TYÖELÄMÄN VAIHTOEHTONA: YRITYKSEN PERUSTAMINEN

Transkriptio

1 TYÖELÄMÄN VAIHTOEHTONA: YRITYKSEN PERUSTAMINEN Taik KTM Bengt Forsström projektipäällikkö, yritysneuvoja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus/ Aalto Start Up Center/ Kalvot: Bengt Forsström ja Outi Hägg

2 OSAAJASTA YRITTÄJÄKSI?

3 YRITTÄJYYTEEN IDENTIFIOITUMINEN (Gibb 2005) Yrittäjäominaisuudet saavutusorientaatio ja kunnianhimo vahva minäkäsitys ja itsetunto sinnikkyys, pitkäjänteisyys vahva sisäinen elämänhallinta toimintaorientaatio mieltymys oppia tekemällä päättäväisyys ahkeruus luovuus

4 Asenne Intohimo Tekeminen

5 YRITTÄJYYTEEN IDENTIFIOITUMINEN (Gibb 2005) Yrittäjämäinen käyttäytyminen Havaitsee mahdollisuuksia ja tarttuu niihin Luo uusia mahdollisuuksia ja hyödyntää ne Toimii aloitteellisesti, käynnistää uusia asioita ja saattaa ne päätökseen Ratkaisee ongelmia luovasti ja kokoaa erilaisia asioita luovasti yhteen Osaa arvioida ja ottaa laskelmoituja riskejä Hyödyntää tehokkaasti sosiaalisia verkostojaan

6 YRITTÄJYYTEEN IDENTIFIOITUMINEN (Gibb2005) Yrittäjyystaidot Strategisen ajattelun taito Luova ongelmaratkaisutaito Kyky tehdä epävarmoissa tilanteissa päätöksiä intuitionsa pohjalta Kyky tehdä ehdotuksia Suostuttelun ja taivuttelun taidot Neuvottelu- ja myyntitaito Taito johtaa(suunnitella, organisoida, Johtaa ihmisiä ja tekemistä, valvonta) liiketoimintaa, projekteja, tilanteita kokonaisvaltaisesti Verkottumisen taito

7 YRITTÄJÄPOLKUJA Yrittäjät eivät ole homogeeninen ryhmä, vaan yrittäjäidentiteetti rakentuu erilaisia yksilöllisiä polkuja pitkin (Hytti 2003) Joitakin polkuja: Elämäntyyliyrittäjä Kasvuyrittäjä Sosiaalinen yrittäjyys Yhteiskunnallinen yrittäjyys SYY ( määrittelee asian seuraavasti: Yhteiskunnallinen yrittäjä pyrkii rakentamansa liiketoiminnan avulla ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia. Toiminta on aina arvopohjaista ja pyrkii yhteisöllisyyden kautta yhteiseen hyvään. Menestystä mitataan ensisijaisesti sillä kuinka hyvin ratkaisut korjaavat vallalla olevia yhteiskunnallisia haasteita.

8 LIIKEIDEAMALLI, AJATTELUN APUVÄLINE Yrityshankkeen jäsennelty esitys yrittäjän tietojen pohjalta Liikeidea kertoo, kuinka toiminta-ajatusta toteuttamalla saadaan aikaan kannattavaa liiketoimintaa Toiminta-ajatus ja liikeidean pääkohdat; Kenelle myydään?, Mitä myydään? Miksi asiakkaat ostavat? (tarve, hyöty, lisäarvo, ratkaisu ongelmaan), Miten erotumme vastaavista kilpailijoista( Imago)? Miten ajatellut tuotteet ja palvelut aikaansaadaan ja saatetaan markkinoille? Nojaa usein yrittäjän ydinosaamiseen Voi perustua myös innovatiiviseen tuotteeseen, palveluun, myynti- ja jakelupaikkaratkaisuun, asiantuntemukseen jne. Luovan toiminnan alkupiste, ei päätepiste alati kehittyvä ja muuttuva Toimii alkupisteenä liiketoimintasuunnitelmalle

9 Business Model Canvas

10 Business Model and business model canvas Defination: Business Model A Business model describes the rational of how an organization creates, delivers and capture value Business model Canvas A shared language for describing, visualizing, Assessing, and changing business models

11 Infrastructure Building blocks Offer Customers

12 Lähde: YritysHelsingin web-sivu

13 YRITYSMUODOT JA NIIDEN VALINTA Yritysmuodon valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat: Perustajien lukumäärä Pääoman tarve Vastuu Toiminnan joustavuus Yrityksen jatkuvuus ja laajenemismahdollisuudet Voitonjako ja tappion kattaminen www. perustayritys.fi

14 ERI YRITYSMUOTOJEN KESKEISIMMÄT PIIRTEET 1.Toiminimi (Tmi)/liikkeenharjoittaja Lähellä luonnollista henkilöä 2. Avoin yhtiö (Av) Yhtiössä ainoastaan vastuunalaisia yhtiömiehiä 3. Kommandiittiyhtiö (Ky) Yhtiössä vähintään yksi vastuualainen yhtiömies ja vähintään yksi äänetön yhtiömies 4. Osuuskunta (Os) 5.Yksityinen osakeyhtiö ( Oy) Tavallisin yrittämisen muoto Suomessa ( Suomessa n rek. osekeyhtiötä) Yhtiössä vähintään yksi osakkeenomistaja 6. Julkinen osakeyhtiö (Oyj) Osakepääoma vähintään euroa 7. Eurooppayhtiö

15 YRITYSMUOTOJEN KESKEISET EROT Keskeisin ero on yrittäjän henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön velvoitteista Tmi - yrittäjän henkilökohtainen vastuu Avoin ja kommandiittiyhtiö - Vastuunalaisen yhtiömiehen vastuu yhtiön velvoitteista aina henkilökohtainen - Äänettömän yhtiömiehen vastuu rajoittuu rahapanokseen - Mikäli yhtiössä käytetään äänetöntä yhtiömiestä, silloin kysymyksessä on kommandiittiyhtiö Yksityinen ja julkinen osakeyhtiö - Osakkeenomistajan vastuu yhtiön velvollisuuksista rajoittuu pääomapanokseen - erillinen verovelvollinen ( toisin kuin tmi, Ay/ky) - osakkeenomistaja voi kuitenkin olla vastuussa osakeyhtiön velvoitteista sopimuksen perusteella ( pienyhtiöt) Eurooppayhtiö - vastaanvanlainen vastuu kuin osakeyhtiössä

16 YRITYSMUOTOJEN KESKEISET EROT Toimielimet ja pääomapanos Tmi: Ei vaadi erillistä hallinto-organisaatiota. Elinkeinoharjoittaja itse edustaa ja vastaa yhtiön toimista. - Laissa ei määräyksiä tilintarkastukselle - Pääomapanokselle ei ole minimimäärää Avoimessa yhtiössä ei ole pakollisia toimielimiä. - Perustajia tulee olla kaksi tai useampia - Avoimeen yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä voi olla toimitusjohtaja, hallitus ja yhtiömiesten kokous, jos näistä on sovittu. Toimitusjohtaja on ilmoitettava kaupparekisteriin, jos toimitusjohtaja on valittu. Hallitusta ja yhtiömiesten kokousta ei merkitä kaupparekisteriin. - Tilintarkastajan valinta ei ole pakollista ( mikäli lain ed. täyttyvät) - Voidaan perustaa ilman rahapanosta, työpanos riittää

17 YRITYSMUOTOJEN KESKEISET EROT Toimielimet ja pääomapanos Kommandiittiyhtiö - Perustajia tulee olla vähintään kaksi ( yhtiösopimus) - Kommandiittiyhtiössä ei ole pakollisia toimielimiä. Kommandiittiyhtiössä voi kuitenkin olla toimitusjohtaja, hallitus ja yhtiömiesten kokous, jos näistä on sovittu. Toimitusjohtaja on ilmoitettava kaupparekisteriin, jos toimitusjohtaja on valittu. Hallitusta ja yhtiömiesten kokousta ei merkitä kaupparekisteriin. - Äänettömän yhtiömiehen on suoritettava yhtiölle panos. Oltava omaisuuspanos, työpanos ei riitä. Vastuunalaiselta riittää työpanos. - Tilintarkastajan valinta ei ole pakollista ( mikäli lain ed. täyttyvät)

18 YRITYSMUOTOJEN KESKEISET EROT Toimielimet ja pääomapanos Osakeyhtiö - Perustajia voi olla yksi tai useampia - Osakeyhtiön ainoa pakollinen toimielin on hallitus. - hallituksessa tulee olla yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. - Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous - Osakeyhtiöön voidaan valita toimitusjohtaja - Toimitusjohtajan valitsee ja nimittää yhtiön hallitus - Yksityisen osakeyhtiön pääoma tulee olla vähintään 2500,00 - Tilintarkastajan valinta ei pakollista, mikäli lain ed. täyttyvät ( kuitenkin suositeltavaa)

19 YRITYSMUOTOJEN KESKEISET EROT Toimielimet ja pääomapanos Osuuskunta - osuuskunnan perustajia tulee olla vähintään kolme ( luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt) - Osuuskunnalla oltava hallitus, johon kuuluu vähintään yksi tai enintään seitsemän jäsentä, ellei säännöissä toisin määrätä - Hallituksen valitsee osuuskunnan kokous - Jäsenten päättämisvaltaa kaikissa asioissa käyttää osuuskunnan kokous - Osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja - Osuuskunta päättää säännöissään osuusmaksun suuruudesta itse. Osuusmaksujen tulee olla keskenään samansuuruiset. Osuusmaksut muodostavat osuuspääoman. - Tilintarkastajaa ei vaadita ( mikäli lain ed. täyttyvät)

20 YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA ILMOITUKSET VIRANOMAISILLE Yrityksen juridiset perustamismuodollisuudet vaihtelevat eri yritysmuodoissa Yksityinen elinkeinonharjoittaja, eli Tmi (jaetaan liikkeenharjoittajiin ja ammatinharjoittajiin) Yksityisen elinkeinonharjoittajan ei tarvitse tehdä sopimuksia ennen toimintansa aloittamista > ilmoitus kuitenkin kaupparekisteriin Toiminimen kaupparekisteriin ilmoittaminen tapahtuu perustamisilmoituslomakkeella ( Rekisteröintimaksu 65 ) Perustamisilmoituslomakkeet ovat yhtenäisiä verohallinnolle ja Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisterille

21 YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA ILMOITUKSET VIRANOMAISILLE Ay/Ky Yhtiöt syntyvät käytännössä yhteisellä sopimuksella. Ennen toiminnan aloittamista tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin (Rekisteröintimaksu 180 ) Kaupparekisterin perusilmoituksen liitteeksi tarvitaan kirjallinen yhtiösopimus. Yhtiösopimuksella ei ole laissa määrättyä vähimmäissisältöä Ky:n kohdalla sopimuksessa täytyy olla kirjattuna äänettömän yhtiömiehen omaisuuspanosten arvo rahassa. Perustamisilmoituslomakkeet ovat yhtenäisiä verohallinnolle ja Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisterille

22 YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA ILMOITUKSET VIRANOMAISILLE Osakeyhtiö Osakeyhtiön perustamisen vaiheet: - Perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen laatiminen (Oyl vaatimukset huomioitava, ja yhtiöjärjestys sisällytettävä perustamissopimukseen liitteeksi) - Osakkeiden merkintä ( tapahtuu perustamissopimuksen allekirjoituksella) - Osakepääoman maksaminen ( maksetaan pankkiin) (osakepääoma voidaan maksaa myös apporttina) - Yhtiön kaupparekisteriin ilmoittaminen (pääoma oltava maksettu pankkiin) - Osakeyhtiö syntyy vasta kun se on merkitty kaupparekisteriin ( 350 ) - Kaikista toimista, joita tehdään ennen rekisteröitymistä, vastaa kuitenkin perustajat yhteisvastuullisesti

23 Yritysten määrä 2010

24 Osakassopimus Osakassopimus on yhtiön omistajien välinen sopimus, jossa säännellään yhtiön omistajien keskinäisiä suhteita sekä heidän oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan yhtiössä. Yhtiön omistajia ovat yhtiön osakkeenomistajien lisäksi myös osakeinstrumenttien omistajat.

