HAAPAVEDEN- SIIKALATVAN SEUTUKUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAAPAVEDEN- SIIKALATVAN SEUTUKUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014-2016"

Transkriptio

1 HAAPAVEDEN- SIIKALATVAN SEUTUKUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA Hyväksytty: Kunnanvaltuusto , 34

2 Lapsi ja nuori elää tässä ja nyt. Siksi aikuistenkin on toimittava jo nyt, sen sijaan että jäisimme odottamaan parempaa huomista. Muutos alkaa pienistä pisaroista, mutta niistä kasvaa suuria puroja.

3 SISÄLLYS 2 Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointi Hyvinvoinnin ilon- ja huolenaiheita Työryhmän näkemys Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvoinnista Haapaveden Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Vanhemmuuden tukeminen ja varhainen puuttuminen Lapsi- ja nuorisolähtöisyys Terveellisten elämäntapojen edistäminen Ammattitaitoinen henkilöstö lasten ja nuorten palveluissa Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vaikutukset Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kuntien talousarvioihin Strategian tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit... 24

4 1 Lasten ja nuorten hyvinvointistrategian laatiminen Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointistrategian valmisteli v. 2007Siikalatvan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeen (SiiKE) resursoimana laaja moniammatillinen työryhmä. Toimijat edustivat eri alueita: sosiaali- ja terveystointa, kulttuuri- ja nuorisotoimea, koulutoimea, järjestöjä ja seurakuntaa. Työryhmän jäsenet olivat sekä viran- ja toimenhaltijoita että kunnallisia luottamushenkilöitä. Vuonna 2013 strategian päivittämiseen on osallistunut työryhmä, jossa on ollut Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen ja sen alueen kuntien työntekijöitä (sosiaalitoimen edustajia, päivähoidon johtajat, nuoriso- ja etsivänuorisotyöntekijät, koulukuraattorit, ennaltaehkäisevän työn osastonhoitaja, hyvinvointikoordinaattori ja terveyspalvelupäällikkö, joka toimi myös työryhmän puheenjohtajana). Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma käytännön läheinen tavoite- ja toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä lasten, nuorten ja lapsiperheiden ongelmia. Strategian tavoitteena on myös tuoda lapsi- ja nuorisonäkökulma kunnan eri toimialojen suunnitteluun, poliittiseen päätöksentekoon sekä kuntalaiskeskusteluun. Lisäksi tavoitteena tarkentaa kuntien hyvinvointikertomuksia ja suunnitelmia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen osalta. Kuntien hyvinvointikertomukset sisältävät laajasti hyvinvoinnin seurantaindikaattoreita, joista osa on myös valittu tähän suunnitelmaan. Tämän suunnitelman ja kuntien hyvinvointikertomusten tavoitteena on tukea ja lisätä eri hallintokuntien, seurakunnan, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden kunnassa toimivien tahojen yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelman sisältöä ja tavoitteita on linjattu kansallisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaohjelmien (Terveys 2015, Hyvinvointi 2015), laatusuositusten ja lainsäädännön (mm. nuorisolaki, sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki, terveydenhuoltolaki) mukaisesti. (Terveys 2015 kansanterveysohjelmassa esitetään, että eri tahojen yhteistyötä on tarpeen kehittää perheiden tukemiseksi ja lasten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Terveys 2015 on yhteistyöohjelma, joka on tarkoitettu terveydenhuollon ohella erityisesti myös muille hallinnonaloille, koska väestön terveyteen vaikuttavat suurelta osin terveydenhuollon ulkopuoliset asiat, kuten elämäntavat, ympäristö, tuotteiden laatu sekä muut terveyttä tukevat ja vaarantavat tekijät. Jokapäiväisen elämän toiminnan kentät ja elämänkulku ovat ohjelmassa avainasemassa (STM 2001). Laatusuositukset (mm. kouluterveydenhuollon-, päihdepalvelujen-, mielenterveyspalvelujen laatusuositukset) tukevat osaltaan Terveys ohjelman toteutusta kunnissa. Laatusuositusten tarkoituksena on kehittää ja ohjata kuntien toimintoja ja palveluita niin, että ne toimisivat samoin perustein kaikkialla maassa. Terveyden edistämisen laatusuosituksen (STM 2006c) tarkoituksena on rohkaista kuntia arvioimaan omia terveyden edistämisen edellytyksiään ja keskeisiä kehitystarpeitaan. Suosituksessa painottuu kunnan terveyttä edistävien toimintarakenteiden ja -käytäntöjen kehittäminen. Hyvinvointi ohjelma keskittyy puolestaan sosiaalialan pitkän aikavälin kehittämiseen. Ohjelmassa kiinnitetään huomiota mm. lasten ja perheiden ongelmiin, vanhusten kasvavan määrän aiheuttamaan hoivan ja huolenpidon tarpeeseen sekä päihteiden käytön lisääntymisen aiheuttamiin ongelmiin.)lainsäädännön näkökulmasta korostuu vuonna 2006 voimaan tullut ja 2011 täydennetty nuorisolaki, joka tuo vahvasti esiin lasten ja nuorten kuulemiseen liittyvän asian sekä voimaan tullut terveydenhuoltolaki, joka edellyttää kunnan eri toimijoilta poikkitoiminnallista yhteistyötä kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä asettamaan kuntia kuntalaisten hyvinvointia edistäviä tavoitteita ja seuraamaan niiden vuosittaista toteutumista väestöryhmittäisiin hyvinvointitietoihin pohjautuen. Terveydenhuoltolain velvoitteiden perusteella ja Terveempi Pohjois-Suomihankkeen tuella Helmen kunnat ovatkin ottaneet käyttöönsä sähköisen hyvinvointikertomuksen, jonka valtuuskausittainen laajempi hyvinvointikertomus ja vuosittaiset raportointiosuudet sisältävät myös lapsia ja nuoria koskevaa hyvinvointitietoa ja näitä väestöryhmiä koskevia hyvinvoinnin tavoitteita sekä niiden toteutumisen arviointia. Kaikki Helmen kunnat kuuluvat myös Tervekuntaverkostoon, joka tukee kuntien hyvinvoinnin edistämistä ja hyvien käytäntöjen käyttöönottoa myös lasten ja nuorten osalta. 4

