Uudenkaupungin museotoimen toimintakertomus

Transkriptio

1 Uudenkaupungin museotoimen toimintakertomus 2008

2 YLEISTÄ UUDENKAUPUNGIN MUSEOTOIMEN VUODESTA Uudenkaupungin museon varsinainen tehtävä on huolehtia kaupungin historiaan kuuluvasta aineellisesta kulttuuriperinnöstä. Vuonna 2008 museo tuli toimineeksi 113 vuoden ajan. Tämän pitkän historian aikana museon kokoelmiin on talletettu lukuisa määrä esineitä, valokuvia ja arkistoaineistoa, jonka säilymisestä museon on huolehdittava. Vuoden aikana museo esitteli kokoelmiaan kuntalaisille ja matkailijoille erilaisten näyttelyiden ja tilaisuuksien avulla. Museon kokoelmia ja arkistoja myös lainattiin ja niitä hyödynnettiin niin sukututkijoiden, paikallishistorian harrastajien kuin historiantutkijoidenkin toimesta. Museo huolehti vuoden aikana myös Crusellin ja Taidetalo Ars Aarraksen taidenäyttelytoiminnasta. Uudenkaupungin museo kuuluu valtionosuutta saavien museoiden joukkoon. Valtionosuuksista säädetään museolaissa, joka on muuttunut siten, että valtionosuuden saamisen ehtoja on tiukennettu. Vuonna 2008 Suomessa vain 133 museota sai valtionosuutta. Uudenkaupungin museo on saanut viime vuosina valtionosuutta kolmen henkilötyövuoden mukaan. Henkilötyövuoden yksikköhinnaksi opetusministeriö vahvisti vuonna Siitä kaupungille tuli 37% - eli kaikkiaan kaupunki sai vuonna (muutos vuoteen 2007 oli +28%) valtionosuutta museon toiminnan ylläpitoon. Museolain muutos ja sen vaikutukset Uudenkaupungin museon tulevaisuuteen heijastuivat oleellisesti museon toimintaan vuonna Vuoden aikana tehtiin päätös museoamanuenssin toimen perustamisesta ja valittiin museolle uusi amanuenssi FM Jonna Junkkila alkaen. Myös erinäisiä muita toimenpiteitä valtionosuuden saamiseksi tehtiin. Museon kävijämäärät vähenivät edellisestä vuodesta. Toisaalta erilaiset tietopalveluun, museon arkistoihin ja kaupungin historiaan liittyvät kyselyt lisääntyivät. MUSEON HALLINTO JA TALOUS Uudenkaupungin kaupungin museotoimi kuuluu hallinnollisesti sivistyspalvelukeskukseen. Kulttuurilautakunta on yksi sivistyspalvelukeskuksen toimialan lautakunnista, jonka tehtäväalueeseen kuuluvat kaupungin kirjasto-, kulttuuri- ja museotoiminta. Sivistyspalvelukeskuksen johtaja opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen toimi kokousten esittelijänä. Museota koskevat asiat valmisteli museonjohtaja Mari Jalava. Lautakunnan sihteerinä toimivat kirjastotoimenjohtaja, museonjohtaja ja kulttuuriohjaaja vuorotellen. Kulttuurilautakunnan kokoonpano on seuraava: puheenjohtaja Johanna Ruoranen, varapuheenjohtaja Pirjo Koskenrouta sekä jäsenet Pirkko Berger, Ari Lehtonen, Tapio Lipsonen, Yrjö Rosendal, Mika Sjöblom, Raija Tättilä ja Liisa Heiskanen. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa toimi Kaarina Vikman ja nuorisovaltuuston edustajana Villiina Uotila. Lautakunta kokoontui vuoden 2008 aikana kuusi kertaa ja käsitteli 33 pykälää. Talous- ja käyttösuunnitelmien lisäksi lautakunta päätti mm. museoamanuenssin valinnasta, sekä myönsi Vuoden kulttuuriteko palkinnon Pyhämaan suviteatterille. Vakka-Suomen kulttuurijaosto on kokoontunut vuoden aikana seitsemän kertaa. Uudestakaupungista ovat mukana olleet kulttuuriohjaaja Rauno Melos ja museonjohtaja Mari Jalava. Kuvassa kulttuurijaoston osallistujia kesäkokouksessa (vas. Sirpa Ikala-Suomalainen, Jukka Vehmas, Armi-Tuulikki Kraappa, Eeva Rintama ja Monica Ylikoski). Opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja on pitänyt kulttuuriyksikön, museon, kirjaston, vapaa-aikatoimen ja kansalaisopiston johtajille ajankohtaisia asioita koskevan kokouksen (ns. Pikkusipan) pari kertaa kuukaudessa. Lisäksi kulttuuripalveluiden viranhaltijat ovat kokoontuneet ns. Kirku-kokouksiin sopimaan käytännön asioiden hoidosta. Uudenkaupungin kaupunginhallitus nimesi toimikunnan uuden ajan historiakirjan kirjoittamista varten. Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Matti Jussila. Museonjohtaja Mari Jalava on toiminut toimikunnan sihteerinä.

