HAAPAVEDEN- SIIKALATVAN SEUTUKUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAAPAVEDEN- SIIKALATVAN SEUTUKUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014-2016"

Transkriptio

1 HAAPAVEDEN- SIIKALATVAN SEUTUKUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA Hyväksytty: Kunnanvaltuusto , 34

2 Lapsi ja nuori elää tässä ja nyt. Siksi aikuistenkin on toimittava jo nyt, sen sijaan että jäisimme odottamaan parempaa huomista. Muutos alkaa pienistä pisaroista, mutta niistä kasvaa suuria puroja.

3 SISÄLLYS 2 Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointi Hyvinvoinnin ilon- ja huolenaiheita Työryhmän näkemys Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvoinnista Haapaveden Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Vanhemmuuden tukeminen ja varhainen puuttuminen Lapsi- ja nuorisolähtöisyys Terveellisten elämäntapojen edistäminen Ammattitaitoinen henkilöstö lasten ja nuorten palveluissa Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vaikutukset Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kuntien talousarvioihin Strategian tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit... 24

4 1 Lasten ja nuorten hyvinvointistrategian laatiminen Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointistrategian valmisteli v. 2007Siikalatvan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeen (SiiKE) resursoimana laaja moniammatillinen työryhmä. Toimijat edustivat eri alueita: sosiaali- ja terveystointa, kulttuuri- ja nuorisotoimea, koulutoimea, järjestöjä ja seurakuntaa. Työryhmän jäsenet olivat sekä viran- ja toimenhaltijoita että kunnallisia luottamushenkilöitä. Vuonna 2013 strategian päivittämiseen on osallistunut työryhmä, jossa on ollut Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen ja sen alueen kuntien työntekijöitä (sosiaalitoimen edustajia, päivähoidon johtajat, nuoriso- ja etsivänuorisotyöntekijät, koulukuraattorit, ennaltaehkäisevän työn osastonhoitaja, hyvinvointikoordinaattori ja terveyspalvelupäällikkö, joka toimi myös työryhmän puheenjohtajana). Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma käytännön läheinen tavoite- ja toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä lasten, nuorten ja lapsiperheiden ongelmia. Strategian tavoitteena on myös tuoda lapsi- ja nuorisonäkökulma kunnan eri toimialojen suunnitteluun, poliittiseen päätöksentekoon sekä kuntalaiskeskusteluun. Lisäksi tavoitteena tarkentaa kuntien hyvinvointikertomuksia ja suunnitelmia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen osalta. Kuntien hyvinvointikertomukset sisältävät laajasti hyvinvoinnin seurantaindikaattoreita, joista osa on myös valittu tähän suunnitelmaan. Tämän suunnitelman ja kuntien hyvinvointikertomusten tavoitteena on tukea ja lisätä eri hallintokuntien, seurakunnan, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden kunnassa toimivien tahojen yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelman sisältöä ja tavoitteita on linjattu kansallisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaohjelmien (Terveys 2015, Hyvinvointi 2015), laatusuositusten ja lainsäädännön (mm. nuorisolaki, sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki, terveydenhuoltolaki) mukaisesti. (Terveys 2015 kansanterveysohjelmassa esitetään, että eri tahojen yhteistyötä on tarpeen kehittää perheiden tukemiseksi ja lasten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Terveys 2015 on yhteistyöohjelma, joka on tarkoitettu terveydenhuollon ohella erityisesti myös muille hallinnonaloille, koska väestön terveyteen vaikuttavat suurelta osin terveydenhuollon ulkopuoliset asiat, kuten elämäntavat, ympäristö, tuotteiden laatu sekä muut terveyttä tukevat ja vaarantavat tekijät. Jokapäiväisen elämän toiminnan kentät ja elämänkulku ovat ohjelmassa avainasemassa (STM 2001). Laatusuositukset (mm. kouluterveydenhuollon-, päihdepalvelujen-, mielenterveyspalvelujen laatusuositukset) tukevat osaltaan Terveys ohjelman toteutusta kunnissa. Laatusuositusten tarkoituksena on kehittää ja ohjata kuntien toimintoja ja palveluita niin, että ne toimisivat samoin perustein kaikkialla maassa. Terveyden edistämisen laatusuosituksen (STM 2006c) tarkoituksena on rohkaista kuntia arvioimaan omia terveyden edistämisen edellytyksiään ja keskeisiä kehitystarpeitaan. Suosituksessa painottuu kunnan terveyttä edistävien toimintarakenteiden ja -käytäntöjen kehittäminen. Hyvinvointi ohjelma keskittyy puolestaan sosiaalialan pitkän aikavälin kehittämiseen. Ohjelmassa kiinnitetään huomiota mm. lasten ja perheiden ongelmiin, vanhusten kasvavan määrän aiheuttamaan hoivan ja huolenpidon tarpeeseen sekä päihteiden käytön lisääntymisen aiheuttamiin ongelmiin.)lainsäädännön näkökulmasta korostuu vuonna 2006 voimaan tullut ja 2011 täydennetty nuorisolaki, joka tuo vahvasti esiin lasten ja nuorten kuulemiseen liittyvän asian sekä voimaan tullut terveydenhuoltolaki, joka edellyttää kunnan eri toimijoilta poikkitoiminnallista yhteistyötä kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä asettamaan kuntia kuntalaisten hyvinvointia edistäviä tavoitteita ja seuraamaan niiden vuosittaista toteutumista väestöryhmittäisiin hyvinvointitietoihin pohjautuen. Terveydenhuoltolain velvoitteiden perusteella ja Terveempi Pohjois-Suomihankkeen tuella Helmen kunnat ovatkin ottaneet käyttöönsä sähköisen hyvinvointikertomuksen, jonka valtuuskausittainen laajempi hyvinvointikertomus ja vuosittaiset raportointiosuudet sisältävät myös lapsia ja nuoria koskevaa hyvinvointitietoa ja näitä väestöryhmiä koskevia hyvinvoinnin tavoitteita sekä niiden toteutumisen arviointia. Kaikki Helmen kunnat kuuluvat myös Tervekuntaverkostoon, joka tukee kuntien hyvinvoinnin edistämistä ja hyvien käytäntöjen käyttöönottoa myös lasten ja nuorten osalta. 4

5 Kaikki Helmen kunnat ovat allekirjoittaneen Hyvinvointisopimuksen Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa. Hyvinvointisopimuksen myötä kunnissa otetaan vuoteen 2017 mennessä käyttöön laajamittaisesti kaksiportainen Lapset - puheeksi työmenetelmä sekä paikallista alkoholipolitiikkaa ohjaava Pakka-toimintamalli ja videovälitteiset painonhallintaryhmät. Kaikki hyvinvointiohjelmat ovat hyödynnettävissä myös lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman alkuosassa on tarkasteltu lasten ja nuorten hyvinvointia kuntien hyvinvointitietojen valossa sekä kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta. Strategiaosuudessa luvusta 3 lähtien on esitetty strategian sisältämät painopistealueet ja tavoitteet. Luvussa 4 on mietitty ohjelman toteuttamista ja seurantaa ja luvussa 5 strategia esitetään tiivistettynä. 2 Siikalatvan lasten ja nuorten hyvinvointi Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan väkiluku on laskenut viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana runsaasta asukkaasta vajaaseen asukkaaseen. Viime vuosina seutukunta on ollut muuttotappioaluetta. Ikäluokittain tarkasteltaessa huomataan, että pääasiassa muuttotappio muodostuu vuotiaista. Haapaveden-Siikalatvan seutukunnassa oli vuonna 2012 yhteensä vuotiasta lasta. Lasten prosentuaalinen osuus koko väestöstä vaihteli 20,5-16,4 prosentin välillä. Pohjois- Pohjanmaalla vuotiaiden osuus väestöstä oli 20,5 prosenttia. Haapaveden Siikalatvan seutukunnassa 0-4 vuotiaita oli 864 henkilöä (Haapavesi 461, Siikalatva 309, Pyhäntä 94) vuotiaita oli 944 (Haapavesi 521, Siikalatva 315, Pyhäntä 118) ja vuotiaita oli Haapaveden Siikalatvan seutukunnassa 971 (Haapavesi 512, Siikalatva 355, Pyhäntä 104). 0- vuotiaita oli seutukunnassa 189 henkilöä v ja 175 vuonna TAULUKKO vuotiaat ja 7-15 vuotiaat, % väestöstä vuonna SOTKAnet. 0-6-vuotiaat, % väestöstä 7-15 vuotiaat, % väestöstä Haapavesi 9,2 13,1 Pyhäntä 9,6 13,6 Siikalatva 7,3 10,4 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

6 Yhteiskunnan muutokset, työttömyyden seuraukset ja kiristyvät työelämän vaatimukset heijastuvat myös Siikalatvalla lasten, nuorten ja perheiden elämään. Perhesuhteissa tapahtuu muutoksia, avioeroja ja uusperheiden muodostumista. Viime vuosina erityisesti yksinhuoltajaperheiden määrä on kasvanut Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen alueella. Lapsiperheitä oli vuonna 2012 Haapaveden Siikalatvan seutukunnassa 37,8% (Haapavesi 39,7%, Siikalatva 34,3%, Pyhäntä 39,4%) kaikista perheistä. (Vuonna 2005 Siikalatvan Seutukunnassa oli lapsiperheitä 42,5 %). Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku oli 43,5 % vuonna Lapsiperhe on perhe, jossa huoltajia on joko yksi tai kaksi ja ainakin yksi lapsista on alaikäinen (alle 18-vuotias). Yksinhuoltajaperheitä oli vuonna ,8 prosenttia ja vuonna ,2 prosenttia kaikista Haapaveden -Siikalatvan seutukunnan lapsiperheistä. Pohjois- Pohjanmaalla luku oli 16,9 % (vuonna ,1 %) ja koko maassa 20,3 prosenttia. (SOTKAnet 2013). Toimeen tulotukea saavien lapsiperheiden määrä on vähentynyt vuosien välillä seutukunnassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa keskimäärin. Vuonna 2012 toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli Haapaveden - Siikalatvan seutukunnassa 5,3 % lapsiperheistä eli 115 perhettä (Haapavesi 59, Siikalatva 38, Pyhäntä 18 perhettä). Vuonna 2005 toimeentulotukea saavia lapsiperheitä oli seutukunnassa enemmän: 9,1 % kaikista lapsiperheistä eli 158 lapsiperhettä. Toimeentulotulotukea saavia lapsiperheitä oli Pohjois-Pohjanmaalla vuonna ,3 % ( v ,1 %) ja koko maassa 8,6% (vuonna ,6 %). Kelan tilastoinnin (v. 2005) mukaan kotihoidontukea sai Siikalatvan kunnissa yhteensä 416 perhettä. Elatustukea saaneiden 0-17 vuotiaiden lastenmäärä oli Haapaveden-Siikalatvan seutukunnassa vuonna ,7% ( vuonna ,0 prosenttia) ja Pohjois- Pohjanmaalla 8,0% (vuonna ,0 %). Vuoden 2005 aikana Siikalatvan seutukunnassa oli avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä 129 ja vuoden 2012 aikana vuotiasta lasta tai nuorta (Haapavesi 104, Siikalatva 61, Pyhäntä 41).(Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus.) Koko seutukunnassa kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli vuonna vuotiasta eli 0, 4 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Vuonna 2011 vastaava prosenttiosuus seutukunnassa oli 1,3%, ts. kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden määrä on kasvanut Seutukunnassa ja erityisesti määrän kasvua on tapahtunut Siikalatvan kunnassa (1,8% 0-17-vuotiaista on kodin ulkopuolelle sijoitettuna). Pohjois-Pohjanmaalla oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna 0-17 vuotiaista lasta tai nuorta vuonna % (vuonna ,9%) vastaavan ikäisestä väestöstä. Koko maassa vastaava luku oli vuonna ,4%. (kuvio 2.) Kunnan kustantamassa päivähoidossa (koko- tai osapäivähoito) oli v Haapaveden-Siikalatvan seutukunnassa yhteensä 0-6 vuotiaista 37,96 % (vuonna ,7%) vastaavanikäisestä väestöstä. Luku on vajaa 2%:a vähemmän kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Kaikissa kunnissa perheillä on mahdollisuus valita lapsilleen kunnallinen päivähoito tai lastenhoidon tuki. Kunnallisia päivähoitopalveluita ovat perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito ja päiväkotihoito Erityislastentarhanopettajan palveluja on ostettu Helmen alueen kuntiin. Väestön koulutustaso on Haapaveden Siikalatvan seutukunnan kunnissa alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Koulutustaso on kuitenkin parantunut vuosittain. Seutukunnan kunnissa koulutustasomittain oli vuonna 2012 yhteensä 257 (Haapavesi 273, Siikalatva 239, Pyhäntä 259), mikä tarkoittaa keskimäärin 2,57 vuotta opintoja peruskoulun jälkeen. Pohjois-Pohjanmaan vastaava luku on 345 ja koko maan 340. Haapaveden Siikalatvan seutukunnassa on keskiasteen tutkinnon suorittaineita 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 46,26%, mikä on enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaalla (43,2%) ja koko maassa keskimäärin (39,5%). Korkeaasteen tutkinnon oli suorittanut 14,5% prosenttia (vuonna %). Koko maassa 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli korkea-asteen tutkinnon suorittanut 28,2 % ja Pohjois-pohjanmaalla 26,7%. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita, (=%osuus vastaavanikäisistä) on Haapaveden Siikalatvan seutukunnassa 9,4% (Haapavesi 8,5, Siikalatva 10,1, Pyhäntä 9.7), mikä on vähemmän kuin Pohjois-Pohjanmaalla (9,7% tai koko maassa keskimäärin (11.2%). 6

7 Työttömyysaste oli elokuussa 2013 seutukunnassa 10,2% (Haapavesi 11%, Siikalatva 10,2% ja Pyhäntä 9,4%) työvoimasta. Maakunnan tasolla työttömyysaste oli 13,2%. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Haapaveden-Siikalatvan seutukunnassa 113 (Haapavesi 62, Siikalatva 39, Pyhäntä 11). Nuorisotyöttömien määrä on selvästi kasvanut viime vuosina Seutukunnassa. Kaikissa Seutukunnan kunnissa myös työvoiman osuus väestöstä oli vähentynyt ja samalla työttömyysaste kuitenkin noussut. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2013.) Kuntakohtaiset tiedot 8/2013 on esitetty taulukossa 2. TAULUKKO 2.Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 8/2013. Työttömät työnhakijat 2013 aste % yht. miehet naiset alle 20-v alle 25-v yli 50-v yli 1 vuoden työttömänä avoimet työpaikat Haapavesi Siikalatva , Pyhäntä 660 9, Kunta Työvoima Tyött.- vajaakunt. Haapaveden- Siikalatvan seutukunta , Pohjois- Pohjanmaa , Väestötasolla hyvinvoinnin riskitekijöinä voidaan pitää yksinhuoltajuutta sejö työttömyyttä, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorten työttömyyttä. Toimeentulotuen saanti ja matala koulutustaso ovat myös uhkia hyvinvoinnille. 2.1 Hyvinvoinnin ilon- ja huolenaiheita Lasten ja nuorten kokemaa hyvinvointia ja sen tilaa tarkastellaan THL:n kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta Kouluterveyskysely on tehty kuntiin huhtikuusta 1999 alkaen ja tämän Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivityksessä on ollut käytettävissä v tehty kouluterveyskysely, joka on toteutettu alueen kaikissa kunnissa peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille, Haapaveden ja Siikalatvan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoille ja Haapavedellä ammatillisten oppilaitosten 1.2. vuoden opiskelijoille. Raportissa esitetään tulokset oppilaiden elinolojen, koulutyön, terveystottumusten, koetun terveyden ja koetun oppilashuollon tuen tarpeen tilanteesta ja muutoksista. Kuntien oman toiminnan lisäksi seurakunnat, järjestöt ja yhdistykset tarjoavat monipuolista kerho- ja harrastustoimintaa muodostaen siten todellisen voimavaran seutukunnan lasten ja nuorten palveluille. Merkittävää on monialainen toimijaverkostoja yhteistyö julkisen sektorin ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Seutukunta tarjoaa hyvät harrastusmahdollisuudet ja kulttuuritarjonnan. Kunnat tukevat ja avustavat järjestöjä ja yhdistyksiä sekä taloudellisesti että tarjoamalla puitteet järjestöjen toiminnalle. Liikuntaa, nuorisotyötä ja opetustoimea on kattavasti käsitelty v valmistuneessa Siikalatvan sivistysstrategiassa, jota tässä yhteydessä ei ole tarpeellista toistaan. Kuntien liikunta-, nuoriso-, kirjasto-, ja kulttuuritoimet sekä kunnissa toimivat järjestöt tekevät arvokasta työtä lasten ja nuorten syrjäytyneisyyden ehkäisemisessä. 7

8 Kouluterveyskyselyn 2013 tulokset: Ilon ja huolenaiheet Haapaveden peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien tupakointi vähentyi Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät Hampaiden harjaamistottumukset paranivat Humalajuominen vähentyi Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Muutokset pidemmällä aikavälillä Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi Tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien työttömyys lisääntyi Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa lisääntyivät Perheen yhteinen ateriointi iltaisin vähentyi Fyysistä uhkaa koettiin yleisemmin Toistuva rikkeiden teko lisääntyi Koulun fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi Koulutapaturmat lisääntyivät Koulun työilmapiiri heikkeni Opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät Koettu terveydentila heikkeni Koululounaan syöminen päivittäin vähentyi Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Ilon ja huolenaiheet Haapaveden lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien työttömyys vähentyi Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi Koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi Lintsaaminen vähentyi Tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi Päivittäin koettu väsymys vähentyi Viikoittain koettu päänsärky vähentyi Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla lisääntyi HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Ylipainoisia oli enemmän Näiden esiintyvyys hyvin pieni (alle 0,5 %) vuonna 2013 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 8

9 Ilon ja huolenaiheet Haapaveden ammattillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan Perheen yhteinen ateriointi iltaisin lisääntyi Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät Toistuva rikkeiden teko vähentyi Lintsaaminen vähentyi Tietoisuus tavoista vaikuttaa oppilaitoksen asioihin lisääntyi Koettu terveydentila parani Päivittäin koettu väsymys vähentyi Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut vähentyivät Koulu-uupumus vähentyi Ylipainoisia oli vähemmän Aamupalan syöminen arkisin lisääntyi Ruutuaika arkipäivisin vähentyi Humalajuominen vähentyi Opiskelun vaikeuksiin saatiin yleisemmin apua HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Koulutapaturmat lisääntyivät Oppilaitoksen työilmapiiri heikkeni Opiskeluun liittyvä työmäärä koettiin yleisemmin liian suureksi Viikoittain koettu päänsärky yleistyi Koululounaan syöminen päivittäin vähentyi Päivittäinen tupakointi lisääntyi Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Ilon ja huolenaiheet Siikalatvan peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien työttömyys vähentyi Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähentyivät Perheen yhteinen ateriointi iltaisin lisääntyi Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät Toistuva rikkeiden teko vähentyi Koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi Koulutapaturmat vähentyivät Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi Opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät Lintsaaminen vähentyi Viikoittain koettu päänsärky vähentyi Aamupalan syöminen arkisin lisääntyi Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla lisääntyi Ruutuaika arkipäivisin vähentyi Päivittäinen tupakointi vähentyi Humalajuominen vähentyi Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Koulukiusatuksi joutuminen lisääntyi Koettu terveydentila heikkeni Useiden oireiden kokeminen päivittäin lisääntyi Ylipainoisia oli enemmän Hampaiden harjaamista laiminlyötiin yleisemmin Huumekokeilut lisääntyivät 9

10 helpommaksi Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Koulunkäynnin vaikeuksiin saatiin yleisemmin apua Muutokset pidemmällä aikavälillä Koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi Ilon ja huolenaiheet Siikalatvan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien tupakointi vähentyi Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vä-hentyivät Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongel-mat vähentyivät Toistuva rikkeiden teko vähentyi Koulutapaturmat vähentyivät Koulun työilmapiiri parani Koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi Lintsaaminen vähentyi Koettu terveydentila parani Päivittäinen tupakointi vähentyi Humalajuominen vähentyi Huumekokeilut vähentyivät HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Perheen yhteinen ateriointi iltaisin vähentyi Koulun fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi Useiden oireiden kokeminen päivittäin lisääntyi Päivittäin koettu väsymys lisääntyi Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla vähentyi Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Näiden esiintyvyys hyvin pieni (alle 0,5 %) vuonna 2013 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 10

11 Ilon ja huolenaiheet Pyhännän peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Hampaiden harjaamistottumukset paranivat HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Vanhempien tupakointi lisääntyi Perheen yhteinen ateriointi iltaisin vähentyi Läheiset ystävyyssuhteet vähentyivät Koulun työilmapiiri heikkeni Lintsaaminen lisääntyi Tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin vähentyi Useiden oireiden kokeminen päivittäin lisääntyi Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut lisääntyivät Viikoittain koettu päänsärky yleistyi Ruutuaika arkipäivisin lisääntyi Päivittäinen tupakointi lisääntyi Humalajuominen lisääntyi Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Muutokset pidemmällä aikavälillä Koulutapaturmat lisääntyivät 2.2.Työryhmän näkemys Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvoinnista Työryhmän tekemässä SWOT- analyysissa seutukunnan vahvuuksina nähtiin puhdas luonto ja turvallinen, tuttu ympäristö ja yhteisöllisyys. Alueella on toimivat lastenneuvola ja päivähoitopalvelut ja kunnissa on etsiviä nuorisotyöntekijöitä ja koulukuraattorien määrää on lisätty. Alueen toimijoilla on paljon osaamista ja asiantuntemusta työhönsä ja halua kehittää lasten ja perheiden palveluja. Palvelujen ja harrastusten osalta esiin nostettiin päivähoidon hyvä saatavuus, liikunnan harrastamisen mahdollisuudet ja hyvät kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Heikkouksina nousivat esiin pitkät välimatkat, jotka tuovat alueellista eriarvoisuutta palvelujen saatavuuden ja harrastusmahdollisuuksiin osallistumisen osalta. Palvelujen ja harrastusmahdollisuuksien osalta toiminta on sivukylillä vähäistä. Alueellisesti koulupsykologipalvelujen saatavuus on heikkoa, mikä kuormittaa perheneuvolaa ja heikentää perheneuvolapalvelujen saantia ja lisää erikoissairaanhoidon kustannuksia. Isot oppilasryhmät arvioitiin myös heikkouksiksi. Alueella on nähtävissä - samoin kuin valtakunnallisestikin - puutteita vanhemmuuden roolissa. Työryhmän mielestä on tarpeen kehittää vanhemmuuden tukemista ja varhaista puuttumista sekä toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteisiä toimintalinjauksia. Seutukunnan muuttotappio sekä taloudellisten resurssien niukkuus heikentävät myös seutukuntaa. Terveyden osalta päihteiden käyttö lisääntyminen, nuorten heikot tiedot seksuaaliterveydestä ja epäterveelliset ruokailutottumukset heikensivät Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointia. Seutukunnan mahdollisuuksina nähtiin yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden välillä. Ennaltaehkäisevässä työssä varhaisenpuuttumisen menetelmien käytön tehostaminen, osaamisen kehittäminen ja osaavan henkilökun- 11

12 nan pysyminen /saanti alueella nähtiin tärkeäksi. Koulujen työskentelyolojen parantaminen ja osallisuuden edistäminen niin lapsilla kuin vanhemmillakin tuo hyvinvointia. Tulevaisuuden uhkiksi muodostuvat väestön väheneminen, joka heikentää kuntien toimintakykyä, muutokset peruspalveluissa ja niiden saatavuudessa sekä terveyden osalta päihteiden ja mielenterveysongelmien kasautuminen. Vanhempien työttömyys, taloudelliset toimeentulovaikeudet, päihde- tai mielenterveysongelmat sekä puutteet vanhemmuuden roolissa lisäävät lasten ja nuorten syrjäytymisuhkaa. 12

13 3 Haapaveden Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma VISIO YHDESSÄ LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN ELÄVÄ SEUTUKUNTA Visiolla halutaan kertoa, että luomalla yhdessä lapsille ja nuorille hyvinvointia ja turvallinen kasvuympäristö pidetään Siikalatva elävänä seutukuntana, jonne halutaan jäädä asumaan ja muuttaa muualta. Vision toteutuminen edellyttää kansalaisaktiivisuuden lisääntymistä seutukunnassa, tuen kohdentamista, myös taloudellista tukea, lapsiperheille sekä panostusta palveluihin ja toimintatapoihin sekä turvalliseen toimintaympäristöön. Lasten ja nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa on tapahtunut useita myönteisiä muutoksia 2010-luvulla. Keskeisin ongelma on, että lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy ja pahoinvointi kasautuu, mikä voi lisätä sukupolvelta toiselle siirtyviä ongelmia ja johtaa väestönosan pitkäaikaiseen syrjäytymiskehitykseen. Vanhempien hyvinvoinnilla ja perheen elinolosuhteilla on tutkimusten mukaan ratkaisevan tärkeä vaikutus lapsen terveyteen ja hyvinvointiin. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat sekä jo raskauden aikana alkavat terveyserot ovat kasvavia haasteita. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa ja kehitystä on tarkasteltu Terveys 2015 kansanterveysohjelman väliarvioinnissa (STM 2013b) sekä STM:n lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan loppuraportissa (STM 2013). Lapsista prosenttia selviytyy nuoruusvaiheen kautta aikuisuuteen ilman vakavia vaikeuksia. Pahoinvoinnista kertovien oireiden lisääntyminen lasten ja nuorten parissa on kuitenkin vakava uhka sekä yksilön että yhteiskunnan kehityksen näkökulmasta. Syrjäytymisen ehkäisy edellyttää riittävän varhaista puuttumista ongelmiin ja vaihtoehtojen löytämistä myönteisen kehityksen edistämiseksi. Tämä edellyttää arvojen ja asenteiden tarkistamista ja riittäviä toimenpiteitä sekä yhdessä tekemistä. Tarvitaan lapsi-, nuoriso- ja perhekeskeistä yhteiskuntapolitiikkaa, jossa hyvinvointiin liittyvät kysymykset otetaan huomioon kaikilla hallinnonaloilla ja -tasoilla. Lasten ja nuorten kehitysympäristöjä on tuettava siten, että hyvinvointia suojaavia tekijöitä vahvistetaan samalla kun riskiä aiheuttavia tekijöitä ehkäistään ja niiden vaikutuksia lievennetään (STM. 2013) Jotta lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista voidaan huolehtia, heidän elämäntilannettaan on tarkasteltava kokonaisuutena. Hyvinvoinnin kaikki psykososiaaliset ja terveydelliset seikat on otettava huomioon. Lapsia, lapsiperheitä ja nuoria voidaan tukea ja ongelmia ratkaista tehokkaasti vain lisäämällä tietoa ja osaamista, muuttamalla rakenteita ja ottamalla käyttöön aktiivisia toimintatapoja. Ehkäisevällä työllä tuetaan kunkin elämänvaiheen onnistumista ja siirtymistä vaiheesta toiseen. (STM 2006b). Lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivilta edellytetään kulttuurista muutosta ja uusien valmiuksien kuten dialogisten toimintatapojen ja verkostotyön omaksumista. (Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi, Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan toimenpide-ehdotukset. STM 2010) Seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman yhteisenä tavoitteena on perheiden tukeminen, moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja vahvistaminen lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden kanssa työskentelevien tahojen kesken. 13

14 Suunnitelma rakentuu neljän yllä olevan painopistealueen ympärille: 1. vanhemmuuden tukeminen ja varhainen puuttuminen 2. lapsi- ja nuorisolähtöisyys 3. terveellisten elämäntapojen edistäminen 4. ammattitaitoinen henkilöstö lasten ja nuorten palveluissa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on laadittu koko seutukuntaa varten. Yksittäisten kuntien erityistilanteita ja tarpeita ei ole eritelty. Jokainen kunta valitsee ja painottaa omassa hyvinvointikertomuksessaan ja toimintasuunnitelmassaan niitä suunnitelman tavoitteita, jotka vaativat kehittämistä seudullisesti tai omassa kunnassa. 3.1 Vanhemmuuden tukeminen ja varhainen puuttuminen Koti ja perhe ovat lapsen elämässä keskeisiä kasvun ja kehittymisen ympäristöjä. Kodin ja perheen tehtävänä on tarjota lapselle turvallisuutta, perushoivaa ja kiintymyssuhteita ja ohjata lasta osaksi yhteiskuntaa. Kodin perusedellytykset turvata lapselle hyvä elämä riippuvat myös perheen toimeentulo- ja asumistasosta sekä ympäristön tuesta. Lapsesta ja lapsella tulee olla iloa, riittävästi aikuisten aikaa ja kohtuullinen asumis- ja elintaso. Turvallisuus on lapsen perusoikeus, johon kuuluvat hyväksytyksi tuleminen ja aikuisten vastuu. Lapsen ja nuoren hyvinvointi on pitkälti sidoksissa koko perheen hyvinvointiin, vanhempien parisuhteen toimivuuteen ja vastuulliseen vanhemmuuteen. (STM 2005a.) Vanhemmuudessa jaksamista ja lasten hyvinvointia edistävät monipuoliset ja kattavat lasten ja lapsiperheiden asiantuntijapalvelut. Esim. neuvola, kouluterveydenhuolto, päivähoito, koulu, perheneuvolat, lastensuojelu, sairaanhoito ja oikeusapu ovat lapsiperheiden tärkeitä palveluita. Tukea tarjoavat myös esim. seurakunnan perhetyö sekä erilaiset järjestöt.(stm 2005a.) Monenlaisen tietotaidon yhdistämistä tarvitaan perheisiin kohdistuvassa ennaltaehkäisevässä ja varhaisessa auttamisessa. Varhaista puuttumista tukee se, että kaikilla lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevillä on sellaisia työkäytäntöjä, jotka tukevat perheen ongelmien tunnistamista ja niihin tarttumista. Moniammatillista toimintaa kehittämällä voidaan luoda hallinnollisia rajoja ylittäviä toimintamalleja, yhteistä suunnittelua ja osaamisen kokonaisvaltaista käyttöönottoa. ( Arnkil T. E, ym.2002; Karila K, ym. 2001) Tavoite 1: Vanhemmat saavat tukea parisuhteeseen ja vanhemmuuteen liittyvissä asioissa eri toimijoiden ja perheiden välisellä yhteistyöllä. Lapsen ja nuoren hyvinvointi riippuu koko perheen hyvinvoinnista. Perheen hyvinvointiin vaikuttaa vanhempien parisuhteen ja vanhemmuuden laatu. Lapsen hyvinvointia voidaankin edistää vahvistamalla äidin ja isän vanhemmuutta ja vanhempien parisuhteen toimivuutta. (STM 2005a.) Erityisen tärkeää on vanhemmuuden ja perheiden tukeminen, kun perheessä on mielenterveys-, terveys-, päihde-, toimeentulo- yms. ongelmia. Vanhempia tuetaan lastensa kasvatuksessa myös lastensuojelulain nojalla ( /417). Lastensuojelulain 8 nojalla, kunnan sosiaali- ja terveydenhuollontoimien, lasten päivähoidon, opetustoimen sekä muita lapsille ja nuorille tarkoitettuja palveluita järjestettäessä ja niitä kehitettäessä tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita kasvatustehtävissä toimivia lasten ja nuorten kasvatuksessa. 14

15 Tavoite 2: Vanhemmat saavat tietoa tarjolla olevista tuesta, palveluista ja etuuksista Voidakseen tehdä itsenäisiä päätöksiä ja vaikuttaa perheen ja elämänhallintaansa vanhemmilla on oltava tietoa tarjolla olevista palveluista. Tiedottamisella, neuvonnalla ja ehkäisevällä toiminnalla palvelujen käyttäjät saavat palvelujärjestelmästä ja palveluista todenmukaisen mielikuvan. Kuntalaissa ( /365) (29 ) on säädetty kunnalle velvollisuus tiedottaa asukkailleen mm. vireillä olevista asioista, suunnitelmista, käsittelystä, ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Lisäksi kunnalla on velvollisuus tiedottaa asukkailleen myös sellaisten yhteisöjen ja säätiöiden toiminnasta, joille on annettu hoidettavaksi kunnan tehtävä. Sosiaalihuoltolain ( /710) (710/1982) 13 mukaan kunnan tulee tiedottaa sosiaalipalveluista. Tiedottamisessa voidaan käyttää erilaisia viestimiä ja ottaa huomioon tekniikan kehitys. Tavoite 3: Vanhempien työllistyminen Keskeinen uhka lasten suotuisalle kasvulle ja kehitykselle ovat perheen toimeentulovaikeudet. Lapsiperheiden tulokehitys on 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ollut keskimäärin muita kotitalouksia heikompaa. Heikointa kehitys on ollut yksinhuoltajakotitalouksilla, alle kolmivuotiaiden lasten perheillä sekä monilapsisilla perheillä. (STM 2006b; STM 2007.) Lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt, mikä johtuu suurelta osin työttömyydestä. Työttömyys luo aina perheessä epävarmuutta tulevaisuudesta ja sitä kautta voi haavoittaa perheiden henkistä ja taloudellista hyvinvointia. Työllisyyttä voidaan lisätä vain luomalla uusia työpaikkoja ja säilyttämällä vanhat työpaikat. (Lastensuojelun Keskusliitto 2004; STM 2006b.) 3.2 Lapsi- ja nuorisolähtöisyys Lapsuus- ja nuoruusvaiheessa luodaan pohja terveydelle ja toimintakyvylle sekä sosiaaliselle hyvinvoinnille koko elämän ajaksi. Aktiiviseksi kansalaiseksi ei kasveta yhdessä yössä. Lapset ja nuoret tarvitsevat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa myönteisiä osallisuuden kokemuksia. Varhaiskasvatuksessa lapsen tasapainoisen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi on hyvä, että leikkiikäisellä lapsella on mahdollisuus kuulua johonkin vertaisryhmään, jossa hänellä on turvalliset suhteet ikäisiinsä lapsiin ja aikuisiin. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. ( Nuorisolaki 72/2006). Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kunnat voivat koota 15

16 myös yhteisen verkoston. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita.(nuorisolaki /693) Etsivä Nuorisotyö: Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. (Nuorisolaki 2010/693 7 b ) (Salla Savolainen) Etsivä nuorisotyö on palvelua nuorille, jotka ovat jääneet koulutuksen, työelämän ja palveluiden ulkopuolelle. Elämäntilanteesta riippumatta etsivään nuorisotyöntekijään voi ottaa yhteyttä aina, kun nuori ei tiedä, mistä hakea apua tai palvelua. Nuorelle etsitään yhdessä sopivaa polkua elämässä eteenpäin. Etsivä nuorisotyöntekijä auttaa ja tukee palveluihin, koulutukseen ja työelämään hakeutumisessa nuoren tarpeiden ja toiveiden mukaan. Työn tarkoituksena on ehkäistä syrjäytymistä ja edistää nuorten osallisuutta kunnassa. Nuori voi hakeutua itse etsivän nuorisotyön pariin. Apua voivat pyytää myös nuoren lähipiirin aikuiset tai toiset nuoret. Etsivän nuorisotyön tarjoama tuki on nuorelle vapaaehtoista ja ilmaista. Tavoite 1: Lasten ja nuorten vaikutus- ja toimintamahdollisuudet vahvistuvat ja nuorten osaaminen nousee esille Suomen lainsäädännössä on mukana YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (1989) velvoite kuunnella lasta hänen kehitystasonsa huomioon ottaen.(perustuslaki 731/1999.) Lainsäädäntö antaa hyvät mahdollisuudet eri väestöryhmien mukaan ottamiselle kunnan asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Kuntalaki (365/1995) tarjoaa mahdollisuuden avoimeen ja perusteltuun päätöksentekoon kannustamalla myös vähemmistöryhmien kuten lasten, nuorten ja lapsiperheiden kuulemista. Nuorisolain (72/2006) mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Kuntalaisten, myös lasten ja nuorten, on helpompi kokea asiat omikseen, kun osallisuus ja laaja demokratia toteutuvat kunnallisessa toiminnassa. Seutukunnan nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöön ja asioihin nuorisovaltuustojen ja aloitekanavan kautta. Aloitekanava vastaa nuorisolain (2006) 8 :n kunnille asettamaan vaatimukseen järjestää nuorille mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja - politiikkaa koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksiin. Lisäksi Aloitekanava mahdollistaa nuorten kuulemisen heitä koskevissa asioissa ja vastaa näin nuorisolain asettamien vaatimuksiin. Hyvät toimintamahdollisuudet ovat lapselle ja nuorelle suojaavia tekijöitä. Hyvä harrastustoiminta ohjaa, kehittää ja kasvattaa lasta monipuolisesti perheen kasvatustyötä tukien. Virikkeellinen harrastustoiminta on lapselle tärkeää itsensä kehittämiseksi ja toteuttamiseksi sekä sosiaalisten taitojensa vahvistamiseksi. (Siikalatvan sivistysstrategia 2006; Siikalatvan seutukunnallinen varhaiskasvatuksen suunnitelma 2006.) Tavoite 2: Lapset ja nuoret saavat apua ja tukea erilaisissa elämäntilanteissa Pohja aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan lapsuudessa. Eriarvoistuminen alkaa jo varhain ja lapsuuden ja nuoruuden tekijät selittävät merkittävän osan aikuisuuden terveys- ja hyvinvointieroista. Siksi koulun toiminta ja laadukkaiden peruspalveluiden turvaaminen on tärkeää. Toimiva kouluterveydenhuolto ja oppilas- ja opiskelijahuolto voivat vahvistaa hyvinvointia ja niiden työ on tärkeää näiden terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa. Koulu on lapselle ja nuorelle tärkeä kehitysympäristö, joka parhaimmillaan antaa itseluottamusta, onnistumisen kokemuksia, sosiaalista pääomaa, tärkeitä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia sekä integroi yhteiskuntaan. Mutta pahimmil- 16

17 laan koulu voi olla myös syrjäyttävä, ja siksi esimerkiksi kiusaamisen ehkäisemiseen ja suojaavien tekijöiden vahvistamiseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. (Hyvinvointia useammalle-lasten ja nuorten palvelut uudistuvat, Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan loppuraportti. STM 2013) Vaikka enemmistö suomalaisista lapsista voi hyvin, noin joka kymmenennellä kouluikäisellä on jokin lääketieteellisesti todettava ja hoitoa edellyttävä vika, vamma tai tauti. Kun otetaan huomioon myös mielenterveyden ja oppimisenongelmat, on arvioitu, että noin joka kolmannella lapsella olisi tarvetta joihinkin erityistoimenpiteisiin. Koululaistemme suurimmat terveyspulmat liittyvät mielenterveyteen. Merkittävin mielenterveyden ongelma on masennus, joka on tutkimusten mukaan viime vuosina lisääntynyt. (STM 2002.) Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin edellyttää, että lasten, nuorten ja heidän perheidensä parissa työskentelevät tahot toimivat yhteistyössä, ja että yhteiskunnassa vallitsee välittämisen sekä vastuullisuuden ilmapiiri. (Lastensuojelun Keskusliitto 2004.) Lastensuojelulain ( /417) mukaan pykälässä 8 tarkoitettuja erityisen tuen tarpeen palveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tulee kunnan tarvittaessa järjestää. Tuen tulee olla lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Lastensuojelulain 9 :n mukaan kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseen ja poistamiseen. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä. Perusopetuslaissa määritelty opetuksen järjestäjä vastaa palveluiden järjestämisestä oppilailleen. Oppilashuolto: Perusopetuslain 31a (Finlex)mukaan oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto, jolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Säännös turvaa perusopetuksen oppilaille subjektiivisen oikeuden koulun järjestämään oppilashuoltoon sekä lastensuojelulain (417/2007) 9 :ssä säädettyihin psykologi- ja kuraattoripalveluihin. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Jokainen työntekijä toteuttaa oppilashuoltoa osana omaa perustyötään ja eri työntekijöillä on siinä erilaisia tehtäviä. Oppilashuollon toteutuksessa on ensisijaista kodin ja koulun yhteistyö. Oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa korostetaan lapsen tai nuoren ja hänen huoltajansa kuulemisen tärkeyttä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Tavoite 3: Nuoret saavat tietoa tapahtumista, harrastus- ja toimintamahdollisuuksista sekä palveluista 17

18 Nuoret eivät osaa käyttää palveluita, elleivät ole niistä tietoisia. Tiedottamisella, neuvonnalla ja ehkäisevällä toiminnalla palvelujen käyttäjät saavat palvelujärjestelmästä ja palveluista todenmukaisen mielikuvan. Kuntalaissa (29 ) on säädetty kunnalle velvollisuus tiedottaa asukkailleen mm. vireillä olevista asioista, suunnitelmista, käsittelystä, ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Lisäksi kunnalla on velvollisuus tiedottaa asukkailleen myös sellaisten yhteisöjen ja säätiöiden toiminnasta, joille on annettu hoidettavaksi kunnan tehtävä. Tiedottamisessa hyödynnetään myös sosiaalista mediaa mm. viestinnässä, tiedon jakamisessa ja palveluiden tunnetuksi tekemisellä. Nuorisolain mukaan kunnan nuorisotyöhön ja politiikkaan kuuluu mm. tieto- ja neuvontapalvelut. Settinetti on nuorisotiedotuspiste, jolla annetaan nuorille nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan keinoin ammattitaitoista apua, tukea ja tietoa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut hankitaan Settinetti-nuorisotiedotuksen kautta. Tavoite 4: Päivähoidon ja koulujen ilmapiiri ja yleinen viihtyvyys paranee Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään ja laadukkaaseen kasvu- ja oppimisympäristöön. Kun lapsi ja nuori suhtautuu myönteisesti itseensä, hän kykenee ottamaan huomioon myös muita ja välittämään toisista sekä hyväksymään erilaisuuden.( STM 2005b; Siikalatvan seutukunnan varhaiskasvatuksen suunnitelma 2006.) Päivähoidon ja koulun ilmapiiri ja päivähoidossa sekä koulussa viihtyminen on tärkeää työskentelyn ja oppimisen kannalta. Päivähoidon ja koulun ilmapiiri on tärkeä myös tulevaisuuden kannalta, sillä päivähoidon ja koulun tulee luoda oppimishalua, opiskelutaitoja ja myönteisiä asenteita jatkoopintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Päivähoidon ja koulun ilmapiirit syntyvät yhteisöllisesti, lasten, nuorten ja aikuisten toiminnasta sekä päivähoidon, koulun ja huoltajien välisestä hyvästä yhteistyöstä. Hyvään lopputulokseen pääsemiseksi tarvitaan toimijoiden sitoutumista ja aktiivista osallistumista.(stm 2004; STM 2005b; Pirttinen 2006.) Tavoite 5: Palveluiden saanti mahdollistuu lasten ja nuoren asuinpaikasta riippumatta Lastensuojelulain ( /417) 7 :n mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavaan toimielimen tai kunnan muiden viranomaisten tulee yhteistyössä seurata ja edistää lasten sekä nuorten hyvinvointia. Lisäksi kasvuolojen epäkohtia tulee poistaa ja ehkäistä niiden syntymistä. Lastensuojelulaissa sanotaan 8, että palveluja järjestettäessä ja kehitettäessä tulee erityisesti kiinnittää huomio lasten ja nuorten tarpeisiin ja toiveisiin. Lapsiasiavaltuutetun Suomen Lasten Parlamentin jäsenille (140 vastaajaa) teettämän kyselyn mukaan (2012) Yksittäisistä palveluista lapset ovat pitäneet oman elämänsä kannalta tärkeimpinä koulua (71%), harrastusmahdollisuuksia (55%), liikuntapalveluita (50%), kirjastoa (49%) sekä terveyden- ja sairaanhoitoa (44%). Lapsella tulee olla mahdollisuus kehittää harrastuksissaan omia vahvuuksiaan ja sitä kautta saada itsetuntoa lisääviä onnistumisen edellytyksiä (Lapsen oikeuksien sopimus 1989). Lasten ja nuorten harrastaminen edellyttää paitsi yksilön omaa tahtoa myös perheen tukea ja mukana oloa sekä usein myös taloudellisia mahdollisuuksia rahoittaa harrastustoimintaa. 3.3 Terveellisten elämäntapojen edistäminen 18

19 Väestön terveyteen vaikutetaan terveyden terveyttä määrittävien tekijöiden kautta. Terveyden määrittävät tekijät ovat yksilöllisiä, sosiaalisia, rakenteellisia tai kulttuurisia tekijöitä, jotka voivat vahvistaa tai heikentää ihmisten terveyttä. Niiden vaikutusta välittäviä tekijöitä ovat muun muassa terveyttä tukevat voimavarat, asenteet, arjen sujuminen, terveyskäyttäytyminen, kyky omaksua ja tulkita terveystietoa sekä mahdollisuudet saada tai käyttää palveluja. (THL Terveyden edistämisen perustana on tieto terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Terveyden edistäminen on usein ohjaamista, neuvontaa tai opettamista. Tämä edellyttää tietoa ja ymmärrystä lapsen, nuoren tai perheen tarpeista, voimavaroista, elämäntilanteesta, toimintatavoista ja ympäristöstä. Terveyden edistäminen edellyttää myös tietoa erilaisista menetelmistä joilla eettisesti kestävää terveysneuvontaa voidaan toteuttaa. Esimerkiksi neuvolassa toteutettu terveysneuvonta kattaa useita erilaisia osaalueita, kuten vanhemmuuteen, lapsen kehitykseen ja kasvuun, sekä elämäntapoihin liittyviä aihealueita. (THL Terveyden ylläpitämisessä on keskeistä, että lapset ja nuoret sisäistävät terveyden lukutaidon. Terveyden lukutaidolla tarkoitetaan yksilön kykyjä, edellytyksiä ja mahdollisuuksia käyttää, saavuttaa ja ymmärtää terveystietoa ja käyttää tietoa terveyttä edistävällä tavalla. Keskeistä ei ole vain tiedon määrä, vaan tärkeitä ovat yksilön omat mahdollisuudet terveystietoa hyödyntämällä osallistua ja vaikuttaa. Terveyden lukutaidon omaava henkilö voi toimia oman ja yhteisönsä terveyden parantamiseksi muuttamalla elämäntyyliään ja vaikuttamalla elinolojensa kehittämiseen. (Savola & Koskinen- Ollonqvist 2000; Nutbeam 2000.) Erilaisten sairauksien kuten sydän- ja verisuonisairauksien, aikuisiän diabeteksen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveyden ennaltaehkäisy on tärkeää jo lapsuudessa. Monet elämäntavat - ja tottumukset kuten esimerkiksi ravitsemus- ja liikuntatavat muovautuvat jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Lasten ja nuorten elämäntapojen edistäminen on osa eriarvoistumiskierteen katkaisemista. Tavoite 1: Lapset ja nuoret oppivat säännölliset ja terveelliset elämäntavat Terveystarkastusten olennainen osa on terveysneuvonta. Suunniteltaessa ja toteutettaessa terveysneuvontaa, on välttämätöntä ottaa huomioon koko perhe. Esimerkiksi varhain opituilla terveellisillä tottumuksilla on myönteisiä vaikutuksia lapsen ja nuoren terveyteen ja koko perheen hyvinvointiin. Vanhempien terveystottumukset ohjaavat lapsen ja nuoren terveystottumuksia. Tavoiteltaessa lapsen ja nuoren terveystottumusten muutosta, on koko perheen tapojen muututtava. Lastenneuvolan laajoissa terveystarkastuksissa keskiössä ovat mm. lapsen kasvu ja kehitys, ravitsemus, nukkuminen,vuorovaikutus. Perhekohtaisesti valittavia terveysneuvonnan aihealueita ovat mm. vanhempien terveystottumukset, erityisesti ravitsemus, päihteiden käyttö, lepo ja liikunta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toteutettava terveysneuvonta kannattaa sovittaa yhteen terveystiedon opetuksen kanssa. Kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa yhtenä keskeisenä aiheena ovat terveystottumukset. (THL Opas , Laaja terveystarkastus) Terveysneuvonnan perusasioita ovat terveelliset ravintotottumukset. Yli- ja alipainoisuus sekä yksipuolinen ruokavalio ovat riskitekijöitä sairastumiselle. Ravintotottumukset vaikuttavat merkittävimpien kansansairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, joita ovat veren suurentunut kolesterolipitoisuus, korkea verenpaine ja vyötärölihavuus. Ravintotottumukset ovat keskeinen tekijä myös hammaskarieksen ehkäisyssä. (Diabetesliitto.fi; Sydänliitto.fi.) Tavoite 2: Nuorten päihteiden käytön aloittaminen lykkääntyy ja käyttö vähenee (Anne ja Anita) 19

20 Päihteillä tarkoitetaan tupakkaa, alkoholia ja huumeita. Tupakka on yleensä ensimmäinen kokeiltu päihde, se on usein portti muihin päihteisiin, alkoholiin ja huumeisiin. Tupakointi ennakoi suuresti muunlaistakin riskikäyttäytymistä terveyden suhteen.(stm 2001.) Nuorten tupakoinnissa kokeilujen merkitys on suuri ja niihin vaikuttaminen keskeinen tavoite. Keinoja ovat lain valvonta, saatavuuteen puuttuminen ja tupakointikieltojen noudattaminen. Nuorten tupakoimattomuuden edistämisessä on tärkeää toimia pitkäjänteisesti ja eri toimialojen kanssa yhteistyössä. Tupakointiin puuttuminen vahvistaa kuntien varhaisen puuttumisen mahdollisuuksia ja lisää eri toimialojen mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä. (STM 2006c.) Tupakkalakiin on tullut muutoksia v Lain tavoitteena ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Tavoitteena on myös tupakan saatavuuden rajoittaminen. Tupakan myyminen tai muu luovuttaminen alle 18-vuotiaalle kiellettyä. Yksityinen henkilökään ei saa myydä, välittää tai tarjota tupakkatuotteita alaikäiselle. Tupakan myyminen ja polttaminen kiellettyä lasten/nuorten käyttämissä sisätiloissa ja ulkoalueilla. Terveys kansanterveysohjelmassa on esim. tupakoinnin osalta tavoitteeksi asetettu sen vähentäminen siten, että vuoteen 2015 mennessä korkeintaan 15 prosenttia vuotiaista tupakoi. Terveys kansanterveysohjelmassa vuonna 2001 päihteiden käytön osalta tavoitteeksi asetettiin, että käytöstä aiheutuvat terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa. Nuorten päihteiden käyttöön voidaan puuttua alkoholin saatavuuden rajoittamisella, myynnin paremmalla valvonnalla, hinnankorotuksilla ja mainonnan rajoittamisella tuotemainontaan. Harrastustoiminnan tarjoaminen vähentää riskejä ajautua päihteiden käyttöön. Myös aikuisten esimerkki on tärkeä. Alkoholihaittojen tehokas ehkäisy ja vähentäminen edellyttää laajaa vastuunottoa. (STM 2001; STM 2004a.) Seutukunnan kaikki kunnat ovat allekirjoittaneet Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa 4/2013 hyvinvointisopimuksen vuodelle 2016 saakka. Hyvinvointisopimuksessa kunnat sitoutuivat ottamaan käyttöönsä yhtenä hyvänä käytäntönä PAKKA-toimintamallin. Pakka-toimintamalli on paikallista alkoholipolitiikkaa, jonka tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää alkoholihaittoja ja rajoittaa ikärajavalvottavien tuotteiden (alkoholi, tupakka rahapelit) saatavuutta ja nostaa niiden aloitusikää. Pakka toimintamallissa yhdistetään viranomaisvalvonta, sekä kansalaisten ja eri yhteisöjen vastuullinen toiminta, jotta alkoholia myydään ja anniskellaan vastuullisemmin ja alkoholin myynti ja välittäminen alaikäisille loppuu. Pakka-toimintamalli on levinnyt valtakunnalliseksi ja tutkimukset ovat osoittaneet, että toiminta on tuloksellista: päihdehaitat vähenevät ikärajavalvonta tehostuu alaikäisille ei myydä ikärajavalvottavia tuotteita häiriökäyttäytyminen ravintoloissa vähenee yöaikaiset väkivallanteot ja katuväkivalta vähenevät yleinen tuvallisuus lisääntyy Tavoite 3: Nuorten tietoisuus seksuaaliterveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä lisääntyy Seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä osa lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon toimintaa. Sosiaali- ja terveysministeriön seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma, lastenneuvolaopas sekä kouluterveydenhuollon oppaat sisältävät suosituksia seksuaaliterveyden edistämisestä. Seksuaalinen kehitys kuuluu keskeisenä osana lapsen kehitykseen. Lastenneuvolan tavoitteena seksuaaliterveyden edistämisen osalta on tukea vanhemmuutta, parisuhdetta ja parisuhteen 20

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

HAAPAVEDEN- SIIKALATVAN SEUTUKUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISSUUNNITELMA 2014-2016

HAAPAVEDEN- SIIKALATVAN SEUTUKUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISSUUNNITELMA 2014-2016 HAAPAVEDEN- SIIKALATVAN SEUTUKUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISSUUNNITELMA 2014-2016 Hyväksytty 8.4.2014, PTL Lapsi ja nuori elää tässä ja nyt. Siksi aikuistenkin on toimittava jo nyt, sen sijaan että

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 5.6.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta ASIALISTA 5.6.2014 1 Kokouksen avaus Pj Antero Saksala 2 Edellisen kokouksen muistio

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2013

KOULUTERVEYSKYSELY 2013 KOULUTERVEYSKYSELY 2013 Kouvolan kuntakohtaisia tuloksia verrattuna Kouvolan vanhoihin tuloksiin 2 Kouluterveyskysely THL:n toteuttama valtakunnallinen kysely peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaille,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Uudistunut nuorisolaki

Uudistunut nuorisolaki Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka

Lisätiedot

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI Pakkatoimintamalli Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn Pakka-toiminta kannattaa! Monialainen yhteistyö tekee Pakka-toiminnasta vaikuttavaa: alkoholin, tupakan

Lisätiedot

PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017

PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017 Peruspalvelulautakunta 17.11.2014 47 LIITE NRO 21 Kunnanhallitus xx.xx.2014 x LIITE NRO X Valtuusto xx.xx.2014 x LIITE NRO X PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017 1 SISÄLLYS:

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr. Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 200 lukion 1. ja 2. vuosikurssin i opiskelijat muutokset 2000, 2004 200 200 sukupuolten väliset erot vuonna 200 Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 0 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat muutokset 00 0 sukupuolten väliset erot vuonna 0 Tiedosta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot