PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut ASEMAKAAVAN SELOSTUS joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa.

Transkriptio

1 Tekniset palvelut ASEMAKAAVAN SELOSTUS joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. KONTIOMÄKI, MÄNTYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOS Vireilletuloilmoitus Nähtävilläolo: Asemakaavaluonnos Asemakaavaehdotus Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus , 244 Kunnanvaltuusto , 54

2 2 (17) SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS 3 2 TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 4 3 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Seutu- ja maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset taajamakuvaan ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ 16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 17 LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Havainnepiirros Asemakaavan seurantalomake

3 3 (17) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Paltamon kunta, Kontiomäen asemakaava-alue. Asemakaavamuutos, joka koskee Paltamon Kontiomäen asemakaava-alueen korttelia 23 sekä siihen liittyvää puistoaluetta. Asemakaavamuutos, jolla muodostuu Paltamon Kontiomäen asemakaavaalueen kortteli 23 sekä siihen liittyvä puistoalue. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Paltamon kunnan Kontiomäen taajamassa, Mäntytien ja Omakotitien risteyksessä. Idässä, Mäntytien vastakkaisella puolella, on vanha urheilukenttä, jota nykyisin käytetään palloiluun. Läntisestä osastaan alue rajautuu Purolanrinteen asuinalueeseen. Pohjoisessa alue rajautuu Kauppiaankatuun. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa rivitaloille osoitettu korttelialue omakotitalotonteiksi, joille alueella on kysyntää.

4 4 (17) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet vaihe ajankohta Asemakaavan laatimispäätös (kh) Vireilletuloilmoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävillä Asemakaavaehdotus nähtävillä (väh. 30 vrk) Asemakaavan hyväksyminen (kv) ( 54). 2.2 Asemakaava Suunnittelualue, joka käsittää Kontiomäen asemakaava-alueen korttelin 23 ja Purolan puistoalueen, on laajuudeltaan n. 2,2 ha. Vuonna 2000 Mäntytien varresta on purettu kunnan omistuksessa ollut rivitaloyhtiö huonokuntoisena. Kysyntää on ollut lähinnä omakotitaloille, joten kaavamuutoksella pyritään vastaamaan tähän kysyntään. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen kunnallistekniikka on jo rakennettu, siten asemakaavamuutoksen saatua lainvoiman korttelin 23 uudet tontit ovat rakennettavissa.

5 5 (17) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Kontiomäen taajamassa, pientalo- ja rivitaloasutuksen keskellä. Suunnittelualueen itäpuolella, Mäntytien toisella puolella, sijaitsee pallokenttä ja lännessä alue rajautuu Purolanrinteen puistoon, jonne on rakennettu leikkikenttä. Kontiomäen taajama, jossa on n. 200 asukasta, on yhdyskuntarakenteeltaan hyvin tiivis ja taajama-aluetta rajaavat lännessä valtatie 5 ja idässä Oulu- Kontiomäki rautatie ratapihoineen. Taajaman tärkeimmät palvelut (mm. peruskoulu, kirjasto, päiväkoti, kauppa) ovat n. 500 metrin säteeltä. Kontiomäen rautatieasema, josta on yhteydet sekä Kajaanin että Oulun suuntaan, sijaitsee vajaan kilometrin päässä suunnittelualueesta Luonnonympäristö Taajaman keskustassa sijaitseva suunnittelualue on jo rakennettua ympäristöä, joten luonnontilaista ympäristöä suunnittelualueella ei ole. Korttelista 23, tontilta 4 purettujen rivitalojen piha-alue on jäänyt avoimeksi, kapea puustovyöhyke sijaitsee Mäntytien varressa. Mäntytien varressa oleva puusto on yksittäisiä havupuita, seassa muutama lehtipuu (mm. haapaa). Kadun varsi, ojan pientareet, ovat pajukoituneet. Puistoalueen puusto on pääosin nuorta koivikkoa, jonka keski-ikä on n. 30 vuotta. Alispuusto on raivattu ja aluetta on hoidettu puistomaisena. Leikkikentän laidoille on osittain istutettu pensasaitaa. Topografialtaan suunnittelualue on tasaista, kaakkoiskulmassa maan pinnan taso on vajaa +194,00 mpy. Maanpinnan tason korko nousee länttä kohden siten, että kaavamuutosalueen länsiosassa maanpinnan taso on n. +199,00 mpy. Suunnittelualueen vieressä oleva pallokenttä on tasattu n. kaksi metriä Mäntytien katualuetta alemmaksi Rakennettu ympäristö Kontiomäen taajaman rakennuskanta on pientalovaltaista. Rivitaloalueita sijaitsee taajaman pohjoisosassa, Kontiomäentien eteläpuolella sekä taajaman eteläosassa. Taajaman keskustassa, noin puolen kilometrin säteellä kaikki taajaman palvelut. Kaavamuutosalueella olleet kunnan rivitalot on purettu 2000-luvun alussa. Aluetta rajaavat 1970-luvulla rakennetut omakotitalot, jotka julkisivumateriaaliltaan ovat sekä puu- että osittain tiiliverhoiluja. Suunnittelualueen luoteis- ja pohjoispuolella puolella on 1980-luvun alussa valmistuneita rivitaloasuntoja. Taajamakuvallisesti kaavamuutosalueella ja lähiympäristössä on hyvin matalaa, yksikerroksista rakentamista. Länttä kohden maasto nousee ja rakenne muuttuu pienteollisuusalueeksi.

6 6 (17) Kaavamuutosalueen korttelin 23 tontit 1-3 Omakotitien varressa ovat rakentuneet 1970-luvun puolivälissä. Omakotitalot ovat laajuudeltaan n k-m2 ja rakennuksiin liittyy myös pieniä pihavarastoja Maanomistus Suunnittelualue on kunnan omistuksessa. Omakotitien varressa olevat nykyiset kiinteistöt ovat kunnan vuokratontteja. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päätöksellään asettanut MRL 24 :n mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka ovat tulleet voimaan Tavoitteita on tarkistettu marraskuussa 2008 ja tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella mm. seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Seutu- ja maakuntakaava Kainuun maakunnassa on voimassa Kainuun 3. seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Seutukaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimistojen alueelle (A).

7 7 (17) Kuva 7. Ote Kainuun 3. seutukaavasta. Kainuun maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kainuun maakuntakaavan, valtioneuvosto on vahvistanut maakuntakaavan muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta Hyväksytyssä maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu taajaman alakeskukseen (a), jolle maakuntakaavassa on annettu suunnittelumääräys (ks. kohta 4.3). Kuva 8. Ote hyväksytystä Kainuun maakuntakaavasta Yleiskaava Kontiomäen osayleiskaavan Paltamon kunnanvaltuusto on hyväksynyt Osayleiskaavassa suunnittelualue sijoittuu asuinpientalojen korttelialueelle (AP) ja puistoon (P), jonka keskelle on osoitettu leikkikenttä (VK).

8 8 (17) Kuva 9. Ote Paltamon Kontiomäen osayleiskaavasta Asemakaava Suunnittelun käynnistyessä alueella on voimassa aikanaan rakennuskaavana vahvistettu Kontiomäen asemakaava, ote kaavakartasta ohessa.

9 9 (17) Kuva 10. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Asemakaavassa suunnittelualueella on voimassa seuraavat kaavamerkinnät: AR AO P UL I e=0.40 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue. Omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue. Puistoalue. Leikkikenttä. Roomalainen numero, joka osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun varsinaisen kerrosluvun. Tonttitehokkuusluku eli rakennuspaikan kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan. 20% Luku osoittaa, kuinka suuren osan rakennuspaikasta saa käyttää rakentamiseen Rakennusjärjestys Paltamon kunnan rakennusjärjestyksen kunnanvaltuusto on hyväksynyt ja se on tullut voimaan Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on hyväksytty kaavanpohjakartta.

10 10 (17) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Maarit Kemppainen on tehnyt kirjeellään aloitteen kaavamuutoksen laatimisesta Kontiomäen taajamaan Mäntytien varteen. Kunnanhallitus teki päätöksen alueelle aiemmin laaditun asemakaavan ajantasaisuuden arvioinnista ja kaavamuutoksen käynnistämisestä kokouksessaan Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osalliset kaavahankkeissa on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä. Tässä hankkeessa osallisia ovat: kaava-alueen asukkaat ja maanomistajat kaava-alueen naapureina olevat asukkaat ja maanomistajat viranomaiset (Kainuun ympäristökeskus) muut erikseen arvioitavat osalliset Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu paikallislehti Väylässä, kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan internet-sivuilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu lokakuussa 2008, jonka kunnanhallitus on käsitellyt kokouksessaan lokakuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtäville alkaen. Osallisia on tiedotettu kaavaprosessin aikana sekä kuulutuksin (paikallislehti Väylä, kunnan ilmoitustaulu ja kunnan internet-sivut) että kirjeitse. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä kunnantoimistolla, Paltamon kirjastossa ja kunnan internet-sivuilla. Kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Paltamon kunnantoimistossa ja kunnan internet-sivuilla. Ehdotuksesta ei jätetty muistutuksia eikä lausuntoja. Paltamon kunnanhallitus hyväksyi kaavamuutoksen ( 244) ja kunnanvaltuusto ( 54) Viranomaisyhteistyö Kaavatyön edetessä viranomaisia on tiedotettu kirjeitse. Koska asemakaavamuutos ei koske valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai joka muutoin ei ole maankäytön, luonnonvarojen, kulttuuriympäristön tai

11 11 (17) valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta merkittävä, kaavaprosessin aikana ei ole järjestetty MRL 66 :n mukaisia viranomaisneuvotteluja. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa voimassa alueelle aiemmin laaditussa kaavassa olevan rivitalotontin käyttötarkoitus erillispientaloalueeksi. Nykyisten pientalojen osalta tarkennetaan tonttien rakennusoikeudet, joita aiemmassa kaavassa ei oltu määritelty. Yleiskaavassa ei ole erikseen mainittu tai osoitettu sellaisia yksittäisiä tavoitteita, jotka koskisivat tätä asemakaavamuutosta. Hyväksytyssä Kainuun maakuntakaavassa taajaman alakeskuksia koskee seuraava suunnittelumääräys: Taajaman alakeskuksen suunnittelussa on pyrittävä turvaamaan alakeskuksen asema sovittamalla yhteen asumisen, pienyritystoiminnan tai muun elinkeinotoiminnan tarpeet. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen viihtyisyyteen, uudisrakentamisen sopeuttamiseen rakennettuun ympäristöön, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja liikenneturvallisuuteen. Uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittamaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta edullisesti olevan asutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdyt vaihtoehtotarkastelut ovat keskittyneet rivitalorakentamisen määrään ja sen jäljellä olevaan kapasiteettiin Kontiomäen taajamassa, sillä tavoitteellisella kaavamuutoksella Kontiomäen taajamasta poistuu yksi rivitalorakentamiselle osoitettu korttelialue. Olemassa olevat ja rakennetut rivitalokorttelialueet: korttelit 21, 22, 46 ja korttelin 47 tontti 1 Rakentamattomia rivitalokortteleita: korttelit 26, 30, 48, korttelin 47 tontti 2 Rakennettu rivitalokortteli, tiivistämis-/täydentämismahdollisuus: kortteli 22, olemassa olevat rakennukset sijoitettu tontin pohjoislaitaan, korttelialueella jäljellä rakennusoikeutta kortteli pinta-ala (likim.) tehokkuus (e) k-m2 käytetty k- m2 toteutumisvuosi yhteensä

12 12 (17) Koska rivitaloasuntojen kysyntä Kontiomäessä on ollut viime vuosina hyvin vähäistä ja kysyntä koko Paltamon kunnassa on kohdistunut lähinnä pientalorakentamiseen, korttelin 23 käyttötarkoituksen muutos rivitalorakentamisesta pientalorakentamiseen ei oleellisesti muuta Kontiomäen taajaman yhdyskuntarakennetta. Taajamaan jää edelleen neljä rivitalorakentamiseen osoitettua korttelialuetta, joihin voimassa olevan kaavan mukaisesti on sijoitettavissa n k-m2 eli vastaava määrä, joka Kontiomäen taajamassa on jo käytetty rivitalorakentamiseen. Tämä riittänee turvaamaan tulevaisuuden rakentamispaineet rivitalojen osalta.

13 13 (17) Kaavaluonnokseen laaditut vaihtoehdot: VE1 - muodostaa yhtenäisen taajamakuvan: Mäntytien varteen sijoittuu 2000-luvun rakennuskantaa, Omakotitien varteen jää 1970-luvulla rakentuneet omakotitalot - uudet tontit väljiä (à n m2), asuinrakennukset voidaan sijoittaa kadun suuntaisesti - puistoalueen laajuus säilyy nykyisellään - uusia tontteja 4 kpl VE2 - uudet tontit (à n m2) Omakotitien varressa jatkavat kadun varren nykyistä rakennetta, mutta uusi rakennuskanta tuskin jatkaa 1970-luvulla syntynyttä rakennustyyliä - uudet tontit (à n m2) valtaavat osan nykyistä puistoaluetta - sähkölinja syö osittain tontin rakennettavuutta (kunta joutuu kustantamaan mahdollisen sähkölinjan siirron) - vaatii uuden katualueen rakentamisen (pituus n. 65 m) - uusia tontteja 6 kpl Vaihtoehtojen tarkastelut: Vaihtoehdon VE1 mukainen ratkaisu on kokonaistaloudellisesti edullisin, koska tällöin voidaan hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikkaa eikä ratkaisu vaadi esim. uuden katualueen rakentamista. Lisäksi on todennäköisempää, että n m2 tontit ovat kysytympiä kuin pienemmät tontit. VE2 mukainen vaihtoehto on vastaavasti yhdyskuntarakenteellisesti tehokkaampi, mutta pienten n m2 tonttien kysyntä Kontiomäen taajaman kaltaisessa ympäristössä on epävarmaa. Asemakaavaluonnosta laadittaessa on pohdittu lisäksi Mäntytien varteen tulevan omakotitalotonttien tiiveyttä, tehokkuutta ja kerroskorkeutta vaihtoehdon VE1 mukaisen ratkaisun pohjalta. Käyttötarkoituksen muutoksen (AR -> AO) omaavan korttelialueen pinta-ala on n m2.

14 14 (17) tonttien lkm tontin keskim. pinta-ala tehokkuus (e=0.15) tehokkuus (e=0.20) tontin keskim. leveys Huomiot m - tehotonta rakentamista - tontin pinta-ala turhan iso taajamassa m - väljät tontit tehokkuus liian suuri - tontin leveys kohtuullinen m - tonttikoko kohtuullinen tehokkuus liian pieni - tontin leveys minimi Kontiomäen taajaman ydinosassa olemassa olevien omakotitalotonttien koko vaihtelee n m2:stä n m2:iin. Väljimmät tontit ( m2) ovat korttelissa 13, Kuusitien varressa. Pallokentän eteläpuolella olevat tontit esim. kortteleissa 18 ja 19 ovat pinta-alaltaan n m2. Ratkaisussa päädyttiin jakamaan korttelialue neljään tonttiin, jolloin tontit ovat suhteellisen väljiä. Tällöin tontin leveys on kohtuullinen, jotta päärakennukset voidaan sijoittaa kadun suuntaisesti. Tällä ratkaisulla asuinrakennuksen huonetilat voidaan sijoittaa optimaalisesti esim. ilmansuuntiin nähden. Uudet tonttiliittymät ovat Mäntytieltä, jotta Omakotitien varressa olevat luvun aikakauden rakennukset säilyttäisivät yhtenäisen ilmeensä katukuvassa. Siten Mäntytien varteen sijoittuu 2000-luvun aikakauden rakennuskantaa. Lähiympäristön rakennusmassat niin rivitalojen kuin omakotitalojenkin osalta ovat yksikerroksisia, siten Mäntytien varteen sijoitettava uusi rakennuskanta 1-kerroksisena sopeutuu paremmin ympäristöönsä kuin esim. 1½-kerroksiset rakennukset.

15 15 (17) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavamuutoksen myötä asuinrakentamiseen osoitettu korttelialueet ovat muuttuneet yksistään pientalorakentamiseksi. Näillä korttelialueilla on käytettävissä rakennusoikeutta yhteensä 1925 k-m Aluevaraukset Asemakaavamuutoksen myötä puistoalueen ja asuinrakentamisen osuus ei muutu, koska AR -varauksella olleen korttelialueen pinta-ala säilyy ennallaan käyttötarkoituksen muutoksen myötä. Koko suunnittelualueen pinta-alasta n. 47 % (n. 1,05 ha) jää puistoalueeksi ja asuinrakentamiselle varataan 53 % (n. 1,17 ha) Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO) Korttelin 23 yhteenlasketuksi rakennusoikeudeksi muodostuu 1925 k-m2, josta olemassa olevien tonttien 1-3 osuudeksi jää 689 k-m2 ja tonttien 4-7 osuudeksi 1235 k-m2. Korttelitehokkuudeksi jää Rakennettavien rakennusten kerroskorkeudeksi on määritelty yksi, koska lähiympäristön olemassa olevat rakennukset ovat kauttaaltaan 1-kerroksisia. Korttelialueella tonteille on varattava kaksi autopaikkaa. Varattavat autopaikat voi sijoittaa joko autotalliin, -katokseen tai piha-alueelle. Omakotien varressa olemassa olevien omakotitalojen kattokaltevuus on n. 1:4. Alueen yhtenäisyyden vuoksi on suositeltavaa, että Mäntytien varteen rakennettavien uusien omakotitalojen kattokaltevuus olisi 1:3-1:2, Muut alueet Lähivirkistysalue Purolanrinteen puisto. Puiston länsiosassa, Purolankujan päässä, sijaitsee olemassa oleva leikkikenttä. Puistoalueen reunaa kiertää sähköjohto, joka on kaavassa osoitettu johtoa varten varatuksi alueen osaksi muuntamoalueineen (z). Puistoalueen lounaisosan halki kulkee Purolankujan päästä Omakotitielle johtava olemassa oleva kevyenliikenteen väylä, joka kaavassa on osoitettu yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi alueen osaksi (pp). 5.3 Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksen myötä Kontiomäen taajaman ilme tiivistyy pallokentän laidassa. Lähes kymmenen vuotta avoimena olleen Mäntytien varsi on mahdollisuus toteuttaa omakotitalovaltaisena alueena. Viime vuosina kysyntä on kohdistunut sekä Paltamon kirkonkylässä että Kontiomäen taajamassa pientalorakentamiseen.

16 16 (17) Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavamuutos ei aiheuta muutoksia alueella tapahtuvaan liikennöimiseen. Mäntien varressa oleville tonteille liittyminen tapahtuu Mäntytieltä. Kaava ei tosin kiellä tonttiliittymistä nurkkatontille (tontti 4) myös Omakotitien puolelta, mikäli pihajärjestelyt sitä vaativat Vaikutukset taajamakuvaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavamuutoksen myötä Kontiomäen taajaman taajamakuva saa yhtenäisemmän ilmeen. Taajaman on viimeksi 1990-luvun alussa rakennettu uutta rakennuskantaa, joten Mäntytien varteen sijoittuvat omakotitalot lisäävät taajaman kerroksellisuutta. Asemakaavan mukaisella rakentamisella talon harja kadun suuntainen, 1- kerroksinen rakennus alueesta ja lähiympäristöstä muodostuu yhtenäinen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavamuutoksella ei ole vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön, koska alueella ei ole luonnontilaista tai siihen verrattavaa luonnonympäristöä, johon vaikutukset kohdistuisivat. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole eikä rakentamisen myötä sinne sijoitu uusia ympäristöhäiriöitä aiheuttavia toimintoja. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavassa esitetyt kaavamerkinnät ja määräykset noudattavat ympäristöministeriön antamia asetuksia kaavoissa käytettävistä merkinnöistä. AP VL le Erillispientalojen korttelialue. Suunnittelualueen korttelialueet Mäntytien ja Omakotitien varressa. Omakotitien varren nykyisten omakotitalojen rakentamistehokkuudeksi on osoitettu e= 0.20 ja Mäntytien varren uusien omakotitalojen rakentamistehokkuudeksi e=0.15. Korttelialueille saa rakentaa yksikerroksisia omakotitaloja. Lähivirkistysalue. Puistoalue nykyisen rajauksen mukaisesti. Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Lähivirkistysalueella sijaitseva olemassa oleva leikkikenttä. 5.6 Nimistö Asemakaavamuutoksen myötä ei synny uusia katu- tai puistoalueita, joita olisi tarve nimetä eikä tarvetta olemassa olevien nimien muutoksiin.

17 17 (17) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavakartan liitteeksi on laadittu havainnekuva, jossa on esimerkinomaisesti havainnoitu suunnittelualueen toteutusta. Paltamossa (kaavaehdotus) Sirpa Lyytinen aluearkkitehti (YKS 390) Paltamossa (hyväksymisasiakirjat) Harri Lindroos aluearkkitehti, arkkit safa