Asuinmaaseutu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asuinmaaseutu 2007 2010"

Transkriptio

1 Asuinmaaseutu Maaseutuasumisen kehittämisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2007

2 Toimitus: Mia Saloranta Taitto: Keltainen toukokuu / Ben Rydman Kuvat: Jussi Jansson Maa- ja metsätalousministeriön kuva-arkisto Outi Palttala-Heiskala Kaija Roiha Ritva Salomaa-Santala Mia Saloranta Juha Toutain Kannen kuva: Outi Palttala-Heiskala Kirjapaino: Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala painos ISSN ISBN (nid.) ISBN (PDF) Julkaisusarja: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 2/2007 Julkaisija: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Julkaisu on ladattavissa pdf-tiedostona osoitteessa

3 Asuinmaaseutu Maaseutuasumisen kehittämisohjelma

4

5 JULKAISIJA JULKAISUN NIMI Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Asuinmaaseutu Maaseutuasumisen kehittämisohjelma SARJA / N:O ILMESTYMISAJANKOHTA 2/2007 Helmikuu 2007 ISSN ISBN (nid.) ISBN (pdf) KOKONAISSIVUMÄÄRÄ ISBN ISBN (pdf) TEKIJÄT Maaseutuasumisen teemaryhmä JULKAISUN KUVAUS AVAINSANAT 76 Maaseutuasuminen, maallemuutto, asuinmaaseutu, vapaa-ajan asuminen, kehittämisohjelma, maaseudun kehittäminen, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, Maaseutuasumisen teemaryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän asettama Maaseutuasumisen teemaryhmä on laatinut maaseutuasumisen kehittämisohjelman Asuinmaaseutu Asuinmaaseutu on käsite, joka kuvaa tämän päivän maaseudun asukkaiden suhdetta asuinpaikkaansa; maaseudun merkitys liittyy ennen muuta siellä asumiseen. Yli puolet suomalaisista pitää maaseudulla asumista mahdollisena ja jopa toivottavana vaihtoehtona, mutta vain pieni osa maallemuutosta haaveilevista toteuttaa aikeensa. Samanaikaisesti useimmat maaseutukunnat kaipaavat uusia asukkaita. Tämän ohjelman tavoitteena on maalla asumisen esteiden vähentäminen ja maallemuuton edistäminen, osa-aika-asuminen mukaan luettuna. Ohjelman luvuissa 1 2 taustoitetaan asuinmaaseudun tämän hetkistä tilannetta. Viimeaikaisten tutkimusten pohjalta kerrotaan, ketkä maalle muuttavat, miksi ja mihin. Lisäksi esitellään osa-aikaasumisen kehitystä, maaseudun palvelujen muutosta ja uusia toimeentulon lähteitä. Maaseutuasumisen haasteina nähdään mm. pula sopivista asunnoista, kaavoitusongelmat, käyttämättömät rakennukset, vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi, neuvonnan puute, kyläkoulujen lakkauttaminen, infrastruktuurin kehittymättömyys ja ekologiset kysymykset. Luvussa 3 visioidaan, minkälaiseksi asuinmaaseutu parhaimmillaan voi kehittyä. Luku 4 on ohjelman keskeisin osa, siinä pyritään vastaamaan em. haasteisiin ja esitetään 30 kehittämistoimenpidettä perusteluineen. Lopuksi käsitellään ohjelman toteuttamista ja toteutumisen seurantaa luvussa 5. Teemaryhmä yhdessä yhteistyöverkostonsa kanssa toteuttaa toimenpiteet. Ohjelman toteutuksessa korostuu poikkihallinnollinen yhteistyö eri sektoriviranomaisten välillä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmässä seurataan tavoitteiden toteutumista ja analysoidaan ohjelman tuloksia. Julkaisu löytyy pdf-tiedostona osoitteesta

6 UTGIVARE PUBLIKATION Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp (YTR) Boendelandsbygd Utvecklingsprogram för landsbygdsboende SERIENS NUMMER UTGIVNINGSDATUM 2/2007 Februari 2007 ISSN ISBN (häftad) ISBN (pdf) SIDOANTAL ISBN ISBN (pdf) FÖRFATTARE Temagruppen för landsbygdsboende NYCKELORD 76 Landsbygdsboende, flyttningen till landsbygden, boendelandsbygd, fritidsboende, utvecklingsprogram, Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp, Temagruppen för landsbygdsboende. REFERAT Temagruppen för landsbygdsboende som Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp tillsatt har utarbetat ett utvecklingsprogram för landsbygdsboende Boendelandsbygd Boendelandsbygd är ett begrepp, som beskriver förhållandet som dagens invånare på landsbygden har till sin boningsort; landsbygdens betydelse förenas framför allt med boende där. Över hälften av finländarna anser att boende på landsbygden är ett möjligt och till och med ett önskvärt alternativ, men endast en liten del av dem som drömmer om att flytta till landet förverkligar sina planer. Sam-tidigt behöver de flesta landsbygdskommuner nya invånare. Syftet med detta program är att sänka hindren för boendet på landet och främja flyttande dit, inklusive deltidsboende. I programmets kapitel 1 2 ges en bakgrund till nuläget på boendelandsbygden. Med stöd av de se-naste undersökningarna redogörs för vem som flyttar till landet, av vilka skäl och vart. Ytterligare framläggs utvecklingen av deltidsboende, ändringen i servicen på landsbygden och nya inkomstkällor. Bland annat brist på lämpliga bostäder, planläggningsproblem, oanvända byggnader, ombygg-nad av fritidsbostäder till fasta bostäder, brist på rådgivning, nedläggning av byskolor, outvecklad infrastruktur och ekologiska frågor ses som utmaningar för landsbygdsboende. I kapitel 3 visioneras om vad boendelandsbygden i bästa fall kan utvecklas till. Kapitel 4 är den viktigaste delen i programmet, där försöker man bemöta ovan nämnda utmaningar och framlägga 30 utvecklingsåtgärder med motiveringar. Avslutningsvis behandlas genomförandet av programmet och uppföljningen av genomförandet i kapitel 5. Tillsammans med sitt samarbetsnätverk genomför temagruppen åtgärderna. Vid genomförandet av programmet betonas ett tväradministrativt samarbete mellan olika sektormyndigheter. Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp följer förverkligandet av målen och analyserar resultaten av programmet. Publikationen finns som pdf-fil på adressen

7 PUBLISHER NAME OF PUBLICATION Rural Policy Committee (YTR) Residential Rural Areas Rural Housing Development Programme SERIES / NO PUBLICATION DATE 2/2007 February 2007 ISSN ISBN (BOOK) ISBN (PDF) TOTAL PAGES ISBN ISBN (pdf) AUTHORS Theme Group on Rural Housing DESCRIPTION OF PUBLICATION KEYWORDS 76 Rural housing, counter-urbanisation, rural residential areas, leisure dwelling, development programme, Rural Policy Committee, Theme Group on Rural Housing Appointed by the Rural Policy Committee, the Theme Group on Rural Housing has prepared a rural housing development programme called Residential Rural Areas Residential rural area is a concept describing the relation of current rural residents with their place of residence; the significance of rural areas is above all connected with living there. More than half of Finns consider living in a rural area a possible and even a desirable alternative. However, only a small part of those dreaming about counter-urbanisation actually move to the countryside. At the same time, most rural municipalities long for new residents. The aim of this programme is to reduce the impediments to living in rural areas and to promote counter-urbanisation, also part-time habitation. Chapters 1 2 of the programme offer background information regarding the current situation with residential rural areas. Based on current research, we tell who move to the rural areas, exactly where they move and why. Furthermore, we outline the development of part-time habitation, the change in services in the rural areas and new sources of income. The challenges with living in rural areas are, for example, lack of proper housing, problems in land use planning, vacant buildings, changing of leisure dwellings into permanent ones, lack of counselling, closing down of village schools, undeveloped infrastructure and ecological questions. Chapter 3 offers visions of what the residential rural areas could become at best. Chapter 4 is the most essential part of the programme: it strives to offer solutions to the above-mentioned challenges by presenting 30 development actions and their argumentation. Finally, Chapter 5 deals with realising the programme and monitoring of the realisation process. The Theme Group and its cooperation network will realise the actions together. Realisation of the programme stresses cross-administrative cooperation between authorities of various sectors. The Rural Policy Committee will monitor reaching of the objectives and analyse the results of the programme. The publication can be viewed in PDF format at

8

9 Esipuhe Asuinmaaseutu on järjestyksessään ja maaseutupolitiikan historiassa ensimmäinen maalle muuton ja maalla asumisen edistämiseen keskittyvä ohjelma. Kehittämisohjelman valmistelu Maaseutuasumisen teemaryhmässä on ollut luonteeltaan integroivaa. Ohjelma on koko maata koskeva ja sektorirajat ylittävä, kuten Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän teemaryhmän työnkuvan tulee olla. Ohjelma on sisällöllisesti laaja, ja se kokoaa useat toimijat toteuttamaan yhtäaikaisia ja samaan suuntaan vieviä toimenpiteitä, yhteisenä tavoitteena asuinmaaseudun kehittäminen. Ohjelma iskee maaseutupoliittisesti niihin aukkoihin, jotka jäävät eri hallinnonalojen kehittämisen ulkopuolelle tai sektoripoliitikkojen toimien katvealueisiin. Maaseutuasuminen ja työssäkäynti maaseudulta käsin on kasvanut vaikutuksiltaan merkittävimmäksi maaseudun elinkeinohaaraksi. Näin ollen Maaseutupolitiikan yhteisryhmä (YTR) asetti syksyllä 2005 Maaseutuasumisen teemaryhmän, jonka tehtävänä on maalla asumisen esteiden poistaminen ja maalle muuton edistäminen. Teemaryhmän puheenjohtajana toimii Suomen Kylätoiminta ry:n pääsihteeri Risto Matti Niemi ja sihteereinä projektipäällikkö Mia Saloranta Suomen Kotiseutuliitosta ja projektipäällikkö Kaija Roiha Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta. Teemaryhmän kokoonpano on seuraava: kunnanjohtaja Sten Frondén, Liljendalin kunta; erityisasiantuntija Eero Hiltunen, Suomen Kuntaliitto; yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö; hallituksen puheenjohtaja Heikki Kukkonen, Suomen Kotiseutuliitto; pääsihteeri Jorma Leppänen, Saaristoasiain neuvottelukunta/sisäasiainministeriö; ekotaloasiantuntija Pekka Leppänen; agronomi Marita Mattila, Etelä-Savon maakuntahallitus; toiminnanjohtaja Juhani Nenonen, Suomen Omakotiliitto ry; toiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen, Oulujärvi LEADER ry; kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta ry; yliarkkitehti Raija Seppänen, maa- ja metsätalousministeriö; yliarkkitehti Pertti Vesanto, Valtion asuntorahasto ja asiantuntijajäsenenä kehitysjohtaja Seppo Aho, Lapin yliopisto. Maaseutuasumisen teemaryhmän toiminta alkoi syksyllä Ohjelman laadinta pääsi toden teolla vauhtiin kevään 2006 aikana, kun sihteerit aloittivat kokopäiväisen työnsä teemaryhmässä. Kaikki teemaryhmän jäsenet ovat osallistuneet pyyteettömästi ja aktiivisesti ohjelman pohjatekstien kirjoittamiseen ja hiomiseen oman asiantuntija-alueensa tiimoilta. Tästä kirjoittajille suurkiitos jäsenet ovat tehneet puheenjohtajan tehtävän helpoksi ja samalla virittäneet teemaryhmän työilmapiirin innostavaksi. Samanaikaisesti kehittämisohjelman valmistelun kanssa on toteutettu neuvottelukierros maakunnissa. Näissä neuvotteluissa on sovitettu yhteen alueellisten toimijoiden ja teemaryhmän näkemyksiä maalla asumisesta. Samalla on perustettu jokaiseen maakuntaan työryhmä valtakunnallisen teemaryhmän vastinpariksi. Tästä työstä on vastannut menestyksellisesti teemaryhmän toinen sihteeri Kaija Roiha. Merkittävän työpanoksen ohjelman toimittamiseen on antanut teemaryhmän sihteeri Mia Saloranta. Hänen sitkeytensä sovitella hankaliakin näkemyseroja palkitaan hyvällä, toimivalla ja yksimielisesti hyväksytyllä ohjelmalla, jonka toteuttaminen vie asukkaiden maaseutua vähintäänkin ne kuuluisat kaksi piirua oikeaan suuntaan. Kalannin Tilpruukin saunan kuistilla, lämpimänä pikkujouluna vuonna 2006 Mia Saloranta Risto Matti Niemi Maaseutuasumisen teemaryhmän puheenjohtaja

10

11 Sisällys Esipuhe Tiivistelmä Johdanto Asuinmaaseutu Maaseudun kehittäminen asuinympäristönä Maaseutuasumisen kehittämisohjelman tarkoitus Näkökulmia maaseutuasumiseen Väestökehitys Maaseutu on haluttu asuinympäristö Maaseudun palvelut muutoksessa Työn ja toimeentulon mahdollisuudet maaseudulla Maaseutuasumisen ja maalle muuton haasteita Asumisen ja rakentamisen julkiset tuet maaseudun näkökulmasta Maaseutuasumisen taloudellisia näkökohtia Asuinmaaseudun tulevaisuus Mahdollisuudet Haasteet Maaseutuasumista ja maalle muuttoa edistävät toimenpiteet Maaseudun kaavoitus ja kyläympäristöjen kunnostaminen Erilaiset asumismuodot ja rakentamistavat Maaseudun infrastruktuurikysymykset Asuntorahoitus ja asumistuet maaseudun näkökulmasta Kyläkoulut Maaseutuasumisen markkinointi ja viestintä Ohjelman toteuttaminen ja seuranta Maaseutupolitiikka ja maaseutupoliittinen järjestelmä Maaseutuasumisen kehittämisohjelman toteutus Kehittämisohjelman rahoitus Ohjelman seuranta ja vaikuttavuusarviointi...61 Lähteet ja tausta-aineistoa...68

12

13 1 Tiivistelmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän asettama Maaseutuasumisen teemaryhmä on laatinut maaseutuasumisen kehittämisohjelman Asuinmaaseutu Ohjelma sisältää taustatietoja maaseudulla asumisesta ja maalle muutosta sekä 30 asuinmaaseudun kehittämiseen tähtäävää toimenpidettä, jotka teemaryhmän on tarkoitus toteuttaa yhteistyötahojensa kanssa. Asuinmaaseutu on käsite, joka kuvaa tämän päivän maaseudun asukkaiden suhdetta asuinpaikkaansa; maaseudun merkitys liittyy ennen muuta siellä asumiseen. Tutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista pitää maaseudulla asumista periaatteessa mahdollisena ja jopa toivottavana vaihtoehtona, mutta vain pieni osa maallemuutosta haaveilevista toteuttaa aikeensa. Samanaikaisesti useimmat maaseutukunnat kaipaavat uusia asukkaita. Tämän ohjelman tavoitteena on maalla asumisen esteiden vähentäminen ja maallemuuton edistäminen. Suomalaisia houkuttelee maaseudulle ennen muuta asumisen ja elämisen laatu. Maaseudulle muuttavat useimmiten nuoret perheet tai työelämäänsä lopettelevat ihmiset. Merkittävä osa maaseudulle tulijoista on entiselle kotiseudulle suuntaavia paluumuuttajia. Kaupungeista muutetaan mielellään läheiselle maaseudulle, syrjäisemmälle maaseudulle muutetaan harvemmin. Kasvukeskusten ympäristössä runsas tulomuutto voi aiheuttaa jopa ongelmia maankäytölle ja koulupalvelujen riittävyydelle. Päinvastaisia ovat haasteet väestöään menettävillä alueilla, missä on etsittävä uusia tapoja palveluiden turvaamiseksi, kun oppilasmäärät ja veronmaksajat vähenevät. Toimeentulon hankkimista maaseudulla helpottaa monenlaisten työnteon muotojen yhdistäminen. Työssäkäynti kaupungissa on kuitenkin tänä päivänä merkittävin maaseudulla asumisen mahdollistaja. Maaseudulla asumisen edut arvioidaan suuremmiksi kuin pitkän työmatkan tuottama hankaluus. Maaseudun asukkaina tulee huomioida myös osa-aika- eli kakkosasukkaat. Kakkosasumisella on keskeinen merkitys alueiden elinvoimaisuuteen varsinkin ydinmaaseudulla ja harvaanasutulla maaseudulla. Maalla asumiseen ja maalle muuttoon liittyy hyvin monenlaisia haasteita ja ratkaistavia kysymyksiä. Asuinmaaseutu ohjelmassa ongelmakenttää on ollut tarkoituksenmukaista rajata. Ohjelman toimenpiteille on asetettu seuraavat tavoitteet: - Kylien kaavoituksen ja kyläsuunnittelun kehittäminen. Maaseuturakentamisen ohjaus kaipaa selkeyttämistä. Tehdään selkoa olemassa olevien suunnittelu- ja ohjausmenetelmien käyttömahdollisuuksista (ml. kyläsuunnitelmat), kehitetään näiden sisältöä ja selvitetään uusien menettelyjen tarve. Juha Toutain

14 2 - Rantojen kaavoituksen kehittäminen. Rantarakentamiselle, sekä loma- että vakituiselle asumiselle, ja rantojen suunnittelulle etsitään uusia muotoja. - Kuntien kaavoitusvalmiuksien lisääminen. Maaseudun suunnittelijoiden asiantuntemusta parannetaan, ja kuntien tonttitarjontaa kehitetään kysyntää vastaavaksi. - Vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisen selkeyttäminen. Tasapuolisten käytäntöjen turvaamiseksi määritellään ne minimiehdot, joilla vapaa-ajan asunto voidaan muuttaa vakituiseksi asunnoksi. - Hyvien rakennuspaikkojen ja tonttien käyttöönoton edistäminen. Kaavoitetut tontit jäävät paikoin rakentamatta verotuksellisista syistä. Mm. tämän kysymyksen ratkaisumahdollisuutta selvitetään. - Kyläympäristöjen kunnostaminen. Innostetaan kyliä ympäristön hoitoon jakamalla tietoa soveltuvista kunnostus- ja hoitotoimista sekä rahoitusmahdollisuuksista. - Käyttämättömien kiinteistöjen markkinoiminen. Maaseudun vanhoille rakennuksille on suuri kysyntä vakituisina ja vapaa-ajan asuntoina sekä työtiloina, mutta niitä on vaikea saada markkinoille. Kyläyhdistyksiä kannustetaan etsimään sopivia tiloja, jotka välitetään rekistereihin ja mm. valtakunnalliseen portaaliin - Kysyntää vastaavien vuokrakohteiden lisääminen. Etsitään keinoja, joilla kyläyhdistykset voivat ryhtyä asuntojen ja työtilojen vuokranantajiksi tai välivuokraajiksi. - Vaihtoehtoisten asumismahdollisuuksien lisääminen. Eko- ja yhteisöasumisen mahdollisuudet voivat olla yksi maaseudun vetovoimatekijä. Onnistuneista esimerkeistä kerätään tietoja, joita voidaan hyödyntää tulevissa hankkeissa. - Hyvän rakennustavan edistäminen. Rakennettaessa uutta ja korjattaessa vanhaa on tärkeätä ottaa huomioon oikeanlaiset rakenneratkaisut ja rakennuksen energiatehokkuus. Tarpeellista tietoa levitetään lisäämällä korjausrakentamiskeskuksia ja energiaa säästäviä mallirakennuksia. Lisäksi kehitetään avustuksia, joilla kannustetaan energiatehokkaaseen rakentamiseen. - Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen. Vauhditetaan maaseudulle sopivien, kevyempien kevyen liikenteen väylien rakentamista. - Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittäminen. Vesihuoltoon suunnataan lisää avustusmäärärahoja. - Asuntorahoitus ja asumistuet maaseudun näkökulmasta. Julkisia tukia kehitettäessä otetaan huomioon niiden suuntautuminen maaseudun hyväksi. Erityisryhmien investointiavustuksen piiriin otetaan mm. kyläyhdistykset ja kolmannen sektorin toimijat. Lisäksi otetaan käyttöön elinkaariavustus, joka tukee ikääntyvän väestön mahdollisuuksia asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. - Kyläkoulut. Pienten koulujen lakkauttamisella saavutettavia säästöjä on perustellusti kyseenalaistettu. Päättäjät ja virkamiehet velvoitetaan seurausvaikutusten arviointiin. Lisäksi otetaan käyttöön kyläkoulutakuu ja helpotetaan yksityisten kyläkoulujen perustamisluvan saamista. - Maaseutuasumisen markkinointi ja viestintä. Maallemuuttoa suunnittelevien on usein vaikea saada tietoa maaseudun olosuhteista ja asumismahdollisuuksista. Kuntia kehotetaan tulomuuttajien hyvään palveluun ja neuvontaan. Maaseutuasumisesta tiedottamiseen panostetaan sekä lehdistössä että tv:ssä. Ohjelman toteutuksessa korostuu poikkihallinnollinen yhteistyö eri sektoriviranomaisten välillä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmässä seurataan tavoitteiden toteutumista ja analysoidaan ohjelman tuloksia. Mia Saloranta

15 3

16 4

17 5 1. Johdanto 1.1 Asuinmaaseutu Maaseutu mielletään julkisessa keskustelussa ja mielikuvissa edelleen maatalouden ja puuntuotannon harjoittamisen tyyssijaksi. Näin siitäkin huolimatta, että maaseudun elinkeino- ja asukasrakenne ovat viljelijöiden määrän vähenemisen myötä oleellisesti muuttuneet. Maaseutu on edelleen hyvin tärkeää alkutuotannon harjoittamisen aluetta, mutta tosiasiassa sillä on elinkeinollista merkitystä vain pienelle osalle maaseudun asukkaista. Tänä päivänä enemmistölle maaseudun asukkaista maaseudun merkitys liittyy ennen muuta siellä asumiseen. Viime aikoina onkin alettu käyttää uudenlaista käsitettä, joka kuvaa hyvin maaseudun asukkaiden suhdetta asuinpaikkaansa asuinmaaseutu. Asuinmaaseutu on osuva ja todellisuutta kuvaava määritelmä, joka täydentää ja monipuolistaa toisinaan vallalla olevaa ajattelua, jossa maaseutu mielletään käsitteenä lähes samaksi asiaksi kuin maatalous. Maaseutu- ja maatalous-sanojen käsittäminen synonyymeiksi laskee maaseudusta ja sen kehittämisestä käytävän keskustelun tasoa ja muuntaa keskustelun pelkästään maatalouspolitiikasta ymmärtävien pelikentäksi. Tästä seuraa, että maaseudun asukkaiden ja maaseudun kehittäjien mahdollisuudet tulla kuulluksi mediassa ovat ansaitsemattoman heikot. Keskustelun monipuolistamiseksi ja maaseudun kokonaiskehittämisen kannalta on toivottavaa, että asuinmaaseudun käsite juurtuu yleiseen tietoisuuteen. 1.2 Maaseudun kehittäminen asuinympäristönä Myönteisissä mielikuvissa maaseutu on asuinympäristönä luonnonläheinen, turvallinen, lapsiystävällinen ja viihtyisä ja asuminen maaseudulla on edullista, väljää ja rauhallista. Maaseutuasumisen ideaan kuuluu myös vapaus ja mahdollisuus toteuttaa omanlaistaan elämäntapaa. Tähän liittyy usein tilaa vieviä harrastuksia tai halu elää ekologisesti, viljellä itse kotitarpeiksi ruokaa ja kasvattaa kotieläimiä. Omatoimisuudella on mahdollista vähentää asumiskustannuksia. Monien maalla asujien kohdalla nämä mielikuvat ovat toteutuneet, mutta on myös toisenlaisia kokemuksia. Maaseutu saattaa pahimmillaan näyttäytyä ympäristönä, jolla ei ole tarjottavanaan työpaikkaa, mieluisia harrastuksia, palveluita eikä sosiaalisia kontakteja. Kaupungista maalle muuttavan voi olla vaikea sopeutua kylän henkiseen ilmapiiriin, pitkiin välimatkoihin tai asumisen työläyteen. Kokijasta riippuen jotkut maaseudun ominaisuudet, kuten hiljaisuus ja luonnon armoilla eläminen, saattavat aiheuttaa joko nautintoa tai ahdistusta. Maaseutu ei siis ole ihanteellinen asuinympäristö kaikille, mutta se voisi olla sitä paljon suuremmalle joukolle kuin mitä se nyt on. Asuminen selittää entistä useammin maaseudulle sijoittumista. Moni kaupunkilainen olisi valmis muuttamaan maalle, mikäli siihen olisi mahdollisuus. Vuonna 2003 tehdyn tutki- Jussi Jansson

18 6 muksen mukaan maaseudulla olisi halunnut asua noin ihmistä enemmän kuin siellä tutkimushetkellä asui. Tästä määrästä kuitenkin vain kymmenes arveli asuvansa kymmenen vuoden kuluttua maalla. Määrä kasvanee huomattavasti, jos muuttamisen esteet vähenevät. Maalla asumiseen liittyy monia haasteita ja ratkaistavia kysymyksiä. Koska valtaosa suomalaisista toivoo maaseudun pysyvän asuttuna, on perusteltua vähentää maaseudulla asumisen esteitä esimerkiksi kehittämällä maankäytön suunnittelua ja lupamenettelyä, infrastruktuuria, peruspalvelujen saatavuutta, asuntovaihtoehtojen tarjontaa sekä sujuvaa työmatkaliikennettä ja paikasta riippumattoman työn mahdollisuuksia. Samalla on huolehdittava siitä, että maaseutu säilyttää kilpailukykynsä viihtyisänä ja luonnon kanssa sopusointuisena sekä yhteiskunnallisilta kustannuksiltaan kohtuullisena elinympäristönä. Kehittämisen tavoitteita ja keinoja pohdittaessa tulee ottaa huomioon maaseudun moninaisuus. Eräs vakiintunut tapa hahmottaa tätä moninaisuutta on ns. maaseudun kolmijako, jossa maaseutu jaetaan kunnittain kaupunkien läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. Asumiseen liittyvät kehittämistarpeet poikkeavat toisistaan erityyppisillä alueilla. Esimerkiksi työssäkäyntiin liittyvät kysymykset ovat erilaisia kaupunkien läheisyydessä kuin syrjäkylillä. Maankäytön suunnittelun ja palveluiden näkökulmasta ongelmat ovat jopa päinvastaisia, kun verrataan kasvukeskusten läheistä maaseutua, jonne suuntautuu suuri tulomuuttopaine, ja harvaan asutun maaseudun alueita, jotka menettävät asukkaitaan. Kotitalouden arjen toiminnan kannalta asuinaluetyyppi lienee ratkaisevampi kuin edellä mainittu kuntatyyppi. Esimerkiksi kirkonkyläkeskukset koetaan usein miellyttäviksi asumisen alueiksi, sillä parhaimmillaan niissä toimii hyvin läheisyyden ekonomia. Läheisyyden ekonomia on ihmisen ja yhteisöjen toimintaympäristöä kuvaava käsite, joka korostaa yhdyskuntien eheyttä ja arkielämän sujuvuutta. Maaseudulla läheisyys ei ole pelkästään fyysistä tai maantieteellistä läheisyyttä, vaan myös tunnetta intressien, menettelytapojen ja vuorovaikutuksen sujuvuudesta sekä henkisestä yhteenkuuluvuudesta. Läheisyydellä tarkoitetaan esimerkiksi lyhyitä jonotusaikoja palveluja hankittaessa, pysäköinnin helppoutta ostoksilla käytäessä, palvelujen saamista yhdeltä luukulta ja sosiaalisten verkostojen monipuolisuutta. Maaseutukuntia kehitettäessä läheisyyden ekonomia tulisi ymmärtää sellaisena vetovoimatekijänä, jota suurilla kaupungeilla ei useinkaan ole tarjota asukkailleen. Kuntien suuri haaste onkin synnyttää läheisyyden ekonomian luonnehtimia viihtyisiä ja toimivia asuinympäristöjä. 1.3 Maaseutuasumisen kehittämisohjelman tarkoitus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) on asettanut Maaseutuasumisen teemaryhmän syksyllä 2005, ja sen nykyinen toimikausi kestää vuoden 2007 loppuun. Teemaryhmän tavoitteena on vähentää maalla asumisen esteitä ja edistää maalle muuttoa. Teemaryhmä sovittaa yhteen maaseutuasumiseen liittyviä kehittämistoimia eri hallinnon aloilta ja vaikuttaa asioihin ensisijaisesti jäsentensä taustatahojen kautta. Ryhmä tekee kannanottoja ja ehdotuksia, teettää selvityksiä, järjestää seminaareja ja tiedotustilaisuuksia sekä osallistuu julkiseen keskusteluun maaseutuasumista puoltavasta näkökulmasta. Teemaryhmän alueellisen toiminnan organisoimiseksi maakuntiin on perustettu alueryhmät, joiden kokoamisessa ja verkoston ylläpitämisessä tehdään yhteistyötä YTR:n rahoittaman Onni muuttaa maalle-hankkeen kanssa.

19 7 Maaseutuasumisen teemaryhmä on vuoden 2006 kesän ja syksyn aikana laatinut maaseutuasumisen kehittämisohjelman Asuinmaaseutu Ohjelmaan on koottu teemaryhmän näkemys siitä, mitä asioita tulee ensisijaisesti edistää lähivuosien aikana, jotta maalle muuton ja maalla asumisen esteet vähenisivät. Asuinmaaseutu on teemaryhmän valtakunnallinen toimintasuunnitelma. Ohjelmassa esitettävät toimenpiteet on mitoitettu siten, että ne ovat toteutettavissa vuoden 2010 loppuun mennessä. Osa toimenpiteistä toteutetaan teemaryhmän omana työnä, mutta pääasiallisesti pyritään sitouttamaan teemaryhmän jäsenten taustaorganisaatiot viemään asioita eteenpäin. On toivottavaa, että ohjelmaa käytetään soveltaen myös alue- ja paikallistasolla, osa toimenpiteistä on kirjattu sitä silmällä pitäen. Maaseutuasumisen ongelmia ratkottaessa esiin nousee kysymyksiä, jotka koskevat yhteiskunnan ilmiöitä laidasta laitaan. Esimerkiksi työllisyys, yrittäjyys, etätyö, julkiset ja yksityiset palvelut, kulttuuritarjonta, väestön ikääntyminen, kuntarakenne, liikenneyhteydet ja energiakysymykset vaikuttavat maaseutuasumisenkin olosuhteisiin. Tässä ohjelmassa on kuitenkin tarkoituksenmukaista rajata aihetta muun muassa sen perusteella, mitä kysymyksiä jo ratkotaan muissa teema- ja työryhmissä. Esimerkiksi bioenergian tuotantoa käsitellään maa- ja metsätalousministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön useissa työryhmissä, maaseudun kulttuuritarjontaa kehitetään laajasti YTR:n Kulttuuriteemaryhmässä ja e-työn mahdollisuuksia on pohdittu työministeriössä. Palvelujen kehittäminen (kyläkouluja lukuun ottamatta) on myös jätetty tämän ohjelman toimenpiteiden ulkopuolelle, omalta osaltaan siitä vastaa Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä. Ohjelmaan kirjattujen kehittämistoimenpiteiden valinnassa on otettu huomioimaan paitsi asioiden tärkeys niin myös toteuttamisen realistisuus asetetussa aikataulussa. Tämän lisäksi ohjelmalla halutaan nostaa esiin sellaisia maaseutuasumisen kannalta merkittäviä kysymyksiä, joiden ratkeaminen ei ole todennäköistä lähivuosina ja teemaryhmän voimin, mutta joista tulisi keskustella eri hallinnon aloilla ja julkisuudessa. Ohjelman luvuissa 1-2 taustoitetaan asuinmaaseudun tämän hetkistä tilannetta esittelemällä maaseutuasumisen hyviä puolia ja ongelmakohtia. Maallemuuttoon liittyvissä tekstiosuuksissa on hyödynnetty alan tuoreita tutkimuksia, pääasiassa Seppo Ahon ja Heli Ilolan raportteja Maaseudun elinvoimaisuus ja Maaseutu suomalaisten asenteissa, toiveissa ja kokemuksissa (molemmat 2004) sekä Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja Maaseudun vetovoimaisuus ja kuluttajien yksilölliset elämäntavat (Hannu Kytö, Helena Tuorila ja Johanna Leskinen 2006) ja Muuttuva maallemuuttaja (Hannu Kytö ja Leena Aatola 2006). Luvussa 3 visioidaan, mihin suuntaan kehityksen tulisi kulkea, jotta asuinmaaseutu parhaimmillaan voisi toteutua. Luku 4 on ohjelman keskeisin osa, siinä esitetään kehittämistoimenpiteet perusteluineen. Lopuksi käsitellään ohjelman toteuttamista ja toteutumisen seurantaa luvussa 5.

20 8

21 2. Näkökulmia maaseutuasumiseen Väestökehitys Ikärakenne ja luonnollinen väestökehitys maaseudulla Vuoden 2005 tilaston mukaan Suomen kaupungeissa asui n ja maaseudulla n henkeä. Luonnollinen väestökehitys on eniten plussan puolella kaupunkien läheisellä maaseudulla, toisella sijalla ovat kaupungit ja harvaan asutulla maaseudulla luonnollinen väestönkehitys on eniten miinuksella. Harvaan asutulla maaseudulla on muihin alueisiin verrattuna suhteellisesti eniten yli 60-vuotiaita henkilöitä (22,3 % väestöstä) ja vähiten lapsia ja nuoria alle 20-vuotiaita (21,9 % väestöstä). Kaupunkien läheisellä maaseudulla tilanne on päinvastainen: yli 60-vuotiaita on suhteellisesti vähiten maassamme (13,5 % väestöstä), lapsia ja nuoria on eniten (27,5 % väestöstä). Vanhusväestön määrä kasvaa koko Suomessa lähivuosina ja -vuosikymmeninä erittäin nopeasti. Tällä hetkellä 65 vuotta täyttäneiden seniorikansalaisten osuus on noin 15 % väestöstä; osuus kasvaa vuoteen 2030 mennessä peräti 26 %:iin väestöstämme. Sekä luonnollinen väestönkehitys että muuttoliike tukevat samansuuntaista kehitystä: väestönkasvu on voimakkainta kasvukeskusten ympäristökunnissa ja ikärakenne on vinoutunut ydin- ja harvaan asutuilla maaseutualueilla, missä väestö on selkeästi vanhusvoittoisempi kuin kaupungeissa ja kaupunkien läheisellä maaseudulla. Lisäksi ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla työikäisten osuus väestöstä on huomattavasti muun maan vastaavaa osuutta pienempi, miesten osuus väestöstä on suurempi kuin naisten, ja sukupuolirakenne vinoutuu edelleen. Kaupunkien läheisellä maaseudulla tilanne on väestökehityksen ja -rakenteen suhteen huomattavasti valoisampi. Muuttoliike Ritva Salomaa-Santala Viime vuosina alueiden välisten ja sisäisten muuttosuuntien ja -virtojen kehityksessä on ollut havaittavissa selviä uusia trendejä ja toisaalta trendien orastavia muutoksia luvun loppupuolella alueiden väliset muutot lisääntyivät. Tämän vuosituhannen puolella valtaosa muutoista tapahtuu edelleen kaupunkimaisten kuntien välillä, mutta näiden muuttovirtojen kasvu on pysähtynyt samalla kun muuttaminen maaseudulta kaupunkeihin on vähentynyt. Vastaavasti muutot kaupunkimaisista kunnista maaseutumaisiin kuntiin ovat lisääntyneet tasaisesti. Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan vuonna 2004 muista kunnista kaupunkimaisiin kuntiin muuttaneiden osuus oli 22,1 % kokonaismuutosta. Vastavirtaan kaupunkimaisista kunnista muihin kuntiin muuttaneita oli jo 21,1 % kokonaismuutosta. (Jako perustuu tilastokeskuksen kolmiluokitukseen: kaupunkimaiset, taajaan asutut ja maaseutumaiset kunnat.) Mitään suurta ryntäystä maaseudulle ei kuitenkaan ole lähitulevaisuudessa odotettavissa.

TIIVISTELMÄ. Asuinmaaseutu 2007 2010. Maaseutuasumisen kehittämisohjelma

TIIVISTELMÄ. Asuinmaaseutu 2007 2010. Maaseutuasumisen kehittämisohjelma TIIVISTELMÄ Asuinmaaseutu 2007 2010 Maaseutuasumisen kehittämisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2a/2007 Toimitus: Mia Saloranta Taitto: Keltainen toukokuu / Ben Rydman Kuvat: Jussi

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 30.4.2013 KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Diasarjan lähteenä Innolink Research Oy:n tuottama raportti sekä tutkimushaastatteluiden tietokanta. 1 Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Innolink Research

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMARYHMÄ 2 1(6) MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMA-ALUE Teema-alue käsittää maankäytön suunnittelun, vesi- ja jätehuollon, energian, loma- ja vakinaisen asumisen sekä liikenteen

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat mökkeilytyylit muovaavat palveluympäristöjä

Vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat mökkeilytyylit muovaavat palveluympäristöjä Vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat mökkeilytyylit muovaavat palveluympäristöjä Ruralia-instituutin 25 -vuotisjuhlaseminaari Helsinki 25.4.2013 Manu Rantanen Ruralia-instituutti / Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa? 6.4.2014

Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa? 6.4.2014 Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa?

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Miksi järjestöjen tulevaisuuden roolista pitää puhua?

Miksi järjestöjen tulevaisuuden roolista pitää puhua? Miksi järjestöjen tulevaisuuden roolista pitää puhua? Tulevaisuusseminaari Oulu 16.5.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Tulevaisuus ei ole jokin paikka,

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ

KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ Sosiaalisten vaikutusten arviointiosuus Kick off 6.3.2013, Helsinki TY, koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, Sami Tantarimäki TOTEUTUSAIKATAULU

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset

Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset Iisalmi Jussi Peltonen 20.11.2014 Kysymykset ryhmittäin: 1. Erityisryhmien ja palveluasumisen tarpeiden ja näkökulmien huomiointi maankäytön, kaavoituksen

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Kuva: Anni Ruotsalainen Marjo Neuvonen, Susan Tönnes, Tuija Sievänen ja Terhi Koskela METLA Suomalaisten lähiulkoilu Määritelmä = ulkoilua, liikuntaa ja

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi (Rural Proofing)

Maaseutuvaikutusten arviointi (Rural Proofing) 3.11.2009 Maaseutuvaikutusten arviointi (Rural Proofing) Suomi on luonteeltaan hyvin maaseutumainen maa. Valtaosa suomalaisista viettää maaseudulla aikaansa joko ympärivuotisesti tai kausittaisesti niin

Lisätiedot

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää

Lisätiedot