5 Kaikki Helmen kunnat ovat allekirjoittaneen Hyvinvointisopimuksen Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa. Hyvinvointisopimuksen myötä kunnissa otetaan vuoteen 2017 mennessä käyttöön laajamittaisesti kaksiportainen Lapset - puheeksi työmenetelmä sekä paikallista alkoholipolitiikkaa ohjaava Pakka-toimintamalli ja videovälitteiset painonhallintaryhmät. Kaikki hyvinvointiohjelmat ovat hyödynnettävissä myös lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman alkuosassa on tarkasteltu lasten ja nuorten hyvinvointia kuntien hyvinvointitietojen valossa sekä kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta. Strategiaosuudessa luvusta 3 lähtien on esitetty strategian sisältämät painopistealueet ja tavoitteet. Luvussa 4 on mietitty ohjelman toteuttamista ja seurantaa ja luvussa 5 strategia esitetään tiivistettynä. 2 Siikalatvan lasten ja nuorten hyvinvointi Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan väkiluku on laskenut viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana runsaasta asukkaasta vajaaseen asukkaaseen. Viime vuosina seutukunta on ollut muuttotappioaluetta. Ikäluokittain tarkasteltaessa huomataan, että pääasiassa muuttotappio muodostuu vuotiaista. Haapaveden-Siikalatvan seutukunnassa oli vuonna 2012 yhteensä vuotiasta lasta. Lasten prosentuaalinen osuus koko väestöstä vaihteli 20,5-16,4 prosentin välillä. Pohjois- Pohjanmaalla vuotiaiden osuus väestöstä oli 20,5 prosenttia. Haapaveden Siikalatvan seutukunnassa 0-4 vuotiaita oli 864 henkilöä (Haapavesi 461, Siikalatva 309, Pyhäntä 94) vuotiaita oli 944 (Haapavesi 521, Siikalatva 315, Pyhäntä 118) ja vuotiaita oli Haapaveden Siikalatvan seutukunnassa 971 (Haapavesi 512, Siikalatva 355, Pyhäntä 104). 0- vuotiaita oli seutukunnassa 189 henkilöä v ja 175 vuonna TAULUKKO vuotiaat ja 7-15 vuotiaat, % väestöstä vuonna SOTKAnet. 0-6-vuotiaat, % väestöstä 7-15 vuotiaat, % väestöstä Haapavesi 9,2 13,1 Pyhäntä 9,6 13,6 Siikalatva 7,3 10,4 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

6 Yhteiskunnan muutokset, työttömyyden seuraukset ja kiristyvät työelämän vaatimukset heijastuvat myös Siikalatvalla lasten, nuorten ja perheiden elämään. Perhesuhteissa tapahtuu muutoksia, avioeroja ja uusperheiden muodostumista. Viime vuosina erityisesti yksinhuoltajaperheiden määrä on kasvanut Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen alueella. Lapsiperheitä oli vuonna 2012 Haapaveden Siikalatvan seutukunnassa 37,8% (Haapavesi 39,7%, Siikalatva 34,3%, Pyhäntä 39,4%) kaikista perheistä. (Vuonna 2005 Siikalatvan Seutukunnassa oli lapsiperheitä 42,5 %). Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku oli 43,5 % vuonna Lapsiperhe on perhe, jossa huoltajia on joko yksi tai kaksi ja ainakin yksi lapsista on alaikäinen (alle 18-vuotias). Yksinhuoltajaperheitä oli vuonna ,8 prosenttia ja vuonna ,2 prosenttia kaikista Haapaveden -Siikalatvan seutukunnan lapsiperheistä. Pohjois- Pohjanmaalla luku oli 16,9 % (vuonna ,1 %) ja koko maassa 20,3 prosenttia. (SOTKAnet 2013). Toimeen tulotukea saavien lapsiperheiden määrä on vähentynyt vuosien välillä seutukunnassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa keskimäärin. Vuonna 2012 toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli Haapaveden - Siikalatvan seutukunnassa 5,3 % lapsiperheistä eli 115 perhettä (Haapavesi 59, Siikalatva 38, Pyhäntä 18 perhettä). Vuonna 2005 toimeentulotukea saavia lapsiperheitä oli seutukunnassa enemmän: 9,1 % kaikista lapsiperheistä eli 158 lapsiperhettä. Toimeentulotulotukea saavia lapsiperheitä oli Pohjois-Pohjanmaalla vuonna ,3 % ( v ,1 %) ja koko maassa 8,6% (vuonna ,6 %). Kelan tilastoinnin (v. 2005) mukaan kotihoidontukea sai Siikalatvan kunnissa yhteensä 416 perhettä. Elatustukea saaneiden 0-17 vuotiaiden lastenmäärä oli Haapaveden-Siikalatvan seutukunnassa vuonna ,7% ( vuonna ,0 prosenttia) ja Pohjois- Pohjanmaalla 8,0% (vuonna ,0 %). Vuoden 2005 aikana Siikalatvan seutukunnassa oli avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä 129 ja vuoden 2012 aikana vuotiasta lasta tai nuorta (Haapavesi 104, Siikalatva 61, Pyhäntä 41).(Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus.) Koko seutukunnassa kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli vuonna vuotiasta eli 0, 4 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Vuonna 2011 vastaava prosenttiosuus seutukunnassa oli 1,3%, ts. kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden määrä on kasvanut Seutukunnassa ja erityisesti määrän kasvua on tapahtunut Siikalatvan kunnassa (1,8% 0-17-vuotiaista on kodin ulkopuolelle sijoitettuna). Pohjois-Pohjanmaalla oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna 0-17 vuotiaista lasta tai nuorta vuonna % (vuonna ,9%) vastaavan ikäisestä väestöstä. Koko maassa vastaava luku oli vuonna ,4%. (kuvio 2.) Kunnan kustantamassa päivähoidossa (koko- tai osapäivähoito) oli v Haapaveden-Siikalatvan seutukunnassa yhteensä 0-6 vuotiaista 37,96 % (vuonna ,7%) vastaavanikäisestä väestöstä. Luku on vajaa 2%:a vähemmän kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Kaikissa kunnissa perheillä on mahdollisuus valita lapsilleen kunnallinen päivähoito tai lastenhoidon tuki. Kunnallisia päivähoitopalveluita ovat perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito ja päiväkotihoito Erityislastentarhanopettajan palveluja on ostettu Helmen alueen kuntiin. Väestön koulutustaso on Haapaveden Siikalatvan seutukunnan kunnissa alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Koulutustaso on kuitenkin parantunut vuosittain. Seutukunnan kunnissa koulutustasomittain oli vuonna 2012 yhteensä 257 (Haapavesi 273, Siikalatva 239, Pyhäntä 259), mikä tarkoittaa keskimäärin 2,57 vuotta opintoja peruskoulun jälkeen. Pohjois-Pohjanmaan vastaava luku on 345 ja koko maan 340. Haapaveden Siikalatvan seutukunnassa on keskiasteen tutkinnon suorittaineita 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 46,26%, mikä on enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaalla (43,2%) ja koko maassa keskimäärin (39,5%). Korkeaasteen tutkinnon oli suorittanut 14,5% prosenttia (vuonna %). Koko maassa 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli korkea-asteen tutkinnon suorittanut 28,2 % ja Pohjois-pohjanmaalla 26,7%. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita, (=%osuus vastaavanikäisistä) on Haapaveden Siikalatvan seutukunnassa 9,4% (Haapavesi 8,5, Siikalatva 10,1, Pyhäntä 9.7), mikä on vähemmän kuin Pohjois-Pohjanmaalla (9,7% tai koko maassa keskimäärin (11.2%). 6

