Asuinmaaseutu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asuinmaaseutu 2007 2010"

Transkriptio

1 Asuinmaaseutu Maaseutuasumisen kehittämisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2007

2 Toimitus: Mia Saloranta Taitto: Keltainen toukokuu / Ben Rydman Kuvat: Jussi Jansson Maa- ja metsätalousministeriön kuva-arkisto Outi Palttala-Heiskala Kaija Roiha Ritva Salomaa-Santala Mia Saloranta Juha Toutain Kannen kuva: Outi Palttala-Heiskala Kirjapaino: Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala painos ISSN ISBN (nid.) ISBN (PDF) Julkaisusarja: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 2/2007 Julkaisija: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Julkaisu on ladattavissa pdf-tiedostona osoitteessa

3 Asuinmaaseutu Maaseutuasumisen kehittämisohjelma

4

5 JULKAISIJA JULKAISUN NIMI Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Asuinmaaseutu Maaseutuasumisen kehittämisohjelma SARJA / N:O ILMESTYMISAJANKOHTA 2/2007 Helmikuu 2007 ISSN ISBN (nid.) ISBN (pdf) KOKONAISSIVUMÄÄRÄ ISBN ISBN (pdf) TEKIJÄT Maaseutuasumisen teemaryhmä JULKAISUN KUVAUS AVAINSANAT 76 Maaseutuasuminen, maallemuutto, asuinmaaseutu, vapaa-ajan asuminen, kehittämisohjelma, maaseudun kehittäminen, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, Maaseutuasumisen teemaryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän asettama Maaseutuasumisen teemaryhmä on laatinut maaseutuasumisen kehittämisohjelman Asuinmaaseutu Asuinmaaseutu on käsite, joka kuvaa tämän päivän maaseudun asukkaiden suhdetta asuinpaikkaansa; maaseudun merkitys liittyy ennen muuta siellä asumiseen. Yli puolet suomalaisista pitää maaseudulla asumista mahdollisena ja jopa toivottavana vaihtoehtona, mutta vain pieni osa maallemuutosta haaveilevista toteuttaa aikeensa. Samanaikaisesti useimmat maaseutukunnat kaipaavat uusia asukkaita. Tämän ohjelman tavoitteena on maalla asumisen esteiden vähentäminen ja maallemuuton edistäminen, osa-aika-asuminen mukaan luettuna. Ohjelman luvuissa 1 2 taustoitetaan asuinmaaseudun tämän hetkistä tilannetta. Viimeaikaisten tutkimusten pohjalta kerrotaan, ketkä maalle muuttavat, miksi ja mihin. Lisäksi esitellään osa-aikaasumisen kehitystä, maaseudun palvelujen muutosta ja uusia toimeentulon lähteitä. Maaseutuasumisen haasteina nähdään mm. pula sopivista asunnoista, kaavoitusongelmat, käyttämättömät rakennukset, vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi, neuvonnan puute, kyläkoulujen lakkauttaminen, infrastruktuurin kehittymättömyys ja ekologiset kysymykset. Luvussa 3 visioidaan, minkälaiseksi asuinmaaseutu parhaimmillaan voi kehittyä. Luku 4 on ohjelman keskeisin osa, siinä pyritään vastaamaan em. haasteisiin ja esitetään 30 kehittämistoimenpidettä perusteluineen. Lopuksi käsitellään ohjelman toteuttamista ja toteutumisen seurantaa luvussa 5. Teemaryhmä yhdessä yhteistyöverkostonsa kanssa toteuttaa toimenpiteet. Ohjelman toteutuksessa korostuu poikkihallinnollinen yhteistyö eri sektoriviranomaisten välillä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmässä seurataan tavoitteiden toteutumista ja analysoidaan ohjelman tuloksia. Julkaisu löytyy pdf-tiedostona osoitteesta

6 UTGIVARE PUBLIKATION Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp (YTR) Boendelandsbygd Utvecklingsprogram för landsbygdsboende SERIENS NUMMER UTGIVNINGSDATUM 2/2007 Februari 2007 ISSN ISBN (häftad) ISBN (pdf) SIDOANTAL ISBN ISBN (pdf) FÖRFATTARE Temagruppen för landsbygdsboende NYCKELORD 76 Landsbygdsboende, flyttningen till landsbygden, boendelandsbygd, fritidsboende, utvecklingsprogram, Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp, Temagruppen för landsbygdsboende. REFERAT Temagruppen för landsbygdsboende som Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp tillsatt har utarbetat ett utvecklingsprogram för landsbygdsboende Boendelandsbygd Boendelandsbygd är ett begrepp, som beskriver förhållandet som dagens invånare på landsbygden har till sin boningsort; landsbygdens betydelse förenas framför allt med boende där. Över hälften av finländarna anser att boende på landsbygden är ett möjligt och till och med ett önskvärt alternativ, men endast en liten del av dem som drömmer om att flytta till landet förverkligar sina planer. Sam-tidigt behöver de flesta landsbygdskommuner nya invånare. Syftet med detta program är att sänka hindren för boendet på landet och främja flyttande dit, inklusive deltidsboende. I programmets kapitel 1 2 ges en bakgrund till nuläget på boendelandsbygden. Med stöd av de se-naste undersökningarna redogörs för vem som flyttar till landet, av vilka skäl och vart. Ytterligare framläggs utvecklingen av deltidsboende, ändringen i servicen på landsbygden och nya inkomstkällor. Bland annat brist på lämpliga bostäder, planläggningsproblem, oanvända byggnader, ombygg-nad av fritidsbostäder till fasta bostäder, brist på rådgivning, nedläggning av byskolor, outvecklad infrastruktur och ekologiska frågor ses som utmaningar för landsbygdsboende. I kapitel 3 visioneras om vad boendelandsbygden i bästa fall kan utvecklas till. Kapitel 4 är den viktigaste delen i programmet, där försöker man bemöta ovan nämnda utmaningar och framlägga 30 utvecklingsåtgärder med motiveringar. Avslutningsvis behandlas genomförandet av programmet och uppföljningen av genomförandet i kapitel 5. Tillsammans med sitt samarbetsnätverk genomför temagruppen åtgärderna. Vid genomförandet av programmet betonas ett tväradministrativt samarbete mellan olika sektormyndigheter. Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp följer förverkligandet av målen och analyserar resultaten av programmet. Publikationen finns som pdf-fil på adressen

7 PUBLISHER NAME OF PUBLICATION Rural Policy Committee (YTR) Residential Rural Areas Rural Housing Development Programme SERIES / NO PUBLICATION DATE 2/2007 February 2007 ISSN ISBN (BOOK) ISBN (PDF) TOTAL PAGES ISBN ISBN (pdf) AUTHORS Theme Group on Rural Housing DESCRIPTION OF PUBLICATION KEYWORDS 76 Rural housing, counter-urbanisation, rural residential areas, leisure dwelling, development programme, Rural Policy Committee, Theme Group on Rural Housing Appointed by the Rural Policy Committee, the Theme Group on Rural Housing has prepared a rural housing development programme called Residential Rural Areas Residential rural area is a concept describing the relation of current rural residents with their place of residence; the significance of rural areas is above all connected with living there. More than half of Finns consider living in a rural area a possible and even a desirable alternative. However, only a small part of those dreaming about counter-urbanisation actually move to the countryside. At the same time, most rural municipalities long for new residents. The aim of this programme is to reduce the impediments to living in rural areas and to promote counter-urbanisation, also part-time habitation. Chapters 1 2 of the programme offer background information regarding the current situation with residential rural areas. Based on current research, we tell who move to the rural areas, exactly where they move and why. Furthermore, we outline the development of part-time habitation, the change in services in the rural areas and new sources of income. The challenges with living in rural areas are, for example, lack of proper housing, problems in land use planning, vacant buildings, changing of leisure dwellings into permanent ones, lack of counselling, closing down of village schools, undeveloped infrastructure and ecological questions. Chapter 3 offers visions of what the residential rural areas could become at best. Chapter 4 is the most essential part of the programme: it strives to offer solutions to the above-mentioned challenges by presenting 30 development actions and their argumentation. Finally, Chapter 5 deals with realising the programme and monitoring of the realisation process. The Theme Group and its cooperation network will realise the actions together. Realisation of the programme stresses cross-administrative cooperation between authorities of various sectors. The Rural Policy Committee will monitor reaching of the objectives and analyse the results of the programme. The publication can be viewed in PDF format at

8

9 Esipuhe Asuinmaaseutu on järjestyksessään ja maaseutupolitiikan historiassa ensimmäinen maalle muuton ja maalla asumisen edistämiseen keskittyvä ohjelma. Kehittämisohjelman valmistelu Maaseutuasumisen teemaryhmässä on ollut luonteeltaan integroivaa. Ohjelma on koko maata koskeva ja sektorirajat ylittävä, kuten Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän teemaryhmän työnkuvan tulee olla. Ohjelma on sisällöllisesti laaja, ja se kokoaa useat toimijat toteuttamaan yhtäaikaisia ja samaan suuntaan vieviä toimenpiteitä, yhteisenä tavoitteena asuinmaaseudun kehittäminen. Ohjelma iskee maaseutupoliittisesti niihin aukkoihin, jotka jäävät eri hallinnonalojen kehittämisen ulkopuolelle tai sektoripoliitikkojen toimien katvealueisiin. Maaseutuasuminen ja työssäkäynti maaseudulta käsin on kasvanut vaikutuksiltaan merkittävimmäksi maaseudun elinkeinohaaraksi. Näin ollen Maaseutupolitiikan yhteisryhmä (YTR) asetti syksyllä 2005 Maaseutuasumisen teemaryhmän, jonka tehtävänä on maalla asumisen esteiden poistaminen ja maalle muuton edistäminen. Teemaryhmän puheenjohtajana toimii Suomen Kylätoiminta ry:n pääsihteeri Risto Matti Niemi ja sihteereinä projektipäällikkö Mia Saloranta Suomen Kotiseutuliitosta ja projektipäällikkö Kaija Roiha Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta. Teemaryhmän kokoonpano on seuraava: kunnanjohtaja Sten Frondén, Liljendalin kunta; erityisasiantuntija Eero Hiltunen, Suomen Kuntaliitto; yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö; hallituksen puheenjohtaja Heikki Kukkonen, Suomen Kotiseutuliitto; pääsihteeri Jorma Leppänen, Saaristoasiain neuvottelukunta/sisäasiainministeriö; ekotaloasiantuntija Pekka Leppänen; agronomi Marita Mattila, Etelä-Savon maakuntahallitus; toiminnanjohtaja Juhani Nenonen, Suomen Omakotiliitto ry; toiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen, Oulujärvi LEADER ry; kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta ry; yliarkkitehti Raija Seppänen, maa- ja metsätalousministeriö; yliarkkitehti Pertti Vesanto, Valtion asuntorahasto ja asiantuntijajäsenenä kehitysjohtaja Seppo Aho, Lapin yliopisto. Maaseutuasumisen teemaryhmän toiminta alkoi syksyllä Ohjelman laadinta pääsi toden teolla vauhtiin kevään 2006 aikana, kun sihteerit aloittivat kokopäiväisen työnsä teemaryhmässä. Kaikki teemaryhmän jäsenet ovat osallistuneet pyyteettömästi ja aktiivisesti ohjelman pohjatekstien kirjoittamiseen ja hiomiseen oman asiantuntija-alueensa tiimoilta. Tästä kirjoittajille suurkiitos jäsenet ovat tehneet puheenjohtajan tehtävän helpoksi ja samalla virittäneet teemaryhmän työilmapiirin innostavaksi. Samanaikaisesti kehittämisohjelman valmistelun kanssa on toteutettu neuvottelukierros maakunnissa. Näissä neuvotteluissa on sovitettu yhteen alueellisten toimijoiden ja teemaryhmän näkemyksiä maalla asumisesta. Samalla on perustettu jokaiseen maakuntaan työryhmä valtakunnallisen teemaryhmän vastinpariksi. Tästä työstä on vastannut menestyksellisesti teemaryhmän toinen sihteeri Kaija Roiha. Merkittävän työpanoksen ohjelman toimittamiseen on antanut teemaryhmän sihteeri Mia Saloranta. Hänen sitkeytensä sovitella hankaliakin näkemyseroja palkitaan hyvällä, toimivalla ja yksimielisesti hyväksytyllä ohjelmalla, jonka toteuttaminen vie asukkaiden maaseutua vähintäänkin ne kuuluisat kaksi piirua oikeaan suuntaan. Kalannin Tilpruukin saunan kuistilla, lämpimänä pikkujouluna vuonna 2006 Mia Saloranta Risto Matti Niemi Maaseutuasumisen teemaryhmän puheenjohtaja

10

11 Sisällys Esipuhe Tiivistelmä Johdanto Asuinmaaseutu Maaseudun kehittäminen asuinympäristönä Maaseutuasumisen kehittämisohjelman tarkoitus Näkökulmia maaseutuasumiseen Väestökehitys Maaseutu on haluttu asuinympäristö Maaseudun palvelut muutoksessa Työn ja toimeentulon mahdollisuudet maaseudulla Maaseutuasumisen ja maalle muuton haasteita Asumisen ja rakentamisen julkiset tuet maaseudun näkökulmasta Maaseutuasumisen taloudellisia näkökohtia Asuinmaaseudun tulevaisuus Mahdollisuudet Haasteet Maaseutuasumista ja maalle muuttoa edistävät toimenpiteet Maaseudun kaavoitus ja kyläympäristöjen kunnostaminen Erilaiset asumismuodot ja rakentamistavat Maaseudun infrastruktuurikysymykset Asuntorahoitus ja asumistuet maaseudun näkökulmasta Kyläkoulut Maaseutuasumisen markkinointi ja viestintä Ohjelman toteuttaminen ja seuranta Maaseutupolitiikka ja maaseutupoliittinen järjestelmä Maaseutuasumisen kehittämisohjelman toteutus Kehittämisohjelman rahoitus Ohjelman seuranta ja vaikuttavuusarviointi...61 Lähteet ja tausta-aineistoa...68

12

13 1 Tiivistelmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän asettama Maaseutuasumisen teemaryhmä on laatinut maaseutuasumisen kehittämisohjelman Asuinmaaseutu Ohjelma sisältää taustatietoja maaseudulla asumisesta ja maalle muutosta sekä 30 asuinmaaseudun kehittämiseen tähtäävää toimenpidettä, jotka teemaryhmän on tarkoitus toteuttaa yhteistyötahojensa kanssa. Asuinmaaseutu on käsite, joka kuvaa tämän päivän maaseudun asukkaiden suhdetta asuinpaikkaansa; maaseudun merkitys liittyy ennen muuta siellä asumiseen. Tutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista pitää maaseudulla asumista periaatteessa mahdollisena ja jopa toivottavana vaihtoehtona, mutta vain pieni osa maallemuutosta haaveilevista toteuttaa aikeensa. Samanaikaisesti useimmat maaseutukunnat kaipaavat uusia asukkaita. Tämän ohjelman tavoitteena on maalla asumisen esteiden vähentäminen ja maallemuuton edistäminen. Suomalaisia houkuttelee maaseudulle ennen muuta asumisen ja elämisen laatu. Maaseudulle muuttavat useimmiten nuoret perheet tai työelämäänsä lopettelevat ihmiset. Merkittävä osa maaseudulle tulijoista on entiselle kotiseudulle suuntaavia paluumuuttajia. Kaupungeista muutetaan mielellään läheiselle maaseudulle, syrjäisemmälle maaseudulle muutetaan harvemmin. Kasvukeskusten ympäristössä runsas tulomuutto voi aiheuttaa jopa ongelmia maankäytölle ja koulupalvelujen riittävyydelle. Päinvastaisia ovat haasteet väestöään menettävillä alueilla, missä on etsittävä uusia tapoja palveluiden turvaamiseksi, kun oppilasmäärät ja veronmaksajat vähenevät. Toimeentulon hankkimista maaseudulla helpottaa monenlaisten työnteon muotojen yhdistäminen. Työssäkäynti kaupungissa on kuitenkin tänä päivänä merkittävin maaseudulla asumisen mahdollistaja. Maaseudulla asumisen edut arvioidaan suuremmiksi kuin pitkän työmatkan tuottama hankaluus. Maaseudun asukkaina tulee huomioida myös osa-aika- eli kakkosasukkaat. Kakkosasumisella on keskeinen merkitys alueiden elinvoimaisuuteen varsinkin ydinmaaseudulla ja harvaanasutulla maaseudulla. Maalla asumiseen ja maalle muuttoon liittyy hyvin monenlaisia haasteita ja ratkaistavia kysymyksiä. Asuinmaaseutu ohjelmassa ongelmakenttää on ollut tarkoituksenmukaista rajata. Ohjelman toimenpiteille on asetettu seuraavat tavoitteet: - Kylien kaavoituksen ja kyläsuunnittelun kehittäminen. Maaseuturakentamisen ohjaus kaipaa selkeyttämistä. Tehdään selkoa olemassa olevien suunnittelu- ja ohjausmenetelmien käyttömahdollisuuksista (ml. kyläsuunnitelmat), kehitetään näiden sisältöä ja selvitetään uusien menettelyjen tarve. Juha Toutain

14 2 - Rantojen kaavoituksen kehittäminen. Rantarakentamiselle, sekä loma- että vakituiselle asumiselle, ja rantojen suunnittelulle etsitään uusia muotoja. - Kuntien kaavoitusvalmiuksien lisääminen. Maaseudun suunnittelijoiden asiantuntemusta parannetaan, ja kuntien tonttitarjontaa kehitetään kysyntää vastaavaksi. - Vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisen selkeyttäminen. Tasapuolisten käytäntöjen turvaamiseksi määritellään ne minimiehdot, joilla vapaa-ajan asunto voidaan muuttaa vakituiseksi asunnoksi. - Hyvien rakennuspaikkojen ja tonttien käyttöönoton edistäminen. Kaavoitetut tontit jäävät paikoin rakentamatta verotuksellisista syistä. Mm. tämän kysymyksen ratkaisumahdollisuutta selvitetään. - Kyläympäristöjen kunnostaminen. Innostetaan kyliä ympäristön hoitoon jakamalla tietoa soveltuvista kunnostus- ja hoitotoimista sekä rahoitusmahdollisuuksista. - Käyttämättömien kiinteistöjen markkinoiminen. Maaseudun vanhoille rakennuksille on suuri kysyntä vakituisina ja vapaa-ajan asuntoina sekä työtiloina, mutta niitä on vaikea saada markkinoille. Kyläyhdistyksiä kannustetaan etsimään sopivia tiloja, jotka välitetään rekistereihin ja mm. valtakunnalliseen portaaliin - Kysyntää vastaavien vuokrakohteiden lisääminen. Etsitään keinoja, joilla kyläyhdistykset voivat ryhtyä asuntojen ja työtilojen vuokranantajiksi tai välivuokraajiksi. - Vaihtoehtoisten asumismahdollisuuksien lisääminen. Eko- ja yhteisöasumisen mahdollisuudet voivat olla yksi maaseudun vetovoimatekijä. Onnistuneista esimerkeistä kerätään tietoja, joita voidaan hyödyntää tulevissa hankkeissa. - Hyvän rakennustavan edistäminen. Rakennettaessa uutta ja korjattaessa vanhaa on tärkeätä ottaa huomioon oikeanlaiset rakenneratkaisut ja rakennuksen energiatehokkuus. Tarpeellista tietoa levitetään lisäämällä korjausrakentamiskeskuksia ja energiaa säästäviä mallirakennuksia. Lisäksi kehitetään avustuksia, joilla kannustetaan energiatehokkaaseen rakentamiseen. - Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen. Vauhditetaan maaseudulle sopivien, kevyempien kevyen liikenteen väylien rakentamista. - Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittäminen. Vesihuoltoon suunnataan lisää avustusmäärärahoja. - Asuntorahoitus ja asumistuet maaseudun näkökulmasta. Julkisia tukia kehitettäessä otetaan huomioon niiden suuntautuminen maaseudun hyväksi. Erityisryhmien investointiavustuksen piiriin otetaan mm. kyläyhdistykset ja kolmannen sektorin toimijat. Lisäksi otetaan käyttöön elinkaariavustus, joka tukee ikääntyvän väestön mahdollisuuksia asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. - Kyläkoulut. Pienten koulujen lakkauttamisella saavutettavia säästöjä on perustellusti kyseenalaistettu. Päättäjät ja virkamiehet velvoitetaan seurausvaikutusten arviointiin. Lisäksi otetaan käyttöön kyläkoulutakuu ja helpotetaan yksityisten kyläkoulujen perustamisluvan saamista. - Maaseutuasumisen markkinointi ja viestintä. Maallemuuttoa suunnittelevien on usein vaikea saada tietoa maaseudun olosuhteista ja asumismahdollisuuksista. Kuntia kehotetaan tulomuuttajien hyvään palveluun ja neuvontaan. Maaseutuasumisesta tiedottamiseen panostetaan sekä lehdistössä että tv:ssä. Ohjelman toteutuksessa korostuu poikkihallinnollinen yhteistyö eri sektoriviranomaisten välillä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmässä seurataan tavoitteiden toteutumista ja analysoidaan ohjelman tuloksia. Mia Saloranta

15 3

16 4

17 5 1. Johdanto 1.1 Asuinmaaseutu Maaseutu mielletään julkisessa keskustelussa ja mielikuvissa edelleen maatalouden ja puuntuotannon harjoittamisen tyyssijaksi. Näin siitäkin huolimatta, että maaseudun elinkeino- ja asukasrakenne ovat viljelijöiden määrän vähenemisen myötä oleellisesti muuttuneet. Maaseutu on edelleen hyvin tärkeää alkutuotannon harjoittamisen aluetta, mutta tosiasiassa sillä on elinkeinollista merkitystä vain pienelle osalle maaseudun asukkaista. Tänä päivänä enemmistölle maaseudun asukkaista maaseudun merkitys liittyy ennen muuta siellä asumiseen. Viime aikoina onkin alettu käyttää uudenlaista käsitettä, joka kuvaa hyvin maaseudun asukkaiden suhdetta asuinpaikkaansa asuinmaaseutu. Asuinmaaseutu on osuva ja todellisuutta kuvaava määritelmä, joka täydentää ja monipuolistaa toisinaan vallalla olevaa ajattelua, jossa maaseutu mielletään käsitteenä lähes samaksi asiaksi kuin maatalous. Maaseutu- ja maatalous-sanojen käsittäminen synonyymeiksi laskee maaseudusta ja sen kehittämisestä käytävän keskustelun tasoa ja muuntaa keskustelun pelkästään maatalouspolitiikasta ymmärtävien pelikentäksi. Tästä seuraa, että maaseudun asukkaiden ja maaseudun kehittäjien mahdollisuudet tulla kuulluksi mediassa ovat ansaitsemattoman heikot. Keskustelun monipuolistamiseksi ja maaseudun kokonaiskehittämisen kannalta on toivottavaa, että asuinmaaseudun käsite juurtuu yleiseen tietoisuuteen. 1.2 Maaseudun kehittäminen asuinympäristönä Myönteisissä mielikuvissa maaseutu on asuinympäristönä luonnonläheinen, turvallinen, lapsiystävällinen ja viihtyisä ja asuminen maaseudulla on edullista, väljää ja rauhallista. Maaseutuasumisen ideaan kuuluu myös vapaus ja mahdollisuus toteuttaa omanlaistaan elämäntapaa. Tähän liittyy usein tilaa vieviä harrastuksia tai halu elää ekologisesti, viljellä itse kotitarpeiksi ruokaa ja kasvattaa kotieläimiä. Omatoimisuudella on mahdollista vähentää asumiskustannuksia. Monien maalla asujien kohdalla nämä mielikuvat ovat toteutuneet, mutta on myös toisenlaisia kokemuksia. Maaseutu saattaa pahimmillaan näyttäytyä ympäristönä, jolla ei ole tarjottavanaan työpaikkaa, mieluisia harrastuksia, palveluita eikä sosiaalisia kontakteja. Kaupungista maalle muuttavan voi olla vaikea sopeutua kylän henkiseen ilmapiiriin, pitkiin välimatkoihin tai asumisen työläyteen. Kokijasta riippuen jotkut maaseudun ominaisuudet, kuten hiljaisuus ja luonnon armoilla eläminen, saattavat aiheuttaa joko nautintoa tai ahdistusta. Maaseutu ei siis ole ihanteellinen asuinympäristö kaikille, mutta se voisi olla sitä paljon suuremmalle joukolle kuin mitä se nyt on. Asuminen selittää entistä useammin maaseudulle sijoittumista. Moni kaupunkilainen olisi valmis muuttamaan maalle, mikäli siihen olisi mahdollisuus. Vuonna 2003 tehdyn tutki- Jussi Jansson