25 Milloin? Yhtiötä perustettaessa, kun omistajia tulee enemmän kuin yksi. Yhtiön omistusrakenne muuttuu eli yhtiöön tulee lisää tai yhtiöstä lähtee omistajia. Yhtiön toiminnassa tapahtuu olennainen muutos (liiketoiminnan muutos, liiketoimintojen hankkiminen, luovuttaminen tai lopettaminen) ja tällä on vaikutusta yhtiön omistajiin. Yhtiötä rahoitetaan merkittävästi ja tällä on vaikutuksia yhtiön omistajiin. Olemassa olevaa osakassopimusta halutaan muutoin tarkistaa yhteisellä päätöksellä. Olemassa olevaa osakassopimusta ei tosiallisesti enää noudateta ja tästä johtuen osakassopimusta muutetaan yhteisellä päätöksellä.

26 Sisältöön vaikuttavaa lainsäädäntöä Voimassaoleva lainsäädäntö, josta tärkein on osakeyhtiölaki. Lainsäädäntö voidaan jakaa: pakottavaan ja tahdonvaltaiseen lainsäädäntöön Yhtiön yhtiöjärjestys Muut mahdolliset sopimukset ja järjestelyt Muut mahdolliset asiat (omistajien tahto, mahdollisuudet, olosuhteet, jne.)

27 Miksi? Osakassopimus on sopimusvälineenä joustavampi kuin yhtiöjärjestys. sopimusvapaus laajempi voimaantulo ei edellytä rekisteröintiä Osakassopimus ei ole julkinen. yhtiöjärjestys on julkinen Mahdollistaa tietyissä tilanteissa tehokkaammat ehdot. vertaa esim. kilpailukielto osakassopimuksessa ja työsopimuksessa osakkeiden luovutusoikeudet ja - velvollisuudet

28 Aloittavan yrityksen rahoitus

29 Luovan alan yritystoiminnan rahoituksen lähteet LIIKETOIMINNAN KEHITYS JA TUOTEKEHITYS ELY-keskus: starttiraha (työvoimah.), kehittämistuki, valmisteluraha tuoteväylä (avustukset yritystoiminnan edistämiseksi) laina ja muu kehittämistuki (Finnvera, pankit, Sitra, buniness enkelit, pääomasijoittajat) kansainvälistymistuki (Finpro; osaamiskeskukset, vientihankkeet OKM + Tem) tuotekehitystuet (Tekes: ; Avek: esim. av-tuotantotuet, Creademo DigiDemo) Alueelliset tukimuodot (kaupungit, kunnat) MUU RAHOITUS Apurahat Oma pääoma Tulorahoitus

30 Lainarahoitus Pankit Finnvera: Aloittavien yritysten sekä kehitys- ja muutosvaiheiden tukeminen Tuotteet: lainat, takaukset ja vientitakuut Pienyrittäjälaina Naisyrittäjälaina: Ei oteta asuntoa vakuudeksi Kriteerit: yrittäjätausta, kannattavan liiketoiminnan edellytykset ja uskottava liikeidea, yritystoiminnan kehittämisedellytykset (työllistäminen, kilpailu, rahoituksen riittävyys), rahoituksen kohde Toimii aluekonttoreidensa kautta kansallisesti

31 Tekes: Tekesin ohjelmat JATKUVA HAKU AVEK Tuotanto- ym. tuet DigiDemo MAALIS/LOKA, Crea Demo keväällä 2013 Vuodesta 2010 alkaend2-tapahtuma - ideoiden pitchauskilpailu Seuraava D2-tapahtuma Helsingissä Säätiöt esim: Alfred Kordelinin säätiö ELO, Asko säätiö Suomen kulttuurirahasto: LOKA Kuntien ja kaupunkien kohdeapurahat: Helsinki jakaa toiminta- ja kohdeavustuksia taide- ja kulttuurialan yhteisöille Okm Tuotekehitystuet tuotantotuki, levitystuki, kulttuurivientituki ja festivaalituki (ks. Tukiohjeet-dokumentti SES:n sivuilta)

32 Kansainvälistymistuki: opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälistymisavustus yritysten yhteisiin kehittämishankkeisiin Min. 4 yritystä projektissa Kohde: vientitoiminnan aloittaminen, uusi markkina-alue, viennin tehostus tai parantaminen Kriteerit: uutta toimintaa, uskottavat hakijat (ennakkoperintärekisterissä, ei verovelkoja) Viennin kumppanuusverkostot/vientirenkaat pienille yrityksille Kustannukset: hallinnointi, toimistokulut, osa matkoista, mahdollinen konsultti (toteuttaa selvityksen) Yrityskohtaiset tuet haetaan ELY-keskukselta (esim. Globaaliohjelma)

33 Kansainvälistymistuki: opetus- ja kulttuuriministeriö Okm:n kohteet: Kulttuuriviennin kärkihanketuki Hankevalmistelutuki ( e) Kulttuurimatkailun tuotteistaminen Kansainvälinen yhteistyö ja vaihto

34 Taiteen keskustoimikunta Henkilöille, työryhmille ja yhteisöille Kohteita: Matkustus Residenssitoiminta Taideprojektit Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö Taiteilija-apurahat Jne. Hakuaikoja ympäri vuoden

35 Uudenmaan taidetoimikunta kohdeapurahoja taiteilijoille ja työryhmille valtionavustuksia järjestöille, harrastajaryhmille ja muille yhteisöille ensi sijassa kohdeluonteiseen toimintaan Avustus myönnetään pääasiassa erityistarkoitusten kuten näyttelyiden, seminaarien, koulutuskurssien ym. vastaavien taidetoimintojen rahoittamiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään sellaisten hankkeiden tukemiseen, jotka tähtäävät taidepalveluiden parantamiseen

36 Sisältö Hyvä hakemus Kaikki oleellinen tieto hakijasta, hankkeesta ja taustoista Rahoituksen käyttökohde selkeä ja perusteltu Realistinen budjetti ja mahd. tarjousdokumentit Hakemuksen sisältö vastaa rahoituksen kriteereitä Kaikki vaadittu tieto on saatavilla (hakemus + liitteet) Yhteistyökumppanit ja sopimukset vahvistavat hakemusta Ei ylimääräisiä dokumentteja, ellei välttämätöntä asian valaisemiseksi Vahvat perustelut ja perusteellinen taustatyö oleellista esim. markkinan tuntemus ja oman yrityksen/tuotteen/hankkeen erityispiirteet esillä

37 Aloittavan yrityksen tukitahot Alueelliset yritysneuvonnat (esim. YritysHelsinki, Espoon uusyrityskeskus jne.) Jatkossa myös TE-keskukset Työ- ja elinkeinotoimistot, ELY-keskukset Jalostamo-sparraajat (esim. Diges ry) toteuttavat hankeklinikkaneuvontaa esim. YritysHelsingin kanssa Koulutukset, yrittäjän ammattitutkinto (esim. Aalto/PYK:in ProFirma-koulutus, luovan alan yrittäjästartti jne.) Hautomot (esim. Aalto/PYK/Arabus) Vertaisverkostot: toimialajärjestöt (SATU, Neogames, MTL, Journalistiliitto ym.)

38 Linkkejä: Julkinen tukiverkosto kansalliset yrityspalvelut pk-sektorille, yrityssuomi, tuotteistetut asiantuntijapalvelut jne. työvoimapalvelut yrittäjätuki verkossa + puhelimitse Uusyrityskeskukset: perustettavan yrityksen tuki, hautomot, naisyrittäjäkeskus > Helsingin uusiyrityskeskus Yritystietokanta (perustiedot, nimi, perustaminen): Patentti- ja rekisterihallitus (mm. Kaupparekisteri, patentit) (yritystietokanta, toiminimihaku) tuotekehitys rahoitus (lainat, takaukset) Kansainvälisyys: Viennin tukiorganisaatio: (TEMin alainen) Opetusministeriön kulttuuriviennin rahoitus: Työ- ja elinkeinoministeriö: vienninedistämistuki AVEK: av-tuotantojen tukia, DigiDemo, Creademo

39 Muita linkkejä: Työttömyyskassat: tai Liiketoimintasuunnitelma: Googlesta useita, businessmodelgeneration.com, liiketoimintasuunnitelma.com Osuuskunta-asiat: ( Sparrausta: TE-toimistojen hankeklinikat (ota selvää omasta TE-toimistostasi; Kluuvissa ainakin luovien alojen klinikoita säännöllisesti, samoin > palvelee koko pääkaupunkiseutua) luovan alan yrittäjyyden ja kvkattohanke (opm)

40

41 Aalto Start-Up Center toiminnan kuvaus Aalto Start-Up Center on Aalto-yliopistossa toimiva, menestyvä ja nopeasti kehittyvä innovatiivisten kasvuyritysten kiihdytysympäristö, joka toimii aloittavien yritysten kasvun vauhdittajana sekä yhdistää erinomaisesti kaupallisen, teknillisen ja taidealojen osaamisen. Aalto Start-Up Center on toiminut menestyksekkäästi osana kauppakorkeakoulua jo vuodesta Tällä hetkellä kiihdytysympäristössä on mukana noin 80 kasvuhakuista start-upia. Lisäksi toimintamme kattaa laajan tarjonnan liikeidean kypsyttämiseen keskittyviä palveluita ja koulutusta (mm. luovien alojen yrittäjästartti, YBT verkkokurssi jne). Merkittävän osan asiakaskuntaa muodostavat myös kiihdytystoiminnan läpikäyneet menestyneet yritykset (mm. Rovio, Futurice, Footbalance, Powerkiss, Efima, Sumea, Fondia, ne).

42 Aalto Start-Up Center toimii erinomaisena kasvualustana menestykseen tarjoamalla monipuoliset yrittäjyyden kehityspalvelut, korkealaatuista yritysneuvontaa, laajat asiantuntijaverkostot sekä modernit toimitilat. Kiihdytysprosessissa voidaan erottaa 3 eri toiminnan tasoa: 1) Liikeidean kypsyttäminen 2) Kasvun kiihdyttäminen yrityskiihdyttämössä 3) Kiihdyttämisprosessin läpikäyneet /valmistuneet yritykset Yrittäjä saa tukea liiketoimintamallin kehittämiseen, toimintalinjojen selkeyttämiseen sekä ammattimaisen myynnin käynnistämiseen ja hallitun kasvun varmistamiseen. Yhä keskeisimpänä toiminnan osa-alueena ovat mm. yrityksen tilanteeseen sopivan rahoituksen löytäminen (mm. pääomasijoittajat, valtion rahoitusinstrumentit, business enkelit jne). sekä erilaisten yhteistyökumppaneiden löytäminen (matchmaking).

43 Keskeisiä kehittämisen työvälineitä yrityksille ovat tuotteistetut valmennusohjelmat; kehittämis- myynti- ja kasvuohjelma sekä eri aihepiireihin nivoutuvat yrityskohtaiset klinikat (Tekes, Fiban, yms) Lisäksi tarjoamme lukuisia ammattilaisten tuottamia käytännönläheisiä workshoppeja yrityksille ajankohtaisista aiheista mm. juridiset kysymykset (esim osakassopimukset exit strategian yhteydessä), myynnin lisääminen, markkinointi ja viestintä, IPR ja rahoitus Palveluportfolio on laaja, pitäen sisällään mm. business mentor toiminnan sekä laajan verkoston eri alojen palvelutarjoajia (tilitoimistot, lakitoimistot, viestintätoimistot jne) Toimintamme nivoutuu suuri joukko eri alojen partnereita (avaamme ovia yrityksille partnerisopimusten avulla (Sanoma, Estime, ErnsYoung, Nokia Bridge, ). Partneriverkostomme kehittyy ja laajenee koko ajan.

44 Aalto Start-Up Center service portfolio

45 Incubated companies Fields: Examples: Communication services Faschion designers Usability Designers Mobile services Digital and social media Arcitecture services Game industry Arts trade, art management Web analytics Video and animation services ICT-services Beh. based news&article aggregator

46 Latest Breaking New Companies Postincubator companies

47

48 COMPANIES Aalto Start-Up Center: 80 companies. Companies are from creative industry (30), or developing: mobile- (10), internet- (20) or software services (20). ~25% of all applicants are selected ( ~ 200 appl. year 2010) The entrepreneurs are 36 years old by averige and 80% of them has a academic education(2/3 has Aalto background) Aalto-university and Start-Up Center do regular study on its customer base 86 % survival rate after ten years 32% of postincubator companies are considered fast-growing According to Aalto Start-Up Center survey

49

50

51 Challenges A) Companies and entrepreneurs Difficulties in the business consept modeling Lack of business skills (management, marketing etc.) Problems with the Entrepreneurial team building Lack of understanding the importance of self-leadership Funding issues

52 THANK YOU FOR YOUR ATTENTION!