7 Työttömyysaste oli elokuussa 2013 seutukunnassa 10,2% (Haapavesi 11%, Siikalatva 10,2% ja Pyhäntä 9,4%) työvoimasta. Maakunnan tasolla työttömyysaste oli 13,2%. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Haapaveden-Siikalatvan seutukunnassa 113 (Haapavesi 62, Siikalatva 39, Pyhäntä 11). Nuorisotyöttömien määrä on selvästi kasvanut viime vuosina Seutukunnassa. Kaikissa Seutukunnan kunnissa myös työvoiman osuus väestöstä oli vähentynyt ja samalla työttömyysaste kuitenkin noussut. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2013.) Kuntakohtaiset tiedot 8/2013 on esitetty taulukossa 2. TAULUKKO 2.Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 8/2013. Työttömät työnhakijat 2013 aste % yht. miehet naiset alle 20-v alle 25-v yli 50-v yli 1 vuoden työttömänä avoimet työpaikat Haapavesi Siikalatva , Pyhäntä 660 9, Kunta Työvoima Tyött.- vajaakunt. Haapaveden- Siikalatvan seutukunta , Pohjois- Pohjanmaa , Väestötasolla hyvinvoinnin riskitekijöinä voidaan pitää yksinhuoltajuutta sejö työttömyyttä, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorten työttömyyttä. Toimeentulotuen saanti ja matala koulutustaso ovat myös uhkia hyvinvoinnille. 2.1 Hyvinvoinnin ilon- ja huolenaiheita Lasten ja nuorten kokemaa hyvinvointia ja sen tilaa tarkastellaan THL:n kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta Kouluterveyskysely on tehty kuntiin huhtikuusta 1999 alkaen ja tämän Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivityksessä on ollut käytettävissä v tehty kouluterveyskysely, joka on toteutettu alueen kaikissa kunnissa peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille, Haapaveden ja Siikalatvan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoille ja Haapavedellä ammatillisten oppilaitosten 1.2. vuoden opiskelijoille. Raportissa esitetään tulokset oppilaiden elinolojen, koulutyön, terveystottumusten, koetun terveyden ja koetun oppilashuollon tuen tarpeen tilanteesta ja muutoksista. Kuntien oman toiminnan lisäksi seurakunnat, järjestöt ja yhdistykset tarjoavat monipuolista kerho- ja harrastustoimintaa muodostaen siten todellisen voimavaran seutukunnan lasten ja nuorten palveluille. Merkittävää on monialainen toimijaverkostoja yhteistyö julkisen sektorin ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Seutukunta tarjoaa hyvät harrastusmahdollisuudet ja kulttuuritarjonnan. Kunnat tukevat ja avustavat järjestöjä ja yhdistyksiä sekä taloudellisesti että tarjoamalla puitteet järjestöjen toiminnalle. Liikuntaa, nuorisotyötä ja opetustoimea on kattavasti käsitelty v valmistuneessa Siikalatvan sivistysstrategiassa, jota tässä yhteydessä ei ole tarpeellista toistaan. Kuntien liikunta-, nuoriso-, kirjasto-, ja kulttuuritoimet sekä kunnissa toimivat järjestöt tekevät arvokasta työtä lasten ja nuorten syrjäytyneisyyden ehkäisemisessä. 7

8 Kouluterveyskyselyn 2013 tulokset: Ilon ja huolenaiheet Haapaveden peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien tupakointi vähentyi Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät Hampaiden harjaamistottumukset paranivat Humalajuominen vähentyi Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Muutokset pidemmällä aikavälillä Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi Tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien työttömyys lisääntyi Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa lisääntyivät Perheen yhteinen ateriointi iltaisin vähentyi Fyysistä uhkaa koettiin yleisemmin Toistuva rikkeiden teko lisääntyi Koulun fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi Koulutapaturmat lisääntyivät Koulun työilmapiiri heikkeni Opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät Koettu terveydentila heikkeni Koululounaan syöminen päivittäin vähentyi Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Ilon ja huolenaiheet Haapaveden lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien työttömyys vähentyi Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi Koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi Lintsaaminen vähentyi Tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi Päivittäin koettu väsymys vähentyi Viikoittain koettu päänsärky vähentyi Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla lisääntyi HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Ylipainoisia oli enemmän Näiden esiintyvyys hyvin pieni (alle 0,5 %) vuonna 2013 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 8

9 Ilon ja huolenaiheet Haapaveden ammattillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan Perheen yhteinen ateriointi iltaisin lisääntyi Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät Toistuva rikkeiden teko vähentyi Lintsaaminen vähentyi Tietoisuus tavoista vaikuttaa oppilaitoksen asioihin lisääntyi Koettu terveydentila parani Päivittäin koettu väsymys vähentyi Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut vähentyivät Koulu-uupumus vähentyi Ylipainoisia oli vähemmän Aamupalan syöminen arkisin lisääntyi Ruutuaika arkipäivisin vähentyi Humalajuominen vähentyi Opiskelun vaikeuksiin saatiin yleisemmin apua HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Koulutapaturmat lisääntyivät Oppilaitoksen työilmapiiri heikkeni Opiskeluun liittyvä työmäärä koettiin yleisemmin liian suureksi Viikoittain koettu päänsärky yleistyi Koululounaan syöminen päivittäin vähentyi Päivittäinen tupakointi lisääntyi Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Ilon ja huolenaiheet Siikalatvan peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien työttömyys vähentyi Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähentyivät Perheen yhteinen ateriointi iltaisin lisääntyi Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät Toistuva rikkeiden teko vähentyi Koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi Koulutapaturmat vähentyivät Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi Opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät Lintsaaminen vähentyi Viikoittain koettu päänsärky vähentyi Aamupalan syöminen arkisin lisääntyi Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla lisääntyi Ruutuaika arkipäivisin vähentyi Päivittäinen tupakointi vähentyi Humalajuominen vähentyi Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Koulukiusatuksi joutuminen lisääntyi Koettu terveydentila heikkeni Useiden oireiden kokeminen päivittäin lisääntyi Ylipainoisia oli enemmän Hampaiden harjaamista laiminlyötiin yleisemmin Huumekokeilut lisääntyivät 9

10 helpommaksi Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Koulunkäynnin vaikeuksiin saatiin yleisemmin apua Muutokset pidemmällä aikavälillä Koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi Ilon ja huolenaiheet Siikalatvan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien tupakointi vähentyi Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vä-hentyivät Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongel-mat vähentyivät Toistuva rikkeiden teko vähentyi Koulutapaturmat vähentyivät Koulun työilmapiiri parani Koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi Lintsaaminen vähentyi Koettu terveydentila parani Päivittäinen tupakointi vähentyi Humalajuominen vähentyi Huumekokeilut vähentyivät HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Perheen yhteinen ateriointi iltaisin vähentyi Koulun fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi Useiden oireiden kokeminen päivittäin lisääntyi Päivittäin koettu väsymys lisääntyi Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla vähentyi Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Näiden esiintyvyys hyvin pieni (alle 0,5 %) vuonna 2013 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 10

