PALVELUKOTI VANTAAN KERTTULI OMAVALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 PALVELUKOTI VANTAAN KERTTULI OMAVALVONTASUUNNITELMA 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINNAN ORGANISOINTI, TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN JA ASIAKASRAKENNE Toiminta- ajatus, strateginen suunnittelu ja suunnitelman toteuttaminen Asiakkaiden sijoittamisprosessi Toiminnan johtaminen Laadunhallinta Yhteistyö HENKILÖSTÖ Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset Henkilöstömitoitus ja rakenne Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstön hyvinvointi TOIMITILAT Yhteiset tilat ja tilojen esteettömyys Oma huone ja sen mitoitus Turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen ja palvelun järjestäminen Asiakasmaksut ja varojen säilytys Rajoitteet ja eristäminen ASIAKKAAN PERUSTARPEISTA HUOLEHTIMINEN Kuntouttava työote, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta sekä kuntoutus Ravinto ja ruokahuolto Henkilökohtainen hygienia Terveyden- ja sairaanhoito Lääkehuolto Terveyden suojelu ja elintarvikehygienia DOKUMENTOINTI JA ASIAKIRJAHALLINTO Asukasasioiden dokumentointi ja asiakirjahallinto Henkilökunnan tietojen rekisteröinti ja asiakirjahallinto... 27

3 1 Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne 1.1 Toiminta- ajatus, strateginen suunnittelu ja suunnitelman toteuttaminen Palvelukoti Vantaan Kerttuli Oy tuottaa yksityisesti vammaisten asumispalveluja. Tarkoituksena on tukea ja kehittää vantaalaisten ja lähiympäristökuntien vammaisten henkilöiden asumis- ja tukipalveluja. Asumispalvelut on kohdistettu kehitysvammaisille, autistisille nuorille ja muulla lailla vammautuneille henkilöille. Toimintamme tarjoaa laadukasta asumispalvelua henkilöille, joilla on jokin fyysinen tai psyykkinen vamma, kehitysvamma tai pitkäaikaisen sairauden aiheuttama liikuntavamma tai jokin muu vamma. Haluamme tarjota palveluasumismuodon valinnan mahdollisuuden henkilöille, jotka tarvitsevat runsaasti hoivaa ja huolenpitoa, mutta eivät ole laitoshoidon tarpeessa. Pitkäaikaisasukkaamme voivat asua ja vanheta kodissamme arvokkaasti elämänsä loppuun asti. Palvelukodissa tehtävän työn tavoitteet nousevat päivittäisistä kuntouttavista tai sen ylläpitävistä hoidon ja huolenpidon tarpeista. Asiakkaita ohjataan ja heille annetaan tilaa omien valintojen tekemiseen normaaliutta, itsemääräämisoikeutta ja yksilöllisyyttä kunnioittaen. Asuminen toteutetaan kodinomaisessa ympäristössä. Toimintamme arvoja ovat kodinomaisuus, turvallisuus, ja tasa-arvoinen yhteisöllisyys, viihtyvyys ja kaiken kaikkiaan hyvä elämä. Turvaamme asukkaille normaalin, kullekin yksilöllisesti sopivan, toimintakykyä ylläpitävän ja aktivoivan elämänmuodon jatkumisen. Asiakastyö perustuu yksilölliseen palvelusuunnitelmaan ja palveluohjaukseen. Jokaiselle asiakkaalle tehdään kirjallinen palvelusuunnitelma, johon sisältyvät tavoitteet, keinot, työnjako ja aikataulut, asumiselle, asumiseen liittyville palveluille, kuntoutukselle, terveydenhoidolle, opiskelulle ja työtoiminalle sekä kerhotoiminalle. Ne suunnitellaan ja laaditaan yhteistyössä omaisten ja muiden asiakkaiden asioita hoitavien tahojen kanssa. 1.2 Asiakkaiden sijoittamisprosessi Palvelukoti Vantaan Kerttulissa on 20 asiakaspaikkaa, joista 15 on tarkoitettu kehitysvammaisille asukkaille tehostettuun asumispalveluun ja 5 paikkaa muiden vammaisten tehostettuun asumispalveluun. Kerttulin tilat koostuvat ryhmäkodeista, Kerttukoti (Ryhmäkoti 1) on kuusi paikkainen autistisille tarkoitettu koti. Ryhmäkodit 2 (Leppäpirkko) ja 3 (Kerttulikoti) on tarkoitettu kehitysvammaisille ja neurologisesti tai muulla tavalla vammautuneille henkilöille. Ryhmäkodit 3

4 muodostuvat seitsemästä huoneesta sekä viidestä liikuntaesteisille tarkoitetusta asunnosta. Leppäpirkossa ja Kerttulissa on molemmissa seitsemän asukasta. Asiakkaaksi Palvelukoti Vantaan Kerttuliin voi tulla kunnan Sosiaali- ja Terveystoimen kautta, Kehitysvammahuollon kautta tai terveyskeskuksen kautta. Maksusitoumuksen palveluasumiseen voi saada kunnan maksamana sosiaalihuoltona (vammaispalvelu), vakuutusyhtiön maksamana, potilasvakuutuksen maksamana. Asukkaaksi voi tulla myös itse maksavana asiakkaana. Asumispalvelua Vantaan Kerttulista on ostanut Vantaa, Tuusula sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Asiakaspaikkojen käyttöaste pyritään pitämään 100 prosentissa. Palvelukoti Vantaan Kerttuliin voidaan ottaa 2-3 vammaista henkilöä päivähoitoon. Päivähoito on tarkoitettu omaisten ja koulun tueksi vapaa-ajan ja työssä käynnin mahdollistamiseksi. Päivähoidon käyttö on kausiluonteita ja sen käyttö sijoittuu pääsääntöisesti kesä aikaan. Tilapäiseen lyhytaikaishoitoon voidaan ottaa 1-2 henkilöä. 1.3 Toiminnan johtaminen Yritys toimii osakeyhtiölain (2006/624) mukaisesti. Yrityksessä on toimitusjohtaja Sirja Astala ja hallituksen puheenjohtajana toimii Raija Hämäläinen. Vuosittaisissa hallituksen kokouksissa suunnitellaan yrityksen toimintastrategioita. Yrityksen vastuuhenkilönä toimii vastaava sairaanhoitaja Tiina Tuominen ( alkaen). Vastaava sairaanhoitaja huolehtii asukkaiden kokonaisvaltaisen hoidon suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä toimii lähiesimiehenä työyhteisössä. Yritykseen on nimetty kaksi vastuuohjaajaa jotka huolehtivat ryhmäkotien toiminnasta ja niiden kehittämisestä. Taloushallinnossa toimii toimistopäällikkö jonka tehtäviin kuuluu palkanlaskenta ja kiinteistönhallinto 1.4 Laadunhallinta Laadun voi määritellä kyvyksi tunnistaa, määrittää ja täyttää asiakkaiden palvelujen tarve ammattitaitoisesti ja eettisesti kestävällä tavalla, edullisin kustannuksin sekä lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti. Asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812) Palvelukoti Vantaan Kerttulin asiakastyössä tämä näkyy hyvän hoidon perustana niin, että asiakkaan palveluntarvetta seurataan jatkuvasti, asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä asiakkaan omaisten kanssa ja johon asetetaan tavoitteita joita arvioidaan säännöllisesti tai tilanteen muuttuessa. Asiakkaan toimintakykyä edistävän tai ylläpitävän kuntouttavan työotteen merkitys hyvän hoidon kannalta on merkittävä. Kerttulin arvojen mukaisesti asiakkaalla on oikeus hyvään ja tasa- 4