18 6 muksen mukaan maaseudulla olisi halunnut asua noin ihmistä enemmän kuin siellä tutkimushetkellä asui. Tästä määrästä kuitenkin vain kymmenes arveli asuvansa kymmenen vuoden kuluttua maalla. Määrä kasvanee huomattavasti, jos muuttamisen esteet vähenevät. Maalla asumiseen liittyy monia haasteita ja ratkaistavia kysymyksiä. Koska valtaosa suomalaisista toivoo maaseudun pysyvän asuttuna, on perusteltua vähentää maaseudulla asumisen esteitä esimerkiksi kehittämällä maankäytön suunnittelua ja lupamenettelyä, infrastruktuuria, peruspalvelujen saatavuutta, asuntovaihtoehtojen tarjontaa sekä sujuvaa työmatkaliikennettä ja paikasta riippumattoman työn mahdollisuuksia. Samalla on huolehdittava siitä, että maaseutu säilyttää kilpailukykynsä viihtyisänä ja luonnon kanssa sopusointuisena sekä yhteiskunnallisilta kustannuksiltaan kohtuullisena elinympäristönä. Kehittämisen tavoitteita ja keinoja pohdittaessa tulee ottaa huomioon maaseudun moninaisuus. Eräs vakiintunut tapa hahmottaa tätä moninaisuutta on ns. maaseudun kolmijako, jossa maaseutu jaetaan kunnittain kaupunkien läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. Asumiseen liittyvät kehittämistarpeet poikkeavat toisistaan erityyppisillä alueilla. Esimerkiksi työssäkäyntiin liittyvät kysymykset ovat erilaisia kaupunkien läheisyydessä kuin syrjäkylillä. Maankäytön suunnittelun ja palveluiden näkökulmasta ongelmat ovat jopa päinvastaisia, kun verrataan kasvukeskusten läheistä maaseutua, jonne suuntautuu suuri tulomuuttopaine, ja harvaan asutun maaseudun alueita, jotka menettävät asukkaitaan. Kotitalouden arjen toiminnan kannalta asuinaluetyyppi lienee ratkaisevampi kuin edellä mainittu kuntatyyppi. Esimerkiksi kirkonkyläkeskukset koetaan usein miellyttäviksi asumisen alueiksi, sillä parhaimmillaan niissä toimii hyvin läheisyyden ekonomia. Läheisyyden ekonomia on ihmisen ja yhteisöjen toimintaympäristöä kuvaava käsite, joka korostaa yhdyskuntien eheyttä ja arkielämän sujuvuutta. Maaseudulla läheisyys ei ole pelkästään fyysistä tai maantieteellistä läheisyyttä, vaan myös tunnetta intressien, menettelytapojen ja vuorovaikutuksen sujuvuudesta sekä henkisestä yhteenkuuluvuudesta. Läheisyydellä tarkoitetaan esimerkiksi lyhyitä jonotusaikoja palveluja hankittaessa, pysäköinnin helppoutta ostoksilla käytäessä, palvelujen saamista yhdeltä luukulta ja sosiaalisten verkostojen monipuolisuutta. Maaseutukuntia kehitettäessä läheisyyden ekonomia tulisi ymmärtää sellaisena vetovoimatekijänä, jota suurilla kaupungeilla ei useinkaan ole tarjota asukkailleen. Kuntien suuri haaste onkin synnyttää läheisyyden ekonomian luonnehtimia viihtyisiä ja toimivia asuinympäristöjä. 1.3 Maaseutuasumisen kehittämisohjelman tarkoitus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) on asettanut Maaseutuasumisen teemaryhmän syksyllä 2005, ja sen nykyinen toimikausi kestää vuoden 2007 loppuun. Teemaryhmän tavoitteena on vähentää maalla asumisen esteitä ja edistää maalle muuttoa. Teemaryhmä sovittaa yhteen maaseutuasumiseen liittyviä kehittämistoimia eri hallinnon aloilta ja vaikuttaa asioihin ensisijaisesti jäsentensä taustatahojen kautta. Ryhmä tekee kannanottoja ja ehdotuksia, teettää selvityksiä, järjestää seminaareja ja tiedotustilaisuuksia sekä osallistuu julkiseen keskusteluun maaseutuasumista puoltavasta näkökulmasta. Teemaryhmän alueellisen toiminnan organisoimiseksi maakuntiin on perustettu alueryhmät, joiden kokoamisessa ja verkoston ylläpitämisessä tehdään yhteistyötä YTR:n rahoittaman Onni muuttaa maalle-hankkeen kanssa.

19 7 Maaseutuasumisen teemaryhmä on vuoden 2006 kesän ja syksyn aikana laatinut maaseutuasumisen kehittämisohjelman Asuinmaaseutu Ohjelmaan on koottu teemaryhmän näkemys siitä, mitä asioita tulee ensisijaisesti edistää lähivuosien aikana, jotta maalle muuton ja maalla asumisen esteet vähenisivät. Asuinmaaseutu on teemaryhmän valtakunnallinen toimintasuunnitelma. Ohjelmassa esitettävät toimenpiteet on mitoitettu siten, että ne ovat toteutettavissa vuoden 2010 loppuun mennessä. Osa toimenpiteistä toteutetaan teemaryhmän omana työnä, mutta pääasiallisesti pyritään sitouttamaan teemaryhmän jäsenten taustaorganisaatiot viemään asioita eteenpäin. On toivottavaa, että ohjelmaa käytetään soveltaen myös alue- ja paikallistasolla, osa toimenpiteistä on kirjattu sitä silmällä pitäen. Maaseutuasumisen ongelmia ratkottaessa esiin nousee kysymyksiä, jotka koskevat yhteiskunnan ilmiöitä laidasta laitaan. Esimerkiksi työllisyys, yrittäjyys, etätyö, julkiset ja yksityiset palvelut, kulttuuritarjonta, väestön ikääntyminen, kuntarakenne, liikenneyhteydet ja energiakysymykset vaikuttavat maaseutuasumisenkin olosuhteisiin. Tässä ohjelmassa on kuitenkin tarkoituksenmukaista rajata aihetta muun muassa sen perusteella, mitä kysymyksiä jo ratkotaan muissa teema- ja työryhmissä. Esimerkiksi bioenergian tuotantoa käsitellään maa- ja metsätalousministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön useissa työryhmissä, maaseudun kulttuuritarjontaa kehitetään laajasti YTR:n Kulttuuriteemaryhmässä ja e-työn mahdollisuuksia on pohdittu työministeriössä. Palvelujen kehittäminen (kyläkouluja lukuun ottamatta) on myös jätetty tämän ohjelman toimenpiteiden ulkopuolelle, omalta osaltaan siitä vastaa Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä. Ohjelmaan kirjattujen kehittämistoimenpiteiden valinnassa on otettu huomioimaan paitsi asioiden tärkeys niin myös toteuttamisen realistisuus asetetussa aikataulussa. Tämän lisäksi ohjelmalla halutaan nostaa esiin sellaisia maaseutuasumisen kannalta merkittäviä kysymyksiä, joiden ratkeaminen ei ole todennäköistä lähivuosina ja teemaryhmän voimin, mutta joista tulisi keskustella eri hallinnon aloilla ja julkisuudessa. Ohjelman luvuissa 1-2 taustoitetaan asuinmaaseudun tämän hetkistä tilannetta esittelemällä maaseutuasumisen hyviä puolia ja ongelmakohtia. Maallemuuttoon liittyvissä tekstiosuuksissa on hyödynnetty alan tuoreita tutkimuksia, pääasiassa Seppo Ahon ja Heli Ilolan raportteja Maaseudun elinvoimaisuus ja Maaseutu suomalaisten asenteissa, toiveissa ja kokemuksissa (molemmat 2004) sekä Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja Maaseudun vetovoimaisuus ja kuluttajien yksilölliset elämäntavat (Hannu Kytö, Helena Tuorila ja Johanna Leskinen 2006) ja Muuttuva maallemuuttaja (Hannu Kytö ja Leena Aatola 2006). Luvussa 3 visioidaan, mihin suuntaan kehityksen tulisi kulkea, jotta asuinmaaseutu parhaimmillaan voisi toteutua. Luku 4 on ohjelman keskeisin osa, siinä esitetään kehittämistoimenpiteet perusteluineen. Lopuksi käsitellään ohjelman toteuttamista ja toteutumisen seurantaa luvussa 5.

20 8

21 2. Näkökulmia maaseutuasumiseen Väestökehitys Ikärakenne ja luonnollinen väestökehitys maaseudulla Vuoden 2005 tilaston mukaan Suomen kaupungeissa asui n ja maaseudulla n henkeä. Luonnollinen väestökehitys on eniten plussan puolella kaupunkien läheisellä maaseudulla, toisella sijalla ovat kaupungit ja harvaan asutulla maaseudulla luonnollinen väestönkehitys on eniten miinuksella. Harvaan asutulla maaseudulla on muihin alueisiin verrattuna suhteellisesti eniten yli 60-vuotiaita henkilöitä (22,3 % väestöstä) ja vähiten lapsia ja nuoria alle 20-vuotiaita (21,9 % väestöstä). Kaupunkien läheisellä maaseudulla tilanne on päinvastainen: yli 60-vuotiaita on suhteellisesti vähiten maassamme (13,5 % väestöstä), lapsia ja nuoria on eniten (27,5 % väestöstä). Vanhusväestön määrä kasvaa koko Suomessa lähivuosina ja -vuosikymmeninä erittäin nopeasti. Tällä hetkellä 65 vuotta täyttäneiden seniorikansalaisten osuus on noin 15 % väestöstä; osuus kasvaa vuoteen 2030 mennessä peräti 26 %:iin väestöstämme. Sekä luonnollinen väestönkehitys että muuttoliike tukevat samansuuntaista kehitystä: väestönkasvu on voimakkainta kasvukeskusten ympäristökunnissa ja ikärakenne on vinoutunut ydin- ja harvaan asutuilla maaseutualueilla, missä väestö on selkeästi vanhusvoittoisempi kuin kaupungeissa ja kaupunkien läheisellä maaseudulla. Lisäksi ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla työikäisten osuus väestöstä on huomattavasti muun maan vastaavaa osuutta pienempi, miesten osuus väestöstä on suurempi kuin naisten, ja sukupuolirakenne vinoutuu edelleen. Kaupunkien läheisellä maaseudulla tilanne on väestökehityksen ja -rakenteen suhteen huomattavasti valoisampi. Muuttoliike Ritva Salomaa-Santala Viime vuosina alueiden välisten ja sisäisten muuttosuuntien ja -virtojen kehityksessä on ollut havaittavissa selviä uusia trendejä ja toisaalta trendien orastavia muutoksia luvun loppupuolella alueiden väliset muutot lisääntyivät. Tämän vuosituhannen puolella valtaosa muutoista tapahtuu edelleen kaupunkimaisten kuntien välillä, mutta näiden muuttovirtojen kasvu on pysähtynyt samalla kun muuttaminen maaseudulta kaupunkeihin on vähentynyt. Vastaavasti muutot kaupunkimaisista kunnista maaseutumaisiin kuntiin ovat lisääntyneet tasaisesti. Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan vuonna 2004 muista kunnista kaupunkimaisiin kuntiin muuttaneiden osuus oli 22,1 % kokonaismuutosta. Vastavirtaan kaupunkimaisista kunnista muihin kuntiin muuttaneita oli jo 21,1 % kokonaismuutosta. (Jako perustuu tilastokeskuksen kolmiluokitukseen: kaupunkimaiset, taajaan asutut ja maaseutumaiset kunnat.) Mitään suurta ryntäystä maaseudulle ei kuitenkaan ole lähitulevaisuudessa odotettavissa.

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ Sirkka Heinonen Johtava tutkija, VTT Tulevaisuudentutkimuksen dosentti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Kommenttipuheenvuoro MAASEUDUN VETOVOIMAISUUS JA KULUTTAJIEN

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Timo Mulari Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Syitä monialaisuuteen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen 22.5.2015 Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén 16.6.2015 1 Yhteisetu -hanke Toteuttajana Helsingin yliopiston

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset

Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset Palveluasumisen teemapäivä, ryhmien tuotokset Iisalmi Jussi Peltonen 20.11.2014 Kysymykset ryhmittäin: 1. Erityisryhmien ja palveluasumisen tarpeiden ja näkökulmien huomiointi maankäytön, kaavoituksen

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 1. Kulttuuri on oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arvioinnista Vauhtia kulttuuriin! 12.1.2012, Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arviointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Kehittäjätapaaminen 17.11 Pasi Saukkonen Kyselyn lähtökohdat Kohderyhmänä kantakaupungin ulkopuoliset alueet (Pyhäselkä, Eno, Kiihtelysvaara, Tuupovaara)

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää Helsinki 8.9.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Harvaan asutut alueet Suomi harvaan asuttu maa, keskimäärin

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus. Matti Laitio Ympäristöministeriö

Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus. Matti Laitio Ympäristöministeriö Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Matti Laitio Ympäristöministeriö Lieksa, Vuonislahti 6.-7.9.2012 Opas kylä- yleiskaavoista julkaistiin alkuvuodesta www.ymparisto.fi > ympäristöministeriö

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina. Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2.

Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina. Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2. Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2.2013 Manu Rantanen 18.2.2013 1 Näkökulmat Vaikuttaminen - (vapaa-ajan)asukasosallistuminen

Lisätiedot

Missä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia Eeva Hellström

Missä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia Eeva Hellström Missä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia 18.5.2011 Eeva Hellström MAAseudun MERKITykset Maamerkit-barometri 1. Mikä barometri? 2. Suomalaiset ja hyvä elämä 3. Asuinpaikka ja hyvä elämä 4.

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot