UTAJÄRVI LUONNOS

Transkriptio

1 Koulutie-vt22 risteysalue UTAJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS UTAJÄRVEN KUNTA Sweco Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A OULU Puhelin Telefax Laitilantie 5 PL UTAJÄRVI Vireilletulo Hyväksytty kunnanhallituksessa Hyväksytty kunnanvaltuustossa..201_

2 2

3 Valokuvat; Viistokuva Ilmakuva Vallas Liitteet: 3

4 Asemakaavakartta 4

5 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Rakennettu ympäristö ja taajamakuva Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan muutoksen tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Prosessin vaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Liikenne ja pysäköinti Asemakaavan tavoitteiden toteutuminen Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta

6 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Kuva 1. Kaavamuutosalueen sijainti Utajärven keskustassa. 6

7 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos käynnistyi syksyllä 2013 liikenneturvallisuushankkeen pohjalta, jossa vt22 ja Koulutien risteysaluetta kehitettään ja kevyenliikenteen yhteyksiä parannetaan. 2.2 Asemakaavan muutos 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Kaavan toteutus voidaan käynnistää, kun kaava on saanut lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Rakennettu ympäristö ja taajamakuva Kaavamuutosalue on Utajärven keskustaajamaa. Alue on valtatien ja kadun risteysalue. Suunnittelualueen koillisosassa on liikerakentamista ja kaakkoisosassa huoltoasema. Risteysalueen luoteispuolella on kunnan liikuntahalli ja jäähalli. Taajamakuvaltaa alue on puoliavointa rakennettua taajamaa, jonka yleiskuvaa hallitsee liikennealueet ja pysäköintipaikat. Alueella ei ole rakennetun ympäristön osalta arvokkaita kohteita. Lähin kohde on arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema koulukeskus suunnittelualueesta itään. Koulutien mutka. Etualalla liikuntahalli. SEO:n huoltoasema. 7

8 3.1.2 Maanomistus Alue on kunnan, valtion ja yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan ja joiden tarkistus on tullut voimaan Maakuntakaava Utajärvellä on voimassa ympäristöministeriössä vahvistettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Alue on osoitettu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Maakuntakaavan mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Taajaman läpi kulkee viheryhteystarvemerkintä. Alue kuuluu mk-3 maaseudun kehittämisvyöhykkeeseen (Oulujokilaakso, Oulu-Kajaani-Arkangel käytävä) sekä kaupunkimaaseutu vuorovaikutusalueeseen (punainen kmk-katkoviiva). Alueella kehitetään elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista, jotka perustuvat kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen. Suunnittelumääräyksissä sanotaan, että tarkemmassa suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat on pyrittävä ohjaamaan oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Uudisrakentamista ohjataan samoin täydentämään olevaa yhdyskuntarakennetta. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty joulukuussa 2013, mutta se ei ole lainvoimainen. Kuva: Ote maakuntakaavasta. Yleiskaava 8

9 Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2001 valtuuston hyväksymä Utajärven Kirkonkylän osayleiskaava. Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Kaavamääräyksessä todetaan, että alueelle saa rakentaa palvelu-, hallinto- ja asuinrakennuksia sekä rakennuksia sellaista työpaikkatoimintaa varten, josta ei aiheudu ympäristöhäiriötä. Kerrosalasta vähintään ¼ on varattava asunnoille. Autopaikkoja on varattava 1 ap/70 k-m2. Pihatiloista oleskelulle on oleskelutilaa oltava vähintään 100 m2. Kuva: Ote voimassa olevasta Utajärven kirkonkylän osayleiskaavasta. Asemakaavamuutos sijoittuu keskustatoimintojenalueelle C. Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava vuodelta Asemakaavassa kortteli 26 on liikerakennusten korttelialue ja korttelin 27 tontti 1 huoltoasemarakennuksia varten, jossa saa olla huoltoaseman lisäksi matkailua palvelevia liike- ja majoitustiloja. Alueen ajantasakaava on laadittu vuonna

10 Rakennusjärjestys Utajärven rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Ote ajantasa-asemakaavasta. Pohjakartta Alueen pohjakartta on hyväksytty vuonna 1969 (Matti Nummenmaa ). Pohjakartan uudistaminen on käynnissä ja uusi kartta otetaan käyttöön, kun se on hyväksytty. Suunnittelun apuna käytetään ajantasaista mittaustietoa ja ortoilmakuvaa sekä viistoilmakuvia vuodelta Asemakaavoituksen perusselvitykset Kaavoitusta varten tarvittavat lähtötiedot saadaan pääosin Utajärven kunnasta. Lähtötietoja on täydennetty maastokäyntien yhteydessä. Alue on rakennettua taajamaan, joten merkittäviä luontoarvoja ei ole. 10

11 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen tarve Risteysalueen parantaminen ja kevyenliikenteen yhteyden rakentaminen korttelin 26 kaakkoislaitaa edellyttää asemakaavan muuttamista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus on päättänyt kaavan vireilletulosta ja valmisteluvaiheen aineiston ja OAS nähtäville asettamisesta Prosessin vaiheet 4.4 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua, kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tässä kaavahankkeessa osallisia ovat mm. Alueen ja lähiympäristön maanomistajat, asukkaat sekä yrittäjät Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Oulun seudun sähkö Oulun puhelin Oyj Viranomaisyhteistyö Kaavasta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja tarvittaessa järjestetään neuvottelu. 4.5 Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan marraskuussa 2001 ja päivitettynä Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Tässä kaavatyössä on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen (mm. joukkoliikenne), eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja kulttuuriperintöön liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Maakuntakaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. (Ks. kohta ) 11

12 Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja tarkoitus MRL 50 Asemakaavan tarkoitus Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 asettamat asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Maakuntakaavan antamat lähtökohdat Maakuntakaavassa suunnittelualue sisältyy taajamatoimintojen alueeseen (A). Taajamatoimintoja koskevaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjataan yhdyskuntarakennetta eheyttävään ja tiivistävään suuntaan. Taajamatoimintojen ja keskustatoimintojen alueiden tulee muodostaa taajamakuvallisesti selkeästi rajautuvia ja hahmottuvia keskuksia. Oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan asettamat tavoitteet Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu ympäröivien alueiden lailla keskustatoimintojen alueeksi (C). Kaavamääräyksessä todetaan, että alueelle saa rakentaa palvelu-, hallintoja asuinrakennuksia sekä rakennuksia sellaista työpaikkatoimintaa varten, josta ei aiheudu ympäristöhäiriötä. Kerrosalasta vähintään ¼ on varattava asuntoja varten. Autopaikkoja on varattava 1 ap/70 k-m2. Pihatiloista oleskelulle on varattava vähintään 100 m2. Kunnan asettamat tavoitteet Utajärven kunnan tavoitteena on muuttaa kaavaa siten, että tarvittavat liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta palvelevat toimenpiteet risteysalueella voidaan toteuttaa. 12

13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksessa vt 22 risteysaluetta laajennetaan hieman korttelin 27 puolelle. Korttelin 26 kaakkoisosaan sijoitetaan kevyenliikenteen yhteys. Korttelien käyttötarkoitukset ja katualueet säilynevät pääosin ennallaan. Korttelissa 27 käyttötarkoitus muutetaan vastaamaan nykyisiä ohjeita Mitoitus Kaavamuutoksessa oleva rakennusoikeus pääosin säilytetään. Korttelissa 26 rakennusoikeuden määrä laskee n. 87 m². 13

14 5.1.2 Liikenne ja pysäköinti Olevat katujärjestelyt säilyvät. Kevyenliikenteen väylä sijoitetaan Koulutien varteen, tien luoteispuoelle. 5.2 Asemakaavan tavoitteiden toteutuminen Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Kaavamuutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueiden käytön tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Asemakaavan muutos on maakuntakaavan suunnitteluohjeiden mukainen. Yleiskaava Asemakaavan muutosalue on voimassaolevan yleiskaavan mukaan C-alueella. Kaava toteuttaa yleiskaavan suunnittelutavoitteet. Asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavan sisältövaatimukset toteutuvat. Kunnan ja osallisten tavoitteet Asemakaavan muutos toteuttaa kunnan tavoitteet. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaava-alue sijaitsee Utajärven kunnan keskustaajamassa. Kaavalla ei ole vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Alueella ei ole merkittäviä luonnonympäristön kohteita. Alue on tie-, katu- ja piha-aluetta. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta maisemarakenteeseen eikä maisemakuvaan. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön tai taajamakuvaan. Vaikutukset kuntatalouteen Kaavamuutos aiheuttaa kustannuksia kunnalle. Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Muut vaikutukset Kaavamuutos parantaa risteysalueen liikenneturvallisuutta ja etenkin kevyenliikenteen yhteyksiä. 14

15 5.4 Ympäristön häiriötekijät Alue sijaitsee Utajärven kunnan keskustaajamassa ja valtatien varrella, joten liikenne saattaa aiheuttaa alueella meluhaittoja. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Aluevaraukset KL Liikerakennusten korttelialue LH Huoltoasemarakennusten korttelialue Nimistö Kaavamuutosalueen nimistö ei muutu. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavamuutoksen toteutusta ohjaa alueesta laadittu asemakaavakartta merkintöineen ja kaavamääräyksineen. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteutus voidaan käynnistää, kun kaava on saanut lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteutumista seuraa kunnan toimielimet mm. rakennus- yms. lupien myöntämisen yhteydessä. Oulussa Mikko Korhonen TkK SWECO Ympäristö OY 15