5 arvoiseen kohteluun itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Palvelukoti Vantaan Kerttulissa on käytössä asukastietojärjestelmä, Prime Care, johon on kirjattu jokaisen asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelma tavoitteineen ja arviointeineen. Päivittäinen kirjaaminen asukkaan hoidosta ja huolenpidosta auttaa henkilökuntaa jatkuvassa arvioinnissa. Yhtenä laadun mittareina toimivat asiakastyytyväisyyskyselyt joita tehdään säännöllisesti asiakkaiden omaisille sekä asiakkaille. Omaisille suunnatussa asiakastyytyväisyyskyselyssä on mitattu tyytyväisyyttä tiloihin ja ympäristöön, palveluprosesseihin sekä tiedotukseen, henkilökuntaan ja omaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Asukkaille tehdyissä asiakastyytyväisyyskyselyissä on mitattu asukkaan tyytyväisyyttä tiloihin, ruokahuoltoon, henkilökuntaan ja oman elämän hallintaan ja sen mahdollisuuksiin asuntolassa. Lisäksi käytössä on asiakaspalautelaatikko jonne voi antaa palautetta. Toimintaa pyritään kehittämään palautteen ja kyselyjen tulosten perusteella. Palautteista on olemassa seurantalomake johon merkitään palautteen laatu ja määrä. Lisäksi palautetta saadaan päivittäin omaisilta kasvotusten ja puhelimitse. Asukkailta oivallinen palautteen ja toiveiden kertomisen ajankohta on kerran viikossa pidettävä Tupakokous, jossa voi kertoa omia toiveitaan asumisen ja palvelujen suhteen. Tupakokouksessa pidetään pöytäkirjaa jonne asukkaiden esittämät asiat kirjataan. Kerttulin laatukäsikirja on jatkuvan päivityksen alla. Uusia toimintatapoja kehitetään jatkuvasti ja tilanteen mukaan, jolloin laatukäsikirjan sähköiseen muotoon voi tehdä päivityksiä. Omavalvonta on osa laadunhallintaa. Kerttulin omavalvonnassa kuvataan toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne, henkilöstöön liittyvät asiat, toimitilat, asiakkaan asema ja oikeudet, asiakkaalle annettavan apu, tuki ja huolenpito, terveyden- ja sairaanhoito sekä dokumentointi, asiakirjahallinto ja tietosuoja. Laadunhallinnan mittareina voidaan pitää myös kiinteistön energiatehokkuutta. Skapat Energia Oy:n teettämässä selvityksessä saadun kiinteistön energiatodistuksen mukaan rakennuksen energiatehokkuusluokka sijoittuu asteikolla A- vähän kuluttava G- paljon kuluttava asteikolle C. Rakennuksen energiankulutuksessa on huomioitu lämmitysenergia, kiinteistösähkö ja vedenkulutus. Energiatehokkuus huomioiden on kiinteistöön asennettu aurinkopaneelit, lisäksi henkilökuntaa on ohjeistettu energiatehokkaaseen veden ja sähkön käyttöön. 1.5 Yhteistyö Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisen asumisen ja siihen liittyvien palveluiden järjestäminen edellyttää yhteistyötä kuntien ja kuntayhtymien, kehitysvammahuollon, kansaneläkelaitoksen (KELA), omaisten ja läheisten, lääkärien, terapeuttien, oppilaitosten, pelastuslaitoksen, työkeskusten, 5

6 puhetulkkien, henkilökohtaisten avustajien, kuljetuspalveluiden, erilaisten järjestöjen, kampaajan, hierojan sekä lähialueiden asuntoloiden kanssa. Kerttulin työntekijöiden tehtävänä on auttaa asukkaita solmimaan yhteyksiä asuntolan muihin asukkaisiin ja työntekijöihin sekä auttaa pitämään yllä yhteyksiä omaisiin ja muihin läheisiin. Ohjaajien työssä korostuu asuntolan ja sen asukkaiden yhteisöllisyyden luominen. Työntekijöiden vastuulla on myös saada asukkaat kiinnostumaan mahdollisuuksien mukaan myös yksikön ulkopuolisesta toiminnasta. Asiakaslähtöisessä toiminnassa otetaan huomioon omaisten merkitys ja perhe ja muut läheiset ihmiset otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Asukkaan omaisilla on mahdollisuus osallistua myös Kerttulissa järjestettävään yhteisölliseen toimintaan. (Puurojuhla, talkoot, syntymäpäivät, myyjäiset). 2 Henkilöstö 2.1 Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuuslaki (272/2005) ja Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) sekä STM:n suositus (2003:4) määrittävät henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia. Vain ne työntekijät joilla on lain mukainen kelpoisuus voivat toimia sellaisissa työtehtävissä mitkä vaativat kelpoisuutta. Työntekijä toimittaa tarvittavat todistukset kelpoisuudestaan työsuhteen alkaessa, näitä todistuksia ovat koulutodistukset, työtodistukset ja rikosrekisteriote (laki lasten ja nuorten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2003, 3 ). Ympärivuorokautisia palveluja tuottavan yksikön toiminasta vastaavalta henkilöltä edellytetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa annetun lain mukaisesti tehtävään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, alan tuntemusta sekä riittävää johtamistaitoa. Palvelukoti Vantaan Kerttulissa toiminnasta vastaavalla henkilöllä on sairaanhoitajan tutkinto. Asiakkaiden tarpeet määrittävät millaista osaamista Kerttulissa tarvitaan ja henkilöstön tehtävärakenne on suunniteltu niin, että henkilöstön osaamisesta löytyy asiakkaan tarpeiden edellyttämää erilaista osaamista. Kerttulissa erityisosaamista tarvitaan mm. kehitysvammaisuuden, mielenterveysongelmien, lääkehuollon, puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen, sosiaalipalveluiden, erityisruokavalioiden ja toimintaterapian osa-alueilla. Tarvittaessa henkilöstöä lisä 6

7 koulutetaan työnantajan toimesta, jotta osaaminen vastaa asiakkaiden erityistarpeita ja jotta kelpoisuusvaatimukset täyttyvät. 2.2 Henkilöstömitoitus ja rakenne Henkilöstömitoituksesta ympärivuorokautisessa asumispalveluissa on annettu suositukset (STM 2003:4), 0,5 työntekijää/asukas niissä yksiköissä joissa asiakkaat ovat osan vuorokaudesta muualla tai heillä on henkilökohtainen avustaja ja 0,8 työntekijää/asukas tai yli muissa kuin edellä mainituissa yksiköissä ja lisäksi avustavaa henkilökuntaa 0,1-0,15 /asukas. Vantaan Kerttulissa työntekijöitä on 0,8/ asukas. Henkilöstö sijoittaminen eri työvuoroihin järjestetään siten että kaikissa työvuoroissa on koulutettuja, kelpoisuuden täyttäviä työntekijöitä. Työvuoron vastuuhenkilönä toimii aina kelpoisuuden täyttävä työntekijä. Kerttulissa toimii myös ammatillisesti kouluttamatonta henkilökuntaa (hoitoapulaiset), jotka osallistuvat osittain hoitotyöhön. Tavoitteena kuitenkin on, että kaikilla hoitoon osallistuvilla on alan ammatillinen koulutus. Työnantaja järjestää kouluttamattomalle henkilökunnalle täydennyskoulutusta ja tukee kouluttamattomien työntekijöiden osallistumista ammatilliseen koulutukseen. Valviran valvontaohjelman (Valtakunnallinen valvontaohjelma ) mukaan asiakastyön lisäksi yksikössä on oltava henkilökuntaa siivoukseen, ruokahuoltoon ja muihin tukitehtäviin. Vantaan Kerttulissa ruokahuollon vastuuhenkilö osallistuu myös hoitotyöhön ja hänellä on siihen vaadittava kelpoisuus. Toisaalta myös hoitohenkilökunta osallistuu ruokahuollon toteutukseen yhdessä asukkaiden kanssa. Siivouksesta huolehtii siistijä, mutta myös hoitohenkilökunta osallistuu siivoukseen yhdessä asukkaiden kanssa. Valvira on antanut ohjeen terveydenhuoltoalan opiskelijoiden tilapäisestä käytöstä alan tehtävissä. Opiskelija voi toimia Kerttulissa alansa tehtävissä siinä vaiheessa kun tutkinnosta on suoritettu 2/3. Opiskelijan on kuitenkin aina työskenneltävä ammatillisesti koulutetun henkilön ohjauksessa. Opiskelijoita on Kerttulissa työsuhteessa vain sijaisina. Jos opiskelija on Kerttulissa työssäoppimisjaksolla, häntä ei lueta henkilöstömitoitukseen. 7

8 Palvelukoti Vantaan Kerttuli Oy:n henkilökuntaan kuuluu (2012): 1 toimitusjohtaja 1 vastaava sairaanhoitaja 1 sosionomi 1 toimintaterapeutti 1 kehitysvammahoitaja 1 ruokahuollon vastuuhenkilö 8 asuntolaohjaajaa (lähihoitajia) 2 hoitoapulaista 1 hoitoapulainen/siistijä 1 isäntä/kiinteistönhuolto 1 oppisopimusopiskelija sijaiset: 2 sosionomiopiskelijaa 1 lähihoitaja 1 lähihoitajaopiskelija 1 sairaanhoitaja 2.3 Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilökunta on saanut säännöllisesti koulutusta lääkehuoltoon, haastavan käyttäytymisen haasteisiin ja puhetta tukevien kommunikointimenetelmien opettelemiseen sekä ensiapu ja palo- ja pelastuskoulutusta. Täydennyskoulutusvelvoite koskee ensisijaisesti kuntien sosiaalihuollon henkilöstöä, mutta välillisesti se vaikuttaa myös yksityisten palveluntuottajien toimintaan, sillä kunta ostaa palvelut yksityisiltä asumispalvelujen tuottajilta ja he asettavat ostopalveluille laatuvaatimuksia, joihin sisältyy myös henkilöstön osaamista ja täydennyskoulutusta koskevia odotuksia. 8

9 Henkilöstön osaaminen on varmistettava tavoitteellisella, osaamistarpeiden arviointiin perustuvalla täydennyskoulutuksella. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilökunnan täydennyskoulutusvelvoite on kirjattu sosiaalihuoltolakiin (SHL 53 ) ja sosiaalihuollon täydennyskoulutussuositukseen (STM julkaisuja 6/2006). Henkilökunnan täydennyskoulutustarvetta määrittelee suurimmaksi osaksi asiakkaiden tarpeet, näitä voi olla esimerkiksi kommunikaatio, lääkehoito, haavahoito, haastava käyttäytyminen ja vuorovaikutus. Lisäksi osa henkilökunnasta saa koulutusta hallinnollisten asioiden hoidossa tarvittavaan osaamiseen. Henkilökunnan koulutuksista pidetään kirjaa ja asiakkaiden tarpeiden ja jo saadun täydennyskoulutuksen ja henkilökunnan kiinnostuksen pohjalta suunnitellaan tulevia koulutuksia. 2.4 Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön terveyden ja työkyvyn sekä työ hyvinvoinnin ylläpitämiseksi on tehty suunnitelma ja sen toteuttamista seurataan. Lakisääteiset työterveyshuollon palvelut toteutetaan ostamalla palvelu Vantaan työterveyshuollosta. Työterveyshuollon palveluihin on kuulunut työkykyä ylläpitävä toiminta ja sairasvastaanotto. Säännölliset ulkoilu- ja virkistyspäivät henkilökunnalle talon ulkopuolella ovat osa työhyvinvointia. Virkistäytymispäiviä talon ulkopuolella vietetään sekä keväällä, että syksyllä. Virkistäytymisellä tuetaan henkilöstön jaksamista ja autetaan heitä irrottautumaan työstä. Kerttulin henkilökunnan ja asukkaiden käytössä on tietokoneille asennettu taukoliikuntaohjelma Ergo Pro, jonka tarkoitus on muistuttaa pitää pieni jumppatauko työn lomassa silloin tällöin. Työnohjaus on keskeinen työväline, jolla autetaan työntekijää toimimaan ammatillisesti hankalissakin tilanteissa. Kerttulissa henkilöstöllä on säännöllinen työnohjaus noin kerran kuukaudessa. Työnohjauksesta vastaa työyhteisön ulkopuolinen työnohjaaja. Kerran kuukaudessa tai joka toinen viikko tarpeen vaatiessa järjestetään edelleen työyhteisön sisäisten asioiden kokous. Vuosittain henkilökunnalle pidetään henkilökohtainen kehityskeskustelu. Henkilökunnalle jaetaan vuosittain Smartumin liikunta ja kulttuuriseteleitä virkistymistä varten. Vuonna 2011 Kerttulissa on käynyt hieroja kolmen viikon välein, työntekijät ovat voineet käydä hierojalla työpäivän aikana. Joustavalla työvuorosuunnittelulla henkilökunnan tarpeista lähtien tuetaan henkilökunnan jaksamista. Työvuoron vastuualueet määritellään päivittäin. Työt jaetaan kiertävästi päivittäin jotta työ pysyisi mielekkäänä. Henkilökuntatoimipaikkakyselyllä pyritään parantamaan motivaatiota työhön. Kyselyllä suoritetaan myös työaikaseurantaa, poissaoloja ja koulutustarpeita. Merkittävän työturvallisuusriskin aiheuttavat haastavasti käyttäytyvät asukkaat. Kerttulissa riskien arvioinnissa onkin hyvä ottaa huomioon aggressiivisesti käyttäytyvät asukkaat ja siihen liittyvien vaaratilanteiden toimintaohjeet ja ennaltaehkäisyn merkitys. Näistä vaara- ja uhkatilanteista tehdään aina kirjallinen raportti ja työpaikkakokouksissa käsitellään säännöllisesti uhkaavat tilanteet näiden 9