11 Ilon ja huolenaiheet Pyhännän peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Hampaiden harjaamistottumukset paranivat HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien tupakointi lisääntyi Perheen yhteinen ateriointi iltaisin vähentyi Läheiset ystävyyssuhteet vähentyivät Koulun työilmapiiri heikkeni Lintsaaminen lisääntyi Tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin vähentyi Useiden oireiden kokeminen päivittäin lisääntyi Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut lisääntyivät Viikoittain koettu päänsärky yleistyi Ruutuaika arkipäivisin lisääntyi Päivittäinen tupakointi lisääntyi Humalajuominen lisääntyi Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Muutokset pidemmällä aikavälillä Koulutapaturmat lisääntyivät 2.2.Työryhmän näkemys Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvoinnista Työryhmän tekemässä SWOT- analyysissa seutukunnan vahvuuksina nähtiin puhdas luonto ja turvallinen, tuttu ympäristö ja yhteisöllisyys. Alueella on toimivat lastenneuvola ja päivähoitopalvelut ja kunnissa on etsiviä nuorisotyöntekijöitä ja koulukuraattorien määrää on lisätty. Alueen toimijoilla on paljon osaamista ja asiantuntemusta työhönsä ja halua kehittää lasten ja perheiden palveluja. Palvelujen ja harrastusten osalta esiin nostettiin päivähoidon hyvä saatavuus, liikunnan harrastamisen mahdollisuudet ja hyvät kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Heikkouksina nousivat esiin pitkät välimatkat, jotka tuovat alueellista eriarvoisuutta palvelujen saatavuuden ja harrastusmahdollisuuksiin osallistumisen osalta. Palvelujen ja harrastusmahdollisuuksien osalta toiminta on sivukylillä vähäistä. Alueellisesti koulupsykologipalvelujen saatavuus on heikkoa, mikä kuormittaa perheneuvolaa ja heikentää perheneuvolapalvelujen saantia ja lisää erikoissairaanhoidon kustannuksia. Isot oppilasryhmät arvioitiin myös heikkouksiksi. Alueella on nähtävissä - samoin kuin valtakunnallisestikin - puutteita vanhemmuuden roolissa. Työryhmän mielestä on tarpeen kehittää vanhemmuuden tukemista ja varhaista puuttumista sekä toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteisiä toimintalinjauksia. Seutukunnan muuttotappio sekä taloudellisten resurssien niukkuus heikentävät myös seutukuntaa. Terveyden osalta päihteiden käyttö lisääntyminen, nuorten heikot tiedot seksuaaliterveydestä ja epäterveelliset ruokailutottumukset heikensivät Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointia. Seutukunnan mahdollisuuksina nähtiin yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden välillä. Ennaltaehkäisevässä työssä varhaisenpuuttumisen menetelmien käytön tehostaminen, osaamisen kehittäminen ja osaavan henkilökun- 11

12 nan pysyminen /saanti alueella nähtiin tärkeäksi. Koulujen työskentelyolojen parantaminen ja osallisuuden edistäminen niin lapsilla kuin vanhemmillakin tuo hyvinvointia. Tulevaisuuden uhkiksi muodostuvat väestön väheneminen, joka heikentää kuntien toimintakykyä, muutokset peruspalveluissa ja niiden saatavuudessa sekä terveyden osalta päihteiden ja mielenterveysongelmien kasautuminen. Vanhempien työttömyys, taloudelliset toimeentulovaikeudet, päihde- tai mielenterveysongelmat sekä puutteet vanhemmuuden roolissa lisäävät lasten ja nuorten syrjäytymisuhkaa. 12

13 3 Haapaveden Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma VISIO YHDESSÄ LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN ELÄVÄ SEUTUKUNTA Visiolla halutaan kertoa, että luomalla yhdessä lapsille ja nuorille hyvinvointia ja turvallinen kasvuympäristö pidetään Siikalatva elävänä seutukuntana, jonne halutaan jäädä asumaan ja muuttaa muualta. Vision toteutuminen edellyttää kansalaisaktiivisuuden lisääntymistä seutukunnassa, tuen kohdentamista, myös taloudellista tukea, lapsiperheille sekä panostusta palveluihin ja toimintatapoihin sekä turvalliseen toimintaympäristöön. Lasten ja nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa on tapahtunut useita myönteisiä muutoksia 2010-luvulla. Keskeisin ongelma on, että lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy ja pahoinvointi kasautuu, mikä voi lisätä sukupolvelta toiselle siirtyviä ongelmia ja johtaa väestönosan pitkäaikaiseen syrjäytymiskehitykseen. Vanhempien hyvinvoinnilla ja perheen elinolosuhteilla on tutkimusten mukaan ratkaisevan tärkeä vaikutus lapsen terveyteen ja hyvinvointiin. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat sekä jo raskauden aikana alkavat terveyserot ovat kasvavia haasteita. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa ja kehitystä on tarkasteltu Terveys 2015 kansanterveysohjelman väliarvioinnissa (STM 2013b) sekä STM:n lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan loppuraportissa (STM 2013). Lapsista prosenttia selviytyy nuoruusvaiheen kautta aikuisuuteen ilman vakavia vaikeuksia. Pahoinvoinnista kertovien oireiden lisääntyminen lasten ja nuorten parissa on kuitenkin vakava uhka sekä yksilön että yhteiskunnan kehityksen näkökulmasta. Syrjäytymisen ehkäisy edellyttää riittävän varhaista puuttumista ongelmiin ja vaihtoehtojen löytämistä myönteisen kehityksen edistämiseksi. Tämä edellyttää arvojen ja asenteiden tarkistamista ja riittäviä toimenpiteitä sekä yhdessä tekemistä. Tarvitaan lapsi-, nuoriso- ja perhekeskeistä yhteiskuntapolitiikkaa, jossa hyvinvointiin liittyvät kysymykset otetaan huomioon kaikilla hallinnonaloilla ja -tasoilla. Lasten ja nuorten kehitysympäristöjä on tuettava siten, että hyvinvointia suojaavia tekijöitä vahvistetaan samalla kun riskiä aiheuttavia tekijöitä ehkäistään ja niiden vaikutuksia lievennetään (STM. 2013) Jotta lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista voidaan huolehtia, heidän elämäntilannettaan on tarkasteltava kokonaisuutena. Hyvinvoinnin kaikki psykososiaaliset ja terveydelliset seikat on otettava huomioon. Lapsia, lapsiperheitä ja nuoria voidaan tukea ja ongelmia ratkaista tehokkaasti vain lisäämällä tietoa ja osaamista, muuttamalla rakenteita ja ottamalla käyttöön aktiivisia toimintatapoja. Ehkäisevällä työllä tuetaan kunkin elämänvaiheen onnistumista ja siirtymistä vaiheesta toiseen. (STM 2006b). Lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivilta edellytetään kulttuurista muutosta ja uusien valmiuksien kuten dialogisten toimintatapojen ja verkostotyön omaksumista. (Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi, Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan toimenpide-ehdotukset. STM 2010) Seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman yhteisenä tavoitteena on perheiden tukeminen, moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja vahvistaminen lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden kanssa työskentelevien tahojen kesken. 13

