HOIVAKOTI WILMA OMAVALVONTASUUNNITELMA 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOIVAKOTI WILMA OMAVALVONTASUUNNITELMA 2012"

Transkriptio

1 HOIVAKOTI WILMA OMAVALVONTASUUNNITELMA 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINNAN ORGANISOINTI, TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN JA ASIAKASRAKENNE 1.1 Toiminta- ajatus, strateginen suunnittelu ja suunnitelman toteuttaminen 1.2 Asiakkaiden sijoittamisprosessi 1.3 Toiminnan johtaminen 1.4 Laadunhallinta 1.5 Yhteistyö 2 HENKILÖSTÖ 2.1 Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset 2.2 Henkilöstömitoitus ja rakenne 2.3 Henkilöstön täydennyskoulutus 2.4 Henkilöstön hyvinvointi 3 TOIMITILAT 3.1 Yhteiset tilat ja tilojen esteettömyys 3.2 Oma huone ja sen mitoitus 3.3 Turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy 4 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET 4.1 Asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen ja palvelun järjestäminen 4.2 Asiakasmaksut ja varojen säilytys 4.3 Rajoitteet ja eristäminen 5 ASIAKKAAN PERUSTARPEISTA HUOLEHTIMINEN 5.1 Kuntouttava työote, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta sekä kuntoutus 5.2 Ravinto ja ruokahuolto 5.3 Henkilökohtainen hygienia 5.4 Terveyden- ja sairaanhoito 5.5 Lääkehuolto 5.6 Terveyden suojelu ja elintarvikehygienia 6 DOKUMENTOINTI JA ASIAKIRJAHALLINTO 6.1 Asukasasioiden dokumentointi ja asiakirjahallinto 6.2 Henkilökunnan tietojen rekisteröinti ja asiakirjahallinto

3 1 Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne 1.1 Toiminta- ajatus, strateginen suunnittelu ja suunnitelman toteuttaminen Hoivakoti Wilma tuottaa yksityisesti vammaisten ympärivuorokautisia asumispalveluja. Asumispalvelut on kohdistettu tapaturmaisesti, päihde-, tai muulla lailla neurologisesti vammautuneille henkilöille. Toimintamme tarjoaa laadukasta asumispalvelua henkilöille, joilla on jokin fyysinen tai psyykkinen vamma tai pitkäaikaisen sairauden aiheuttama liikuntavamma tai jokin muu vamma. Haluamme tarjota palveluasumismuodon valinnan mahdollisuuden henkilöille, jotka tarvitsevat runsaasti hoivaa ja huolenpitoa, mutta eivät ole laitoshoidon tarpeessa. Pitkäaikaisasukkaamme voivat asua ja vanheta kodissamme arvokkaasti elämänsä loppuun asti. Palvelukodissa tehtävän työn tavoitteet nousevat päivittäisistä kuntouttavista tai sen ylläpitävistä hoidon ja huolenpidon tarpeista. Asiakkaita ohjataan ja heille annetaan tilaa omien valintojen tekemiseen normaaliutta, itsemääräämisoikeutta ja yksilöllisyyttä kunnioittaen. Asuminen toteutetaan kodinomaisessa ympäristössä. Toimintamme arvoja ovat kodinomaisuus, turvallisuus, ja tasa-arvoinen yhteisöllisyys, viihtyvyys ja kaiken kaikkiaan hyvä elämä. Turvaamme asukkaille normaalin, kullekin yksilöllisesti sopivan, toimintakykyä ylläpitävän ja aktivoivan elämänmuodon jatkumisen. Asiakastyö perustuu yksilölliseen palvelusuunnitelmaan ja palveluohjaukseen. Jokaiselle asiakkaalle tehdään kirjallinen palvelusuunnitelma. Ne suunnitellaan ja laaditaan yhteistyössä omaisten ja muiden asiakkaiden asioita hoitavien tahojen kanssa. 1.2 Asiakkaiden sijoittamisprosessi Hoivakoti Wilmassa on 25 tehostetun asumispalvelun asiakaspaikkaa, jotka on tarkoitettu neurologisesti tai muulla tavalla vammautuneille henkilöille. Asiakkaaksi Hoivakoti Wilmaan voi tulla kunnan Sosiaali- ja Terveystoimen kautta. Maksusitoumuksen palveluasumiseen voi saada kunnan maksamana sosiaalihuoltona (vammaispalvelu, psykososiaalinen sosiaalityö, vanhustyö), vakuutusyhtiön maksamana, potilasvakuutuksen maksamana. Asukkaaksi voi tulla myös itse maksavana asiakkaana. Asumispalvelua Hoivakoti Wilmasta on ostanut Juva, Mikkeli, Lappeenranta, Pertunmaa sekä Hyvinkää. Asiakaspaikkojen käyttöaste pyritään pitämään 100 prosentissa. Tilapäiseen lyhytaikaishoitoon voidaan ottaa 1-2 henkilöä.

4 1.3 Toiminnan johtaminen Yritys toimii osakeyhtiölain (2006/624) mukaisesti. Yrityksessä on toimitusjohtaja Seija Viljakainen. Yrityksen vastuuhenkilönä toimii sosiaaliohjaaja Seija Viljakainen, avustavana henkilönä sosionomiksi valmistuva Niina Paavilainen. Taloushallinnossa toimii Seija Viljakainen, Niina Paavilainen ja Juvan Tili Oy, Jaana Kärkkäinen, jonka tehtäviin kuuluu palkanlaskenta ja kirjanpito. 1.4 Laadunhallinta Laadun voi määritellä kyvyksi tunnistaa, määrittää ja täyttää asiakkaiden palvelujen tarve ammattitaitoisesti ja eettisesti kestävällä tavalla, edullisin kustannuksin sekä lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti. Asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812). Hoivakoti Wilman asiakastyössä tämä näkyy hyvän hoidon perustana niin, että asiakkaan palveluntarvetta seurataan jatkuvasti, asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä sosiaalityöntekijän ja asiakkaan omaisten kanssa ja johon asetetaan tavoitteita joita arvioidaan säännöllisesti tai tilanteen muuttuessa. Asiakkaan toimintakykyä edistävän tai ylläpitävän kuntouttavan työotteen merkitys hyvän hoidon kannalta on merkittävä. Hoivakoti Wilman arvojen mukaisesti asiakkaalla on oikeus hyvään ja tasaarvoiseen kohteluun itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Hoivakoti Wilmassa on käytössä asukastietojärjestelmä, Doma Care, johon on kirjattu jokaisen asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelma tavoitteineen ja arviointeineen. Päivittäinen kirjaaminen asukkaan hoidosta ja huolenpidosta auttaa henkilökuntaa jatkuvassa arvioinnissa. Yhtenä laadun mittareina toimivat asiakastyytyväisyyskyselyt joita tehdään asiakkaiden omaisille sekä asiakkaille. Omaisille suunnatussa asiakastyytyväisyyskyselyssä on mitattu tyytyväisyyttä tiloihin ja ympäristöön, tiedotukseen, henkilökuntaan ja omaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Palautetta saadaan omaisilta kasvotusten ja puhelimitse. Asukkaille tehdyissä asiakastyytyväisyyskyselyissä on mitattu asukkaan tyytyväisyyttä tiloihin, ruokahuoltoon, henkilökuntaan ja oman elämän hallintaan ja sen mahdollisuuksiin hoivakodissa. Asukkaille oivallinen palautteen ja toiveiden kertomisen ajankohta on yhteiset päivittäiset tuokiot, joissa voi kertoa omia toiveitaan asumisen ja palvelujen suhteen. Toimintaa pyritään kehittämään palautteen ja kyselyjen tulosten perusteella. Uusia toimintatapoja kehitetään jatkuvasti ja tilanteen mukaan. Omavalvonta on osa laadunhallintaa. Hoivakoti Wilman omavalvonnassa kuvataan toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne, henkilöstöön liittyvät asiat, toimitilat, asiakkaan asema ja oikeudet, asiakkaalle annettava apu, tuki ja huolenpito, terveyden- ja sairaanhoito sekä dokumentointi, asiakirjahallinto ja tietosuoja. Laadunhallinnan mittareina voidaan pitää myös kiinteistön energiatehokkuutta. Rakennuksen energiankulutuksessa on huomioitu lämmitysenergia, kiinteistösähkö ja vedenkulutus.

5 Energiatehokkuus huomioiden on kiinteistöön asennettu maalämpö ja ilmalämpöpumppu, lisäksi henkilökuntaa on ohjeistettu energiatehokkaaseen veden ja sähkön käyttöön. 1.5 Yhteistyö Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisen asumisen ja siihen liittyvien palveluiden järjestäminen edellyttää yhteistyötä kuntien ja kuntayhtymien, kansaneläkelaitoksen (KELA), omaisten ja läheisten, lääkärien, terapeuttien, pelastuslaitoksen, työkeskusten, henkilökohtaisten avustajien, kuljetuspalveluiden, erilaisten järjestöjen, kampaajan, jalkahoitajan ym. kanssa. Hoivakoti Wilman työntekijöiden tehtävänä on auttaa asukkaita solmimaan yhteyksiä hoivakodin muihin asukkaisiin ja työntekijöihin sekä auttaa pitämään yllä yhteyksiä omaisiin ja muihin läheisiin. Hoivatyöntekijän työssä korostuu hoivakodin ja sen asukkaiden yhteisöllisyyden luominen. Työntekijöiden vastuulla on saada asukkaat kiinnostumaan mahdollisuuksien mukaan myös yksikön ulkopuolisesta toiminnasta. Asiakaslähtöisessä toiminnassa otetaan huomioon omaisten merkitys ja perhe sekä muut läheiset ihmiset. Heitä otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Asukkaan omaisilla on mahdollisuus osallistua myös hoivakodissa järjestettävään yhteisölliseen toimintaan. (grillauspäivät, puurojuhla, pihatalkoot, syntymäpäivät ym.). 2 Henkilöstö 2.1 Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuuslaki (272/2005) ja Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) määrittävät henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia. Vain ne työntekijät joilla on lain mukainen kelpoisuus voivat toimia sellaisissa työtehtävissä mitkä vaativat kelpoisuutta. Työntekijä toimittaa tarvittavat todistukset kelpoisuudestaan työsuhteen alkaessa, näitä todistuksia ovat koulutodistukset ja työtodistukset. Ympärivuorokautisia palveluja tuottavan yksikön toiminasta vastaavalta henkilöltä edellytetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa annetun lain mukaisesti tehtävään soveltuvaa tutkintoa, alan tuntemusta sekä riittävää johtamistaitoa. Hoivakoti Wilmassa toiminnasta vastaavalla henkilöllä on sosiaaliohjaajan tutkinto. Asiakkaiden tarpeet määrittävät millaista osaamista Hoivakoti Wilmassa tarvitaan ja henkilöstön tehtävärakenne on suunniteltu niin, että henkilöstön osaamisesta löytyy asiakkaan tarpeiden edellyttämää erilaista osaamista. Hoivakodissa erityisosaamista tarvitaan mm. neurologisten ongelmien, päihdeongelmien, mielenterveysongelmien, lääkehuollon, kuntoutuksen, sosiaalipalveluiden, erityisruokavalioiden ja toimintaterapian osa-alueilla. Tarvittaessa henkilöstöä koulutetaan työnantajan toimesta, jotta osaaminen vastaa asiakkaiden erityistarpeita ja jotta kelpoisuusvaatimukset täyttyvät. 2.2 Henkilöstömitoitus ja rakenne Henkilöstömitoitus Hoivakoti Wilman asumispalveluissa on 0,5 työntekijää asukasta kohti. Henkilöstön sijoittaminen eri työvuoroihin järjestetään siten että kaikissa työvuoroissa on koulutettuja, kelpoisuuden täyttäviä työntekijöitä. Työvuoron vastuuhenkilönä toimii aina kelpoisuuden täyttävä työntekijä. Hoivakoti Wilmassa toimii myös vajaalla koulutuksella olevaa henkilökuntaa, jotka osallistuvat

6 osittain hoitotyöhön ja hoitoon liittyviin muihin tehtäviin (esim. apteekissa ym. asiointikäynteihin) Tavoitteena kuitenkin on, että kaikilla hoitoon osallistuvilla on alan ammatillinen koulutus. Työnantaja tukee työntekijöiden osallistumista ammatilliseen erityiskoulutukseen. Hoivakoti Wilmassa on ruokahuollosta vastaava henkilö (ollut ravintolakokkina yli 20 v.) arkipäivisin paikalla, hän valmistaa myös viikonloppujen ruuat mahdollisimman lämmitystä vaille valmiiksi. Hoitohenkilökunta osallistuu viikonloppuisin ja iltaisin ruokahuollon toteutukseen. Hoitohenkilökunta osallistuu siivoukseen yhdessä asukkaiden kanssa. Siivous on tärkeä osa asukkaan omatoimisuuden säilyttämisessä ja kodinomaisuudessa. Valvira on antanut ohjeen terveydenhuoltoalan opiskelijoiden tilapäisestä käytöstä alan tehtävissä. Opiskelija voi toimia hoivakodissa alansa tehtävissä siinä vaiheessa kun tutkinnosta on suoritettu 2/3. Opiskelijan on kuitenkin aina työskenneltävä ammatillisesti koulutetun henkilön kanssa. Opiskelijoita on Hoivakoti Wilmassa työsuhteessa vain sijaisina. Jos opiskelija on hoivakodissa työssäoppimisjaksolla, häntä ei lueta henkilöstömitoitukseen. Hoivakoti Wilman henkilökuntaan kuuluu (2012): 1 toimitusjohtaja, vastaava hoivatyöntekijä 1 sairaanhoitaja 1 lähihoitaja/fysioterapeutti 1 kodinhoitaja/kehitysvammahoitaja 6 lähihoitajaa 1 kodinhoitaja 1 ruokahuollon vastuuhenkilö Sijaisena /tarvittaessa lisätyövoimana 1 kodinhoitaja 1 lähihoitaja 1 lähihoitajaopiskelija (yli 2/3 ) 1 sosionomiopiskelija (yli 2/3 ) 1 sairaanhoitajaopiskelija (yli 2/3 ) 2.3 Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilökunta on saanut koulutusta lääkehuoltoon sekä haavahoito-, ensiapu- ja palo- ja pelastuskoulutusta. Täydennyskoulutusvelvoite koskee ensisijaisesti kuntien sosiaalihuollon henkilöstöä, mutta välillisesti se vaikuttaa myös yksityisten palveluntuottajien toimintaan, sillä kunta ostaa palvelut yksityisiltä asumispalvelujen tuottajilta ja he asettavat ostopalveluille laatuvaatimuksia, joihin sisältyy myös henkilöstön osaamista ja täydennyskoulutusta koskevia odotuksia. Henkilöstön osaaminen on varmistettava tavoitteellisella, osaamistarpeiden arviointiin perustuvalla täydennyskoulutuksella. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilökunnan täydennyskoulutusvelvoite on kirjattu sosiaalihuoltolakiin (SHL 53 ) ja sosiaalihuollon täydennyskoulutussuositukseen (STM julkaisuja 6/2006). Henkilökunnan täydennyskoulutustarvetta määrittelee suurimmaksi osaksi asiakkaiden tarpeet, näitä voi olla esimerkiksi lääkehoito, haavahoito. Henkilökunnan koulutuksista pidetään kirjaa ja asiakkaiden tarpeiden ja jo saadun täydennyskoulutuksen ja henkilökunnan kiinnostuksen pohjalta suunnitellaan tulevia koulutuksia.

7 2.4 Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön terveyden ja työkyvyn sekä työ hyvinvoinnin ylläpitämiseksi on tehty suunnitelma ja sen toteuttamista seurataan. Lakisääteiset työterveyshuollon palvelut toteutetaan ostamalla palvelu Etelä-Savon työterveyshuollosta. Työterveyshuollon palveluihin on kuulunut työkykyä ylläpitävä toiminta ja sairasvastaanotto. Virkistyspäivät henkilökunnalle talon ulkopuolella ovat osa työhyvinvointia. Virkistäytymispäiviä talon ulkopuolella vietetään kaksi kertaa vuodessa. Virkistäytymisellä tuetaan henkilöstön jaksamista ja autetaan heitä irrottautumaan työstä.. Kerran kuukaudessa tai tarpeen vaatiessa järjestetään työyhteisön sisäisten asioiden kokous. Vuosittain henkilökunnalle pidetään henkilökohtainen kehityskeskustelu Hoivakoti Wilman henkilökunnalle järjestettiin jalkahoitoa. Henkilökunnan jaksamista tuetaan myös työvuoron vastuualueitten tarkalla määrittelyllä. Työt jaetaan kiertävästi päivittäin jotta työ pysyisi mielekkäänä ja motivaatio työhön säilyisi. Kyselyllä suoritetaan työaikaseurantaa, poissaoloja ja koulutustarpeita. Vähäisen työturvallisuusriskin aiheuttavat haastavasti käyttäytyvät asukkaat. Riskien arvioinnissa onkin hyvä ottaa huomioon mahdolliset aggressiivisesti käyttäytyvät asukkaat ja siihen liittyvien vaaratilanteiden toimintaohjeet ja ennaltaehkäisyn merkitys. Näistä vaara- ja uhkatilanteista tehdään aina kirjallinen raportti ja työpaikkakokouksissa käsitellään säännöllisesti uhkaavat tilanteet näiden raporttien pohjalta (Työturvallisuuslaki 738/2002). Työpaikkakokouksessa työntekijät voivat miettiä mikä johti asukkaan aggressiiviseen käyttäytymiseen ja vaaratilanteeseen ja miten sen olisi voinut ehkäistä. Mietinnän pohjalta voidaan muuttaa toimintatapoja jotta vastaavanlaisia uhka- ja vaaratilanteita voitaisiin tulevaisuudessa välttää. Uhkatilanneraportin lomakkeet löytyvät lomake kansiosta ja työsuojelukansiosta. Uhkatilanneraporttiin raportoidaan tapahtuma-aika, paikka, tilanteen kulku, osallisena olleet henkilöt ja tapahtuneesta aiheutuneet ruumiilliset ja henkiset vammat. Työssä tapahtuneiden uhka- ja vaaratilanteiden (tapaturmavaarat yms.) jälkeen työterveyshuollossa voidaan järjestää työyhteisölle tai yksittäiselle työntekijälle jälkipuinti 3 vrk:n sisällä tapahtuneesta. Tällä pyritään lieventämään järkyttävän tapahtuman jälkeisiä stressireaktioita ja nopeuttamaan työntekijöiden työkyvyn palautumista. Työturvallisuuskoulutusta annetaan vaaratilanteiden, tarttuvien tautien ja tapaturmien ehkäisemiseksi. Tapaturmien ehkäisemiseksi henkilökunta vastuutetaan huolehtimaan, että työpaikka pidetään hyvässä järjestyksessä ja työvälineet ja tavarat pidetään omilla paikoillaan. Laitteet ja työvälineet pidetään hyvässä kunnossa sekä huolehditaan riittävästä valaistuksesta. Henkilökunnan tehtävänä on kertoa mahdollisista vaaratilanteista. Työntekijät perehdytetään tehtäviinsä ja käytössä on myös Hoivakoti Wilman perehdytyskansio joka pidetään ajan tasalla. Työpaikan ensiapukaapin hoito on vastuutettu määrätylle työntekijälle ja hän pitää kaapin sisällön kunnossa. Työergonomia asiat käsitellään säännöllisesti vuosittain yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Apuvälineitä hankitaan tarpeen mukaan ja niiden käyttöä harjoitellaan säännöllisesti ja henkilökunta vastuutetaan niiden käyttöön. Fysioterapeutti opastaa myös esim. oikeitten nostotekniikoitten käytössä.

8 3 Toimitilat 3.1 Yhteiset tilat ja tilojen esteettömyys Hoivakoti Wilmassa kaikki tilat ovat esteettömiä. Kaikkiin asukashuoneisiin ja yhteisiin tiloihin on esteetön kulku ja tilat on suunniteltu väljiksi niin, että liikkuminen onnistuu myös liikuntarajoitteisilla tai pyörätuolissa olevilla asukkailla. Asukashuoneiden WC-/suihkutilojen kynnykset ovat matalia ja ovet riittävän leveitä, jotta niistä voidaan turvallisesti kulkea. Yhteiset tilat on mitoitettu niin että asiakkaat voivat seurustella ja ruokailla yhdessä. Yhteisiä tiloja ovat ruokailutila, oleskeluhuoneet ja saunatilat. 3.2 Oma huone ja sen mitoitus Hoivakoti Wilmassa on tilaa kaikkiaan 1100 m2. Asukkaitten huoneet ovat 24 m2, jokaisessa huoneessa on suihku ja wc. Asukasta kohden jyvitetty yhteispinta-ala on 44 m2. Asukkaat ovat itse saaneet kalustaa huoneensa mieltymystensä mukaan. Hoivakoti sisustaa huoneen mikäli asukkaalla ei ole omia kalusteita. Asukashuoneet ovatkin pääsääntöisesti asukkaiden itsensä sisustamia ja kalustamia. Yksityisyyttä ja viihtyvyyttä lisää ryhmäasumisessa asuinhuoneiden hyvä äänieristys, joten hoivakodissa on kaikissa asukashuoneissa kaksinkertaiset tiiliseinät ja äänieristetyt palo-ovet. Ohjaajat huolehtivat myös siitä että yhteisissä sauna/suihkutiloissa on mahdollisuus yksityisyyteen. 3.3 Turvallisuus ja tapaturmien ehkäisy Turvallisuussuunnittelu perustuu pelastustoimen lainsäädäntöön ja sen perustana on sisäisten ja ulkoisten uhkien ja vaaratilanteiden kartoittaminen (Pelastuslaki 379/2011). Hoivakoti Wilmassa riskien arviointiin käytetään riskienkartoittamislomakkeita (STM työsuojeluosaston riskienkartoituslomakkeet) ja riskien kartoitukseen osallistuu mahdollisuuksien mukaan koko henkilökunta kerran vuodessa. Riskikartoitus tehdään henkisestä kuormittumisesta, kemiallisista ja biologisista vaaratekijöistä, ergonomiasta, tapaturman vaaroista ja fysikaalisista vaaratekijöistä. Riskien kartoituksessa arvioidaan erilaisten vaara ja riskitekijöiden todennäköisyyttä työpaikalla ja sitä kuinka suuri riski on että vaaratilanteita tapahtuu. Lopuksi arvioidaan vielä mahdollisia seurauksia riski- ja vaaratilanteesta. Kartoittamisessa todettujen riskien hallitsemiseksi ja vähentämiseksi ryhdytään ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijät saavat tiedot näistä heidän turvallisuuteensa ja terveellisyyteensä vaikuttavista asioista. Tapaturmien ja vahinkojen tapahtumapaikat ja ajankohdat kirjataan ja ne analysoidaan yksityiskohtaisesti ja mietitään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Asukkaan turvallisuus pyritän takaamaan nopealla puuttumisessa riskitilanteisiin. Asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan tehdään muutoksia tilanteen mukaan. Asukkaalle hankitaan tarvittavat apuvälineet, mikäli hän yleistilan parantuessa tai heiketessä niitä tarvitsee. Tällä pyritään turvaamaan asukkaan ja henkilökunnan hyvinvointia ja minimoimaan riskejä. Työntekijöiden vastuulla on apuvälineiden käyttö ja hankkiminen ja uusien ja jo käytössä olevien apuvälineiden turvallisuudesta ja huollosta huolehtiminen. Apuvälinettä käyttävillä henkilöillä on oltava laitteen käyttöön riittävä koulutus tai kokemus. (Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010). Hoivakoti Wilmassa apuvälineiden käyttöön muun henkilökunnan ohjeistaa talossa toimiva fysioterapeutti.

9 Ergonomiakoulutuksessa / palavereissa käydään läpi myös suurimpien apuvälineiden käyttöä. Nostolaitteiden, sänkyjen, siirtymätelineen ja pyörätuolien käytöstä on olemassa myös kuvalliset ohjeet. Yksityisiltä palveluntuottajilta vaaditaan pelastusviranomaisen hyväksymä pelastussuunnitelma sekä poistumisturvallisuusselvitys (www.spek.fi). Pelastussuunnitelman toimivuutta on harjoiteltu yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. Palo- ja pelastuskansio on kaikkien nähtävillä hoivakodissa ja sieltä löytyy pelastus- ja poistumisohjeet. Henkilökunnalla on ajan tasalla olevat ensiapuvalmiudet. Ensiapukoulutusta päivitetään tarpeen mukaan. Palo- ja pelastuskoulutus järjestetään 2 vuoden välein ja se sisältää vuorotellen sammutusharjoituksia ja pelastus- ja poistumisharjoituksia. Näihin koulutuksiin osallistuu koko henkilökunta ja osa asukkaista. Kiinteistöstä on tehty kiinteistön turvallisuussuunnitelma jossa on merkittynä talossa huomioitavat mahdolliset vaaratilanteet. Näitä vaaratilanteita ovat tulipalo tai sen välillisvaikutukset, väkivaltatilanne, kadonnut henkilö, säteilyvaara ja vaarallisten aineiden leviäminen. Kiinteistön turvallisuussuunnitelmaan on merkitty turvallisuudesta vastaava henkilöstö ja heidän saama koulutus, kiinteistön rakenne ja henkilöstömäärä, hätätilaohjeet, toimintaohjeet onnettomuuden ja sairauskohtauksen sattuessa, yleinen vaaramerkki, kaasuvaaratilanne-, säteilyvaaratilanne- ja paloturvallisuusohjeet ja muu turvallisuus. Hoivakoti Wilmasta on tehty myös hoitolaitosten turvallisuusselvitys. Palo ja pelastussuunnitelman mukaisesti Hoivakoti Wilmassa tehdään sprinkler- testi kuukauden välein, käsisammuttimien huolto 2 vuoden välein, palovaroitinjärjestelmän huolto vuoden välein, ilmastoinnin huolto vuoden välein, keittiön ja siivouksen omavalvonnassa huolehditaan säännöllisesti ilmastointiaukkojen puhtaudesta. 4 Asiakkaan asema ja oikeudet 4.1 Asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen ja palvelun järjestäminen Palvelutarpeen selvityksessä ja suunnittelussa otetaan huomioon asukkaan oma tahto ja toivomukset. Omaiset ja läheiset otetaan mukaan palveluntarpeen selvitykseen. Jos asukas ei kykene kommunikoimaan ja tuomaan omaa tahtoaan esille arvioidaan palveluntarvetta asukkaan läheisten ja tarvittavien ammattihenkilöiden kanssa. Asiakkaan palveluntarpeen määrityksessä huomioidaan asukkaan fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalisen tilanne sekä ympäristötekijät. Niiden pohjalta rakennetaan myös palvelu- ja hoitosuunnitelma (Asiakaslaki 7 ). Palvelu- ja hoitosuunnitelman tekemiseen osallistuu mahdollisuuksien mukaan asukas itse, hoivakodin työntekijä, joka on yleensä asukkaalle nimetty omahoitaja, asukkaan omaiset ja sosiaalityöntekijä. Lisäksi mukana saattaa olla kuntoutukseen osallistuva terapeutti tai joku muu asukkaan itse tai muun yhteistyötahon paikalle kutsuma henkilö. Suunnitelmaa tarkastetaan säännöllisesti vastaamaan asukkaan toimintakykyä. Vammaisen asukkaan palvelujen määrittelyssä huomioidaan Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (1987/3809). Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi kuntoutus, työtoiminnan järjestäminen ja avustajapalvelut. Asukkaiden raha-asioiden hoito on järjestetty niin että pääsääntöisesti jokaisella asukkaalla on joko edunvalvoja tai omainen hoitamassa raha-asioita. Asukkaat eivät itse hoida raha-asioita. Edunvalvoja voi olla yleinen edunvalvoja jota haetaan erillisellä hakemuksella tai maistraatti tai tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan hoitamaan asukkaan etuuksia ja raha-asioita (Laki holhoustoimesta 442/1999). Edunvalvojana voi toimia myös asukkaan omainen.

10 Käteisvaroistaan asukas maksaa muun muassa henkilökohtaiset hygieniatuotteet, vaatteet, parturikampaamomaksut, jalkahoitajan ja vapaa-ajan harrastuksiin liittyvät maksut. Kerran vuodessa kirjanpidosta lähetetään vuosikooste edunvalvojille tai heidän sitä pyytäessä useammin. 4.2 Asiakasmaksut ja varojen säilytys Hoivakoti Wilman asukkaat maksavat asumispalveluista vuokran. Vammaispalvelulain mukaisella päätöksellä olevat maksavat myös ruokamaksun. Asukas maksaa kokopäiväruokamaksun, mikäli on hoivakodissa koko päivän, jos asukas käy töissä, peritään niiltä päiviltä osapäiväruokamaksu. Niiltä päiviltä jolloin asukas ei ole hoivakodissa vaan on esimerkiksi sairaalahoidossa tai kotilomalla, ruokamaksuja ei veloiteta. Kaikilla asukkailla on Hoivakoti Wilmassa käytössä käyttövaroja. Rahoja säilytetään lukituissa kaapeissa ja asukkaan käyttömenoista pidetään käteiskirjanpitoa. Käteiskirjanpito sisältyy asukastietojärjestelmä Doma Careen, josta tehdään kuukausittain käteiskirjanpidon tarkistus johon liitetään kuitit ostoista. Käteiskirjanpitoon merkitään kaikki käteisnostot, maksut, ostot ja asukkaalle itsenäiseen käyttöön annetut varat. 4.3 Rajoitteet ja eristäminen Asukkaiden rajoittamista käytetään vain äärimmäisissä poikkeustilanteissa. Tahdonvastaiset toimet on aina perusteltava hoidollisesti ja niistä on tehtävä kirjallinen selvitys. Myös vaihtoehtoisia toimintamenetelmiä tulee miettiä sillä rajoitteiden käyttö on aina poikkeustapaus. Rajoittamistilanteita joudutaan käyttämään vain äärimmäisissä tapauksissa Hoivakoti Wilmassa ja niistä tehdään tarkkaan kirjaukset Doma Careen. Rajoittavista toimenpiteistä keskustellaan ja ne perustellaan asukkaalle ja hänen omaisilleen. Rajoitteita käytettäessä on huomioitava toimintayksikön eettiset periaatteet ja arvot ja kuinka itsemääräämisoikeus voi toteutua mahdollisimman hyvin vaikka pakotteita ja rajoittamista joudutaan käyttämään. 5 Asiakkaan perustarpeista huolehtiminen 5.1 Kuntouttava työote, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta sekä kuntoutus Kuntoutumista edistävän työotteen perustana on asukkaan voimavaralähtöisyys jossa keskitytään asukkaan mahdollisuuksiin ja itsensä toteuttamiseen, ei niinkään ongelmiin. Palvelutarpeen kartoittamisessa ja hoito-, palvelu- ja kuntoutumissuunnitelman laatimisessa lähdetään siitä, millaisia voimavaroja asiakkaalla ja hänen läheisillään on; mitä asiakas omasta mielestään pystyy tekemään itsenäisesti ja millaisia selviytymisstrategioita hän on elämäntilanteessaan kehittänyt. Kuntouttavan työotteen tavoitteena on parantaa tai ylläpitää asukkaan toimintakykyä. Kuntoutus voidaan jakaa lääkinnälliseen kuntoutukseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Lääkinnällinen kuntoutus (toimintakykyä parantava kuntoutus) viittaa tavallisesti kuntoutuksen edellyttämiin lääketieteellisiin tutkimuksiin, joiden pohjalta yksilön fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä kohentaviin toimenpiteisiin ryhdytään. Lääkinnälliseen kuntoutukseen luetaan kuntouttavien hoitotoimenpiteiden lisäksi neuvonta, kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus,

11 apuvälinehuolto, sopeutumisvalmennus- ja ohjaustoiminta sekä muut näihin rinnastettavat toimintamuodot. Kuntoutus on moniammatillista yhteistyötä, ja siinä tarvitaan usein lääkinnällistä otetta, esimerkiksi lääkärin panosta, samoin tarvitaan fysioterapiaa ja toimintaterapiaa. Eri viranomaisilla kuten sosiaalityön osaajilla on sangen usein myös varsin ratkaiseva osuus kuntoutumisessa. Sosiaalinen kuntoutus merkitsee muun muassa prosessia, jolla pyritään parantamaan sosiaalista toimintakykyä kykyä selviytyä arkipäivän välttämättömistä toiminnoista, vuorovaikutussuhteista sekä oman toimintaympäristön rooleista. Tähän pyritään helpottamalla asumista, liikkumista ja yleistä osallistumista, huolehtimalla taloudellisesta turvallisuudesta ja tukemalla sosiaalisia verkostoja. Toteutamme Hoivakoti Wilmassa kuntouttavaa työotetta hoito- ja palvelusuunnitelman tukena. Tuemme asukkaita ottamaan enemmän vastuuta ja hallitsemaan omaa elämäänsä. Asukkaat saavat osallistua omien taitojensa ja toimintakykyjensä mukaan kodin kaikkeen toimintaan. Ne sisältävät erilaisia kodin askareita kuten siivousta, pyykkihuoltoa, pihatöitä ja muuta kodin toimintaa. Kaikissa toiminnoissa ohjaaja on asukkaan tukena ja opastajana. Kuntoutustarve on otettu huomioon toimintayksikön toimintasuunnitelmassa. Päiväohjelmassa on varattu tilaa ulkoiluille, asioinnille ja muille virketoiminnoille. Kuntouttava työote huomioidaan myös kaikissa hoitotoimenpiteissä niin että asukas voi omien voimavarojensa mukaan tehdä itse niitä asioita joihin pystyy ja niille on varattava riittävästi aikaa. Kuntouttava työote on huomioitu myös henkilöstörakenteessa niin että Hoivakoti Wilmaan on palkattu fysioterapeutti joka osallistuu asiakastyöhön kokopäiväisesti. Jokainen lähihoitaja-koulutuksen saanut ohjaaja on myös koulutuksen myötä saanut kuntoutuksen tukemiseen tarvittavat taidot osana opintojaan tai työuransa kautta. Lisäksi teemme yhteistyötä ulkopuolisen fysioterapeutin kanssa. Fysioterapeutin toimenkuvana Hoivakoti Wilmassa on lisätä tai ylläpitää asukkaiden omatoimisuutta ja osallistumista arjen toimintoihin. Terapia toteutetaan yksilö-, pari-, tai ryhmäterapiana. Jokaisen asukkaan kohdalla tehdään yksilöllinen terapiasuunnitelma, jossa mietitään henkilökohtaiset tavoitteet ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Toiminnassa voidaan käyttää esimerkiksi itsestä huolehtimiseen tai asuinympäristöstä huolehtimiseen liittyviä toimintoja. Arkitoimien lisäksi käytössä on muun muassa erilaisia vapaa-ajan välineitä ja toimintoja, kuten pelit ja askartelu, sekä terapiavälineitä. Toimintaa voidaan myös hyödyntää käytöshäiriöiden vähentämisessä tai psykososiaalisten taitojen harjoittelussa. Hoivakoti Wilmassa myös apuvälinekartoitukset ja apuvälinehankinnat ovat pääasiassa fysioterapeutin vastuulla. Hankittavia apuvälineitä voivat olla esimerkiksi tukikahvat, ruokailussa tarvittavat pienapuvälineet, ortoosit, tai liikkumisen apuvälineet. Tarvittavat apuvälineet lisäävät omalta osaltaan asukkaiden omatoimisuutta ja osallistumista sekä voivat mahdollistaa uusien asioiden oppimista. Suoraan asukkaan kanssa tehdyn työn lisäksi fysioterapeutti toimii myös asiantuntijatehtävissä muun henkilökunnan ja omaisten suuntaan. Toimintaterapeuttia voi konsultoida askarruttavissa asioissa ja häntä voi pyytää tekemään arviointia, mikäli esimerkiksi epäilee jonkun asukkaan tarvitsevan uutta apuvälinettä. Tarvittaessa terapeutti kertoo apuvälineistä ja ohjaa ja neuvoo niiden käytössä. Virikkeellinen ympäristö ja mieluisat harrastukset ovat osa Hoivakoti Wilman kuntouttavaa työtä. Hoivakodissa on asukkaiden käytössä paljon erilaisia pelejä, kirjoja, karaokelaitteet ja askarteluvälineitä. Päivittäin ulkoillaan lähimaastossa. Hoivakodin pihalla voi päivittäisen ulkoilun lisäksi pelata erilaisia ulkopelejä. Retkiä ja matkoja talon ulkopuolelle tehdään muutaman kerran vuodessa. Perinteisesti Hoivakodin asukkaat käyvät läheisellä uimarannalla,

12 kaupassa, teatterissa, urheilutapahtumissa, elokuvissa, ravintolassa ja tanssimassa. Yhdellä asukkaalla on ollut henkilökohtainen avustaja, sosiaalistentaitojen opettelemisen ja yhteiskuntaan osallistumisen vuoksi. Kolme Hoivakoti Wilman asukkaista käy työ- ja toimintakeskuksessa ( 2-3 pvää/vko) joka heille on myönnetty osana erityishuoltopäätöstä. Työ- ja toimintakeskuksen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja työtoiminnalla on asukkaisiin kuntouttava vaikutus. Työssä käynti mahdollistaa asuntolan ulkopuolisten sosiaalisten suhteiden luomisen ja se korostaa päivärytmin normaaliutta. Kuljetukset hoivakodilta työkeskukseen tapahtuvat taksilla, nämä taksimatkat ovat asukkaille maksuttomia. Hoivakoti Wilman asukkaiden viriketoiminta-, harrastus- ja asiointimatkoilla käytetään taksipalveluita. Osalle asukkaista on tehty vammaispalvelulain (vammaispalvelulaki 8 ) tai sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelupäätös, mikä tarkoittaa käytännössä sitä että asukas maksaa yhdensuuntaisista taksimatkoista kiinteän omavastuuosuuden. Kuljetuspalvelupäätöksen mukaisia yhdensuuntaisia taksimatkoja myönnetään asukkaille yleensä 18 matkaa kuukaudessa. Jos asukkaan omainen tai hänen kotikuntansa sijaitsee muussa kuin lähikunnassa pyritään hänelle hakemaan erillinen kuljetuspalvelupäätös niille taksimatkoille jotka suuntautuvat kyseisen kunnan alueelle. 5.2 Ravinto ja ruokahuolto Hyvä ravitsemustila on perusedellytys ihmisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin takaamiselle ja hyvällä ravitsemuksella voidaan ennaltaehkäistä monien sairauksien syntymistä. Ruokien suunnittelussa otetaan huomioon monipuolisuus ja ravitsemukselliset seikat. Asukkaiden mieltymykset ja toiveet otetaan huomioon kun suunnitellaan ruokalistoja. Ruuan valmistuksessa huomioidaan myös asukkaiden erityistarpeet kuten allergiat ja ruuan koostumus. Asukkaiden ruokailutottumukset, erityisruokavaliot ja ruokailussa tarvittavat apuvälineet ja tuki kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Niillä asukkailla joiden syöminen on liian vähäistä, ruokailua seurataan jatkuvasti päivittäin kirjaamalla siitä asukastietojärjestelmään. Erikseen on käytössä nesteensaantilista niille asukkaille joiden nesteen juominen on vähäistä. Hoivakoti Wilmassa ruokatalouden toiminta hoidetaan omana toimintana. Ruoka valmistetaan itse. Ruokahuollosta vastaa ruokahuollon vastuuhenkilö joka täyttää tehtävään vaaditun kelpoisuuden. Asukkaiden ruoka ajat ovat aamupala klo 6:00-8:00, lounas klo 11:00, päiväkahvi /välipala klo 13:30, päivällinen klo 16:00 ja iltapala 19-19:30. Asukkaiden ruokailuväli (ilta-aamu) ei saa ylittää 11 tuntia, joten osa asukkaista on saanut aamupalan jo klo 6:00 aamulla ja osa iltapalaa klo 20:00 jälkeen. Yöllä asukkaalle annetaan pientä välipalaa sekä juomista, mikäli siihen on tarvetta. Jokaisen asukkaan syntymäpäivät ja muut juhlat on huomioitu ruokahuollossa. Ruokahuollon ja keittiön omassa omavalvontasuunnitelmassa on huomioitu tarkemmin ruokahuoltoon ja keittiöön liittyvät asiat. 5.3 Henkilökohtainen hygienia Asukkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtii asukasrakenteesta johtuen henkilökunta, yhdessä asukkaan kanssa. Suihkussa asukas käy ennalta sovittuina suihkupäivinä tai aina

13 tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa viikossa. Päivisin puhtaudesta huolehditaan tekemällä pienempiä pesuja wc-käynnin ja aamu ja iltatoimien yhteydessä. Osalla Hoivakoti Wilman asukkaista käytetään vaippaa. Säännöllisillä ja tarpeenmukaisella WC-käynneillä pyritään pitämään asukas kuivana ja puhtaana mikä edesauttaa ihon terveyttä vaippa-alueella ja säästää vaippoja. Hoivakoti Wilman sauna lämmitetään kerran viikossa, torstaisin, tarvittaessa muulloinkin. Saunomismahdollisuus on kaikilla hoivakodin asukkailla. Saunotuksesta huolehtii 2 hoivatyöntekijää. Saunotuksen yhteydessä asukkaalta leikataan kynnet ja puhdistetaan korvat, tarvittaessa korvat huuhdellaan. Ihon- ja kauneudenhoidon toimenpiteet merkitään asukastietojärjestelmään ja siitä on erilliset tavoitteet jokaisen asukkaan kohdalla. Tavoitteita ovat puhdas ja terve iho, ihottumien väheneminen, omatoimisuuden lisääminen ja kehonkuvan hahmotus pestessä. Mittareina tähän käytetään tyytyväistä asukasta, ei hajuhaittoja, ei sientä jaloissa ja sitä että perusvoide riittää ihonhoitoon josta seuraa apteekkikulujen pieneneminen. Erillisinä kauneudenhoitopäivinä asukkaiden kanssa tehdään jalka- ja käsihoitoja sekä lakataan kynnet. Asukkaan hampaat pestään kaksi kertaa päivässä, aamuin illoin suositusten mukaisesti. Parranajo tehdään asukkaalle aina tarvittaessa. 5.4 Terveyden- ja sairaanhoito Kunnalla on kokonaisvastuu asukkaidensa terveydenhuollosta. Hoivakoti Wilman asukkaat voivat käydä terveysasemalla, ensiapu on arkipäivisin Juvalla, illalla ja viikonloppuina Mikkelin Keskussairaalassa. Laboratoriopalvelut saa terveysasemalta, oma sairaanhoitajamme ottaa myös erilaisia veri- ym. kokeita. Näiden kunnallisten terveyspalveluiden käyttö maksaa asukkaille vain vuosimaksun verran. Erikoissairaanhoito tapahtuu Mikkelin Keskussairaalassa tai asukkaan kotikunnassa. Hammashoidossa käytetään myös kunnallisia palveluja. Asukas voi käyttää myös yksityisiä lääkäri- ja hammaslääkäripalveluja itse maksavana asiakkaana. Asiakkaalle on järjestettävä tarvittavat palvelut ja hoito, kuten lääkärin tutkimukset ja muu hoito sekä akuuteissa että pitkäaikaissairauksien seurannassa. Näihin on järjestettävä tarvittavat kuljetukset. Lääkäri, hammaslääkäri, hammashoito, laboratorio ja kuntoutukseen liittyviin kuljetuksiin ei voi käyttää kuljetuspalvelupäätöksessä tarkoitettuja taksimatkoja. Näissä tapauksissa asukas maksaa taksikyydin itse ja korvaus näistä kyydeistä haetaan erikseen kuitteja ja käyntitodistusta vastaan Kelasta erillisellä matkakorvauslomakkeella (Todistus matkakorvausta varten, SV67, Kela). Asukkaan itse maksettavaksi osuudeksi Kela korvattavasta kyydistä jää 9,25 / suunta. Akuuteissa tilanteissa lääkärin palveluita saa myös puhelimitse ja lääkäri voi antaa myös reseptin puhelimitse. Pyritään, että lääkäri tekee lääkärikierron asukkaille yhdessä sairaanhoitajan tai vastaavan hoitajan kanssa vähintään kerran vuodessa. Lääkäri uusii reseptit tai määrää uusia lääkkeitä tarpeen mukaan, kirjoittaa tarvittavat todistukset ja tekee lähetteitä mahdollisiin jatkotutkimuksiin. Lääkäri myös opastaa henkilökuntaa tarvittaessa. 5.5 Lääkehuolto Hoivakoti Wilman lääkehoidosta on tehty STM:n oppaan 2005:32 mukainen Turvallinen lääkehoitosuunnitelma.

14 Lääkehoidosta vastaa sairaanhoitaja. Hän huolehtii pussijakelusta apteekin kanssa ja jakaa pussijakeluun kuulumattomien lääkkeet dosetteihin kahdeksi viikoksi kerrallaan ja hoitaa reseptit sekä seuraa asukkaiden lääkehoidon toteutumista. Lääkkeitä saa antaa dosetista asukkaalle vain ne ohjaajat, joilla on erillinen lääkehuollon koulutus ja talossa toimivan sairaanhoitajan antama perehdytys. Lääkkeenantoluvista ja pistosluvista on toimintayksikön terveydenhuollosta vastaavan lääkärin antamat todistukset. Asukkailla ei ole huoneissaan lääkkeitä. Työvuoron lääkevastaava huolehtii lääkkeet asukkaalle niin että ne annetaan asukkaalle joka voi itse ottaa lääkkeet valvotusti, osalle asukkaista lääkkeet annetaan suoraan suuhun ja hoitaja huolehtii että asukas nielee lääkkeet. Myös kaikki muut kuin suun kautta annettavat lääkkeet antaa aina hoitaja. Lääkevastuu henkilön vastuulla on, että lääkkeet annetaan asukkaille ajallaan ja asukas saa oikeat lääkkeet. Jos asukas saa muita kuin lääkelistassa olevia lääkkeitä, esimerkiksi särkylääkettä tai epilepsiassa käytettäviä ensiapulääkkeitä, merkitään lääkkeenanto aina asukastietojärjestelmään. Merkintään kirjataan annettu lääke, määrä, antoaika ja se mihin tarkoitukseen lääke on annettu. Lääkkeen vaikutusta seurataan ja se kirjataan myös asukastietojärjestelmään. Lääkepoikkeamista tehdään aina selvitysraportti, joka löytyy kansiosta toimiston hyllystä. Raporttilomake tallennetaan kansioon kun se on käsitelty työpaikkakokouksessa työturvallisuusasiana. Lääkepoikkeamia ovat väärälle henkilölle annettu lääke, väärään aikaan annettu lääke, väärä määrä lääkettä, väärä vahvuus tai se että lääkettä ei ole annettu lainkaan. Lääkepoikkeamat kirjataan myös asukastietojärjestelmään. Jos lääkettä on annettu väärin, soitetaan lääkärille tai myrkytystietokeskukseen. Ensiapukaapissa pidetään aina varoilta lääkehiiltä. Hoivakoti Wilmassa lääkkeet säilytetään lukollisessa kaapissa ja jokaiselle on nimetty oma kori missä lääkkeet ovat. Lääkekaapeista toinen uusittiin vuonna Lääkehuoltoa on muutettu siten, että on siirrytty apteekin lääkejakoon niillä asukkailla joilla on runsaasti lääkkeitä. Näin saadaan lääkemäärät pienemmiksi hoivakodissa. Asukkaat maksavat lääkkeensä itse ja ne haetaan Juvan apteekista. Juvan apteekkiin on tehty asukkaille tiliasiakkuus. Asukas maksaa itse aina osan lääkekuluista omavastuuosuutena. Jos saman kalenterivuoden aikana korvatuista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista maksetut omavastuuosuudet ylittyvät, on asukkailla oikeus lisäkorvaukseen. Korvauksen saaminen edellyttää että sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta (Hila) on hyväksynyt lääkkeelle korvattavuuden. Hoivakoti Wilmassa seurataan asukkaiden lääkkeiden kulutusta yhdessä apteekin kanssa. Henkilökunnan käytössä olevien käsikauppalääkkeiden kulutusta seurataan kirjanpidolla niin että vihkoon merkitään otettu lääke, määrä, päiväys ja allekirjoitus. Hävitettävät, vanhentuneet ja ylimääräiset lääkkeet viedään hävitettäväksi apteekkiin. 5.6 Terveyden suojelu ja elintarvikehygienia Hoivakoti Wilman terveydellisten olosuhteiden asianmukaisuuteen kuuluu myös tilojen terveydensuojelulain mukainen arviointi, jonka suorittaa kunnan terveydensuojelusta vastaava viranomainen. Yksityisen palvelutoiminnan lupahakemukseen ja ilmoitukseen on liitetty terveydensuojeluviranomaisen lausunto. (SosTMA yksityisten sosiaalipalveluiden valvonnasta 1268/2005). Terveydensuojelulain mukaisen ilmoituskäsittelyn yhteydessä otetaan hygienia- ja

15 olosuhdevaatimuksissa huomioon toiminnan luonne ja asiakasmäärä. Hoivakoti Wilmassa on huolehdittu siitä, että sellaisilla henkilöillä, jotka yksikössä joutuvat työnsä puolesta käsittelemään pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita, on elintarvikehygieenistä osaamista osoittava hygieniaosaamistodistus (hygieniapassi) silloin kun toimintaan liittyy ruoan valmistamista käsittäen ruoan kuumentamista, jäähdyttämistä tai valmistetun ruoan säilyttämistä (Elintarvikelaki 27 ). Hygieniaosaamisen osoittamista ei edellytetä niiltä työntekijöiltä, jotka ainoastaan koostavat aamuväli- tai iltapaloja niin sanotuista valmiista elintarvikkeista tai jakavat taikka tarjoilevat ruokia. (http://www.evira.fi). Elintarvikehygieniasta vastaa työvuorossa oleva keittiön vastuuhenkilö. Elintarvikehygienian testaamisesta / näytteiden ottamisesta huolehtii kunnallinen terveystarkastaja. 6 Dokumentointi ja asiakirjahallinto 6.1 Asukasasioiden dokumentointi ja asiakirjahallinto Hoivakoti Wilmassa on käytössä asukas ja asiakastietojärjestelmä Doma Care. Hoivakoti Wilma on nimennyt yksikköön rekisteriasioita hoitavan henkilön. Rekisteriasioita hoitavina voivat olla esim. vastaava hoivatyöntekijä tai sairaanhoitaja. Henkilöstö vastaa järjestelmän käyttäjinä omien asiakkaidensa ja asukkaittensa tietojen käsittelystä, asiakastietojen / asukastietojen oikeudellisuudesta, rekisteröidyn informaatiosta ja rekisteröidyn oikeudesta tarkistaa ja oikaista itseään koskevat tiedot. Tiedon saanti on asiakkaan/ asukkaan omaisella tai holhoojalla (Henkilötietolaki 523/1999). Rekisterin käyttötarkoitus: hoidon järjestäminen avohoidossa hoitotietojen käsittely lääkäri-, tutkimus- ja laboratoriotietojen tilaaminen sairaalasta ja terveyskeskuksista vastausten käsittely, kirjaaminen sekä tiedoksianto raha-asioiden hoitaminen Kelan etuuksien hakeminen ja käsittely Erityishuoltona annettuihin palveluihin liittyvät kuntoutus ja työtoiminnan järjestämisen käsittely Asiakastietojärjestelmää käytetään sähköisesti atk- tallenteina ja manuaalisesti. Asiakastieto sisältää asukaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjatut tiedot asiakkaan/asukkaan henkilö-, yhteystiedot, yhteistyötahotiedot ja omaisten yhteistiedot. Asiakkaan / asukkaan terveydentilaa koskevat tiedot: diagnoosit ja potilaskertomukset lähetetiedot sairaalaan / toiseen hoitoyksikköön/ kuntoutukseen hoito- ja kuntoutussuunnitelmat asumisvalmennussuunnitelmat työ- ja päivätoimintasuunnitelmat Asiakas- ja asukastietojärjestelmän tiedot saadaan asiakkaalta/ asukkaalta tai hänen edustajaltaan saadun tiedon perusteella sekä muista hoitoyksiköistä tai sosiaalitoimen tai edunvalvontatoimen syntyvän tiedon perusteella. Tiedot päivitetään asumisyksikössä manuaalisesti ja atk- tallentein asiakasasiakirjoihin päivittäin/ajanmukaisesti. Väestörekisteriin osoitetiedot annettaan asukkaan asukkaaksi tulon yhteydessä ja päivitystiedot annetaan kerran vuodessa maistraatin niitä pyytäessä. Asukas- ja asukastietoja tarkistetaan ja täydennetään asiakkaan/ asukkaan tai hänen edustajansa kertomilla tiedoilla tai dokumenteilla tai muista tietolähteistä saaduilla tiedoilla.

16 Rekisteristä luovutetaan sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskuksen Terveyden ja hyvinvointi laitoksen THL pitämään valtakunnalliseen hoitoilmoitusrekisteriin (HILMO) vuosittain tiedot päättyneistä hoito/ asumispalvelujaksoista sekä vuoden vaihteessa olevista asiakkaista/asukkaista (asiakaslaskenta). Tietojen luovutus perustuu lakiin (556/1989) ja asetukseen (74/1989) terveydenhuollon valtakunnallisesta henkilörekisteristä. Arkistoitavat asiakastiedot siirretään sen kunnan sosiaali- ja terveystoimen haltuun mistä kunnasta asiakas on ollut asumispalvelussa. Asukasasioissa noudatetaan salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta, tietosuojasta ja -turvasta sekä salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta annettuja voimassa olevia ohjeita. Jokainen työntekijä sitoutuu vaitiolovelvollisuuteen ja allekirjoittaa vaitiolositoumuksen (Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 603/1996, 14, 19 ). Asiakas- ja asukastietojärjestelmän käyttö perustuu asiakkaan / asukkaan ja hoitavan henkilökunnan väliseen hoitosuhteeseen tai muuhun asialliseen yhteyteen. Tietoja saavat käyttää vain hoitoon osallistuva työtehtäviensä mukaisesti. Jokaisella on työtehtäviensä puitteissa velvollisuus kirjata manuaalisesti hoito- ja palvelusuunnitelmaan tai sähköisesti asiakastiedot asiakastietojärjestelmään (Doma Careen) asiakasta / asukasta koskevat tiedot. Jokaisella käyttäjällä on työtehtäviensä mukaisesti käyttöoikeudet järjestelmään. Asiakas- ja asukkaan terveydentilan lähteet ja tutkimuspyynnöt ovat salasanan takana atk-tallenteina. Rekisterin tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsitteleviä henkilöitä koskee vaitiolovelvollisuus, joka jatkuu palvelusuhteen päätyttyä. Atk tallenteiden käyttäjillä on asiakas ja asukastietoihin henkilökohtaiset salasanat. Vastaava sairaanhoitaja vastaa kirjaamiskäytännöistä ja valvoo omahoitaja järjestelmää. Rekisterin ylläpidosta vastaava antaa käyttöoikeudet asiakastietojärjestelmään (DomaCareen) henkilökohtaiset salasanat ja käyttäjätunnukset. Yksikön esimies päättää käyttöoikeuden myöntämisestä, muuttamisesta ja poistamisesta. Käyttöoikeudet annetaan erikseen tietojen katseluun, kirjaamiseen ja muuttamiseen työtehtävien edellyttämässä laajuudessa. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan manuaalisesti kirjattu virhetieto ja muutokset tehdään viivaamalla väärä teksti yli niin että se näkyy. Asiakas- ja asukastietojärjestelmään on pääsy yrityksen sisäisestä verkosta. Vuokrasopimukset ja tuloihin ja muihin etuuksiin liittyvät asiapaperit ovat erillisessä toimistossa, joita voivat käsitellä nimetyt vastuu henkilöt. Hoito- ja palvelusuunnitelmat asiakas- ja asukastietoasiat pidetään lukitussa kaapissa. Asukkaan muut asiakirjat jotka liittyvät tuloihin ja etuuksiin pidetään erikseen erillisessä lukitussa arkistokaapissa. Asukkaan terveydentilaa koskevat atk- tallenteet säilytetään erillisessä lukitussa arkistokaapissa. Vanhentuneet ja poismuuttaneen asukkaan terveydentilaa koskevat asiakirjat palautetaan kotikunnan sosiaali- ja terveystoimen yksikölle. Kuolleiden asiakkaiden asiakirjat siirretään vuoden sisällä lähettävän kotikunnan sosiaali- ja terveystoimen yksikölle. Asiakirjojen kopiot hävitetään. Hävittämisessä noudatetaan arkistoinnin voimassaolevia säädöksiä ja määräyksiä sekä lähettävän kunnan antamia ohjeita. Asukkaita ja heidän omaisiaan informoidaan henkilötietojen käsittelystä pääsääntöisesti hoitosuhteen alussa. Rekisteriseloste pidetään nähtävillä perehdytyskansiossa ja omaisten kirjassa sekä yksikön kaapissa. Asukas tai hänen edustajansa voi pyytää tarkastuspyynnön omiin tietoihinsa henkilökohtaisesti tai kirjallisesti Hoivakoti Wilman asumisyksiköstä. Rekisteröidylle varataan mahdollisuus tutustua häntä koskeviin tietoihin näyttöruudulla ja pyydettäessä tiedot annetaan kirjallisesti pyytäjän esittämässä laajuudessa. Terveyttä ja sairautta koskevat tiedot antaa sairaanhoitaja.

17 Asukkaan pyytäessä tiedon korjaamista oikaisupyyntö tehdään kirjallisesti. Mikäli asiakkaan/asukkaan vatimusta tiedon korjaamisesta ei hyväksytä, kieltämisestä annetaan sairaanhoitajan ja tarvittaessa lääkärin allekirjoittama selvitys, josta ilmenee syyt tiedon korjaamisen epäämiseen. Todistukseen liitetään ohjaus asian saattamiseksi tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. Rekisterin tiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä luovutetaan vain asiakkaan/ asukkaan tai hänen edustajansa suostumuksella tai lakiin perustuvan tiedonsaantioikeuden nojalla (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/2009). Rekisteröidyn ei tarvitse esittää nimenomaista tietojen luovutuskieltoa. Yksikön johtaja / esimies myöntävät järjestelmän käyttöoikeudet henkilökunnalle. Järjestelmän vastuu henkilö huolehtii: rekisteriselosteen ja kuvauksen laatimisesta ja ylläpidosta rekisterin suojaamisesta rekisterin järjestelmäteknisestä ylläpidosta arkistoinnista hävittämisestä järjestelmän käytön ohjaamisesta rekisteriselosteen nähtävillä pidosta työyksikössä antaa tarvittaessa rekisteröidyn pyynnöstä tarkempia tietoja rekisterin pidosta ja oikeudesta saada tarkistaa ja oikaista itseään koskevia tietoja 6.2 Henkilökunnan tietojen rekisteröinti ja asiakirjahallinto Henkilökunnan henkilötietojen rekisteröinnin käyttötarkoitus on Hoivakoti Wilman työsuhdeasioiden ja niihin liittyvien työnantajavelvoitteiden hoitoa. Henkilökunnan rekisteröityjä henkilötietoja ovat nimi, syntymäaika, henkilötunnus ja osoitetiedot. Työsuhdetta koskevat tiedot kuten työsuhteen alkamispäivä, palkanlaskentatiedot kuten palkkaryhmä, rahapalkka ja luontaisedut sekä työajan- ja vuosilomaseurannan tiedot ovat myös rekisteröityjä tietoja. Henkilötietoja koskeviin sähköisiin tiedostoihin pääsevät vain nimetyt henkilöt henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Manuaaliset tiedot säilytetään lukittavassa arkistokaapissa. Työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja säilytetään vastaavalla tavalla erillään muista henkilötiedoista. Säännönmukaisia tietojen luovutuksia tehdään Työnantajaliittoon, eläkeyhtiöön, vakuutusyhtiöön, verottajalle, tilitoimistoon ja sosiaali- ja terveysvirastoon.

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Kunnan sosiaali- ja terveystoimen tarkastukset (yksityisillä

Kunnan sosiaali- ja terveystoimen tarkastukset (yksityisillä OHJAUS- JA VALVONTA- SEKÄ TARKASTUSKÄYNNIN KERTOMUS Tabulaattorilla pääsee liikkumaan täytettävissä lomakekohdissa kätevästi seuraavaan täydennettävään ruutuun. Mielenterveys- ja päihdehuollon asumispalvelut

Lisätiedot

Omasote rekisteriseloste

Omasote rekisteriseloste Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Rekisteriseloste 18.6.2014 Omasote rekisteriseloste Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Rekisteriseloste 18.6.2014 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN

Lisätiedot

Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen rekisteriseloste

Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen rekisteriseloste Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen rekisteriseloste Johtoryhmä 7.2.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalvelujen rekisteriseloste

Kehitysvammaisten asumispalvelujen rekisteriseloste Kehitysvammaisten asumispalvelujen rekisteriseloste Johtoryhmä 7.2.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA HOITAVAT HENKILÖT 5. REKISTERIN KÄYTTÖTARKOITUS

Lisätiedot

Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden palveluohjauksen rekisteriseloste

Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden palveluohjauksen rekisteriseloste Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden palveluohjauksen rekisteriseloste Johtoryhmä 7.2.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA

Lisätiedot

Kunnan sosiaali- ja terveystoimen tarkastukset (yksityisillä

Kunnan sosiaali- ja terveystoimen tarkastukset (yksityisillä VALVONTAKÄYNNIN KERTOMUS Tabulaattorilla pääsee liikkumaan täytettävissä lomakekohdissa kätevästi seuraavaan täydennettävään ruutuun. Vammaisten henkilöiden asumispalvelut Valvonnan ajankohta [pvm] Tarkastuksen

Lisätiedot

PALVELUKOTI VANTAAN KERTTULI OMAVALVONTASUUNNITELMA

PALVELUKOTI VANTAAN KERTTULI OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUKOTI VANTAAN KERTTULI OMAVALVONTASUUNNITELMA 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINNAN ORGANISOINTI, TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN JA ASIAKASRAKENNE... 3 1.1 Toiminta- ajatus, strateginen suunnittelu

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Laitoshuollon rekisteri

Laitoshuollon rekisteri Tietosuojaseloste 1/6 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste Johtoryhmä 17.1.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA HOITAVAT

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

Pro Consona vammaispalveluiden asiakasrekisterin rekisteriseloste

Pro Consona vammaispalveluiden asiakasrekisterin rekisteriseloste Kainuun sosiaali- ja Rekisteriseloste Pro Consona vammaispalveluiden asiakasrekisterin rekisteriseloste Kainuun sosiaali- ja Rekisteriseloste SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN

Lisätiedot

Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1. Lasten ja nuorten lautakunta

Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1. Lasten ja nuorten lautakunta REKISTERISELOSTE JA ASIAKKAAN INFORMOINTI Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1 Päivitetty: 06.09.2013 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Tehostetun asumispalvelun rekisteri

Tehostetun asumispalvelun rekisteri Tietosuojaseloste 1/6 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Y tunnus Toimintayksikön nimi (jos yrityksessä useita toimintayksiköitä)

Lisätiedot

Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan rekisteriseloste

Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan rekisteriseloste Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan rekisteriseloste Johtoryhmä 7.2.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA HOITAVAT HENKILÖT 5. REKISTERIN

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 11.2.2014 1. Rekisterinpitäjä Nimi Hevostoiminta Laukki Yksityinen elinkeinonharjoittaja, Y-tunnus 2601111-1 Yhteystiedot Puh: 040-186 2222,

Lisätiedot

Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta

Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta Hankintaseminaari 16.10.2012 Hanna Ahonen sosiaalineuvos Valvira 16.10.2012 Hanna Ahonen 1 Sosiaalihuollon lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

Rekisteri- ja tietosuojaseloste Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24

Rekisteri- ja tietosuojaseloste Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisteri- ja tietosuojaseloste Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot (HetiL 10 ) että rekisteröidylle annettava informaatio henkilötietojen käsittelystä

Lisätiedot

Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1. Lasten ja nuorten lautakunta

Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1. Lasten ja nuorten lautakunta REKISTERISELOSTE JA ASIAKKAAN INFORMOINTI Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1 Päivitetty: 19.1.2015 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä

Lisätiedot

Ylöjärven kaupunki Perusturvaosasto REKISTERISELOSTE Effica Yksilö- ja Perhehuolto 26.10.2006 Sivu 1/5 29.9.2014 päivitetty

Ylöjärven kaupunki Perusturvaosasto REKISTERISELOSTE Effica Yksilö- ja Perhehuolto 26.10.2006 Sivu 1/5 29.9.2014 päivitetty Effica Yksilö- ja Perhehuolto 26.10.2006 Sivu 1/5 1 Rekisterin nimi Perhehuoltojärjestelmä (Effica Yksilö- ja Perhehuolto) Perhehuoltojärjestelmä on osa Ylöjärven kaupungin perusturvatoimen Effica järjestelmää.

Lisätiedot

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011 HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispäivä: 20.9.2011 1. Rekisterinpitäjä Nimi Pieksämäen kaupungin sosiaalilautakunta. 1.1.2009 Terveyslautakunta 1.1.2010 Perusturvalautakunta

Lisätiedot

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden rekisteri

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Rekisteri- ja tietosuojaseloste. REKISTERI- JA TIETOSUOJASELOSTE Varhaiskasvatuspalvelujen sijaisrekisteri Henkilötietolaki (523/99) 10 SISÄLTÖ

Rekisteri- ja tietosuojaseloste. REKISTERI- JA TIETOSUOJASELOSTE Varhaiskasvatuspalvelujen sijaisrekisteri Henkilötietolaki (523/99) 10 SISÄLTÖ REKISTERI- JA TIETOSUOJASELOSTE Varhaiskasvatuspalvelujen sijaisrekisteri Henkilötietolaki (523/99) 10 SISÄLTÖ 1 REKISTERIN NIMI 2 REKISTERINPITÄJÄ 3 REKISTERIASIOITA HOITAVA HENKILÖ 4 REKISTERIN KÄYTTÖTARKOITUS

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000 TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Laukaan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta Henkilötietolain mukainen REKISTERISELOSTE Effica Lastenvalvoja 11.10.2007 Sivu 1/6

Laukaan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta Henkilötietolain mukainen REKISTERISELOSTE Effica Lastenvalvoja 11.10.2007 Sivu 1/6 Effica Lastenvalvoja 11.10.2007 Sivu 1/6 1 Rekisterin nimi Effica Lastenvalvoja (isyyden selvittämiseen liittyvät tehtävät sekä huoltajuuteen, tapaamisoikeuteen ja elatussuhteisiin liittyvät sopimukset

Lisätiedot

Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1. Ikäihmisten lautakunta

Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1. Ikäihmisten lautakunta REKISTERISELOSTE JA ASIAKKAAN INFORMOINTI Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1 Päivitetty: 19.1.2015 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja

Lisätiedot

Kemijärven kaupunki Sosiaali- ja terveysosasto 24.11.2014 1

Kemijärven kaupunki Sosiaali- ja terveysosasto 24.11.2014 1 24.11.2014 1 1. Järjestettävät palvelut Kemijärven kaupunki (kaupunki) ja Kemijärven Palvelukeskus ry (yhdistys) ovat sopineet tehostetun palveluasumisen järjestämisestä seuraavaa: Sopimus koskee sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 17.2.2012 Tutkija, MMM Taija Härkki 1 18.2.2012 copyright@taija Härkki.2012. Koulutuksissa mukana olleet Tässä perusmateriaalia yhdessä läpikäymästämme. Ottakaa mielellään

Lisätiedot

Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00

Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00 Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00 Mukana infossa Saimaan Tukipalvelut Oy:n edustaja Lauritsalan apteekin edustajat Eksoten

Lisätiedot

Sairaalan talousjohtaja. 3. Rekisterin nimi Niuvanniemen sairaalan potilaslaskutusrekisteri

Sairaalan talousjohtaja. 3. Rekisterin nimi Niuvanniemen sairaalan potilaslaskutusrekisteri REKISTERISELOSTE 1 (5) 1. Rekisterin pitäjä Nimi Niuvanniemen sairaala (valtion mielisairaala) Postiosoite Niuvankuja 65 70240 KUOPIO Puhelin 0295 242 111 (vaihde) 2. Rekisteriasioita hoitava henkilö tai

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisteriasioiden

Lisätiedot

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Hakeminen palvelusetelilain mukaiseksi lasten päiväkoti/ryhmäperhepäivähoidon palveluntuottajaksi Hakulomake ja liitteet Palvelusetelillä toimivaksi palveluntuottajaksi

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Keskussairaalantie 7 15850 LAHTI puh. 03 819 111

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Keskussairaalantie 7 15850 LAHTI puh. 03 819 111 19.2.2009 Henkilötietolain (523/1999) 10 :n mukainen REKISTERISELOSTE Effica Yksilö- ja Perhehuolto 1 REKISTERIN NIMI Perhehuoltojärjestelmä (Effica Yksilö- ja Perhehuolto) Perhehuoltojärjestelmä on osa

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999)10 ja 24

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999)10 ja 24 1 TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999)10 ja 24 Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot (HetiL 10 ) että rekisteröidyille annettava informaatio henkilötietojen käsittelystä (HetiL

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

1 Hankinnan sisältö ja vähimmäisvaatimukset

1 Hankinnan sisältö ja vähimmäisvaatimukset Kuopion kaupunki Vanhusten tehostettu asumispalvelu 1 (5) 1 Hankinnan sisältö ja vähimmäisvaatimukset 1.1 Lait ja viranomaismääräykset Palvelun tulee täyttää lakien ja viranomaistenmääräysten asettamat

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE Z 1 (6) Kelpoisuusehdot LUONNOS XXXX/XXX/2013 2013. Autismin kirjon asiakkaiden asumispalvelujen hankinta.

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE Z 1 (6) Kelpoisuusehdot LUONNOS XXXX/XXX/2013 2013. Autismin kirjon asiakkaiden asumispalvelujen hankinta. TARJOUSPYYNTÖ / LIITE Z 1 (6) Autismin kirjon asiakkaiden asumispalvelujen hankinta Tarjoaja Tarjoajan posti- ja sähköpostiosoite (päätöksen tiedoksiantoa varten) Tarjousten vertailuvaiheeseen pääsevät

Lisätiedot

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA:

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Liite 2 PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Kuvaus tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja

Lisätiedot

Kotona asumisen tuki tulosyksikön asiakasrekisterin rekisteriseloste

Kotona asumisen tuki tulosyksikön asiakasrekisterin rekisteriseloste Kotona asumisen tuki tulosyksikön asiakasrekisterin rekisteriseloste Johtoryhmä 7.2.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA HOITAVAT HENKILÖT

Lisätiedot

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.

Lisätiedot

2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Rekisteriseloste 1 (5) 1. REKISTERIN NIMI Potilasrekisteri 2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Käyntiosoite Postiosoite Puhelinvaihde (08) 315 2011 3. REKISTERIASIOIDEN VASTUUHENKILÖ

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Henkilötietolain (523/1999) 10 :n mukainen REKISTERISELOSTE Effica; terveydenhuollon asiakastietojärjestelmä 8.12.2008 Liite 6

Henkilötietolain (523/1999) 10 :n mukainen REKISTERISELOSTE Effica; terveydenhuollon asiakastietojärjestelmä 8.12.2008 Liite 6 1 (6) 1. REKISTERIN NIMI Terveydenhuollon asiakastietojärjestelmä (TerveysEffica) Terveydenhuollon asiakastietojärjestelmään liittyy lisäksi ennen nykyisen atk-järjestelmän käyttöönottoa (1.12.2008) syntyneitä

Lisätiedot

Ympärivuorokautiseen asumispalveluun liittyvä palvelukonsepti

Ympärivuorokautiseen asumispalveluun liittyvä palvelukonsepti 1 (7) YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN PALVELUKONSEPTI Tarjouksen hyväksymisen edellytyksenä on näiden kriteereiden täyttäminen. Palveluntuottaja Yhteyshenkilö ja puhelinnumero Palvelun tulee täyttää

Lisätiedot

Ottolapsineuvonnan asiakasrekisteri

Ottolapsineuvonnan asiakasrekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

1. Itä-Savon sairaanhoitopiiri ky (jäljempänä Tilaaja) Keskussairaalantie 6 57120 Savonlinna

1. Itä-Savon sairaanhoitopiiri ky (jäljempänä Tilaaja) Keskussairaalantie 6 57120 Savonlinna 1 SOPIMUS 1. Osapuolet 1. Itä-Savon sairaanhoitopiiri ky (jäljempänä Tilaaja) Keskussairaalantie 6 57120 Savonlinna 2. Palvelukoti Koivula Oy (jäljempänä Palveluntuottaja) Säimenentie 654 58360 Säimen

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta A. Kotihoitopalvelut 1. Toimintaympäristö 1.1 Kotihoidon palvelut 1/7 Kotihoito kuuluu perusturvan toimialan, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen kotona selviytymistä tukevien palveluiden tulosyksikköön.

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Yksikkömme tarjoaa: päivätoimintaa. Yksikössämme näitä paikkoja on yhteensä Päivätoiminta on tarkoitettu seuraaville asiakasryhmille:

Yksikkömme tarjoaa: päivätoimintaa. Yksikössämme näitä paikkoja on yhteensä Päivätoiminta on tarkoitettu seuraaville asiakasryhmille: 1 (6) Päivätoiminta on vanhuksille tarkoitettu määräaikainen tukipalvelu, jolla tuetaan vanhuksen omatoimisuutta ja estetään toimintakyvyn vajeesta johtuvaa syrjäytymistä. Päivätoiminnan tarkoituksena

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999)10 ja 24

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999)10 ja 24 1 TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999)10 ja 24 Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot (HetiL 10 ) että rekisteröidyille annettava informaatio henkilötietojen käsittelystä (HetiL

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Tervon kunta 4.2.2016 REKISTERISELOSTE Tarkoitettu asiakkaille Henkilötietolaki (523/99) 10, 24 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Sisällys 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN

Lisätiedot

Effica. Lasten päivähoidon asiakastietojärjestelmän rekisteriseloste. Keravan kaupunki Kasvatus- ja opetusvirasto Varhaiskasvatusosasto

Effica. Lasten päivähoidon asiakastietojärjestelmän rekisteriseloste. Keravan kaupunki Kasvatus- ja opetusvirasto Varhaiskasvatusosasto Effica Lasten päivähoidon asiakastietojärjestelmän rekisteriseloste Keravan kaupunki Kasvatus- ja opetusvirasto Varhaiskasvatusosasto Päivitetty 18.12.2013 Kerava 1 REKISTERISELOSTE Effica - Lasten päivähoidon

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Lisätiedot

Omavalvontasuunnitelma

Omavalvontasuunnitelma Omavalvontasuunnitelma Seniori IloA syksy 2015 1. Palveluiden tuottaja... 3 2. Toiminta-ajatus... 3 3. Omavalvonnan organisointi, henkilöstö, johtaminen ja vastuuhenkilöt... 4 4. Asiakkaan ja omaisen osallistuminen...

Lisätiedot

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Lisätiedot

HAKEMUS TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN PALVELUSETELITUOTTAJAKSI

HAKEMUS TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN PALVELUSETELITUOTTAJAKSI 1 (10) HAKEMUS TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN PALVELUSETELITUOTTAJAKSI Tehostettu palveluasuminen tarkoittaa sosiaalihuoltolain 17 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja asumispalveluja pääsääntöisesti ikääntyneille

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut Laatimispäivä 24.7.2007 Päivitetty 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista

Lisätiedot

Kasvatus- ja perheneuvonnan rekisteri

Kasvatus- ja perheneuvonnan rekisteri Tietosuojaseloste 1/6 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Hakemukseen tulee liittää seuraavat liitteet, jotka saavat olla enintään 3 kk vanhoja: Pvm, jolloin annettu/ laadittu

Hakemukseen tulee liittää seuraavat liitteet, jotka saavat olla enintään 3 kk vanhoja: Pvm, jolloin annettu/ laadittu 1 Tehostettu palveluasuminen vanhuksille tarkoittaa sosiaalihuoltolain 17 :n 1 mom.4-kohdassa tarkoitettuja asumispalveluja palveluntuottajan ylläpitämissä palvelukodssa. Palveluasumisen palvelusetelituottajaksi

Lisätiedot

Valvonnan uudet tuulet kotihoidossa

Valvonnan uudet tuulet kotihoidossa Valvonnan uudet tuulet kotihoidossa Ylitarkastaja Minna Kielosaari, Valvira 30.9.2010 1 Mikä on Valvira? STTV ja TEO yhdistyivät Valviraksi, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoksi 1.1.2009

Lisätiedot

Parik säätiön tietosuojaseloste

Parik säätiön tietosuojaseloste Parik säätiön tietosuojaseloste Sisällysluettelo 1. Rekisterin nimi... 2 2. Rekisterinpitäjä... 2 3. Rekisterin vastuuhenkilö... 2 4. Rekisteriasioita hoitava(t) henkilö(t)... 2 5. Rekisterin käyttötarkoitus...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Rekisteriseloste 1 (5)

HELSINGIN KAUPUNKI Rekisteriseloste 1 (5) SL 33 Rekisteriseloste Henkilörekisteri 15.7.2013 HELSINGIN KAUPUNKI Rekisteriseloste 1 (5) Laatimispäivä/Päivityspäivä 26.5.2014 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa

Lisätiedot

3 REKISTERIN VASTUUHENKILÖT JA REKISTERIASIOITA HOITAVAT HENKILÖT

3 REKISTERIN VASTUUHENKILÖT JA REKISTERIASIOITA HOITAVAT HENKILÖT Rekisteriseloste HelMet-kirjastojen eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen asiakasrekisteri Rekisteriseloste ja rekisteröidyn informointi Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot