LIITE 2 1 MYR

Transkriptio

1 1 MYR

2 2 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma sisältää Pohjois-Savon mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, keskeiset toimenpiteet ja hankekokonaisuudet sekä suunnitelman toimenpiteiden rahoittamiseksi. Toimeenpanosuunnitelma sisältää myös EU:n rakennerahastovaroilla tuettavan toiminnan sekä EUrahoituksen kohdentamisen. EU-tuen kohdentamisessa toimintalinjoittain ja rahoittajittain on huomioitu maakunnan kehittämisen tämän hetkiset tarpeet. Vuoden 2017 osalta EU-rahoitustaulukko on indikatiivinen. Vuosittain arvioidaan maakunnan taloudellinen tilanne, kehittämistarpeet, tuen kysyntä sekä jo kohdennetun tuen sidonta hankkeisiin. Em. analyysiin perustuen tarvittaessa tarkistetaan EU-rahoituksen kohdentamista. Toimeenpanosuunnitelmassa esitetään lisäksi Pohjois-Savon tärkeimmät edunajamisasiat sekä maakuntien yhteishankkeet. Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille on laadittu yhteistyössä Pohjois-Savon ELY-keskuksen, kuntien, oppilaitosten, elinkeinoelämän sekä maakunnan kehittämisen kannalta muiden keskeisten tahojen kanssa. Ylimaakunnallisia hanke-esityksiä on valmisteltu yhteistyössä Itä- ja Pohjois-Suomen muiden maakuntien kanssa. Pohjois-Savon liiton julkaisu B:93 Kuopio 2015 Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247, Kuopio puh. (017) faksi: (017) ISBN (pdf) ISBN ISSN Kansikuva: Soile Nevalainen

3 3 Sisällysluettelo Johdanto Rakennerahasto-ohjelman teemat Erityisohjelmien ja muiden ohjelmien osuus maakuntaohjelman toteuttamisessa Toimenpiteiden vaikutukset Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset neuvotteluesitykset Muissa prosesseissa edistettävä itäsuomalainen yhteistyö Pohjois-Savon omat neuvotteluesitykset Pohjois-Savon muut keskeiset edunajamisasiat OHEISMATERIAALI: Rakennerahasto-ohjelman valintakriteerit... 30

4 4 Johdanto Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa vuoteen 2030 ja maakuntaohjelmassa vuosille kehittämisen ytimiksi on nostettu neljä kokonaisuutta (kuva 1): 1. aluetalouden uudistaminen, 2. työvoiman riittävyys ja osaaminen, 3. hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi sekä 4. kestävä aluerakenne ja saavutettavuus. Näistä painopisteistä on johdettu maakunnan uusiutumisen, kilpailukyvyn ja kasvun sekä väestön hyvinvoinnin kannalta keskeiset toimenpiteet. Kuva 1. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman toimintalinjat INNOVAATIO- KÄRJET Yritystoiminnan uusiutumisen ja kilpailukyvyn osalta on tunnistettu viisi ns. innovaatiokärkeä, jotka ovat kone- ja energiateknologia, puunjalostus ja biojalostus, elintarvikkeet, terveysklusteri ja vesi ja ilma. Näille aloille suunnataan rakennerahastojen tutkimus-, innovaatio- ja kehittämisrahoitusta yritys-toiminnan uusiutumisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Pohjois- Savon maakuntasuunnitelmassa kuvataan innovaatiokärkien tavoitteet ja osoitetaan kärkien osaamis- ja kehittämisresurssit. Maakuntaohjelmassa esitetään puolestaan kärkiin kohdistettavia kehittämistoimia, joita täsmennetään vuoden toimeenpanosuunnitelmassa.

5 Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät vuoteen 2017 Taantuma jatkui v alueiden ja yritysten välillä suuria eroja 5 Pohjois-Savon vienti ja liikevaihto heikkenivät v ,7 %. Koko maassa kehitys oli lähes samansuuntainen. Pitkittynyt taantuma ja Venäjän tilanne ovat vaikuttaneet talouden kehitykseen kielteisesti. Alueiden välillä ja jopa saman toimialan sisällä tilanne kuitenkin vaihtelee. Teknologiateollisuus nosti Ylä-Savon v viennin ja liikevaihdon kasvun veturiksi. Kuopiolle vuosi 2014 oli selvästi aiempia vuosia heikompi; teollisuus hiipui ja palvelusektori on kärsinyt kysynnän heikkenemisestä. Sisä-Savossa elintarvikejalostus pitää seutua kasvun tiellä, myös alueen puutuoteteollisuudella on ollut hyviä kasvun vuosia. Metsäteollisuuden rakennemuutokset ovat koetelleet Varkauden seutua, mutta käynnissä olevat StoraEnson ja ekovoimalaitoksen yli 200 milj. :n investoinnit ja akkutehtaan käynnistyminen piristävät aluetta. Energiateknologiateollisuuden vuosivaihtelut ovat suuria, mutta alalle luo positiivista virettä mm. vuoden 2015 loppupuolella käynnistyvä kartongin tuotanto. Lisäksi rakentamisen toimialalla Pohjois-Savossa näkyy vahvojen kasvun vuosien jälkeen hiipumisen merkkejä suurien investointien valmistumisen seurauksena. Vienti Pohjois-Savossa teollisuuden vienti hiipui -0,7 % v Alkuvuosi näytti vielä lupaavalta mutta loppuvuonna tilanne synkkeni. Koko maassa viennin kehitys oli samansuuntainen. Viennin osalta tilanne ei ollut kuitenkaan niin heikko kuin v. 2013, ja sitä edeltävinä vuosina vienti kasvoi voimakkaasti. Pohjois-Savon teollisuuden viennin arvo oli v n. 1,5 Mrd, kun se v oli n. 1,7 Mrd. Metalliteollisuuden vienti kasvoi (1,6 %) Pohjois-Savossa v. 2014, koko maassa viennin arvo säilyi ennallaan. Mekaaninen puuteollisuus kasvatti vientiään 1,4 %. Viennin kasvu on pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella, mutta v alan vienti kasvoi voimakkaasti. Pitkälti Varkauteen keskittyvässä energiateknologiassa vienti väheni -3,6 %, etenkin loppuvuosi oli heikko. Suuria kausiluontoisia vaihteluita selittää osaltaan se, mille aikajaksolle tilaukset kirjautuvat. Huolestuttavaa on kuitenkin, että alan vienti on nyt pakkasella kahtena vuonna peräkkäin. Koko maassa energiateknologian vienti kasvoi 5,2 %. Taulukko 1. Yritysten liikevaihdon ja viennin keskimääräinen vuosimuutos kaudella sekä vuosimuutokset 2012, 2013, 2014 ja puolivuotismuutokset 2014 Liikev aihto Keskim. v. Vuosimuutos-% v milj (1-6) 2014 (7-12) Pohjois-Savo ,9 3,7-0,4-0,7 1-2,2 Koko maa ,3 1,7-2,1 0-0,2 0,3

6 6 Taulukko 2. Pohjois-Savon aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v (milj. ) ja liikevaihdon vuosimuutos (%) , 2012, 2013 ja 2014 sekä puolivuosimuutokset 1-6 ja Liikevaihto v Muutos-% (9 v.) (1-6) 2014 (7-12) (milj. ) Kaikki toimialat ,9 3,7-0,4-0,7 1-2,2 Tukku- ja vähittäiskauppa ,4 1,8 0,1-0,4 0,9-1,6 Teollisuus ,5 3,9-5,3-1,1 1,9-3,9 Koko metalli ,6 6,9-15,5 1,8 9,3-4,4 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus ,7 5,5 3,1 0,3 3,5-2 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus ,5 7,3-17 1,3 11,2-6,6 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 587 1,6 2,8 0,2-1,5-1 -2,1 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 569 1,4-3,2 9,4-3,9 1-8,6 Elintarviketeollisuus 514 3,1 4 7,6-2,6-5,1 0 Energiateknologiaklusteri 441-1,4 13,5-22,3-6,2 15,9-22,3 Uusi yrityspalvelut 428 5,8 5,1 4,3 1,9 3 0,9 Paperin ja paperituotteiden valmistus, painaminen 371-3,3 3,3-4,3-2,2-0,8-3,6 Matkailuklusteri 281 2,8 3,7 2,1-2,1-2,1-2,1 Muu teollisuus 266 1,3 18,4-9,5-3,4-7,1 0 Tietojenkäsittelypalvelut 174 4,0-1,2 10,9 5,3 5,6 5 Kaivostoiminta ja louhinta 138 9,2 47,9 55,2 4,3 11,1-1,9 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 119-0,2-2,4 0,9-5 -3,9-5,9 Sähkötekninen valmistus 81 2,7 8,1-4,5 3,2-7,6 13,9 Terveysteknologiaklusteri 61 6,8 19,9-1,2-6,5 5,3-18,2 Kulkuneuvojen valmistus 53-0,9-15 8,4 12,3 2,1 27,3 Terveys- ja sosiaalipalvelut, yksityinen sektori Terveys- ja sosiaalipalvelut, julkinen sektori Väestökehitys Vuonna 2015 Pohjois-Savo säilytti asemansa yhtenä viidestä maan sisäisessä muuttoliikkeessä voitollisesta maakunnasta 122 hengen lisäyksellään. Viime vuosi oli Pohjois-Savolle neljäs peräkkäinen kasvun vuosi, vaikka maakunnan kasvu hiipuikin kahdeksaan henkilöön. Vuonna 2013 väestökasvu oli 197, v se oli 103 ja v ensimmäinen kasvuvuosi oli 187. Pohjois-Savon väestökasvu on perustunut Kuopion suureen muuttovoittoon. Alkuvuonna 2015 maakunnan väestökehitys on ollut heikompaa verrattuna vastaavaan aikaan aiempina kasvun vuosina Kuopion kasvun hidastumisen vuoksi. Tammikesäkuussa 2015 Pohjois-Savon väestömäärä väheni -615, vuosi sitten väheneminen tähän aikaan oli henkeä. Pitkään jatkunut muuttotappio on Sisä-Savossa tasapainottunut. Työllisyys Työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Savon TE-toimistoissa v keskimäärin eli 12,7 % työvoimasta. Työttömien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 5,6 %. Työttömyyden nousu oli kuitenkin hitaampaa kuin v Palveluiden piirissä olevien työnhakijoiden määrä lisääntyi selvästi ja osaltaan hidastui ja siirsi työttömyyden nousua alkuvuodelle Aiemmin työttömyyden nousu painottui teollisuuteen ja rakentamiseen, mutta vuoden 2014 aikana vaikutukset ulottuivat yhä laajemmin terveydenhuollon, kaupan ja palveluiden aloille. Pohjois-Savon työllisyysaste nousi hiukan, 67,2 %:iin (+0,1 %-yksikköä). Koko maan luku oli 68,3 % (-0,2 %-yksikköä). Pohjois-Savon työllisyysaste on noussut vuodesta 2009 tasan 5 %-yksikköä, jota voidaan pitää vallinneessa suhdannetilanteessa poikkeuksellisen hyvänä kehityksenä. Samaan aikaan koko maassa työllisyysaste on pysynyt ennallaan.

7 7 Kehitysnäkymät Teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne on viimeaikaisesta paranemisesta huolimatta alle tavanomaisen ja näkymät ennakoivat tilanteen pysyvän lähes ennallaan syksyllä. Tuotanto pysyi kesän alussa, kausivaihtelu huomioon ottaen, lähes ennallaan. Tuotannon ennakoidaan lisääntyvän vain lievästi lähikuukausina. Palveluluiden suhdannetilanne oli kesän alussa heikko ja myynti pysyi ennallaan. Suhdannenäkymät synkentyivät kesän alussa ja tilanteen ennakoidaan heikkenevän lievästi lähikuukausina. Vähittäiskaupan myynnin määrän ennustetaan pienenevän tänä vuonna edelleen, mutta kääntyvän ensi vuonna hitaaseen kasvuun. Jos työllisyys kasvaa ensi vuonna, myös kotitalouksien kulutukselle on kasvuedellytyksiä. Tänä vuonna jo pelkästään epävarmuus työllisyydestä ajaa kuitenkin säästämään ja vähentämään kuluttamista. Tukkukaupassa kasvuun yllettäneen jo tänä vuonna. Työttömyys tulee hyvin todennäköisesti nousemaan edelleen seuraavien kuukausien ajan. Talouskasvun mahdollisesti voimistuessa ja eläkkeelle siirtymisen jatkuessa työvoiman riittävyys kasvaa todelliseksi ongelmaksi pienissä Pohjois-Savon kunnissa, joissa uutta työvoimaa ei juuri tule työmarkkinoille. Maakunnan sisällä muuton vaihtelevuus ja eläköitymisen erilaisten kohdentumisten seurauksena väestön ikä- ja koulutusrakenne vinoutuvat, jolloin kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhä harvemmin. Ikääntymisen vaikutukset näkyvätkin eri tavoin Kuopion seudulla ja muualla maakunnassa.

8 Taulukko 3. Pohjois-Savon toteutunut kehitys sekä maakuntaohjelman tavoitteet vuoteen Tavoite Muuttoliike ja väestö Väestö Kokonaisnettomuutto (henkilöä) Kokonaisnettomuutto (%-osuus väestöstä) Luonnollinen väestönkasvu (%-osuus väestöstä) Vanhushuoltosuhde (65 vuotta täyttäneet vuotiaista, %) ,60-0,01 0,18 0,22 0,23 0,23 0,14-0,07-0,09-0,11-0,19-0,15-0,15-0,12 25,5 30,2 31,5 32,6 33,9 35,2 39,8 Kilpailukyky BKT, koko maa=100 BKT, /asukas Liikevaihdon kasvu (%) Aloittaneet yritykset %:na lopettaneista yrityksistä Väestön tulotaso (käytettävissä olevat tulot/as) 74,5 79,6 82,8 81, ,0 6,5 3,7-0,4-0, ,1 121,8 103,6 96,3 96, Talouden tasapaino Työttömyysaste (työvoimatutkimus) Työllisyysaste (työvoimatutkimus) Työpaikat (työlliset 1000 henk.,työvoimatutkimus) Osaaminen Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat (% osuus 15 vuotta täyttäneistä) Kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista (%) T&k-rahoitus, Pohjois-Savon osuus koko maasta (%) Yritysten osuus P-Savon t&k-menoista % 11,8 10,0 10,3 8,2 8,1 8,6 7 61,3 63,7 63,6 65,4 67,1 67, ,2 66,8 67,7 68,6 69, ,0 13,8 13,5 13,2 12, ,8 43,7 44,1 45 1,9 2,3 2,1 2,3 2,2 2,5 35,7 34,4 35,8 35,9 35,6 42

9 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttaminen vuosina Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 33 :n mukaan maakunnan liiton johdolla valmistellaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Suunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa vuosittain. Suunnitelma sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttavia hanke- ja toimenpideesityksiä sekä kuvaukset niitä koskevista yhteistyösopimuksista, kannanoton rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin teemoihin kuuluvista hankehauista ja -suunnitelmista ja alueen osallistumisesta niihin sekä painopisteet, joihin kansallista ja Euroopan unionin rahoitusta kohdennetaan. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan 18 :ssä tarkoitettujen maakuntien yhteistoiminta-alueiden ja muut maakuntien yhteiset toimenpiteet ja keskushallinnolle tehtävät aloitteet. Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa on laadittu maakuntaohjelmaan perustuen ja valmistelussa on huomioitu Suomen rakennerahasto-ohjelman ja maaseutuohjelman painotukset. Toimeenpanosuunnitelmassa esitetään maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset kehittämisen painopisteet, kärkihankkeet ja edunajamisasiat. Tässä ominaisuudessa toimeenpanosuunnitelma on maakunnan yhteinen tahdonilmaus ja edunajamisasiakirja, joka suuntaa hanke- ja muuta rahoitusta. TL1 TALOUDEN UUDISTUMINEN Pohjois-Savoon, Suomeen ja koko Eurooppaan kohdistuvat ulkoiset paineet pakottavat talouden jatkuvaan uudistamiseen innovoinnin, osaamiskeskittymien ja tuottavuuden avulla. Tällaisia paineita ovat mm. koveneva kustannus- ja innovaatiokilpailu, uusien osaamiskeskusten ja kasvualueiden nousu, uusien teknologioiden ja liiketoimintatapojen käyttöönotto sekä suhdannevaihteluiden kiihdyttämät ja markkinoiden kysynnän aiheuttamat rakenteelliset muutokset. YLEISET PAINOPISTEET: Uusien yritysten perustamisen tukitoimenpiteet rahoituksen riittävyyden varmistaminen Pk-yritysten kilpailu- ja uusiutumiskykyä sekä kansainvälistymistä parantavat palvelut ja innovaatiohankkeet Uusien innovaatioiden löytäminen ja sitä kautta uusien markkinalähtöisten tuotteiden aikaansaaminen edellyttää innovaatioketjun toimivuutta Invest in -toiminnan tukeminen Olemassa olevien tutkimus- ja kehittämisympäristöjen nykyistä laajempi hyödyntäminen Energia- ja materiaalitehokkuutta parantavat investoinnit ja t&k-hankkeet Yritysten johtamista, työorganisaation parantamista sekä työntekijöiden hyvinvointia edistävät ja siten tuottavuutta parantavat toimet Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Tekes, Finnvera, kunnat, korkeakoulut ja muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset, yritykset ERITYISPAINOPISTEET v : Metsäteollisuus, biojalostus ja puun uusi käyttö Puun biojalostuksen tutkimus- ja tuotekehitysresurssien vahvistaminen ja hyödyntäminen yliopisto/ammattikorkeakoulu- ja yritysyhteistyöllä sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisellä Metsäraaka-aineen uusien käyttömahdollisuuksien tukeminen Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Finnvera, yritykset, korkea-koulut, toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, tutkimuslaitokset, Suomen Akatemia

10 10 Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla Vahvistuva terveysklusteri Kansainvälistymisen tukeminen Yrityksiä palvelevien kone- ja energiateknologian t&k-ympäristöjen vahvistaminen ja hyödyntäminen sekä bioenergian raaka-aineiden ja polttoaineiden kehittäminen Robotti-, hitaus- ja automaatiotekniikan käyttöönotto teknologiateollisuudessa Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Finnvera, kunnat, Savoniaammattikorkeakoulu, muut oppilaitokset, yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset Vahvistetaan Savilahden tiedepuiston terveysteknologian t&k-ympäristöä sen hyödyntämistä ja osaamisen kaupallistamista sekä alueen kansainvälistä tunnettuutta Tuetaan kansainvälisten terveysalan yritysten sijoittumista Kuopion alueelle sekä niiden yhteistyötä pohjoissavolaisten tahojen kanssa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (FIMEA), yliopiston ja tutkimuslaitosten sekä alueen yritysten yhteistyön lisääminen Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, STM, kunnat, tutkimuslaitokset, yritykset Elintarviketuotanto Pohjois-Savon maito- ja elintarviketalouden osaamiskeskittymän vahvistaminen T&K-ympäristöjen uudistaminen tukemaan tuotekehitystä ja kilpailukykyä Ravitsemusosaamisen ja uusien bioraaka-aineiden hyödyntäminen elintarviketuotannossa Tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvä kehittäminen Maitotalouden ja muiden tuotantosuuntien tilatason tuotantotehokkuuden parantaminen Paikallisesti tuotettujen raaka-aineiden jalostuksen ja markkinoinnin edistäminen Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, kunnat, OKM, MMM, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, yritykset Laajasti sovellettava teknologia ja osaaminen Digitalisaation sekä muun teknologian ja tiedon analysoinnin hyödyntäminen liiketoiminnassa Liiketoimintaa tukevan materiaaliteknologian osaamisen soveltaminen uusissa tuotteissa Vesi- ja ilmaosaamisympäristöjen kehittäminen ja hyödyntäminen Luonnonvarakeskuksen ja GTK:n sekä muiden sektoritutkimuslaitosten toimintojen vahvistaminen sekä keskinäisen että muiden tahojen kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Tekes, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammatti-korkeakoulu, Kriisinhallintakeskus, yritykset, valtio, GTK, MTT, RKTL, THL, TTL, Ilmatieteen laitos, VTT Toimintalinjalla toteutetaan rakennerahasto-ohjelman seuraavia erityistavoitteita: 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen 3.1 Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja Innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

11 11 TL2 TYÖVOIMAN RIITTÄVYYS JA SAATAVUUS Sisäiset paineet Pohjois-Savossa, kuten koko Itä-Suomessa, kohdistuvat työvoiman määrään ja osaamiseen ja koulutusresurssien riittävyyteen. Tulevina vuosina työikäisten määrä tulee vähenemään pohjoissavolaisen väestön ikärakenteen vuoksi. Vähenemisen lisäksi työikäisten joukko painottuu aikaisempaa enemmän vanhempiin ikäluokkiin. Työvoiman tarjontaa on monin tavoin lisättävä, mm. maahanmuutolla. YLEISET PAINOPISTEET Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, työurien pidentäminen, toimivan koulutusketjun rakentaminen ja maakuntaan muuton edistäminen ERITYISPAINOPISTEET v : Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina ja maakuntaan muuton edistäminen Työurien pidentäminen Avaintoimialojen koulutuksen vetovoimaisuuden vahvistaminen, erityisiä haasteita kone-, metalli- ja terveysalalla Ennakoinnin rooli, reagoiminen megainvestointeihin, maakunnan koulutuksen uusi kohdemarkkinointi Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen maakunnallisen kattavuuden turvaaminen Edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä, toiminnan tehostamista mm. kesäkäytöllä Digioppiminen edellyttää toimivia laajakaistoja Oppimisympäristöjen kehittäminen: monialaiset ympäristöt, uudet opetus- ja oppimismenetelmät verkkopalveluja ja digitalisaatiota hyödyntämällä Koulutuksen yksilöllisempi vastaaminen oppimisedellytyksiin päämääränä työelämän osaamistarpeet Työssäoppimisen tukeminen, tutkinnon osien suorittaminen yrityksissä sekä yrityksille räätälöidyt koulutuskokonaisuudet Toimeenpano: Pohjois-Savon liitto, ELY-keskus, kunnat, Itä-Suomen yliopisto, Savonia ammattikorkeakoulu, toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, elinkeinoelämänorganisaatiot, työmarkkinajärjestöt, yritykset Kuopion alueen vahvistaminen kansallisena kasvukeskuksena Kuopion tunnettuuden parantaminen terveys- ja hyvinvointialan sekä turvallisuusosaamisen keskuksena Koulutuksen kansainvälistymisen, monikulttuurisuuden sekä osaamisen viennin edistäminen, myös yhteistyössä maakunnan yritysten kanssa Alueella eri perustein asuvien maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen työmarkkinoiden käyttöön. Pohjois-Savossa opiskelevien työllistymisen parantaminen tarjoamalla opiskelijoille työharjoittelua paikallisista työpaikoista Uudet joustavat mallit työharjoitteluun Pohjois-Savossa, erityisesti niillä aloilla, joiden koulutusta ei ole alueella Toimeenpano: ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, muut oppilaitokset, elinkeinoelämän organisaatiot, työntekijäjärjestöt, yritykset Koulutuksen laadun parantaminen, jottei koulutuksen keskeyttämisiä tapahdu Nopea valmistuminen työelämän vaatimuksia vastaavalla osaamisella Työelämän laadun ja työssä jaksamisen parantaminen, mm. strateginen työhyvinvoinnin johtaminen Toimivat koulutusketjut sekä aikaisemman osaamisen tunnustaminen työmarkkinoiden muutoksen tukena Toimeenpano: kunnat, ELY-keskus, työmarkkinajärjestöt, työterveyslaitos, oppilaitokset, yritykset

12 12 Toimintalinjalla toteutetaan rakennerahasto-ohjelman seuraavia erityistavoitteita: 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja Innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen 8.1 Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen 9.1 Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen TL3 HYVINVOINTIPALVELUT JA HYVINVOINTI Hyvinvoinnin nosto on tärkeä osa työvoiman riittävyyden turvaamisessa. Pohjois-Savossa työhön osallistuvuus on keskimääräistä alhaisempi. Tärkeä keino on lisätä kaiken ikäisen työvoiman osaamista ja saada kaikki nuoret opiskelemaan työhön. Haasteena maakunnassa on saada hyvinvointipalvelut vastaamaan väestön ikääntymisen myötä kasvavia tarpeita. YLEISET PAINOPISTEET: Hyvinvoinnin edistäminen Asiakaskeskeisyys, tuottavuus ja toimivuus palvelutuotannossa ERITYISPAINOPISTEET v : Elämäntavat ja kansansairauksien ehkäisy Varhainen puuttuminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja perhetyö Ikääntyneiden itsenäisen suoriutumisen tukeminen Matalan kynnyksen palvelut Terveellisiä elämäntapavalintoja ja terveyttä edistävät käytännöt Yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus, infrastruktuuri, palvelut Toimeenpano: kunnat, kuntayhtymät, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Pohjois- Savon liitto, ELY-keskus, oppilaitokset, järjestöt, STM, OKM Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Monituottajamallit, palveluyrittäjyys ja järjestöt Kuntien vastuulla olevien hyvinvointipalvelujen kehittäminen monialaisena yhteistyönä Innovatiiviset palvelu- ja koulutuskokeilut hyvinvointiosaamisen ja hyvinvointijohtamisen vahvistamiseksi Kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vahvistaminen Palveluprosessit ja ohjaus Digitalisaation edistäminen, tietojärjestelmien yhtenäistäminen, sähköisten palvelujen kehittäminen, pilotointi ja käyttöönotto Oma- ja etähoitomallien kehittäminen Hallintokuntien ja eri SOTE-tahojen rajat ylittävä palvelumalli sekä sen pilotointi alueella Ikäosaamisen vahvistaminen, ikäihmisten palveluvalikoiman jatkuva uudistaminen ja monipuolistaminen Toimeenpano: kunnat, kuntayhtymät, yritykset, järjestöt, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Itä-Suomen AVI, Itä-Suomen yliopisto, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO), Savonia-ammattikorkea-koulu, kehitysyhtiöt Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet SOTE-peruspalvelujen kehittäminen tuotantoalueilla Hyvinvointiosaamisen ja hyvinvointijohtamisen vahvistaminen Tiedonhallinnan ja tietojohtamisen edistäminen erityisesti sosiaalipalveluissa ja SOTE-palvelujen rajapinnoilla Toimeenpano: kunnat, kuntayhtymät, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Pohjois- Savon liitto, ELY-keskus, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, THL, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, yritykset, järjestöt

13 13 Toimintalinjalla toteutetaan rakennerahasto-ohjelman seuraavia erityistavoitteita: 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen TL4 TOIMIVA JA TALOUDELLINEN PALVELU- JA KUNTARAKENNE SEKÄ SAAVUTETTAVUUS Aluerakenne ja saavutettavuus vaikuttavat maakunnan vetovoimaan, siihen missä yritykset saavat hyvät perusedellytykset toiminnalleen ja miten väestö sijoittuu ja muuttaa. Yritykset ja työntekijät tarvitsevat nopeaa ja joustavaa saavutettavuutta liikenteessä ja tietoliikenteessä. Pohjois-Savon asutus on keskittynyt vahvasti viitostievyöhykkeelle maaseudun asutuksen harventuessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Kuopion seudun kasvu ja vetovoima on tiivistänyt yhdyskuntarakennetta entisestään ja vesihuollon kehitys on edistänyt taloudellista rakentamista sekä turvannut hyvälaatuisen käyttöveden saannin. YLEISET PAINOPISTEET: Tehokkaan, toimivan ja kilpailukykyisen kunta- ja palvelurakenteen edistäminen Ylikunnallisten toimintojen ja hankkeiden tukeminen Itä-Suomi-yhteistyö liikennejärjestelmän kehittämisessä Toimeenpano: kunnat, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ELY-keskus, Itä-Suomen maakuntien liitot, LiVi ERITYISPAINOPISTEET v : Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne Laajakaistaverkon rakentaminen koko maakuntaan Iisalmen, Kuopion ja Varkauden kasvukäytävän ylikunnallisen yhteistyön tiivistäminen Liikennekäytävän Jyväskylä Kuopio Joensuu kehittäminen Elinvoimaisten kirkonkylien ja kuntakeskusten kehittäminen Matkailun kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen Maakunnan matkailukeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen painopisteenä Kuopio-Tahko Luontomatkailun kehittäminen matkailuvyöhykkeillä, erityisesti Etelä-Konneveden kansallispuistossa Toimeenpano: Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ELY-keskus, kunnat, LVM, yritykset Toimiva liikennejärjestelmä sekä saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Lento- ja raideliikenteen kilpailukyvyn kehittäminen Itä-Suomen pääliikennekentän, Kuopion lentoaseman toimintojen monipuolistaminen ja kansainvälisten yhteyksien saaminen VT5:n turvallisuuden ja palvelutason parantaminen (mm. eritasoliittymät, älyliikenne) Joukkoliikenteen toimintatapojen kehittäminen ja palvelutason turvaaminen tie- ja rataverkolla Pk-yritystoimintaa tukevien liikenneyhteydet, älyliikenteen mahdollisuudet huomioiden Kuopion matkakeskuksen toteutumisen edistäminen Biotalouden investointeja ja hankkeita tukevat selvitykset Sisävesiväylästön kehittäminen Toimeenpano: Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ELY-keskus, kunnat, Finavia, LiVi, yritykset, Kuopion kaupunki

14 14 Toimintalinjalla toteutetaan rakennerahasto-ohjelman seuraavia erityistavoitteita: 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen 1.2 Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen 3.1 Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 2.1 Rakennerahasto-ohjelman teemat Pohjois-Savon kehittämisteemat Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä valitsi vuosille maakunnan innovaatiokärjistä erityisiksi teemallisen kehittämisen kohteiksi a) kone- ja energiateknologian sekä b) terveysklusterin ja hyvinvointia tukevat elintarvikkeet. Näille kahdelle kokonaisuudelle laadittiin erilliset toimenpideohjelmat, joissa esitetään tarkemmin ko. alojen kehittämistarpeet. Ohjelmien toteutusta edistämään palkattiin alkusyksyllä 2014 kuusi osa-aikaista aktivaattoria, joiden työ kesti syksyyn 2015 saakka. Teemojen aktivointityön tarkoituksena on ollut kohdentaa kehittämispanostuksia niille aloille, joilta uskotaan syntyvän uutta kasvua ja työpaikkoja ja joilla aktivoinnista on hyötyä. Aktivaattoreiden työnkuvaan kuului mm. yleinen yritysten toiminnan ja tuotteiden kehittämisen tukeminen, vaikuttavien yritys- ja kehittämishankkeiden edistäminen, yrityksiä tukevien kehitysympäristöjen hyödyntämisen edistäminen ja yritystoimintaa tukevien tilaisuuksien järjestäminen. Aktivaattorit saivat paljon myönteistä palautetta yrityksiltä toiminnastaan. Toiminta oli suunnitellun mukaista, mistä tuloksena oli mm. lukuisia yritystoimintoja tukevia hankkeita, asiantuntijatilaisuuksia, toimijoiden verkottumista ja tiedon lisääntymistä mm. rahoitusmahdollisuuksista. Aktivaattorit havaitsivat useita kehittämistarpeita, jotka suuntaavat tulevaa kehittämistyötä. Teema-ohjelmien toteutumista seurataan vuosittain osana maakuntaohjelman seurantaa. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän kannanotto rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisten teemojen toteutukseen Osa rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta on sovittu käytettäväksi ns. valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Valtakunnalliset teemat ovat ministeriöjohtoisesti valmisteltuja kehittämiskokonaisuuksia, mutta joiden toteuttaminen tapahtuu kuitenkin ohjelmassa määritellyn toiminnan puitteissa. Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksesta 10 % oli alun perin tarkoitus käyttää innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin sekä yritysverkostojen rakentamiseen. Teeman valmistelusta on vastannut työ- ja elinkeinoministeriö. Hallitusohjelmassa 2015 on päätetty lakkauttaa INKA-ohjelma. Päätös vapauttaa n. 50 milj. rakennerahastovaroja (EAKR+valtio) uudelleen kohdennettavaksi vuosina Alueilla rahoitus on esitetty kohdistettavaksi hallitusohjelman kärkihankkeiden alue- ja kaupunkilähtöiseen toteuttamiseen bio- ja kiertotalouden sekä digitalisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan sosiaalirahaston rahoituksesta 25 % käytetään kolmeen valtakunnalliseen teemaan: työllisyys, osaaminen ja sosiaalinen osallisuus, yhteensä ESR-teemoja on 15. Valtakunnallisten teemojen myötä huomattava osa ohjelman toteuttamiseen käytettävissä olevista rahoitus- ja henkilöstöresursseista ohjautuu ministeriöille. Ohjelmakauden alussa valtakunnalliset teemat ovat tavoittaneet huonosti itäsuomalaisia toimijoita. Aidon valtakunnallisen osallistumisen varmistamiseksi viestintää ja alueelle suuntautuvaa aktivointityötä tulisi lisätä. Rakennerahasto-ohjelman hakuaikojen yhtenäisyyden säilyttäminen olisi edelleen tärkeää. Yhtenäiset hakuajat alueellisten hakujen kanssa parantavat ohjausta ja kehittämisteemojen toteutusta sekä lisäävät aitoa hankekilpailua. Kansallisten kehittämisteemojen toteutuksesta tulee raportoida säännöllisesti rakennerahasto-ohjelman seurantakomiteassa ja sen sihteeristössä ja siten välittää koordinoidusti tietoa maakuntiin.

15 15 Itä-Suomessa tavoitellaan ESR:n hankkeiden suuntaamista nuorisotakuuseen, työelämän uudistamiseen liittyvien teemojen sekä työvoiman kansainvälistä liikkumista tukevien teemojen hyödyntämiseen. Näissä teemoissa alueelliset ja valtakunnalliset tavoitteet voivat hyvin tukea toisiaan. Rahoituksessa tulee kiinnittää huomiota aitoon kehittämistarpeeseen ja vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseen. Hakujen painopisteitä suunniteltaessa on tarpeen hyödyntää sähköisiä ratkaisuja sujuvan rahoituskoordinaation varmistamiseksi alueellisen rahoituksen kanssa. Kasvaneen pakolaisten ja maahanmuuttajien määrän hoitamisessa on monilla alueilla resurssi- ja osaamisvajeita. Asia koskettaa koko Suomea ja vaatii pikaisia toimia. Kansallisiin kehittämisteemoihin varattujen ESR:n varojen uudelleensuuntaaminen syntyneen pakolaistilanteen ratkaisemiseksi olisi toteutettava nopeasti. Kansalliset toimintamallit ovat tilanteessa välttämättömiä huomioiden kohderyhmän suuri määrä ja alueellinen laajuus. Pakolaiset ja maahanmuuttajat myös liikkuvat maan sisällä ja kansalliset yhtenäiset toimintamallit turvaavat yhdenmukaista kohtelua. 2.2 Erityisohjelmien ja muiden ohjelmien osuus maakuntaohjelman toteuttamisessa EU:n maaseutuohjelma Pohjois-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma Pohjois-Savon alueellisen maaseutustrategian painopisteet perustuvat maakunnan maaseudun olemassa oleviin vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Painopisteet huomioivat EU:n maaseudun kehittämisen ohjelmakauden kolme päätavoitetta: maatalouden kilpailukyky luonnonvarojen kestävä käyttö maaseutualueiden tasapainoinen alueellinen kehitys Pohjois-Savon maaseudun kehittämisen kuusi (6) strategista painopistettä ovat hyvin linjassa em. EU - tasoisten tavoitteiden kanssa: 1. Perusmaatalous (maidontuotanto ja naudanlihantuotanto) 2. Erikoismaatalous (marjat, vihannekset, yrtit, erikoiskasvit ja luonnontuotteet) 3. Elintarvikejalostus 4. Metsäketju (puuntuotanto, bioenergia ja metsien tarjoamat ympäristöpalvelut) 5. Monipuolinen maaseutuyrittäjyys (maaseudun keskeiset toimialat) 6. Kestävä maaseudun aluerakenne Maaseudun kehittämissuunnitelman toimeenpano tapahtuu hanke- ja yritystukien sekä maatalouden rakennetukien (maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki) avulla. Manner-Suomen maaseutuohjelmaan sisältyvät myös suoraan maatiloille suunnattavat maatalouden ympäristöohjelman tuet. Maaseutuohjelman toimeenpano on käynnistynyt tukipäätösten osalta vasta loppuvuodesta Ohjelmaa päästään toteuttamaan täysipainoisesti vuoden 2016 aikana, jolloin esim. hanke- ja yritystukien maksatukset saadaan käyntiin. Hanke- ja yritystukien myöntämisessä tulee painottumaan alueellisen maaseutusuunnitelman strategia ja siinä asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sisältää paikallislähtöisen kehittämisen ns. LEADERtoiminnan. Tätä edustaa Pohjois-Savossa kolme (3) maaseudun kehittämisyhdistystä (Kalakukko ry, Mansikka ry ja Ylä-Savon Veturi ry). Näiden paikalliset kehittämisohjelmat täydentävät omalta osaltaan maakunnallista maaseudun kehittämistä. Manner-Suomen maaseutuohjelman mukainen Pohjois-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma tukee erityisesti Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimintalinja 1 Talouden uudistaminen ja toimintalinja 4 Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus toimenpiteiden toteuttamista. Pohjois-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ja rakennerahasto-ohjelman toteutuksen osalta on tehty toteuttamistoimenpiteiden yhteensovitusta, jossa on sovittu työnjaosta ESR-, EAKR- ja Pohjois-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamisen osalta.

16 16 EU:n kansainväliset rahoitusohjelmat ja aloitteet Pohjois-Savossa on hyödynnettävissä kolme Euroopan alueellisen yhteistyön rahoitusohjelmaa: Itämeren alue, Pohjoinen periferia ja Arktinen sekä INTERREG Europe. Kaikki ohjelmat ovat avautuneet hakemuksille vuoden 2015 aikana. Ulkorajayhteistyön ohjelmista käytettävissä ovat Venäjä-yhteistyön rahoittamiseksi Karelia ENI CBC, Kolarctic ENI CBC ja Kaakkois-Suomi-Venäjä ENI CBC -ohjelmat, joiden odotetaan avautuvan vuoden 2016 aikana. Ulottuvilla ovat myös EU:n lukuisat erillisrahoitusohjelmat, joista jaettavasta rahoituksesta kilpaillaan koko Euroopan laajuisesti kansainvälisten hankekonsortioiden kesken. Ohjelmista rahoitetaan useita maakuntaohjelman toimintalinjoja tukevia toimia. Esimerkiksi maakuntaohjelman Toimintalinjan 1 Talouden uudistuminen toteutumiseksi on Pohjois- Savon aktivoiduttava kansainvälisen rahoituksen ja sen avaamien kansainvälistymismahdollisuuksien hyödyntämisessä. Muun muassa Pohjois-Savolle tärkeiden biojalostuksen ja puun uusien käyttömahdollisuuksien edistäminen on korkealla myös EU:n asialistalla. Tähän on tarjolla monia EUrahoitusmahdollisuuksia esimerkiksi Horisontti ohjelmassa. Biotalouden alalla on Pohjois- Savossa edellisellä rahoituskaudella edistetty t&k-toimintaa myös Itämeren alueen ohjelmasta, mihin on nykykaudellakin hyvät mahdollisuudet. Kuva 2. Panostus biojalostukseen on tuottanut tuloksia. Itä-Suomen yliopistossa on rakennettu jatkuvatoiminen terminen biojalostuslaitteisto, joka on ainutlaatuinen koko maailmassa Maakuntaohjelman Toimintalinjan 3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi tavoitteiden edistämiselle kansainvälisellä EU-yhteistyöllä on niin ikään paljon annettavaa. Ikääntyvä väestö aiheuttaa kuntien palvelutuotannolle haasteita, joihin on harvaanasutulla alueella löydettävissä ratkaisuja edistämällä viimeisimmän tiedon hyödyntämistä. Muun muassa oma- ja etähoidon ratkaisujen kehittämiseksi on Pohjois-Savon etsittävä aktiivisesti parhaita malleja ja tekniikoita myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Tähän yhteistyöhön on tarjolla rahoitusta mm. Pohjoinen Periferia ja Arktinen -ohjelmassa sekä Horisontti 2020-ohjelmassa. Tällä alalla Pohjois-Savo on kansainvälisesti kiinnostava yhteistyökumppani olemassa olevan osaamisemme ansiosta. Maakuntaohjelman läpileikkaavan kansainvälistymistavoitteen toteuttamiseksi ja kansainvälisten verkostojen luomiseksi on erillisrahoitusohjelmien lisäksi tärkeää osallistua myös EU:n yhteistyöaloitteisiin, kuten Eurooppalaisiin innovaatiokumppanuuksiin. Laadukkaat verkostot ovat perusedellytys kansainvälisissä EU-rahoitusohjelmissa menestymiselle. Pohjois-Savon liitolta voi hakea rahoitusta kansainvälisten EU-hankkeiden valmistelua varten.

17 17 INKA innovatiiviset kaupungit -ohjelma Kuopio toimii kumppanina INKA (Innovatiiviset kaupungit ) -ohjelman Tulevaisuuden terveys teemassa. Muita teeman toteuttajia ovat Oulu, Tampere, Turku ja pääkaupunkiseutu. Tavoitteena on, että kansalaiset ja julkinen sektori hyötyvät erilaisista innovatiivisista ratkaisuista ja tuetaan ulkomaisten investointien sijoittumista. INKA tukee osaltaan myös Pohjois-Savon terveysklusterin (TL 1) vahvistumista ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä (TL 3) tarjoamalla monialaisia kansallisia kumppanuuksia kehittämishankkeisiin sekä Tekesistä haettavaa rahoitusta elinkeinoelämän kanssa tehtävään tutkimukseen. Rahoitusta on saatu mm. tulevaisuuden turvallisen kotihoidon ja siihen liittyvien palvelujen ja teknologian kehittämiseen. Lisäksi rahoitusta on saatu ikäihmisille räätälöitäviin ravitsemusratkaisuihin sekä muistisairaiden kotona asumisen ja hoidon tueksi kehitettäviin älykkäisiin ratkaisuihin. Kaikissa edellä mainituissa yritykset ovat mukana tarjoamassa omia teknologioitaan ja ratkaisujaan. Kuopion alueen yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi toteutetaan syksyllä yrityksen delegaatio Shanghaihin. Kuopiossa INKA -ohjelman solmukohtana toimii Kuopio Innovation. INKA-ohjelmassa on neljä muuta teemaa, joille kaikille on yhteisesti jaossa Tekesin kautta vuosittain noin 10 miljoonaa euroa EU-rahoitusta. Muutamissa hankkeissa on tehty yhteistyötä Terveys- ja Biotalous-INKAn teemojen välillä. Uuden hallitusohjelman linjausten myötä INKA -ohjelma ajetaan vaiheittain alas, siten että Tekesin IN- KA ohjelman rahoitus pienenee v noin puoleen nykyisestä ja v taas puoleen edellisen vuoden tasosta. Jäljellä olevaa rahoitusta kohdennetaan erityisesti yrityshankkeille. Ohjelma päättyy vuoden 2017 lopussa. Kuopion kasvusopimus ja MAL-sopimus maakuntaohjelman toteuttamisessa Vuosille Kuopion kaupunki teki valtion kanssa yhdentoista muun kaupunkiseudun kanssa kasvusopimuksen, joilla on pyritty aikaansaamaan talouden ja elinkeinoelämän kasvua suurilla kaupunkiseuduilla. Kuopion kasvusopimus on pohjautunut mm. innovaatiokeskittymän vahvistamiseen ja Kampus 2020-kärkihankekokonaisuuden toteuttamiseen, matkakeskusalueen ja Kuopion lentoaseman kehittämiseen, joukkoliikenteen kehittämiseen, nuorisotakuun uusiin toimintamalleihin sekä maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämiseen. MAL-aiesopimus on puolestaan tehty edellisellä hallituskaudella Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kanssa. Sopimuksilla on tuettu kaupunkiseudun kuntien sekä kuntien ja valtion yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Kuopiossa ja niissä muissa kaupungeissa, jossa varsinaista MAL-aiesopimusta valtion kanssa ei ole laadittu, on maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyviä teemoja kirjattu mukaan kasvusopimukseen. Lisäksi Kuopiossa toiminnallisen kaupunkiseudun maankäyttöä linjaa Loikka-rakennesuunnitelma, jossa alueen kunnat (Kuoio, Siilinjärvi, Suonenjoki, Leppävirta, Tuusniemi) ovat yhdessä laatineet yhteisen maankäytön rakennesuunnitelman ja hyväksyneet sopimuksen sen toteuttamisesta. Kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista maan hallitus tukee jatkossakin mm. kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Lisäksi suurimpien kaupunkiseutujen kanssa hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvua vauhdittavia aiesopimuksia. Tavoitteena on, että Kuopio pääsisi tämän MAL-aiesopimusmenettelyn piiriin. Kuopion kaupunkiseudulla on vireillä lukuisia suuren kokoluokan investointeja ja hankkeita (mm. Sorsasaloon suunnitteilla oleva Finnpulpin havusellutehdas, Savilahden alueen kehittäminen sekä asemanseutu ratapihoineen), joiden toteuttaminen liittyy vahvasti maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja kehittämiseen. MAL-aiesopimusmenettely tulisikin ulottaa koskemaan myös Kuopiota. Kasvusopimusmenettelyä jatketaan Kuopion kaupunkiseudun kasvusopimuksen laatimisella syksyllä Kuopion kasvuohjelma on toteuttanut hyvin maakuntaohjelman ja -kaavan tavoitteita. Kuitenkin kasvusopimusten ja MAL-aiesopimusten parempi yhteensovitus osaksi maakuntaohjelmaa ja toimeenpanosuunnitelmaa parantaisi valtakunnallisten ja alueellisten kehittämisvälineiden yhteisvaikutusta ja yhteensovitusta. Aiesopimusten laadinnan edellyttämä tiivis vuorovaikutus valtion ja alueen edustajien välillä saataisiin kytkettyä näin myös maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman valmisteluun.

18 Toimenpiteiden vaikutukset Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista maakuntaohjelman toimintalinjoittain Toimintalinja TL 1 Talouden uudistuminen TL 2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL 3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL 4 Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus. Ympäristövaikutukset Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset ja tasa-arvovaikutukset Talouden uudistuminen merkitsee Maakunnan elinkeinojen Biojalostuksen ja elintarviteknologian uuden ympäristö- vahvojen ja uusien alojen ketuotannon edistäminen kehittämistä, kehittäminen parantaa maakunnan vahvistaa maaseudun yri- energia- ja materiaalitehokkuuden talouden kilpailukytystoimintaa ja tasapainot- parantamista ja uusien kyä ja uudistumista. taa alue-rakennetta. ympäristöä säästävien Talouden investoinnit ja laa- Talouden uudistuminen menetelmien käyttöönottoa. jat kehittämishankkeet elvyttävät pitää työvoiman kysynnän Bioenergian käytön lisääminen aluetaloutta. korkealla ja vähentää työt- vähentää kasvihuonekaasuja. tömyyttä, mutta edellyttää korkeaa työhön osallistutömyyttä, vuutta. + Osaamisen vahvistuminen parantaa välillisesti ympäristön huomioon ottamista yrityksissä ja yhteisöissä. Kuopion aseman vahvistaminen keskittää maakunnan sisäistä aluerakennetta, mutta lisää koko maakunnan ulkoista ostovoimaa ja elinvoimaisuutta. -/+ Palvelujen keskittyminen lisää liikennetarvetta, mutta sähköisten palvelujen parantuminen vähentää sitä. ++ Raideliikenteen ja eri liikennemuotojen logistisen yhteistyön kehittäminen vähentää energian kulutusta ja päästöjä. Yhdyskuntateknisen ja energiahuollon edistäminen vähentää ympäristöhaittoja. + Yliopisto- ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen vahvistaa maakunnan taloutta työvoiman tarjonnan ja osaamisen kautta. Ennakoinnin avulla koulutusta suunnataan vastaamaan työvoiman kysyntää, mikä vahvistaa taloutta. + Väestön terveyden ja työhyvinvoinnin parantuminen vahvistaa taloutta. Palveluiden tehokkaampi järjestäminen vähentää kuntatalouden rasitusta. ++ Pohjois-Savon valtakunnallisen saavutettavuuden parantuminen vahvistaa maakunnan elinkeinoelämän kehittämisedellytyksiä. Alemman tieverkon kunnossapito säilyttää alkutuotannon ja bioenergian kuljetusmahdollisuudet. + Työvoiman osaamisen parantuminen lisää sosiaalista tasa-arvoa. Koulutustakuun käyttöönotto ehkäisee syrjäytymistä. ++/- Hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä on kokonaisuutena myönteinen sosiaalinen vaikutus. Ennalta ehkäisevät toimenpiteet lisäävät väestön sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia. Sähköiset palvelut tehostavat palveluja, mutta riskinä vaikea käytettävyys. + Toimiva liikennejärjestelmä, hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ja joukkoliikenteen riittävä palvelutaso edistävät väestön alueellista tasa-arvoa.

19 19 Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteishankkeet sekä Pohjois- Savon omat neuvotteluesitykset ministeriöille 3.1 Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset neuvotteluesitykset Laajakaista-hankkeen toteutuksen varmistaminen harvaan asutuilla alueilla Valtakunnallinen Laajakaista kaikille -hanke Laajakaistayhteyksien kehittäminen parantaa alueiden kehittämismahdollisuuksia ja välttämätöntä erityisesti yritystoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi harvan asutuksen alueilla. Erityisen tärkeää tämä on harvaan astutussa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tietoliikenneyhteyksien rakentaminen on yhteiskunnan kannalta tuottava investointi joka maksaa itsensä takaisin rakentamisaikaisina veroina ja maksuina sekä sähköisten palveluiden kautta tulevina kustannussäästöinä. Laajakaistahankkeen tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi ja hitaammaksi. Keskeisimmät haasteet ovat tukirahojen loppuminen kesken, kireä aikataulu ja teleyritysten vähäinen kiinnostus investoida hankkeen tavoitteiden mukaisiin laajakaistaverkkoihin. Koska hankkeet eivät kaikissa maakunnissa ole edenneet kaupallisten operaattoreiden toimesta, kunnat ja muut pienet toimijat ovat joutuneet ottamaan vastuuta rakentamisesta. Tämä on hidastanut rakentamisen käynnistymistä. Kuntien aktiivinen toiminta mm. omia verkkoyhtiöitä perustamalla on useilla alueilla ollut hyvä ja ainoa mahdollinen keino verkkojen rakentamiseen, mutta kuntien vastuiden lisääminen ei voi olla yleisratkaisu laajakaistahankkeen etenemiselle. Laajakaistahankkeet Itä- ja Pohjois-Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomen laajakaistaohjelmien kokonaiskustannukset ovat vuonna 2009 tehtyjen ohjelmien mukaan 315 milj. euroa. Toukokuussa 2015 Itä- ja Pohjois-Suomen alueella oli hyväksyttyjä laajakaistahankkeita 183,8 milj. euroon edestä eli vasta noin 50 % aiemmin suunnitelluista hankkeista on toteutumassa. Kaikki kunnat eivät hankkeen alussa lähteneet mukaan, mutta ovat nyt lähteneet tai ilmaisseet halukkuuden lähteä hankkeeseen. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät Liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavia ratkaisuja hankkeen edistämiseksi: a) Rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen Valtion talousarviossa tulee turvata valtiontukirahoitus kaikille toteutuville hankkeille. Näin kunnilla ja rakentavalla operaattorilla on varmuus jatkaa hankkeiden suunnittelua. Hankkeelle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja koko Suomeen kattavan tehokkaan tietoliikenneverkon aikaansaamiseksi on päätettävä laajakaistahankkeen jatkamisesta vähintään vuoden 2020 loppuun saakka Eurooppa ohjelman ja digitaaliagendan tavoitteiden sekä Suomen hallitusohjelman digitalisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. b) Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille Itä- ja Pohjois-Suomessa on kokonaisia kuntia tai kuntien osia, joissa ei ole toteutunut rakentamishankkeita lainkaan nykyisellä tukimallilla. Näillä erityisen haasteellisilla alueilla pitkät välimatkat ja harva asutus eivät mahdollista kaupallisesti kannattavaa rakentamista tuen nykyehdoilla. Näille erityisen haasteellisille alueille on valmisteltava erillisratkaisu valtion ja kuntien yhteistyönä laajakaistayhteyksien rakentamiseksi. Hankkeen jatkovaihetta ja verkon rakentamisen vauhdittamista varten tulisi kuntien maksuosuudet tarkistaa kuntien muuttuneen taloustilanteen vuoksi. Asukastiheys tulisi huomioida maksuosuuden määrittelyssä vain taajamien ulkopuolelle jäävän väestön osalta. c) Taajama-alueiden laajakaistapalveluiden varmistaminen Koska laajakaistaverkkojen markkinaehtoinen rakentaminen on ollut ennakoitua hitaampaa, tulee käynnistää erityistoimenpiteitä kuntien kehityksen kannalta keskeisten alueiden ja taajamien laajakaistaverkkojen edistämiseksi. d) Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen Haja-asutusalueiden laajakaistapalveluiden suurin haaste on vähäinen asiakasmäärä ja siksi kaiken asiakaspotentiaalin hyödyntäminen on keskeistä. Tukipolitiikassa tulee poistaa tarpeeton jaottelu vaki-

20 20 tuisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät vapaa-ajan asutuksen sisällyttämistä 100 Mbit/s laajakaistahankkeeseen sekä asiakkaan omavastuumatkan tarkistamista koskemaan vain talokaapelia. Alueiden tukikelvottomuutta arvioitaessa tulee huomioida vain ne liityntäpisteet, joista jo tarjotaan asiakkaan käyttöpaikkaan saakka edistyksellisiä viestintäpalveluita kohtuulliseen hintaan. Toteuttamisvalmius ja suunnitelma sekä kustannusarvio Kilpailutettuja hankkeita on odottamassa kuntien ja viestintäviraston rahoituspäätöksiä. Kuntayhtiö- ja osuuskuntaselvityksiä valmistellaan eri maakunnissa ja niiden valmistuttua avataan uusia laajakaistahakuja. Laajakaistahankkeen uusien hankkeiden tukirahoituksen tarve on vuoteen 2020 mennessä karkeasti arvioituna 109 milj. euroa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Arviota voi nostaa erityisen haasteellisten alueiden erillisratkaisut sekä tarpeelliset tarkistukset asiakkaan omavastuumatkaan tai lomaasuntojen laajakaistayhteyksien tukikelpoisuuteen. Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kanta-, seutu- ja yhdysteiden sekä yksityisteiden parantaminen ja ylläpito Vähäliikenteiset maantiet ja yksityistiet ovat välttämättömiä Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle ja koko Suomelle ennen kaikkea luonnonvaratalouden menestymisen edellytyksenä. Itä- ja Pohjois- Suomessa alemmalla tieverkolla on poikkeuksellisen merkittävä rooli, sillä siellä kulkee merkittävä osa metsä- ja maatalouden raskaista kuljetuksista. Raskaat kuljetukset ovat pääosin maidon-, karjan-, turpeen-, puun- ja maa-ainesten kuljetuksia ja siten erittäin tärkeitä elinkeinoelämälle. Tieverkolla on entistä raskaampia kuljetuksia massojen noston myötä ja 76 tn rekat kuormittavat tiestöä yhä enemmän. Hallitusohjelman mukaan hallitus käynnistää ohjelman liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi ja käyttää siihen noin 600 M. Yksityistieverkoston rahoitukseen tarvittaisiin valtakunnallisesti 15 M vuodessa, jotta tienpidon edellytykset täyttyvät. Tienpidon ylläpitotoimenpiteet tulee kohdistaa joustavasti kunkin maakunnan omat erityispiirteet huomioiden sekä ennakoiden alueiden kasvu- ja kehitysnäkymät. Itä- ja Pohjois-Suomessa alemman tieverkon vähäliikenteisiä teitä (KVL <200 ajoneuvoa/vrk) on % maanteistä ja erittäin vähäliikenteisiä (KVL <50) 7-25 %. Kasvavien puunkuljetusten osalta tarvitaan myös toimiva terminaaliverkosto, joka mahdollistaisi sekä puun välivarastoinnin että tarvittaessa myös energiapuun haketuksen samoilla alueilla. Itä-Suomen metsät toimivat raaka-aineen lähteenä sekä oman alueen että koko Suomen metsä- ja bioenergiateollisuudelle. Myös Itä- ja Pohjois-Suomen kasvava kaivostoiminta sekä alueelle jo tehdyt sekä suunnitellut investoinnit vaativat tiestön parantamista. Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle tehtyjä tai alueelle vaikuttavia investointeja ovat esimerkiksi Metsä Group:in 1,1 mrd investointi Äänekosken biotuotetehtaaseen, jonka käyttämän kuitupuun hankintaalue ulottuu Pohjois-Savoon. Varkauden Stora Enso on investoinut 110 M tuotannon muutostöihin, jotka alkavat syksyllä Alemman asteisen tieverkon riittävä kunto on olennaista myös Kuopion Sorsasaloon suunnitellun Finnpulp Oy:n sellutehtaan puunhankinnalle. Finnpulp Oy:n investoinnin suuruus on 1,4 mrd ja arvioitu puuntarve on noin 6,7 milj.m3 vuodessa. Lisäksi Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitos käynnistyy vuonna 2016, jolloin sen yhdyskuntajätteen keräysalue ulottuu Kainuuseen sekä Itä- ja Keski-Suomeen saakka. Maakunnan kehittämisrahan palauttaminen valtion talousarvioon Ohjelmiin kohdentamatonta maakunnan kehittämisrahaa on leikattu rajusti viime vuosina ja vuoden 2015 valtion talousarviossa määräraha ollaan lakkauttamassa kokonaan. Maakunnan kehittämisraha on joustava ja ketterä aluekehittämisen määräraha, jota on voitu kohdentaa maakuntaohjelmaa edistäviin pienen mittakaavan hankkeisiin. Määrärahaa on voitu hyödyntää uusien avausten valmistelussa, esiselvityshankkeissa ennen suurempiin hankekokonaisuuksiin ryhtymistä sekä vipuna käynnistettäessä merkittäviä kehittämisprosesseja. Määräraha edesauttaa laajojen, elinkeinoelämää hyödyttävien hankekokonaisuuksien syntymistä. Maakunnan kehittämisraha on tarkoitettu alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskevien kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Instrumentti on ollut käytössä 1990-alkupuolelta lähtien.

21 Muissa prosesseissa edistettävä itäsuomalainen yhteistyö Liikennehankkeet Itä-Suomen maakunnat muistuttavat, että maakunnat ovat tehneet yhteisen esityksen liikennehankkeista liikennepoliittista selontekoa varten. Tiehankkeiden järjestyksestä on sovittu ja se on seuraava: valtatien 5 parantaminen välillä Mikkeli Juva, 121 M valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus Viinijärvi, 43 M valtatien 5 parantaminen välillä Leppävirta Kuopio, 99 M Muut esitykset liikennepoliittiseen selontekoon Karjalan radan perusparantaminen nopean henkilöliikenteen tasolle välillä Luumäki Kitee Savonradan perusparantaminen välillä Kouvola Kajaani 3.3 Pohjois-Savon omat neuvotteluesitykset Jännevirran silta (VT9), 46,4 m Toimenpiteet: Jännevirran sillan uusiminen v alkavana hankkeena. Perustelut: Valtatie 9 on Suomen tärkeimpiä poikittaisia liikenneyhteyksiä. Se yhdistää Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion sekä Joensuun kasvukeskukset jatkuen idässä Niiralan raja-asemalle asti. Tie on tärkein naapurimaakuntien, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan yhdysväylä ja se yhdistää maakuntien keskukset Kuopion ja Joensuun. Kuopio-Joensuu yhteysvälin akuutein ongelma on Kuopion ja Siilinjärven rajalla sijaitsevan Jännevirran sillan kunto. Jännevirran kautta kulkee Ten-t ydinverkostoon kuuluva syväväylä (syväys 4,2 m) Siilinjärvelle ja laivaväylä (syväys 2,4-1,5 m) Juankosken ja Nilsiän kautta Tahkon matkailukeskukseen. Jännevirtaan on esitetty rakennettavaksi kiinteä 24,5 metrin alikulkukorkeudella varustettu silta nykyisen sillan eteläpuolelle. Valtatien linjauksen ja tasauksen parantamista tehdään noin 3 km:n matkalla ja maantien uuteen liittymään rakennetaan valtatielle kääntymiskaistat. Uuden valtatien leveys on 10,5 metriä, josta ajoradan leveys on 7,5 metriä. Uudelle sillalle tulee lisäksi 4,0 metrin levyinen kevyen liikenteen väylä. Yksityistien liittymiä ja kevyen liikenteen järjestelyjä parannetaan sekä esitetään tehtäväksi melusuojauksia. Ennen hankkeen toteuttamista laaditaan vielä yleissuunnitelmaa tarkempi tiesuunnitelma, jonka on määrä valmistua marraskuussa Tavoitteena on, että aloitusvalmius suunnitelmien puolesta olisi kesällä 2016, jonka jälkeen on mahdollista aloittaa rakentaminen, mikäli rahoituspäätös saadaan. Kuopion tavara- ja henkilöratapihan perusparantaminen v , 39 M Toimenpiteet: Ratapihan peruskorjaus tulee käynnistää ja ratapihojen raidejärjestelyt on saatettava vastaamaan muuttuneita toiminnallisia tarpeita. LVM:lle on esitetty tavaraliikenteen ratapihan peruskorjauksen käynnistämistä v Henkilöratapihan kehittämistoimet tulee suorittaa matkakeskushankkeen toteutumisen yhteydessä eli mahdollisesti v alkavana. Perustelut: Henkilö- ja tavaraliikenteen ratapihat eivät vastaa enää nykyajan vaatimuksia. Tavaraliikenteen ratapihan puutteet syövät tavaraliikenteen tehokkuutta. Henkilöratapihan osalla ongelmana on mm. ratapihan lyhyys ja raiteiden määrä käytettyihin junapituuksiin ja junavuorojen määriin nähden. Aseman merkittävyydestä huolimatta myöskään asemalaituri ei täytä tämän päivän vaatimuksia mm. esteettömyyden suhteen, sillä siltä puuttuvat mm. korotetut laiturit sekä myös asemalaiturille johtavat hissit.

22 22 Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki-radan sähköistys ja Yara-Siilin-järvi-radan (5 km) sähköistys, 116 m Toimenpiteet: Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki radan toiminnallisuuden parantaminen rataosuuden sähköistämisellä ja uusien liikennepaikkojen rakentamisella. Iisalmi-Kontiomäki radan yhdistäminen kolmioraiteella ja vanhojen liikennepaikkojen kehittäminen sekä Yaran Siilinjärven kaivokselta Savon radalle tulevan raiteen sähköistäminen. Perustelut: Ylivieska-Iisalmi rata palvelee sekä henkilö- että tavaraliikennettä ja radan merkitys on korostunut kuljetusmäärien kasvaessa. Yaran tehtaiden ja Savon radan sähköistys mahdollistaa kasvavien kaivostoiminnan kuljetusten siirtämisen sähköjunaliikenteellä. 3.4 Pohjois-Savon muut keskeiset edunajamisasiat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus FIMEA:n toimintojen siirtyminen vaiheittain Kuopioon Fimea aloitti toimintansa Samalla tehtiin päätös viraston sijoittamisesta sekä toimintojen siirtämisestä Kuopioon kolmessa vaiheessa elokuuhun 2014 mennessä. Tämän jälkeen päätettiin, että siirtyminen tapahtuu v loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen uusimmassa tulossopimuksessa vuosille (v. 2012) todetaan: Tulevaisuudessa Fimealla on tarvittaessa työskentelytiloja henkilöstölleen myös Helsingissä, Turussa, Oulussa, Tampereella ja Lontoossa. Fimean päätoimipaikkana pysyy Kuopio ja kaikki avoimeksi tulevat virat siirretään ja uudet virat perustetaan Kuopioon. Vuoden 2018 loppuun mennessä Fimean kaikki virat on siirretty Kuopioon. Fimean toimipaikat ovat tällä hetkellä Helsingissä ja Kuopiossa, ja henkilöstöä työskentelee Turussa ja Oulussa. Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt, että Fimea:n laboratorio jää Helsinkiin. Kuopion alueella on noin 30 lääke- ja bioalan yritystä, joissa on noin 400 työntekijää. Lisäksi Itä- Suomen yliopistossa toimii terveystieteiden tiedekunnassa Farmasian laitos. Kuopion alueella on siten vahvaa lääke- ja turvallisuusalan osaamista ja mahdollisuus hyvään toimintaympäristöön, joten edellytykset Fimean toimintojen alueellistumiseen Kuopioon ovat hyvät. Eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutuksen jatkuminen Koko maassa erikoistumistutkinto on hieman yli 300 eläinlääkärillä (16 %). Koska eläinlääkäreiden työnkuva ja siihen kohdistuvat vaatimukset ovat ratkaisevasti muuttuneet, arvioidaan kymmenen vuoden päästä erikoiseläinlääkäritarpeen olevan Suomessa 600 lääkäriä. Tällä hetkellä valmistuu vuosittain n. 10 erikoiseläinlääkäriä, koska erikoistumisvirkoja ei ole enempää. Eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutuksen laajentamista tullaan toteuttamaan osittain Pohjois-Savossa ja osittain Pohjanmaalla, Seinäjoella. Pohjois-Savossa erikoistumiskoulutus keskittyy tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoitoon sekä hevossairauksiin. Eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutuksen alustana toimii Pohjois-Savossa Ylä-Savon ammattiopiston Kiuruveden Hingunniemen koulutilalla sijaitseva eläinsairaala. Sairaalan investointeihin on Pohjois- Savon liitto myöntänyt tukea 1,357 milj., kokonaisinvestoinnin ollessa noin 1,69 milj..

23 23 Kuva 3. Kiuruvedellä sijaitsevasta Savon eläinsairaalasta on tullut korkeatasoisia eläinlääkintäpalveluja tarjoava osaamiskeskittymä ja eläinlääkäreiden keskuudessa arvostettu erikoistumisklinikka Eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutuksesta vastaa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, jonka yhteistyötahoina ovat Pohjois-Savossa Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Savoniaammattikorkeakoulu, Ylä-Savon ammattiopisto, MTT:n Halolan toimipiste, Evira ja Suomen Hevostietokeskus ry sekä alueen lähikunnat. Savonian Pelastusopistossa toteuttaman palopäällystökoulutuksen turvaaminen Kuopiossa Savonia-ammattikorkeakoulu osakeyhtiön toimiluvan mukaisesti Savonialla on tekniikan koulutusvastuu, johon sisältyy palopäällystön koulutus. Koulutus johtaa insinööri (AMK) tutkintoon. Koulutus toteutetaan sopimuskoulutuksena Pelastusopiston kanssa. Pelastusopisto kuuluu hallinnollisesti sisäministeriön alaisuuteen. Vuoden 2014 ammattikorkeakoululain uudistuksen myötä ammattikorkeakoulujen rahoitus pohjautuu 100 % tuloksellisuuteen, jossa keskeisimpiä kriteerejä ovat tutkinnot, opintojen eteneminen ja ulkopuolinen kilpailtu rahoitus. Lisäksi vuosien aikana ammattikorkeakoulutuksen saama perusrahoitus alenee noin 20% valtion säästötoimenpiteiden seurauksena. Myös uudessa hallitusohjelmassa ammattikorkeakoulukenttään on tulossa lisäsäästöjä. Edellisen johdosta myös palopäällystön koulutuksen rahoitus on vähentynyt merkittävästi. Sisäministeriö on kutsunut työryhmän, joka vuoden 2016 aikana selvittää palopäällystön koulutuksen tulevaisuutta. Työryhmässä on mukana Poliisiammattikorkeakoulun, OKM:n ja Savonian edustus. Savonialla on valtakunnallinen koulutusvastuu palopäällystön osalta, sillä koulutusta ei järjestä muualla Suomessa. Koulutuksen erityisluonteesta johtuvat kustannukset vaatisivat nykyistä merkittävämpää rahoitusta palopäällystön tutkinto-ohjelman vaatiman osaamisen varmistamiseksi. Savonian rahoitus tulee turvata niin, että palopäällystön koulutus kyetään jatkossakin toteuttamaan korkeatasoisesti Savonian ja Pelastusopiston yhteistyönä.