toteuttanut vuodesta 1998 alkaen ainoana ammattikorkeakouluna Suomessa. Nykyisessä laajuudessaan koulutus näyttää tyydyttävän hyvin toimialan kysynnän ja työllistyvyys on yhä ollut hyvä, vaikkakin alkuvuosiin verrattuna laskeva. Turvallisuusalan koulutus tukeutuu Laurean turvallisuus- ja yhteiskuntavastuu -painoalan osaamiseen, vahvaan kansalliseen ja kansainväliseen verkostoon ja sillä on ollut merkittävä rooli alan kansallisessa ja kansainvälisessä TKI-toiminnassa. Toisena toimialana on edelleen turvallisuus ja yhteiskuntavastuu - painoalaan tukeutuva rikosseuraamusala, jonka sosionomikoulutukseen Laurea hakee erityistä valtakunnallista koulutusvastuuta. Laurea on toteuttanut rikosseuraamusalan sosionomikoulutusta vuodesta 2001 alkaen yhteistyössä Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen (RSKK) kanssa (vrt. laki rikosseuraamusalan koulutuksesta 1316/2006, 28 ja 29 ). Sosionomikoulutuksella on ollut merkittävä osuus alan koulutusväylien luomisessa ja yhteistyösopimuksella on mahdollistettu opiskelijoiden jatkoopinnot Itä-Suomen yliopistossa. RSKK:n ja Laurean läheinen sijainti Vantaalla mahdollistaa käytännön koulutusyhteistyön, jonka avulla rikosseuraamusalan osaamispääomaa ja koulutustasoa on voitu nostaa. Kolmas vastaava ala on palveluliiketoimintaosaamisen painoalaan kuuluva kauneudenhoitoala, jonka koulutus siirtyi 2008 Laureaan Metropoliasta (silloisesta Stadiasta). Koulutuksen sijainti tukee alan kehittymistä kansainvälisen ja kansallisen kosmetiikkateollisuuden läheisyydessä pääkaupunkiseudulla. Koulutuksen painopiste on alan yritysten tarpeesta lähtevä kosmeettisten aineiden raaka-ainetietous ja kosmetiikkatuotteiden tuotanto sekä markkinointi. Koulutustoiminnan tehokkuuden ja alan työvoimakysynnän näkökulmasta Laurea on myös tässä koulutuksessa toteuttamassa 40 aloittajan opiskelijaryhmän, jossa joustavasti yhdistetään alalle pyrkivien nuorten ja varsinaisten aikuiskoulutusryhmien poistuessa myös työelämässä jo toimivien koulutustarpeet. Laurealla on valmius lisätä koulutusta tarpeen vaatiessa kaikilla koulutusaloilla. Koulutuksen kysyntä, valmistuneiden työllistyminen yleensä ja erityisesti Uudellemaalle sekä alueen koulutustarve-ennusteet eivät anna aihetta esittää supistuksia Laurean koulutusvastuisiin. Vastauksena Uudenmaan sairaanhoitajapulaan Laurea esittää koulutusvastuun laajennusta sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla Hyvinkäällä tapahtuvana sairaanhoitajakoulutuksena (40 ap) ja Vantaalla toteutettavana erityisesti maahanmuuttajille kohdistettuna englanninkielisenä sairaanhoitajakou-

13 lutuksena (40 ap). Uusia esityksiä ei ole kirjattu Laurean taulukoihin. Laurean suunnittelema koulutuksen laajuus vastaa muilta osin vuoden 2013 laajuutta. Metropolialueen tavoitteena on kasvattaa ulkomaalaisten koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa työvoimatarpeen täyttämiseksi ja kilpailukyvyn varmistamiseksi. Alueella maahanmuuttajaperustaisen väestön suhteellinen määrä on noin kaksi kertaa suurempi kuin keskimäärin maassamme. Maahanmuutto on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosien ajan ja sen ennustetaan jatkavan vahvaa kasvua tulevienkin vuosien aikana. Alueen tarpeesta lähtien sekä Laurean kansainvälisen painotuksen vuoksi Laurea on laajentanut viime vuosien aikana englanninkielistä koulutustaan siten, että englanninkielinen koulutusväylä on kehitetty kaikille Laurean painoalakohtaisille osaamisalueille ja koulutusaloille. Vuonna 2012 Laureassa opiskeli 623 ulkomaalaista opiskelijaa. Laurean kaikki jäljelle jäävät kampukset ovat monialaisia, niiden toiminta rakentuu Laurean painoalojen kautta ja ne täydentävät osaamiseltaan toinen toisiaan. Kaikki kampukset ovat riittävän suuria laajan osaamisperustan luomiseksi (Leppävaara 2650 opiskelijaa, Otaniemi 1490 opiskelijaa, Tikkurila 2330 opiskelijaa ja Hyvinkää 1120 opiskelijaa). Kampusten sijainti mahdollistaa haettavan koulutusvastuun toteuttamisen harjoittelu- ja työskentelymahdollisuuksiensa puolesta sekä sitoo opiskelijat ja henkilöstön mukaan maan innovatiivisimpiin alueellisiin kehittämisrakenteisiin. Espoo ja Vantaa sijaitsevat aivan kasvun ytimessä ja Hyvinkää täydentää tätä palvellen laajaa Uuttamaata. Kaikki kampukset ovat helposti saavutettavissa. Kampusten monialaisuus on tietoinen valinta, jolla tuotetaan osaamista Laurean painoaloille koulutusalojen rajapinnoilla ja mahdollistetaan henkilöstöresurssien ja osaamispotentiaalin mahdollisimman tehokas käyttö. Kampusten monialaisuudesta johtuen mm. henkilöstöresurssien jakoa ei ole taulukoissa tehty eri aloille, vaan ne on merkitty kokonaisuuksina kohdentamattomat sarakkeille. Aloituspaikkasuunnitelman laadinnassa on käytetty perustana sopimuksen Laurean tutkintotavoitteita 1300 tutkintoa /vuosi ja tutkinnoille asetettuja läpäisytavoitteita (Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025 Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016 OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:16). Tarkastelussa on myös otettu huomioon edellisellä sopimuskaudella Laureassa toteutunut läpäisy ja pidetty perusperiaatteena, että aloitusryhmän koko on minimissään Muu koulutustehtävä Laurea hakee koulutustehtäväänsä sisällytettäväksi seuraavia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja tutkintonimikkeitä (mukana myös suunnitellut tutkinto- ja opetuskielet): Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (ylempi AMK) - Master of Business Administration - suomen ja englannin kielellä Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto fysioterapeutti (ylempi AMK) - Master of Health Care - suomen ja englannin kielellä sairaanhoitaja (ylempi AMK) - Master of Health Care - suomen ja englannin kielellä terveydenhoitajahoitaja (ylempi AMK) - Master of Health Care - suomen ja englannin kielellä

14 sosionomi (ylempi AMK) - Master of Social Services - suomen ja englannin kielellä Kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto estenomi (ylempi AMK) - Master of Beauty and Cosmetics - suomen kielellä Matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto restonomi (ylempi AMK) - Master of Hospitality Management - suomen kielellä Koska Laurean koulutusrakenne on hyvin keskittynyt ja toteutettavat koulutusvastuut volyymiltaan suuria, halutaan niille kaikille tarjota jatko-opintoväylä Laureassa. Jatko-opintoväylä mahdollistaa opiskelijoiden osaamisen syventämisen jo perustutkinnon aikana valitulla painoalalla ja samalla tutkintotason nostamisen. Laurean mahdollisuus vastata innovatiivisen kasvualueen kehittämistarpeisiin ja OKM:n kanssa tehty sopimus tutkintojen määrästä on peruste haettavalle laajuudelle. Koulutusvastuu-uudistuksessa kehitettyä modulaarista koulutusrakennetta tullaan soveltamaan myös ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin, jolloin eri ylempien tutkintojen opiskelijat voivat entistä paremmin hyödyntää toistensa tutkinto-ohjelmien opintotarjontaa ja osaamista. Tutkinnon rakenne on yhtenäistetty koko Laureassa ja osa (30 op) tutkinnosta on laajentavaa vapaasti valittavaa osaamista, jolla opiskelija täydentää ydinosaamistaan (60 op). Rakenne mahdollistaa myös FUAS:n koko opetustarjonnan entistä paremman hyödyntämisen FUAS Graduate Schoolin puitteissa. Yhteinen laajentava osaaminen luo perustan parhaimman osaamisen hyödyntämiseksi opetuksessa ja samalla koulutuksen tehokkuuden riittävän ryhmäkoon kautta. Muutoksena nykyiseen ylempien tutkintojen koulutuksen suunnittelu keskitetään ja koordinoidaan yhtenä kokonaisuutena koko Laureassa. Opintojen sisällöllinen osaaminen tuotetaan neljällä kampuksella, mutta ohjelmien toteutukset tullaan keskittämään Leppävaaran ja Tikkurilan kampuksille opintojen valintamahdollisuuksien ja riittävien opiskelijapalvelujen varmistamiseksi. Ylempien koulutukset on paikkakuntatauluissa merkitty niiden vastuukampuksille eikä fyysisille toteutuskampuksille. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot kytkeytyvät Laurean osaamisen tuottamiseen painoalakohtaisen TKI-työn ja LbD-mallin kautta. Erityinen kehittämiskohde tulevina vuosina on tutkintojen kansainvälistäminen etenkin kansainvälisen TKI-toiminnan kautta ja hyödyntäen FUAS:n kansainvälisiä osaamisresursseja. Opettajakoulutusta ei haeta Muu koulutus Laurea toteuttaa säännöllistä koulutustoimintaa Espoossa, Vantaalla ja Hyvinkäällä. Säännöllisen koulutustoiminnan ohessa voidaan aluepalvelumallin kautta Laureassa toteuttaa tarvittaessa työssä käyvien tutkintotavoitteista koulutusta ja alueen tarpeista syntyvää täydennyskoulutusta tulevissa aluepalvelukeskuksissa ja tarvittaessa muuallakin toiminta-alueella. Volyymiltaan kasvavan täydennyskoulutuksen kehittäminen liitetään osaksi aluepalvelumallin kehittämistä. Yhteistyö työnantajien ja työvoimaviranomaisten kanssa tuottaa Laurealle erilaisia tilaustyyppisiä koulutustehtäviä mm. maahanmuuttajaryhmille. Laurea on kehittänyt avoimen ammattikorkeakoulun väylää sekä täydennyskoulutuksena yritysten ja organisaatioiden tarpeisiin että väylänä tutkintotavoitteiseen koulutukseen.myös oppisopi-

15 3.5. Tutkimus- ja kehitystyö sekä muu toiminta mustyyppisellä aikuiskoulutuksella täydennetään Laurean tarjontaa ttyöelämän kouluttajana. Laurea on mukana kehittämässä ja toteuttamassa koulutusvientiä ja tilauskoulutusta osana FUAS-liittoumaa TK-toiminnan laajuus Laurea-ammattikorkeakoulun kokonaisrahoituksesta ulkoisen TKIrahoituksen osuus vuonna 2012 oli 7,6 %. Euromääräisesti tämä tarkoitti 4,4 M :a TKI-toiminnan kokonaismenojen ollessa 11,7 M. Ulkoisen TKIrahoituksen kasvattamiseksi ja rahoituslähteiden kehittymistä tukemaan Laurea on organisoinut TKI-toimintansa asteittain uudelleen vastaamaan ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteita. Laureaan on perustettu palveluyksikkö, joka tukee kampusten TKI-toimintaa ja kerää osaamista rahoituksista, rahoitushauista ja erityisesti painoalojen TKIverkostoista. TKI-toiminnan volyymia halutaan kasvattaa, mutta sen äkillisen nousun varaan ei Laurean taloutta voi tiukan kilpailun ja EU-puiteja rakennerahastokausien muutosten vuoksi lähitulevaisuudessa rakentaa. Taloussuunnittelussa on päädytty maltilliseen kasvuun siten, että TKI-toiminnan osuus kokonaisrahoituksesta vuonna 2018 on 9 %. TKI-toiminnan kasvu perustuu pitkäjänteiseen ja systemaattiseen kehittämistyöhön, jossa TKI-valmiuksia henkilöstön keskuudessa kehitetään. Vuonna 2012 Laureassa on toiminut 200 henkilöä tutkijana tai vastaavassa tehtävässä ja 96 henkilöä TKI-työssä jossakin muussa roolissa. Tutkijakoulutuksen saanutta opetushenkilöstöä Laureassa oli tällöin 59 henkeä ja erilaista TKI-henkilöstöä 28 henkilötyövuoden verran. TKI-toimintaa osaavan henkilöstön määrää tullaan kasvattamaan maltillisesti henkilöstön vaihtuessa rekrytoinnin, mutta myös oman ja kumppanien kanssa toteutettavan henkilöstökoulutuksen kautta. Laurea on järjestynyt säännöllisesti vuosittain henkilöstön TKI-koulutusta. TKI-toiminnan osaamista muun kuin tutkijakoulutuksen saaneen henkilöstönkin osalta pyritään jatkossakin vahvistamaan laurealaisen oppimisen ja TKI-toiminnan yhdistävän LbDtoimintamallin toteutumisen varmistamiseksi. Laurea on rakentanut TKI-toimintaansa ulkoisen rahoituksen kilpailtujen kansallisten ja EU-rahoituselementtien varaan rakennerahastojen jäädessä pienempään rooliin. Laurean suurin ulkoinen rahoittaja vuonna 2012 oli Tekes. Vuonna 2013 Laureassa on käynnissä viisi FP7- puiteohjelmahanketta ja kaksi CIP-hanketta, joiden kokonaisarvo on noin 1,5 M. Parhaillaan käydään neuvotteluja vielä kahden FP7-hankeen käynnistämiseksi ennen ohjelmakauden päättymistä tämän vuoden aikana. Laurea tulee tahtotilaansa nojautuen jatkamaan entistä linjaansa ja pitämään TKI-laadun kehittämisen keskeisimpänä kehittämispyrkimyksenä. Uusi lanseerattava aluepalvelumalli tulee vahvistamaan Laurean aluekehittäjän roolia, jolloin myös rakennerahastojen ohjelmat nousevat entistä vahvempaan asemaan. Laurea on kehittänyt TKI-toimintaansa systemaattisesti ulkoisten arviointien kautta. Vuonna 2010 Laureassa toteutettiin oma kansainvälinen Research Review, vuonna 2011 Laurea osallistui Korkeakoulujen arviointineuvoston kansainväliseen valtakunnalliseen TKI-toiminnan arviointiin (Evaluation of RDI activities of Finnish Universities of Applied Sciences) ja tänä vuonna toteutettiin FUAS-liittoumassa myös kansainvälinen Research Review. Tutkimusten tuloksena TKI-toiminnan tukitoimia on lisätty ja toiminnan strategista ohjausta vahvistettu toiminnan kohdentamiseksi eri-

16 tyisesti painoaloille. Laurean TKI-työstä vuonna 2012 oli 42 % soveltavaa tutkimusta ja 58 % kehittämistyötä. Laurean tavoite on pitää suhde nykyisen kaltaisena TK-toiminnan suhde koulutustoimintaan ja alueeseen Laurea-ammattikorkeakoulun pedagogisella toimintamallilla (LbD) oppimiseen integroitu TKI-työ on vakiintunut strateginen valinta (kts.kpl 2.2). Opiskelijoiden osallistuminen aitoon tutkimus- ja kehittämistoimintaan on vahvistunut Laurean TKI-toiminnan kasvun myötä. Lukuvuonna tehdyn sisäisen TKI-toimintaan kohdistuvan LbD-arvioinnin tuloksena oli, että 80 % Laurean opetushenkilöstöstä oli integroinut opetukseensa TKI-toimintaa. Vuonna 2012 Laurean opiskelijat suorittivat keskimäärin 11,94 op opintojaan TKI-työssä. Luku on kasvanut vuodesta 2009 yli 70 %. Laurea-ammattikorkeakoulun strategisena valintana on toimia aktiivisesti laajan metropolialueen kehittäjänä. Laurean TKI-toiminnalla tuetaan metropolisaatiokehitystä, vahvistetaan painoaloihin sitoutuvaa klusterikehitystä, synnytetään innovaatiotoimintaa ja vahvistetaan kansainvälistä osaamisen siirtoa. Valintaa laajan metropolialueen kehittäjänä tukee strategisen liittouman (FUAS), yhdessä HAMKin ja LAMKin kanssa toteutettu aluekehitystyö. Laurea-ammattikorkeakoulu on määrittänyt metropolialueen kaupungit ja kunnat strategisiksi kumppaneikseen, joiden kanssa kehittämis- ja muu yhteistyö (ml. osaamisen siirto ja työharjoittelu) perustuu kirjallisiin sopimuksiin. Laureassa toteutettavat rakenteellisen kehittämisen toimet vahvistavat TKI-toimintaa ja kohdistavat sen kehittämisen Laurean painoaloihin. Kolmeen kaupunkiin tiivistynyt kampusrakenne luo kilpailukykyiset osaamiskeskittymät painoalojen ja metropolialueen kansainväliseen kehittämiseen (mm. SHOK, INKA) ja samalla uusi aluepalvelumalli kasvattaa kampusten vaikutusaluetta laajalla metropolialueella. Uudella aluepalvelumallilla ja -keskuksilla toteutetaan aluekehitystehtävä kampusrakenteesta riippumattomasti ja vahvistetaan Laurea-ammattikorkeakoulun reagointiherkkyyttä toimintaympäristössä tapahtuviin monitahoisiin muutoksiin. Aluepalvelumallilla viedään Laurea-ammattikorkeakoulun ja FUAS:n koulutus- ja TKI-palvelut tehokkaasti yritysten ja muiden työnantajien käyttöön kunta- ja kampusrakenteista riippumatta. Laurean TKI-toiminnan kehittämistoimenpiteet kohdennetaan erityisesti painoalojen kansainvälistämiseen. Kiinnittymällä globaaleihin arvoverkostoihin ja liittymällä kansainväliseen TKI-yhteistyöhön ja TKI-yhteisöön halutaan kytkeä metropolialueen kehittäminen kansainväliseen kehitykseen. Kansainvälisen yhteistyön suuntaamisessa ja kehittämisessä on keskeisenä voimavarana vakiintunut kansainvälinen neuvottelukuntatoiminta (kts. kpl 2.3). Laurea-ammattikorkeakoulu on kiinnittynyt metropolialueen kehittämiseen alueen muiden korkeakoulujen ja yliopistojen, alueellisten kehitysyhtiöiden, yritysten ja viranomaisten kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja sovitulla työnjaolla. Laurea osallistuu proaktiivisesti metropolialueen toimintastrategioiden laadintaan ja kehittäjäorganisaatioiden toimintaan. FUAS-liittoumassa vahvistetaan liittoumakorkeakoulujen painoaloihin profiloitunutta osaamista. Kehitystyö kohdistuu yhteisen osaamispotentiaalin parempaan hyödyntämiseen, hanketoiminnan volyymin kasvattamiseen FUAS:n painoaloilla sekä opetuksen ja TKI-toiminnan integraation

17 kehittämiseen. Laurea-ammattikorkeakoulun vakiintuneella alueneuvottelukuntatyöllä on keskeinen rooli kohdennettaessa ja vahvistettaessa laajan metropolialueen aluekehitystyötä (Liite 5). Alueneuvottelukuntien tehtävänä on tiivistää Laurean yhteyttä innovaatiojärjestelmään ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Alueneuvottelukunnat osallistuvat myös Laurean laadunvarmistukseen aluekehitystehtävän osalta, osallistuvat strategioiden valmisteluun sekä tekevät alueen tarpeisiin perustuvia esityksiä koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoiminnasta Muu työelämäyhteistyö ja alueellinen toiminta 8 Laurea-ammattikorkeakoulun toiminta-alue kasvualueena antaa hyvät harjoittelumahdollisuudet. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan harjoitteluja varten on solmittu sopimuksia HUS:n Helsingin sairaalojen, Jorvin ja Peijaksen sekä HUS-sairaanhoitoalueiden sairaaloiden Hyvinkään, Kellokosken, Lohjan ja Porvoon kanssa sekä kuntien, erilaisten laitosten ja perusterveydenhuollon kanssa. Tiivistäessään kampusrakennetta ja lopettaessa nuorten tutkintotavoitteisen sairaanhoitajakoulutuksen Porvoossa ja Lohjalla Laurea pyrkii turvaamaan opiskelijoiden harjoittelumahdollisuudet alueen sairaaloissa kohdentaen erityisiä tukitoimia harjoittelujen järjestämiseen. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan, luonnontieteiden alan ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalan harjoittelupaikkojen hankinnasta vastaavat pääosin opiskelijat itse. Harjoittelupaikkoja on ollut tarjolla hyvin ja niiden saatavuutta on edistänyt opintojen aikainen yhteistyö alan yritysten ja organisaatioiden kanssa. Edellistä heikompi, mutta pääkaupunkiseudulla muuta maata parempi tilanne on englanninkielisten koulutusohjelmien ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden harjoitteluissa, joihin Laurea on kohdentanut erityisiä kehittämistoimia metropolialueen muiden korkeakoulujen ja yliopistojen sekä elinkeinoelämän kanssa (mm. HERA, Talent Match). Laurea-ammattikorkeakoulun painoalana on ollut edistää opiskelijayrittäjyyttä alueella. Tämä tavoite on toiminnan vahvistumisen myötä muuttunut ja kohdentuu tällä hetkellä yrittäjyyden edistämiseen laajasti. Toiminnan perustan luo sopimuspohjainen yhteistyö yrittäjäjärjestöjen kanssa. Laurean yrittäjyyden edistämistoimenpiteitä ovat erityiset yrittäjyyspainotteiset koulutusohjelmat (LBV, P2P, Yrityslabra), kampusten esihautomotoiminta, yrittäjyystapahtumat, yrittäjyysopintojaksot ja erilaiset yrittäjyysleirit, -tapahtumat ja kilpailut. Laureassa toimii myös yrityshautomo Spinno, jossa on KICK-OFF- esihautomo, LAUNCH-hautomo ja GROWkasvuhautomo. Alueellista toimintaa on myös koulutus- ja TKI-yhteistyö alueen 2. asteen oppilaitosten kanssa, ulkoisena palvelutoimintana toteutettava täydennysja aikuiskoulutus, sopimuspohjainen maahanmuuttajakoulutus sekä avoimen ammattikorkeakoulun opetus. 4. Ylläpitäjän taloutta koskevat tiedot 9 Laurea-ammattikorkeakoulu Oy harjoittaa ainoastaan ammattikorkeakoulutoimintaa ja sitä välittömästi tukevaa palvelu- ja sijoitustoimintaa. Uudistetun rahoitusjärjestelmän myötä suurimmat riskit muodostuvat rahoituksen perustana olevien tulosten

18 saavuttamisesta suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin. Lisäksi ammattikorkeakouluille myönnettävän yksikköhintarahoituksen kokonaismäärän vaihtelu aiheuttaa riskin talouden rakenteen kestävyyteen. Laurean tase, maksuvalmius ja omavaraisuusaste ovat vahvoja, mikä mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja sopeuttamisen muuttuneeseen rahoitustilanteeseen ilman äkkinäisiä, toiminnan tuloksellisuutta haittaavia toimenpiteitä. Laurea pyrkii vähentämään rahoitusriskejä myös systemaattisen toiminnanohjauksen välineillä, jotka on kuvattu Laurean laadunhallinnan dokumenteissa. Hanketoiminnasta ja ulkoisesta palvelutoiminnasta aiheutuvaan taloudelliseen ja toiminnallisiin riskeihin varaudutaan ylläpitämällä vahvaa tasetta ja edelleen säilyttämällä kulurakenne terveenä ja toiminnallisen dynaamisuuden mahdollistavana. Osaamisintensiivisenä alana osaamisen kehittämiseen ja henkilöstön vaihtuvuuteen liittyvät riskit ovat merkittäviä niin toiminnan tuloksellisuuden kuin taloudenkin kannalta. Henkilösidonnaisiin riskeihin varaudutaan osaamisen johtamisen menetelmin, turvallisen työnantajakuvan säilyttämisellä sekä johtamis- ja esimiestaitojen kehittämisellä. Tiloihin ja muuhun käyttöomaisuuteen sekä henkilöturvallisuuteen liittyviin riskeihin (joihin sisältyy myös olennainen toiminnan keskeytymiseen liittyvä riski) varaudutaan tarkoituksenmukaisella vakuuttamisella ja jatkuvalla ympäristön turvallisuutta edistävällä ja riskien toteutumista ennaltaehkäisevällä toiminnalla (Laurean turvapolitiikka). Kassavarojen sijoitustoimintaan liittyviin riskeihin varaudutaan tarkoituksen mukaisella hajautuksella ja toisaalta sijoittamalla pääasiallisesti nimellispääoman turvaaviin tuotteisiin. Edelleen sijoitusten maturiteetissa otetaan huomioon tiedossa olevat tulevaisuuden pääomatarpeet (Laurean sijoituspolitiikka). Sisäinen valvonta toteutuu Laureassa osana johtamista ja esimiestyötä. Vastuu- ja toimivaltasuhteet on kuvattu Laurea-ammattikorkeakoulun toimintasäännössä ( ) ja ammattikorkeakoulun säännöissä ( ). Lisäksi sisäiseen valvontaan liittyvää toimivaltaa on kuvattu Laurean laadunhallintajärjestelmässä. Edellä mainitut dokumentit liitteinä. Omistajatahoihin liittyvät sidonnaisuudet liittyvät tiloihin. Laurealla on toimintaa seuraavissa omistajatahoilta vuokratuissa tiloissa: Keravan Laurea, Keskikatu 3a, Kerava (vuokranantaja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) Hyvinkään Laurea, Uudenmaankatu 22, Hyvinkää (Hyvinkään kaupunki) Lohjan Laurea, Nummentie 6, Lohja (Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) Leppävaaran Laurea, Vanha Maantie 9, Espoo (Espoon kaupunki) Keravan kampuksen kirjasto Keravan kaupungin yhteydessä, vuokranantaja Keravan kaupunki Edellä mainittujen kiinteistöjen vuokrahinta on määräytynyt sopimuksen solmimis- tai muutoshetken pääomakustannuksista ilman sisäisiä tuottovaatimuksia sekä todellisistä ylläpitokuluista. Vuokrat eivät sisällä katetta. Tämän lisäksi Laurean osaksi omistaman Porvoon Campuksen tontti on vuokrattu Porvoon kaupungilta ja lisäksi kaupunki on sitoutunut korvaamaan kiinteistöstä aiheutuvia kustannuksia euroa vuodessa korkeintaan 10 vuoden ajan. Vantaan kaupunki tukee Tikkurilan kampuksen vuokrasopimusta sijaantulosopimuksella. 5. Haetun ammattikorkeakoulun taloudelliset edellytykset 10 Toiminnan johtamisessa on varauduttava perusrahoituksen esitettyä suurempaan vähenemiseen, koska Laurean on kehittämistoimenpiteistä huolimatta haastavaa säilyttää suhteellinen asema uuden järjestelmän mukaan jaettavasta perusrahoituksesta. Laurea on jo vuoden 2013 aikana panostanut hankehakemus ja toteutusprosesseihin mm. perustamalla painoalakohtaiset tutkimuspalvelupäällikön toimet. Toisaalta Laureassa toteutettava rakenteellinen kehittäminenkin edesauttaa hanketoiminnan kehittämistä ja mahdollistaa volyymin laajenemisen. Koveneva kilpailu hankerahoituksesta ja toisaalta yleinen taloudellinen tilanne aiheuttavat sen, ettei panostuksesta huolimatta suunnittelua voi perustaa esitettyä suurempaan volyymiin hankerahoituksessa. Liitteessä esitetty talouden kehityksen skenaario perustuu kuitenkin siihen, että Laurea saa kesäkuussa toimitetun ennusteraportin mukaisen yksikköhintarahoituksen ja että kulujen arvonlisäverokompensaatio pysyy nykyisellään. Laurea jatkaa harkitsevaa rekrytointipolitiikkaa, ja kaikki rekrytoinnit peilataan suhteessa vaikuttavuuteen ja rahoitusasemaan. Tiedossa olevan henkilöstömäärän vähenemisen ja henkilöstörakenteen muutokset on suunniteltu toteutettavan eläköitymisen kautta sekä tehtävänkuvien muutoksilla. Lisäksi integratiivisen toimintamallin käyttöä hanketoiminnassa laajennetaan, mikä parantaa edellytyksiä myös talouden rakenteen kehittämiselle.

19 Toimipisteverkon kehittämisen myötä vapautuu henkilöstö- ja muita resursseja uudelleen kohdennettavaksi muun muassa toiminta-alueen työvoiman saatavuuden varmistamiseen ja käyttöön otettavan aluepalvelumallin toimintaan. Toisaalta merkittävät toiminnalliset muutokset toimintarakenteessa aiheuttavat muutos- ja lisäkustannuksia ennen uuden toiminnan vakiintumista. Mahdollisella OKM:n strategiarahoituksella voitaisiin vauhdittaa päätettyjen rakenteellisten muutosten toimenpanoa ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Kustannusrakennetta muuttavat myös FUAS-liittouman piirissä järjestettävät yhteiset palvelut, jotka saattavat jonkin verran lisätä palveluostojen määrää. Palveluostojen määrää lisää edelleen myös hanketoiminnan mahdollinen kasvu. Liitteessä esitetty talouskenaario perustuu oletukseen, että Laurea lunastaa omistukseensa Tikkurilan kiinteistön vuonna Tämä osto tehdään, mikäli se on kiinteistön arvon ja rahoitusmahdollisuuksien kannalta edullinen. Laskelmissa ei ole otettu huomioonu mahdollista rakennukseen arvoon sisältyvän arvonlisäveron mahdollista palauttamista, koska kyseessä on vuonna 2005 rakennettu kiinteistö, joka on vuokrattu osto-option sisältävällä 30 vuoden vuokrasopimuksella. Osto rahoitettaisiin osin vieraalla pääomalla, mutta pääosin likvidillä sijoitusomaisuudella. Laurean omavaraisuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius voidaan pitää hyvinä myös jatkossa. On huomattava, että Laurealle jäävä sijoitusomaisuus tarjoaa mahdollisuuden hallittuun reagointiin myös tilanteissa, jossa ennustettu rahoitus heilahtelisi. Rahoituksen määrään liittyviä riskejä voidaan pitää suurina. Esitetyn skenaarion mukaan Laurea pystyy kuitenkin tekemään positiivista tulosta. Tämän ja Laurea-ammattikorkeakoulun vakavaraisuuden huomioon ottaen kyky vastata rahoituksen vaihteluihin on hyvä. 6. Ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut 11 Yhtiön alkuaikoina pääasiallisena tavoitteena on ollut vuokrata toimitilat toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisen pitkinä sopimuksina. Sittemmin kiinteistöjä on myös omistettu osaomistuksena (Porvoon Campus) ja kokonaan omistetun kiinteistöosakeyhtiön kautta (Otaniemen kampus). Omistajayhteisöjen kanssa on päätetty periaatteesta, että heiltä vuokrattavien kiinteistöjen vuokrat tulee perustaa ainoastaan todellisiin pääoma- ja hoitokustannuksiin ilman pääoman tuottovaatimusta tai muuta kateelementtiä. Tämä varmistaa sen, että ei tule epäilystä peitellystä osingonjaosta. Tilojen esteettömyyskartoitus on tehty, ja mm. liikuntaesteisten ja kuulovammaisten toimintamahdollisuuksia tiloissa on pyritty parantamaan. Kaikkiin Laurean toimipisteisiin on erinomaiset yhteydet julkista liikennettä käyttäen. Leppävaara Kiinteistö on vuokralla Espoon kaupungilta toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella. Kiinteistössä tehtiin perusparannus vuonna 2002, jolloin valmistui myös uusia lisätiloja. Kiinteistön LVI-tekniikkaa on uusittava lähitulevaisuudessa. Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Oy omistaa kokonaisuudessaan KOY Otaniemen Laurean osakekannan ja on rahoittanut vieraan pääoman ehtoisesti loppuosan kiinteistöyhtiön toiminnasta. Kiinteistöyhtiö on keskinäinen kiinteistöyhtiö eikä tuota voittoa. Laurea-ammattikorkeakoulu vuokraa osaa tiloista edelleen yrityksille. Kiinteistö on valmistunut vuonna 1994 ja siinä tehtiin merkittäviä muutostöitä vuosina Kiinteistön lasikatto on uusittava seuraavan 5 vuoden sisällä ja on noin 0,5 miljoonan euron investointi. Porvoo Laurea omistaa n. 22 % KOY Porvoon Campuksen osakekannasta ja vastaa osaltaan kiinteistöyhtiön lainoista. Lainaosuus peritään Laurealta vuokranmaksun yhteydessä. Kiinteistöyhtiöistä on keskinäinen kiinteistöyhtiö eikä tuota voittoa. Kiinteistö otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa eikä edellytä merkittäviä lisäinvestointeja. Pääosa Porvoon Campuksen tiloista on yhteiskäyttöisiä Laurean ja HAAGA-HELIAN kesken. Edelleen mm. luokkien ja aulatilojen atk- ja av-laitteistot ovat yhteiskäytössä ja -omistuksessa. Tila- ja kirjastopalvelut järjestetään yhdessä, ja ravintola palvelee kaikkia kampuksen käyttäjiä. Hyvinkää

20 Hyvinkään kiinteistön vuokrasopimus on voimassa vuoteen Sopimusta saatetaan tilan käytön osalta muuttaa, mikäli Hyvinkään kaupungin kampussuunnitelmat tai Hyrian tilasuunnitelmat sitä vaativat. Samassa kiinteistössä toimii myös Hyvinkään opisto, ja osa kiinteistöpalveluista järjestetään yhdessä. Kiinteistön kunto ja käytettävyys on hyvä. Kerava Keravan kiinteistön vuokrasopimus päättyy elokuussa vuonna 2015, mutta Laurealla on mahdollisuus jatkaa sopimusta samoilla ehdoilla tästäkin eteenpäin. Kiinteistö on valmistunut vuonna 1999 ja se ei vaadi merkittäviä investointeja lähitulevaisuudessa. Keravan kirjaston sopimus on tehty Keravan kaupungin kanssa 30 vuodeksi vuodesta 2003 alkaen. Vuokra on maksettu koko ajaksi etukäteen, mutta purkamisehdot on määritelty sopimuksessa. Vuokranantaja järjestää pääosan tilapalveluista ja ravintolapalvelut ovat yhteiset. Lohja Lohjan yksikkö toimii pääosin samoissa tiloissa Luksian (Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) kanssa. Luksia on myös kyseisen tilan vuokranantaja. Luksia järjestää myös ravintolapalvelut ja pääosan tilapalveluista kiinteistössä. Vuokrasopimus päättyy vuonna Rakennuksen talotekniikka vaatinee uusimista mm. sisäilma- ja lämpötilaongelmien vuoksi. Lisäksi Laurea on vuokrannut Lohjan yrittäjätalosta 228 neliötä vuoden 2013 alusta alkaen kolmen vuoden vuokrasopimuksella. Tikkurila Tikkurilan toimipiste on vuokrattu 30 vuoden vuokrasopimuksella Nordisk Renting Oy:ltä. Vuokrasopimus on korkosidonnainen, ja kiinteistön ylläpidosta vastaa Laurea. Vantaan kaupunki tukee Tikkurilan kampuksen vuokrasopimusta sijaantulosopimuksella. Vuokrasopimukseen sisältyy lunastusoptio, jonka mukaan Laurea voi lunastaa kiinteistön omakseen sopimuksessa mainittuun hintaan ja määritettynä ajanjaksona. Kiinteistö on otettu käyttöön vuonna 2005, eikä edellytä merkittäviä investointeja lähitulevaisuudessa. Laurealla ja samassa korttelissa sijaitsevalla Metropolian ammattikorkeakoulun kampuksella on sovittu mahdollisuudesta tilojen ristiinkäytöstä. Metropolian opiskelijoiden ruokailu on järjestetty Laurean tiloissa toimivassa opiskelija- ja henkilöstöravintolassa. Tukipalvelut, kuten tietohallinto, vahtimestaripalvelut, ravitsemis- ja siivouspalvelut tuotetaan joko itse tai hankitaan kilpailutettuina ostopalveluina niiltä osin, kun ne eivät sisälly vuokrasopimuksiin. Vuokrasopimukset Seuraavassa vuokrasopimukset, hinnat ja kattavuus luettelona: pinta-ala Vuokra /kk Pääoma Lämpö Vesi Sähkö Huolto Pienk. Siivous HUOM! Leppävaara ,30 x x x x Lohja ,29 x x x x x x x Lohja/Yrittäjätalo ,69 x Hyvinkää ,53 x x x x x x Tikkurila ,60 x Korkosidonnainen Porvoo ,86 x x x x x x Osaomistus Kerava ,98 x x x x x x x Kerava/Kirjasto ,08 x x x x x Pääoma maksettu kerralla Otaniemi 6800 KoyLaurean omassa omistuksessa Opiskelijapalveluiden järjestäminen 12 Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijapalvelut kehittyvät toimipisteverkon tiivistyessä ja nuorten koulutustoiminnan keskittyessä neljälle kampukselle. Rakenteellisen uudistamisen ansiosta voidaan kampuksilla tuottaa monipuolisempia opiskelijapalveluita sekä varmistaa niiden parempi saatavuus (mm.palveluajat). Keskeisenä periaatteena on, että kaikilla opiskelijoilla on saatavilla tasavertaiset palvelut riippumatta kampuksesta. Kaikki Laurean kampukset palvelevat kaikkia Laurean opiskelijoita kotikampuksesta riippumatta. Kampuskoon kasvaessa kurssitarjonta laajenee kampuksilla merkittävästi ja samalla sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja vapautuu entistä enemmän opiskelijapalveluiden järjestämiseen. Keskeinen kehittämissuunta on lisätä virtuaaliopintoja ja niihin liittyviä tukipalveluja osana FUAS-liittoumaa. Kehittämispanostusta kohdennetaan myös entistä vahvemmin sähköisiin opiskelijapalveluihin siten, että standardipalvelut (esim. rekisteriotteet, todistukset jne.) olisivat mahdollisimman vaivattomasti ajasta ja paikasta riippumatta opiskelijoiden saatavilla. Kampuksilla ammattikorkeakoulun yhteisiin tietojärjestelmiin perustuvissa, lähellä opiskelijaa tuotettavissa opiskelijapalveluissa, halutaan panostaa erityisesti henkilökohtaiseen ohjaukseen ja palveluun. Opiskelijapalvelut ja niihin liittyvä viestintä toteutetaan kohderyhmän tarpeen mukaan ensisijaisesti suomeksi ja

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi. Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi. Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.4.2013 Toimilupien uudistamisen tavoitteista Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

FUAS pähkinänkuoressa 5/2014

FUAS pähkinänkuoressa 5/2014 FUAS pähkinänkuoressa 5/2014 FUAS liittouman kehitysvaiheet Kumppanuussopimus 2008 Yhteinen strateginen tahtotila 2020: sopimus OKM:n kanssa (2010 2012) Toimenpideohjelma (2010 2012) FUAS liittouman perustamissopimus

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN ylläpitäjän toimintamuoto osakeyhtiö, säätiö, kunta tai kuntayhtymä 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

FUAS-liittouman yhteinen virtuaalikampus. FUAS Virtuaalikampus työryhmä

FUAS-liittouman yhteinen virtuaalikampus. FUAS Virtuaalikampus työryhmä FUAS-liittouman yhteinen virtuaalikampus FUAS Virtuaalikampus työryhmä 2 Sisältö Taustaa Tavoitteet Etenemissuunnitelma konkreettiset askeleet 3 TAUSTAA Mahdollistaa ympäri vuoden ajasta ja paikasta riippumattoman

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen sopimusvalmistelu seminaari 16.2.2016, Helsinki Asiantuntija, KT Hannele Seppälä, Arene ry Seminaarin tarkoitus Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun

Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun Lapin korkeakoulukonserni on Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strateginen liittouma, jonka avulla korkeakoulut kykenevät tarjoamaan opiskelijoille, henkilökunnalleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus 1. Korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Lapin korkeakoulukonsernissa Lapin korkeakoulukonserni ja sen korkeakoulut, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin ammattikorkeakoulu Oy EVOLUUTIOTA JA REVOLUUTIOTA! Rakennamme uutta ammattikorkeakoulua Lappiin Kemi-Tornion AMK & Rovaniemen AMK Muutoksen taustaa Kataisen hallitusohjelman lähtökohdat Aloituspaikkaleikkaukset

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiansa mukaisesti Hämeen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lahden ammattikorkeakoulun tavoitteena

Lisätiedot

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 (6) Opetus- ja kulttuuriministeriö maarit.palonen@minedu.fi maiju.tuominen@minedu.fi PALAUTE AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIEHDOTUKSEEN, 1.6.2012 KOULUTUS (OKM:n ehdotus) Koulutuksen perusteella

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari

Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari Kansainvälinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Kaj Kostiander KTAMK TKI Sisältö 1. Miksi KV TKI? Eli miksi kansainväliseen tutkimus-, kehitys, ja innovaatiotoimintaan

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

FUAS-liittouma Rakenteet ja ohjausjärjestelmä

FUAS-liittouma Rakenteet ja ohjausjärjestelmä FUAS-liittouma Rakenteet ja ohjausjärjestelmä 15.2.2013 Liittoumahallitus 2 Rehtorikollegio Toiminnanjohtaja Sihteeristö Viestintä TKI-OR Koulutusvastuut-OR Ohjaus ja järjestelmät-or Hyvinvoinnin turvaaminen

Lisätiedot

Strategia April 28, 2015

Strategia April 28, 2015 Strategia 2020 1 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia on yhteinen arvopohjainen sopimus, joka sisältää vision kautta johdetut valinnat ja tavoitteet sekä asemoi

Lisätiedot