10 raporttien pohjalta (Työturvallisuuslaki 738/2002). Työpaikkakokouksessa työntekijät voivat miettiä mikä johti asukkaan aggressiiviseen käyttäytymiseen ja vaaratilanteeseen ja miten sen olisi voinut ehkäistä. Mietinnän pohjalta voidaan muuttaa toimintatapoja jotta vastaavanlaisia uhka- ja vaaratilanteita voitaisiin tulevaisuudessa välttää. Uhkatilanneraportin lomakkeet löytyvät lomake kansiosta ja työsuojelukansiosta. Uhkatilanneraporttiin raportoidaan tapahtuma-aika, paikka, tilanteen kulku, osallisena olleet henkilöt ja tapahtuneesta aiheutuneet ruumiilliset ja henkiset vammat. Työssä tapahtuneiden uhka- ja vaaratilanteiden (tapaturmavaarat yms.) jälkeen työterveyshuollossa voidaan järjestää työyhteisölle tai yksittäiselle työntekijälle jälkipuinti 3 vrk:n sisällä tapahtuneesta. Tällä pyritään lieventämään järkyttävän tapahtuman jälkeisiä stressireaktioita ja nopeuttamaan työntekijöiden työkyvyn palautumista. Työturvallisuuskoulutusta annetaan vaaratilanteiden, tarttuvien tautien ja tapaturmien ehkäisemiseksi. Tapaturmien ehkäisemiseksi henkilökunta vastuutetaan huolehtimaan, että työpaikka pidetään hyvässä järjestyksessä ja työvälineet ja tavarat pidetään omilla paikoillaan. Laitteet ja työvälineet pidetään hyvässä kunnossa sekä huolehditaan riittävästä valaistuksesta. Henkilökunnan tehtävänä on kertoa mahdollisista vaaratilanteista. Työntekijät perehdytetään tehtäviinsä ja käytössä on myös Kerttulin käsikirja (perehdytyskansio) joka pidetään ajan tasalla. Työpaikan ensiapukaapin hoito on vastuutettu määrätylle työntekijälle ja hän pitää kaapin sisällön kunnossa. Työergonomia asiat käsitellään säännöllisesti vuosittain yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Apuvälineiden käyttöä harjoitellaan säännöllisesti ja henkilökunta vastuutetaan niiden käyttöön. 3 Toimitilat 3.1 Yhteiset tilat ja tilojen esteettömyys Vantaan Kerttulissa kaikki tilat ovat esteettömiä, lukuun ottamatta yläkerran toimisto- ja varastotiloja, jonne kuljetaan rappusia pitkin. Kaikkiin asukashuoneisiin ja yhteisiin tiloihin on esteetön kulku ja tilat on suunniteltu väljiksi niin, että liikkuminen onnistuu myös liikuntarajoitteisilla tai pyörätuolissa olevilla asukkailla. Asukashuoneiden WC-/suihkutilojen ovet ovat liukuovia, kynnykset ovat matalia ja ovet riittävän leveitä, jotta niistä voidaan turvallisesti kulkea. Ryhmäkodeissa yhteiset tilat on mitoitettu niin että asiakkaat voivat seurustella ja ruokailla yhdessä. Yhteisiä tiloja ovat keittiö, ruokailutila, oleskeluhuoneet, pesula ja saunatilat, sekä väestösuoja. 10

11 3.2 Oma huone ja sen mitoitus Ryhmäkoti 1 muodostuu kuudesta asunnosta, kolmesta wc:stä ja yhteisestä tupakeittiöstä. Kerttukodin huoneiden koot ovat 17-19m², asukasta kohden jyvitetty yhteispinta-ala on 40,2-42,5m². Asukkaat ovat itse saaneet kalustaa huoneensa mieltymystensä mukaan. Ryhmäkodit 2 ja 3 on tarkoitettu kehitysvammaisille ja neurologisesti vammautuneille henkilöille. Koti muodostuu seitsemästä huoneesta sekä viidestä liikuntaesteisille tarkoitetusta asunnosta. Huoneiden koot vaihtelevat 17-24m², asukasta kohden jyvitetty yhteispinta-ala on 35-45m². Osassa huoneista on omat wc- ja suihkutilat. Asunnoista kaksi on kahden hengen huoneita. Kahdesta huoneesta on varattu paikka lyhytaikaisasumiseen. Asukashuoneet ovat pääsääntöisesti asukkaiden itsensä sisustamia ja kalustamia. Yksityisyyttä ja viihtyvyyttä lisää ryhmäasumisessa asuinhuoneiden hyvä äänieristys, joten Kerttulin kaikissa asukashuoneissa on äänieristetyt palo-ovet. Ohjaajat huolehtivat myös siitä että yhteisissä WC-/suihkutiloissa on mahdollisuus yksityisyyteen, tämä tarkoittaa käytännössä sitä että yhteisiä wctiloja on niillä asukkailla jotka tarvitsevat WC-/suihkukäynnin ajaksi ohjaajan avustusta, eivätkä käytä tiloja omatoimisesti. Asukashuoneissa ei ole omia keittiöitä. Asukkailla on mahdollisuus harjoitella keittiötaitoja Ryhmäkoti 1 keittiössä tai Ryhmäkoti 3 keittiössä. 3.3 Turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy Turvallisuussuunnittelu perustuu pelastustoimen lainsäädäntöön ja sen perustana on sisäisten ja ulkoisten uhkien ja vaaratilanteiden kartoittaminen (Pelastuslaki 379/2011). Kerttulissa riskien arviointiin käytetään riskienkartoittamislomakkeita (STM työsuojeluosaston riskienkartoituslomakkeet) ja riskien kartoitukseen osallistuu koko henkilökunta kerran vuodessa. Riskikartoitus tehdään henkisestä kuormittumisesta, kemiallisista ja biologisista vaaratekijöistä, ergonomiasta, tapaturman vaaroista ja fysikaalisista vaaratekijöistä. Riskien kartoituksessa arvioidaan erilaisten vaara ja riskitekijöiden todennäköisyyttä työpaikalla ja sitä kuinka suuri riski on että vaaratilanteita tapahtuu. Lopuksi arvioidaan vielä mahdollisia seurauksia riski- ja vaaratilanteesta. Kartoittamisessa todettujen riskien hallitsemiseksi ja vähentämiseksi ryhdytään ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijät saavat tiedot näistä heidän turvallisuuteensa ja terveellisyyteensä vaikuttavista asioista. Työntekijät arvioivat riskejä ryhmittäin ja tieto jaetaan kaikille ja asiasta keskustellaan. 11

12 Tapaturmien ja vahinkojen tapahtumapaikat ja ajankohdat kirjataan ja ne analysoidaan yksityiskohtaisesti ja mietitään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Asukkaan turvallisuus pyritän takaamaan nopealla puuttumisessa riskitilanteisiin. Asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan tehdään muutoksia tilanteen mukaan. Asukkaalle hankitaan tarvittavat apuvälineet, mikäli hän yleistilan parantuessa tai heiketessä niitä tarvitsee. Tällä pyritään turvaamaan asukkaan ja henkilökunnan hyvinvointia ja minimoimaan riskejä. Työntekijöiden vastuulla on apuvälineiden käyttö ja hankkiminen ja uusien ja jo käytössä olevien apuvälineiden turvallisuudesta ja huollosta huolehtiminen. Apuvälinettä käyttävillä henkilöillä on oltava laitteen käyttöön riittävä koulutus tai kokemus. (Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010). Kerttulissa apuvälineiden käyttöön muun henkilökunnan ohjeistaa talossa toimiva toimintaterapeutti. Kerran vuodessa ergonomiakoulutuksessa käydään läpi myös suurimpien apuvälineiden käyttöä. Nostolaitteiden, sänkyjen, siirtymätelineen ja pyörätuolien käytöstä on olemassa myös kuvalliset ohjeet. Yksityisiltä palveluntuottajilta vaaditaan pelastusviranomaisen hyväksymä pelastussuunnitelma sekä poistumisturvallisuusselvitys ( Pelastussuunnitelman toimivuutta on harjoiteltu yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. Palo- ja pelastuskansio on kaikkien nähtävillä Kerttulissa ja sieltä löytyy pelastus- ja poistumisohjeet. Henkilökunnalla on ajan tasalla olevat ensiapuvalmiudet. Ensiapukoulutus järjestetään Kerttulissa 3 vuoden välein. Palo- ja pelastuskoulutus järjestetään 2 vuoden välein ja se sisältää vuorotellen sammutusharjoituksia ja pelastus- ja poistumisharjoituksia. Näihin koulutuksiin osallistuu koko henkilökunta ja osa asukkaista. Kiinteistöstä on tehty kiinteistön turvallisuussuunnitelma jossa on merkittynä talossa huomioitavat mahdolliset vaaratilanteet. Näitä vaaratilanteita ovat tulipalo tai sen välillisvaikutukset, väkivaltatilanne, kadonnut henkilö, säteilyvaara ja vaarallisten aineiden leviäminen. Kiinteistön turvallisuussuunnitelmaan on merkitty turvallisuudesta vastaava henkilöstö ja heidän saama koulutus, kiinteistön rakenne ja henkilöstömäärä, hätätilaohjeet, toimintaohjeet onnettomuuden ja sairauskohtauksen sattuessa, yleinen vaaramerkki, kaasuvaaratilanne-, säteilyvaaratilanne- ja paloturvallisuusohjeet ja muu turvallisuus, sekä ohjeet väestönsuojan käytössä. Kerttulista on tehty myös hoitolaitosten turvallisuusselvitys. Palo ja pelastussuunnitelman mukaisesti Kerttulissa tehdään sprinkler- testi kuukauden välein, käsisammuttimien huolto 2 vuoden välein, palovaroitinjärjestelmän huolto vuoden välein, ilmastoinnin huolto vuoden välein, väestönsuojan kuntotarkastus tehdään palotarkastuksen yhteydessä, keittiön ja siivouksen omavalvonnassa huolehditaan säännöllisesti ilmastointiaukkojen puhtaudesta. 12

13 4 Asiakkaan asema ja oikeudet 4.1 Asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen ja palvelun järjestäminen Palvelutarpeen selvityksessä ja suunnittelussa otetaan huomioon asukkaan oma tahto ja toivomukset. Omaiset ja läheiset otetaan mukaan palveluntarpeen selvitykseen. Mikäli kommunikaatiovaikeudet vaikeuttavat oman tahdon ilmaisua, pyritään käyttämään vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä. Kerttulissa asukas voi käyttää aakkostaulua, elekieltä, tietokonetta, kommunikaattoria, Talkin Mats-keskustelumattoa ja kuvia (pictot) kommunikoinnin tukena. Jos asukas ei kykene kommunikoimaan ja tuomaan omaa tahtoaan esille arvioidaan palveluntarvetta asukkaan läheisten ja tarvittavien ammattihenkilöiden kanssa. Asiakkaan palveluntarpeen määrityksessä huomioidaan asukkaan fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalisen tilanne sekä ympäristötekijät. Niiden pohjalta rakennetaan myös palvelu- ja hoitosuunnitelma (Asiakaslaki 7 ). Palvelu- ja hoitosuunnitelman tekemiseen osallistuu asukas itse, Kerttulin työntekijä joka on yleensä asukkaalle nimetty omahoitaja, asukkaan omaiset, Kehitysvammahuollon palveluohjaaja ja mahdollisen työkeskuksen tai koulun työntekijä. Lisäksi mukana saattaa olla kuntoutukseen osallistuva terapeutti tai joku muu asukkaan itsensä paikalle kutsuma henkilö. Suunnitelmaa tarkastetaan säännöllisesti vastaamaan asukkaan toimintakykyä. Kehitysvammaisen asukkaan palvelut määritellään yksilöllisessä erityishuolto-ohjelmassa (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977). Erityishuoltoon kuuluvia palveluita on muun muassa tutkimukset, terveydenhuolto (Rinnekoti), ohjaus ja neuvonta (Kehitysvammahuolto), kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus, työtoiminnan järjestäminen, sekä asumisen järjestäminen. Kehitysvammainen voi siis tulla asukkaaksi erityishuoltopäätöksen (EHO) maksusitoumuksella. Asukkaiden raha-asioiden hoito on järjestetty niin että jokaisella asukkaalla on joko edunvalvoja tai omainen hoitamassa raha-asioita. Asukkaat eivät itse hoida raha-asioita. Edunvalvoja voi olla yleinen edunvalvoja jota haetaan erillisellä hakemuksella tai maistraatti tai tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan hoitamaan asukkaan etuuksia ja raha-asioita (Laki holhoustoimesta 442/1999). Edunvalvojana voi toimia myös asukkaan omainen. Käteisvaroistaan asukas maksaa muun muassa henkilökohtaiset hygieniatuotteet, vaatteet, parturikampaamomaksut, jalkahoitajan ja vapaa-ajan harrastuksiin liittyvät maksut. Kerran vuodessa kirjanpidosta lähetetään vuosikooste edunvalvojille tai heidän sitä pyytäessä useammin. Omaisten kanssa sovitaan erikseen haluavatko he käteiskirjanpidon kuukausittain. Käteiskirjanpidon sivut ja kuitit säilytetään kymmenen vuotta asukkaalle varatussa säilytyskotelossa lukitussa kaapissa arkistohuoneessa. 13

