PARTIO-OHJELMAN INFOVIHKO

Transkriptio

1 PARTIO-OHJELMAN INFOVIHKO Hämeen partiopiiri ry

2 SANASTO A I J K L M akela aktiviteetti askel ilmansuunnat joukkue jälki Kimin hymy koju kompassiruusu koulutuskokonaisuus lauma liljaleijona luotsi majakka moduuli sudenpentulauman koulutettu johtaja, vähintään 18-vuotias ikäkauden ohjelman tehtävä (vrt. aiemmin suoritus); aktiviteetit voivat olla hyvin erilaisia: jonkun aktiviteetin voi suorittaa yhdessä illassa, toinen voi vaatia kuukausia sudenpentuohjelman tehtävä; 4 pakollisesta ja vähintään 2 vapaaehtoisesta askeleesta muodostuu jälki seikkailijaohjelma koostuu neljästä ilmansuunnasta, joista jokaista suoritetaan puolen vuoden ajan seikkailijoiden toimintaryhmä sudenpentuohjelman suorituskokonaisuus, koostuu askelista; vuodessa suoritetaan vähintään 4 jälkeä tarpojakauden päätösmerkki (nykyinen vartiolaisten toisen luokan suoritusmerkki) koulutusjärjestelmän uudistus seikkailijakauden päätösmerkki yleensä tiettyyn pestiin liittyvä, erilaisista moduuleista koostuva koulutus; koulutuskokonaisuuden voi suorittaa vanhaan tapaan kurssina tai esimerkiksi monimuotokoulutuksena sudenpentujen toimintaryhmä samoajien päätösmerkki (nykyinen vartiolaisten ensimmäisen luokan suoritusmerkki) ikäkauden aikuinen tukijohtaja, joka toimii ikäkausiryhmän johtajan tukena ja tarvittaessa osallistuu myös ryhmän toimintaan; vaeltajaikäisillä luotsi ohjaa suoraan vaeltajaa, ei vaeltajaryhmää; samoajilla luotsi vastaa johtajakoulutuksesta tarpojaohjelmassa puolen vuoden jakson päätöstapahtuma, jossa koetellaan jakson aikana opittuja taitoja koulutusjärjestelmä koostuu moduuleista eli tiettyyn aihepiiriin liittyvistä koulutusrupeamista 1

3 O P S T V ou paussi pennunkäpälä pesti päätösmerkki päätösseremonia samoaja sampo seikkailija sepeli sudenpentu tarpoja tarppo tasku vaelluskartta vaeltaja vartio vartionjohtaja ohjelmauudistus toiminnallinen harjoitus, jossa tarpoja pysäytetään elämään liittyvien asioiden äärelle ja hän saa eväitä kohti aikuisuutta sudenpentukauden päätösmerkki aikuisen partiolaisen määritelty ja tuettu tehtäväkokonaisuus, esim. akela, sampo tai lippukunnanjohtaja; myös vaeltaja voi ottaa vastaan pestin ikäkauden suorittamisesta saatava merkki vaeltajaikäkauden juhlallinen päätös, partiolaisen "valmistumisjuhla" vuotias partiolainen seikkailijajoukkueen koulutettu johtaja, vähintään 18-vuotias vuotias partiolainen (tai seikkailijapeli) on jokaisen seikkailijavuoden päättävä juonellinen maastoleikki, jonka tarkoituksena on testata vuoden aikana opittua hauskalla tavalla 7 9-vuotias partiolainen vuotias partiolainen tarpojaohjelman puolen vuoden jakso, joka päättyy majakkaan samoajaohjelman aktiviteetit on jaettu taskuihin, joista 5 on pakollisia ja lopuista 26 taskusta samoaja valitsee vielä 5 taskua vaeltajaikäisen henkilökohtainen kehityssuunnitelma, jossa määritellään aktiviteettien suorittamista itselle sopivimmalla tavalla vuotias partiolainen tarpojien, samoajien ja vaeltajien toimintaryhmä tarpojien, samoajien ja vaeltajien toimintaryhmän johtaja; tarpojien vartionjohtaja on samoajaikäinen, samoajilla ja vaeltajilla vartionjohtaja on samasta ikäryhmästä 2

4 1 PARTIOMENETELMÄ Partiomenetelmä kertoo, miten partiossa toimitaan. Partiomenetelmä jakaantuu kahdeksaan osaalueeseen: sitoutuminen partion arvoihin, symboliikka, nousujohteisuus, vartiojärjestelmä, tekemällä oppiminen, aikuinen tuki, päivän hyvä työ ja toiminta luonnossa. 1 Sitoutuminen partion arvoihin Partiolaisen lupaus, laki, ihanteet ja tunnus kuvaavat partion arvoja. Niiden kautta partiolainen sitoutuu partion arvoihin. Konkreettisesti partion arvoihin sitoudutaan jokaisen ikäkauden alussa, lupausta annettaessa. Lupauksen antoon valmistautuminen ja lupauksen sisällöstä keskusteleminen ovat keinoja, jolla lapsi ja nuori ymmärtää partion arvot. Jokaiselle ikäkaudelle on oma lupaus, jolla luvataan noudattaa ikäkauden ihanteita. Ihanteet on valittu niin, että ikäkauden aloittava partiolaisen voi ymmärtää ne ja sitoutua niihin. Jokainen aikuinen näyttää omalla esimerkillään, miten partion arvoihin sitoudutaan ja miten lupausta noudatetaan. Symboliikka Partiosymboliikkaan kuuluu toimintatapoja, sisältöjä ja esineitä, joilla on yhteisesti ymmärretty merkitys. Symboliikalla liitetään lapset ja nuoret omaan ryhmään, lippukuntaan sekä maailmanlaajuiseen partioliikkeeseen. Symboliikka on tärkeä osa partiolaisten yhteenkuuluvuutta. Partion symboleita ovat muun muassa partiotervehdys, partiohuivi ja partioasu merkkeineen. Samoin symboliikkaa on partiossa käytetty kieli, jo- 1 Partiomenetelmän tarkempi kuvaus löytyy Partiomenetelmä käytännössä ja aikuisen rooli -esitteestä osoitteesta 3

5 hon kuuluvat esimerkiksi nimitykset akela, sampo, vartio ja lippukunta. Myös lippukunnan liput, vartioiden viirit ja lippukuntahuudot ovat osa symboliikkaa. Symboliikka on omiaan luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ryhmähenkeä. Aikuisen tehtävänä on kertoa symboliikasta ja toteuttaa sitä oikein sekä auttaa ryhmiä luomaan omaa symboliikkaansa. Nousujohteisuus Jokainen yksilö saa partiossa sopivan haasteellisia tehtäviä. Ikäkauteen sopiva ohjelma auttaa kasvamaan. Nousujohteisuus tarkoittaa sitä, että jokaiselle partiolaiselle löytyy hänelle sopivan haasteellisia tehtäviä. Partiossa jokaisen yksilölliset taidot voidaan ottaa huomioon ja siten tarjota juuri hänelle tarpeeksi haasteellisia tehtäviä. Itsenäinen kasvu tavoitteiden, tehtävien, sitoutuneisuuden ja itsenäistymisen kautta ovat osa nousujohteisuutta. Nousujohteisuutta ei ole vain yhä vaikeampien tehtävien suorittaminen vaan myös vanhan asian parempi, syvempi ymmärrys. Aikuisen tehtävänä on tukea lasta ja nuorta kasvussa esimerkiksi auttamalla ikäkauden aktiviteettien valinnassa. Vartiojärjestelmä Partiossa toimitaan vertaisryhmissä, joissa päätetään yhdessä asioista ja jaetaan vastuuta. Näissä pienryhmissä lapsi ja nuori kasvaa toimimaan ryhmän jäsenenä. Ryhmään kuuluminen on tärkeä osa lapsen ja nuoren kasvua, sillä ryhmä antaa mahdollisuuden samaistua ikätovereihin. Jokainen ryhmän jäsen tuo jotain omaa ryhmään ja oma ryhmä innostaa ja tukee omaa jäsentään. Ryhmässä partiolainen opettelee toisten huomioonottamista, tilan antamista ja oman tilan ottamista sekä harjoittelee yhdessä päättämistä ja vastuunjakamista. Omassa pienryhmässä opittuja demokraattisen vaikuttamisen ja edustamisen taitoja voidaan myöhemmin käyttää isommissa ryhmissä, kuten lippukunnassa ja sen kokouksissa. Aikuisen tehtävä on huolehtia vartiojärjestelmän toteutumisesta ikäkausissa (ei sudenpennuilla) ja tukea vartionjohtajaa pestissään. Tekemällä oppiminen Tekemällä oppiminen on lapsen ja nuoren luonnollinen tapa oppia. Partiossa opitaan kokemisen ja tekemisen kautta. Partiolainen kehittyy tekemällä oppimisen kautta. Kokemalla ja tekemällä asiat itse oppii paremmin kuin vierestä katsomalla. Tekemällä oppii monipuolisesti ja hauskasti. Tekemällä oppimiseen kuuluu myös virheiden tekeminen ja virheistä oppiminen. On tärkeää, että kaikki oppiminen ei tule virheiden kautta ja että virheet käännetään myönteisiksi kokemuksiksi. Kokemusten pohtiminen jälkikäteen on osa tekemällä oppimista ja auttaa saavuttamaan syvemmän ymmärryksen opitusta. Aikuisen tehtävä on valvoa oppimista ja tarvittaessa auttaa, mutta ei kuitenkaan tehdä pelkästään itse. Aikuinen tuki Partiossa lapset, nuoret ja aikuiset toimivat yhdessä. Aikuinen on tukemassa lapsen ja nuoren kasvua, osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Partiossa aikuinen on läsnä, toimii esimerkkinä, on samaistumisen kohde, opettaa taitoja ja luo puitteita kasvamiselle ja uusien taitojen oppimiselle. Aikuisen pitää kuitenkin mahdollistaa lapselle ja nuorelle 4

6 mahdollisuus harjoitella johtamista ja mahdollisuus toimia itsenäisesti. Ikäkausien edetessä aikuinen jää yhä enemmän taka-alalle tukevaan ja auttavaan rooliin. Sudenpentu- ja seikkailijaikäkausissa aikuinen vetää viikkotoimintaa ja vastaa lauman tai joukkueen toiminnasta. Myöhemmissä ikäkausissa aikuinen ei välttämättä osallistu säännöllisesti viikkotoimintaan, mutta vastaa silti ikäkauden toiminnasta tukemalla ryhmän johtajaa. Tarpojaikäkaudessa aikuinen eli luotsi on se henkilö, joka pysyy ryhmän toiminnassa läpi ikäkauden, vaikka toimintaa vetävä samoaja vaihtuisikin. Aikuisen rooli eri ikäkausissa 2 : Sudenpennut: Aikuinen voi toimia akelana tai akelan tukena Seikkailijat: Aikuinen voi toimia sampona, sammon apulaisena tai vastaavana sampona. Aikuinen suunnittelee joukkueen toiminnan ja ohjaa vartionjohtajia. Tarpojat: Lähiaikuinen on tuki ja tuomari, tiennäyttäjä ja johtaja. Ei mukana viikkotoiminnassa, muulloin kuin tarpeen vaatiessa, mutta valmiina kuuntelemaan ja neuvomaan. Aikuinen järjestää koko ikäkauden tapaamiset, esimerkiksi retkiä ja leirejä. Samoajat: Aikuinen on "sopivasti läsnä", mahdollistaja, luotettava, tuttu, sitoutunut ja aloitteellinen. Hän ei ole mukana viikkotoiminnassa. Vaeltajat: Aikuinen on aktiivinen, mutta antaa tilaa. Hän on ystävä ja ohjaaja vaativissa projekteissa ja tilanteissa sekä kunkin vaeltajan henkilökohtaisen suunnitelman ohjaaja. Hän ei ole mukana viikkotoiminnassa. Päivän hyvä työ Partiossa lapsi ja nuori kasvaa ottamaan vastuuta itsestä ja muista. Toisten hyvinvointiin tähtäävä toiminta palvelee yhteisöllisyyttä ja yhteisöjä. Partion päämääränä on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia kansalaisia, jotka haluavat toimia epäitsekkäästi, toiset huomioon ottavasti paremman huomisen puolesta. Päivän hyvä työ on tapa ohjata lapsi ja nuori auttamaan ja ottamaan toiset ihmiset huomioon. Päivän hyvän työn tekemällä lapsi ja nuori näkee konkreettisesti, kuinka he pystyvät vaikuttaman ympäristöönsä ja siellä oleviin ihmisiin. Aikuisen tehtävä on omalla esimerkillään ohjata tekemään päivän hyviä töitä ja luoda tilanteita, joissa lapsi tai nuori voi tehdä hyviä tekoja. Toiminta luonnossa Partiossa lapsi ja nuori toimii luonnossa. Luonto on elämyksellinen toiminta- ja oppimisympäristö. Partiolainen toimii luonnossa aina luonnon ehdoilla. Luonnossa toimimisen ja siellä hankittujen myönteisten kokemusten kautta synnytetään halu toimia luonnossa sekä suojella ja varjella luontoa ja sen moninaisuutta. Toiminta luonnossa opettaa lapsen ja nuoren arvostamaan ja kunnioittamaan luontoa. Aikuisen tehtävä on viedä toimintaa luontoon, pois neljän seinän sisältä

7 2 KASVATUSTAVOITTEET Partio on kasvatusjärjestö, jonka päämääränä on kasvattaa lapsista ja nuorista persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen 3. Tämän päämäärän saavuttamiseksi on muodostettu kasvatustavoitteet, jotka on jaoteltu neljään kategoriaan: suhde itseen, suhde toisiin ihmisiin, suhde yhteiskuntaan ja suhde ympäristöön. 4 Suhde itseen Partiolainen kehittää itseään ihmisenä. Hän pitää huolta itsestään ja terveydestään (terveet elintavat). Partiolainen pyrkii monipuoliseen ja tasapainoiseen elämään. Partiossa saa aineksia oman identiteetin, elämänkatsomuksen ja jumalasuhteen rakentamiseen. Partiolaiselle muodostuu käsitys eettisesti oikeasta ja väärästä sekä kyky ja halu toimia oikeaksi pitämiensä asioiden puolesta. Partiolainen uskaltaa heittäytyä uusiin ja erilaisiin tilanteisiin, ja hän käyttää luovuuttaan. Hän leikkii, käyttää mielikuvitustaan ja löytää toimivia ratkaisuja erilaisiin pulmatilanteisiin. Partiolainen tarttuu toimeen. Partiolainen osaa antaa ja hyödyntää saamaansa palautetta. Hän suhtautuu tulevaisuuteensa toiveikkaasti ja tavoitteellisesti. Elämänhallinta Terveiden elintapojen edistäminen Luovuus ja kekseliäisyys Toimeen tarttuminen Käsitys oikeasta ja väärästä Oman maailmankatsomuksen muodostaminen Oman jumalasuhteen etsiminen Suhde toisiin ihmisiin Partiolainen auttaa ja pitää huolta toisista ihmisistä, vaikkei se olisi oman, välittömän edun mukaista. Hän ymmärtää, että yhdessä tekemällä saa aikaan suurempaa. Partiolainen arvostaa erilaisuutta ja ymmärtää, että on monenlaisia ihmisiä ja maailmankatsomuksia. Partiolainen osaa toimia erilaisten ihmisten kanssa. Hän osaa ilmaista tunteitaan ja mielipiteitään tilanteeseen sopivalla tavalla. Partiolainen on rehti ja rehellinen. Oikeudenmukaisuus ja sen edistäminen ovat partiolaiselle tärkeitä. Ihmisyyden näkeminen arvokkaana Erilaisuuden näkeminen rikkautena Kyky asettua toisen asemaan Yhteisvastuullisuus Reiluus ja suoraselkäisyys, oikeamielisyys Omien tunteiden ja mielipiteiden ilmaiseminen tilanteeseen sopivalla tavalla Kasvatustavoitteiden kuvaukset ovat suoralainaus Yleiset kasvatustavoitteet suomeksi -esitteestä, joka löytyy osoitteesta 6

8 Suhde yhteiskuntaan Partiolainen osaa toimia yhteiskunnassa, ottaa selvää arkielämän asioista ja vaikuttaa niihin. Hän osaa ottaa erilaisia rooleja johtajana ja johdettavana erilaisissa organisaatioissa ja yhteisöissä. Partiolainen ymmärtää virallisia ja epävirallisia päätöksentekojärjestelmiä (organisaatiolukutaito). Partio on monipuolista harrastustoimintaa, jonka tarkoituksena on tukea ihmisen kasvua ottaen huomioon ihmisen kehitysvaiheet ja yksilölliset ominaispiirteet. Partiokasvatuksen tavoitteena on, että yksilö toimii aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti suhteessa omaan itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Partiossa oppii taitoja, tietoja, asenteita ja arvoja, jotka auttavat elämään kokonaista ja täysipainoista elämää. Partio kehittää johtamis- ja vaikuttamistaitoja, kuten aloitteellisuutta, vastuullisuutta, järjestelmällisyyttä, tavoitteenasettelua ja organisointikykyä. Partiolaista kiinnostaa yhteisten asioiden hoitaminen. Hän huomaa epäkohdat ja tarttuu niihin asioiden korjaamiseksi. Partiolainen haluaa sitoutua osaksi yhteisöjään ja yhteiskuntaa. Partiolainen tuntee ja viljelee omaa kulttuuriaan ja on kiinnostunut myös muista kulttuureista ja arvostaa niitä. Partiolainen mieltää olevansa osa ihmiskuntaa ja tuntee globaalia vastuuta. Kyky toimia ryhmässä ja ryhmää laajemmassa organisaatiossa Kyky ja halu osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen Oman ja muiden kulttuurien arvostus Kyky ymmärtää itsensä osaksi paikallista, kansallista ja kansainvälistä yhteisöä Sitoutumisen ja vastuun merkityksen ymmärtäminen Suhde ympäristöön Partiolainen osaa liikkua ja toimia erilaisissa toimintaympäristöissä. Hän kunnioittaa ja tuntee luontoa. Partiolainen kokee olevansa osa luontoa ja viihtyy siellä. Partiolainen on kiinnostunut myös asuin- ja toimintaympäristönsä hyvinvoinnista, siisteydestä ja viihtyisyydestä. Hän huolehtii elinympäristön säilymisestä myös tuleville sukupolville (kestävän kehityksen periaate). Positiivinen, emotionaalinen ja suora luontosuhde Kyky liikkua ja toimia suomalaisessa luonnossa (metsässä, merellä, tuntureissa) Luonnonsuojelun tarpeen tiedostaminen ja omat mahdollisuudet sen edistämisessä Vastuu elinympäristöstä Luonnon kunnioittaminen 7

9 3 PARTIO-OHJELMA Uusien ikäkausien myötä partio-ohjelma ulottuu 7-vuotiaasta sudenpennusta aina 22-vuotiaaseen vaeltajaan asti. Alla olevasta kuvasta näkyvät ikäkaudet ja niiden suhteutuminen ikävuosiin ja koulujen vuosiluokkiin. Seikkailija- ja tarpojaikäkauteen on jo ohjelmaa suunniteltaessa jätetty liikkumavaraa. Molemmat ohjelmat on tehty kaksivuotisiksi, mutta niissä molemmissa on mahdollisuus laajentaa ohjelma kolmivuotiseksi. Lippukunta voi siis itse päättää, siirrytäänkö tarpojiin jo kuudennen luokan alkaessa vai vasta seitsemännelle luokalle siirryttäessä. Ikäkaudet voi jakaa myös kahdeksi 2,5 vuoden jaksoksi, jolloin siirtyminen tapahtuu kuudennen luokan jouluna. Lippukunnan päätökseen siirtymäajankohdasta vaikuttanevat esimerkiksi siirtyvien partiolaisten taitotaso ja lippukunnan henkilöresurssit. Sudenpennut Sudenpentu tekee retkiä pesästään ulkopuoliseen maailmaan, vielä kuitenkin lähellä kotipesää. Kasvatustavoite: Sudenpentu oppii monipuolisen tekemisen kautta, aikuisen johtamana, toimimaan ryhmässä ja sen eduksi. Sudenpennut ovat 7 9-vuotiaita partiolaisia ja toimivat 8-12 hengen seka- tai erillislaumoissa. Lauman johtajana toimii akela eli koulutettu aikuinen tai vaeltaja. Apunaan hänellä voi olla joko toinen akela tai johtajuutta harjoitteleva aikuinen, samoaja tai vaeltaja. Sudenpennut osallistuvat viikoittaisiin koloiltoihin, lauman ja lippukunnan retkille sekä sudenpentukisoihin ja -tapahtumiin. Ohjelma Sudenpennut suorittavat jälkiä, jotka koostuvat 8-12 askeleesta. Osa askeleista on pakollisia ja osa valinnaisia. Jäljen saadakseen on suoritettava kaikki pakolliset askeleet sekä vähintään 2 valinnaista askel- 8

10 ta. Sudenpentuohjelmassa on kaiken kaikkiaan 35 jälkeä, jotka on jaettu neljään ryhmään: suhde itseen, suhde toisiin ihmisiin, suhde yhteiskuntaan ja suhde ympäristöön. Lisäksi on ns. Oma jälki, jonka sisällön voi päättää lippukunta, piiri tai SP. Jälki voi olla esimerkiksi tapahtuma- tai leirijälki, jolloin tapahtumaan tai leirille osallistumalla saa tämän jäljen. Sudenpentuikäkauden jäljet Toimintavuoden aikana suoritetaan 4-10 jälkeä niin, että jokaisesta ryhmästä suoritetaan vähintään yksi jälki. Pakollisia jälkiä on kaksi: Tervetuloa- ja Siirtymä-jälki. Sudenpentuikäkausi aloitetaan Tervetuloa-jäljellä, jonka jälkeen sudenpentu antaa ikäkauden lupauksen. Tervetuloa-jäljen suoritettuaan sudenpentu saa ommella paitansa oikeaan hihaan sudenpäämerkin merkiksi tervetulovaiheen suorittamisesta. Ikäkausi päätetään Siirtymäjälkeen, jonka päätteeksi sudenpentu saa paitansa vasempaan Sudenpentuikäkauden aloitus- ja päätösmerkki rintataskuun ikäkauden metallisen päätösmerkin, jota kannetaan läpi ikäkausien. Seikkailijat Seikkailija seikkailee rohkeasti jo pidemmällekin, tutkimusmatkailijan lailla. Kasvatustavoitteet: Seikkailija oppii toimimaan ryhmän jäsenenä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Seikkailija omaksuu yhteistyön taidot ja pelisäännöt. Seikkailija testaa osaamistaan oman ryhmän toiminnassa ja saa onnistumisen kokemuksia. Seikkailijat ovat vuotiaita partiolaisia ja toimivat hengen seka- tai erillisjoukkueissa, jotka koostuvat 2-3 vartiosta. Seikkailijajoukkuetta johtaa sampo eli koulutettu aikuinen. Apunaan hänellä voi olla joko toinen sampo tai johtajuutta harjoitteleva aikuinen tai vaeltaja. Seikkailijajoukkueen sisällä olevilla vartioilla on vaihtuva vertaisjohtaja. Seikkailijat osallistuvat viikoittaisiin koloiltoihin, joukkueen ja lippukunnan retkille sekä seikkailijakisoihin. Ohjelma Ohjelma koostuu neljästä ilmansuunnasta, jotka kukin kestävät puoli vuotta. Jokainen ilmansuunta sisältää noin 20 aktiviteettia, jotka (lähes) kaikki pyritään tekemään tuon puolen vuoden aikana. Ikäkausi 9

11 voidaan laajentaa kolmivuotiseksi tekemällä väli-ilmansuunnat, joiden teemoina ovat vaellus, talvileiri, palvelu ja isojen kisat. Jokaisen puolen vuoden jakson aikana seikkailijan tulisi myös osallistua kahdelle retkelle sekä seikkailijakisaan tai muuhun kisatapahtumaan. Seikkailijaohjelmaan kuuluu myös 52 taitomerkkejä, joista tehdään vähintään yksi jokaisessa ilmansuunnassa. Seikkailijaikäkauden taitomerkit Ikäkausi aloitetaan Tervetuloa-vaiheella, jonka jälkeen seikkailija antaa ikäkauden lupauksen. Tervetuloa-vaiheen suoritettuaan seikkailija saa ommella paitaansa aloitusmerkin. Aloitusmerkki on pyöreä kankainen kompassiruusu, jonka ympärille ikäkauden aikana ommellaan jokaisen ilmansuunnan suoritusta kuvaava nuoli. Väli-ilmansuunnan suoritettuaan seikkailija saa ommella paitaansa väli-ilmansuunnan oman merkin, joka on taitomerkin kokoinen, oranssireunuksinen merkki. Ikäkauden päätteeksi seikkailija saa paitaansa ikäkauden metallisen päätösmerkin, kompassiruusun, jota kannetaan läpi ikäkausien. Seikkailijaikäkauden suoritusmerkit ja päätösmerkki Tarpojat Tarpoja kulkee aktiivisesti ja toiminnallisesti jo haastavassakin maastossa. Kasvatustavoitteet: Tarpoja laajentaa sosiaalista ympäristöään ja oppii soveltamaan käytännön taitoja. Tarpojan toiminta on perusteltua ja konkreettista. Tarpojan itseohjautuvuus kehittyy ja nuori uskaltaa kokeilla uutta. Tarpojat ovat vuotiaita partiolaisia ja toimivat 4-12 hengen tarpojavartioissa, tytöt ja pojat omissaan. Vartionjohtajana toimii samoaja ja hänen tukenaan tarpojatoiminnasta vastaa luotsi eli aikuinen johtaja. Kukin samoaja toimii vartionjohtajana vähintään puoli vuotta kerrallaan. Viikoittaisten koloiltojen lisäksi tarpojat retkeilevät sekä oman vartion että lippukunnan kanssa sekä osallistuvat tarpoja- 10

12 kisoihin ja tarpojien taitopäivään. Lisäksi tarpojat tapaavat säännöllisesti (1-2 kuukauden välein) lippukuntansa muita tarpojia KITT:ssä eli Koko Ikäkauden Tarpojien Tapaamisessa. Ohjelma Ikäkauden ohjelma koostuu tarpoista eli neljästä puolen vuoden jaksosta, joiden teemoina ovat leiri, selviytyminen, luovuus ja yhteiskunta. Jokainen teema sisältää pakollisia ja valinnaisia aktiviteettejä, joissa on yhdestä neljään haastavuustasoa. Ikäkausi on helppo laajentaa kolmivuotiseksi tekemällä osa tarpoista uudelleen haastavammalla tasolla. Tarppojen sisältämien aktiviteettien lisäksi ikäkauden aikana suoritetaan aktiviteettejä ensiapu- ja retkitaitoihin (majoittuminen, tulenteko, retkiruoka, varustehuolto ja suunnistus) liittyen. Jokainen tarppo alkaa suuntausvaiheessa, jossa valitaan jaksolle teema ja haastavuustaso. Valittu teema määrittää myös jakson päätöstapahtuman eli majakan. Leiriteeman majakka on leiri, selviytymisteeman vaellus, luovuusteeman produktio ja yhteiskuntateeman retki toiselle paikkakunnalle. Majakan haastavuus voidaan valita osallistujien taitojen mukaan. Esimerkiksi ensimmäisenä vuonna toteutettu vaellusmajakka voisi olla kestoltaan 2 vuorokautta ja maastoltaan helpohkoa, kun taas viimeisenä vuonna toteutettu vaellusmajakka voisi olla viikon mittainen haastavassa maastossa. Tarpojien ohjelmaan kuuluu myös pausseja eli toiminnallisia harjoituksia, joissa pysähdytään elämään liittyvien asioiden äärelle ja saadaan eväitä kohti aikuisuutta. Paussien teemoina ovat mm. hengellisyys, kiusaaminen, päihteet, seksi ja seurustelu, omat tunteet ja vuorovaikutustaidot. Ikäkausi aloitetaan Tervetuloa-vaiheella, jonka jälkeen tarpoja antaa ikäkauden lupauksen ja saa ommella paitaansa aloitusmerkin. Aloitusmerkki on pyöreä kankainen puolikas Kimin hymy, jonka ympärille ikäkauden aikana ommellaan jokaisen tarpon suoritusta kuvaava merkki. Jos tarppo suoritetaan uudestaan haastavammalla tasolla, saa tarpoja ommella tarppoa vastaavan merkin reunaan violetin nyörin. Ikäkauden päätteeksi tarpoja saa paitaansa ikäkauden metallisen päätösmerkin, Kimin hymyn, jota kannetaan läpi ikäkausien. Tarpojaikäkauden suoritusmerkit ja päätösmerkki Samoajat Samoaja liikkuu ympäristöstään kiinnostuneena, tunnustellen eri maisemia ja maastoja. Kasvatustavoitteet: Samoaja oppii ottamaan oma-aloitteisesti vastuun itsestään ja ryhmästään. Samoaja toimii aktiivisesti yhteisön ja elinympäristön hyväksi. Samoaja tunnistaa ja ymmärtää erilaisia toimintatapoja ja näkemyksiä. Samoajat ovat vuotiaita partiolaisia ja toimivat 4-12 hengen samoajavartiossa, tytöt ja pojat omissaan. Vartionjohtajana toimii samaan ikäkauteen kuuluva vertaisjohtaja ja samoajatoiminnasta vastaa luotsi eli aikuinen johtaja. Samoajat osallistuvat viikoittaisiin koloiltoihin, retkeilevät sekä oman tarpoja- että samoajavartion ja lippukunnan kanssa sekä osallistuvat samoajakisoihin ja -tapahtumiin. 11

13 Ohjelma Samoajaohjelma koostuu taskuista, jotka sisältävät erimittaisia aktiviteettejä. Taskuista viisi on pakollisia. Nämä pakolliset varusteet ovat tervetuloa samoajaksi, johtaminen, ryhmänohjaajakoulutus, partiotaitokilpailut ja samoajatapahtuma. Lisäksi ohjelmaan kuuluu 26 valinnaista taskua, joista jokaisesta pitää suorittaa vähintään yksi aktiviteetti joka vuosi. Ikäkausi aloitetaan Tervetuloa-vaiheella, jonka jälkeen samoaja antaa ikäkauden lupauksen ja saa ommella paitaansa aloitusmerkin. Ikäkauden päätteeksi samoaja saa paitaansa ikäkauden metallisen päätösmerkin, liljaleijonan, jota kannetaan läpi ikäkausien. Samoajaikäkauden aloitus- ja päätösmerkki Samoajaohjelmaan kuuluu, että kukin samoaja vastaa vuorollaan vähintään puolen vuoden ajan yhden tarpojavartion tai oman samoajavartionsa viikoittaisesta toiminnasta. Samoajaohjelman alussa samoaja saa ryhmänohjaajakoulutusta tarpojavartion johtamiseen ja samoajien vertaisjohtajuuteen. Tarpojaryhmän luotsi auttaa vartionjohtajaa tarpojavartion toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Samoajaryhmän luotsi vastaa ryhmänohjaajakoulutuksesta ja auttaa vertaisjohtajaa samoajavartion toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Vaeltajat Vaeltaja etenee suunnitellusti, pitkäjänteisesti ja avoimin mielin toivomaansa päämäärään. Kasvatustavoitteet: Vaeltajan elämäntapa on arvopohjan mukainen. Vaeltaja kantaa vastuun valinnoistaan. Vaeltajat ovat vuotiaita partiolaisia ja toimivat 3-5 hengen sekavartioissa. Vartiot voidaan muodostaa pelkästään oman lippukunnan vaeltajista tai ryhmiä voidaan sekoittaa esimerkiksi naapurilippukunnan kanssa. Myös erilaisten projektien ajaksi vaeltajaryhmä voidaan muodostaa uudelleen. Vartionjohtajana toimii samaan ikäkauteen kuuluva vertaisjohtaja ja ryhmän tukena toimii luotsi eli aikuinen johtaja. Vaeltajat kokoontuvat 1-2 kertaa kuussa ja retkeilevät oman ryhmän tai lippukunnan kanssa, tekevät projekteja sekä osallistuvat vaeltajakisoihin ja -tapahtumiin. Ohjelma Vaeltaja ohjelma sisältää 33 aihealuetta, joista jokaisesta suoritetaan vähintään yksi aktiviteetti vaeltaja-aikana. Kukin vaeltaja tekee henkilökohtaisen suunnitelman eli vaelluskartan, johon valitaan itselle sopivimmat aktiviteettien suoritusvaihtoehdot. Luotsi valvoo ja tukee suunnitelman toteutusta. Johtajakoulutus-aihealueen kautta vaeltaja voi sisällyttää suunnitelmaansa esimerkiksi partionjohtajan peruskurssin tai jonkun pestikohtaisen kurssin. Vaeltaja voi myös toimia erilaisissa johtajatehtävissä, kunhan ne tukevat hänen kehitystään ja kunhan hänen tukenaan pestissä on aikuinen. Ikäkausi aloitetaan Suomi-projektilla ja viimeisenä vaeltajavuotena tehdään Ulkomaat-projekti. Vaeltajaohjelma loppuu päätösseremoniaan Vaeltajaikäkauden aloitus- ja päätösmerkki 12

14 4 OHJELMATAPAHTUMAT Sudenpentutapahtuma Sudenpentutapahtuma järjestetään syksyllä ja tapahtuma kestää yhden päivän. Tavoitteena on, että sudenpentu uskaltaa lähteä kotipesästään tutustumaan muihin piirin sudenpentuihin. Luonnollisesti sudenpentu oppii päivän aikana myös uusia partiotaitoja. Sudenpentukisa Sudenpentukisa järjestetään kerran vuodessa, keväällä. Kisa toteutetaan leikkimielisenä tehtäväratana, jonka sudenpennut kulkevat pentueensa kanssa. Jokaisella pentueella on mukana myös aikuinen saattaja, joka ei kuitenkaan osallistu tehtävien tekemiseen. Pentueet järjestetään paremmuusjärjestykseen tehtävistä saatujen pisteiden mukaisesti. Kisassa sudenpennut pääsevät testaamaan vuoden aikana opittuja taitoja ja oppivat liikkumaan luonnossa. Seikkailijakisa Seikkailijoille tarkoitettu kisa kestää yhden päivän. Päivän aikana seikkailijat kiertävät helpohkon radan, jonka varrella on tehtäviä. Seikkailijavartiolla saa olla mukana aikuinen saattaja, joka ei kuitenkaan osallistu tehtävien tekoon. Vartiot järjestetään paremmuusjärjestykseen tehtävistä saatujen pisteiden mukaisesti. Tavoitteena on, että seikkailija oppii toimimaan ryhmässä ja oppii yhdessä tekemisen merkityksen. Tarpojakisa (OrVi) Tarpojakisat järjestetään kahdesti vuodessa, talvella ja keväällä. Tarpojakisassa tyttövartiot kisaavat oranssissa sarjassa ja poika- ja sekavartiot vihreässä sarjassa. Kisa kestää yhden päivän ja päivän aikana vartiot kiertävät perussuunnistustaitoa vaativan radan, jonka varrella on tehtäviä. Vartiot järjestetään paremmuusjärjestykseen tehtävistä saatujen pisteiden mukaisesti. Tavoitteena on, että tarpoja pääsee testaamaan oppimiaan taitoja ja harjoittelemaan yhdessä toimimista. Tarpojien taitopäivät Tarpojien taitopäivien tavoitteena on tarjota tarpojavartioille mahdollisuus suorittaa sellaisia aktiviteetteja, joiden toteuttaminen omassa lippukunnassa on haastavaa. Tapahtuman aikana voidaan suorittaa yhden tai useamman jakson aktiviteetteja. Taitopäivät kestävät yhden päivän tai viikonlopun ja ne voidaan järjestää tilanteesta riippuen kaupunkiolosuhteissa tai maastossa. Tapahtuman tavoitteena on opettaa tarpojille uusia asioita ja tutustuttaa heitä muihin, samanhenkisiin nuoriin. Piirimajakka Tarpojien kaikki puolenvuoden mittaiset ohjelmakokonaisuudet huipentuvat majakkaan. Pääasiallisesti lippukunnat itse järjestävät majakat, mutta myös piiri voi järjestää lippukunnan tueksi niin sanottuja piirimajakoita. Piirimajakka on joko leiri tai vaellus ja se järjestetään pääsääntöisesti kesäisin. Järjestettävän majakan teema ilmoitetaan vähintään puoli vuotta ennen majakkaa. Nämä majakat kestävät 3 7 vuorokautta ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti niille tarpojille, joiden lippukunnalla ei ole resursseja 13

15 omaa majakkaa järjestää. Majakan pääasiallisena tavoitteena on, että tarpojat pääsevät testaamaan kauden aikana oppimiaan taitoja. Samoajakisa (SiPu) Samoajakisat järjestetään kahdesti vuodessa, talvella ja keväällä. Samoajakisassa tyttövartiot kisaavat sinisessä sarjassa ja poika- ja sekavartiot punaisessa sarjassa. Talvikisa kestää yhden päivän ja kevätkisa yön yli. Kisan aikana vartiot kiertävät suunnistustaitoa vaativan radan, jonka varrella on tehtäviä. Vartiot järjestetään paremmuusjärjestykseen tehtävistä saatujen pisteiden mukaisesti. Tavoitteena on, että samoaja pääsee testaamaan oppimiaan taitoja käytännössä ja oppii toimimaan erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa. Piirin samoajatapahtuma Piirin samoajatapahtuma järjestetään vähintään kerran vuodessa. Tapahtuma on olennainen osa samoajaohjelmaa, sillä oman partioympäristön laajentuminen on tässä ikäkaudessa erityisen tärkeää. Samoajatapahtuman toteutus on hyvin vapaa, se voi kestää yhdestä päivästä viikonloppuun ja sisältää esimerkiksi kaupunkisuunnistusta tai palvelutempaukseen osallistumista. Tavoitteena on, että samoajat saavat tukea ja ideoita oman ryhmänsä toimintaan sekä tutustuvat muihin, samanikäisiin partiolaisiin. Vaeltajakisa (RuHa) Vaeltajakisat järjestetään kahdesti vuodessa, talvella ja keväällä. Vaeltajakisassa tyttövartiot kisaavat ruskeassa sarjassa ja poika- ja sekavartiot harmaassa sarjassa. Talvikisa kestää yhden päivän ja kevätkisa yön yli. Kisan aikana vartiot kiertävät suunnistustaitoa vaativan radan, jonka varrella on tehtäviä. Vartiot järjestetään paremmuusjärjestykseen tehtävistä saatujen pisteiden mukaisesti. Ruskean ja harmaan sarjan kisat ovat avoimia kaikille yli 18-vuotiaille partiolaisille, mutta sarjojen sisällä jaetaan erillinen vaeltajavartiomestaruus pelkästään vaeltajista koostuvien vartioiden kesken. Tavoitteena on, että vaeltaja pääsee testaamaan oppimiaan taitoja käytännössä ja oppii toimimaan erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa. Piirin vaeltajatapahtuma Vaeltajille tarkoitettu päivä tai viikonloppu järjestetään vähintään kerran vuodessa. Tapahtumat voivat olla teemaltaan hyvin erilaisia, mutta tavoitteena on, että vaeltaja saa tukea ja ideoita omaan ja oman ryhmän toimintaan sekä tutustuu muihin, samanikäisiin partiolaisiin. Taitokurssit Tarpojaikäkaudesta eteenpäin partiolainen voi osallistua erilaisille taitokursseille. Erätaitoja voi harjoitella erätaitokursseilla. Erätaitojen peruskurssit eli sinikettu ja hopeakettu sisältävät tutustumista erilaisiin retkeilyvarusteisiin ja majoitteisiin, suunnistamisen ja ruuan valmistuksen harjoittelua sekä tulenteon ja ensiavun opettelua. Samoajille tarkoitettu erätaitojen jatkokurssi eli tulikettu antaa valmiudet luonnossa pärjäämiseen sekä turvallisen retken järjestämiseen. Samoajille järjestetään myös samoajien talviretkeilykurssi, jolla opetellaan erityisesti talviretkeilyyn tarvittavia taitoja. Aikuiset voivat kerrata ja opetella erätaitoja omalla vain aikuisille tarkoitetulla aikuisten erätaitokurssilla. Retki- 14

16 ruokakurssi antaa valmiudet suunnitella monipuolinen ja terveellinen ruokalista retkille ja vaelluksille ja opettaa kuivaamaan ruokaa. Ensiaputaitoja voi harjoitella Ensiapu 1 ja Ensiapu 2 -kursseilla, jotka vastaavat SPR:n kursseja ja joilta saa SPR:n myöntämän kurssitodistuksen. Partiotaitokisojen järjestämiskurssit Partiotaitokilpailujen järjestelytoimikuntakurssi antaa perusvalmiudet toimia piirin partiotaitokilpailujen järjestelyjen eri tehtävissä. Kurssin suorittanut saa III-luokan maastotuomarikortin. Kurssi on tarkoitettu vähintään 16-vuotiaille partiolaisille. Tulospalvelukurssi opettaa tulostoimiston toiminnan suunnittelua ja tuloslaskentaohjelmiston käyttöä. Rastipäällikkökurssi on tarkoitettu samoajille ja sitä vanhemmille partiolaisille ja kurssi antaa valmiudet toimia rastipäällikkönä partiotaitokisoissa. Valvojakurssi on tarkoitettu tuleville valvojille, joilla on partiotaitokilpailujen järjestely- ja kilpailukokemusta, ja kurssi antaa perusvalmiudet toimia partiotaitokilpailujen valvojana. Ikäkausien johtajille Aikuisten pestejä tukemaan järjestetään erilaisia vihjareita: akelavihjarit on tarkoitettu sudenpentulaumojen vetäjille ja sampovihjarit seikkailijajoukkueiden vetäjille. Myös samoajille, jotka vetävät tarpojavartiota järjestetään omat tarpojajohtajavihjarit. Vihjareiden pituus vaihtelee päivästä viikonloppuun ja vihjareiden tavoitteena on nimensä mukaisesti antaa vihjeitä toiminnan toteuttamiseen. Näiden lisäksi piirissä järjestetään koulutusta ja tapaamisia eri ikäkausien johtajille ja vastaaville. 15

17 5 MATERIAALIT Uusi ohjelma tuo mukanaan myös uudet materiaalit. Jokaiselle ikäkaudelle on oma materiaalinsa sekä ikäkauden partiolaiselle että hänen johtajalleen. Sudenpennut ovat saaneet oman kirjansa, Sudenpennun jäljet. Kirja sisältää jälkiin ja askeleisiin liittyviä tehtäviä ja ohjeita sekä paikat suoritusten kirjaamiseen. Kirjan alussa on myös sivut sudenpennun kotiväelle, jotka kertovat sudenpentuohjelmasta ja partiosta yleensä. Kirjan lopussa on paikka, johon kirjata retket, leirit, kisat ja tapahtumat, joihin sudenpentu on osallistunut. Seikkailijoiden ja tarpojien suorituskirjana toimivat aktiviteettikortit. Aktiviteettikortit ovat taiteltuna luottokortinkokoisia ja sisältävät paikat suoritusten kirjaamiseen. Seikkailijoille ja tarpojille on myös tulossa Seikkailijan ja tarpojan taitokirja - työnimellä kulkeva opus, jonka on tarkoitus olla perusopus eräja retkitaitoihin sekä muihin partiotaitoihin. Kirjaan on suunniteltu liitettävän myös seikkailija- ja tarpojaikäkausien aktiviteetit kuvauksineen. Samoajien ja vaeltajien käyttöön tarkoitettu muistikirja toimii samalla partiolaisen kalenterina, johon voi ostaa vuosittain uudet kalenterisivut. Lukuvuosikalenterin lisäksi muistikirjasta löytyy ikäkauden aktiviteetit ja ohjeita niiden suorittamiseen. Vaeltajilla tärkeä osa muistikirjaa on henkilökohtainen vaelluskartta, ja kirja tarjoaa myös ohjeet sen tekemiseen. Kansiorakenteen ansiosta muistikirjaan on myös helppo lisätä omia sivuja. Siirtyessään samoajasta vaeltajaksi partiolainen voi ostaa vain muistikirjan ikäkausikohtaiset sisäosat ja siten mahdollisesti oman näköiseksi koristellut kannet säilyvät. Sudenpennun jäljet Aktiviteettikortti seikkailijoille ja tarpojille Muistikirja samoajille ja vaeltajille Partionjohtajan käsikirja Johtajien pestin tueksi on uudistettu tuttu Partionjohtajan käsikirja, joka sisältää perustietoa partiomenetelmästä, -ohjelmasta ja kasvatuksesta. Lisäksi eri ikäkausien johtajapesteissä toimiville on pian saatavilla johtajakansio. Kansio sisältää yleisen osan, jossa opastetaan johtamaan toimintaryhmiä sekä suunnittelemaan retkiä ja muuta toimintaa. Yleisen osan lisäksi johtaja voi ostaa tarvitsemansa ikäkauden johtajan osion. Ikäkausikohtaiset osiot sisältävät ohjeet kyseisen ikäkauden johtamiseen ja tutustuttavat ikäkauden ohjelmaan tarkemmin. Kansiorakenteen ansiosta johtajankansioon on helppo lisätä omia ohjeita ja tärkeitä papereita, kuten ryhmän ja lippukunnan toimintasuunnitelman. On kaavailtu, että tulevaisuudessa paljon materiaalia tulee olemaan myös sähköisenä. Jo nyt koko ohjelma löytyy netistä osoitteesta 16

18 TUUNAA LIPPUKUNTASI -SIMULAATTORI ESIVALMISTELUT Simulointiin tarvitaan tieto kaikista lippukunnassa toimivista ja/tai lippukunnan kirjoilla olevista jäsenistä ja oma kortti jokaisesta näistä (korttiin nimi ja ikä tai syntymävuosi) fläppipaperi, johon piirretään simulaatioalusta klemmareita, värikyniä, post-it lappuja ynnä muita tykötarpeita Simulaatioalusta tieto ohjelmasta, ikäkausista ja suositelluista ryhmäkoista (esim. tämä vihko tai Johtajakansio) VAIHE 1: Ikäkausiin jakautuminen Sijoita kukin lippukunnan jäsen omaan ikäkauteensa. Ryhmittele porukka toimintaryhmiin kunkin ikäkauden kohdalla. Mahdollisia kysymyksiä: Joutuiko joku nykyisistä toimintaryhmistä hajotetuksi useampaan ikäkauteen? JOKERI Puuttuuko joku ikäkausi puuttuu kokonaan? JOKERI Onko lippukunta yhteislippukunta ja jossain ikäkaudessa on vain tyttöjä tai poikia? JOKERI Onko jossakin ikäkaudessa on tyttöjä tai poikia vähemmän kuin suositus edellyttäisi ryhmien muodostamiseen? JOKERI VAIHE 2: Ikäkausiryhmien johtaminen Etsi ikäkausiryhmille johtaja tai johtajat eli Akelat, Sammot ja Luotsit ja merkitse heidät pienellä post-it lapulla tms. (huom. Henkilökortteja ei siirretä, kortit pidetään henkilön iän mukaisessa ikäkaudessa). Mahdollisia pulmia: Lippukunnassa ei ole riittävästi 22+ ikäisiä johtajia eikä edes vaeltajaikäisiä johtajia? JOKERI Johtajia on teoriassa, mutta he eivät käytännössä pysty esim. sitoutumaan viikoittaiseen toimintaan JOKERI Yli 22+ ikäisiä on kyllä listoilla, mutta he ovat piirin tai järjestön hommissa tai he eivät ole olleet viime aikoina aktiivisesti mukana JOKERI VAIHE 3: Lippukunnan muu johtaminen Etsi sääntöjenne, hyväksi koettujen periaatteiden ja lippukunnan perinteiden mukaisesti henkilöt tarvittaviin vastuutehtäviin ja merkkaa nämä. Kaavaile lippukuntanne hallitus ja merkkaa hallituksen jäsenyys pyykkipojin. Mitä muita hallintoelimiä lippukunta tarvitsee? Merkitse muutkin lippukuntapestit. Mahdollisia pulmia: Lippukunnan sääntöjä ei pystytä noudattamaan JOKERI Joihinkin vastuutehtäviin ei löydy ihmistä JOKERI Aikuiset Sudenpennut Seikkailijat Tarpojat Samoajat Vaeltajat 17

19 VAIHE 4: Hetken hämmästely Tarkastele lippukuntaasi, miltä näyttää? Ota kuva aikaansaannoksestasi lippukuntaan vietäväksi! Mahdollisia kysymyksiä Jouduitko monessa kohdassa soveltamaan ohjeistusta? Jos vastaus on kyllä, pohdi seuraavia: Täyttyykö ohjelmauudistuksen henki sovelluksissanne? Jos täyttyy niin hyvä, ohjelmaa saa soveltaa. Jos ei, niin mikä on este? Voidaanko ja halutaanko tähän esteeseen pitkällä tähtäimellä vaikuttaa? Onko kyse ylimenokauden sovelluksista esim. nykyisten toimintaryhmien koossa pitämiseksi? Onko lippukuntanne perinne tai käytäntö jossain kohdin selkeässä ristiriidassa ohjelmauudistuksen periaatteiden kanssa? VAIHE 5: Tuumasta toimeen eli miten käytännössä siirrytään Siirryttekö kertarytinällä vai vähitellen? Mistä on helpointa aloittaa? Kaikki kerralla vai palasina tietyn jakson aikana? Onko jotain muuta isoa meneillään (lpk:n juhlavuosi, ulkomaanmatka, kämpän/veneen hankinta tms). Pitääkö limittää asioita vai antaa kaiken kerralla rytistä? Voivatko nykyiset toimintaryhmät jatkaa? Voiko uudesta ohjelmasta saada uutta puhtia vaikka ryhmä sinänsä on jo koossa? Kirjaa jonkinlainen suunnitelma aikajanoineen ylös, niin voit tarkentaa sitä ja palata siihen myöhemmin. JOKERI VAIHE 6: Millaista tietoa, tukea ja koulutusta tarvitsette muutosten tekemiseen ja mistä sitä saatte? Käykää läpi piirin tarjoamat koulutukset: jokaiselle ikäkauden johtajalle on oma kurssinsa, josta saa tietoa ikäkauden ohjelmasta ja ryhmän johtamisesta. Ilmoittautukaa ja osallistukaa kursseille. Mikäli on kysyttävää ikäkaudesta ja ohjelmasta, ottakaa yhteys piirissä toimivaan ikäkauden jaostoon tai piiritoimiston ohjelmasta vastaavaan työntekijään. JOKERIT Kun kysymyksen tai pulman perään on merkitty JOKERI, ottakaa jokerikorttien pinkasta kortti, kunnes olette saaneet uuden näkökulman ongelmaanne tai pulmaanne. Jokerikortit löydät osoitteesta: OU_2010/Materiaalipankki/Kayttoonottopeleja.iw3 18

20 SISÄLTÖ SANASTO 1 1 PARTIOMENETELMÄ 3 SITOUTUMINEN PARTION ARVOIHIN 3 SYMBOLIIKKA 3 NOUSUJOHTEISUUS 4 VARTIOJÄRJESTELMÄ 4 TEKEMÄLLÄ OPPIMINEN 4 AIKUINEN TUKI 4 PÄIVÄN HYVÄ TYÖ 5 TOIMINTA LUONNOSSA 5 2 KASVATUSTAVOITTEET 6 SUHDE ITSEEN 6 SUHDE TOISIIN IHMISIIN 6 SUHDE YHTEISKUNTAAN 7 SUHDE YMPÄRISTÖÖN 7 3 PARTIO-OHJELMA 8 SUDENPENNUT 8 SEIKKAILIJAT 9 TARPOJAT 10 SAMOAJAT 11 VAELTAJAT 12 4 OHJELMATAPAHTUMAT 13 SUDENPENTUTAPAHTUMA 13 SUDENPENTUKISA 13 SEIKKAILIJAKISA 13 TARPOJAKISA (ORVI) 13 TARPOJIEN TAITOPÄIVÄT 13 PIIRIMAJAKKA 13 SAMOAJAKISA (SIPU) 14 PIIRIN SAMOAJATAPAHTUMA 14 VAELTAJAKISA (RUHA) 14 PIIRIN VAELTAJATAPAHTUMA 14 TAITOKURSSIT 14 PARTIOTAITOKISOJEN JÄRJESTÄMISKURSSIT 15 IKÄKAUSIEN JOHTAJILLE 15 5 MATERIAALIT 16 TUUNAA LIPPUKUNTASI -SIMULAATTORI 17