1. TOHTORIOPINNOT VIESTINNÄN, MEDIAN JA TEATTERIN YKSIKÖSSÄ

Transkriptio

1 1. TOHTORIOPINNOT VIESTINNÄN, MEDIAN JA TEATTERIN YKSIKÖSSÄ Yhteiskuntatieteiden ja filosofian tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot sekä teatteritaiteen tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot Vuoden 2011 alussa perustettu Viestinnän, median ja teatterin yksikkö koostuu tiedotusopin, teatterityön, musiikintutkimuksen, puheviestinnän sekä teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaineista, joita yhdistää todellisuuden tutkiminen ja esitysten rakentaminen tuosta todellisuudesta, ammattien julkinen luonne ja niihin liittyvä konkreettinen taitoulottuvuus, yhteiskunnallisuus sekä viestinnän ymmärtäminen merkitysten näkökulmasta: kuvina, sanoina ja tarinoina. Tampereen yliopiston tohtorikoulutus toteutetaan tieteenalayksiköissä toimivissa tohtoriohjelmissa. Tohtoriohjelma on tohtorin tutkinto-ohjelma, joka suoritetaan ohjelman opetussuunnitelman mukaisesti. Tohtoriohjelman sisällöstä ja opetuksesta vastaa tieteenalayksikkö. Jokaisella tohtoriohjelmalla on selkeästi määritellyt tavoitteet, tieteellinen/taiteellinen sisältö, opetus- ja ohjausresurssit sekä vastuuprofessori. Tohtoriohjelmat voivat olla tieteenalayksikön omia tai usean tieteenalayksikön yhteisiä. Koulutusta voidaan järjestää myös eri yliopistojen, tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän ja kansainvälisten ja kansallisten verkostojen yhteistyönä. Tampereen yliopiston Viestinnän, median ja teatterin yksikössä voidaan suorittaa humanistisen alan tieteellisinä jatkotutkintoina filosofian tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot sekä yhteiskuntatieteellisen alan jatkotutkintoina yhteiskuntatieteiden tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot. Yhteiskuntatieteellisellä alalla voidaan yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnon sijasta suorittaa filosofian tohtorin tutkinto (valtioneuvoston asetus 794/2004 yliopistojen tutkinnoista, asetuksen liite). Yksikössä voidaan suorittaa jatkotutkintona myös tohtoriohjelman mukaisesti teatteritaiteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Viestinnän, median ja teatterin yksikön tohtoriohjelma ja tohtoriohjelman pääaineet Tampereen yliopiston hallituksen hyväksymän tutkintosäännön mukaan jatkotutkintoja voi suorittaa yliopistojen yksiköissä edustettuina olevilla tieteen- ja tutkimuksen aloilla siten kuin yksikön johtokunta päättää. Viestinnän, median ja teatterin yksikössä voi suorittaa Viestinnän, median ja teatterin tohtoriohjelman mukaisesti humanistiseen alaan kuuluvat filosofian tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot musiikintutkimuksen, puheviestinnän, tiedotusopin sekä teatterin ja draaman tutkimuksen alalla (oppiaineissa) ja yhteiskuntatieteiden tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot voidaan suorittaa tiedotusopin alalla (oppiaineessa). Lisäksi tohtoriohjelman mukaisesti voidaan suorittaa teatteritaiteen tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot teatterityön oppiaineessa. Tutkintonimike määräytyy pääaineen mukaisesti.

2 2. TOHTORIKOULUTUKSEEN HAKEMINEN JA OPINTO-OIKEUDEN MYÖNTÄMINEN Tohtoriopiskelijoiden valinta Yliopiston tutkijakoulu julistaa haettavaksi Viestinnän, median ja teatterin tohtoriohjelman tohtorikoulutuspaikat kaksi kertaa vuodessa keskitetyssä haussa keväällä ja syksyllä. Hakijoiden suositellaan hankkivan väitöskirjalleen ja tohtoriopinnoilleen ohjaajan yksiköstä ennen hakemista tohtoriopiskelijaksi. Tätä varten tohtoriopiskelijaksi hakeutuvan on syytä ottaa ensimmäiseksi ja hyvissä ajoin yhteyttä oppiaineen tohtorikoulutuksesta vastaavaan professoriin. Tohtoriopiskelijaksi hakeutuva voi hakea myös viestinnän, median ja teatterin yksikössä haettavana olevia tohtoriopiskelijan määräaikaisia, palkallisia tehtäviä, jotka ilmoitetaan haettaviksi, mikäli niihin on varattu määräraha. Jotta opiskelija voidaan ottaa tohtoriopiskelijan määräaikaiseen, työsopimussuhteiseen tehtävään, hänellä tulee olla opinto-oikeus yksikön tohtoriohjelmaan. Hyväksyminen tohtoriohjelmaan ehditään myöntää ennen kuin henkilö otetaan tohtoriopiskelijan määräaikaiseen tehtävään. Valintaperusteet Viestinnän, median ja teatterin yksikön tohtoriohjelmaan voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai vastaavantasoisen kotimaisen tai ulkomaisen tutkinnon ja jolla on haetun jatkotutkinnon pääaineessa syventävät opinnot tai niihin rinnastettavat opinnot. Oppiaineen syventävien opintojen korvaamisesta tai rinnastamisesta muilla opinnoilla päättää oppiaineen professori. Teatteritaiteen taiteelliseen jatkokoulutukseen voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut teatteritaiteen maisterin tutkinnon tai teatterialaa ja sen koulutusta sivuavan muun ylemmän korkeakoulututkinnon ja jolla tutkinto-ohjelma toteaa olevan edellytykset jatkotutkinnon suorittamiseen. Hakemuksen valmistelu Hakemukseen tulee sisällyttää: 1. Tutkimussuunnitelma, jossa on kaksi osaa: tiivistelmä (150 sanaa) ja varsinainen tutkimussuunnitelma (10 sivua). Ohjeet tutkimussuunnitelman tekoon ovat yksikön kotisivulla 2. Alustava opintosuunnitelma (opintojen aikataulu, suunnitelma opintojen aikataulusta). 3. Jäljennös valintaperusteissa mainitusta tutkintotodistuksesta (kopio ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisesta ja/tai lisensiaatin tutkinnon suorittamisesta) sekä selvitys muista mahdollisista opinnoista ja tutkimusansioista.

3 Näiden lisäksi tutkimustoimikunta pyytää ohjaajaksi lupautuneelta lausunnon hakemuksesta ja ohjausresursseista. Hakemusten käsittely tutkimustoimikunnassa Tohtoriopiskelijoiden kyvykkyyttä ja soveltuvuutta arvioidaan seuraavin perustein (arviointikriteerit): - tutkimus- ja opintosuunnitelman tieteellinen/taiteellinen laatu - Opintosuunnitelman kattavuus (aikataulu suunnitelma rahoituksen järjestymisestä) - Arvio hakijan tieteellisestä/taiteellisesta lupaavuudesta - Tutkimuksen tuoma lisäarvo suhteessa yksikön tutkimuksellisiin painotuksiin - Arvio ohjaajan omasta ohjausresurssista Tutkimustoimikunta arvioi hakemukset ja tekee yksikön johtajalle ehdotuksen valittavista tohtoriopiskelijoista. Arviot yksittäisestä tohtoriopiskelijasta eivät ole julkisia. Opinto-oikeuden myöntäminen Tutkinnon valmistumisen tavoiteaika on viisi vuotta. Opinto-oikeus ei kuitenkaan tämän jälkeen lakkaa, vaikka tutkintoa ei ole vielä suoritettu. Tavoiteajasta voidaan sopia tapauskohtaisesti erityisesti osa-aikaisten tohtoriopiskelijoiden kanssa. Opinto-oikeus myönnetään tohtorin tutkintoon. Henkilöllä on oikeus suorittaa lisensiaatin tutkinto ennen tohtorin tutkintoa. Ilmoittautuminen Uusi tohtoriopiskelija ilmoittautuu aktuaarinkansliaan hyväksymiskirjeessä mainittujen ohjeiden mukaisesti. Tämän jälkeen tohtoriopiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain voidakseen käyttää opiskeluoikeuttaan. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa. Vanhoille tohtoriopiskelijoille lähetetään yleensä jo toukokuussa ilmoittautumislomake ja ylioppilaskunnan tilisiirtolomake. Ylioppilaskuntaan kuuluminen on tohtoriopiskelijalle vapaaehtoista. Ylioppilaskunnan jäseneksi liittyvä ilmoittautuu läsnäolevaksi maksamalla pankkiin ylioppilaskunnan jäsenmaksun tilisiirron omaa viitenumeroa käyttäen ilmoittautumisajan päättymiseen mennessä. Ei-jäseneksi ilmoittautuvan on tehtävä joko läsnä- tai poissaoloilmoitus aktuaarinkansliaan ilmoittautumisajan päättymiseen mennessä joko henkilökohtaisesti,

4 postitse, faksilla (03) , sähköpostitse tai verkossa: Tohtoriopiskelija, joka ei ole ilmoittautunut edellä kuvatulla tavalla menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava aktuaarinkansliasta, tai jos viimeisestä kirjoilla olosta on kulunut yli vuosi, yksikön johtajalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. 3. JATKOKOULUTUKSEN TAVOITTEET Valtioneuvoston asetuksen (2004/794) yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen 21 :n 1 momentin mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on: 1) perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen; 2) hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 3) perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; 4) saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen; 5) saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Edellä mainitun asetuksen tavoitteet on määritelty tieteellistä ja myös taiteellista jatkokoulutusta varten. Teatteritaiteen jatkokoulutuksen ja jatkotutkintojen osalta tavoitteet on määritelty lisäksi erikseen 3 momentissa siten, että jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla edellä mainitun lisäksi tai sijasta, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda taiteellisesti toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita ( asetus 21 :n 3 momentti). Viestinnän, median ja teatterin tohtoriohjelman tavoitteet Viestinnän, median ja teatterin yksikön tohtoriohjelmassa koulutetaan joukkoviestinnän ja journalismin, musiikintutkimuksen, puheviestinnän, teatterin ja draaman tutkimuksen sekä teatterityön erityisosaajia, asiantuntijoita ja tutkijoita. Aloja yhdistää todellisuuden tutkiminen ja esitysten rakentaminen tuosta todellisuudesta, yhteiskunnallisuus, ammattien julkinen luonne ja niihin liittyvä konkreettinen taitoulottuvuus. Koulutuksen tavoitteena on yhdistää uusilla tavoilla toisiinsa teoreettista kunnianhimoisuutta ja käytäntöpohjaista tutkimusta sekä pyrkiä yksikön eri oppiaineiden välisiin dialogeihin. Jatkokoulutus toteutetaan vuorovaikutuksessa perustutkimuksen ja tutkimustoiminnan kanssa. Tohtoriopinnot suoritettuaan voi toimia asiantuntijana, jolla on kykyä uudistaa oman alansa käytäntöjä sekä yliopistossa että muualla työelämässä.

5 Viestinnän, median ja teatterin yksikön tarjoaman tieteellisen ja taiteellisen tohtorikoulutuksen tavoitteena on, että opinnot suoritettuaan tohtoriopiskelija on saavuttanut laaja-alaisen ymmärryksen viestintää, mediaa ja teatteria koskevista tutkimuksellisista lähestymistavoista, sekä niiden suhteista erilaisiin muuttuviin viestinnän ja esittämisen käytäntöihin. Tohtoriopintojen aikana opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa: sen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä yhteiskunnalliseen merkitykseen. Lisäksi hän saavuttaa valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tai taiteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tai taiteellisen toiminnan kautta syntynyttä tietoa. Taiteellisen tohtorikoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija saavuttaa valmiudet kehittää itsenäisesti uudenlaisia taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai toimintamalleja. Yhteiskuntatieteiden tohtorin ja filosofian tohtorin tutkintoon johtavien opintojen aikana tohtoriopiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen, oppii soveltamaan itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä sekä hyödyntämään osaamistaan tutkimusryhmissä ja verkostoissa. Opiskelija saavuttaa sellaisen viestinnän ja median tutkimuksen tuntemuksen, joka mahdollistaa alan asiantuntijana toimimisen sekä yliopistossa että sen ulkopuolisissa ympäristöissä. Hän kykenee omalla tutkimusalallaan itsenäiseen ja uutta luovaan ajatteluun, pystyy välittämään tutkimustietoa sekä omaa taidot toimia kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Lisäksi opiskelija on perehtynyt tiedonhankinnan keinoihin ja tutkimusetiikkaan, omaa tutkimusaluettaan koskevaan uusimpaan tutkimukseen, kansallisiin ja kansainvälisiin keskusteluihin sekä alan opetus- ja ohjauskäytäntöihin. Teatteritaiteen tohtorin tutkintoon johtavien opintojen aika tohtoriopiskelija saavuttaa syvällisen ymmärryksen erilaisissa toimintaympäristöissä tehtävästä näyttelijän taiteellisesta työstä, jostakin sen osa-alueesta tai sen yliopistotasoisesta koulutuksesta. Tämä ymmärrys on mahdollista saavuttaa erilaisten taiteen käytännöistä nousevien menetelmien, taiteellisen toiminnan sekä näitä avaavien yhteiskunnallisesti, teoreettisesti tai filosofisesti painottuneiden lähestymistapojen avulla. Teatteritaiteen tohtoriopintojen aikana opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa, kehittää itsenäisesti ja kriittisesti taiteellisen tutkimuksen menetelmiä sekä soveltaa osaamistaan työryhmissä. Opiskelija saavuttaa sellaisen näyttelijän taiteellisen työn tai sen pedagogiikan tuntemuksen, joka mahdollistaa alan asiantuntijana toimimisen niin teatteritaiteen eri ammateissa, sitä opettavissa oppilaitoksissa kuin yhteiskunnallisissa tehtävissä laajemminkin. Hänen osaa harjoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua, välittää taiteellisen tutkimuksen synnyttämää tietoa sekä toimia alan kansainvälisissä yhteisöissä. Lisäksi opiskelija perehtyy ajankohtaisiin tiedonhankinnan keinoihin ja tutkimusetiikkaan, omaa alaansa koskevaan uusimpaan tutkimukseen, tehtäväalueen kehittämistä koskeviin kansallisiin ja kansainvälisiin ilmiöihin sekä opetus- ja ohjauskäytäntöihin. 4. TUTKINTOJEN RAKENNE

6 Viestinnän, median ja teatterin yksikössä tohtorin tutkinnon kokonaislaajuus on 240 opintopistettä, josta väitöskirjan osuus on 180 opintopistettä ja muiden opintojen 60 opintopistettä. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian tohtorin tutkintoon sisältyvät muut opinnot rakentuvat tutkijaseminaarista (10 op), teoria- ja metodiopinnoista (10 op), kansainvälistymistä ja verkostoitumisesta koskevista opinnoista (10 op) sekä omaan tieteenalaan ja tutkimusaiheeseen liittyvistä opinnoista (20 op). Teatteritaiteen tohtorin tutkinnon kokonaislaajuus on 240 opintopistettä, joka koostuu taiteellisesta väitöstutkimuksesta ja muista opinnoista. Taiteellisen väitöstutkimuksen osuus on 180 opintopistettä niin, että taiteellisten ja käytännöllisten osien ja reflektiivisen kirjallisen tai monimediaalisen osan suhde voi vaihdella opintopisteen välillä. Taiteelliset ja käytännölliset osat esitarkastetaan niiden toteuttamisen yhteydessä. Muiden opintojen laajuus on 60 opintopistettä. Teatteritaiteen tohtorin tutkintoon sisältyvät muut opinnot rakentuvat tutkijaseminaarista (10 op), teoria- ja metodiopinnoista (10 op), kansainvälistymistä ja verkostoitumista koskevista opinnoista (10 op) sekä omaan tieteenalaan ja tutkimusaiheeseen liittyvistä opinnoista (30 op). Opinnot voivat koostua Tampereen yliopiston tutkijakoulun, Taideyliopiston taiteellisen tutkimuksen kursseilla tai yksikön oman tohtoriohjelman järjestämistä kursseista tai seminaareista. Niihin voidaan lukea myös muiden tohtoriohjelmien ja muiden kotimaisten tai ulkomaisten yliopistojen järjestämiä opintoja. Tohtorin tutkinto voidaan järjestää myös yhteistyönä jonkin ulkomaisen yliopiston kanssa. Tällöin Tampereen yliopiston ja ulkomaisen yliopiston välillä laaditaan sopimus, jonka perusteella yhteistutkinto voidaan suorittaa. Lisensiaatin tutkinto on noin 2,5 vuotta/150 op, josta lisensiaatintutkimuksen osuus osana väitöskirjatyötä on 90 op. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian tohtorin tutkintoon kuuluvat opinnot CMTJ1 Tutkijaseminaari (10 opintopistettä) Osaamistavoitteet: Tutkijaseminaarin suoritettuaan opiskelija hahmottaa monipuolisesti viestinnän, median, musiikin ja teatterin tutkimuksen kenttää. Hänellä on laaja-alainen ymmärrys tutkimuksen tieteellisistä lähestymistavoista, tutkimusmenetelmistä ja niihin liittyvistä analyysitavoista sekä kyky sijoittaa itsensä osaksi monitieteistä tutkimuskenttää. Hänellä on kykyä erilaisten lähestymistapojen kohtaamiseen sekä oman lähestymistavan erityisyyden hiomiseen dialogissa muiden kanssa. Opiskelija hallitsee vaativiin asiantuntijatehtäviin liittyvän taidon kuunnella, keskustella, tarjota palautetta ja argumentoida monitieteisessä ympäristössä. Suoritusmuodot: Aktiivinen osallistuminen yksikön tutkijaseminaariin ja tieteellisessä yhteisössä toimiminen. Osallistuminen tohtoriopiskelijoille järjestettäviin informaatio- ja

7 tiedotustilaisuuksiin sekä yhteisiin seminaaripäiviin. Jokaisen tohtoriopiskelijan tulee esitellä omaa tutkimustaan vähintään kaksi kertaa yksikön yhteisessä seminaarissa. CMTJ2 Teoria- ja metodiopinnot (10 opintopistettä) Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee viestinnän, median, musiikin ja teatterin tutkimukseen liittyvää teoreettista ja metodologista keskustelua laaja-alaisesti ja monitieteisesti. Hänelle on muodostunut näkemys tieteenalansa luonteesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tutkimuksen merkityksestä tässä prosessissa. Suoritusmuodot: Teoria- ja metodiopinnot voidaan suorittaa esimerkiksi tutkimusaiheeseen liittyvillä tenteillä, esseillä, lukupiireillä tai Tampereen yliopiston tutkijakoulun kursseilla. Niihin voi kuulua esimerkiksi tieteenfilosofisia opintoja tai ne voidaan suorittaa tieteellisillä artikkeleilla, jotka eivät sisälly väitöskirjaan. Myös muut suoritustavat, kuten omasta tutkimusaiheesta opettaminen tai luentopassisuoritukset ovat mahdollisia. Teoria- ja metodiopintojen suorituksista sovitaan ohjaajan kanssa. DPCMTJ3 Kansainvälistymistä ja verkostoitumista tukevat opinnot (10 op) Osaamistavoitteet: Perehtyminen viestintätieteisiin ja teatteritieteeseen sosiaalisena toimintana ja tieteellisenä käytäntönä sekä Suomessa että ulkomailla, tieteelliseksi asiantuntijaksi kehittyminen. Suoritusmuodot: Opinnot voidaan suorittaa esimerkiksi esitelmillä kansainvälisissä konferensseissa, konferenssien järjestelytehtävillä, osallistumalla kotimaisen tai ulkomaiseen kesäkouluun, ulkomailla suoritetuilla tohtoriopinnoilla tai perehtymällä julkaisemiseen toimimisella tieteellisen lehden toimituskunnissa. Opintoja voidaan suorittaa myös esimerkiksi osallistumalla opetukseen, opetussuunnitelmatyöhön, koulutuksen kehittämiseen tai hankehakuun liittyen omaan tutkimuksen alaan. Opinnot voidaan suorittaa myös esimerkiksi yliopistopedagogisilla opinnoilla, tieteellisen viestinnän opinnoilla, yliopistollisilla luottamustehtävillä sekä tehtävillä, jotka kehittävät työelämävalmiuksia (esimerkiksi projektin johtaminen, tutkimusprojekteihin liittyvät vastuulliset tehtävät ja muut näihin vaativuustasoltaan rinnastuvat tehtävät). Myös muut suoritustavat ovat mahdollisia, esimerkiksi muiden oppiaineiden opinnot. Kansainvälistymistä ja verkostoitumista koskevista opinnoista sovitaan ohjaajan kanssa. DPCMTJ4 Omaan tieteenalaan ja tutkimusaiheeseen liittyvät opinnot 30 op Osaamistavoitteet: Opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee syvällisesti oman oppiaineensa ja tutkimusaiheensa sisällöt, sekä tuntee kattavasti tutkimusaiheensa kannalta relevantin sivuaineen sisällöt. Opintoihin tulee sisällyttää tutkimusetiikan opintoja vähintään 2 op. Muut opinnot koostuvat erikseen ohjaajan kanssa sovittavista opinnoista, jotka tukevat monitieteisesti oman tutkimuksen tematiikkaa.

8 Suoritusmuodot: Esimerkiksi seminaarit, lukupiirit, esseet, artikkelit, kirjallisuuskatsaukset, toisen oppiaineen syventävät opinnot tai muiden oppiaineiden opintoja. DPCMTJ5 Väitöskirjatyö tohtoriohjelmaan kuuluvassa oppiaineessa 180 op Osaamistavoitteet: Tohtorintutkinnon keskeisin osuus muodostuu väitöskirjatyöstä, itsenäisestä työskentelystä, jonka tavoitteena on tutkijantaitojen omaksuminen ja syvällinen oman alan tuntemus. Suoritusmuodot: Ohjaussopimuksen laatiminen, itsenäinen työskentely ohjaajien kanssa sovittavilla tavoilla. Teatteritaiteen tohtorin tutkintoon kuuluvat opinnot 1) CMTJT1 Tutkijaseminaari (10 opintopistettä) Osaamistavoitteet: Tutkijaseminaarin suoritettuaan opiskelija hahmottaa monipuolisesti viestinnän, median, musiikin ja teatterin tutkimuksen kenttää. Hänellä on laaja-alainen ymmärrys viestinnän, median, musiikin ja teatterin tutkimuksen lähestymistavoista, tutkimusmenetelmistä ja niihin liittyvistä analyysitavoista sekä kyky sijoittaa itsensä osaksi monitieteistä tutkimuskenttää. Hänellä on kykyä erilaisten lähestymistapojen kohtaamiseen sekä oman lähestymistavan erityisyyden hiomiseen dialogissa muiden kanssa. Opiskelija hallitsee vaativiin asiantuntijatehtäviin liittyvän taidon kuunnella, keskustella, tarjota palautetta ja argumentoida monitieteisessä ympäristössä. Suoritusmuodot: Aktiivinen osallistuminen yhteisössä toimiminen. tutkijaseminaariin ja tieteellisessä 2) CMTJT2 Teoria- ja metodiopinnot (10 opintopistettä) Osaamistavoitteet: Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tuntee teatterityöhön liittyvää teoreettista ja metodologista monitieteistä keskustelua. Hänelle on muodostunut näkemys taiteellisen tutkimuksen luonteesta, yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tutkimuksen merkityksestä tässä prosessissa. Suoritusmuodot: Teoria- ja metodiopinnot voidaan suorittaa esimerkiksi tutkimusaiheeseen liittyvillä tenteillä, esseillä, lukupiireillä, Tampereen yliopiston tutkijakoulun tai Taideyliopiston taiteellisen tutkimuksen kursseilla. Niihin voi kuulua muun muassa taiteenfilosofisia opintoja. Myös muut suoritustavat, kuten omasta tutkimusaiheesta opettaminen tai luentopassisuoritukset, ovat mahdollisia. Teoria- ja metodiopintojen suorituksista sovitaan ohjaajan kanssa. 3) CMTJT3 Kansainvälistymistä ja verkostoitumista tukevat opinnot (10 opintopistettä)

9 Osaamistavoitteet: Perehtyminen oman alan taiteellisen tutkimukseen sosiaalisena toimintana ja tieteellisenä käytäntönä sekä Suomessa että ulkomailla, taiteellisen tutkimuksen ja taiteen tekemisen asiantuntijaksi kehittyminen. Suoritusmuodot: Opinnot voidaan suorittaa esimerkiksi esitelmillä kansainvälisissä konferensseissa, konferenssien järjestelytehtävillä, osallistumalla kotimaiseen tai ulkomaiseen kesäkouluun, ulkomailla suoritetuilla tohtoriopinnoilla tai perehtymällä julkaisemiseen toimimisella tieteellisen lehden toimituskunnassa. Opintoja voidaan suorittaa myös esimerkiksi osallistumalla opetukseen, opetussuunnitelmatyöhön, koulutuksen kehittämiseen tai hankehakuun liittyen omaan tutkimuksen alaan. Opinnot voidaan suorittaa myös esimerkiksi yliopistopedagogisilla opinnoilla, tieteellisen viestinnän opinnoilla, yliopistollisilla luottamustehtävillä sekä tehtävillä, jotka kehittävät työelämävalmiuksia (esimerkiksi projektin johtaminen, tutkimusprojekteihin liittyvät vastuulliset tehtävät ja muut näihin vaativuustasoltaan rinnastuvat tehtävät). Myös muut suoritustavat ovat mahdollisia, esimerkiksi muiden oppiaineiden sivuainesuoritukset. Kansainvälistymistä ja verkostoitumista koskevista opinnoista sovitaan ohjaajan kanssa. 4) CMTJT4 Omaan tieteenalaan ja tutkimusaiheeseen liittyvät opinnot (30 opintopistettä) Osaamistavoitteet: Opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee syvällisesti oman oppiaineensa ja tutkimusaiheensa sisällöt, sekä tuntee kattavasti tutkimusaiheensa kannalta relevanttien tieteenalueiden sisällöt. Opintoihin tulee sisällyttää tutkimusetiikan opintoja vähintään 2 op. Muut opinnot koostuvat erikseen ohjaajan kanssa sovittavista opinnoista, jotka tukevat monitieteisesti oman tutkimuksen tematiikkaa. Suoritusmuodot: Esimerkiksi oman tutkimusalan seminaarit, lukupiirit, esseet, artikkelit, kirjallisuuskatsaukset, muiden oppiaineiden opintoja. 6) CMTJT5 Taiteellinen väitöstutkimus teatterityössä (180 opintopistettä) Osaamistavoitteet: Uuden tiedon luominen taiteellisen toiminnan kautta, taiteellisten menetelmien ja toimintamallien kehittäminen. Suoritusmuodot: Ohjaussopimuksen laatiminen, itsenäinen työskentely ohjaajien kanssa sovittavilla tavoilla. Taiteellinen väitöstutkimus teatterityössä koostuu taiteellisista tai käytännöllisistä osista ( op) sekä reflektiivisestä tai monimediaalisesta osasta ( op). Taiteelliset ja käytännölliset osat esitarkastetaan niiden toteuttamisen yhteydessä. 5. TOHTORIOPINTOJEN OHJAUS SEKÄ OPINTO- JA OHJAUSSUUNNITELMAT Hyvät ohjauskäytännöt Hyvin toimiva ohjaus on tohtorikoulutuksen keskeinen laatutekijä. Viestinnän, median ja teatterin yksikössä ohjaus ymmärretään kokonaisvaltaisena, yhteisöllisenä ja

10 vuorovaikutteisena toimintana, joka tukee ja edistää sekä väitöskirjatutkijan että tohtorin tutkinto- ohjelman tavoitteiden saavuttamista tarkoituksenmukaisella tavalla. Tohtoriohjelmassa ohjaukseksi ymmärretään 1) akateeminen ohjaus, 2) työprosessien ohjaus, 3) vertaisohjaus sekä 4) erilaisiin opintohallinnollisiin asioihin liittyvä neuvonta. Ohjauksessa noudatetaan Viestinnän, median ja teatterin yksikön ohjaussuunnitelmaa pdf. Tutkimustoimikunta toteuttaa myös Tampereen yliopiston tiedeneuvoston laatimaa ja rehtorin hyväksymää Tampereen yliopiston tohtorikoulutuksen järjestäminen ja hyvät käytännöt -ohjeistusta. Yksikön tutkimustoimikunta toimii tohtoriopintojen ohjauksen seurantaryhmänä. Tutkimustoimikunta järjestää tarvittaessa ohjaukseen liittyviä keskustelutilaisuuksia, kerää tarvittaessa palautetta ohjauksesta ja seuraa ohjaajien ja ohjattavien välistä määrällistä suhdetta. Lisäksi se seuraa yksikön väitöskirjojen tasoa ja arviointikäytäntöjä. Tohtoriopintojen ohjaus Yksikön johtaja määrää väitöskirjalle pääsääntöisesti 1-2 ohjaajaa. On suositeltavaa, että ohjaajia olisi kaksi. Ohjaajia ovat pääsääntöisesti ne henkilöt, joilta opiskelija on saanut suostumuksen hakiessaan tohtoriopiskelijaksi. Tohtoriopintojen ensimmäisenä ohjaajana tulee toimia yliopistoon pysyvässä työsuhteessa oleva professori tai dosenttitasoinen henkilö. Toisen ohjaajan tulee olla vähintään dosenttitasoinen henkilö, joka ei välttämättä ole työsuhteessa Tampereen yliopistoon. Ohjaajien vastuut määritellään ohjaus- ja opintosuunnitelmassa. Tohtoriohjelman opiskelijoista ja heidän ohjaajistaan pidetään yksikössä luetteloa. Ohjaajaa voidaan vaihtaa perustellusta syystä yksikön johtajan kirjallisella päätöksellä. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, että ohjaaja siirtyy toiseen yliopistoon ja ohjaussuhde ei jatku. Ohjaajaa voidaan vaihtaa myös muusta perustellusta syystä. Ohjaajan vaihtuessa tulee kuulla eri osapuolia ja asiasta tulee tiedottaa ohjaajille ja opiskelijalle. Kiistanalaisissa tilanteissa asia käsitellään tutkimustoimikunnassa. Asian ratkaisee johtaja tutkimuskoulutustoimikuntaa kuultuaan. Henkilökohtainen kirjallinen opinto- ja ohjaussuunnitelma Tohtoriopiskelija tekee ohjaajiensa kanssa kirjallisen opinto- ja ohjaussuunnitelman, jossa sovitaan ensimmäisestä ohjaajasta sekä ohjaajien ja ohjattavan vastuista ja velvollisuuksista. Aikataulun lisäksi sovitaan yhteiset, ohjausta koskevat menettelytavat ja käytännöt. Ohjauksella tuetaan itsenäiseen tieteelliseen/taiteelliseen työhön harjaantumista sekä tohtoriopiskelijan oman akateemisen asiantuntijuuden ja uranäkymien rakentumista. Edellä mainittujen asioiden lisäksi suunnitelmassa sovitaan myös henkilökohtaisesta opinto-ohjelmasta, joka koostuu tohtoriohjelman opintojen osista 1-5 ks. edellä. Suositus on, että opinto- ja ohjaussuunnitelma, erityisesti työn eteneminen, tarkastetaan ja päivitetään kerran vuodessa. Ns. passiivinen tohtoriopiskelija voi tässä yhteydessä luopua opinto-oikeudestaan.

11 Ohjaus ja opintojen raportointi Tohtoriopinnot suoritetaan Viestinnän, median ja teatterin yksikön tohtoriohjelman ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Opiskelijan on vähintään kerran vuodessa raportoitava ohjaajalleen tutkimustyön ja muiden opintojen edistymisestä. Opinto- ja tutkimussuunnitelmaa päivitetään tämän raportoinnin myötä tarpeen mukaan. Tohtoriopinnoista tiedottaminen Tohtorikoulutusta koskevan tiedottamisen turvaamiseksi yksikön tohtoriopiskelijoille on oma sähköpostilista Opiskelijan on seurattava myös yliopiston kotisivuilla julkaistavaa informaatiota tohtorikoulutukseen liittyvistä asioista. Yliopiston yhteisistä tohtoriopinnoista saa tietoa osoitteista: ja Viestinnän, median ja teatterin yksikön tohtoriopintoja koskevaa tietoa on osoitteessa: 6. TOHTORIKOULUTUS YLIOPISTOJEN KANSAINVÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Tohtoritutkinto voidaan järjestää yhteistyönä myös jonkin ulkomaisen yliopiston kanssa. Tällöin Tampereen yliopiston ja ulkomaisen yliopiston välillä laaditaan sopimus, jonka perusteella yhteistutkinto voidaan suorittaa (cotutelle de thése -sopimus, double degree - tutkinto). Yhteistyössä noudatetaan yliopiston antamia määräyksiä ja ohjeita sekä laadittuja sopimuksia. Lisätietoja sopimuksen laatimisesta antaa tutkimuskoordinaattori. Kaksois-/yhteistutkintoa koskeva sopimus voidaan tehdä siinä vaiheessa, kun henkilö on hyväksytty tohtoriopiskelijaksi. 7. VÄITÖSKIRJA JA TAITEELLINEN OPIN- JA TAIDONNÄYTE Filosofian ja yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto Filosofian ja yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkintoon opinnäytteinä tohtoriopiskelijan on laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisessa tilaisuudessa. Väitöskirjan muodosta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (2004/794) 22 :ssä. Väitöskirjan tulee olla itsenäinen, omaan tutkimustyöhön perustuva tieteellinen tutkimus, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi väitöstilaisuudessa. Aikaisemmin julkaistua monografiaa ei voida hyväksyä väitöskirjaksi.

12 Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa sekä osoittaa kriittistä ajattelua, oman tieteenalan syvällistä tuntemusta, metodien hallintaa ja soveltamiskykyä. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko yhtenäinen käsikirjoitus (monografia) tai tutkimus, jonka muodostavat samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevät tieteelliset julkaisut tai julkaistavaksi hyväksytyt käsikirjoitukset (artikkeliväitöskirja) ja näistä laadittu yhteenveto, taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Artikkeliväitöskirjan tulee muodostaa tutkimuskokonaisuus, jonka tavoitteet, menetelmät, tutkimustulokset ja päätelmät esitetään yhteenvedossa. Tutkimuskokonaisuuteen tulee kuulua yhteenvedon lisäksi laajuudesta ja julkaisun tasosta riippuen 3-5 artikkelia, joista ainakin osan tulisi olla referee-menettelyn läpäisseitä. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, mikäli väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tutkimuksen tekijän on annettava kirjallinen selvitys osuudestaan yhteisjulkaisuihin samalla, kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi. Mitä väitöskirjasta on säädetty, sovelletaan myös tässä tarkoitettujen julkaisujen ja tiivistelmäartikkelin yhdessä muodostamaan kokonaisuuteen. Artikkeliväitöskirja ei voi sisältää tekijän aikaisemman väitöskirjan osia. Taiteellinen opin- ja taidonnäyte Teatterityön tohtoriopiskelija suuntautuu oman taiteellisen työnsä syventämiseen tai teatterialan ja sen koulutuksen kehittämiseen. Tavoitteena on omaleimainen taiteen akateeminen jatkokoulutus, joka syventää ja monipuolistaa teatterialan vuorovaikutusta ja tekee uusia taiteellisia avauksia ammattiteatterikentällä. Koulutuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan yhteys on jatkokoulutuksen perusta. Se edellyttää monipuolista yhteistyötä teatterialan ohella sekä koti- että ulkomaisten taidekorkeakoulujen ja oman tiedeyliopiston kanssa. Omaan taiteelliseen työhön perustuva opinnäyte on joko itsenäinen taiteellinen työ tai tiettyä kysymystä lähestyvä sarja taiteellisia töitä. Taiteellisen työn ja siihen liittyvän analyysiosan tulee yhdessä muodostaa taiteilijan kehitystä kuvaava, tukeva ja edistävä kokonaisuus. Analyysiosa on pääsääntöisesti joko kirjallisessa tai erilaisia medioita yhdistelevässä muodossa. Opin- ja taidonnäyte on mahdollista tehdä myös osana ryhmää, jossa on useampia tutkijoita tai tohtoriopiskelijoita. Opinnäytteiksi tarkoitetut taiteelliset työt on esitettävä julkisesti ja ne on myös tallennettava opin- ja taidonnäytteen tarkastamista varten teknisesti riittävällä tasolla. Tarkastustilaisuuden tehtävä on punnita opinnäytteen merkitystä sen tuottaman uuden tiedon tai uuden näkökulman valossa, kehittää teatterialan sisäistä vuorovaikutusta ja vahvistaa teatterin asemaa taiteidenvälisessä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tarkastustilaisuus noudattaa soveltaen väitöstilaisuuden muotoa. Opinnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Taiteellinen työ ja siihen liittyvä analyysiosa arvostellaan yhdessä.

13 Taiteellisen työn sijasta teatteritaiteen tohtorintutkinnon opinnäyte voi olla myös väitöskirja, joka liittyy teatterialan koulutukseen tai näyttelijäntyön kannalta johonkin muuhun keskeiseen aiheeseen. Tässä tapauksessa on voimassa se, mitä väitöskirjasta, sen puolustamisesta ja tarkastamisesta yleisesti määrätään. Väitöskirjan ja siihen rinnastuvan opinnäytteen kieliasu Väitöskirja kirjoitetaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi taikka yksikön johtajan suostumuksella jollakin muulla kielellä. Väitöskirjan tekijän tulee huolehtia siitä, että käsikirjoituksen kieliasu on moitteeton. Artikkeliväitöskirja voi sisältää eri kielillä kirjoitettuja osia. Väitöskirjan ja siihen rinnastuvan opinnäytteen esitarkastus Ennen väitöskirjatutkimuksen tms. jättämistä esitarkastukseen opiskelijan tulee varmistaa tutkimustyönsä ohjaajalta ja oppiaineen professorilta, onko työ tarkastettavaksi jätettävässä kunnossa, ja onko tohtorin tutkintoon kuuluvat muut opinnot suoritettu. Kun väitöskirjakäsikirjoitus on valmis jätettäväksi esitarkastukseen, väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten alkuperäisyys tarkastetaan käyttämällä TURNITINplagiaatintunnistusohjelmaa. Ohjaaja tulkitsee tuloksen ja allekirjoittaa todistuksen opinnäytteen alkuperäisyystarkastuksesta, mikäli ohjaaja toteaa opinnäytteen lähdeaineiston käytön hyvän tieteellisen käytännön mukaiseksi. Väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus on väittelyluvan hakemista varten jätettävä Viestinnän, median ja teatterin yksikön tutkintohallinnon toimipisteeseen (Tampereen yliopisto, päärakennus E232/hallintoasiainsihteeri Merita Kallioinen) kolmena täydellisenä, kansioituna kappaleena. Lisäksi käsikirjoitus lähetetään yhtenä pdf-tiedostona Samanaikaisesti pääohjaaja tai muu ohjaaja (miten asiasta on sovittu) lähettää alkuperäisyystarkastusta koskevan todistuksen yksikköön hallintopäällikkö Heikki Eilolle Kun väitöskirjaksi on tarkoitettu useita julkaisuja, ei aiemmin painettuja julkaisuja tarvitse julkaista uudestaan. Väitöskirjaksi aiottu kokonaisuus on kuitenkin jätettävä kolmena kappaleena. Käsikirjoituksen jättämiseen liittyviä aikataulukysymyksiä voi tiedustella yksiköstä Mikäli henkilö on suorittanut lisensiaatin tutkinnon muualla kuin Tampereen yliopistossa, jätetään kopio tutkintotodistuksesta tässä yhteydessä. Väitöskirjakäsikirjoituksen saatteeksi tulee liittää erillinen etusivu, josta käyvät ilmi tekijän henkilö- ja yhteystiedot (myös postiosoite), aiempi tutkinto, yksikön nimi, tohtoritutkinnon pääaine ja väitöskirjan ohjaaja(-t). Esitarkastajien määrääminen ja esitarkastajien toiminta

14 Väitöskirjan ja taiteellisen opinnäytetyön esitarkastajat määrää yksikön johtaja ensisijaisen ohjaajan ehdotuksesta (oppiaineen professori ilmoittaa esitarkastajat esittelijälle sähköpostitse johtajan päätöstä varten). Esitarkastajien tulee olla riippumattomia ja vähintään dosenttitasoisia henkilöitä. Ennen esitarkastajien valintaa väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus huomauttaa esitarkastajiksi esitettyjen mahdollisesta esteellisyydestä. Väitöskirjatyön ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Tutkimukselle määrätään vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden tulee mahdollisuuksien mukaan olla oman yksikön ulkopuolelta. Heidän tehtävänään on antaa yksikölle lausuntonsa siitä, onko käsikirjoituksella sellainen tieteellinen/taiteellinen arvo, että lupa sen julkaisemiseksi väitöskirjana voidaan antaa. Kun kyseessä on artikkelitutkimus, esitarkastuslausunnossa on nimenomaan selvitettävä, muodostavatko käsitellyt asiat yhtenäisen asiakokonaisuuden. Esitarkastusprosessin tarkoituksena on varmistaa, että väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus täyttää korkeimmalle akateemiselle opinnäytteelle asetetut tieteelliset ja muodolliset vaatimukset. Esitarkastaja arvioi väitöskirjaksi tarkoitettua käsikirjoitusta siitä näkökulmasta, täyttääkö se arviointikriteerit niin, että tekijälle voidaan esittää väittelylupaa (Ks. kohta 11: Väitöskirjan arvostelu/arviointikriteerit). Esitarkastus on näin ollen myös vaihe, jossa yksikkö ja sen määräämät esitarkastajat voivat vaikuttaa väitöskirjan tasoon. Jos esitarkastuslausunto on kielteinen, esitarkastusprosessi voidaan keskeyttää. Prosessin rauettua uusi esitarkastus voidaan aloittaa, kun oppiaineen professori/ohjaajat antavat siihen luvan. Esitarkastajien tulee perustellussa kirjallisessa lausunnossaan selkeästi esittää joko väittelyluvan myöntämistä tai epäämistä eli todeta, täyttääkö käsikirjoitus sellaisenaan tai pienin korjauksin väitöskirjan vähimmäisvaatimukset. Esitarkastajat voivat esittää lausunnossaan tekijälle myös korjausehdotuksia. Lausunnon tulee olla joko puoltava tai hylkäävä, ei ehdollinen. Lausunto tulee antaa kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä, kun yksikön johtaja on määrännyt esitarkastajat. Yksikön johtokunta päättää väittelyluvan myöntämisestä tai epäämisestä esitarkastajien lausuntojen perusteella. Ennen yksikön johtokunnan käsittelyä väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus esitarkastuslausuntoja koskevan vastineen antamiseen. Esitarkastajan tulee toimittaa lausuntonsa yksikköön jatkokoulutusasioista vastaavalle esittelijälle, joka toimittaa lausunnon opiskelijalle ja ohjaajille. Kaikki esitarkastukseen liittyvä hallinnointi hoidetaan yksiköstä (Heikki Eilo, Merita Kallioinen). 8. VÄITTELYLUPA Väittelyluvan myöntää yksikön johtokunta. Väittelylupaa koskevat esitarkastajien lausunnot lähetetään väitöskirjan tekijälle viimeistään neljä (4) päivää ennen johtokunnan kokousta. Samalla tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista. Vastineen antamista varten tekijällä on oikeus pyytää väittelylupaa koskevan päätöksen siirtoa seuraavaan johtokunnan kokoukseen.

15 Kustos, vastaväittäjä ja arvostelutoimikunta Kun lupa tutkimuksen esittämiseksi väitöskirjana on myönnetty, yksikön johtokunta määrää julkista väitöstilaisuutta varten kustoksen, jonka tulee olla yliopistoon työsuhteessa oleva professori tai dosentti, ja yhden tai useampia vastaväittäjiä. Vastaväittäjät tulee ensisijaisesti valita Tampereen yliopiston ulkopuolelta. Ennen vastaväittäjien valintaa väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus huomauttaa vastaväittäjäksi esitettyjen mahdollisesta esteellisyydestä. Työn ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä. Väittelyluvan yhteydessä yksikön johtokunta asettaa arvostelutoimikunnan väitöskirjan arviointia varten. Yksikön johtokunta päättää arvostelutoimikunnan kokoonpanosta ensimmäisen ohjaajan esityksen pohjalta. (Ks. myös väitöskirjan arvostelu). 9. VÄITÖSTILAISUUS Väitöstilaisuudesta sopiminen ja salivaraus Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä sopivat keskenään väitöspäivän ja väitöspaikan (salin). Salin varaaminen on väittelijän vastuulla. Väittelijä ilmoittaa edellä mainitut tiedot esittelijälle (Heikki Eilo) ja varmistaa, ettei yksikössä ole muita väitöstilaisuuksia samaan aikaan. Yksikkö maksaa väitössalin tilavuokran. Väitöstilaisuuden luonne Väitöstilaisuus on kaikille avoin julkinen tilaisuus, jossa väittelijä puolustaa väitöskirjaansa. Väitöstilaisuuden puheenjohtajana toimii kustos. Kustoksen tehtävänä on huolehtia siitä, että väittelijällä ja vastaväittäjillä on riittävästi tietoa tilaisuuden kulusta. Akateemisessa väitöstilaisuudessa on tapana noudattaa muotoja, jotka perustuvat tilaisuuden viralliseen luonteeseen sekä akateemisiin perinteisiin. Tarpeen mukaan väitöstilaisuuden järjestelyistä voidaan neuvotella etukäteen kustoksen kanssa. 10. VÄITÖSKIRJAKAPPALEET JA VÄITÖSKIRJAN JULKAISEMINEN Väitöskirjan voi julkaista: 1. sähköisessä muodossa 2. sekä sähköisessä muodossa että painettuna (rinnakkaisjulkaiseminen) 3. painettuna (paperikopiona). Kirjasto muistuttaa, että väitöskirjan julkaisufoorumia on syytä miettiä ajoissa.

16 Jos väittelijä haluaa julkaista työnsä Acta-sarjassa, on kirjastoon otettava yhteyttä jo esitarkastusvaiheessa. Acta-sarjojen toimitus sijaitsee yliopiston pääkirjastossa Linnassa. Acta-sarjaan voi hakea e-lomakkeella, johon kirjautuminen edellyttää peruspalvelutunnusta. Lomakkeella väittelijä hyväksyy myös väitöskirjan julkaisemisen sopimusehdot. Acta-sarjassa julkaisevan väittelijän on huomioitava erityisesti seuraava: Julkaisuluvan saanut väitöskirjan käsikirjoitus on toimitettava pdf-muodossa kirjastoon vähintään 35 päivää ennen väitöstilaisuutta. Aikataulu on ehdoton. Tämä aika tarvitaan oikovedosprosessiin, väitöskirjan painatukseen sekä kirjan nähtävillä olemiseen. Pelkästään painettavaan Acta-sarjaan ei enää hyväksytä väitöskirjoja, vaan väitöskirjat julkaistaan nykyään sekä painetussa muodossa että verkkosarjassa tai ainoastaan verkkosarjassa. Verkossa julkaiseminen takaa työlle sen ansaitsemaa näkyvyyttä. Kirjaston mukaan 77 % Acta-sarjan väitöskirjoista ladataan yli 1000 kertaa. Kirjasto maksaa tieteenalayksikön virallista jakelua varten tarvittavien väitöskirjojen (10 kpl) painatuskulut ja toimittaa kirjat yksikköön. Väittelijä maksaa itse henkilökohtaiseen käyttöönsä tilaamaansa väitöskirjat. Väitöskirjan julkaisemista ja väitöstiedotetta koskevat ohjeet ovat Tampereen yliopiston kirjaston verkkosivuilla osoitteessa: Siinä tapauksessa, että väitöskirjan kustantajana on jokin muu kuin Tampereen yliopisto (Acta-sarja ja TUP), toimittaa väittelijä väitöskirjan virallista käsittelyä varten 13 kappaletta painettuna kirjana tai paperikopiona Viestinnän, median ja teatterin yksikköön. hallintoasiainsihteeri Merita Kallioiselle. Myös sähköisesti julkaistua väitöskirjaa toimitetaan yksikköön 13 kappaletta paperikopiona. Kun kyseessä on artikkeliväitöskirja, on yksikköön luovutettava 13 täydellistä kappaletta (tiivistelmäartikkeli ja muut julkaisut). Tiivistelmäartikkeliin sekä tiivistelmään on liitettävä artikkelien täydellinen luettelo. Lisäksi yksikköön on luovutettava 50 kappaletta tiivistelmiä kuten muistakin väitöskirjamuodoista Tässä yhteydessä on huomioitava, että muualla kuin Acta-sarjoissa (esim. THL, Kuntaliitto, VTT, STUK, SKS, moniste) julkaistaville väitöskirjoille yliopisto ei enää maksa julkaisutukea. Suomenkieliseen väitöskirjaan tulee sisältyä lyhyt (2-3) sivun englanninkielinen tiivistelmä ja vieraskieliseen väitöskirjaan suomenkielinen tiivistelmä.

17 Väitöskirjan erillisestä nimilehdestä tulee ilmetä väitöstilaisuuden aika ja paikka ja se, että väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavasti Viestinnän, median ja teatterin yksikön johtokunnan suostumuksella. Väitöskirjakappaleet on luovutettava yksikköön siten, että ne voivat olla esillä vähintään kymmenen (10) päivää ennen julkista tarkastusta. Yksikkö hoitaa väitöskirjan virallisen jakelun, joka toimitetaan seuraavasti: kustos vastaväittäjä arvostelutoimikunnan jäsen esitarkastajat tutkimustyön ohjaaja(t) yksikön johtaja yksikön hallintopalvelut (johtokunnan jäsenten nähtävissä huoneessa D227) yksikön kirjasto viestintäyksikkö Väittelijän tulee lisäksi toimittaa yksikköön painettuna 50 suomenkielistä tiivistelmää (pituudeltaan 1-3 sivua, 2-puoleinen kopiointi sallittu). Tiivistelmässä tulee esittää tutkimusongelma, tutkimusaineisto, keskeiset tutkimusmenetelmät ja tärkeimmät tutkimustulokset. Tiivistelmä annetaan tiedoksi yksikön johtokunnan varsinaisille jäsenille. Loput tiivistelmät toimitetaan jaettavaksi väitöstilaisuudessa. Lisäksi väittelijän tulee kaksi (2) viikkoa ennen väitöstilaisuutta täyttää kirjaston wwwsivuilla oleva väitösilmoituslomake, johon sisältyy väitöstiedote tiedotusvälineille. Väitösilmoituslomake: Ennen väitöstilaisuutta väitöskirja on nähtävillä yksikössä sekä sähköisesti julkaistuna lisäksi yliopiston/kirjaston www-sivuilla. Tiedot väitöstilaisuudesta, väitöskirjan saatavuudesta ja nähtävillä olosta ilmoitetaan viimeistään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta yksikön www-sivuilla. 11. VÄITÖSKIRJAN ARVOSTELU Väitöskirjan arviointikriteerit Väitöskirja on joko monografia- tai artikkelimuotoinen, omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, tiettyä ongelmakokonaisuutta käsittelevä ja siitä uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys, joka tarkastetaan julkisesti väitöstilaisuudessa. Esitarkastaja arvioi väitöskirjaksi tarkoitettua käsikirjoitusta siitä näkökulmasta, täyttääkö se arviointikriteerit niin, että tekijälle voidaan esittää väittelylupaa. Vastaväittäjä soveltaa arviointikriteereitä puntaroidakseen väitöskirjan onnistumista.

18 Teatteritaiteen tohtorin ja lisensiaatin opinnäytteet arvioidaan asteikolla hyväksytty / hylätty. Arvioinnissa kiinnitetään soveltuvin osin huomiota seuraaviin osa-alueisiin: Aihevalinta, tutkimusongelma ja kysymyksenasettelu aihevalinnan perustelu aiheen tieteellinen merkittävyys, omaperäisyys ja ajankohtaisuus aiheen rajaus; tutkimuskysymysten relevanssi ja kohdentuneisuus tutkimusasetelman selkeys Aiemman tutkimuksen huomioon ottaminen aihepiiriin liittyvän tutkimuskentän hallinta ja perehtyminen relevanttiin tutkimuskirjallisuuteen aiemman tutkimuksen kriittinen reflektointi ja arviointi oman tutkimuksen sijoittaminen aiemman tutkimuksen kenttään (jatko aiemmalle keskustelulle vai uusi keskustelunavaus) Käsitteellinen selkeys, teorian hallinta ja teoriakehittely keskeisten käsitteiden määrittely ja kontekstointi käsitteiden käytön johdonmukaisuus teoriakehyksen perustelu ja avaaminen teoriakeskustelu ja uuden teorian kehittely Aineisto aineiston soveltuvuus ja riittävyys tutkimusongelman kannalta aineiston esittely aineiston hankkimisen tai tuottamisen eettiset kysymykset Menetelmät, niiden hallinta, soveltaminen ja kehittäminen menetelmien soveltuvuus tutkimusongelman kannalta menetelmien valinnan perustelu ja menetelmien soveltamisen esittely menetelmien luotettavuus ja kohdeherkkyys menetelmien soveltamisen monipuolisuus, johdonmukaisuus ja itsenäisyys uusien menetelmien kehittäminen ja käyttö Tulokset, johtopäätökset ja jatkoavaukset tulosten monipuolisuus, uutuusarvo ja tieteellinen merkitys tulosten suhteuttaminen aiempaan vastaavaan tutkimukseen

19 tutkimuksen itsereflektiivinen ja -kriittinen arviointi tutkimuksen tieteellinen ja yhteiskunnallinen merkitys jatkotutkimusavaukset Rakenne ja esitystapa tutkimuksen jäsentelyn johdonmukaisuus ja sen osien keskinäiset suhteet tarkastelun etenemisen loogisuus kielen moitteettomuus ja esitystavan sujuvuus Arvosteluasteikko Approbatur Työssä on arviointikriteereihin nähden vakavia puutteita, mutta se täyttää tieteenalayksikön määritelmän väitöskirjoille ja noudattaa tutkimuseettisiä normeja. Lubenter approbatur Työssä on arviointikriteereihin nähden useita huomattavia puutteita ilman niitä riittävästi tasapainottavia erityisansioita. Työ täyttää tieteenalayksikön määritelmän väitöskirjoille ja noudattaa tutkimuseettisiä normeja. Non sine laude approbatur Työssä on arviointikriteereiden kannalta selviä puutteita ilman niitä riittävästi tasapainottavia erityisansioita. Työ täyttää tieteenalayksikön määritelmän väitöskirjoille ja noudattaa tutkimuseettisiä normeja. Cum laude approbatur Työ on arviointikriteereihin nähden hyvä normaalisuoritus. Työ on käsitteellisesti ja kielellisesti johdonmukainen. Sen tutkimusongelma, metodit ja tulokset on perusteltu, ja käytetty aineisto on relevanttia. Työn erityisansiot kompensoivat sen tiettyjä puutteita. Magna cum laude approbatur Työssä on arviointikriteereihin nähden selviä ansioita ilman niitä mitätöiviä puutteita. Eximia cum laude approbatur

20 Laudatur Työssä on arviointikriteereihin nähden useita huomattavia ansioita ilman niitä mitätöiviä puutteita. Sekä aihevalinnaltaan kunnianhimoinen että kaikkien keskeisten arviointikriteerien kannalta erityisen ansiokas, itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä ilmentävä työ. Väitöskirjan lopullinen arvolause ei saa muodostua eri arviointikriteeriosioiden keskiarvosta, vaan väitöskirja tulee arvioida yhtenä kokonaisuutena. Arvostelutoimikunta Väittelyluvan yhteydessä yksikön johtokunta asettaa arvostelutoimikunnan väitöskirjan arviointia varten. Se koostuu vastaväittäjästä ja kustoksesta sekä dosenttitasoisesta ulkopuolisesta jäsenestä. Kustos toimii arvostelutoimikunnan koollekutsujana. Arvostelutoimikunta kuulee kustosta (ohjaajaa), mutta tämä ei osallistu arvolauseehdotuksesta päättämiseen, vaan poistuu päätöksenteon ajaksi. Toimikunnan ulkopuolinen jäsen laatii arvolause-ehdotuksen. Arvostelutoimikunnan jäsen voi jättää arviointiin myös eriävän mielipiteen, joka merkitään arvolause-ehdotukseen. Kustos laatii väitöstilaisuudesta erillisen kustoksen kertomuksen. Arvolause-ehdotusta koskeva lausunto on toimitettava yksikköön esittelijälle kuukauden kuluessa väitöstilaisuudesta. Väitöskirjan tai muun siihen rinnastettavan opinnäytteen tai lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja annettavasta arvolauseesta päättää yksikön johtokunta. Vastaväittäjän lausunto ja arvostelutoimikunnan arvolause-ehdotus toimitetaan väitöskirjan tekijälle viimeistään neljä (4) päivää ennen yksikön johtokunnan kokousta, jonka asialistalla väitöskirjan arvostelu on. Samalla tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus lausuntoa ja arvolause-ehdotusta koskevan vastineen antamiseen. Vastineen antamista varten väitöskirjan (tai lisensiaatintutkimuksen) tekijällä on oikeus pyytää arvostelun siirtämistä yksikön johtokunnan seuraavaan kokoukseen. Väittelijä voi tehdä yksikön johtokunnalle oikaisupyynnön väitöskirjansa (tai lisensiaatintutkimuksen) arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 12. TODISTUKSET TOHTORIN JA LISENSIAATIN TUTKINNOSTA

21 Kun kaikki määräysten ja opintosuunnitelman mukaiset opinnot on suoritettu, opiskelijan on haettava yksiköltä todistusta tutkinnon suorittamisesta todistushakemuslomakkeella. Hakemus, josta ilmenevät vahvistetun opintosuunnitelman mukaiset opintosuoritukset, toimitetaan esittelijälle. Todistushakemusta jätettäessä on opintosuoritusrekisterissä oltava kaikki suoritusmerkinnät. Lomakkeet todistuksen hakemista varten ovat yksikön verkkosivulla osoitteessa: Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnosta annettavaan todistukseen kirjoitetaan tutkimuksen nimi ja siitä annettu arvolause sekä tieteenala/oppiaine, johon väitöskirja aiheeltaan kuuluu. Tieteenala/oppiaine määrää myös tutkintonimikkeen. Tiedotusopin alaan kuuluvan tohtorin/lisensiaatin tutkinnon suorittaneet voivat hakea yhteiskuntatieteiden tohtorin/lisensiaatin tutkintoa. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnon sijasta voidaan hakea perustellusta syystä filosofian tohtorin tutkintonimikettä. Teatterityön alaan kuuluvan tutkinnon suorittaneet hakevat teatteritaiteen tohtorin/lisensiaatin tutkintoa. Puheviestinnän sekä teatterin ja draaman tutkimuksen alaan kuuluvan tohtorin/lisensiaatin tutkinnon suorittaneet hakevat filosofian tohtorin/lisensiaatin tutkintoa. Ote opintosuoritusrekisteristä on tutkintotodistuksen virallinen liite, josta tutkintoon sisällytetyt opinnot ilmenevät.