sivu SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 TASEKIRJA TOIMINTAKERTOMUS 2009

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin organisaatio Luottamushenkilöorganisaatio Viranhaltijaorganisaatio Yleinen taloudellinen kehitys 8 Itä-Uudenmaan talousalueen kehitys 9 Porvoon kaupungin taloudellinen ja toiminnan kehitys 9 Liikelaitos Porvoon Veden toiminta 10 Liikelaitos Kuninkaantien työterveyden toiminta 11 Merkittäviä tapahtumia tilikauden aikana 11 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden talousarvioon ja tulevan kehityksen ennuste Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tulos 15 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitus 17 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut 19 Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 24 Konsernituloslaskelma ja tunnusluvut 24 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 26 Konsernitase ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely 30 Kaupunginhallituksen ehdotus tilikauden tuloksen käsittelemiseksi TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutuminen toimialoittain 31 Talousarvion toteutuminen toimialoittain, tuloslaskelma Yleishallinto Talousarvion toteutuminen valtuuston sitovuustasolla Talousarvion toteutuminen tehtäväalueittain Yleishallinto Talousarvion toteutuminen Sosiaali- ja terveystoimi Talousarvion toteutuminen valtuuston sitovuustasolla Talousarvion toteutuminen tehtäväalueittain Sosiaali- ja terveystoimi Talousarvion toteutuminen Sivistystoimi Talousarvion toteutuminen valtuuston sitovuustasolla Talousarvion toteutuminen tehtäväalueittain Sivistystoimi Talousarvion toteutuminen Tekninen ja ympäristötoimi Talousarvion toteutuminen valtuuston sitovuustasolla 64

3 4.2. Talousarvion toteutuminen tehtäväalueittain Tekninen ja ympäristötoimi Talousarvion toteutuminen Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Talousarvion toteutuminen valtuuston sitovuustasolla Talousarvion toteutuminen tehtäväalueittain Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Talousarvion toteutuminen Liikelaitosten tavoitteiden toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen 80 Verotulojen erittely 81 Valtionosuuksien erittely Investointien toteutuminen Investoinnit Talousarvion toteutuminen valtuuston sitovuustasolla Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 85 Taulukko investoinnit Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma vv ja Rahoituslaskelma vv ja Tase vv ja Konsernilaskelmat 93 Konsernituloslaskelma vv ja Konsernin rahoituslaskelma vv ja Konserni tase vv ja TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 96 Porvoon kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 96 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 96 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 98 Tasetta koskevat liitetiedot, vastaavaa 101 Tasetta koskevat liitetiedot, vastattavaa 105 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 107 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 108 Luettelo kirjanpitokirjoista 109 Allekirjoitukset 110 Tilinpäätösmerkintä 110 LIITE Liikelaitos Porvoon veden toimintakertomus ja tilinpäätös 2009 Liikelaitos Kuninkaantien työterveyden toimintakertomus ja tilinpäätös 2009 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 2009 Kaupungin yksiköt yhteenlaskettuna

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2009 toimintaa leimasi nopeasti edennyt maailmantalouden rahoituskriisi ja sitä seurannut taloudellinen taantuma, joka vaikutti olennaisesti myös Porvoon kaupungin toimintaan ja talouteen. Taloustilanteen muututtua nopeasti olennaisesti huonompaan suuntaan jouduttiin myös vain muutamia kuukausia vanhan kaupunginvaltuuston talousarviopäätöksen perusteita arvioimaan välittömästi uudelleen. Kaupungin verotuloihin syntyväksi arvioitua vajausta päätettiin korjata erityisellä talouden tasapainottamisohjelmalla, jonka mukaan talousarvion käyttömenoja vähennettiin yhteensä 6 miljoonalla eurolla ja investointeja siirrettiin seuraavalle vuodelle 6,8 miljoonalla eurolla. Osana välittömiä sopeutustoimenpiteitä kaupunginhallitus päätti myös henkilöstömenoja koskevien yhteistoimintaneuvottelujen kariuduttua koko henkilöstöä koskevista lomautuksista. Nopeasti suunnitellut säästöt toteutuivat pääsääntöisesti arvioidulla tavalla. Merkittävä osa loppuvuonna talousarvioon hyväksytyistä ylityksistä tai tulovajauksista oli luonteeltaan sellaisia, joihin ei kaupungin toimenpitein voitu merkittävällä tavalla vaikuttaa. Toimintatuotot ilman liikelaitoksia olivat 89,1 miljoonaa euroa, mikä oli 0,7 miljoonaa enemmän kuin hyväksytyssä talousarviossa. Myyntituloja kertyi noin 2,5 miljoonaa euroa arvioitua enemmän. Tukia ja avustuksia saatiin noin 1 miljoona arvioitua enemmän. Muiden toimintatuottojen ryhmässä omaisuuden myyntitulot sen sijaan jäivät lähes 4 miljoonaa euroa alle talousarvion, joka oli suoraa seurausta voimakkaasti heikentyneestä yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Toimintatuotot laskivat edellisestä vuodesta noin 2 miljoonaa euroa, kun sisäisen vuokran muutosten vaikutukset jätetään huomioimatta. Kaupungin toimintakulut ilman liikelaitoksia olivat 303,1 miljoonaa euroa. Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset säästöt kohdistuivat erityisesti toimintakuluihin, jotka jäivät kokonaisuutena 6,3 miljoonaa euroa talousarviota pienemmiksi. Suurimmat säästöt syntyivät henkilöstökuluissa ja materiaalihankinnoissa. Toimintakulut pysyivät vuoden 2008 tasolla ilman sisäisen vuokran muutosten vaikutuksia. Verotuloja saatiin183,9 miljoonaa euroa, mikä oli 21 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa ja 3 miljoonaa vähemmän kuin vuonna Verotulojen lasku oli -1,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Yhtenä keskeisistä syistä talouden sopeuttamisen akuuttiin tarpeeseen oli kaupungin saamien yhteisöverotulojen romahtamien. Yhteisöverojen jako-osuuden kuntien kannalta myönteisestä muutoksesta huolimatta yhteisöveroja kertyi vain 18,4 miljoonaa, mikä oli peräti 11,7 miljoonaa vähemmän kuin hyväksytyssä talousarviossa. Kaupungin kannalta keskeisen kunnallisveron tuotto oli 158,7 miljoonaa euroa, mikä oli 8 miljoonaa arvioitua pienempi. Kunnallisverotulo kasvoi edellisestä vuodesta vain 2,8 prosenttia, vaikka kunnallisveroveroprosenttia korotettiin vuodelle 2009 puolella prosenttiyksiköllä. 1

5 Kaupungin vuosikate ilman liikelaitoksia on 9,1 miljoonaa euroa ja liikelaitokset mukaan lukien 11,4 milj. euroa. Kaupungin lainakanta vuoden lopussa oli 151,9 miljoonaa euroa ja lainamäärä asukasta kohti euroa. Lainamäärä on huomattavan suuri verrattuna Suomen kuntien keskiarvoon, joka ennakkotiedon mukaan on euroa. Koko kaupunkikonsernin lainakanta oli 274,9 miljoonaa euroa, mikä on euroa asukasta kohti. Konsernin lainamäärä kasvoi yhteensä 30 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Yleisesti ottaen voidaan todeta, kaupunki saavutti taloudellisessa mielessä vuoden 2009 osalta selkeästi ennakkoarviota paremman tuloksen. Erityisesti kaupungin henkilökunnan ansiokas toiminta niukkenevien taloudellisten resurssien ja kasvavien palvelutarpeiden ristipaineessa on huomionarvoista. Kaupungin talouden suurimmiksi haasteiksi niin vuoden 2009 kuin seuraavien vuosienkin osalta voidaan mainita käyttötalouden kustannustason pysyvä alentaminen, velkaantumisen pysäyttäminen ja verorahoituksen riittämättömyys kohtuullisen investointitason ylläpitämiseen. Talouden epätasapaino on kärjistynyt suhdannetaantuman aikana ja taantumasta syntynyttä vajetta joudutaan korjaamaan useita vuosia. Taloudellisen epätasapainon lisäksi kaupungin erityisenä haasteena tulee olemaan väestön ikääntyminen ja siitä johtuvat muutokset niin palvelujen tarjonnassa kuin kysynnässä. Tilanteen korjaamiseksi on valmisteltu lyhyen aikavälin strategiaohjelma vuosiksi Strategian täytäntöönpano tulee edellyttämään merkittäviä rakenteellisia toimenpiteitä koko kaupungin palvelutuotannossa. Muutokset tulevat kohdistumaan myös rakennettuun ympäristöön investointeihin käytettävän määrärahan supistumisen kautta. Kunnallistalouden haasteellisesta tilanteesta huolimatta on avoimella sektorilla nähtävissä positiivisia kasvun merkkejä ja kaupungin elinkeinoelämän perusteet ovat taantuman jälkeenkin kunnossa. Myös yleisen uudisrakentamisen arvioidaan käynnistyvän uudelleen vuoden 2010 aikana. Porvoolla on edessään haasteelliset vuodet niin toiminnan kuin taloudenkin sopeuttamisen kautta. Jukka-Pekka Ujula Kaupunginjohtaja 2

6 1.2 Kaupungin organisaatio Kaupunginvaltuustoon kuuluu 51 jäsentä. Puheenjohtajana toimi vuonna 2009 Mikaela Nylander (RKP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Matti Valasti (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Marja Järvinen (KOK). Kaupunginvaltuuston voimasuhteet vuosina : Ruotsalainen kansanpuolue r.p. 16 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p. 14 Kansallinen Kokoomus r.p. 8 Perussuomalaiset r.p. 5 Vihreä liitto r.p. 5 Suomen Keskusta r.p. 2 Vasemmistoliitto 1 Kaupunginhallitukseen kuuluu 13 jäsentä. Puheenjohtajana toimi vuonna 2009 Kaj Bärlund (SDP) (vj Christer Björkstrand), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Stig Bäcklund (RKP) (vj Bo-Johan Johansson) ja toisena varapuheenjohtajana Jarmo Grönman (KOK) (vj Markku Välimäki). Muut jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet olivat: jäsen varajäsen RKP Bernhard Edgren Rainer Busk Lars Schmidt Susanne Ahlqvist Bodil Lund Kristel Pynnönen Christel Raunio Janette Englund SDP Jaakko Jalonen Tapani Eskola Marianne Korpi Riikka Nykänen Tarja Tohka Mirja Suhonen KOK Minnamaija Mattila-Savikko Perttu Tuomaala Vihreät Åsa Nystedt Lotta Hällström (sitout.) PS Vesa Koskivuo (sitout.) Juha Elo (sitout.) Kaupunginjohtaja oli esittelijänä kaupunginhallituksessa ja apulaiskaupunginjohtaja oli esittelijänä kaupunginhallituksen käsitellessä kehittämisjaoston valmistelemia asioita. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto avustaa kaupunginhallitusta henkilöstöhallintokysymysten käsittelyssä. Jaostoon kuuluu seitsemän jäsentä. Jaoston puheenjohtajana on vuonna 2009 toiminut Stig Bäcklund (RKP). Kaupunginhallituksen talousjaosto avustaa kaupunginhallitusta taloussuunnittelussa, toiminnan ja talouden pitkän aikavälin suunnittelussa sekä hallinnon kehittämisessä. Jaostoon kuuluu seitsemän jäsentä. Puheenjohtajana on vuonna 2009 toiminut Kaj Bärlund (SDP). Kaupunginhallituksen kehittämisjaosto toimii kaupunginhallituksen apuna. Se valmistelee kaupungin kokonaisstrategian ja seuraa sen toteutusta. Jaosto seuraa ja tekee kehittämisesityksiä koskien kaupungin ja konsernin hallinnon yleistä organisointia. Jaoston toimialaan kuuluvat elinkeinoasioiden kehittäminen ja asuntopolitiikka sekä niihin liittyen yleiskaavan perusteiden ja keskeisten mitoitusperusteiden sekä maapoliittisten linjausten valmistelu kaupunginhallitukselle. Toimialana on lisäksi aluepolitiikka ja seudullinen yhteistyö sekä maakuntakaavoituksen seuranta. Jaostoon kuuluu seitsemän jäsentä. Puheenjohtajana on vuonna 2009 toiminut Bernhard Edgren (RKP). 3

7 Tarkastuslautakuntaan kuuluu yhdeksän jäsentä. Puheenjohtajana toimi Teemu Tenhonen (SDP) (vj Jussi Sairanen) ja varapuheenjohtajana Jari Oksanen (Vihreät) (vj Annukka Laaksonen). Muut jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet olivat: jäsen Simon Ådahl Maria Paavola Eivor Karlsson Arto Lahti Annamari Pitkänen Pontus Palmqvist Susan Öhman varajäsen Hans Högström Hans-Ole Carlsen Anja Laitimo-Strengell Paula Seppälä Sari Gustafsson Tapio Patrakka Joni Hägg Ammattitarkastuksen tekee Oy Audiator Ab. Vastuullisena tilintarkastajana toimi Juhani Liski, JHTT. Häntä avustivat Dan Lindroos, JHTT, Marja-Liisa Ylitalo, JHTT, CIA ja tilintarkastaja Riitta Havanka. Yleishallinnon johtavat viranhaltijat ovat vuonna 2009 olleet: Kaupunginjohtaja Marcus Henricson asti Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula alkaen Apulaiskaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula asti Apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz Hallintojohtaja Outi Lumijärvi Talousjohtaja Raija Vaniala Henkilöstöjohtaja Tom Jokinen saakka ja vt henkilöstöjohtaja Orvokki Möller 15.8 alkaen. Tilikauden aikana toimineet tilivelvolliset toimielimet sekä tehtäväalueiden johtavat tilivelvolliset viranhaltijat ovat olleet: Sosiaali ja terveystoimi Sosiaali- ja terveyslautakunta jäsen varajäsen Christer Björkstrand, pj. Dennis Odell Mats Blomqvist, vpj Carl-Gustaf Aminoff Tapani Eskola Markku Aaltovirta Johan Sandberg Bastret Dushi Paula Ojala-Ruuth Marita Järvinen Susanne Ahlqvist Anne Grönqvist Marcus Roos Juha-Pekka Tyni Anni Himanka Marianne Falck-Hvilstafeldt Hilkka Piipponen Anna Granfelt Lotta Hällström Leila Nurmilaakso Vesa Miettinen Mauri Rasinkoski Toimiala johtaja, vt sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Hosia asti ja Marith Kullström alkaen Tehtäväaluepäälliköt: Vanhuspalvelut, vanhustyön johtaja Marlit Backman Sosiaalityö, sosiaalityön johtaja Maria Andersson Terveyspalvelut, johtava lääkäri Pekka Hosia Sisäiset palvelut, hallintopäällikkö Marith Kullström asti, vs. hallintopäällikkö Anders Backström ajalle ja vs hallintopäällikkö Pia Nurme alkaen. 4

8 Sivistystoimi Sivistyslautakunta jäsen varajäsen Ulf Backman, pj Tobias Karlsson Sari Gustafsson, vpj Tuula Martin Paavo Östberg Dan Stenbäck Karl af Hällström Mats Fontell Raija Tölkkö Riitta Katisko Jessica Bremer Sandra Eerola Kasperi Laine Veikko Häkkinen Juha Jokinen Jorma Kiljunen Kristel Pynnönen Ann Sandelin Jari Oksanen asti Jouni Susi asti Jouni Susi alkaen Kaija-Riitta Iivonen Siv Rehnström Toimialan johtaja, sivistysjohtaja Hilding Mattsson Tehtäväaluepäälliköt: Sivistystoimen johto, sivistysjohtaja Hilding Mattsson Suomenkielinen koulutustoimi, vt. koulutusjohtaja Jari Kettunen Ruotsinkielinen koulutustoimi, vs. koulutusjohtaja Rikard Lindström Lasten päivähoito, päivähoidon johtaja Leila Nyberg Kirjastotoimi, kirjastotoimen johtaja Terttu Lehtola Kulttuuritoimi, kulttuuritoimen johtaja Susann Hartman Liikuntatoimi, liikuntoimen johtaja Per Högström Nuorisotoimi, nuorisotoimen johtaja Tuija Öberg Tekninen ja ympäristötoimi Kaavoitus- ja rakennuslautakunta jäsen varajäsen Bo-Johan Johansson, pj Johan Sandberg Tom Ingelin, vpj Matti Haapakoski Riitta Ahola Heli Heiskanen Rainer Busk Stefan Sveholm Teemu Tenhonen Marko Stade Janette Englund Anne Sjöström Petri Peltonen Eero Henttala Marie Allen Maj-Louise Wilkman Hilkka Knuuttila Raisa-Liisa Moilanen Lauri Rissanen Leena Lähteenoja-Berg Sira-Liisa Martniku Juha Elo Tekninen lautakunta jäsen Torolf Bergström, pj Olof Blomqvist, vpj Jyrki Timonen Anders Rosengren Mirja Suhonen Marie Allen Markku Välimäki Outi Lankia Åsa Nystedt varajäsen Ove Blomqvist Ulf Backman Heikki Lappalainen Christina Träskelin Leena Kinnunen Susanne Ahlqvist Otto Oksanen Hanna Martikainen Anu Akkanen 5

9 Juha Elo Kirsti Sund Mikael Stjernberg Kirsi Lampinen Ympäristönsuojelulautakunta jäsen varajäsen Harri Kari pj Lasse Lehtinen Stefan Skog, vpj Timo Rajakaltio Timo Muhonen Juha-Pekka Siltala Marja Nurme Hilu Kangas-Ranta Eila Kohonen Eila Anttonen Catharina von Schoultz Maria Paavola Silja Kollanus Hilkka Reinivuo Bernt Olin Mats Fontell Anna Lepistö Kaisa Leka Veijo Eskelinen Sauli Muhonen Elisabeth Svaetichin Sandra Eerola Toimialan johtaja, tekninen ja ympäristöjohtaja Matti Arvinen saakka, tekninen ja ympäristöjohtaja Maarit Ståhlberg alkaen. Tehtäväaluepäälliköt: Tilakeskus, tilakeskuksen päällikkö Börje Boström Katuosasto, kaupungininsinööri Risto Lindblad Kaupunkisuunnittelu, kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen Kiinteistö- ja mittaustoimi, vt. kiinteistöpäällikkö Terhi Pöllänen Rakennusvalvonta, rakennusvalvontapäällikkö Ulf Blomberg Ympäristönsuojelu, ympäristönsuojelupäällikkö Jukka Palmgren Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Itä-Uudenmaan aluepelastuslautakunta kunta jäsen varajäsen Porvoo Stig Bäcklund, pj Susanne Ahlqvist Ruotsinpyhtää Markku Paakkarinen, vpj Merja Grönberg Askola Risto Mattila Marjukka Kalilainen Lapinjärvi Marketta Takkala Hannu Fabritius Liljandal Alice Holmsten Jens Rinne Loviisa Ismo Kokko Camilla Antas Myrskylä Marjut Helske Lasse Virén Pernaja Mats Lobbas Birgit Lindfors Porvoo Matti Haapakoski Juha Westerlund Pukkila Minna Järvenpää Petra Kosonen Sipoo Inger Sjöholm Rolf Björkell Pelastuslaitos, pelastusjohtaja Olavi Liljemark Tehtäväaluepäällikkö: Sairaankuljetus ja valvomo, pelastuspäällikkö Peter Johansson Liikelaitos Porvoon vesi Liikelaitos Porvoon veden johtokunta jäsen varajäsen Juha Muhonen, pj Jorma Salopelto Hans Högström, vpj Anja Laitimo-Strengell Anne Sjöström Bo-Johan Johansson Ove Blomqvist Torolf Bergström Anita Spring Sirpa Hopeamaa 6

10 Vesilaitoksen johtaja Karl-Gustav Björkell Kuninkaantien työterveys liikelaitos Kuninkaantien työterveys liikelaitoksen johtokunta kunta jäsen varajäsen Porvoo Perttu Tuomaala, pj Taru Tujunen Porvoo Matti Nuutti, vpj Jaakko Jalonen Porvoo Gunilla Backman Rainer Busk Sipoo Anna Hyyske Ari Oksanen Sipoo Bengt Wiik Camilla Weckström Kuninkaantien työterveyden toimitusjohtaja Eija Orpana Muu luottamushenkilö- sekä viranhaltijaorganisaatio käy ilmi pääpiirteissään seuraavista kaavoista: Luottamushenkilöorganisaatio 7

11 1.2.2 Viranhaltijaorganisaatio Yleinen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuote supistui 7,8 % vuonna Lasku oli vuositasolla suurempi kuin kertaakaan vuoden 1918 jälkeen. Bruttokansantuote oli viime vuonna 171 miljardia euroa. Suomen vienti supistui lähes neljänneksen. Investoinnit vähenivät yli 13 prosenttia ja yksityinen kulutus 2 prosenttia. Julkinen kulutus kasvoi 0,7 prosenttia. Tuonti väheni 22 prosenttia ja myös varastot supistuivat. Yritysten toimintaylijäämä pienentyi laman takia 39 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema kääntyi alijäämäiseksi, alijäämä oli viime vuonna 4,1 miljardia euroa. Kuluttajahintojen kasvu oli 0 % ja keskimääräinen työttömyysaste 8,2 %. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat keskimäärin yhden prosentin. Palkkatulot vähenivät yhden prosentin ansiotason noususta huolimatta, koska työttömyys kasvoi. Sosiaalietuudet kasvoivat 6,6 prosenttia. Talouden jyrkkä alamäki päättyi jo kesällä, mutta kokonaistuotanto pysyi kuitenkin vielä paikallaan vuoden toisella puoliskolla. Suhdanneodotukset ovat parantuneet. Silti työttömyysasteen uskotaan nousevan 10 prosenttiin vuonna Kuntasektorin verotulot kasvoivat ennakkotietojen mukaan 0,4 %. Lama vaikutti voimakkaimmin suurten kaupunkien ja vientivetoisten kuntien talouteen. Pienempien kuntien talous on vielä pysynyt keskimäärin edellisen vuoden tasolla. Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus helpotti vähän tilannetta. Kuntien vuosikatteet heikkenivät ennakkotietojen mukaan 24 %. Vuosikate jäi negatiiviseksi 25 kunnassa, eli tulot eivät riittäneet toiminta- ja rahoitusmenojen kattamiseen eivätkä pääomakustannuksiin. 8

12 Kuntien lainakanta on kasvanut kaikenkokoisissa kunnissa. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli euroa ja vuonna 2007 yhteensä euroa asukasta kohti. Itä-Uudenmaan talousalueen kehitys Itä-Uudenmaan asukasluku oli ennakkotiedon mukaan vuoden 2009 lopussa asukasta. Alueen väestönkasvu oli 623 henkilöä vuodessa eli 0,7 %. Porvoon seudun kuntien asukasmäärä oli asukasta ja Loviisan seudun kuntien asukasmäärä asukasta. Itä-Uudenmaan alueen väestönkasvu keskittyi lähes kokonaan Porvoon seudun kuntiin. Porvoon kaupungin asukasmäärä oli ennakkotiedon mukaan asukasta. Porvoon osuus koko Itä-Uudenmaan väestöstä on noin 52 %. Porvoon asukasmäärä kasvoi 353 hengellä eli 0,7 %. Asukasmäärän kasvu johtuu pääosin syntyvyyden enemmyydestä, mutta myös kuntien välisestä muuttovoitosta ja maahanmuutosta. Itä-Uudenmaan työttömyysaste oli vuoden 2009 lopussa 8,3 % ja Porvoossa 8,9 %. Porvoossa oli vuoden vaihteessa työttömänä 2197 henkilöä. Työttömien määrän kasvu vuoden aikana oli 658 henkilöä. Porvoon kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Kaupungin vuoden 2009 tilinpäätös osoittaa 3,2 miljoonan euron alijäämää ennen varaus- ja rahastosiirtoja. Vuoden 2009 toimintaa leimasi nopeasti edennyt maailmantalouden rahoituskriisi ja talouslama. Taloustilanteen muututtua yhtäkkiä myös talousarvion rahoituksen perusteet jouduttiin tarkistamaan ja arvioimaan uudelleen. Tammikuussa kaupunginhallitukselle esiteltiin uudet verotuloarviot, jotka olivat noin 30 miljoonaa euroa pienemmät kuin talousarviossa. Tulojen ja menojen epätasapainoa päätettiin korjata talouden tasapainottamisohjelmalla, joka käsiteltiin kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. Talouden tasapainottamisohjelman mukaan talousarvion käyttömenoja vähennettiin 6 miljoonaa euroa ja investointeja siirrettiin seuraavalle vuodelle 6,8 miljoonaa euroa. Henkilöstöjärjestöjen kanssa neuvoteltiin erilaisista tavoista vähentää henkilöstömenoja. Neuvotteluissa ei kuitenkaan syntynyt tulosta, jonka kaikki järjestöt olisivat voineet hyväksyä. Tästä syystä koko henkilöstö päätettiin lomauttaa 7-14 päiväksi. Lomautusten henkilöstömenoja vähentävä vaikutus oli 3,3 miljoonaa euroa. Henkilöstömenoihin vaikutettiin myös täyttölupamenettelyn käyttöön ottamisella. Säästötoimenpiteistä syntyi kokonaisuutena noin 16 miljoonan euron säästöt. Säästöjen lisäksi kaupungin lainanottoa lisättiin talousarvioon merkitystä vielä 12 miljoonaa euroa. Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset säästöt toteutuivat. Talousarvioon hyväksyttiin kuitenkin muista syistä johtuvia määrärahaylityksiä ja tulovajauksia. Toimintatuotot ilman liikelaitoksia olivat 89,1 miljoonaa euroa, mikä on 0,7 miljoonaa enemmän kuin talousarviossa. Myyntituloja kertyi noin 2,5 miljoonaa euroa arvioitua enemmän. Tukia ja avustuksia saatiin noin miljoona arvioitua enemmän. Omaisuuden myyntitulot sen sijaan jäivät lähes 4 miljoonaa euroa alle talousarvion. Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset säästöt kohdistuivat erityisesti toimintakuluihin, jotka jäivät kokonaisuutena 6,3 miljoonaa euroa talousarviota pienemmiksi. 9

13 Suurimmat säästöt syntyivät henkilöstökuluissa ja materiaalihankinnoissa. Toimintatuottojen ja toimintakulujen välinen erotus eli toimintakate ilman liikelaitoksia oli -214 miljoonaa euroa, mikä on 7 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa. Vuonna 2008 toimintakate oli lähes samalla tasolla eli -212 miljoonaa euroa. Kaupungin vuoden 2009 talousarvio perustui 19,25 %:n tuloveroprosenttiin (18,75 % vuonna 2008) ja seuraaviin kiinteistöveroprosentteihin: yleinen kiinteistövero 0,7 %, vakituiset asuinrakennukset 0,25 %, muut asuinrakennukset 0,8 %, yleishyödylliset yhteisöt 0,0 % ja voimalaitosrakennukset 2,5 % (samat kuin vuonna 2008). Verotuloja saatiin183,9 miljoonaa euroa, mikä oli 21 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa ja 3 miljoonaa vähemmän kuin vuonna Kunnallisveron tuotto oli 158,7 miljoonaa euroa, mikä oli 8 miljoonaa arvioitua pienempi. Kunnallisverotulo kasvoi edellisestä vuodesta vain 2,8 %, vaikka veroprosenttia korotettiin 0,5 %-yksikköä. Yhteisöverotulot romahtivat. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin taannehtivasti vuoden alusta 22 %:sta 32 %:iin. Korotuksesta huolimatta yhteisöveroja kertyi vain 18,4 miljoonaa, mikä oli 11,7 miljoonaa vähemmän kuin budjetissa. Yhteisöveron lasku edellisestä vuodesta oli 29,3 %. Ilman kuntaosuuden korotusta yhteisövero olisi jäänyt vielä noin 6 miljoonaa pienemmäksi. Kiinteistöveron tuottoarviot perustuivat huomattavasti suurempaan kiinteistömassaan ja kiinteistöarvoihin kuin toteutunut kiinteistöverotulo. Kiinteistövero jäi miljoona euroa budjetoitua pienemmäksi. Kaupunki sai valtionosuuksia 41,7 miljoonaa euroa, mikä oli 0,5 miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän. Valtionosuudet asukasta kohti olivat 858 euroa (775 euroa vuonna 2008). Kaupungin maksuvalmius oli hyvin kireä alkuvuonna ja koko talousarvion mukainen lainamäärä jouduttiin nostamaan jo kesäkuuhun mennessä. Talouden tasapainottamisohjelmaan sisältyi lisälainanotto, jota otettiin 11,8 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin kaikkiaan 44 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 22,2 miljoonaa euroa. Kaupungin vuosikate ilman liikelaitoksia on 9,1 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna vuosikate oli 9,2 miljoonaa euroa. Toiminnan tulos ilman liikelaitoksia oli 2,7 miljoonaa alijäämää, kun talousarviossa tulokseksi arvioitiin 9,2 miljoonaa euroa ylijäämää. Ero talousarvion ja toteutuneen välillä on 11,9 miljoonaa euroa. Talousarvio oli kuitenkin laadittu voimakkaiden kasvuodotusten varaan ja perustui ylioptimistiselle verotuloarviolle. Ilman talouden tasapainottamisohjelmaa ja muita säästötoimenpiteitä tulos olisi painunut vielä merkittävästi heikommaksi. Liikelaitos Porvoon Veden toiminta Tunnunomaista vuodelle olivat toimenpiteet maaseudun viemäröintipalvelujen laajentamiseksi, sekä vedenhankinnan ja jakelun turvallisuuden parantamiseksi tähtäävien toimenpiteiden suunnittelu. Muutoin toiminta sujui normaalisti, ilman että verkostossa ti laitoksissa olisi ollut merkittäviä häiriöitä, tai asiakkaille olisi aiheutunut haittoja. Asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin ja myös viranomaisten vaatimukset täytettiin. Toimintaa suosi myös sään pysyminen poikkeuksellisen vakaana vuoden aikana. Liitty- 10

14 neiden kiinteistöjen määrä kasvoi vuoden aikana 128:lla ja oli vuoden lopussa Kaupunginvaltuusto päätti korottaa tuloutusvaatimusta eurosta eroon. Liikevaihto, 6,7 milj. euroa, oli euroa budjetoitua pienempi. Toimintakulut olivat 3,8 milj. euroa ja investoinnit 3,4 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä oli 0,3 milj. euroa. Liikelaitos Kuninkaantien työterveyden toiminta Kuninkaantien työterveys on kunnallinen liikelaitos, joka toimii Porvoon kaupungin organisaatiossa. Liikelaitos perustettiin Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan toimesta alkaen tuottamaan kuntien lakisääteisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia työterveyspalveluja. Liikelaitos järjestää työterveyspalveluja siinä laajuudessa kuin työnantajan kanssa tehdyn työterveyshuoltosopimuksessa on sovittu. Palvelutarjonnan perustana on hyvän työterveyshuollon työlähtöinen toteuttaminen. Taloudellinen tulos jäi heikommaksi kuin oli ennakoitu. Toimintatuottojen osalta tulos oli ennakoitu suuremmaksi kuin mitä oli mahdollista toteuttaa olemassa olevalla henkilöstöllä. Lisäksi toiminta useassa eri toimipisteessä verotti kustannustehokkuutta. Tilikauden alijäämä oli euroa. Liikelaitoksen tulevaisuuden kannalta riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja nykyisen henkilöstön jaksaminen ja työtyytyväisyys ovat kriittisiä menestyksentekijöitä. Merkittäviä tapahtumia tilikauden aikana Tärkeitä kaupunginvaltuuston käsittelemiä asioita olivat: lautakuntien ja toimielimien jäsenten valinta tilintarkastusyhteisön valinta vuosille kaupunginjohtajan valitseminen talouden tasapainottamisohjelma koulujen lakkautumispäätöksiä koski Jakarin koulua, Svartså skola, Suomenkylään koulua, Ebbo skola, Illby skola sekä Pellinge skola Taidetehtaan alueen sopimukset taidetehdashankkeen hallinto- ja liiketoimintamalli kaavamuutoksia lainatakauksia Tilinpäätöksen vaikutus seuraavan vuoden talousarvioon ja tulevan kehityksen ennuste Talouslama näkyy kuntien taloudessa verotulojen laskuna ja kuntalaisten lisääntyvänä sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tarpeena. Taantuman jyrkin vaihe on ohi. Taantumaa seuraavan kasvun ennustetaan olevan hyvin heikkoa. Valtioiden tukitoimia puretaan, mikä tulee hidastamaan kasvua. Myös verotuksen ennustetaan kiristyvän julkisen talouden suurten alijäämien paikkaamisen vuoksi. Bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan 1,5 % vuonna 2010 ja 2,5 % vuonna Kuitenkin työttömyys kasvaa vuonna Vuonna 2011 työttömyyden uskotaan vähenevän hieman siitä syystä, että eläköityminen supistaa työvoiman tarjontaa. Inflaatio nousee vuoden 2009 nollatasosta noin 1,5 prosenttiin vuonna 2010 ja hieman suuremmaksi vuonna Kaupungin suurimat ongelmat ovat käyttötalouden kustannustaso, velkaantuneisuus 11

15 ja verorahoituksen riittämättömyys kohtuullisen investointitason ylläpitämiseen. Talouden epätasapaino on kärjistynyt suhdannetaantuman aikana ja taantumasta syntynyttä vajetta joudutaan korjaamaan useita vuosia. Verotulot ovat kaupungin pääasiallinen tulolähde. Verotulojen kasvun pysähtyminen ja tosiasiallinen lasku useana vuonna peräkkäin johtaa talouden tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta alijäämiin ja velkaantumisen kasvuun. Samanaikaisesti käyttötalouden kustannustaso, hinnat ja kunta-alan palkat jatkavat kasvuaan tosin aikaisempaa hitaammin. Tappiokierteen oikaiseminen edellyttää voimasta puuttumista käyttötalouden rakenteisiin ja kustannuksiin. Laman vaikutuksesta kuntapalvelujen tarve kasvaa, mutta myös väestön ikääntyminen kasvattaa palvelutarpeita. Valtion rooli tässä kehityksessä on merkittävä kuntien velvoitteiden säätäjänä ja myös valtionosuuksien rahoittajana. Kunnallisverojen korotuksilla ei syntynyttä vajetta voida kokonaan täyttää. Syntyneen epätasapainon korjaamiseksi on valmisteltu lyhyen aikavälin strategiaohjelma vuosiksi Kaupunginvaltuusto saa strategian käsiteltäväkseen maaliskuussa Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö Kaupungin henkilöstön määrä oli yhteensä henkilöä , lukuun sisältyy Porvoon veden 44 henkilöä ja Kuninkaantien työterveys-liikelaitoksen 22 henkilöä. Määrä on 54 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Palkat ja palkkiot olivat yhteensä 101,1 milj. euro vuonna Tämä kustannuserä ei juurikaan noussut vuoden aikana oltuaan vuonna 2008 yhteensä 100,9 milj. euroa. Tämä on tulos kaupungin aloittamista säästötoimenpiteistä. TOIMIALA Henkilökunta Palkat ja palkkiot milj muutos % muutos % Yleishallinto ,5 6,7 7,1-5,6 Sosiaali- ja terveystoimi ,8 31,7 31,4 1,0 Sivistystoimi ,2 46,7 46,2 1,1 Tekninen ja ympäristötoimi ,5 8,9 9,8-9,2 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ,6 5,2 5,2 0,0 Porvoon Vesi ,3 1,2 1,1 9,1 Kuninkaantien työterveys 22 0,7 YHTEENSÄ ,5 101,1 100,9 0,2 Porvoon kaupungin henkilöstötilinpäätös 2009 on tilinpäätöksen liitteenä. 12

16 1.3.1 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Vuonna 2008 kaupungin johtoryhmä suoritti strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten riskien itsearvioinnin. Itsearvioinnin tuloksia hyödynnettiin vuonna 2009 toteutettaessa riskienhallinnan järjestämistä. Kaupungin riskienhallintaprosessi todettiin arvioinnissa kehittymättömäksi erityisesti palveluiden saatavuuden, häiriöttömyyden ja laadun turvaamisessa. Itse arvioinnissa ei noussut esille merkittäviä strategisia tai taloudellisia riskejä, jotka olisivat edellyttäneet välittömiä kehittämistoimenpiteitä. Toiminnallisista riskeistä merkittävimmiksi ja välittömiä kehittämistarpeita vaativiksi arvioitiin: - Henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja avain- ja varahenkilöriskien hallitseminen erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa - Poliittisen päätöksenteon toteutuminen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti erityisesti investointihankkeissa - Oikeudellisen asiantuntemuksen hyödyntäminen sopimuksia laadittaessa - Tietoturvallisuuden riskienhallinnan menettelyiden kokonaisvaltaisuus ja riittävyys - Käyttöoikeuksien valvonnan ja poistamisen menettelyjen systemaattisuus - Konserniohjaus- ja valvonta sekä konserniyhteisöjen hallitusten jäsenten asiantuntemus - Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden riittävä varautuminen tuleviin korvausinvestointeihin Kaupunginhallitus edellytti itsearvioinnin tulosten hyödyntämistä riskienhallinnan järjestämistä toteutettaessa vuonna Kaupungin lainakannasta 51 % on sidottu 3-6 kk:n euriborkorkoon, 14 % on 3 vuoden jaksoissa kiinteitä, 34 % on koko laina-ajan kiinteitä ja 1 % on muita, mm. aravalainoja. Valuuttalainoja kaupungilla ei ole. Kaupungin luottoriski on merkittävä, omavaraisuusaste päättyneellä tilikaudella oli 41,9 % (vuonna ,1 %). Kassan riittävyys oli 27 päivää, johtuen suuresta lainanotosta. Vakuutussopimukset on kilpailutettu vuoden 2009 aikana. Sopimukset on solmittu If:in kanssa neljäksi vuodeksi eteenpäin Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Porvoon kaupungilla on voimassa olevat sisäisen valvonnan periaatteet ja ohjeet vuodelta 2001, jotka on tarkoitus päivittää vuonna Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Talousarvion ja käyttösuunnitelmien noudattamisen valvontaa toimialoilla ovat hankaloittaneet mm. tietojärjestelmien yhteensopimattomuus, jäykkyys ja niistä saatavan tiedon hyödynnettävyys. Valvontamahdollisuuksia helpotettiin vuonna 2009 ottamalla käyttöön yksinkertainen raportointijärjestelmä. Raportointijärjestelmän käyttöä jatketaan. Tietoturvaohjeen noudattamisessa on havaittu tarkennettavaa ja tiedottamista sekä koulutusta tullaan lisäämään. 13

17 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta esitetään toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa. Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin todeta, että tavoitteiden ja niiden saavuttamista mittaavien mittareiden asettamisessa sekä raportoinnissa on tarkennettavaa. Vuoden 2010 laadittiin raportointia ja sisäistä valvontaa helpottavaan muotoon kiinnittäen erityistä huomiota tavoitteiden asettamiseen. Toimialoilla koettiin yleisen taloustilanteen muutoksesta johtuen hankalaksi suunniteltujen tulojen saavuttaminen sekä realistisen budjetin laatiminen. Riskienhallinnan järjestäminen Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestäminen aloitettiin vuonna 2008 järjestämällä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koulutus kaupungin laajennetulle johtoryhmälle. Lisäksi kaupungin johtoryhmä teki kokonaisvaltaisen riskienhallinnan itsearvioinnin. Kaupungin vuoden 2009 tavoitteisiin sisältyi konsernin riskienhallinnan periaatteiden laatiminen, riskienhallintajärjestelmän kehittäminen sekä merkittävimpien riskien kartoittaminen. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Sopimustoiminta Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnassa ei toimialoilla ole havaittu puutteita. Sopimusten hallintaa ja valvontaa varten on otettu käyttöön Dynasty-järjestelmän sopimusosio. Sopimukset on pääosin viety järjestelmään ja uudet sopimukset viedään Dynastiaan. Valvonnassa ei toimialoilla ole havaittu erityisiä puutteita. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäinen tarkastus on osa kaupungin johtamisjärjestelmää ja tukee kaupunginjohtajaa strategian toteuttamisessa. Kaupungin tarkastussäännön mukaan sisäisen tarkastuksen tehtävänä on tarkastaa ja arvioida kaupungin: - sisäisen valvonnan järjestelmiä ja riskienhallintaa - toimintoja suhteessa hyväksyttyihin päämääriin ja tavoitteisiin, lainsäädäntöön, päätöksiin ja annettuun ohjeistukseen sekä toimintojen tarkoituksenmukaisuutta, - resurssien tehokasta ja taloudellista käyttöä sekä - johtamisessa ja päätöksenteossa käytettävän tiedon luotettavuutta. Kaupungilla oli vuonna 2009 yksi osa-aikainen sisäinen tarkastaja lukien, joka työskenteli suoraan kaupunginjohtajan alaisuudessa. Vuonna 2009 jatkettiin sosiaali- ja terveystoimen käyttötalouden ylityksiin (erikoissairaanhoito) kohdistuvaa sisäistä tarkastusta sekä suoritettiin muita kaupunginjohtajan määräämiä selvityksiä. 14

18 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tulos Tilikauden tulokseen on yhdistelty kaupungin, pelastuslaitoksen ja liikelaitosten tulokset. Yhteenlaskettu alijäämä on 4,0 milj. euroa. Porvoon Veden tulos oli 0,3 milj. euron ylijäämä ja Kuninkaantien työterveys 0,2 milj. euron alijäämä. Tilikauden tulos esitetään tuloslaskelman muodossa. Tuloslaskelma on jaettu välituloksiin: toimintakate, vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli-/alijäämä. Tilikauden tulos osoittaa, kuinka hyvin tilikauden tulot riittävät vastaaviin menoihin. Tuloslaskelma ja tunnusluvut (kaupunki + pelastuslaitos + liikelaitokset) Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitusluotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Kirjanpitoerät Tilikauden yli-/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 18,5 19,2 Vuosikate/Poistot, % 75,0 79,4 Vuosikate, euro/asukas Asukasmäärä Toimintakate on toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus ja osoittaa kuinka suuri osuus verotuloista ja valtionosuuksista tarvitaan rahoittamaan toimintakulut. Toimintakate heikkeni 2,2 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna johtuen toimintatuottojen vähenemisestä sekä toimintakulujen kasvusta. Toimintakate asukasta kohti oli euroa ( euroa vuonna 2008). 15

19 Maksurahoituksen osuus toimintakuluista kuvataan seuraavanlaisella kaavalla: Toimintatuotot prosenteissa toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuonna 2009 olivat toimintatuotot suhteessa toimintakuluihin laskeneet 18,5 %:iin oltuaan 19,2 % vuonna Ulkoiset tuotot vähenivät yhteensä 3,5 %. Ulkoiset toimintakulut kasvoivat, talouden tasapainottamisohjelman ansiosta ainoastaan 0,2 %. Maksu- ja taksapolitiikalla voidaan vaikuttaa kaupungin palveluista maksuilla rahoitettavaan osuuteen. Vuosikate sisältää käyttötalousosan lisäksi verotulojen ja valtionosuuksien sekä rahoituserien vaikutuksen kunnan tulokseen. Vuosikate kertoo kuinka paljon tulorahoituksesta voidaan käyttää investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Tuloslaskelman vuosikatteen tulisi riittää kattamaan poistot. Vuoden 2009 vuosikate on 3,8 milj. euroa vähemmän kuin poistot. Kunnan talous on tasapainossa, jos vuosikatteella voidaan rahoittaa investoinnit. Suunnitelmapoistoja käytetään osoittamaan keskimääräinen korvausinvestointien tarve. Kasvukunnissa investointitarve on yleensä suurempi kuin poistojen määrä. Porvoossa investointitaso on ollut useiden vuosien ajan noin 2,5 3 kertaa suurempi kuin poistot. Vuosikatteen osuus poistoista oli viime vuonna 75 %. Vuosikate prosenteissa poistoista = 100 *Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate euro/asukas Vuosikate asukasta kohden oli vuonna euroa oltuaan vuonna euroa. Tilikauden tulos on tuottojen ja kulujen erotus tilikauden aikana. Tilikauden tuloksen jälkeen tilitetään tilinpäätöserät, jotka koostuvat poistoeristä ja tuloksen käsittelyyn tarvittavista eristä. Vuonna 2009 osoittivat tilinpäätöserät yhteensä ,84 euroa; Porvoon Veden poistoerät ,51 tuloutetaan ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen osalta poistoerä vähenee ,35 euroa. 16

20 1.4.2 Toiminnan rahoitus Tilikauden toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelman ja sen perusteella laskettujen tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma sisältää toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat, joka päättyy tilikauden rahavarojen muutokseen. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut (kaupunki + pelastuslaitos +liikelaitokset) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen sisäiset korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 46,9 32,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 22,9 20,4 Lainanhoitokate 0,5 0,6 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Investoinnit Investointien tulorahoitus, % = 100* Vuosikate / Omat investointien hankintamenot Investointien tulorahoituksen tunnusluku osoittaa kuinka suuri osa omien investointien hankintamenoista on rahoitettu tulorahoituksella. Kun tunnusluku vähennetään sadas- 17