14 Suunnitelma rakentuu neljän yllä olevan painopistealueen ympärille: 1. vanhemmuuden tukeminen ja varhainen puuttuminen 2. lapsi- ja nuorisolähtöisyys 3. terveellisten elämäntapojen edistäminen 4. ammattitaitoinen henkilöstö lasten ja nuorten palveluissa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on laadittu koko seutukuntaa varten. Yksittäisten kuntien erityistilanteita ja tarpeita ei ole eritelty. Jokainen kunta valitsee ja painottaa omassa hyvinvointikertomuksessaan ja toimintasuunnitelmassaan niitä suunnitelman tavoitteita, jotka vaativat kehittämistä seudullisesti tai omassa kunnassa. 3.1 Vanhemmuuden tukeminen ja varhainen puuttuminen Koti ja perhe ovat lapsen elämässä keskeisiä kasvun ja kehittymisen ympäristöjä. Kodin ja perheen tehtävänä on tarjota lapselle turvallisuutta, perushoivaa ja kiintymyssuhteita ja ohjata lasta osaksi yhteiskuntaa. Kodin perusedellytykset turvata lapselle hyvä elämä riippuvat myös perheen toimeentulo- ja asumistasosta sekä ympäristön tuesta. Lapsesta ja lapsella tulee olla iloa, riittävästi aikuisten aikaa ja kohtuullinen asumis- ja elintaso. Turvallisuus on lapsen perusoikeus, johon kuuluvat hyväksytyksi tuleminen ja aikuisten vastuu. Lapsen ja nuoren hyvinvointi on pitkälti sidoksissa koko perheen hyvinvointiin, vanhempien parisuhteen toimivuuteen ja vastuulliseen vanhemmuuteen. (STM 2005a.) Vanhemmuudessa jaksamista ja lasten hyvinvointia edistävät monipuoliset ja kattavat lasten ja lapsiperheiden asiantuntijapalvelut. Esim. neuvola, kouluterveydenhuolto, päivähoito, koulu, perheneuvolat, lastensuojelu, sairaanhoito ja oikeusapu ovat lapsiperheiden tärkeitä palveluita. Tukea tarjoavat myös esim. seurakunnan perhetyö sekä erilaiset järjestöt.(stm 2005a.) Monenlaisen tietotaidon yhdistämistä tarvitaan perheisiin kohdistuvassa ennaltaehkäisevässä ja varhaisessa auttamisessa. Varhaista puuttumista tukee se, että kaikilla lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevillä on sellaisia työkäytäntöjä, jotka tukevat perheen ongelmien tunnistamista ja niihin tarttumista. Moniammatillista toimintaa kehittämällä voidaan luoda hallinnollisia rajoja ylittäviä toimintamalleja, yhteistä suunnittelua ja osaamisen kokonaisvaltaista käyttöönottoa. ( Arnkil T. E, ym.2002; Karila K, ym. 2001) Tavoite 1: Vanhemmat saavat tukea parisuhteeseen ja vanhemmuuteen liittyvissä asioissa eri toimijoiden ja perheiden välisellä yhteistyöllä. Lapsen ja nuoren hyvinvointi riippuu koko perheen hyvinvoinnista. Perheen hyvinvointiin vaikuttaa vanhempien parisuhteen ja vanhemmuuden laatu. Lapsen hyvinvointia voidaankin edistää vahvistamalla äidin ja isän vanhemmuutta ja vanhempien parisuhteen toimivuutta. (STM 2005a.) Erityisen tärkeää on vanhemmuuden ja perheiden tukeminen, kun perheessä on mielenterveys-, terveys-, päihde-, toimeentulo- yms. ongelmia. Vanhempia tuetaan lastensa kasvatuksessa myös lastensuojelulain nojalla ( /417). Lastensuojelulain 8 nojalla, kunnan sosiaali- ja terveydenhuollontoimien, lasten päivähoidon, opetustoimen sekä muita lapsille ja nuorille tarkoitettuja palveluita järjestettäessä ja niitä kehitettäessä tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita kasvatustehtävissä toimivia lasten ja nuorten kasvatuksessa. 14

15 Tavoite 2: Vanhemmat saavat tietoa tarjolla olevista tuesta, palveluista ja etuuksista Voidakseen tehdä itsenäisiä päätöksiä ja vaikuttaa perheen ja elämänhallintaansa vanhemmilla on oltava tietoa tarjolla olevista palveluista. Tiedottamisella, neuvonnalla ja ehkäisevällä toiminnalla palvelujen käyttäjät saavat palvelujärjestelmästä ja palveluista todenmukaisen mielikuvan. Kuntalaissa ( /365) (29 ) on säädetty kunnalle velvollisuus tiedottaa asukkailleen mm. vireillä olevista asioista, suunnitelmista, käsittelystä, ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Lisäksi kunnalla on velvollisuus tiedottaa asukkailleen myös sellaisten yhteisöjen ja säätiöiden toiminnasta, joille on annettu hoidettavaksi kunnan tehtävä. Sosiaalihuoltolain ( /710) (710/1982) 13 mukaan kunnan tulee tiedottaa sosiaalipalveluista. Tiedottamisessa voidaan käyttää erilaisia viestimiä ja ottaa huomioon tekniikan kehitys. Tavoite 3: Vanhempien työllistyminen Keskeinen uhka lasten suotuisalle kasvulle ja kehitykselle ovat perheen toimeentulovaikeudet. Lapsiperheiden tulokehitys on 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ollut keskimäärin muita kotitalouksia heikompaa. Heikointa kehitys on ollut yksinhuoltajakotitalouksilla, alle kolmivuotiaiden lasten perheillä sekä monilapsisilla perheillä. (STM 2006b; STM 2007.) Lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt, mikä johtuu suurelta osin työttömyydestä. Työttömyys luo aina perheessä epävarmuutta tulevaisuudesta ja sitä kautta voi haavoittaa perheiden henkistä ja taloudellista hyvinvointia. Työllisyyttä voidaan lisätä vain luomalla uusia työpaikkoja ja säilyttämällä vanhat työpaikat. (Lastensuojelun Keskusliitto 2004; STM 2006b.) 3.2 Lapsi- ja nuorisolähtöisyys Lapsuus- ja nuoruusvaiheessa luodaan pohja terveydelle ja toimintakyvylle sekä sosiaaliselle hyvinvoinnille koko elämän ajaksi. Aktiiviseksi kansalaiseksi ei kasveta yhdessä yössä. Lapset ja nuoret tarvitsevat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa myönteisiä osallisuuden kokemuksia. Varhaiskasvatuksessa lapsen tasapainoisen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi on hyvä, että leikkiikäisellä lapsella on mahdollisuus kuulua johonkin vertaisryhmään, jossa hänellä on turvalliset suhteet ikäisiinsä lapsiin ja aikuisiin. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. ( Nuorisolaki 72/2006). Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kunnat voivat koota 15

16 myös yhteisen verkoston. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita.(nuorisolaki /693) Etsivä Nuorisotyö: Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. (Nuorisolaki 2010/693 7 b ) (Salla Savolainen) Etsivä nuorisotyö on palvelua nuorille, jotka ovat jääneet koulutuksen, työelämän ja palveluiden ulkopuolelle. Elämäntilanteesta riippumatta etsivään nuorisotyöntekijään voi ottaa yhteyttä aina, kun nuori ei tiedä, mistä hakea apua tai palvelua. Nuorelle etsitään yhdessä sopivaa polkua elämässä eteenpäin. Etsivä nuorisotyöntekijä auttaa ja tukee palveluihin, koulutukseen ja työelämään hakeutumisessa nuoren tarpeiden ja toiveiden mukaan. Työn tarkoituksena on ehkäistä syrjäytymistä ja edistää nuorten osallisuutta kunnassa. Nuori voi hakeutua itse etsivän nuorisotyön pariin. Apua voivat pyytää myös nuoren lähipiirin aikuiset tai toiset nuoret. Etsivän nuorisotyön tarjoama tuki on nuorelle vapaaehtoista ja ilmaista. Tavoite 1: Lasten ja nuorten vaikutus- ja toimintamahdollisuudet vahvistuvat ja nuorten osaaminen nousee esille Suomen lainsäädännössä on mukana YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (1989) velvoite kuunnella lasta hänen kehitystasonsa huomioon ottaen.(perustuslaki 731/1999.) Lainsäädäntö antaa hyvät mahdollisuudet eri väestöryhmien mukaan ottamiselle kunnan asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Kuntalaki (365/1995) tarjoaa mahdollisuuden avoimeen ja perusteltuun päätöksentekoon kannustamalla myös vähemmistöryhmien kuten lasten, nuorten ja lapsiperheiden kuulemista. Nuorisolain (72/2006) mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Kuntalaisten, myös lasten ja nuorten, on helpompi kokea asiat omikseen, kun osallisuus ja laaja demokratia toteutuvat kunnallisessa toiminnassa. Seutukunnan nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöön ja asioihin nuorisovaltuustojen ja aloitekanavan kautta. Aloitekanava vastaa nuorisolain (2006) 8 :n kunnille asettamaan vaatimukseen järjestää nuorille mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja - politiikkaa koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksiin. Lisäksi Aloitekanava mahdollistaa nuorten kuulemisen heitä koskevissa asioissa ja vastaa näin nuorisolain asettamien vaatimuksiin. Hyvät toimintamahdollisuudet ovat lapselle ja nuorelle suojaavia tekijöitä. Hyvä harrastustoiminta ohjaa, kehittää ja kasvattaa lasta monipuolisesti perheen kasvatustyötä tukien. Virikkeellinen harrastustoiminta on lapselle tärkeää itsensä kehittämiseksi ja toteuttamiseksi sekä sosiaalisten taitojensa vahvistamiseksi. (Siikalatvan sivistysstrategia 2006; Siikalatvan seutukunnallinen varhaiskasvatuksen suunnitelma 2006.) Tavoite 2: Lapset ja nuoret saavat apua ja tukea erilaisissa elämäntilanteissa Pohja aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan lapsuudessa. Eriarvoistuminen alkaa jo varhain ja lapsuuden ja nuoruuden tekijät selittävät merkittävän osan aikuisuuden terveys- ja hyvinvointieroista. Siksi koulun toiminta ja laadukkaiden peruspalveluiden turvaaminen on tärkeää. Toimiva kouluterveydenhuolto ja oppilas- ja opiskelijahuolto voivat vahvistaa hyvinvointia ja niiden työ on tärkeää näiden terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa. Koulu on lapselle ja nuorelle tärkeä kehitysympäristö, joka parhaimmillaan antaa itseluottamusta, onnistumisen kokemuksia, sosiaalista pääomaa, tärkeitä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia sekä integroi yhteiskuntaan. Mutta pahimmil- 16

17 laan koulu voi olla myös syrjäyttävä, ja siksi esimerkiksi kiusaamisen ehkäisemiseen ja suojaavien tekijöiden vahvistamiseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. (Hyvinvointia useammalle-lasten ja nuorten palvelut uudistuvat, Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan loppuraportti. STM 2013) Vaikka enemmistö suomalaisista lapsista voi hyvin, noin joka kymmenennellä kouluikäisellä on jokin lääketieteellisesti todettava ja hoitoa edellyttävä vika, vamma tai tauti. Kun otetaan huomioon myös mielenterveyden ja oppimisenongelmat, on arvioitu, että noin joka kolmannella lapsella olisi tarvetta joihinkin erityistoimenpiteisiin. Koululaistemme suurimmat terveyspulmat liittyvät mielenterveyteen. Merkittävin mielenterveyden ongelma on masennus, joka on tutkimusten mukaan viime vuosina lisääntynyt. (STM 2002.) Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin edellyttää, että lasten, nuorten ja heidän perheidensä parissa työskentelevät tahot toimivat yhteistyössä, ja että yhteiskunnassa vallitsee välittämisen sekä vastuullisuuden ilmapiiri. (Lastensuojelun Keskusliitto 2004.) Lastensuojelulain ( /417) mukaan pykälässä 8 tarkoitettuja erityisen tuen tarpeen palveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tulee kunnan tarvittaessa järjestää. Tuen tulee olla lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Lastensuojelulain 9 :n mukaan kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseen ja poistamiseen. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä. Perusopetuslaissa määritelty opetuksen järjestäjä vastaa palveluiden järjestämisestä oppilailleen. Oppilashuolto: Perusopetuslain 31a (Finlex)mukaan oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto, jolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Säännös turvaa perusopetuksen oppilaille subjektiivisen oikeuden koulun järjestämään oppilashuoltoon sekä lastensuojelulain (417/2007) 9 :ssä säädettyihin psykologi- ja kuraattoripalveluihin. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Jokainen työntekijä toteuttaa oppilashuoltoa osana omaa perustyötään ja eri työntekijöillä on siinä erilaisia tehtäviä. Oppilashuollon toteutuksessa on ensisijaista kodin ja koulun yhteistyö. Oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa korostetaan lapsen tai nuoren ja hänen huoltajansa kuulemisen tärkeyttä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Tavoite 3: Nuoret saavat tietoa tapahtumista, harrastus- ja toimintamahdollisuuksista sekä palveluista 17

18 Nuoret eivät osaa käyttää palveluita, elleivät ole niistä tietoisia. Tiedottamisella, neuvonnalla ja ehkäisevällä toiminnalla palvelujen käyttäjät saavat palvelujärjestelmästä ja palveluista todenmukaisen mielikuvan. Kuntalaissa (29 ) on säädetty kunnalle velvollisuus tiedottaa asukkailleen mm. vireillä olevista asioista, suunnitelmista, käsittelystä, ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Lisäksi kunnalla on velvollisuus tiedottaa asukkailleen myös sellaisten yhteisöjen ja säätiöiden toiminnasta, joille on annettu hoidettavaksi kunnan tehtävä. Tiedottamisessa hyödynnetään myös sosiaalista mediaa mm. viestinnässä, tiedon jakamisessa ja palveluiden tunnetuksi tekemisellä. Nuorisolain mukaan kunnan nuorisotyöhön ja politiikkaan kuuluu mm. tieto- ja neuvontapalvelut. Settinetti on nuorisotiedotuspiste, jolla annetaan nuorille nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan keinoin ammattitaitoista apua, tukea ja tietoa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut hankitaan Settinetti-nuorisotiedotuksen kautta. Tavoite 4: Päivähoidon ja koulujen ilmapiiri ja yleinen viihtyvyys paranee Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään ja laadukkaaseen kasvu- ja oppimisympäristöön. Kun lapsi ja nuori suhtautuu myönteisesti itseensä, hän kykenee ottamaan huomioon myös muita ja välittämään toisista sekä hyväksymään erilaisuuden.( STM 2005b; Siikalatvan seutukunnan varhaiskasvatuksen suunnitelma 2006.) Päivähoidon ja koulun ilmapiiri ja päivähoidossa sekä koulussa viihtyminen on tärkeää työskentelyn ja oppimisen kannalta. Päivähoidon ja koulun ilmapiiri on tärkeä myös tulevaisuuden kannalta, sillä päivähoidon ja koulun tulee luoda oppimishalua, opiskelutaitoja ja myönteisiä asenteita jatkoopintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Päivähoidon ja koulun ilmapiirit syntyvät yhteisöllisesti, lasten, nuorten ja aikuisten toiminnasta sekä päivähoidon, koulun ja huoltajien välisestä hyvästä yhteistyöstä. Hyvään lopputulokseen pääsemiseksi tarvitaan toimijoiden sitoutumista ja aktiivista osallistumista.(stm 2004; STM 2005b; Pirttinen 2006.) Tavoite 5: Palveluiden saanti mahdollistuu lasten ja nuoren asuinpaikasta riippumatta Lastensuojelulain ( /417) 7 :n mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavaan toimielimen tai kunnan muiden viranomaisten tulee yhteistyössä seurata ja edistää lasten sekä nuorten hyvinvointia. Lisäksi kasvuolojen epäkohtia tulee poistaa ja ehkäistä niiden syntymistä. Lastensuojelulaissa sanotaan 8, että palveluja järjestettäessä ja kehitettäessä tulee erityisesti kiinnittää huomio lasten ja nuorten tarpeisiin ja toiveisiin. Lapsiasiavaltuutetun Suomen Lasten Parlamentin jäsenille (140 vastaajaa) teettämän kyselyn mukaan (2012) Yksittäisistä palveluista lapset ovat pitäneet oman elämänsä kannalta tärkeimpinä koulua (71%), harrastusmahdollisuuksia (55%), liikuntapalveluita (50%), kirjastoa (49%) sekä terveyden- ja sairaanhoitoa (44%). Lapsella tulee olla mahdollisuus kehittää harrastuksissaan omia vahvuuksiaan ja sitä kautta saada itsetuntoa lisääviä onnistumisen edellytyksiä (Lapsen oikeuksien sopimus 1989). Lasten ja nuorten harrastaminen edellyttää paitsi yksilön omaa tahtoa myös perheen tukea ja mukana oloa sekä usein myös taloudellisia mahdollisuuksia rahoittaa harrastustoimintaa. 3.3 Terveellisten elämäntapojen edistäminen 18

19 Väestön terveyteen vaikutetaan terveyden terveyttä määrittävien tekijöiden kautta. Terveyden määrittävät tekijät ovat yksilöllisiä, sosiaalisia, rakenteellisia tai kulttuurisia tekijöitä, jotka voivat vahvistaa tai heikentää ihmisten terveyttä. Niiden vaikutusta välittäviä tekijöitä ovat muun muassa terveyttä tukevat voimavarat, asenteet, arjen sujuminen, terveyskäyttäytyminen, kyky omaksua ja tulkita terveystietoa sekä mahdollisuudet saada tai käyttää palveluja. (THL Terveyden edistämisen perustana on tieto terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Terveyden edistäminen on usein ohjaamista, neuvontaa tai opettamista. Tämä edellyttää tietoa ja ymmärrystä lapsen, nuoren tai perheen tarpeista, voimavaroista, elämäntilanteesta, toimintatavoista ja ympäristöstä. Terveyden edistäminen edellyttää myös tietoa erilaisista menetelmistä joilla eettisesti kestävää terveysneuvontaa voidaan toteuttaa. Esimerkiksi neuvolassa toteutettu terveysneuvonta kattaa useita erilaisia osaalueita, kuten vanhemmuuteen, lapsen kehitykseen ja kasvuun, sekä elämäntapoihin liittyviä aihealueita. (THL Terveyden ylläpitämisessä on keskeistä, että lapset ja nuoret sisäistävät terveyden lukutaidon. Terveyden lukutaidolla tarkoitetaan yksilön kykyjä, edellytyksiä ja mahdollisuuksia käyttää, saavuttaa ja ymmärtää terveystietoa ja käyttää tietoa terveyttä edistävällä tavalla. Keskeistä ei ole vain tiedon määrä, vaan tärkeitä ovat yksilön omat mahdollisuudet terveystietoa hyödyntämällä osallistua ja vaikuttaa. Terveyden lukutaidon omaava henkilö voi toimia oman ja yhteisönsä terveyden parantamiseksi muuttamalla elämäntyyliään ja vaikuttamalla elinolojensa kehittämiseen. (Savola & Koskinen- Ollonqvist 2000; Nutbeam 2000.) Erilaisten sairauksien kuten sydän- ja verisuonisairauksien, aikuisiän diabeteksen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveyden ennaltaehkäisy on tärkeää jo lapsuudessa. Monet elämäntavat - ja tottumukset kuten esimerkiksi ravitsemus- ja liikuntatavat muovautuvat jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Lasten ja nuorten elämäntapojen edistäminen on osa eriarvoistumiskierteen katkaisemista. Tavoite 1: Lapset ja nuoret oppivat säännölliset ja terveelliset elämäntavat Terveystarkastusten olennainen osa on terveysneuvonta. Suunniteltaessa ja toteutettaessa terveysneuvontaa, on välttämätöntä ottaa huomioon koko perhe. Esimerkiksi varhain opituilla terveellisillä tottumuksilla on myönteisiä vaikutuksia lapsen ja nuoren terveyteen ja koko perheen hyvinvointiin. Vanhempien terveystottumukset ohjaavat lapsen ja nuoren terveystottumuksia. Tavoiteltaessa lapsen ja nuoren terveystottumusten muutosta, on koko perheen tapojen muututtava. Lastenneuvolan laajoissa terveystarkastuksissa keskiössä ovat mm. lapsen kasvu ja kehitys, ravitsemus, nukkuminen,vuorovaikutus. Perhekohtaisesti valittavia terveysneuvonnan aihealueita ovat mm. vanhempien terveystottumukset, erityisesti ravitsemus, päihteiden käyttö, lepo ja liikunta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toteutettava terveysneuvonta kannattaa sovittaa yhteen terveystiedon opetuksen kanssa. Kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa yhtenä keskeisenä aiheena ovat terveystottumukset. (THL Opas , Laaja terveystarkastus) Terveysneuvonnan perusasioita ovat terveelliset ravintotottumukset. Yli- ja alipainoisuus sekä yksipuolinen ruokavalio ovat riskitekijöitä sairastumiselle. Ravintotottumukset vaikuttavat merkittävimpien kansansairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, joita ovat veren suurentunut kolesterolipitoisuus, korkea verenpaine ja vyötärölihavuus. Ravintotottumukset ovat keskeinen tekijä myös hammaskarieksen ehkäisyssä. (Diabetesliitto.fi; Sydänliitto.fi.) Tavoite 2: Nuorten päihteiden käytön aloittaminen lykkääntyy ja käyttö vähenee (Anne ja Anita) 19

20 Päihteillä tarkoitetaan tupakkaa, alkoholia ja huumeita. Tupakka on yleensä ensimmäinen kokeiltu päihde, se on usein portti muihin päihteisiin, alkoholiin ja huumeisiin. Tupakointi ennakoi suuresti muunlaistakin riskikäyttäytymistä terveyden suhteen.(stm 2001.) Nuorten tupakoinnissa kokeilujen merkitys on suuri ja niihin vaikuttaminen keskeinen tavoite. Keinoja ovat lain valvonta, saatavuuteen puuttuminen ja tupakointikieltojen noudattaminen. Nuorten tupakoimattomuuden edistämisessä on tärkeää toimia pitkäjänteisesti ja eri toimialojen kanssa yhteistyössä. Tupakointiin puuttuminen vahvistaa kuntien varhaisen puuttumisen mahdollisuuksia ja lisää eri toimialojen mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä. (STM 2006c.) Tupakkalakiin on tullut muutoksia v Lain tavoitteena ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Tavoitteena on myös tupakan saatavuuden rajoittaminen. Tupakan myyminen tai muu luovuttaminen alle 18-vuotiaalle kiellettyä. Yksityinen henkilökään ei saa myydä, välittää tai tarjota tupakkatuotteita alaikäiselle. Tupakan myyminen ja polttaminen kiellettyä lasten/nuorten käyttämissä sisätiloissa ja ulkoalueilla. Terveys kansanterveysohjelmassa on esim. tupakoinnin osalta tavoitteeksi asetettu sen vähentäminen siten, että vuoteen 2015 mennessä korkeintaan 15 prosenttia vuotiaista tupakoi. Terveys kansanterveysohjelmassa vuonna 2001 päihteiden käytön osalta tavoitteeksi asetettiin, että käytöstä aiheutuvat terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa. Nuorten päihteiden käyttöön voidaan puuttua alkoholin saatavuuden rajoittamisella, myynnin paremmalla valvonnalla, hinnankorotuksilla ja mainonnan rajoittamisella tuotemainontaan. Harrastustoiminnan tarjoaminen vähentää riskejä ajautua päihteiden käyttöön. Myös aikuisten esimerkki on tärkeä. Alkoholihaittojen tehokas ehkäisy ja vähentäminen edellyttää laajaa vastuunottoa. (STM 2001; STM 2004a.) Seutukunnan kaikki kunnat ovat allekirjoittaneet Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa 4/2013 hyvinvointisopimuksen vuodelle 2016 saakka. Hyvinvointisopimuksessa kunnat sitoutuivat ottamaan käyttöönsä yhtenä hyvänä käytäntönä PAKKA-toimintamallin. Pakka-toimintamalli on paikallista alkoholipolitiikkaa, jonka tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää alkoholihaittoja ja rajoittaa ikärajavalvottavien tuotteiden (alkoholi, tupakka rahapelit) saatavuutta ja nostaa niiden aloitusikää. Pakka toimintamallissa yhdistetään viranomaisvalvonta, sekä kansalaisten ja eri yhteisöjen vastuullinen toiminta, jotta alkoholia myydään ja anniskellaan vastuullisemmin ja alkoholin myynti ja välittäminen alaikäisille loppuu. Pakka-toimintamalli on levinnyt valtakunnalliseksi ja tutkimukset ovat osoittaneet, että toiminta on tuloksellista: päihdehaitat vähenevät ikärajavalvonta tehostuu alaikäisille ei myydä ikärajavalvottavia tuotteita häiriökäyttäytyminen ravintoloissa vähenee yöaikaiset väkivallanteot ja katuväkivalta vähenevät yleinen tuvallisuus lisääntyy Tavoite 3: Nuorten tietoisuus seksuaaliterveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä lisääntyy Seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä osa lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon toimintaa. Sosiaali- ja terveysministeriön seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma, lastenneuvolaopas sekä kouluterveydenhuollon oppaat sisältävät suosituksia seksuaaliterveyden edistämisestä. Seksuaalinen kehitys kuuluu keskeisenä osana lapsen kehitykseen. Lastenneuvolan tavoitteena seksuaaliterveyden edistämisen osalta on tukea vanhemmuutta, parisuhdetta ja parisuhteen 20

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 5.6.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta ASIALISTA 5.6.2014 1 Kokouksen avaus Pj Antero Saksala 2 Edellisen kokouksen muistio

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI Pakkatoimintamalli Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn Pakka-toiminta kannattaa! Monialainen yhteistyö tekee Pakka-toiminnasta vaikuttavaa: alkoholin, tupakan

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Koulun piirteitä Koulu tavoittaa kaikki 7-15 vuotiaan lapsen ja

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot