Toimeenpanosuunnitelmassa esitetään lisäksi Pohjois-Savon tärkeimmät edunajamisasiat sekä maakuntien yhteishankkeet.

Transkriptio

1 0

2 1 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma sisältää Pohjois-Savon mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, keskeiset toimenpiteet ja hankekokonaisuudet sekä suunnitelman toimenpiteiden rahoittamiseksi. Toimeenpanosuunnitelma sisältää myös EU:n rakennerahastovaroilla tuettavan toiminnan sekä EU-rahoituksen kohdentamisen. EU-tuen kohdentamisessa toimintalinjoittain ja rahoittajittain on huomioitu maakunnan kehittämisen tämän hetkiset tarpeet. Vuoden 2017 osalta EU-rahoitustaulukko on indikatiivinen. Vuosittain arvioidaan maakunnan taloudellinen tilanne, kehittämistarpeet, tuen kysyntä sekä jo kohdennetun tuen sidonta hankkeisiin. Em. analyysiin perustuen tarvittaessa tarkistetaan EU-rahoituksen kohdentamista. Toimeenpanosuunnitelmassa esitetään lisäksi Pohjois-Savon tärkeimmät edunajamisasiat sekä maakuntien yhteishankkeet. Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille on laadittu yhteistyössä Pohjois-Savon ELY-keskuksen, kuntien, oppilaitosten, elinkeinoelämän sekä maakunnan kehittämisen kannalta muiden keskeisten tahojen kanssa. Ylimaakunnallisia hanke-esityksiä on valmisteltu yhteistyössä Itä- ja Pohjois-Suomen muiden maakuntien kanssa. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on hyväksynyt toimeenpanosuunnitelman Pohjois-Savon liiton julkaisu B:93 Kuopio kpl Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247, Kuopio puh. (017) faksi: (017) ISBN (pdf) ISBN ISSN

3 2 Sisällysluettelo Johdanto Rakennerahasto-ohjelman teemat Erityisohjelmien ja muiden ohjelmien osuus maakuntaohjelman toteuttamisessa Toimenpiteiden vaikutukset Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset neuvotteluesitykset Muissa prosesseissa edistettävä itäsuomalainen yhteistyö Pohjois-Savon omat neuvotteluesitykset Pohjois-Savon muut keskeiset edunajamisasiat OHEISMATERIAALI: Rakennerahasto-ohjelman valintakriteerit... 29

4 3 Johdanto Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa vuoteen 2030 ja maakuntaohjelmassa vuosille kehittämisen ytimiksi on nostettu neljä kokonaisuutta (kuva 1): 1. aluetalouden uudistaminen, 2. työvoiman riittävyys ja osaaminen, 3. hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi sekä 4. kestävä aluerakenne ja saavutettavuus. Näistä painopisteistä on johdettu maakunnan uusiutumisen, kilpailukyvyn ja kasvun sekä väestön hyvinvoinnin kannalta keskeiset toimenpiteet. Kuvio 1. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman toimintalinjat Näille aloille suunnataan rakennerahastojen tutkimus-, innovaatio- ja kehittämisrahoitusta yritys-toiminnan uusiutumisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa kuvataan innovaatiokärkien tavoitteet ja osoitetaan kärkien osaamis- ja kehittämisresurssit. Maakuntaohjelmassa esitetään puolestaan kärkiin kohdistettavia kehittämistoimia, joita täsmennetään vuoden toimeenpanosuunnitelmassa. INNOVAATIO- KÄRJET Yritystoiminnan uusiutumisen ja kilpailukyvyn osalta on tunnistettu viisi ns. innovaatiokärkeä, jotka ovat kone- ja energiateknologia, puunjalostus ja biojalostus, elintarvikkeet, terveysklusteri ja vesi ja ilma.

5 Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät vuoteen 2017 Taantuma jatkui vuonna 2014 alueiden ja yritysten välillä suuria eroja 4 Pohjois-Savon vienti ja liikevaihto heikkenivät v ,7 %. Koko maassa kehitys oli lähes samansuuntainen. Pitkittynyt taantuma ja Venäjän tilanne ovat vaikuttaneet talouden kehitykseen kielteisesti. Alueiden välillä ja jopa saman toimialan sisällä tilanne kuitenkin vaihtelee. Teknologiateollisuus nosti Ylä-Savon v viennin ja liikevaihdon kasvun veturiksi. Kuopiolle vuosi 2014 oli selvästi aiempia vuosia heikompi; teollisuus hiipui ja palvelusektori on kärsinyt kysynnän heikkenemisestä. Sisä-Savossa elintarvikejalostus pitää seutua kasvun tiellä, myös alueen puutuoteteollisuudella on ollut hyviä kasvun vuosia. Metsäteollisuuden rakennemuutokset ovat koetelleet Varkauden seutua, mutta käynnissä olevat StoraEnson ja ekovoimalaitoksen yli 200 milj. :n investoinnit ja akkutehtaan käynnistyminen piristävät aluetta. Energiateknologiateollisuuden vuosivaihtelut ovat suuria, mutta alalle luo positiivista virettä mm. vuoden 2015 loppupuolella käynnistyvä kartongin tuotanto. Lisäksi rakentamisen toimialalla Pohjois-Savossa näkyy vahvojen kasvun vuosien jälkeen hiipumisen merkkejä suurien investointien valmistumisen seurauksena. Vienti Pohjois-Savossa teollisuuden vienti hiipui -0,7 % v Alkuvuosi näytti vielä lupaavalta mutta loppuvuonna tilanne synkkeni. Koko maassa viennin kehitys oli samansuuntainen. Viennin osalta tilanne ei kuitenkaan ollut niin heikko kuin v Pohjois-Savon teollisuuden viennin arvo oli v n. 1,5 Mrd, kun se v oli n. 1,7 Mrd. Metalliteollisuuden vienti kasvoi (1,6 %) Pohjois- Savossa v. 2014; koko maassa viennin arvo säilyi ennallaan. Mekaaninen puuteollisuus kasvatti vientiään 1,4 %, mutta viennin kasvu on kuitenkin pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Pitkälti Varkauteen keskittyvässä energiateknologiassa vienti väheni -3,6 %, etenkin loppuvuosi oli heikko. Suuria kausiluontoisia vaihteluita selittää osaltaan se, mille aikajaksolle tilaukset kirjautuvat. Huolestuttavaa on kuitenkin, että alan vienti on nyt pakkasella kahtena vuonna peräkkäin. Taulukko 1. Yritysten liikevaihdon ja viennin keskimääräinen vuosimuutos kaudella sekä vuosimuutokset 2012, 2013, 2014 ja puolivuotismuutokset 2014 Liikevaihto v milj. Vuosimuutos % Keskim. v (1-6) 2014 (7-12) Pohjois-Savo ,9 3,7-0,4-0,7 1-2,2 Koko maa ,3 1,7-2,1 0-0,2 0,3 Väestökehitys Vuonna 2015 Pohjois-Savo säilytti asemansa yhtenä viidestä maan sisäisessä muuttoliikkeessä voitollisesta maakunnasta 122 hengen lisäyksellään. Viime vuosi oli Pohjois-Savolle neljäs peräkkäinen kasvun vuosi, vaikka maakunnan kasvu hiipuikin kahdeksaan henkilöön. Vuonna 2013 väestökasvu oli 197, v se oli 103 ja v ensimmäinen kasvuvuosi oli 187. Pohjois-Savon väestökasvu on perustunut Kuopion suureen muuttovoittoon. Alkuvuonna 2015 maakunnan väestökehitys on ollut heikompaa verrattuna vastaavaan aikaan aiempina kasvun vuosina Kuopion kasvun hidastumisen vuoksi. Tammi-kesäkuussa 2015 Pohjois-Savon väestömäärä väheni -615, vuosi sitten väheneminen tähän aikaan oli -405 henkeä. Pitkään jatkunut muuttotappio on Sisä-Savossa tasapainottunut.

6 5 Työllisyys Työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Savon TE-toimistoissa v keskimäärin eli 12,7 % työvoimasta. Työttömien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 5,6 %. Työttömyyden nousu oli kuitenkin hitaampaa kuin v Palveluiden piirissä olevien työnhakijoiden määrä lisääntyi selvästi ja osaltaan hidastui ja siirsi työttömyyden nousua alkuvuodelle Aiemmin työttömyyden nousu painottui teollisuuteen ja rakentamiseen, mutta vuoden 2014 aikana vaikutukset ulottuivat yhä laajemmin terveydenhuollon, kaupan ja palveluiden aloille. Pohjois-Savon työllisyysaste nousi hiukan, 67,2 %:iin (+0,1 %-yksikköä). Koko maan luku oli 68,3 % (-0,2 %-yksikköä). Pohjois-Savon työllisyysaste on noussut vuodesta 2009 tasan 5 %-yksikköä, jota voidaan pitää vallinneessa suhdannetilanteessa poikkeuksellisen hyvänä kehityksenä. Samaan aikaan koko maassa työllisyysaste on pysynyt ennallaan. Taulukko 2. Pohjois-Savon aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v (milj. ) ja liikevaihdon vuosimuutos (%) , 2012, 2013 ja 2014 sekä puolivuosimuutokset 1-6 ja Liikevaihto Muutosprosentti v (1-6) 2014 (7-12) Kaikki toimialat ,9 3,7-0,4-0,7 1-2,2 Tukku- ja vähittäiskauppa ,4 1,8 0,1-0,4 0,9-1,6 Teollisuus ,5 3,9-5,3-1,1 1,9-3,9 Koko metalli ,6 6,9-15,5 1,8 9,3-4,4 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus ,7 5,5 3,1 0,3 3,5-2 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus ,5 7,3-17 1,3 11,2-6,6 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 587 1,6 2,8 0,2-1,5-1 -2,1 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 569 1,4-3,2 9,4-3,9 1-8,6 Elintarviketeollisuus 514 3,1 4 7,6-2,6-5,1 0 Energiateknologiaklusteri 441-1,4 13,5-22,3-6,2 15,9-22,3 Uusi yrityspalvelut 428 5,8 5,1 4,3 1,9 3 0,9 Paperin ja paperituotteiden valmistus, painaminen 371-3,3 3,3-4,3-2,2-0,8-3,6 Matkailuklusteri 281 2,8 3,7 2,1-2,1-2,1-2,1 Muu teollisuus 266 1,3 18,4-9,5-3,4-7,1 0 Tietojenkäsittelypalvelut 174 4,0-1,2 10,9 5,3 5,6 5 Kaivostoiminta ja louhinta 138 9,2 47,9 55,2 4,3 11,1-1,9 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 119-0,2-2,4 0,9-5 -3,9-5,9 Sähkötekninen valmistus 81 2,7 8,1-4,5 3,2-7,6 13,9 Terveysteknologiaklusteri 61 6,8 19,9-1,2-6,5 5,3-18,2 Kulkuneuvojen valmistus 53-0,9-15 8,4 12,3 2,1 27,3 Terveys- ja sosiaalipalvelut, yksityinen sektori Terveys- ja sosiaalipalvelut, julkinen sektori......

7 6 Kuvio 2. Väestönmuutokset ja työttömyys Pohjois-Savossa, kesäkuu Kehitysnäkymät Teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne on viimeaikaisesta paranemisesta huolimatta alle tavanomaisen ja näkymät ennakoivat tilanteen pysyvän lähes ennallaan syksyllä Tuotanto pysyi kesän alussa, kausivaihtelu huomioon ottaen, lähes ennallaan. Tuotannon ennakoidaan lisääntyvän vain lievästi lähikuukausina. Palveluiden suhdannetilanne oli kesän alussa heikko ja myynti pysyi ennallaan. Vähittäiskaupan myynnin määrän ennustetaan pienenevän tänä vuonna edelleen, mutta kääntyvän ensi vuonna hitaaseen kasvuun. Jos työllisyys kasvaa ensi vuonna, myös kotitalouksien kulutukselle on kasvuedellytyksiä. Tänä vuonna jo pelkästään epävarmuus työllisyydestä ajaa kuitenkin säästämään ja vähentämään kuluttamista. Tukkukaupassa kasvuun yllettäneen jo tänä vuonna. Työttömyys tulee hyvin todennäköisesti nousemaan edelleen seuraavien kuukausien ajan. Talouskasvun mahdollisesti voimistuessa ja eläkkeelle siirtymisen jatkuessa työvoiman riittävyys kasvaa todelliseksi ongelmaksi pienissä Pohjois-Savon kunnissa, joissa uutta työvoimaa ei juuri tule työmarkkinoille. Maakunnan sisällä muuton vaihtelevuus ja eläköitymisen erilaisten kohdentumisten seurauksena väestön ikä- ja koulutusrakenne vinoutuvat, jolloin kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhä harvemmin. Ikääntymisen vaikutukset näkyvätkin eri tavoin Kuopion seudulla ja muualla maakunnassa.

8 7 Taulukko 3. Pohjois-Savon toteutunut kehitys sekä maakuntaohjelman tavoitteet vuoteen Tavoite Muuttoliike ja väestö Väestö Kokonaisnettomuutto (henkilöä) Kokonaisnettomuutto (%-osuus väestöstä) Luonnollinen väestönkasvu (%-osuus väestöstä) Vanhushuoltosuhde (65 vuotta täyttäneet vuotiaista, %) ,60-0,01 0,18 0,22 0,23 0,23 0,14-0,07-0,09-0,11-0,19-0,15-0,15-0,12 25,5 30,2 31,5 32,6 33,9 35,2 39,8 Kilpailukyky BKT, koko maa=100 BKT, /asukas Liikevaihdon kasvu (%) Aloittaneet yritykset %:na lopettaneista yrityksistä Väestön tulotaso (käytettävissä olevat tulot/as) 74,5 79,6 82,8 81, ,0 6,5 3,7-0,4-0, ,1 121,8 103,6 96,3 96, Talouden tasapaino Työttömyysaste (työvoimatutkimus) Työllisyysaste (työvoimatutkimus) Työpaikat (työlliset 1000 henk.,työvoimatutkimus) Osaaminen Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat (% osuus 15 vuotta täyttäneistä) Kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista (%) T&k-rahoitus, Pohjois-Savon osuus koko maasta (%) Yritysten osuus P-Savon t&k-menoista % 11,8 10,0 10,3 8,2 8,1 8,6 7 61,3 63,7 63,6 65,4 67,1 67, ,2 66,8 67,7 68,6 69, ,0 13,8 13,5 13,2 12, ,8 43,7 44,1 45 1,9 2,3 2,1 2,3 2,2 2,5 35,7 34,4 35,8 35,9 35,6 42

9 8 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttaminen vuosina Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 33 :n mukaan maakunnan liiton johdolla valmistellaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Suunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa vuosittain. Suunnitelma sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttavia hanke- ja toimenpide-esityksiä sekä kuvaukset niitä koskevista yhteistyösopimuksista, kannanoton rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja -suunnitelmista ja alueen osallistumisesta niihin sekä painopisteet, joihin kansallista ja Euroopan unionin rahoitusta kohdennetaan. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan 18 :ssä tarkoitettujen maakuntien yhteistoiminta-alueiden ja muut maakuntien yhteiset toimenpiteet sekä keskushallinnolle tehtävät aloitteet. Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa on laadittu maakuntaohjelmaan perustuen ja valmistelussa on huomioitu Suomen rakennerahasto-ohjelman ja maaseutuohjelman painotukset. TL1 TALOUDEN UUDISTUMINEN Pohjois-Savoon, Suomeen ja koko Eurooppaan kohdistuvat ulkoiset paineet pakottavat talouden jatkuvaan uudistamiseen innovoinnin, osaamiskeskittymien ja tuottavuuden avulla. Tällaisia paineita ovat mm. koveneva kustannus- ja innovaatiokilpailu, uusien osaamiskeskusten ja kasvualueiden nousu, uusien teknologioiden ja liiketoimintatapojen käyttöönotto sekä suhdannevaihteluiden kiihdyttämät ja markkinoiden kysynnän aiheuttamat rakenteelliset muutokset. YLEISET PAINOPISTEET Uusien yritysten perustamisen tukitoimenpiteet rahoituksen riittävyyden varmistaminen Pk-yritysten kilpailu- ja uusiutumiskykyä sekä kansainvälistymistä parantavat palvelut ja innovaatiohankkeet Uusien innovaatioiden löytäminen ja sitä kautta uusien markkinalähtöisten tuotteiden aikaansaaminen edellyttää innovaatioketjun toimivuutta Invest in -toiminnan tukeminen Olemassa olevien tutkimus- ja kehittämisympäristöjen nykyistä laajempi hyödyntäminen Energia- ja materiaalitehokkuutta parantavat investoinnit ja t&k-hankkeet Yritysten johtamista, työorganisaation parantamista sekä työntekijöiden hyvinvointia edistävät ja siten tuottavuutta parantavat toimet ERITYISPAINOPISTEET v Metsäteollisuus, biojalostus ja puun uusi käyttö Puun biojalostuksen tutkimus- ja tuotekehitysresurssien vahvistaminen ja hyödyntäminen yliopisto/ammattikorkeakoulu- ja yritysyhteistyöllä sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisellä Metsäraaka-aineen uusien käyttömahdollisuuksien tukeminen Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Finnvera, yritykset, korkeakoulut, toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, tutkimuslaitokset, Suomen Akatemia

10 9 Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla Vahvistuva terveysklusteri Kansainvälistymisen tukeminen Yrityksiä palvelevien kone- ja energiateknologian t&k-ympäristöjen vahvistaminen ja hyödyntäminen sekä bioenergian raaka-aineiden ja polttoaineiden kehittäminen Robotti-, hitsaus- ja automaatiotekniikan käyttöönotto teknologiateollisuudessa Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Finnvera, kunnat, Savoniaammattikorkeakoulu, muut oppilaitokset, yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset Vahvistetaan Savilahden tiedepuiston terveysteknologian t&k-ympäristöä sen hyödyntämistä ja osaamisen kaupallistamista sekä alueen kansainvälistä tunnettuutta Tuetaan kansainvälisten terveysalan yritysten sijoittumista Kuopion alueelle sekä niiden yhteistyötä pohjoissavolaisten tahojen kanssa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (FIMEA), yliopiston ja tutkimuslaitosten sekä alueen yritysten yhteistyön lisääminen Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, STM, kunnat, tutkimuslaitokset, yritykset Elintarviketuotanto Pohjois-Savon maito- ja elintarviketalouden osaamiskeskittymän vahvistaminen T&K-ympäristöjen uudistaminen tukemaan tuotekehitystä ja kilpailukykyä Ravitsemusosaamisen ja uusien bioraaka-aineiden hyödyntäminen elintarviketuotannossa Tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvä kehittäminen Maitotalouden ja muiden tuotantosuuntien tilatason tuotantotehokkuuden parantaminen Paikallisesti tuotettujen raaka-aineiden jalostuksen ja markkinoinnin edistäminen Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, kunnat, OKM, MMM, Itä- Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, yritykset Laajasti sovellettava teknologia ja osaaminen Digitalisaation sekä muun teknologian ja tiedon analysoinnin hyödyntäminen liiketoiminnassa Liiketoimintaa tukevan materiaaliteknologian osaamisen soveltaminen uusissa tuotteissa Vesi- ja ilmaosaamisympäristöjen kehittäminen ja hyödyntäminen Luonnonvarakeskuksen ja GTK:n sekä muiden sektoritutkimuslaitosten toimintojen vahvistaminen sekä keskinäisen että muiden tahojen kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Tekes, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammatti-korkeakoulu, Kriisinhallintakeskus, yritykset, valtio, GTK, LUKE, THL, TTL, Ilmatieteen laitos, VTT Toimintalinjalla toteutetaan rakennerahasto-ohjelman seuraavia erityistavoitteita: 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen 3.1 Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja Innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

11 10 TL2 TYÖVOIMAN RIITTÄVYYS JA SAATAVUUS Sisäiset paineet Pohjois-Savossa kohdistuvat työvoiman määrään ja osaamiseen ja koulutusresurssien riittävyyteen. Tulevina vuosina työikäisten määrä tulee vähenemään pohjoissavolaisen väestön ikärakenteen vuoksi. Lisäksi työikäisten joukko painottuu aikaisempaa enemmän vanhempiin ikäluokkiin. Työvoiman tarjontaa on monin tavoin lisättävä, mm. maahanmuutolla. YLEISET PAINOPISTEET Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, työurien pidentäminen, toimivan koulutusketjun rakentaminen ja maakuntaan muuton edistäminen ERITYISPAINOPISTEET v Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina ja maakuntaan muuton edistäminen Työurien pidentäminen Avaintoimialojen koulutuksen vetovoimaisuuden vahvistaminen, erityisiä haasteita kone-, metalli- ja terveysalalla Ennakoinnin rooli, reagoiminen megainvestointeihin, maakunnan koulutuksen uusi kohdemarkkinointi Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen maakunnallisen kattavuuden turvaaminen Edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä, toiminnan tehostamista mm. kesäkäytöllä Digioppiminen edellyttää toimivia laajakaistoja Oppimisympäristöjen kehittäminen: monialaiset ympäristöt, uudet opetus- ja oppimismenetelmät verkkopalveluja ja digitalisaatiota hyödyntämällä Koulutuksen yksilöllisempi vastaaminen oppimisedellytyksiin päämääränä työelämän osaamistarpeet Työssäoppimisen tukeminen, tutkinnon osien suorittaminen yrityksissä sekä yrityksille räätälöidyt koulutuskokonaisuudet Toimeenpano: Pohjois-Savon liitto, ELY-keskus, kunnat, Itä-Suomen yliopisto, Savonia ammattikorkeakoulu, toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, elinkeinoelämänorganisaatiot, työmarkkinajärjestöt, yritykset Kuopion alueen vahvistaminen kansallisena kasvukeskuksena Kuopion tunnettuuden parantaminen terveys- ja hyvinvointialan sekä turvallisuusosaamisen keskuksena Koulutuksen kansainvälistymisen, monikulttuurisuuden sekä osaamisen viennin edistäminen, myös yhteistyössä maakunnan yritysten kanssa Alueella eri perustein asuvien maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen työmarkkinoiden käyttöön. Pohjois-Savossa opiskelevien työllistymisen parantaminen tarjoamalla opiskelijoille työharjoittelua paikallisista työpaikoista Uudet joustavat mallit työharjoitteluun Pohjois-Savossa, erityisesti niillä aloilla, joiden koulutusta ei ole alueella Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, muut oppilaitokset, elinkeinoelämän organisaatiot, työntekijäjärjestöt, yritykset Koulutuksen laadun parantaminen, jottei koulutuksen keskeyttämisiä tapahdu Nopea valmistuminen työelämän vaatimuksia vastaavalla osaamisella Työelämän laadun ja työssä jaksamisen parantaminen, mm. strateginen työhyvinvoinnin johtaminen Toimivat koulutusketjut sekä aikaisemman osaamisen tunnustaminen työmarkkinoiden muutoksen tukena Toimeenpano: kunnat, ELY-keskus, työmarkkinajärjestöt, työterveyslaitos, oppilaitokset, yritykset

12 11 Toimintalinjalla toteutetaan rakennerahasto-ohjelman seuraavia erityistavoitteita: 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja Innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen 8.1 Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen 9.1 Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen TL3 HYVINVOINTIPALVELUT JA HYVINVOINTI Hyvinvoinnin parantaminen on tärkeää työvoiman riittävyyden turvaamiseksi. Pohjois-Savossa työhön osallistuvuus on keskimääräistä alhaisempi. Tärkeää on lisätä kaiken ikäisen työvoiman osaamista. Haasteena maakunnassa on lisäksi saada hyvinvointipalvelut vastaamaan väestön ikääntymisen myötä kasvavia tarpeita. YLEISET PAINOPISTEET Hyvinvoinnin edistäminen Asiakaskeskeisyys, tuottavuus ja toimivuus palvelutuotannossa ERITYISPAINOPISTEET v Elämäntavat ja kansansairauksien ehkäisy Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Varhainen puuttuminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja perhetyö Ikääntyneiden itsenäisen suoriutumisen tukeminen Matalan kynnyksen palvelut Terveellisiä elämäntapavalintoja ja terveyttä edistävät käytännöt Yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus, infrastruktuuri, palvelut Toimeenpano: kunnat, kuntayhtymät, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon liitto, ELY-keskus, oppilaitokset, järjestöt, STM, OKM Monituottajamallit, palveluyrittäjyys ja järjestöt Kuntien vastuulla olevien hyvinvointipalvelujen kehittäminen monialaisena yhteistyönä Innovatiiviset palvelu- ja koulutuskokeilut hyvinvointiosaamisen ja hyvinvointijohtamisen vahvistamiseksi Kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vahvistaminen Palveluprosessit ja ohjaus Digitalisaation edistäminen, tietojärjestelmien yhtenäistäminen, sähköisten palvelujen kehittäminen, pilotointi ja käyttöönotto Oma- ja etähoitomallien kehittäminen Hallintokuntien ja eri SOTE-tahojen rajat ylittävä palvelumalli sekä sen pilotointi alueella Ikäosaamisen vahvistaminen, ikäihmisten palveluvalikoiman jatkuva uudistaminen ja monipuolistaminen Toimeenpano: kunnat, kuntayhtymät, yritykset, järjestöt, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Itä-Suomen AVI, Itä-Suomen yliopisto, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO), Savonia-ammattikorkeakoulu, kehitysyhtiöt SOTE-peruspalvelujen kehittäminen tuotantoalueilla Hyvinvointiosaamisen ja hyvinvointijohtamisen vahvistaminen Tiedonhallinnan ja tietojohtamisen edistäminen erityisesti sosiaalipalveluissa ja SOTE-palvelujen rajapinnoilla Toimeenpano: kunnat, kuntayhtymät, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon liitto, ELY-keskus, Itä-Suomen yliopisto, Savoniaammattikorkeakoulu, THL, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, yritykset, järjestöt

13 12 Toimintalinjalla toteutetaan rakennerahasto-ohjelman seuraavia erityistavoitteita: 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen TL4 TOIMIVA JA TALOUDELLINEN PALVELU- JA KUNTARAKENNE SEKÄ SAAVUTETTAVUUS Aluerakenne ja saavutettavuus vaikuttavat maakunnan vetovoimaan, siihen missä yritykset saavat hyvät perusedellytykset toiminnalleen ja miten väestö sijoittuu ja muuttaa. Yritykset ja työntekijät tarvitsevat nopeaa ja joustavaa saavutettavuutta liikenteessä ja tietoliikenteessä. Pohjois-Savon asutus on keskittynyt vahvasti viitostievyöhykkeelle maaseudun asutuksen harventuessa. Kuopion seudun kasvu ja vetovoima ova tiivistäneet yhdyskuntarakennetta entisestään. YLEISET PAINOPISTEET Tehokkaan, toimivan ja kilpailukykyisen kunta- ja palvelurakenteen edistäminen Ylikunnallisten toimintojen ja hankkeiden tukeminen Itä-Suomi-yhteistyö liikennejärjestelmän kehittämisessä ERITYISPAINOPISTEET v Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne Toimiva liikennejärjestelmä sekä saavutettavuutta ja elinkeino-elämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Laajakaistaverkon rakentaminen koko maakuntaan Iisalmen, Kuopion ja Varkauden kasvukäytävän ylikunnallisen yhteistyön tiivistäminen Liikennekäytävän Jyväskylä Kuopio Joensuu kehittäminen Elinvoimaisten kirkonkylien ja kuntakeskusten kehittäminen Matkailun kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen Maakunnan matkailukeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen painopisteenä Kuopio-Tahko Luontomatkailun kehittäminen matkailuvyöhykkeillä, erityisesti Etelä- Konneveden kansallispuistossa Toimeenpano: Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ELY-keskus, kunnat, LVM, yritykset Lento- ja raideliikenteen kilpailukyvyn kehittäminen Itä-Suomen pääliikennekentän, Kuopion lentoaseman toimintojen monipuolistaminen ja kansainvälisten yhteyksien saaminen VT5:n turvallisuuden ja palvelutason parantaminen (mm. eritasoliittymät, älyliikenne) Joukkoliikenteen toimintatapojen kehittäminen ja palvelutason turvaaminen tie- ja rataverkolla Pk-yritystoimintaa tukevien liikenneyhteydet, älyliikenteen mahdollisuudet huomioiden Kuopion matkakeskuksen toteutumisen edistäminen Biotalouden investointeja ja hankkeita tukevat selvitykset Sisävesiväylästön kehittäminen Toimeenpano: Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ELY-keskus, kunnat, Finavia, LiVi, yritykset, Kuopion kaupunki

14 13 Toimintalinjalla toteutetaan rakennerahasto-ohjelman seuraavia erityistavoitteita: 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen 1.2 Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen 3.1 Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 2.1 Rakennerahasto-ohjelman teemat Pohjois-Savon kehittämisteemat Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä valitsi vuosille maakunnan innovaatiokärjistä erityisiksi teemallisen kehittämisen kohteiksi a) kone- ja energiateknologian sekä b) terveysklusterin ja hyvinvointia tukevat elintarvikkeet. Näille kahdelle kokonaisuudelle laadittiin erilliset toimenpideohjelmat, joissa esitetään tarkemmin ko. alojen kehittämistarpeet. Ohjelmien toteutusta edistämään palkattiin alkusyksyllä 2014 kuusi osa-aikaista aktivaattoria, joiden työ kesti syksyyn 2015 saakka. Teemojen aktivointityön tarkoituksena on ollut kohdentaa kehittämispanostuksia niille aloille, joilta uskotaan syntyvän uutta kasvua ja työpaikkoja ja joilla aktivoinnista on hyötyä. Aktvaattoreiden työnkuvaan kuului mm. yleinen yritysten toiminnan ja tuotteiden kehittämisen tukeminen, vaikuttavien yritys- ja kehittämishankkeiden edistäminen, yrityksiä tukevien kehitysympäristöjen hyödyntämisen edistäminen ja yritystoimintaa tukevien tilaisuuksien järjestäminen. Aktivaattorit saivat paljon myönteistä palautetta yrityksiltä toiminnastaan. Toiminta oli suunnitellun mukaista, mistä tuloksena oli mm. yritystoimintoja tukevia hankkeita, asiantuntijatilaisuuksia, toimijoiden verkottumista ja tiedon lisääntymistä mm. rahoitusmahdollisuuksista. Aktivaattorit havaitsivat useita kehittämistarpeita, jotka suuntaavat tulevaa kehittämistyötä. Teema-ohjelmien toteutumista seurataan vuosittain osana maakuntaohjelman seurantaa. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän kannanotto rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisten teemojen toteutukseen Osa rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta on sovittu käytettäväksi ns. valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Valtakunnalliset teemat ovat ministeriöjohtoisesti valmisteltuja kehittämiskokonaisuuksia, mutta joiden toteuttaminen tapahtuu kuitenkin ohjelmassa määritellyn toiminnan puitteissa. Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksesta 10 % oli alun perin tarkoitus käyttää innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin sekä yritysverkostojen rakentamiseen. Teeman valmistelusta on vastannut työ- ja elinkeinoministeriö. Hallitusohjelmassa 2015 on päätetty lakkauttaa INKA-ohjelma. Päätös vapauttaa n. 50 milj. rakennerahastovaroja (EAKR+valtio) uudelleen kohdennettavaksi vuosina Alueilla rahoitus on esitetty kohdistettavaksi hallitusohjelman kärkihankkeiden alue- ja kaupunkilähtöiseen toteuttamiseen bio- ja kiertotalouden sekä digitalisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan sosiaalirahaston rahoituksesta 25 % käytetään kolmeen valtakunnalliseen teemaan: työllisyys, osaaminen ja sosiaalinen osallisuus, yhteensä ESR-teemoja on 15. Valtakunnallisten teemojen myötä huomattava osa ohjelman toteuttamiseen käytettävissä olevista rahoitus- ja henkilöstöresursseista ohjautuu ministeriöille. Ohjelmakauden alussa valtakunnalliset teemat ovat tavoittaneet huonosti itäsuomalaisia toimijoita. Aidon valtakunnallisen osallistumisen varmistamiseksi viestintää ja alueelle suuntautuvaa aktivointityötä tulisi lisätä. Rakennerahasto-ohjelman hakuaikojen yhtenäisyyden säilyttäminen olisi edelleen tärkeää. Yhtenäiset hakuajat alueellisten hakujen kanssa parantavat ohjausta ja kehittämisteemojen toteutusta sekä lisäävät aitoa hankekilpailua. Kansallisten kehittämisteemojen toteutuksesta tulee raportoida säännöllisesti rakennerahasto-ohjelman seurantakomiteassa ja sen sihteeristössä ja siten välittää koordinoidusti tietoa maakuntiin.

15 14 Itä-Suomessa tavoitellaan ESR:n hankkeiden suuntaamista nuorisotakuuseen, työelämän uudistamiseen liittyvien teemojen sekä työvoiman kansainvälistä liikkumista tukevien teemojen hyödyntämiseen. Näissä teemoissa alueelliset ja valtakunnalliset tavoitteet voivat hyvin tukea toisiaan. Rahoituksessa tulee kiinnittää huomiota aitoon kehittämistarpeeseen ja vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseen. Hakujen painopisteitä suunniteltaessa on tarpeen hyödyntää sähköisiä ratkaisuja sujuvan rahoituskoordinaation varmistamiseksi alueellisen rahoituksen kanssa. Kasvaneen pakolaisten ja maahanmuuttajien määrän hoitamisessa on monilla alueilla resurssi- ja osaamisvajeita. Asia koskettaa koko Suomea ja vaatii pikaisia toimia. Kansallisiin kehittämisteemoihin varattujen ESR:n varojen uudelleensuuntaaminen syntyneen pakolaistilanteen ratkaisemiseksi olisi toteutettava nopeasti. Kansalliset toimintamallit ovat tilanteessa välttämättömiä huomioiden kohderyhmän suuri määrä ja alueellinen laajuus. Pakolaiset ja maahanmuuttajat myös liikkuvat maan sisällä ja kansalliset yhtenäiset toimintamallit turvaavat yhdenmukaista kohtelua. Lisäksi Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) toteaa, että valtakunnallista ohjelmarahaa tulee voida hakea kaikilla Suomen alueilla ja tukea tulee myös kohdentaa alueellisesti tasapuolisesti. Sitä ei voida korvamerkitä käytettäväksi yksinomaan tietyillä alueilla. 2.2 Erityisohjelmien ja muiden ohjelmien osuus maakuntaohjelman toteuttamisessa EU:n maaseutuohjelma Pohjois-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma Pohjois-Savon alueellisen maaseutustrategian painopisteet perustuvat maakunnan maaseudun olemassa oleviin vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Painopisteet huomioivat EU:n maaseudun kehittämisen ohjelmakauden kolme päätavoitetta: maatalouden kilpailukyky luonnonvarojen kestävä käyttö maaseutualueiden tasapainoinen alueellinen kehitys Pohjois-Savon maaseudun kehittämisen kuusi (6) strategista painopistettä ovat hyvin linjassa em. EU-tasoisten tavoitteiden kanssa: 1. Perusmaatalous (maidontuotanto ja naudanlihantuotanto) 2. Erikoismaatalous (marjat, vihannekset, yrtit, erikoiskasvit ja luonnontuotteet) 3. Elintarvikejalostus 4. Metsäketju (puuntuotanto, bioenergia ja metsien tarjoamat ympäristöpalvelut) 5. Monipuolinen maaseutuyrittäjyys (maaseudun keskeiset toimialat) 6. Kestävä maaseudun aluerakenne Maaseudun kehittämissuunnitelman toimeenpano tapahtuu hanke- ja yritystukien sekä maatalouden rakennetukien (maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki) avulla. Manner- Suomen maaseutuohjelmaan sisältyvät myös suoraan maatiloille suunnattavat maatalouden ympäristöohjelman tuet. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sisältää paikallislähtöisen kehittämisen ns. LEADERtoiminnan. Tätä edustaa Pohjois-Savossa kolme maaseudun kehittämisyhdistystä (Kalakukko ry, Mansikka ry ja Ylä-Savon Veturi ry). Näiden paikalliset kehittämisohjelmat täydentävät omalta osaltaan maakunnallista maaseudun kehittämistä.

16 15 EU:n kansainväliset rahoitusohjelmat ja aloitteet Pohjois-Savossa on hyödynnettävissä kolme Euroopan alueellisen yhteistyön rahoitusohjelmaa: Itämeren alue, Pohjoinen periferia ja Arktinen sekä INTERREG Europe. Kaikki ohjelmat ovat avautuneet hakemuksille vuoden 2015 aikana. Ulkorajayhteistyön ohjelmista käytettävissä ovat Venäjäyhteistyön rahoittamiseksi Karelia ENI CBC, Kolarctic ENI CBC ja Kaakkois-Suomi-Venäjä ENI CBC - ohjelmat, joiden odotetaan avautuvan vuoden 2016 aikana. Ulottuvilla ovat myös EU:n lukuisat erillisrahoitusohjelmat, joista jaettavasta rahoituksesta kilpaillaan koko Euroopan laajuisesti kansainvälisten hankekonsortioiden kesken. Ohjelmista rahoitetaan useita maakuntaohjelman toimintalinjoja tukevia toimia. Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma (NPA) piti vuotuisen seminaarinsa 30. syyskuuta 2015 Kuopiossa. Kuvassa paneelikeskusteluun osallistuneet asiantuntijat Eira Luokkanen (oik.) Suomesta, Bjarti Thomsen Färsaarilta, Ewan Ramsay Skotlannista ja Yngve Osbak Norjasta. Esimerkiksi maakuntaohjelman Toimintalinjan 1 Talouden uudistuminen toteutumiseksi on Pohjois- Savon aktivoiduttava kansainvälisen rahoituksen ja sen avaamien kansainvälistymismahdollisuuksien hyödyntämisessä. Muun muassa Pohjois-Savolle tärkeiden biojalostuksen ja puun uusien käyttömahdollisuuksien edistäminen on korkealla myös EU:n asialistalla. Tähän on tarjolla monia EUrahoitusmahdollisuuksia esimerkiksi Horisontti ohjelmassa. Biotalouden alalla on Pohjois- Savossa edellisellä rahoituskaudella edistetty t&k-toimintaa myös Itämeren alueen ohjelmasta, mihin on nykykaudellakin hyvät mahdollisuudet. Maakuntaohjelman Toimintalinjan 3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi tavoitteiden edistämiselle kansainvälisellä EU-yhteistyöllä on niin ikään paljon annettavaa. Ikääntyvä väestö aiheuttaa kuntien palvelutuotannolle haasteita, joihin on harvaanasutulla alueella löydettävissä ratkaisuja edistämällä viimeisimmän tiedon hyödyntämistä. Muun muassa oma- ja etähoidon ratkaisujen kehittämiseksi on Pohjois-Savon etsittävä aktiivisesti parhaita malleja ja tekniikoita myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Tähän yhteistyöhön on tarjolla rahoitusta mm. Pohjoinen Periferia ja Arktinen -ohjelmassa sekä Horisontti 2020-ohjelmassa. Tällä alalla Pohjois-Savo on kansainvälisesti kiinnostava yhteistyökumppani olemassa olevan osaamisemme ansiosta.

17 16 Maakuntaohjelman läpileikkaavan kansainvälistymistavoitteen toteuttamiseksi ja kansainvälisten verkostojen luomiseksi on erillisrahoitusohjelmien lisäksi tärkeää osallistua myös EU:n yhteistyöaloitteisiin, kuten Eurooppalaisiin innovaatiokumppanuuksiin. Laadukkaat verkostot ovat perusedellytys kansainvälisissä EU-rahoitusohjelmissa menestymiselle. Pohjois-Savon liitolta voi hakea rahoitusta kansainvälisten EU-hankkeiden valmistelua varten. INKA innovatiiviset kaupungit -ohjelma Kuopio toimii kumppanina INKA (Innovatiiviset kaupungit ) -ohjelman Tulevaisuuden terveys -teemassa. Muita teeman toteuttajia ovat Oulu, Tampere, Turku ja pääkaupunkiseutu. Tavoitteena on, että kansalaiset ja julkinen sektori hyötyvät erilaisista innovatiivisista ratkaisuista ja tuetaan ulkomaisten investointien sijoittumista. INKA tukee osaltaan myös Pohjois-Savon terveysklusterin (TL1) vahvistumista ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä (TL3) tarjoamalla monialaisia kansallisia kumppanuuksia kehittämishankkeisiin sekä Tekesistä haettavaa rahoitusta elinkeinoelämän kanssa tehtävään tutkimukseen. Rahoitusta on saatu mm. tulevaisuuden turvallisen kotihoidon ja siihen liittyvien palvelujen ja teknologian kehittämiseen. Lisäksi rahoitusta on saatu ikäihmisille räätälöitäviin ravitsemusratkaisuihin sekä muistisairaiden kotona asumisen ja hoidon tueksi kehitettäviin älykkäisiin ratkaisuihin. Kaikissa edellä mainituissa yritykset ovat mukana tarjoamassa omia teknologioitaan ja ratkaisujaan. Kuopion alueen yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi toteutetaan syksyllä yrityksen delegaatio Shanghaihin. Kuopiossa INKA -ohjelman solmukohtana toimii Kuopio Innovation. INKA-ohjelmassa on neljä muuta teemaa, joille kaikille on yhteisesti jaossa Tekesin kautta vuosittain noin 10 miljoonaa euroa EU-rahoitusta. Muutamissa hankkeissa on tehty yhteistyötä Terveys- ja Biotalous-INKAn teemojen välillä. Uuden hallitusohjelman linjausten myötä INKA -ohjelma ajetaan vaiheittain alas, siten että Tekesin INKA ohjelman rahoitus pienenee v noin puoleen nykyisestä ja v taas puoleen edellisen vuoden tasosta. Jäljellä olevaa rahoitusta kohdennetaan erityisesti yrityshankkeisiin. Ohjelma päättyy vuoden 2017 lopussa. Kuopion kasvusopimus ja MAL-sopimus maakuntaohjelman toteuttamisessa Vuosille Kuopion kaupunki teki valtion kanssa yhdentoista muun kaupunkiseudun kanssa kasvusopimuksen, joilla on pyritty aikaansaamaan talouden ja elinkeinoelämän kasvua suurilla kaupunkiseuduilla. Kuopion kasvusopimus on pohjautunut mm. innovaatiokeskittymän vahvistamiseen ja Kampus 2020-kärkihankekokonai-suuden toteuttamiseen, matkakeskusalueen ja Kuopion lentoaseman kehittämiseen, joukkoliikenteen kehittämiseen, nuorisotakuun uusiin toimintamalleihin sekä maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämiseen. MAL-aiesopimus on puolestaan tehty edellisellä hallituskaudella Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kanssa. Sopimuksilla on tuettu kaupunkiseudun kuntien sekä kuntien ja valtion yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Kuopiossa ja niissä muissa kaupungeissa, jossa varsinaista MAL-aiesopimusta valtion kanssa ei ole laadittu, on maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyviä teemoja kirjattu mukaan kasvusopimukseen. Lisäksi Kuopiossa toiminnallisen kaupunkiseudun maankäyttöä linjaa Loikkarakennesuunnitelma, jossa alueen kunnat (Kuopio, Siilinjärvi, Suonenjoki, Leppävirta, Tuusniemi) ovat yhdessä laatineet yhteisen maankäytön rakennesuunnitelman ja hyväksyneet sopimuksen sen toteuttamisesta. Tavoitteena on, että Kuopio pääsisi tämän MAL-aiesopimusmenettelyn piiriin. Kuopion kaupunkiseudulla on vireillä lukuisia suuren kokoluokan investointeja ja hankkeita (mm. Sorsasaloon suunnitteilla oleva Finnpulpin havusellutehdas, Savilahden alueen kehittäminen sekä asemanseutu ratapihoineen), joiden toteuttaminen liittyy vahvasti maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja kehittämiseen. MAL-aiesopimus-menettely tulisikin ulottaa koskemaan myös Kuopiota.

18 17 Kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista maan hallitus tukee jatkossakin mm. kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Lisäksi suurimpien kaupunkiseutujen kanssa hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvua vauhdittavia aiesopimuksia. Kasvusopimusmenettelyä jatketaan Kuopion kaupunkiseudun kasvusopimuksen laatimisella syksyllä Kuopion kasvuohjelma on toteuttanut hyvin maakuntaohjelman ja -kaavan tavoitteita. Kuitenkin kasvusopimusten ja MAL-aiesopimusten parempi yhteensovitus osaksi maakuntaohjelmaa ja toimeenpanosuunnitelmaa parantaisi valtakunnallisten ja alueellisten kehittämisvälineiden yhteisvaikutusta ja yhteensovitusta. Aiesopimusten laadinnan edellyttämä tiivis vuorovaikutus valtion ja alueen edustajien välillä saataisiin kytkettyä näin myös maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman valmisteluun. 2.3 Toimenpiteiden vaikutukset Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista maakuntaohjelman toimintalinjoittain Toimintalinja Ympäristövaikutukset Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset ja tasa-arvovaikutukset TL 1 Talouden uudistuminen + + Talouden uudistuminen merkitsee uuden ympäristöteknologian kehittämistä, energia- ja materiaalitehokkuuden parantamista ja uusien ympäristöä säästävien menetelmien käyttöönottoa. Bioenergian käytön lisääminen vähentää kasvihuonekaasuja. +++ Maakunnan elinkeinojen vahvojen ja uusien alojen kehittäminen parantaa maakunnan talouden kilpailukykyä ja uudistumista. Talouden investoinnit ja laajat kehittämishankkeet elvyttävät aluetaloutta. + Biojalostuksen ja elintarviketuotannon edistäminen vahvistaa maaseudun yritystoimintaa ja tasapainottaa aluerakennetta. Talouden uudistuminen pitää työvoiman kysynnän korkealla ja vähentää työttömyyttä, mutta edellyttää korkeaa työhön osallistuvuutta. TL 2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL 3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL 4 Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus. + Osaamisen vahvistuminen parantaa välillisesti ympäristön huomioon ottamista yrityksissä ja yhteisöissä. Kuopion aseman vahvistaminen keskittää maakunnan sisäistä aluerakennetta, mutta lisää koko maakunnan ulkoista ostovoimaa ja elinvoimaisuutta. -/+ Palvelujen keskittyminen lisää liikennetarvetta, mutta sähköisten palvelujen parantuminen vähentää sitä. ++ Raideliikenteen ja eri liikennemuotojen logistisen yhteistyön kehittäminen vähentää energian kulutusta ja päästöjä. Yhdyskuntateknisen ja energiahuollon edistäminen vähentää ympäristöhaittoja. + Yliopisto- ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen vahvistaa maakunnan taloutta työvoiman tarjonnan ja osaamisen kautta. Ennakoinnin avulla koulutusta suunnataan vastaamaan työvoiman kysyntää, mikä vahvistaa taloutta. + Väestön terveyden ja työhyvinvoinnin parantuminen vahvistaa taloutta. Palveluiden tehokkaampi järjestäminen vähentää kuntatalouden rasitusta. ++ Pohjois-Savon valtakunnallisen saavutettavuuden parantuminen vahvistaa maakunnan elinkeinoelämän kehittämisedellytyksiä. Alemman tieverkon kunnossapito säilyttää alkutuotannon ja bioenergian kuljetusmahdollisuudet. + Työvoiman osaamisen parantuminen lisää sosiaalista tasaarvoa. Koulutustakuun käyttöönotto ehkäisee syrjäytymistä. ++/- Hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä on kokonaisuutena myönteinen sosiaalinen vaikutus. Ennalta ehkäisevät toimenpiteet lisäävät väestön sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia. Sähköiset palvelut tehostavat palveluja, mutta riskinä vaikea käytettävyys. + Toimiva liikennejärjestelmä, hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ja joukkoliikenteen riittävä palvelutaso edistävät väestön alueellista tasa-arvoa.

19 18 Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteishankkeet sekä Pohjois-Savon omat neuvotteluesitykset ministeriöille 3.1 Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset neuvotteluesitykset Laajakaista-hankkeen toteutuksen varmistaminen harvaan asutuilla alueilla Laajakaistayhteyksien kehittäminen parantaa alueiden kehittämismahdollisuuksia ja välttämätöntä erityisesti yritystoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi harvan asutuksen alueilla. Erityisen tärkeää tämä on harvaan astutussa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tietoliikenneyhteyksien rakentaminen on yhteiskunnan kannalta tuottava investointi joka maksaa itsensä takaisin rakentamisaikaisina veroina ja maksuina sekä sähköisten palveluiden kautta tulevina kustannussäästöinä. Laajakaistahankkeen tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi ja hitaammaksi. Keskeisimmät haasteet ovat tukirahojen loppuminen kesken, kireä aikataulu ja teleyritysten vähäinen kiinnostus investoida hankkeen tavoitteiden mukaisiin laaja-kaistaverkkoihin. Koska hankkeet eivät kaikissa maakunnissa ole edenneet kaupallisten operaattoreiden toi-mesta, kunnat ja muut pienet toimijat ovat joutuneet ottamaan vastuuta rakentamisesta. Tämä on hidastanut rakentamisen käynnisty-mistä. Kuntien aktiivinen toiminta mm. omia verkkoyhtiöitä perustamalla on useilla alueilla ollut hyvä ja ainoa mahdollinen keino verkkojen rakentamiseen, mutta kuntien vastuiden lisääminen ei voi olla yleisratkaisu laajakaista-hankkeen etenemiselle. Laajakaistahankkeet Itä- ja Pohjois-Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomen laajakaistaohjelmien kokonaiskustannukset ovat v tehtyjen ohjelmien mukaan 315 mij.euroa. Toukokuussa 2015 Itä- ja Pohjois-Suomen alueella oli hyväksyttyjä laajakaistahankkeita 183,8 milj.euron edestä eli vasta n. 50 % aiemmin suunnitelluista hankkeista on toteutumassa. Kaikki kunnat eivät hankkeen alussa lähteneet mukaan, mutta ovat nyt lähteneet tai ilmaisseet halukkuuden lähteä hankkeeseen.

20 19 Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät Liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavia ratkaisuja hankkeen edistämiseksi: a) Rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen Valtion talousarviossa tulee turvata valtiontukirahoitus kaikille toteutuville hankkeille. Näin kunnilla ja rakentavalla operaattorilla on varmuus jatkaa hankkeiden suunnittelua. Hankkeelle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja koko Suomeen kattavan tehokkaan tietoliikenneverkon aikaansaamiseksi on päätettävä laajakaistahankkeen jatkamisesta vähintään vuoden 2020 loppuun saakka Eurooppa ohjelman ja digitaaliagendan tavoitteiden sekä Suomen hallitusohjelman digitalisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. b) Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille Itä- ja Pohjois-Suomessa on kokonaisia kuntia tai kuntien osia, joissa ei ole toteutunut rakentamishankkeita lainkaan nykyisellä tukimallilla. Näillä erityisen haasteellisilla alueilla pitkät välimatkat ja harva asutus eivät mahdollista kaupallisesti kannattavaa rakentamista tuen nykyehdoilla. Näille erityisen haasteellisille alueille on valmisteltava erillisratkaisu valtion ja kuntien yhteistyönä laajakaistayhteyksien rakentamiseksi. Hankkeen jatkovaihetta ja verkon rakentamisen vauhdittamista varten tulisi kuntien maksuosuudet tarkistaa kuntien muuttuneen taloustilanteen vuoksi. Asukastiheys tulisi huomioida maksuosuuden määrittelyssä vain taajamien ulkopuolelle jäävän väestön osalta. c) Taajama-alueiden laajakaistapalveluiden varmistaminen Koska laajakaistaverkkojen markkinaehtoinen rakentaminen on ollut ennakoitua hitaampaa, tulee käynnistää erityistoimenpiteitä kuntien kehityksen kannalta keskeisten alueiden ja taajamien laajakaistaverkkojen edistämiseksi. d) Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen Haja-asutusalueiden laajakaistapalveluiden suurin haaste on vähäinen asiakasmäärä ja siksi kaiken asiakaspotentiaalin hyödyntäminen on keskeistä. Tukipolitiikassa tulee poistaa tarpeeton jaottelu vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät vapaa-ajan asutuksen sisällyttämistä 100 Mbit/s laajakaistahankkeeseen sekä asiakkaan omavastuumatkan tarkistamista koskemaan vain talokaapelia. Alueiden tukikelvottomuutta arvioitaessa tulee huomioida vain ne liityntäpisteet, joista jo tarjotaan asiakkaan käyttöpaikkaan saakka edistyksellisiä viestintäpalveluita kohtuulliseen hintaan. Toteuttamisvalmius ja suunnitelma sekä kustannusarvio Kilpailutettuja hankkeita on odottamassa kuntien ja viestintäviraston rahoituspäätöksiä. Kuntayhtiöja osuuskuntaselvityksiä valmistellaan eri maakunnissa ja niiden valmistuttua avataan uusia laajakaistahakuja. Laajakaistahankkeen uusien hankkeiden tukirahoituksen tarve on vuoteen 2020 mennessä karkeasti arvioituna 109 milj. euroa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Arviota voi nostaa erityisen haasteellisten alueiden erillisratkaisut sekä tarpeelliset tarkistukset asiakkaan omavastuumatkaan tai lomaasuntojen laajakaistayhteyksien tukikelpoisuuteen. Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kanta-, seutu- ja yhdysteiden sekä yksityisteiden parantaminen ja ylläpito Vähäliikenteiset maantiet ja yksityistiet ovat välttämättömiä Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle ja koko Suomelle ennen kaikkea luonnonvaratalouden menestymisen edellytyksenä. Itä- ja Pohjois-Suomessa alemmalla tieverkolla on poikkeuksellisen merkittävä rooli, sillä siellä kulkee merkittävä osa metsä- ja maatalouden raskaista kuljetuksista. Raskaat kuljetukset ovat pääosin maidon-, karjan-, turpeen-, puun- ja maa-ainesten kuljetuksia ja siten erittäin tärkeitä elinkeinoelämälle.

21 20 Tieverkolla on entistä raskaampia kuljetuksia massojen noston myötä ja 76 tn rekat kuormittavat tiestöä yhä enemmän. Hallitusohjelman mukaan hallitus käynnistää ohjelman liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi ja käyttää siihen noin 600 M. Yksityistieverkoston rahoitukseen tarvittaisiin valtakunnallisesti 15 M vuodessa, jotta tienpidon edellytykset täyttyvät. Tienpidon ylläpitotoimenpiteet tulee kohdistaa joustavasti kunkin maakunnan omat erityispiirteet huomioiden sekä ennakoiden alueiden kasvu- ja kehitysnäkymät. Itä- ja Pohjois-Suomessa alemman tieverkon vähäliikenteisiä teitä (KVL <200 ajoneuvoa/vrk) on % maanteistä ja erittäin vähäliikenteisiä (KVL <50) 7-25 %. Kasvavien puunkuljetusten osalta tarvitaan myös toimiva terminaaliverkosto, joka mahdollistaisi sekä puun välivarastoinnin että tarvittaessa myös energiapuun haketuksen samoilla alueilla. Itä-Suomen metsät toimivat raaka-aineen lähteenä sekä oman alueen että koko Suomen metsä- ja bioenergiateollisuudelle. Myös Itä- ja Pohjois-Suomen kasvava kaivostoiminta sekä alueelle jo tehdyt sekä suunnitellut investoinnit vaativat tiestön parantamista. Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle tehtyjä tai alueelle vaikuttavia investointeja ovat esimerkiksi Metsä Group:in 1,1 mrd investointi Äänekosken biotuotetehtaaseen, jonka käyttämän kuitupuun hankinta-alue ulottuu Pohjois-Savoon. Varkauden Stora Enso on investoinut 110 M tuotannon muutostöihin, jotka alkavat syksyllä Alemman asteisen tieverkon riittävä kunto on olennaista myös Kuopion Sorsasaloon suunnitellun Finnpulp Oy:n sellutehtaan puunhankinnalle. Finnpulp Oy:n investoinnin suuruus on 1,4 mrd ja arvioitu puuntarve on noin 6,7 milj.m3 vuodessa. Lisäksi Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitos käynnistyy vuonna 2016, jolloin sen yhdyskuntajätteen keräysalue ulottuu Kainuuseen sekä Itä- ja Keski-Suomeen saakka. 3.2 Muissa prosesseissa edistettävä itäsuomalainen yhteistyö Liikennehankkeet Itä-Suomen maakunnat muistuttavat, että maakunnat ovat tehneet yhteisen esityksen liikennehankkeista liikennepoliittista selontekoa varten. Tiehankkeiden järjestyksestä on sovittu ja se on seuraava: valtatien 5 parantaminen välillä Mikkeli Juva, 121 M valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus Viinijärvi, 43 M valtatien 5 parantaminen välillä Leppävirta Kuopio, 99 M Kallansiltojen tieurakka valmistui syksyllä Keskimääräinen vuorokausiliikenne on ajoneuvoa. Vuonna 2020 sen ennustetaan nousevan yli ajoneuvoon.

22 21 Muut esitykset liikennepoliittiseen selontekoon Karjalan radan perusparantaminen nopean henkilöliikenteen tasolle välillä Luumäki Kitee Savonradan perusparantaminen välillä Kouvola Kajaani 3.3 Pohjois-Savon omat neuvotteluesitykset Jännevirtaan on esitetty rakennettavaksi kiinteä 24,5 metrin alikulkukorkeudella varustettu silta nykyisen sillan eteläpuolelle. Valtatien linjauksen ja tasauksen parantamista tehdään noin 3 km:n matkalla ja maantien uuteen liittymään rakennetaan valtatielle kääntymiskaistat. Uuden valtatien leveys on 10,5 metriä, josta ajoradan leveys on 7,5 metriä. Uudelle sillalle tulee lisäksi 4,0 metrin levyinen kevyen liikenteen väylä. Yksityistien liittymiä ja kevyen liikenteen järjestelyjä parannetaan sekä esitetään tehtäväksi melusuojauksia. Ennen hankkeen toteuttamista laaditaan vielä yleissuunnitelmaa tarkempi tiesuunnitelma, jonka on määrä valmistua marraskuussa Tavoitteena on, että aloitusvalmius suunnitelmien puolesta olisi kesällä 2016, jonka jälkeen on mahdollista aloittaa rakentaminen, mikäli rahoituspäätös saadaan. Jännevirran silta (VT9), 46,4 m Valtatie 9 on Suomen tärkeimpiä poikittaisia liikenneyhteyksiä. Se yhdistää Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion sekä Joensuun kasvukeskukset jatkuen idässä Niiralan raja-asemalle asti. Tie on tärkein naapurimaakuntien, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan yhdysväylä ja se yhdistää maakuntien keskukset Kuopion ja Joensuun. Kuopio-Joensuu yhteysvälin akuutein ongelma on Kuopion ja Siilinjärven rajalla sijaitsevan Jännevirran sillan kunto. Jännevirran kautta kulkee Ten-t ydinverkostoon kuuluva syväväylä (syväys 4,2 m) Siilinjärvelle ja laivaväylä (syväys 2,4-1,5 m) Juankosken ja Nilsiän kautta Tahkon matkailukeskukseen. Kuopion tavara- ja henkilöratapihan perusparantaminen v , 39 M Ratapihan peruskorjaus tulee käynnistää ja ratapihojen raidejärjestelyt on saatettava vastaamaan muuttuneita toiminnallisia tarpeita. LVM:lle on esitetty tavaraliikenteen ratapihan peruskorjauksen käynnistämistä v Henkilöratapihan kehittämistoimet tulee suorittaa matkakeskushankkeen toteutumisen yhteydessä eli mahdollisesti v alkavana. Henkilö- ja tavaraliikenteen ratapihat eivät vastaa enää nykyajan vaatimuksia. Tavaraliikenteen ratapihan puutteet syövät tavaraliikenteen tehokkuutta. Henkilöratapihan osalla ongelmana on mm. ratapihan lyhyys ja raiteiden määrä käytettyihin junapituuksiin ja junavuorojen määriin nähden. Aseman merkittävyydestä huolimatta myöskään asemalaituri ei täytä tämän päivän vaatimuksia mm. esteettömyyden suhteen, sillä siltä puuttuvat mm. korotetut laiturit sekä myös asemalaiturille johtavat hissit. Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki-radan sähköistys ja Yara-Siilin-järvi-radan (5 km) sähköistys, 116 m Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki-radan toiminnallisuuden parantaminen rataosuuden sähköistämisellä ja uusien liikennepaikkojen rakentamisella. Iisalmi-Kontiomäki-radan yhdistäminen kolmioraiteella ja vanhojen liikennepaikkojen kehittäminen sekä Yaran Siilinjärven kaivokselta Savonradalle tulevan raiteen sähköistäminen. Ylivieska-Iisalmi rata palvelee sekä henkilö- että tavaraliikennettä ja radan merkitys on korostunut kuljetusmäärien kasvaessa. Yaran tehtaiden ja Savonradan sähköistys mahdollistaa kasvavien kaivostoiminnan kuljetusten siirtämisen sähköjunaliikenteellä.

23 Pohjois-Savon muut keskeiset edunajamisasiat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus FIMEA:n toimintojen siirtyminen vaiheittain Kuopioon Fimea aloitti toimintansa Samalla tehtiin päätös viraston sijoittamisesta sekä toimintojen siirtämisestä Kuopioon kolmessa vaiheessa elokuuhun 2014 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen uusimmassa tulossopimuksessa vuosille (v. 2012) todetaan: Tulevaisuudessa Fimealla on tarvittaessa työskentelytiloja henkilöstölleen myös Helsingissä, Turussa, Oulussa, Tampereella ja Lontoossa. Fimean päätoimipaikkana pysyy Kuopio ja kaikki avoimeksi tulevat virat siirretään ja uudet virat perustetaan Kuopioon. Vuoden 2018 loppuun mennessä Fimean kaikki virat on siirretty Kuopioon. Fimean toimipaikat ovat tällä hetkellä Helsingissä ja Kuopiossa ja henkilöstöä työskentelee Turussa ja Oulussa. Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt, että Fimea:n laboratorio jää Helsinkiin. Kuopion alueella on noin 30 lääke- ja bioalan yritystä, joissa on n. 400 työntekijää. Lisäksi Itä-Suomen yliopistossa toimii terveystieteiden tiedekunnassa Farmasian laitos. Kuopion alueella on siten vahvaa lääke- ja turvallisuusalan osaamista ja mahdollisuus hyvään toimintaympäristöön, joten edellytykset Fimean toimintojen alueellistumiseen Kuopioon ovat hyvät. Eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutus Koko maassa erikoistumistutkinto on hieman yli 300 eläinlääkärillä (16%). Koska eläinlääkäreiden työnkuva ja siihen kohdistuvat vaatimukset ovat ratkaisevasti muuttuneet, arvioidaan kymmenen vuoden päästä erikoiseläin-lääkäritarpeen olevan Suomessa 600 lääkäriä. Tällä hetkellä valmistuu vuosittain n. 10 erikoiseläin-lääkäriä, koska erikoistumisvirkoja ei ole enempää. Eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutuksen laajentamista tullaan toteuttamaan osittain Pohjois- Savossa ja osittain Pohjanmaalla, Seinäjoella. Pohjois-Savossa erikoistumiskoulutus keskittyy tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoitoon sekä hevossairauksiin. Eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutuksen alustana toimii Pohjois-Savossa Ylä-Savon ammattiopiston Kiuruveden Hingunniemen koulutilalla sijaitseva eläinsairaala. Sairaalan investointeihin on Pohjois- Savon liitto myöntänyt tukea 1,357 milj. kokonaisinvestoinnin ollessa n. 1,69 milj.. Eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutuksesta vastaa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, jonka yhteistyötahoina ovat Pohjois-Savossa Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Ylä-Savon ammattiopisto, MTT:n Halolan toimipiste, Evira ja Suomen Hevostietokeskus ry sekä alueen lähikunnat. Savonian Pelastusopistossa toteuttaman palopäällystökoulutuksen turvaaminen Kuopiossa Savonia-ammattikorkeakoulu osakeyhtiön toimiluvan mukaisesti Savonialla on tekniikan koulutusvastuu, johon sisältyy palopäällystön koulutus. Koulutus johtaa insinööritutkintoon (AMK). Koulutus toteutetaan sopimuskoulutuksena Pelastusopiston kanssa. Pelastusopisto kuuluu hallinnollisesti sisäministeriön alaisuuteen. Vuoden 2014 ammattikorkeakoululain uudistuksen myötä ammattikorkeakoulujen rahoitus pohjautuu 100 % tuloksellisuuteen, jossa keskeisimpiä kriteerejä ovat tutkinnot, opintojen eteneminen ja ulkopuolinen kilpailtu rahoitus. Lisäksi vuosien aikana ammattikorkeakoulutuksen saama perusrahoitus alenee n. 20% valtion säästötoimenpiteiden seurauksena. Myös uudessa hallitusohjelmassa ammattikorkeakoulukenttään on tulossa lisäsäästöjä.

24 23 Firebirdiksi ristitty lentokonepalosimulaattori tukee lentokenttäpelastusopetusta osana ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta. Edellisen johdosta myös palopäällystön koulutuksen rahoitus on vähentynyt merkittävästi. Sisäministeriö on kutsunut työryhmän, joka vuoden 2016 aikana selvittää palopäällystön koulutuksen tulevaisuutta. Työryhmässä on mukana Poliisiammattikorkeakoulun, OKM:n ja Savonian edustus. Savonialla on valtakunnallinen koulutusvastuu palopäällystön osalta, sillä koulutusta ei järjestä muualla Suomessa. Koulutuksen erityisluonteesta johtuvat kustannukset vaatisivat nykyistä merkittävämpää rahoitusta palopäällystön tutkinto-ohjelman vaatiman osaamisen varmistamiseksi. Savonian rahoitus tulee turvata niin, että palopäällystön koulutus kyetään jatkossakin toteuttamaan korkeatasoisesti Savonian ja Pelastusopiston yhteistyönä. Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen maakunnallinen kattavuus Opetus- ja kulttuuriministeriö on uudistamassa toisen asteen koulutusta (lukio ja ammatillinen koulutus), ylläpitoa ja rahoitusta. Koulutuksesta halutaan kustannussäästöjä rahoituksen suoriteperustaisuudella sekä ylläpitäjä- ja toimipaikkaverkon harventamisella. Tavoitellaan suurempia koulutuksen ylläpitäjiä ja toimipaikkoja. Rahoituksen yksikköhintoja suhteissa koulutussuoritteisiin kiristetään. Pohjois-Savossa on aloitettu keskustelut lukioiden ja ammatillisen koulutuksen muutosten toteuttamisesta niin, että opiskelijoille turvataan koulutuksen riittävä saavutettavuus. Tässä tarvitaan koulutuksen ylläpitäjien, kuntien ja maakunnan yhteistä edunvalvontaa. Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T, trans-european transport networks Tavoitteena on valtatien 5 ja Savonradan sisällyttäminen ydinverkkoon (Eastern Corridor). Saimaan syväväylästö kuuluu ydinverkkoon jo nyt. Euroopan Unioni tukee Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T-verkon) kehittämistä. TEN-Tverkko käsittää maantie-, rautatie-, sisävesi-, lento- ja meriliikenteen yhteyksiä Euroopan Unionin 27 jäsenmaassa. Yhtenäisen liikenneverkon tavoitteena on EU:n sisämarkkinoiden ja alueellisen koheesion ja kilpailukyvyn sekä kestävän liikennejärjestelmän edistäminen. TEN-T-verkon parantamistoimenpiteet liittyvät mm. puuttuvien liikenneyhteyksien kehittämiseen, liikenteellisten pullonkaulojen poistamiseen sekä eri liikennemuotojen toiminnalliseen yhteensovittamiseen.

25 24 Pohjois-Savo pitää valtatien 5, Savonradan, lentoasemaverkon ja sisävesiväylien muodostamaa multimodaalista kehityskäytävää osana sekä EU:n TEN-T kattavaa verkkoa että ydinverkkoa. Pohjois- Savon osalta on tärkeää ylläpitää liikennekäytävän nykyinen toiminnallisuus ja kehittää tie- ja rataverkkoa sekä vesiväyliä ydinverkon vaatimuksia vastaaviksi. Savonradan kunto on Etelä- ja Pohjois- Savon alueilla osittain puutteellinen ja esteenä nopeuksien nostamiselle ja liikenteen kehittämiselle. Pieksämäki-Kuopio-rataosan nopeuden nostaminen vaatii vielä tasoristeysten poiston ja perusparannuksen jälkeisiä sähkörata- ja turvalaitemuutostöitä. Valtatien 5 kehittäminen välillä Siilinjärvi-Iisalmi-Kuusamo tarvittavilta osin tiesuunnitelmilla Valtatien 5 kehittämistä tukevia tavoitteita esitetään Itä-Suomen yhteisissä neuvotteluesityksissä sekä Toimintalinjan 4 tuettavan toiminnan painopisteissä Valtatie 5 välillä Siilinjärvi Iisalmi on paikoitellen kapea ja linjauksessa sekä tasauksessa on parannettavaa. Liikennemäärien on ennustettu kasvavan 33 % vuoteen 2030 mennessä. Tien kehittämisen tavoitteena on parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta sekä palvella alueen maankäytön tarpeita. Valtatien 9 kehittäminen välillä Keski-Suomen maakunnanraja-vehmasmäki (Kuopio) Keski-Suomen maakuntaraja-vehmasmäki (Kuopio) välillä Hankasalmi-Vehmasmäki tie on kapea ja suuntaukseltaan pienipiirteinen Suonenjoen liittymäramppien parantaminen Vartiala-Riistavesi, 15 M (tiesuunnitelmaa tulisi päivittää) Valtatie 9 on Suomen tärkeimpiä poikittaisia liikenneyhteyksiä. Se yhdistää Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion sekä Joensuun kasvukeskukset jatkuen idässä Niiralan raja-asemalle asti. Tien liikennemäärät (KVL) vaihtelevat tieosittain välillä ajon/vrk ja ennuste v on runsaat ajon/vrk. Välillä Hankasalmi-Vehmasmäki tie on kapea ja suuntaukseltaan pienipiirteinen. Paikoitellen tien pienipiirteinen pystygeometria laskee raskaan liikenteen ajonopeuksia sekä heikentää ohitusmahdollisuuksia. Tämän seurauksena tie on myös liikenneturvallisuudeltaan ongelmallinen. Tavoitteena on parantaa tie yksittäisin ohituskaistoin varustetuksi 2-kaistaiseksi tieksi. Samassa yhteydessä tie levennetään ja parannetaan suuntaukseltaan ja tasaukseltaan. Tulevaisuudessa Helsinki-Pietari-rata Kouvolan kautta huomioiden Itä-Suomen yhteydet sekä Pietariin että Helsinkiin Venäjän ja erityisesti Pietarin metropolialueen yhteyksillä on kasvava merkitys koko Suomen ja erityisesti Itä-Suomen kehitykselle. Jotta kehitteillä oleva uusi, nopea Helsinki-Pietari-ratayhteys palvelisi Itä-Suomea, se tulisi linjata Kouvolan kautta. Ko. yhteyden toteuttamisen mahdollistamiseksi on välttämätöntä, että yhteys sisällytetään aluevarauksena Uudenmaan alueen maakuntakaavoihin. Savonradan perusparantaminen puuttuvilta osin ja nopeustason nosto välillä Kouvola- Iisalmi, myöhemmin Kajaaniin saakka Savonradan kunto on Etelä- ja Pohjois-Savon alueilla osittain puutteellinen ja esteenä nopeuksien nostamiselle ja liikenteen kehittämiselle. Pieksämäki-Kuopio-rataosan nopeuden nostaminen vaatii vielä tasoristeysten poiston ja perusparannuksen jälkeisiä sähkörata- ja turvalaitemuutostöitä, mutta välin Kuopio-Iisalmi parantaminen ei ole käynnistynyt. Rataosan vakinaisen junaliikenteen määrä on 14 henkilöjunaa ja tavarajunaa vuorokaudessa. Suurin käytetty ajonopeus on nykyisin 140 km/h. Liikennemäärät ovat vahvasti kasvamassa kaivosten kuljetusten johdosta. Rataosa vaatii sekä perusparantamisen piiriin kuuluvia toimenpiteitä että myös puhtaasti liikenneturvallisuuden parantamista. Tavoitteena on myös, että rata parannetaan nopealle liikenteelle alkuvaiheessa Iisalmeen ja myöhemmin Kajaaniin saakka. Välillä Kuopio-Iisalmi (69 km) tasoristeyksiä on yhteensä 49 kpl, jotka on tarkoitus korvata laaditun poistosuunnitelman mukaan 18 uudella eritasoristeyksellä.

26 25 Joukkoliikenteen toimintatapojen kehittäminen ja palvelutason turvaaminen tie- ja rataverkoilla Edullisen ja palvelukykyisen julkisen henkilöliikenteen kehittäminen erityisesti pääväylillä ja joukkoliikennealueilla vaatii edistämistoimenpiteitä, jotta henkilöautoliikenteelle saadaan kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Matkaketjuja, lippujärjestelmiä, palveluita ja kutsuliikennettä kehittämällä, tuilla sekä kilpailun lisäämisellä voidaan parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja alentaa hintatasoa ja siten lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta tulee parantaa varmistamalla Internet- ja puhelinyhteyksien toiminta kaukoliikenteessä, joka mahdollistaa esimerkiksi työskentelyn matkustettaessa. Pohjois- ja Itä-Suomessa harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen alueilla joukkoliikennettä tarvitaan sekä pitkämatkaista liikennettä että paikallista liikennettä koululaiskuljetuksia varten. Kannattamattomien linja-auto-vuorojen lakkauttaminen on johtamassa siihen, että kuntien on lisättävä täysin omin kustannuksin koululaiskuljetusvuoroja, mikä käytännössä merkitsee kuntien osuuden kasvamista ja myös suoranaista menojen lisäystä joukkoliikenteen kustannuksiin. Joukkoliikenteen palvelutason turvaaminen edellyttää linja-autovuorojen ja lento- ja rataliikenteen kilpailun lisäämistä sekä erityisesti investointeja rautateihin. Biotalouden ja kaivannaisteollisuuden edellyttämät liikenneverkon kehittämistoimenpiteet Itä- ja Pohjois-Suomen kaivostoiminta sekä biotalous vaativat tiestön parantamista erityisesti alemmalla tieverkolla, jossa kulkee merkittävä osa elinkeinoelämälle tärkeistä raskaista kuljetuksista. Pohjois-Savoon sijoittuvat ja vaikuttavat luonnonvaratalouden investoinnit lisäävät tarvetta liikenneverkon parantamistoimille. Valtaosa nykyisistä ja uusista kaivoksista sijoittuu Itä- ja Pohjois- Suomeen. Kaivostoiminnan kasvun jatkumiselle on hyvät edellytykset erityisesti ns. harvinaisten maametallien tehostuneen etsinnän vaikutuksesta. Kaivannaisteollisuus on yksi merkittävä mahdollisuus säilyttää ja jopa lisätä työpaikkoja Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kaivokset, puun- ja raaka-aineiden hankinta ja valmiiden tuotteiden kuljetukset lisäävät raskasta liikennettä ja vaarallisten aineiden kuljetuksia. Tällä hetkellä kuljetukset painottuvat rataverkolle ja siellä erityisesti Savonradalle ja Iisalmi-Ylivieska-radalle sekä Vartius-Kontio-mäki-Oulu-radalle. Kasvava kaivostoiminta edellyttää toimenpiteitä niin rata- kuin tieverkollakin. Pohjois-Savossa keskeiset toimenpiteet ovat Kuopio-Iisalmi-radan perusparantamisen loppuun suorittaminen, Viinijärvi- Siilinjärvi-radan sähköistäminen välillä Yaran Siilinjärven tehdas-savonrata (5km) sekä Yaran eritasoliittymän (KT75) rakentaminen. Lisäksi Luikonlahden rikastamolle johtavien kaivosteollisuuden käytössä olevien teiden parantaminen ja Talvivaaran eteläisten yhteyksien kehittäminen.

27 26 Rahoitustaulukot Pohjois-Savon EU-rakennerahastovarojen jakautuminen 2016 EAKR 13,302 4,883 ESR 6,228 Valtion rahoitus Yht. 19,53 14,648 Kestävää kasvua ja työtä VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakuntaliitto HALLINNONALA Yritystuet ELYkehit Tekes TEM Yhteensä (M ) TOIMINTALINJA TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky 8,834 0,452 0,000 3,670 12,956 EAKR 4,826 0,162 0,000 1,490 6,478 VALTIO 4,008 0,155 0,000 0,695 4,859 Kunta + muu julk 0,000 0,134 0,000 1,485 1,620 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 2,764 1,779 1,428 7,677 13,648 EAKR 1,317 0,860 0,764 3,883 6,824 VALTIO 1,264 0,568 0,399 2,887 5,118 Kunta + muu julk 0,183 0,351 0,264 0,908 1,706 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6,798 6,798 ESR 3,399 3,399 VALTIO 2,549 2,549 Kunta + muu julk 0,850 0,850 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 3,244 3,244 ESR 1,622 1,622 VALTIO 1,216 1,216 Kunta + muu julk 0,405 0,405 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 2,414 2,414 ESR 1,207 1,207 VALTIO 0,905 0,905 Kunta + muu julk 0,302 0,302 YHTEENSÄ 11,598 14,687 1,428 11,347 39,060 EU 6,143 7,250 0,764 5,373 19,530 VALTIO 5,272 5,395 0,399 3,581 14,648 Kunta + muu julk 0,183 2,043 0,264 2,393 4,883 Maaseutuohjelman varat Pohjois-Savossa v EU 2,604,- M VALTIO 3,596,- M Kunta + muu julk 0,217, M - YHTEENSÄ 6,417,- M

28 27 Pohjois-Savon EU-rakennerahastovarojen jakautuminen 2017 EAKR 13,568 4,98 ESR 6,353 Valtion rahoitus Yht. 19,921 14,941 Kestävää kasvua ja työtä VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakuntaliitto HALLINNONALA Yritystuet ELYkehit Tekes TEM Yhteensä (M ) TOIMINTALINJA TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky 9,011 0,461 0,000 3,743 13,215 EAKR 4,923 0,165 0,000 1,520 6,608 VALTIO 4,088 0,159 0,000 0,709 4,956 Kunta + muu julk 0,000 0,137 0,000 1,515 1,652 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 2,819 1,815 1,456 7,830 13,921 EAKR 1,343 0,877 0,780 3,960 6,960 VALTIO 1,289 0,579 0,407 2,944 5,220 Kunta + muu julk 0,186 0,358 0,270 0,926 1,740 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6,124 6,124 ESR 3,062 3,062 VALTIO 2,297 2,297 Kunta + muu julk 0,766 0,766 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 4,117 4,117 ESR 2,058 2,058 VALTIO 1,544 1,544 Kunta + muu julk 0,515 0,515 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 2,465 2,465 ESR 1,232 1,232 VALTIO 0,924 0,924 Kunta + muu julk 0,308 0,308 YHTEENSÄ 11,830 14,982 1,456 11,574 39,842 EU 6,266 7,395 0,780 5,480 19,921 VALTIO 5,378 5,503 0,407 3,653 14,941 Kunta + muu julk 0,186 2,084 0,270 2,441 4,980 Maaseutuohjelman varat Pohjois-Savossa v EU 2,604,- M VALTIO 3,596,- M Kunta + muu julk 0,217, M - YHTEENSÄ 6,417,- M

29 28 Pohjois-Savon esitys maakuntaan kohdistettavasta kansallisesta kehittämisrahoituksesta sekä erikseen neuvoteltavien edunajamishankkeiden rahoitus (M ) Momentin Saatu Kokonais- rahoitusta Esitys Esitys Hallinnonala numero Momentin nimi kustannusarvio SM Lisämääräraha palopäällystökoulutuksen järjestämiseen 1,000 1,000 1,000 MMM Eläinlääkintähuolto (erikoiseläinlääkärikoulutus) 0,250 0,260 0,260 LVM Perusväylänpito 32,000 40,500 65,000 - Tienpito 25,000 25,500 35,000 - vt 23:n parantaminen Varkaus-Viinijärvi 55,000 7,000 5,000 5,000 - vt9:n parantaminen Jännevirran sillan kohdalla 46,400 10,000 25,000 LVM Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 0,600 0,100 1,200 LVM Valtatie 9:n kehittäminen välillä Vartiala-Riistavesi 15,000 5,000 LVM Väyläverkon kehittäminen 25,000 LVM vt 5:n parantaminen välillä Leppävirta-Kuopio 99,000 5,000 - Kuopion tavara- ja henkilöratapihan perusparantaminen 39,000 20,000 Ylivieska-Iisalmi-Kontimäki-radan sähköistys ja Yara-Siilinjärviradan (5 km) sähköistys 116,000 2,000 5,000 LVM Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen 3,200 3,200 4,000 LVM/ Viestintävirasto Pohjois-Savon laajakaistahanke 20,000 13,000 3,000 1,000 TEM Alueellinen kuljetustuki 1,000 1,000 T EM INKA-ohjelma 0,600 0,700 T EM/ Pohjois- Savon liitto Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha 0,600 0,600 Valtion rahoitus yhteensä 50,650 52, ,060 Kuntien rahoitus (arvio) 9,900 2,700 1,000 Julkinen rahoitus yhteensä (valtio+kunnat) 60,550 55, ,060 Yksityinen rahoitus (arvio) 9,750 2,300 0,800 RAHOITUS YHTEENSÄ (julkinen+yksityinen) 70,300 57, ,860

30 29 OHEISMATERIAALI: Rakennerahasto-ohjelman valintakriteerit VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Seurantakomitean on yleisasetuksen (1313/2013) mukaisesti on tutkittava ja hyväksyttävä toimien valinnassa käytetyt menetelmät ja -perusteet. Suomen rakennerahasto-ohjelman valintaperusteita on kolmenlaisia: I YLEISET VALINTAPERUSTEET Yleiset valintaperusteet ovat EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia vaatimuksia, joista rahoittajan tulee riittävästi varmistua ennen hankkeen hyväksymismenettelyä. Yleiset valintaperusteet toimivat rahoittajan tarkastus- ja muistilistana. Rahoittaja merkitsee tietojärjestelmässä rastilla kaikki täyttyvät kriteerit. Mikäli jokin kriteeri ei täyty, hanke ei voi saada rahoitusta. II ERITYISET VALINTAPERUSTEET Erityiset valintakriteerit ovat erityistavoitekohtaisia. Ne eivät rajaa hankkeiden tukikelpoisuutta, vaan pyrkivät nostamaan esille parhaita hankkeita. Valintaperusteiksi on nostettu ohjelma-asiakirjan erityistä lisäarvoa tuottavia painopisteitä tai painotuksia. Kaikkien hankkeiden tulee vaikuttaa välittömästi tai välillisesti kasvuun, kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Rahoittaja merkitsee hankeen pisteet ja painotukset perusteluineen kunkin erityistavoitekohtaisen arviointiperusteen kohdalle. Pisteytysasteikko on 1-5. Hankevalinnassa voidaan valintaperusteita painottaa haun tavoitteiden mukaisesti. Nämä tavoitteet ja painotukset on hyvä ilmoittaa hakijalle hakuilmoituksessa. Painotukset ilmaistaan prosentteina ja kokonaisarvoksi on tultava 100. Jos painokertoimia halutaan käyttää, mitään kriteeriä ei pidä jättää ilman painoarvoa. III Alueelliset ja valtakunnalliset tarkentavat arviointiperusteet Rahoittaja voi asettaa haussa lisäksi myös omia, tarkentavia valintaperusteita erityistavoitteille. Ne eivät kuitenkaan voi olla ristiriidassa muiden kriteerien tai ohjelma-asiakirjan kanssa. Käytettävistä omista valintakriteereistä on aina ilmoitettava hallintoviranomaiselle ennen haun avaamista (sähköpostilla). Rahoittaja kirjaa kriteerit tietojärjestelmään. Lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 28 mukaisesti maakunnan yhteistyöryhmät voivat tarvittaessa tehdä rakennerahasto-ohjelman seurantakomitean hyväksymiä valintakriteerejä tarkentavia alueellisia kriteereitä. VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit. Hankkeen on täytettävä kaikki ehdot, jotta se voidaan rahoittaa. Hakijan (tai tuen siirronsaajan) toteuttajaorganisaatio ja hankkeen tuettavan toiminnan toimenpiteet ovat ohjelman erityistavoitteen mukaisia Hakija (tai tuen siirron saaja) on yksityisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö. Hankkeella on tunnistettuun tarpeeseen pohjautuva tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. Hakija (tai tuen siirronsaaja) ei ole konkurssissa tai laiminlyönyt oleellisesti veroja tai sosiaaliturvamaksuja, eikä hanketoteuttajan avainhenkilö ole syyllistynyt aiemmin rikokseen avustuksia haettaessa tai asetettu kilpailukieltoon. Hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi

31 30 Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on edellytykset vastata hankkeella aikaansaa dun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) ei ole ERI-rahastoihin kohdistuvaa täytäntöönpanokelpoista takaisinperintäpäätöstä (esim. pysyvyyssäännön rikkominen, aiemman myönnetyn valtiontuen takaisinperintäpäätöksen keskeneräisyys), jota ei ole maksettu Hankkeessa työskentelevillä on toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen Hankkeen saamaa tukea ei käytetä yleisenä toimintatukena Kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä (ei koske investointihankkeita, eikä yksittäisten yritysten kehittämishankkeita) Hankkeen saamalla tuella on merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen II ERITYISET VALINTAPERUSTEET Merkitään hankeen pisteet ja painotukset perusteluineen kunkin erityistavoitekohtaisen arviointiperusteen kohdalle. Pisteytysasteikko on 1-5. Hankevalinnassa voidaan valintaperusteita painottaa haun tavoitteiden mukaisesti. Nämä tavoitteet ja painotukset on hyvä ilmoittaa hakijalle hakuilmoituksessa. Painotukset ilmaistaan prosentteina ja kokonaisarvoksi on tultava 100. Erityistavoite 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen Hanke tukee uuden yrityksen/yritysten tai uuden liiketoiminnan syntymistä. Hanke tukee uusia innovaatioita, joilla parannetaan yrityksen tuotantoprosessien tuottavuutta, tuotteita tai palveluita. Hanke kohdistuu maakuntien strategioissa tunnistettuihin kärkialoihin tai kehittämiskohteisiin. Hanke tukee kokonaan uudentyyppisen liiketoiminnan syntymistä (toimialalla) Hanke kohdistuu kasvuhakuiseen ja työllistävään yritystoimintaan tai hanke edistää kasvuhakuista ja työllistävää yritystoimintaa. Hanke tukee pk-yrityksen kansainvälistymistä. Hanke edistää nuorten yrittäjien yrittäjyyspotentiaalin tunnistamista ja käy ttöönottoa. Hanke edistää pk-yritysten yhteistyötä ja verkottumista. Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hanke tukee yhdenvertaisuutta. Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 1.2 Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa) Hanke parantaa pk-yritysten saavutettavuutta ja toimintaedellytyksiä Hanke vähentää pk-yritysten liikkumisen tarvetta (CO2-päästöjä). Hanke edistää yritysinvestointeja. Hanke vähentää pk-yritysten logistiikkakustannuksia. Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 2.1 Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Hanke tukee pk-yritysten kestävää kasvua ja uudistumista. Hanke kohdistuu osaamisintensiiviseen pk-yritykseen. Hanke kohdistuu kasvuhakuiseen ja työllistävään yritystoimintaan tai hanke edistää kasvuhakuista ja työllistävää yritystoimintaa. Hanke kohdistuu maakuntien strategioissa tunnistettuihin kärkialoihin tai kehittämiskohteisiin. Hanke tukee pk-yrityksen kansainvälistymistä. Hanke edistää nuorten henkilöiden yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Hanke edistää pk-yritysten yhteistyötä ja verkottumista. Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hanke tukee yhdenvertaisuutta. Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. Hanke tukee Itämeri-strategiaa.

32 31 Erityistavoite 3.1. Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen Hanke tukee uuden vähähiilisen yrityksen/yritysten tai vähähiilisemmän liiketoiminnan syntymistä. Hanke tukee kokonaan uudentyyppisen liiketoiminnan syntymistä (toimialalla). Hanke tukee uusia vähähiilisiä innovaatioita, joilla parannetaan yrityksen tuotantoprosessien tuottavuutta, tuotteita tai palveluita. Hanke tukee pk-yritysten vähähiilistä kasvua ja uudistumista. Hanke kohdistuu kasvuhakuiseen ja työllistävään yritystoimintaan tai hanke edistää kasvuhakuista ja työllistävää yritystoimintaa. Hanke tukee pk-yrityksen kansainvälistymistä. Hanke edistää nuorten henkilöiden yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Hanke edistää yritysten yhteistyötä ja verkottumista vähähiilisyyden edistämiseksi. Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hanke tukee yhdenvertaisuutta. Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Hanke parantaa alueen valmiuksia tutkimuksen ja innovoinnin osaamisen kehittämiseen ja teknologiseen muutokseen. Hanke luo valmiuksia uusien ratkaisujen kaupalliseen hyödyntämiseen. Hanke toteutetaan yritysten ja tutkimus- koulutus tai kehittämisorganisaatioiden yhteistyönä. Hanke hyödyntää älykästä erikoistumista yhdistämällä uudella tavalla eri osaamisalueita. Hanke kohdistuu maakuntien strategioissa tunnistettuihin kärkialoihin tai kehittämiskohteisiin. Hanke kohdistuu osaamisintensiiviselle ja työllistävälle toimialalle. Hanke edistää kansainvälistymistä tai verkostoihin osallistumista. Hanke tukee vähähiilisen talouden edistämistä. Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hanke tukee yhdenvertaisuutta. Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Hanke tukee pk-yrityksen t&k-toimintaa uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. Hanke tukee pk-yritysten tiivistä yhteistyötä tutkimus- koulutus- tai kehittämisorganisaatioiden kanssa. Hanke luo valmiuksia uuden yrityksen t&k-toiminnan käynnistymiselle. Hanke tukee vähähiilisen liiketoiminnan kehittämistä. Hanke hyödyntää älykästä erikoistumista yhdistämällä uudella tavalla eri osaamisalueita. Hanke kohdistuu maakuntien strategioissa tunnistettuihin kärkialoihin tai kehittämiskohteisiin. Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hanke tukee yhdenvertaisuutta. Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Hanke tukee uusiutuvaan energiaan liittyvää t&k-toimintaa uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. Hanke tukee energia- tai materiaalitehokkuuteen lisäämiseen liittyvää t&k-toimintaa uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. Hanke kohdistuu maakuntien strategioissa tunnistettuihin kärkialoihin tai kehittämiskohteisiin. Hanke tukee yhdyskuntien (yritysten ja kansalaisten) vähähiilisiä, uusia ratkaisuja. Hanke hyödyntää älykästä erikoistumista yhdistämällä uudella tavalla eri osaamisalueita. Hanke lisää yritysten vähähiilisyyttä. Hanke tukee alueellisia materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä koskevia verkostoja ja yhteistyömuotoja. Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hanke tukee yhdenvertaisuutta. Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. Hanke tukee Itämeri-strategiaa.

33 32 Erityistavoite 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Hankkeen toimenpiteillä edistetään työllisyyttä välittömästi tai välillisesti. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin palveluihin ja/tai toimintamalleihin heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämiseksi. Hanke vastaa osaltaan tunnistettuihin paikallisiin/alueellisiin työvoimatarpeisiin. Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä ja/tai monialaisten palvelujen hyödyntämistä koordinoidusti. Hanke kohdistuu erityisesti nuoriin tai ikääntyviin. Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hanke tukee yhdenvertaisuutta. Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Hankkeen toimenpiteillä edistetään työhyvinvointia ja/tai työn tuottavuutta välittömästi tai välillisesti. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin yritysten ja organisaatioiden uudistumisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Hanke edistää toimijoiden verkottumista ja/tai erilaisia yhteistyön muotoja. Hanke edistää - erityisesti ikääntyvien - työurien pidentämistä. Hankkeen toimenpiteet edistävät vähähiilistä taloutta hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa hanke tukee yhdenvertaisuutta Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 8.1 Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen Hankkeen toimenpiteillä edistetään naisten ja miesten työllistymistä välittömästi tai välillisesti aloille tai tehtäviin, joissa he ovat vähemmistösukupuolen edustajia. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Hankkeessa syntyy tasa-arvoa edistäviä konkreettisia tuotoksia. Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä Hanke kohdistuu erityisesti yrittäjinä toimiviin naisiin tai syrjäytymisvaarassa oleviin miehiin. Hanke vastaa osaltaan paikallisiin/alueellisiin työvoimatarpeisiin hanke tukee yhdenvertaisuutta Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 9.1 Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Hankkeen toimenpiteillä edistetään välittömästi tai välillisesti koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tai muita siirtymiä työelämän muutosvaiheissa. Hankkeessa toimenpiteillä edistetään koulutuksessa aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien osaamista. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja, edistetään ennakoivaa lähestymistapaa tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin. Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä. Hanke kohdistuu erityisesti nuoriin. Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hanke tukee yhdenvertaisuutta. Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen Hankkeen toimenpiteillä lisätään paikallisten, alueellisten tai kansallisten kasvu- tai rakennemuutosalojen tarvitseman koulutuksen tarjontaa, laatua ja osuvuutta. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin. Hanke vastaa osaltaan paikallisiin/alueellisiin tai kansallisiin työvoiman osaamistarpeisiin.

34 33 Hanke edistää koulutuksen tarjoajien ja työnantajien yhteistyötä. Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita ja erityisesti vähähiilisen talouden edistämistä. Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hanke tukee yhdenvertaisuutta. Hanke tukee Itämeri-strategiaa. Erityistavoite 10.1: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Hankkeen toimenpiteillä edistetään osallistujien etenemistä kohti työelämää. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin työ- ja toimintakykyä lisääviin palveluihin ja/tai toimintamalleihin. Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä ja/tai monialaisten palvelujen hyödyntämistä koordinoidusti. Hanke kohdistuu erityisesti ryhmiin, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin. Hanke vahvistaa kansalaistoimijalähtöisiä toimintatapoja. Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hanke tukee yhdenvertaisuutta. Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. hanke tukee Itämeri-strategiaa. III Alueelliset ja valtakunnalliset arviointiperusteet Rahoittaja voi asettaa haussa lisäksi myös omia, erityisiä valintaperusteita erityistavoitteille. Ne eivät kuitenkaan voi olla ristiriidassa muiden kriteerien kanssa. Käytettävistä omista, erityisistä valintakriteereistä on ilmoitettava hallintoviranomaiselle ennen haun avaamista (sähköpostilla).

35 34

36 35