KIVIRISTI LAPUA. ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SELOSTUS (luonnos/ 05)

Transkriptio

1 KIVIRISTI LAPUA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SELOSTUS (luonnos/ 05) Asemakaavan muutos koskee Kiviristin kaupunginosan 5 korttelin 514 tontteja 3-4 sekä osaa tilasta 11:189. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat Kiviristin kaupunginosan 5 korttelin 514 tontit 4-5 sekä niihin liittyviä virkistysalueita. AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A OULU Puhelin Telefax Asemakaavan muutos on tullut vireille kh 31 Hyväksytty kunnanhallituksessa Hyväksytty kunnanvaltuustossa Lapuan kaupunki Poutuntie Lapua 1

2 Valokuvat; AIRIX Ympäristö Oy Liitteet: 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Ote voimassa olevasta asemakaavasta, jota muutetaan 3. Asemakaavakartta 1:2000 2

3 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti ja yleiskuvaus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet LÄHTÖKOHDAT Maisemakuva ja luonnonympäristö Rakennettu ympäristö ja taajamakuva Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan muutoksen tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Liikenne ja pysäköinti Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti ja yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Lapuan keskustassa Ammattikoulun- ja Turjankadun sekä Vesipellontien rajaamalla alueella Kiviristin kaupunginosassa. Muutosalue korttelissa 514 on opetustoiminnalle kaavoitettua aluetta. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 4,6 ha. Kaavamuutosalueen sijainti. Suunnittelualue sijaitsee Lapuan keskustassa Ammattikoulun- ja Turjankadun risteysalueella. 4

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Päätös asemakaavan muutoksen käynnistämisestä tehtiin kaupunginhallituksessa Kaavamuutos tuli vireille x.x x ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos asetettiin nähtäville x.x-x.x. väliseksi ajaksi. 3 LÄHTÖKOHDAT Kaavamuutosalue on kaavoitettu 1970-luvun lopulla opetustoimintaa (YO) palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Alueella on toiminut vuoteen 2002 asti Lapuan ammattioppilaitos, minkä jälkeen alueella toimi Härmänmaan ammatti-instituutti. Vuodesta 2009 alkaen Alueella on toiminut Koulutuskeskus Sedun Lapuan opetuspiste (rakentaminen, teollisuus, hyvinvointi) Seinäjoen koulutuskuntayhtymällä on laajennussuunnitelmia Kiviristin kaupunginosan korttelissa 514 koulutonttia koskien tarvittavien lisätyötilojen osalta. Nykyisen tontin maa-ala ja myös rakennusoikeus on jo käytetty, joten ainoa mahdollinen laajentumissuunta on koulukiinteistön luoteispuolen peltoalue. Samassa yhteydessä asemakaavaa tarkistetaan myös alueella sijaitsevan asuinkiinteistön osalta, joka on siirtynyt oppilaitokselta kaupungin vuokrataloyhtiön omistukseen. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 4,6 ha. Tarkoituksena on mahdollistaa koulukiinteistön laajentumistarve. Kaavamuutos- ja laajennusalue on kaupungin omistuksessa Maisemakuva ja luonnonympäristö Suunnittelualue rajautuu selkeästi peltomaisemaan, joka jatkuu Lapuan ja Kauhavan Alajoen laajana viljelylakeusalueena. 5

6 Suunnittelualueella kaupunkirakenne rajautuu selkeästi viljeltyyn peltomaisemaan. Suunnittelualueen itäpuolella virtaa Kuruoja, minkä varsi on suunnittelualueen kohdalla varsin vehmas. Suunnittelualueen itäosa onkin luonteeltaan varsin puistomainen. Lännessä noin 300 metrin päässä virtaa Lapuanjoki kohti Alajoen lakeuksia. Pohjoisessa avautuu peltomaisema. valokuva valokuva 6

7 3.1.2 Rakennettu ympäristö ja taajamakuva Kaavamuutosalueen rakennuskanta muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Alueen rakennukset ovat punatiilisiä ja ne on rakennettu pääosin luvun vaihteessa. Muutosalueen kaakkoispuolella on kellertävästä tiilestä 1970-lopulla rakennettu entinen kauppaopistorakennus, alueen lounaiskulmassa on punatiilisiä kolmikerroksisia asuinkerrostaloja ja koilliskulmassa Kuruojan varrella on eri aikoina rakennettujen omakotitalojen nauha. Suunnittelualueen laajennusosa on avointa peltomaisemaa. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai kiinteitä muinaismuistoja. Yhdyskuntatekninen huolto Muutosalue on keskitetyn vesihuollon piirissä. Sosiaalinen ympäristö Alueen asukkaiden palvelujen saatavuus on melko hyvä, sillä alue sijaitsee vajaan kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta Maanomistus Kaupunki omistaa kaavamuutosalueen maat. 7

8 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Lapualla on voimassa Etelä-Pohjanmaan maa-kuntakaava. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta.. Suunnittelualue on merkitty maakuntakaavassa seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueeksi. Yleiskaavat Lapualla on voimassa Lapuan keskustan osayleiskaava, joka on vahvistunut suurimmalta osin elokuussa 2002 ja eräiden alueiden osalta lokakuussa Osayleiskaava on laadittu siten, että varsinainen yhdyskuntarakenteen aktiivisin alue on laadittu oikeusvaikutteisena, kun taas laajemmat metsä- ja peltoalueet on laadittu kaavana, jolla ei ole laissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Voimassa olevassa yleiskaavassa kaavamuutosalue on osoitettu PY-merkinnällä julkisteen palvelujen ja hallinnon alueeksi. Ote maakuntakaavasta Ote yleiskaavasta Asemakaava Kaavamuutosalueella on voimassa asemakaava vuodelta Asemakaavassa alue on osoitettu opetustoimintaa (YO) palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Ote asemakaavasta 8

9 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen tarve Seinäjoen koulutuskuntayhtymällä on laajennussuunnitelmia Kiviristin kaupunginosan korttelissa 514 koulutonttia koskien tarvittavien lisätyötilojen osalta. Nykyisen tontin maa-ala ja myös rakennusoikeus on jo käytetty, joten ainoa mahdollinen laajentumissuunta on koulukiinteistön luoteispuolen peltoalue. Samassa yhteydessä asemakaavaa tarkistetaan myös alueella sijaitsevan asuinkiinteistön osalta, joka on siirtynyt oppilaitokselta kaupungin vuokrataloyhtiön omistukseen. Tarkoituksena on mahdollistaa koulukiinteistön laajentumistarve. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Päätös asemakaavan muutoksen käynnistämisestä tehtiin kaupunginhallituksessa Asemakaavan muutoksen laatii konsultti (AIRIX Ympäristö). Asemakaavan muutoksen luonnos, selostus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma päätettiin asettaa nähtäville samalla kertaa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tässä kaavahankkeessa osallisia ovat mm. Alueen ja lähiympäristön maanomistajat ja asukkaat. Kaupungin toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Viranomaisyhteistyö Työn tavoitteista ja selvitystarpeiden laajuudesta keskustellaan viranomaisten ja kunnan kesken pidettävässä kehittämiskeskustelussa. Tarvittavilta viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä asemakaavan muutoksen luonnos- että ehdotusvaiheessa. 9

10 4.4 Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet: Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan ja joiden tarkistus on tullut voimaan Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Tässä kaavatyössä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista keskeisimpiä ovat eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä toimivia yhteysverkostoja koskevat tavoitteet. Maakuntakaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. (Ks. kohta 3.2.1) Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja tarkoitus: MRL 50 Asemakaavan tarkoitus: Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, taajama- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 asettamat asemakaavan sisältövaatimukset: Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Kunnan asettamat tavoitteet: Tarkoituksena on mahdollistaa koulukiinteistön laajentumistarve. 10

11 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne YO-kortteli on laajentunut luoteeseen peltoalueelle, minne on osoitettu ohjeellisena koulurakennuksen laajenemisosa ja sen vaatima pysäköintiala. Avoimen peltoalueen ja korttelin 514 väliin on osoitettu kapea puistovyöhyke. Entinen oppilaitosasuntolan alue on erotettu YOkorttelialueesta omaksi AK-korttelialueeksi, sillä alueella ei ole nykyisin tarvetta erilliselle oppilasasuntolalle. AK-korttelin rakennusoikeus on e=0,3, mikä vastaa voimassa olevassa asemakaavassa osoitettua rakennusoikeutta. YO-korttelin rakennusoikeutta on nostettu e=0,3:sta 0,4:ään. Rakennusryhmien keskelle ja reuna-alueille on osoitettu istutettavia alueen osia, jotka tulisi rakentaa ja hoitaa puistomaisina alueina Liikenne ja pysäköinti Suunnittelualueen liikennejärjestelyjen muutokset kohdistuvat laajennusalueelle, minne on osoitettu Turjankadun varteen uudisrakennusalan lounaispuolelle ohjeellinen pysäköintialue. 5.2 Aluevaraukset koulukiinteistön laajennusosa uusi ohjeellinen pysäköintialue kaupungin vuokrartaloyhtiön omistukseen siirtynyt oppilaitosasuntola. Alueen korttelimerkintä on muutettu YOkorttelialuemerkinnästä AKalueeksi. 11

12 Nahkurinkadun luoteisreunaan voimassa olevassa kaavassa osoitetun puurivistön tulisi jatkua kaavamuutosalueen VLviheralueelle. Puurivistön tarkoituksena on rajata peltoalue rakennetusta ympäristöstä suunnitelualueen luoteisosaan osoitettu VL-viheralue, jonka tarkoituksena on korostaa avoimen peltoalueen ja rakennetun ympäristön rajaa. VL-alue tulisi rakentaa puistomaisesti ja jatkaa VLalueelle viereisen Nahkurinkadun luoteisreunaan osoitettua puurivistöä. viherkaistaa on rajattu siten, että alueella tarpeellinen raskailla ajoneuvoilla kulku ei esty erityisesti alueen kulmiin on osoitettu korttelin (tontin) sisäisiä viheralueita. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Kaavaratkaisussa on pyritty säilyttämään avoimen peltomaiseman ja rakennetun ympäristön raja-alue selkeänä osoittamalla korttelin 514 luoteisosaan avointa peltoaluetta vasten puistokaistale. Puistoon tulisi istuttaa selkeä puurivistö. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan Sosiaaliset vaikutukset 5.4 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella ei ole erityisiä häiriötekijöitä. 5.5 Nimistö Kaavamuutosalueen nimistö ei muutu. 12

13 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavamuutoksen toteutusta ohjaa alueesta laadittu asemakaavakartta merkintöineen ja kaavamääräyksineen. Asemakaavassa on esitetty pääasiassa ohjeellisena, miten rakennusoikeus voidaan sijoittaa tonteille. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 6.2 Toteutuksen seuranta Lapuan kaupunki seuraa asemakaavan toteutumista rakennuslupien myöntämisen yhteydessä ja mahdollisissa kaavoituskatsauksissa. Oulussa Iikka Ranta, Arkkitehti, YKS

14 Asemakaavan seurantalomake 6.3 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto 14