14 4.2 Asiakasmaksut ja varojen säilytys Kerttulin asukkaat maksavat asumispalveluista vuokran, sähkön ja veden, sekä ruokamaksut. Asumispalvelumaksuihin ei voi sisällyttää palvelutoiminnasta aiheutuvia kuluja. Palveluasumisen ruokamaksuissa on huomioitu vain raaka-ainekustannukset, sillä ruokamaksuissa ei ole otettu huomioon ruuan kuljettamisesta, valmistuksesta ja tarjoilemisesta aiheutuvia kuluja. Asukas maksaa kokopäiväruokamaksun, mikäli on Kerttulissa koko päivän, jos asukas käy töissä, peritään niiltä päiviltä osapäiväruokamaksu ja asukas maksaa ruokamaksun työkeskukseen. Niiltä päiviltä jolloin asukas ei ole Kerttulissa vaan on esimerkiksi sairaalahoidossa tai kotilomalla, ruokamaksuja ei veloiteta. Kaikilla asukkailla on Kerttulissa käytössä käyttövaroja. Rahoja säilytetään lukituissa kaapeissa ja asukkaan käyttömenoista pidetään käteiskirjanpitoa. Käteiskirjanpito sisältyy asukastietojärjestelmä Prime Careen, josta tehdään kuukausittain käteiskirjanpidon tarkistus johon liitetään kuitit ostoista. Käteiskirjanpitoon merkitään kaikki käteisnostot, maksut, ostot ja asukkaalle itsenäiseen käyttöön annetut varat. Kerttuliin on tehty ohjeistus asukkaan käyttövarojen säilytyksestä ja käsittelystä. 4.3 Rajoitteet ja eristäminen Asukkaiden rajoittamista ja eristämistä käytetään vain äärimmäisissä poikkeustilanteissa. (Kehitysvammalaki 42 ). Erityishuollossa olevaan henkilöön saadaan soveltaa pakkoa vain siinä määrin kuin erityishuollon järjestäminen tai toisen henkilön turvallisuus sitä vaatii. Tahdonvastaiset toimet on aina perusteltava hoidollisesti ja niistä on tehtävä kirjallinen selvitys. Myös vaihtoehtoisia toimintamenetelmiä tulee miettiä sillä rajoitteiden käyttö ja eristäminen ovat aina poikkeustapauksia. Rajoittamistilanteita joudutaan käyttämään vain äärimmäisissä tapauksissa Kerttulissa ja niistä tehdään tarkkaan kirjaukset Prime Careen. Liikkumista rajoittavien turvavälineiden käytöstä on tehtävä yksilöity päätös, joka perustuu asukkaan turvallisuuden takaamiseen väliaikaisessa tilanteessa. Rajoittavista toimenpiteistä keskustellaan ja ne perustellaan asukkaalle ja hänen omaisilleen. Liikkumista rajoittavien turvavälineiden hoitopäätöksestä vastaa hoitava lääkäri. Rajoittavista toimenpiteistä tehdään kirjaus ja niihin merkitään myös toimenpiteiden alkamis- ja päättymisaika. rajoittavien toimenpiteiden aikana asukas tarvitsee runsaasti valvontaa. 14

15 Kerttulissa on erilliset ohjeet asukkaisiin kohdistuvista pakotteiden ja rajoitteiden käytöstä, ohjeet löytyvät lääkehuollon kansiosta. Ohjeet on tehnyt lääkäri. Rajoitteita käytettäessä on huomioitava toimintayksikön eettiset periaatteet ja arvot ja kuinka itsemääräämisoikeus voi toteutua mahdollisimman hyvin vaikka pakotteita ja rajoittamista joudutaan käyttämään. 15

16 5 Asiakkaan perustarpeista huolehtiminen 5.1 Kuntouttava työote, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta sekä kuntoutus Kuntoutumista edistävän työotteen perustana on asukkaan voimavaralähtöisyys jossa keskitytään asukkaan mahdollisuuksiin ja itsensä toteuttamiseen, ei niinkään ongelmiin. Palvelutarpeen kartoittamisessa ja hoito-, palvelu- ja kuntoutumissuunnitelman laatimisessa lähdetään siitä, millaisia voimavaroja asiakkaalla ja hänen läheisillään on; mitä asiakas omasta mielestään pystyy tekemään itsenäisesti ja millaisia selviytymisstrategioita hän on läheistensä kanssa elämäntilanteessaan kehittänyt. Kuntouttavan työotteen tavoitteena on parantaa tai ylläpitää asukkaan toimintakykyä. Kuntoutus voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, lääkinnälliseen kuntoutukseen, kasvatukselliseen kuntoutukseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Lääkinnällinen kuntoutus (toimintakykyä parantava kuntoutus) viittaa tavallisesti kuntoutuksen edellyttämiin lääketieteellisiin tutkimuksiin, joiden pohjalta yksilön fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä kohentaviin toimenpiteisiin ryhdytään. Lääkinnälliseen kuntoutukseen luetaan kuntouttavien hoitotoimenpiteiden lisäksi neuvonta, kuntoutustarvetta ja - mahdollisuuksia selvittävä tutkimus, apuvälinehuolto, sopeutumisvalmennus- ja ohjaustoiminta sekä muut näihin rinnastettavat toimintamuodot. Kuntoutus on moniammatillista yhteistyötä, ja siinä tarvitaan usein lääkinnällistä otetta, esimerkiksi lääkärin panosta, samoin tarvitaan fysioterapiaa, toimintaterapiaa, psykoterapiaa sekä omaistahojen kanssa käytäviä neuvotteluita. Eri viranomaisilla kuten sosiaalityön osaajilla on sangen usein myös varsin ratkaiseva osuus kuntoutumisessa. Kasvatuksellinen kuntoutus viittaa vammaisen tai vajaakuntoisen lapsen tai aikuisen kasvatukseen, koulutukseen ja niiden edellyttämiin erityisjärjestelyihin. Se on kasvatuksen ja opetuksen painotusta, jossa otetaan huomioon kuntoutujan yksilöllisen tuen tarve yksilöllisyyden ja elämänhallinnan kehittäminen. Kasvatuksellinen kuntoutus yhdistää kasvatuksen, opetuksen, oppilashuollon ja kuntoutuksen. Sosiaalinen kuntoutus merkitsee muun muassa prosessia, jolla pyritään parantamaan sosiaalista toimintakykyä kykyä selviytyä arkipäivän välttämättömistä toiminnoista, vuorovaikutussuhteista sekä oman toimintaympäristön rooleista. Tähän pyritään helpottamalla asumista, liikkumista ja yleistä osallistumista, huolehtimalla taloudellisesta turvallisuudesta ja tukemalla sosiaalisia verkostoja. Toteutamme Kerttulissa kuntouttavaa työotetta hoito- ja palvelusuunnitelman tukena. Tuemme asukkaita ottamaan enemmän vastuuta ja hallitsemaan omaa elämäänsä. Asukkaat saavat osallistua omien taitojensa ja toimintakykyjensä mukaan kodin kaikkeen toimintaan. Heille on laadittu osaksi hoito- ja palvelusuunnitelmaa viikko-ohjelma sekä henkilökohtainen päivä ohjelma. Ne sisältävät henkilökohtaisia harrastustoimintoja ja kodin askareita kuten siivousta, pyykkihuoltoa, salaatin ja 16

17 leipien valmistusta, leivontaa, pihatöitä ja muuta kodin toimintaa. Kaikissa toiminnoissa ohjaaja on asukkaan tukena ja opastajana. Kuntoutustarve on otettu huomioon toimintayksikön toimintasuunnitelmassa. Päiväohjelmassa on varattu tilaa ulkoiluille, asioinnille ja muille virketoiminnoille. Kuntouttava työote huomioidaan myös kaikissa hoitotoimenpiteissä niin että asukas voi omien voimavarojensa mukaan tehdä itse niitä asioita joihin pystyy ja niille on varattava riittävästi aikaa. Kuntouttava työote on huomioitu myös henkilöstörakenteessa niin että Kerttuliin on palkattu toimintaterapeutti joka osallistuu asiakastyöhön kokopäiväisesti. Jokainen lähihoitajakoulutuksen saanut ohjaaja on myös koulutuksen myötä saanut kuntoutuksen tukemiseen tarvittavat taidot osana opintojaan. Lisäksi teemme yhteistyötä erilaisten terapeuttien kanssa (fysioterapia, puheterapia). Toimintaterapeutin toimenkuvana Kerttulissa on lisätä tai ylläpitää asukkaiden omatoimisuutta ja osallistumista arjen toimintoihin. Terapia toteutetaan yksilö-, pari-, tai ryhmäterapiana. Jokaisen asukkaan kohdalla tehdään yksilöllinen toimintaterapiasuunnitelma, jossa mietitään henkilökohtaiset tavoitteet ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Toimintaterapiassa käytettäviä toimintoja Kerttulissa voivat olla esimerkiksi keittiötoiminnot, itsestä huolehtimisen toiminnot tai asuinympäristöstä huolehtimiseen liittyvät toiminnot. Arkitoimien lisäksi käytössä on muun muassa erilaisia vapaa-ajan välineitä ja toimintoja, kuten pelit ja askartelu, sekä terapiavälineitä, esimerkiksi terapiapallot. Toimintaterapiaa voidaan myös hyödyntää käytöshäiriöiden vähentämisessä tai psykososiaalisten taitojen harjoittelussa. Kerttulissa myös apuvälinekartoitukset ja apuvälinehankinnat ovat pääasiassa toimintaterapeutin vastuulla. Hankittavia apuvälineitä voivat olla esimerkiksi tukikahvat, ruokailussa tarvittavat pienapuvälineet, ortoosit, tai liikkumisen apuvälineet. Tarvittavat apuvälineet lisäävät omalta osaltaan asukkaiden omatoimisuutta ja osallistumista sekä voivat mahdollistaa uusien asioiden oppimista. Suoraan asukkaan kanssa tehdyn työn lisäksi toimintaterapeutti toimii myös asiantuntijatehtävissä muun henkilökunnan ja omaisten suuntaan. Toimintaterapeuttia voi konsultoida askarruttavissa asioissa ja häntä voi pyytää tekemään arviointia, mikäli esimerkiksi epäilee jonkun asukkaan tarvitsevan uutta apuvälinettä. Tarvittaessa toimintaterapeutti kertoo apuvälineistä ja ohjaa ja neuvoo niiden käytössä. Virikkeellinen ympäristö ja mieluisat harrastukset ovat osa Kerttulin kuntouttavaa työtä. Kerttulissa on asukkaiden käytössä paljon erilaisia pelejä, kirjoja, karaokelaitteet, pelikonsoli, elokuvateatteri ja askarteluvälineitä, sekä Sävel Sirkku laite johon ohjelmoidaan erilaisia jumppatuokioita, musiikkia, tarinoita ja hengellisiä hartauksia. Päivittäin ulkoillaan lähimaastossa. Kerttulin pihalla voi päivittäisen ulkoilun lisäksi kesäisin uida uima-altaassa ja hyppiä trampoliinissa. Retkiä ja matkoja talon ulkopuolelle tehdään muutaman kerran kuukaudessa. Perinteisesti Kerttulin asukkaat käyvät 17

18 alkuvuodesta risteilyllä, kesällä tehdään mökkiretki ja syksyllä ulkomaanmatka yhdessä ohjaajien kanssa. Muita talon ulkopuolelle sijoittuvia retkiä tehdään muun muassa läheiselle uimarannalle, kauppaan, teatteriin, urheilutapahtumiin, elokuviin, ravintolaan, huvipuistoihin ja diskoon. Muutamalla asukkaalla on ollut henkilökohtainen avustaja, sosiaalistentaitojen opettelemisen ja yhteiskuntaan osallistumisen vuoksi. Tulkkipalvelua on haettu niille asukkaille joilla on kommunikointiin, tulkkaukseen / tulkintaan tai puhetta tukevien kommunikointimenetelmien tarvetta osallistumisessaan vapaa- ajan toimintoihin. Suurin osa Kerttulin asukkaista käy arkisin työ- ja toimintakeskuksissa joka heille on myönnetty osana erityishuoltopäätöstä. Työ- ja toimintakeskusten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja työtoiminnalla on asukkaisiin kuntouttava vaikutus. Työssä käynti mahdollistaa asuntolan ulkopuolisten sosiaalisten suhteiden luomisen, mahdollisuuden ansaita työosuusrahaa ja se korostaa päivärytmin normaaliutta. Kerttulin asukkaat käyvät lähialueiden työkeskuksissa (Paimenentien toimintakeskus, Tikkurilan toimintakeskus ja Kolohongan toimintakeskus, Vantaan toimintakeskus ETEVA). Kuljetukset kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaan ovat lakisääteisiä (Kehitysvammalaki 39 ). Kuljetukset Kerttulista työkeskuksiin tapahtuvat takseilla, nämä taksimatkat ovat asukkaille maksuttomia. Kerttulin asukkaiden viriketoiminta-, harrastus- ja asiointimatkoilla käytetään taksipalveluita. Jokaiselle asukkaalle on tehty vammaispalvelulain (vammaispalvelulaki 8 ) tai sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelupäätös, mikä tarkoittaa käytännössä sitä että asukas maksaa yhdensuuntaisista taksimatkoista kiinteän omavastuuosuuden (Vantaan sisäiset matkat 2,70 ja seutumatkat naapurikuntiin 4,50 ). Kuljetuspalvelupäätöksen mukaisia yhdensuuntaisia taksimatkoja myönnetään asukkaille yleensä 18 matkaa kuukaudessa. Jos asukkaan omainen tai hänen kotikuntansa sijaitsee muussa kuin lähikunnassa saa hän erillisen kuljetuspalvelupäätöksen niille taksimatkoille jotka suuntautuvat kyseisen kunnan alueelle. 5.2 Ravinto ja ruokahuolto Hyvä ravitsemustila on perusedellytys ihmisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin takaamiselle ja hyvällä ravitsemuksella voidaan ennaltaehkäistä monien sairauksien syntymistä. Ruokalistat suunnitellaan kerttulissa 6 viikon jaksoissa jolloin ruokalistoista tulee monipuolisia ja ravitsemuksellisesti riittäviä. 18

19 Asukkaiden mieltymykset ja toiveet otetaan huomioon kun suunnitellaan ruokalistoja, joka listalla on asukkaiden toivomuspäivä jolloin valmistetaan heidän toivomaa ruokaa. Myös asukkaat saavat osallistua ruuan tekemiseen yhdessä ohjaajan kanssa. Ruuan valmistuksessa huomioidaan myös asukkaiden erityistarpeet kuten allergiat ja ruuan koostumus. Asukkaiden ruokailutottumukset, erityisruokavaliot ja ruokailussa tarvittavat apuvälineet ja tuki kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Asukkaiden ruokailusta tehdään ruokaseurantaa säännöllisin väliajoin. Ruokaseurannassa kirjataan 3 päivän ajan kaikki asukkaan syömä ruoka, ruuan määrä, ruokailuaika, ruuasta saatu energia ja proteiinit. Niillä asukkailla joiden syöminen on liian vähäistä, ruokailua seurataan jatkuvasti päivittäin kirjaamalla siitä asukastietojärjestelmään. Erikseen on käytössä nesteensaantilista niille asukkaille joiden nesteen juominen on vähäistä. Kerttulissa ruokatalouden toiminta hoidetaan omana toimintana. Ruoka valmistetaan itse. Ruokahuollosta vastaa ruokahuollon vastuuhenkilö joka täyttää tehtävään vaaditun kelpoisuuden. Asukkaiden ruoka ajat ovat aamupala klo 6:00-8:30, lounas klo 11:30, päiväkahvi /välipala klo 14:00, päivällinen klo 16:00 ja iltapala 19-19:30. Asukkaiden ruokailuväli (ilta-aamu) ei saa ylittää 11 tuntia, joten osa asukkaista on saanut aamupalan jo klo 6:00 aamulla ja osa iltapalaa klo 20:00 jälkeen. Yöllä asukkaalle annetaan pientä välipalaa sekä juomista, mikäli siihen on tarvetta. Kerttulissa on perehdytty eri maiden kulttuureihin ja ruokiin. Eri maiden perinneruokien maistelua tullaan asukkaiden toiveesta jatkamaan. Omasta puutarhasta saamme muun muassa marjoja, omenoita, luumuja ja kirsikoita. Jokaisen asukkaan syntymäpäivät ja muut juhlat on huomioitu ruokahuollossa. Ruokahuollon ja keittiön omassa omavalvontasuunnitelmassa on huomioitu tarkemmin ruokahuoltoon ja keittiöön liittyvät asiat. 5.3 Henkilökohtainen hygienia Asukkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtii asukasrakenteesta johtuen henkilökunta, yhdessä asukkaan kanssa. Suihkussa asukas käy ennalta sovittuina suihkupäivinä tai aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa viikossa. Päivisin puhtaudesta huolehditaan tekemällä pienempiä pesuja wc-käynnin ja aamu ja iltatoimien yhteydessä. Suurimmalla osalla Kerttulin asukkaista käytetään vaippaa. Säännöllisillä ja tarpeenmukaisella WC-käynneillä pyritään pitämään asukas kuivana ja puhtaana mikä edesauttaa ihon terveyttä vaippa-alueella ja säästää vaippoja. Kerttulin sauna lämmitetään kahdesti viikossa, tiistaisin ja perjantaisin. Saunomismahdollisuus on kaikilla Kerttulin asukkailla. Saunotuksesta huolehtii ohjaaja. Saunotuksen yhteydessä asukkaalta leikataan kynnet ja puhdistetaan korvat, tarvittaessa korvat huuhdellaan. Laatukäsikirjassa on 19

20 saunotuksesta tehty vuokaavio jonka mukaan saunotus toimii Kerttulissa käytännöllisesti ja järjestelmällisesti. Kaaviosta käy ilmi saunottajan ja avustavan työntekijän sekä asukkaan tehtävät saunalla, saunotuksen tavoitteet ja sitä kuvaavat mittarit. Ihon- ja kauneudenhoidon toimenpiteet merkitään asukastietojärjestelmään ja siitä on asetettu erilliset tavoitteet jokaisen asukkaan kohdalla. Tavoitteita ovat puhdas ja terve iho, ihottumien väheneminen, omatoimisuuden lisääminen ja kehonkuvan hahmotus pestessä. Mittareina tähän käytetään tyytyväistä asukasta, ei hajuhaittoja, ei sientä jaloissa ja sitä että perusvoide riittää ihonhoitoon josta seuraa apteekkikulujen pieneneminen. Erillisinä kauneudenhoitopäivinä asukkaiden kanssa tehdään kasvo-, jalka- ja käsihoitoja sekä lakataan kynnet. Asukkaan hampaat pestään kaksi kertaa päivässä, aamuin illoin suositusten mukaisesti. Parranajo tehdään asukkaalle aina tarvittaessa. 5.4 Terveyden- ja sairaanhoito Kunnalla on kokonaisvastuu asukkaidensa terveydenhuollosta. Kerttulin asukkaat voivat käydä omalla terveysasemallaan, joka suurimmalla osalla on Koivukylä terveysasema, ensiapu ja laboratoriopalvelut saa Peijaksen sairaalasta, näiden kunnallisten terveyspalveluiden käyttö on kehitysvammaisille maksutonta, lukuun ottamatta erikoissairaanhoidosta ja tutkimuksista aiheutuvia kustannuksia. Hammashoito on kunnallisena palveluna kehitysvammaisille asukkaille myös maksutonta. Asukas voi käyttää myös yksityisiä lääkäri- ja hammaslääkäripalveluja itse maksavana asiakkaana. Asukkaalla, jolla on erityishuoltopäätös, on oikeus käyttää Kehitysvammahuollon lääkärin palveluja sekä Rinnekodin terveyspalveluja. Asiakkaalle on järjestettävä tarvittavat palvelut ja hoito, kuten lääkärin tutkimukset ja muu hoito sekä akuuteissa että pitkäaikaissairauksien seurannassa. Näihin on järjestettävä tarvittavat kuljetukset. Lääkäri, hammaslääkäri, hammashoito, laboratorio ja kuntoutukseen liittyviin kuljetuksiin ei voi käyttää kuljetuspalvelupäätöksessä tarkoitettuja taksimatkoja. Näissä tapauksissa asukas maksaa taksikyydin itse ja korvaus näistä kyydeistä haetaan erikseen kuitteja ja käyntitodistusta vastaan Kelasta erillisellä matkakorvauslomakkeella (Todistus matkakorvausta varten, SV67, Kela). Asukkaan itse maksettavaksi osuudeksi Kela korvattavasta kyydistä jää 9,25 / suunta. Kerttulissa käy noin kerran kuussa tai sopimuksen mukaan Suomen kotilääkäripalvelu Oy:stä lääkäri. Akuuteissa tilanteissa lääkärin palveluita saa myös puhelimitse ja lääkäri voi antaa myös reseptin 20