3 3 Uudenkaupungin museo on Suomen museoliiton II-luokan jäsen. Museo on myös Varsinais-Suomen museot ry:n jäsenmuseo. Lisäksi museonjohtaja on Vakka-Suomen edustajana Varsinais-Suomen museot ry:n hallituksessa. Museotoimen sisäisten ja ulkoisten toimintojen menot olivat vuonna Tuloja kertyi kaikkiaan (Museoviraston Myytti-avustus, Vannaksen säätiön lahjoitus, pääsylipputulot ja muut myyntitulot), joten nettomenot olivat Vuonna 2008 Uudenkaupungin kaupunki sai valtionosuutta museotoimintaan MUSEON HENKILÖKUNTA JA TILAT Museon vakinainen henkilökunta Mari Jalava museonjohtaja Marja Koskivaara museoavustaja Kansainvälisenä museopäivänä museon henkilökunta jalkautui torille ja kaduille jakamaan museon avainkortteja. Vas. Mari Jalava, Marja Koskivaara ja Lea Aittokoski. Vuoden aikana museossa toimi työllisyysvaroin palkattuna järjestelyapulaisena Lea Aittokoski ja Tarja Niittyluoto ja taidenäyttelytoiminnassa valvojina Sirpa Saha, Nina Järvi ja Arja Sohlman. Museon kesätyöntekijänä toimi opiskelija Jonna Junkkila. Lisäksi seuraavat uusikaupunkilaisnuoret olivat kaupungin palkkaamina museo-oppaina eri museokohteissa: Sanni-Kaisa Lehtinen, Adonika Ellä, Petteri Komulainen, Kia Kähkönen, Eetu Salminen, Miska Hallia, Teemu Julmala, Jenny Kivijärvi, Nella Mistola, Niklas Mäkinen ja Arttu Kleemola. Kiinteistönhoitajana museossa toimi Ari Laine. Siivoojina toimivat Leena Kari ja Kirsi Koho. Vakituinen henkilökunta on vuoden aikana osallistunut niin kaupungin sisäisiin koulutuksiin kuin erilaisiin museoalan koulutuksiinkin. Vuoden aikana on myös pyritty osallistumaan erilaisille matkoille ja retkille, joiden aikana on tutustuttu erilaisiin museoihin (mm. Porin museot, maatalousmuseo Sarka, WeeGee-keskus Espoossa, Rauman merimuseo, Ateneum, Naantalin museo jne.) Vuoden aikana saatiin päätös museoamanuenssin toimen perustamisesta alkaen. Tehtävää haki kaikkiaan 46 pätevää työnhakijaa. Haastatteluihin kutsuttiin kahdeksan henkilöä, joista kulttuurilautakunta valitsi tehtävään FM Jonna Junkkilan. Museon toimitilat ja varastot Museon toimistotilat, Myllykatu 10, kulttuurihistoriallisen museon piharakennuksessa Kulttuurihistoriallinen museo, Ylinenkatu 11 Merimiehenkoti, Myllykatu 18 Luotsitupa, Vallimäki Kalannin kotiseutumuseo, Kuriirinkuja, Kalanti Rauvolan piharakennus, Lokalahden varasto- ja näyttelytila Varastot/ Myllykatu, Museon piharakennuksessa mm. valokuvat, negatiivit ja arkistoaineistot, pienesineistön varastot ym. Varastot / Satamatie 9, tekstiili-, huonekalu- ja tauluvarastot Varastot / Seikow, tekstiili- ja huonekaluvarasto Varasto / Mältintie 3, kylmää varastotilaa Varasto / Suukarintie 6, kylmää varastotilaa VARSINAINEN MUSEOTOIMINTA Kulttuurihistoriallinen museo Kulttuurihistoriallinen museo oli avoinna koko vuoden ajan. Talvikaudella museo oli avoinna pääsääntöisesti tiistaista perjantaihin kello Joulunäyttelyn ajan oltiin avoinna myös sunnuntaisin Kesäaikana museo oli avoinna arkisin ja viikonloppuisin

4 4 Museossa oli vuoden aikana neljä teemanäyttelyä museossa esiteltiin juhlamuotia teemalla Hulmuavat helmat. Näyttely esitteli pääasiassa naisten juhlamuotia 1800-luvun puolivälistä 1980-luvulle. Oman osastonsa muodostivat morsiuspuvut eri vuosikymmeniltä. Museon kesänäyttelynä oli Kirjeitä merille ja meriltä niminen näyttely. Siinä käsiteltiin merimiesperheiden kirjeenvaihtoa. Näyttelyn oli tuottanut merikeskus Forum Marinum, mutta museo täydensi näyttelyä omilla esineillä ja valokuvilla. Esimerkkiperheenä näyttelyssä oli uusikaupunkilainen Henrik Widbergin perhe. Näyttely oli esillä Syksyllä museo esitteli omista kokoelmista naisten kädenjälkeä teemalla Kodin tekstiilit isoäidin kädenjälki. Näyttely oli esillä välisen ajan. Joulunäyttely avattiin perinteisesti Wanhanajan markkinoiden aikaan. Näyttelyssä oli helsinkiläisen ikonimaalari Liisa Mäkelän ikoneita. Perinteiseen tapaan museossa oli myös erilaisia katettuja joulupöytiä. Tällä kerralla uudet valtuustoryhmät olivat kattaneet omat pöytänsä. Museon pihalla oli kesäajan avoinna suutarinverstas. Lisäksi lasten leikkikauppanurkkaus, Ellenin kulma oli lapsivieraiden suosiossa. Museon lipunmyynnin yhteydessä on pieni kauppapuoti, jossa on myyty mm. vanhanajan karamelleja, postikortteja, museon tulitikkuja, peltileluja, läkkipeltisiä piparimuotteja, kirjoja jne. Kulttuurihistoriallisessa museossa kävi vuoden aikana 3110 vierailijaa (v ), opastettuja ryhmiä oli noin 50, näistä yli puolet koululaisryhmiä. Luotsimuseo Luotsimuseo oli kesäaikana avoinna juhannuksesta elokuun loppuun. Museota pidettiin avoinna kaupungin palkkaamien kesänuorten toimesta. Luotsimuseossa kävi kesän aikana 419 vierailijaa. Merimiehenkoti-museo Myös merimiehenkoti oli kesäaikana avoinna juhannuksesta elokuun loppuun. Museota pidettiin avoinna kaupungin palkkaamien kesänuorten toimesta. Museossa kävi kesän aikana 477 vierailijaa. Kalannin kotiseutumuseo Kalannin museo oli avoinna juhannuksesta elokuun alkuun keskiviikosta perjantaihin ja sunnuntaisin. Museota pidettiin avoinna kaupungin palkkaamien kesänuorten toimesta. Perinteistä Kalanti-päivää vietettiin 29.7., jolloin myös museossa vieraili noin 360 kävijää. Kaikkiaan museossa vieraili 453 henkilöä. Rauvolan museotila, Lokalahti Rauvolan piharakennuksessa Lokalahdella ei ollut varsinaista museotoimintaa. Lokalahden martat järjestivät tilassa perinne aiheisen näyttelyn Lokalahden Suvipäivien aikaan. Näyttelyssä vieraili noin 400 kävijää. OPETUS- JA YLEISÖTILAISUUDET MUSEOSSA Kulttuurihistoriallisessa museossa vieraili vuoden aikana erilaisia ryhmiä, joille esiteltiin museon lisäksi myös jollakin erityisellä tavalla Uudenkaupungin historiaa. Kevään aikana mm. lukiolaisia vieraili kuvataidetunneillaan museossa ja museonjohtaja esitteli heille Uudenkaupungin asemakaavojen kehittymistä. Teemanäyttelyiden yhteydessä pidettiin lapsiryhmille erilaisia työpajoja. Kirjeitä merille ja meriltä näyttelyn yhteydessä Merikeskus Forum Marinumin museolehtori Anna Meronen oli kolmena päivänä tekemässä koululaisryhmille erilaisia työpajoja.

5 5 Vakka-Suomen kansalaisopiston järjestämä perinnepiiri kokoontui museossa joka kolmas maanantai, kaikkiaan seitsemän kertaa. Kerrallaan muistelutilaisuudessa oli noin osallistujaa. Helmikuussa lukion toisluokkalaiset järjestivät vanhojen päivien kuvauksen museossa. Kaikkiaan 70 nuorta valokuvattiin museon vanhassa ympäristössä. Keväällä museossa järjestettiin muistelutilaisuus Kaupunginlahteen liittyvistä tarinoista. Museossa järjestettiin vuoden aikana myös avoimien ovien päiviä, jolloin museoon pääsi ilmaiseksi sisään. Museoviikon ajan toukokuussa museoon oli vapaa sisäänpääsy. Elokuun viimeisenä päivänä vietettiin Varsinais-Suomen museopäivää, jolloin kaikkiin museoihin oli myös vapaa sisäänpääsy. Museoviikolla tempaistiin ja jaettiin kaupungilla ns. museon avainkortteja. Tehtyään kierroksen museossa kävijä sai kortin esittämällä pienen lahjan museosta. Keväällä lähetettiin myös kirje ja vapaalippu kaikille vuonna 1968 syntyneille uusikaupunkilaisille. TAPAHTUMAT, NÄYTTELYT, VIERAILUT YM. MUSEON ULKOPUOLELLA Museo oli järjestämässä yhteistyössä Uudenkaupungin kirjastotoimen kanssa Karrakoski aiheista näyttelyä, joka pidettiin Kalannin kirjaston Raimon kammarissa. Museo teetti noin 40 valokuvasuurennosta ja laati tekstit Karrakosken digitoiduista valokuvista. Yhteistyössä Uudenkaupungin merihistoriallisen yhdistyksen kanssa pystytettiin Vason näyttelytilaan Suomen sodasta kertova näyttely. Näyttelyn oli tehnyt Merikeskus Forum Marinum, ja siinä oli muutamia esineitä Uudenkaupungin museon kokoelmista. Museonjohtaja kävi vuoden aikana esittelemässä vanhoja Uusikaupunkikuvia mm. Telakan eläkeläiskerholle. Lisäksi hän esitteli ns. saaristoperinneryhmälle Karrakosken ottamia saaristo-aiheisia valokuvia. Yhteistyössä Vakka-Suomen kansalaisopiston ja Uudenkaupungin seurakunnan kanssa järjestettiin syyskuussa hautausmaakierros. Museonjohtaja Mari Jalava ja seurakuntapuutarhuri Anne Salo opastivat ja esittelivät hautausmaakulttuuria noin 50 osallistujalle. Museo on perinteisesti ollut mukana Nopperlan antiikkimarkkinoilla Lokalahdella pidetyillä markkinoilla kesätyöntekijä Jonna Junkkila esitteli museota ja sen näyttelyitä. Museo teki runsasta yhteistyötä myös Uudenkaupungin merihistoriallisen yhdistyksen kanssa. Museonjohtaja toimii yhdistyksen sihteerinä järjestettiin yhteistyössä kirjaston, kulttuuritoimen, Vakka-opiston ja Vakka-Suomen taideyhdistyksen kanssa Ekman-ilta. Tilaisuus järjestettiin uusikaupunkilaisen hovimaalari R. W. Ekmanin syntymän 200-vuotijuhlan kunniaksi. Tilaisuuden avasi kaupunginjohtaja Kari Koski ja esitelmän piti intendentti Riikka Kaisti. Museonjohtaja oli mukana toimikunnassa, joka suunnitteli Uudenkaupungin Kaupunginlahden rannalle 10 kpl ns. tarinatauluja. Tarinoiden Kaupunginlahti -tauluissa on vanhoja valokuvia sekä tarinoita, jotka liittyvät Uudenkaupungin Kaupunginlahden historiaan. YHTEISTYÖHANKKEET, SEUDULLINEN JA MAAKUNNALLINEN YHTEISTYÖ Museotoiminnassa tehtiin yhteistyötä muiden Varsinais- Suomen museoiden kanssa. Museonjohtaja on Varsinais- Suomen museot ry:n hallituksen jäsen. Lisäksi Varsinais- Suomen ammatillisesti toimivat museot muodostavat yhteisen museokollegion, jonka tapaamisia oli vuoden aikana muutamia. Kollegion puitteissa ryhdyttiin kokoamaan Varsinais-Suomen yhteistä kokoelmapoliittista ohjelmaa. Museonjohtaja Mari Jalava on osallistunut Vakka-Suomen kulttuurijaoston kokouksiin yhdessä kulttuuriohjaaja Rauno Meloksen kanssa. Museonjohtaja on ollut myös mukana lastenkulttuurihanke Pelleriinin ohjausryhmässä. Uudenkaupungin seurakunnan kanssa on aloitettu yhteistyö vuoden 2009 kesänäyttelyn suunnittelemiseksi. KOKOELMAT, TIEDOTUS JA TIETOPALVELU Museon esine- ja valokuvakokoelmat karttuivat joidenkin lahjoitusten turvin. Museon valokuva-arkisto sai vuoden aikana huomattavan lisän kokoelmiinsa. Kaupunki hankki uusikaupunkilaisen valokuvaamo Varjuksen negatiivikokoelman, joka sijoitettiin museoon. Kokoelman työstäminen ja luettelointi tulee viemään pitkän ajan, mutta työtä aloitettiin jo vuoden lopussa.

6 Museo siirsi digitaaliseen muotoon noin 400 kpl Lokalahteen liittyviä valokuvia saaden kuvista digitaalisen version myös museon omiin kokoelmiin. Lokalahden Lions Club keräsi alueen asukkailta vanhoja valokuvia, jotka museo skannasi. Yhdistys teki kuvista myös näyttelyn Lokalahden Paanulaan. Museon näyttelyihin on lainattu esineitä yksityishenkilöiltä. Uudenkaupungin museon esineitä on lainattu erilaisiin näyttelyihin mm. Merikeskus Forum Marinumiin, Kalanti-päiville jne. Museo sai ns. Myytti-avustusta kokoelmien digitointiin. Jonna Junkkila palkattiin tähän työhön neljäksi kuukaudeksi. Hän kävi läpi museon esineluettelointeja (tietoja, jotka on aikanaan konvertoitu Musketti ohjelmaan), tarkisti niiden tietoja ja täydensi. Samalla lisättiin valokuvat yhteensä 950 esinekorttiin. Lisäksi luetteloitiin kokonaan uusia esineitä sähköiseen luettelointimuotoon runsaat 250. Museon valokuvakokoelmaa on käytetty ahkerasti. Kuvia on toimitettu niin yksityishenkilöille kuin tiedotusvälineillekin. Museon kokoelmista juuri valokuva-arkisto on eniten käytetty. Erilaisia sähköposti- tai puhelinkysymyksiä (valokuvista, museon kokoelmista tai Uudenkaupungin historiasta) on vuoden aikana tullut noin 100 kpl. Museo on tiedottanut toiminnastaan ja näyttelyistään järjestämällä lehdistötilaisuuksia tai laatimalla tiedotteita. Kaupungin kotisivuilla olevia museon sivuja on päivitetty ja sinne on pyritty viemään tietoa myös niistä Uudenkaupungin historiaan liittyvistä asioista, joista tulee kysymyksiä. Kaksi kertaa vuodessa julkaistiin Uudenkaupungin vapaa-aikatoimen ja kulttuuripalveluiden yhteinen tiedotuslehti. Jokaisesta museon järjestämästä näyttelystä (myös Cruselli ja Ars Aarras) on lähetetty mainoksia eri yritysten, liikkeiden ja matkailukohteiden ilmoitustauluille. Kaikkiaan vuoden aikana on tulostettu ja postitettu noin 1200 kpl kutsuja ja saman verran mainosjulisteita. Lisäksi näyttelyistä ja tapahtumista on toimitettu tietoa erilaisiin tapahtumakalentereihin. Museo on koonnut toiminnastaan lehtileikearkistoa, johon kootaan museon tai sen järjestämään kuvataidetoimintaan liittyvät artikkelit. Lisäksi ylläpidetään paikallishistoriaan liittyvien artikkeleiden lehtileikearkistoa. KUVATAIDETOIMINTA Vuodesta 2005 museo on huolehtinut myös kaupungin kuvataidenäyttelytoiminnasta. Taidenäyttelyitä järjestettiin Kulttuurikeskus Crusellin Liljelund-hallissa ja Taidetalo Ars Aarraksessa. Vakka-Suomen kuvataidenäyttelytyöryhmä valitsi hakijoiden joukosta Crusellin taiteilijat. Näyttelytyöryhmään kuuluvat museonjohtaja Mari Jalava Uudestakaupungista, kulttuurisihteeri Jukka Vehmas Laitilasta, kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Sirpa Ikala-Suomalainen Vehmaalta sekä asiantuntijana Rauman taidemuseon johtaja Janne Koski. Vakka-Suomen näyttelytyöryhmä julkaisi myös yhteisen esitteen Taidetalo Ars Aarraksesta, Laitilan Kustaa Hiekan lukutuvasta ja Vehmaan Rautilakeskuksen näyttelytilasta. Näyttelyt Kulttuurikeskus Crusellissa Pirkko Siivonen Mullasta ja mielestä (kävijät 430) TERETUS Eva Jänes, Mari Roosvalt ja Maarja Vannas. Näyttely toteutettiin yhteistyössä museon ja Vakka-Suomen Viroseuran kanssa (kävijät 275)

7 Marita Mikkonen, Reija Palo-oja ja Heli Sammalisto maalauksia ja grafiikkaa (475 kävijää) Kansalaisopiston kevätnäyttely (620 kävijää) Lasten- ja nuorten kuvataidekoulun vuosinäyttely (470 kävijää) Ruusumerkintöjä Eero Markuksela (114 kävijää) Ei kenenkään maa Elisa Haaranen, Mereta Kotala ja Sanna Syvänen (113 kävijää) Vakka-Suomen Kameraseuran juhlanäyttely (410 kävijää) Vakka-Suomen Taideyhdistyksen vuosinäyttely (389 kävijää) Albatrossi lasten kuvataidebiennaali (352 kävijää) Kaikkiaan Crusellin näyttelyissä vieraili 3648 kävijää (v ). Näyttelyt Taidetalo Ars Aarraksessa Taidetalo Ars Aarraksessa pidettiin talvikaudella esillä Raimo Aarraksen lahjoittamaa peruskokoelmaa. Näyttelyssä kävi joitakin ryhmiä, muuten talo oli suljettu. Kesällä talossa järjestettiin Vakka-biennaali II. Näyttely oli kaikille avoin, mutta jyrytetty näyttely. Näyttelyyn jätettiin kesäkuun alussa kaikkiaan noin 250 taideteosta noin 90 taiteilijalta. Näyttelyn raaditti Irene Nyholm ja Esko Lappalainen. He valitsivat näyttelyyn noin 60 työtä 30 taiteilijalta. Näyttely oli avoinna ja siinä vieraili noin 620 kävijää.