KUNNALLINEN SATAMAJÄÄNMURTAJIEN MIEHISTÖN TYÖEHTOSOPIMUS Palkkaus

Transkriptio

1 1 KUNNALLINEN SATAMAJÄÄNMURTAJIEN MIEHISTÖN TYÖEHTOSOPIMUS Palkkaus Ikälisät /kk /kk Pursimies 1 532, ,99 Koneapulainen 1 532, ,99 Matruusi 1 444, ,86 Moottorimies 1 414, ,86 Keittäjä-emäntä 1 529, ,63 Keittäjä 1 459, ,66 Talousapulainen 1 385, ,83 Sähkömies ,86 Yleistoimintamies 1500 kwt:n aluksessa: peruspalkka 10 % korotettuna Pöytäkirjamerkintä 1 Sähkömiehen, joka on suorittanut merimiesammattikoulun sähkölinjan jatkokurssin, peruspalkka on edellä olevan taulukon mukaista peruspalkkaa lukien 34,80 euroa korkeampi ja lukien 36,40 euroa korkeampi. Kukin laivaväkeen kuuluva on oikeutettu ikälisään, joka vastaa 5 % peruspalkasta 2, 4, 6, 8, 11 ja 14 vuoden keskeytymättömän palvelun jälkeen samalla työnantajalla, mutta kuitenkin siten, että 4 ensimmäistä ikälisää maksetaan palveluajasta riippumatta heti, kun laivaväkeen kuuluva esittää todistukset siitä, että hänellä on aikaisemmin hankittua merikokemusta 2, 4, 6 tai 8 vuotta. Mikäli laivaväkeen kuuluneen palvelusuhde on katkennut hänestä riippumattomasta syystä tai milloin palvelusuhteen katkeaminen ei kerrallaan ole kestänyt 9 kuukautta kauemmin, katsotaan palvelusuhde keskeytymättömäksi kuitenkin siten, ettei itse keskeytysaikaa lasketa palveluajaksi. Palveluajaksi luetaan myös loma-aika ja sellainen aika, jona laivaväkeen kuuluva on ollut ammattikoulussa, ammattinsa aiheuttamalla komennuksella tai sairaana, mikäli sairauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys on alkanut työsuhteen kestäessä. Valtion tai jonkin muun kunnan palveluksessa oloajat otetaan huomioon ikälisiä laskettaessa, valtion palveluksessa oloajasta kuitenkin enintään 10 vuotta. Pöytäkirjamerkintä 2

2 2 Edellä mainittuja kahta momenttia ei sovelleta samanaikaisesti, vaan laskentaperusteista otetaan huomioon ikälisään oikeuttavan palveluajan pituutta määrättäessä ainoastaan toinen pitempää palveluaikaan koskeva. Pöytäkirjamerkintä 3 Ruoanpitokorvaus ( alkaen) Palkanmaksu 2 Työaika Meripalvelulla tarkoitetaan tässä sopimuksessa eri henkilöryhmien kohdalla rannikko- tai sitä kaukaisemmassa liikenteessä suoritettua palvelua. Ellei aluksessa voida antaa vapaata ruokaa, vaan laivaväki joutuu kustantamaan sen itse ja alukseen palkattu emännöitsijä tai keittäjä valmistaa ruoan, maksetaan vapaan ruoan korvauksena 12,06 euroa päivässä. Ellei alukseen ole palkattu eri henkilöä ruoan valmistamista varten tai aluksen asemapaikkana on muu satama kuin kotisatama, maksetaan vapaan ruoan korvauksena edellä mainittu rahavastike 2,86 eurolla korotettuna. Ellei laivaväkeen kuuluvalle voida antaa vapaata ruokaa aluksessa eikä vapaata asuntoa joko aluksessa tai maissa, suoritetaan hänelle näistä puuttuvista eduista korvauksena yhteensä 18,18 euroa päivältä. Palkanmaksu tapahtuu 2 kertaa kuukaudessa. Työnantajan on annettava maksaessaan palkan tai tehdessään palkkaan korjauksia työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. A Säännöllinen työaika a) Yksivuorotyö, työaika maanantaista perjantaihin Milloin työtä ei ole jaettu vuoroihin tai vahtivuoroihin, sijoitetaan säännöllinen työaika kello 7.00 ja väliselle ajalle. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. Säännöllinen vuorokautinen työaika on sijoitettava yhdenjaksoisesti lukuun ottamatta KotaL 11 :n mukaista lepoaikaa. Työaika viikonloppuisin Edellä 1 momentissa tarkoitetussa yksivuorotyössä määräytyy viikonloppuisin työaika ja siitä maksettavat korvaukset KotaL:n mukaisesti

3 3 ottaen kuitenkin huomioon, mitä jäljempänä pöytäkirjamerkinnässä 4 on määrätty. b) Kaksi- tai kolmivuorotyö, työaika maanantaista perjantaihin Työ voidaan järjestää kaksi- tai kolmivuorotyöksi siten, että työntekijät vapaa-aikanaan asuvat kotonaan. Säännöllisen työajan pituus on vuorossa enintään 8 tuntia ja sen aikana on järjestettävä vähintään yksi 20 minuutin pituinen lepotauko. Säännöllinen työaika viikossa on enintään 40 tuntia ottaen huomioon mitä jäljempänä pöytäkirjamerkinnässä 4 on viikoittaisesta työajasta määrätty. Säännöllinen työaika sijoitetaan kaksivuorotyössä kello 6.30 ja väliseksi ajaksi siten, että aamuvuoro on kello ja iltavuoro kello Kaikilta iltavuoron tunneilta maksetaan erillinen iltavuorolisä, jonka suuruus on lukien 0,86 euroa ja lukien 0,90 euroa. Kolmivuorotyössä sijoitetaan yövuoro kello ja 6.00 väliseksi ajaksi. Kaikilta yövuoron tunneilta maksetaan erillinen yövuorolisä, jonka suuruus on lukien 1,33 euroa ja lukien 1,39 euroa. Työaika kaksi- tai kolmivuorotyössä viikonloppuisin Edellä 3 momentissa tarkoitetussa kaksi- tai kolmivuorotyössä määräytyvät työaika ja siitä maksettavat korvaukset viikonloppuisin KotaL.n mukaisesti ottaen kuitenkin huomioon mitä jäljempänä pöytäkirjamerkinnässä 4 on viikoittaisesta työajasta määrätty. Pöytäkirjamerkintä 4 Viikoittainen työaika lyhennetään 38 tuntiin joko siten, että vastiketta kertyy 2 tuntia viikossa tai päivittäistä työaikaa lyhennetään jonain viikon työpäivänä 2 tunnilla siten kuin siitä paikallisesti aluksittain sovitaan. Pöytäkirjamerkintä 5 Viikkoylityöstä muodostunut, valmiusvapaista, vuorokautisesta ylityöstä muutettu tai työajan lyhentämisestä muodostunut vapaa-aika taikka kesken viikkoa vuosilomalta paluu samoin kuin arkipyhät, sopimuksesta pidetyt 2 puolivapaapäivää, poissaolo työstä lääkärin määräyksestä tai muusta työntekijästä itsestään riippumattomasta syystä eivät vaikuta takautuvasti työaikaan, vaan sellaiset ajat rinnastetaan viikkotyöaikaan.

4 4 B Ylityön korvaaminen Säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävästä työstä tai yksivuorotyössä klo ja 7.00 välisenä aikana suoritetusta työstä on suoritettava ylityökorvaus tunnilta, joka on arkipäivänä 1/102 työntekijän kuukausipalkasta ja pyhäpäivänä 1/63 kuukausipalkasta. Pöytäkirjamerkintä 6 Vuorokautinen ylikorvaus voidaan KotaL 13 :n 2 ja 3 momenttien mukaisesti muuttaa vapaa-ajaksi. Vapaa-aikaa on annettava arkipäivänä tehdystä ylityöstä 1,7 tuntia ja pyhäpäivänä tehdystä ylityöstä 2,7 tuntia tehtyä ylityötuntia kohden. Pöytäkirjamerkintä 7 Vapaa-aikaa annettaessa pyritään sellaiseen käytäntöön, että työntekijä saa vuosittain vähintään 2 viikon pituisen yhtäjaksoisen vapaaajan. Edellä mainitun vapaa-ajan pitämisen ajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Vapaa-ajalta maksetaan luontoisetukorvaus kuten loma-ajalta. Ylityövapaa-ajalta ja siihen liittyviltä lauantai- ja sunnuntaipäiviltä maksetaan 18 %:lla korotettu palkka sekä luontaisetukorvaukset. Vapaa-ajalta ja niiden yhteydessä olevilta lauantailta, sunnuntailta tai muilta kirkollisilta tai kansallisilta vapaapäiviltä suoritetaan luontoisetukorvaus niin kuin siitä Suomen Merimies-Unionin ja Suomen Varustamoyhdistyksen välisellä työehtosopimuksella on sovittu. Vapaata vietettäessä vähennetään arkipäivältä 8 tuntia (vastikkeita) paitsi aattopäivältä 3 tuntia ja enintään 40 tuntia/viikko kuitenkin siten, että jouluaatto, pääsiäislauantai ja juhannusaatto sekä itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä tässä yhteydessä rinnastetaan pyhäpäivään ja seuraavilta aattopäiviltä vähennetään ainoastaan 3 tuntia: vapun- ja itsenäisyyspäivänaatto, pyhäinpäivän- ja uudenvuodenaatto sekä helatorstain aatto. C Varallaolo Mikäli työntekijä määrätään aluksen ollessa satamassa säännöllisen työajan jälkeen määräaikoina oleskelemaan vapaa-aikana aluksessa ja olemaan tarvittaessa heti valmiina ryhtymään työhön, on valmiuteen käytetty aika luettava kokonaisuudessaan työaikaan. Mikäli valmius aluksessa on edellä mainittua lievempää tai jos työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen määräaikoina oleskelemaan asunnossaan tai muussa sovitussa paikassa, josta hänet voidaan tarvittaessa kut-

5 5 sua työhön, ei aikaa, jonka hän työtä suorittamatta joutuu olemaan sidottuna, lueta työaikaan. Tästä ajasta on kuitenkin suoritettava korvaus puolesta siihen käytetystä ajasta joko rahana 1/320 kuukautisesta rahapalkasta tai vapaa-aikana. Viikonlopun aikana korvataan kuitenkin varallaolomääräyksestä vähintään 8 tunnin varallaoloa vastaava määrä. D Hälytysraha Kun työntekijä määrätään saapumaan vapaa-aikanaan alukselle jonkin tehtävän suorittamista varten, maksetaan siitä korvauksena yhden ylityötunnin palkka. Pyhäpäivisin korvaus on kaksinkertainen. Työnantaja teettää työtä vähintään 1 tunnin ajan. 3 Aluksen miehitys ja työntekijän tehtävät Aluksen henkilökunnan tulee tehdä aluksella ilmeneviä tarpeellisia töitä niin, että aluksen toimiessa toimintasatamansa operatiivisella alueella mikäli ei lainsäädännöstä muuta johdu ja edellyttäen, että tarpeelliset hallintalaitteet on sijoitettu komentosillalle, jäänmurto-, hinaus- tai muissa avustustehtävissä alusta voidaan kuljettaa 4 hengen kokonaismiehistöllä. Aluksella on tällöin oltava päällikkö (vuoropäällikkö), konepäällikkö (vuorokonepäällikkö) sekä vähintään 2 yleistoimintamiestä, joista toinen on korjausmies/konemies. Aluksen lähtiessä sataman operatiivisen alueen ulkopuolelle, se on miehitettävä, kuten siitä on erikseen lainsäädännössä säädetty edellä mainitun miehistön lisäksi. Satamaliikenteessä toimivalle alukselle työnantaja ei ole velvollinen palkkaamaan keittäjää. Niissä aluksissa, joissa on kokki, toimi säilyy toistaiseksi. Työnantajalla on oikeus siirtää aluksella vakinaisesti palvelevaa henkilökuntaa eri asemaan aluksella, alukselta toiselle tai muihin laitoksiin vastaavanlaisiin tehtäviin palkkausta kuitenkaan alentamatta. Mikäli kysymyksessä kuitenkin on yli kuukauden pituinen siirto ja siirto johtuu siitä että työntekijä ei voi saada lääkärintodistusta, jolla kelpuutetaan laivatyöhön, määritellään palkkaus uusien tehtävien perusteella. Ulkopuolisen työvoiman käyttämiseen turvaudutaan vasta, kun on ensin selvitetty, onko aluksen oman henkilökunnan käyttäminen töiden suorittamiseen mahdollista ja miten ulkopuolisen työvoiman käyttäminen tulee vaikuttamaan oman henkilökunnan työllisyyteen ja työtehtäviin. Pöytäkirjamerkintä 8 Aluksissa, jotka ovat, jäävät tai siirtyvät yksivuorotyöhön, säilytetään

6 6 4 Muut palvelussuhteen ehdot se henkilökunnan määrä, joka niihin on pestattu. Erikoisaluksissa sovitaan miehityksestä aluskohtaisesti erikseen. Vuosiloma määräytyy merimiesten vuosilomalain ja Suomen Varustamoyhdistys ry:n ja merenkulkijajärjestöjen välisten ulkomaanliikenteen aluksia koskevien työehtosopimusten sekä niiden liitteiden määräysten mukaan, joiden mukaisesti myös vuosilomakorvaus määräytyy. Loma-ajan palkkaan tulee sisältyä tämän sopimuksen 1 :n 4 ja 5 momenttien mukainen rahavastike asunnosta ja ravinnosta. Merimiesten vuosilomalain perusteella vuosilomaan oikeutetulle työntekijälle suoritetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan. Lomaraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin maksetaan vuosilomapalkka. Vuosilomalla tarkoitetaan merimiesten vuosilomalain mukaista lomaa sellaisena kuin se on tämän pykälän 1 momentin mukaan. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan alkaessa sitä vastaava osa lomarahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty. Työnantaja suorittaa merimiehen lääkärintarkastuksesta annetussa asetuksessa tarkoitetusta lääkärintarkastuksesta maksettavan palkkion lääkärin antamaa kuittia vastaan. Äitiysrahaan oikeutetulla työntekijällä on oikeus saada palkka 78 arkipäivältä äitiysrahakauden alkamisesta lukien (äitiysvapaa). Kunnalla on oikeus saada äitiysvapaan mukaisen poissaolon ajalta maksettua palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahasta. Isyysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen isyysrahan erotus 12 päivän ajalta. Työntekijälle myönnetään hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen johdosta lyhyt tilapäinen palkallinen vapautus työstä, kuitenkin enintään kolme päivää. Työntekijälle myönnetään niin ikään vastaava vapautus työstä hänen läheisen omaisensa kuoleman johdosta, läheisen omaisen hautauspäivänä sekä hänen omana hääpäivänään, kuitenkin enintään kahdeksi päiväksi.

7 7 Vapautuksen myöntämisen edellytyksenä on tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa, että se asianomaisen työntekijän tehtävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa on mahdollista. Läheisellä omaisella tarkoitetaan työntekijän avio- ja avopuolisoa, rekisteröidyn parisuhteen puolisoa, lapsia, avio- ja avopuolison lapsia, rekisteröidyn parisuhteen puolison lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen avio- ja avopuolison ja rekisteröidyn parisuhteen puolison vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria. Avopuolisolla tarkoitetaan avioliiton omaisessa suhteessa yhteisessä taloudessa eläviä henkilöitä. Muut oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät merimieslainsäädännön mukaisesti. Pöytäkirjamerkintä 9 5 Jäsenmaksujen periminen Satamajäänmurtajien työntekijöille, joiden tehtävät sitä edellyttävät, annetaan kaupungin puolesta käytettäväksi turkki, turkislakki, huopasaappaat, sadevaatteet ja lämpöpuku sekä tarpeelliset virka- ja arvomerkit että tarpeellinen suojavaatetus korjaus- ja kunnossapitotehtävissä käytettäväksi. Järjestöjen jäsenmaksujen perimisessä noudatetaan sitä perintäjärjestelmää ja niitä perintäohjeita, joita Kunnallinen työmarkkinalaitos on jäsenkunnilleen suositellut. 6 Luottamusmiessopimus Luottamusmiesten asema ja palvelussuhteen ehdot määräytyvät soveltuvin osin Suomen Varustamoyhdistys ry:n ja Suomen Merimies-Unioni ry:n välisen luottamusmiessopimuksen mukaan. 7 Neuvottelumenettely tulkinta- ja soveltamisriitojen ratkaisemiseksi Työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden sattuessa on työnantajan edustajan ja työntekijän tai häntä edustavan luottamusmiehen pyrittävä välittömästi neuvonpidolla selvittämään erimielisyydet. Mikäli asiaa ei saada edellä tarkoitetulla tavalla selvitetyksi, voidaan se siirtää tehtävään määrätyn työnantajan edustajan ja asianomaisen ammattiyhdistyksen kesken neuvoteltavaksi (paikallisneuvottelut). Ellei paikallisneuvotteluissa päästä ratkaisuun, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, joita käydään Kunnalli-

8 8 sen työmarkkinalaitoksen ja allekirjoittaneiden järjestöjen kesken (keskusneuvottelut). Vaatimus keskusneuvottelujen käymisestä on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä 3 kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä. Riidan laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen voi sopimukseen osallinen saattaa työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden suoraan käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa. Paikallisneuvottelut on aloitettava 2 viikon ja keskusneuvottelut 3 viikon kuluessa siitä, kun vastapuolelle on annettu vaatimus, jossa neuvottelujen kohteeksi tulevat asiat on ilmoitettu, elleivät osapuolet sovi pitemmästä määräajasta. Keskusneuvottelujen käymistä koskeva vaatimus on jätettävä kirjallisesti. Neuvottelut katsotaan päättyneiksi sinä päivänä, jona neuvotteluosapuolet ovat yhteisesti niin todenneet, tai kun jompikumpi neuvotteluosapuolista on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvottelut omalta osaltaan päättyneiksi. Paikallis- ja keskusneuvotteluissa pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla. Niissä tapauksissa, jolloin paikallisneuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa saattaa asian keskusneuvotteluissa käsiteltäväksi, on paikallisneuvottelusta laaditussa pöytäkirjassa selostettava erimielisyyden aiheena oleva asia sekä molempien osapuolien kanta. Pöytäkirjasta on lähetettävä kappale molemmille sopimusosapuolille. 8 Jatkuvan neuvottelun periaate Jos toinen tämän työehtosopimuksen osapuolista haluaa tehdä aloitteen sopimuksen muuttamisesta taikka täydentämisestä, tästä on tehtävä toiselle osapuolelle perusteltu kirjallinen esitys, johon toisen osapuolen on vastattava viipymättä samalla tavoin. Osapuolet voivat sopia työehtosopimuksen muuttamisesta tai täydentämisestä ja muutoksen tai täydentämisen voimaantulosta sopimuskauden aikana. Muuten osapuolten väliseen neuvottelumenettelyyn sovelletaan tämän sopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä. Edellä sovitulla ei ole muutettu osapuolten välistä työehtosopimuslakiin perustuvaa työrauhavelvoitetta. Jos jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti käydyissä neuvotteluissa ei saavuteta yhteisymmärrystä, muutosesityksen kohteena ollut työehtosopimuksen määräys ei lakka olemasta voimassa eikä tähän liittyvä työrauhavelvoite kumoudu.

9 9 9 Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen Työehtosopimukseen perustuvaa vaatimusta koskevan riidan ratkaisemiseksi on neuvotteluja puhevallan menettämisen uhalla vaadittava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma on sattunut tai olosuhde syntynyt. Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennen kuin on käyty tässä sopimuksessa tarkoitetut keskusneuvottelut. Kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille 4 kuukauden kuluessa keskusneuvottelujen päättymisestä. 10 Vuosilomaetuuksien säilyminen Miehistöön kuuluva, joka on kaupungin palveluksessa tämän sopimuksen tullessa voimaan ja jolle aikaisemman työsopimuksen mukaan on myönnetty paremmat vuosilomaetuudet kuin mihin hän tämän työehtosopimuksen mukaan olisi oikeutettu, säilyttää saavuttamansa vuosilomaetuudet entisellään niin kauan kuin hänen työsuhteensa jatkuu keskeytymättömänä.