RANNIKON PUOLUSTAJA. mm»* RANNIKKO- TYKISTÖN TARKASTAJA VÄINÖ KARVINEN VUOSIKERTA - MAALISKUU NlO 1

Transkriptio

1 10. VUOSIKERTA - MAALISKUU NlO 1 RANNIKON PUOLUSTAJA RANNIKKO- TYKISTÖN TARKASTAJA »* **» «M»IM» III«MH II I *»I M KENRAALIMAJURI VÄINÖ KARVINEN

2 RANNIKON PUOLUSTAJA 10. VUOSIKERTA N:o 1/1967 RtUY:n ja Rannikkon Killan tiedotuslehti Levikki n 1500 kpl UUSIA NÄKYMIÄ KELIRIKKO- LIIKENTEESTÄ Puolustajain Päätoiittaja Toiittajat Taloudenhoito evl V Lappinen PE kapt O Vehas PE kapt P Knuuttila PE sot V Lehti TykK (MeriSK) yliv T Linna SIRtR Siirtotalletustili N:o Rannikkolinnakkeiden kelirikkoliikennekysyyksestä on taitettu peistä sanan voialla täänkin lehden palstoilla ja käsitykset kehityssuunnasta ovat valitettavasti oassa aselajissakin ristiriitaisia. Mielipide-eroavaisuuksin pääsyynä ovat olleet kelirikkotilanteiden yllättävän suuret ajalliset ja paikalliset erot. Voi hyvällä syyllä sanoa, että kahta saanlaista kelirikkotiiannetta ei ole ja näin ollen kelirikkoalus, joka on käyttökelpoinen esi Pohjanlahdella, voi olla vailla käyttöä Helsingin alueella. Esierkkinä kelirikon yllätyksellisyydestä voidaan ottaa viikolla tapahtuneen lounaisyrskyn vaikutus. Keskellä talvea tällöin katkesi oottoriajoneuvoyhteys onille linnakkeille Suoenlahdella. Vasta paikoilleen asetettu Mäkiluodon lossi jäi hetkessä käyttökelvottoaksi, utta saatiin onneksi pelastetuksi ajautuasta avoerelle. Käsityserot johtuvat lähinnä railolossien (+ kevyt t-ajoneuvo) ja hydrokopterien pareuudesta. Tähänastiset kokeukset hydrokoptereista ovat olleet yleensä huonoja, koska ainoastaan RtKoeAs:n kevytrakenteinen hydrokopteri on tyydyttävästi täyttänyt siihen asetetut vaatiukset. Heikkoutena on yleensä ollut väärä suhde painon ja tehon välillä. Suuntaus onkin senvuoksi kulkenut railolosseja ja keveitä tela-ajoneuvoja kohti. Neuvostoliitto esitteli yllättäen oan hydrokopteriratkaisunsa, jossa oottorien teho (260 hv) oli nostettu niin korkealle, että käsitykset hydrokopterien käyttökelpoisuudesta uuttuivat hetkessä. Suuritehoinen ja kaunisuotoinen hydrokopteri osoittautui erinoaiseksi yleisajoneuvoksi rannikon olosuhteissa sekä talvella että kesällä. Hydrokopteri tulee parantaaan huoattavasti saarilla asuvien sosiaalisia oloja, ikäli kalustoa saadaan riittävästi. Esittely osoitti selvästi, että ollaan eneässä ratkaiseva askel eteenpäin tällä saralla ja seuraava askel on jo näköpiirissä, sillä pintaliitäjät ovat sivuuttaneet osillaan jo prototyyppiasteen. Aluskalusto linnakkeiden yhteyden pidossa tulee ileisesti aikaa yöten häviäään näyttäöltä ja "kelirikko"-sana jää historian lehdille. RANNIKKOTYKISTÖN ENSIMMÄISEKSI TARKASTAJAKSI ON MÄÄRÄTTY EVERSTI V. KARVINEN Tasavallan Presidentin sotilaskäskyllä n:o 1/ on Pääesikunnan rannikkotykistön tarkastajaksi äärätty Suoenlinnan Rannikkotykistörykentin koentaja eversti V Karvinen. Lehtee toiittaja kiirehti viipyättä pyytäään asianoaiselta haastattelua tästä rannikkotykistön historiassa varsin erkittävästä tapauksesta ja ev V Karvinen suostui kertoileaan seuraavaa: "Tapahtunut virkatehtävän vaihto oli yllättävää varsinkin siinä ielessä, että viieinen vuoteni puolustuslaitoksen palveluksessa oli jo hyvällä alulla. Olisin henkilökohtaisesti kovin ielelläni päättänyt 41 vuotta kestäneen palvelukseni SIRtR.'n, rannikkotykistön lippu-rykentin koentajana, koska ko tehtävä oli inulle erikoisen ielenkiintoinen sekä iellyttävä. Lisäksi olan kiinnostunut koko Suoenlinnan iljööseen sekä varsinkin sen kesään ja tenniskenttään. Koska tää siirto on katsottu asialliseksi ja tarkoituksenukaiseksi, on henkilökohtaiset toiveet jätettävä täysin toiselle tilalle ja ryhdyttävä uuteen vaativaan tehtävään täysin työpanoksin. Siinä suhteessa on hyvä, ettei voiia tarvitse säästää, koska palvelusaikani tiialasi joka tapauksessa on tyhjiin valuassa. Luulisin uudessa tehtävässäni olevan etua siitä, että raninikkojee kiertoatkallani olen tutustunut kaikkiin uihin rt:n joukko-osastoihin paitsi VaaRPstoon. Hangon alueen tunnen kylläkin vain sodan ajoilta sekä senjälkeen kesäisiltä loaatkoilta jälkikasvun tarkastusielessä! PE:n tervetulotoivotuksissa ainittiinkin, että inun pitäisi tuntea jokainen kivi Mustaaan ja Reposaaren väliltä. En sitten tiedä, pystynkö oikein arvioiaan jokaisen -kiven erkityksen rannikkojee puolustustehtävissä. Toiseksi luulisin rannikkotykistön upseeriston osalta olevan hyötyä siitä, että 10 vuotta kestäneen toiintani aikana RtUY:n puheenjohtajana olen saanut tutustua koko aselajin upseeri-kuntaan ja herrat vastaavasti inuun, joten alusta alkaen yhteistoiintae lienee jo ennestään tutuilla aaltopituuksilla. Pääesikuntaan tullessani oli inulla jo päälliäisenä korkealle johdolle kaksi rannikkotykistö j oukkoj en toivousta. Ensiäinen koski ulkolininakkeittee kantahenkilökunnan asuntovuokrien korotusta Voitte kaikki olla vakuuttuneita siitä, että oasta puolestani olen koettanut tehdä kaiken ahdollisen vuokrien pistejärjestelän tarkistaiseksi ulkolinnakkeittee osalta. Mikäli ko tarkistus yleensä on ahdollisuuksien rajoissa, niin se ileisesti yös tullee tapahtuaan. Toisena asiana oli tietysti (!) ul-kolinnakkeittee jääliikennevälineet. Olen tässäkin suhteessa todennut, että PE:ssa on valiina hyvin asialliset suunnitelat rannikkotykistön jääliikennevälineitten osalta ja että vain valtioe nykyinen kireä rahatilanne estää ko suunnitelien täänhetkisen alullepanon. Tulevaisuudessa toivon ukaan linnakkeittee talviyhteydet hoidettaneen ilatyynyaluksilla ja inunkin niin pontevasti suositteleillani hydrokoptereilla. Vakinaisille jäänsär-kij öitten katkaiseille lii kenneteille saataneen, yöskin toivon ukaan, väylälossit, jolloin linnakkeitten rouvat siedettävän ajan puitteissa voivat talviaikanakin käydä antereella hoitaassa perheensä asiat! Rannikkotykistöe elää nykyään voiakasta kehityskautta. Siitä ovat todisteina uudet aseet, tulenj ohto- ja laskinvälineet. Saoin puolueettouusvartiointiin eliellisesti liittyvän erirajojee erivalvonnan koulutus ja kehittäinen tulee siirtyään rannikkotykistöjohtoiseksi, ikä oleellisesti lisää aselajie tärkeyttä ja vastuuta. Me olee jatkuvasti "etulinjassa" ja tään tosiasian on autettava eitä voittaaan jokapäiväiset vaikeutee linnakkeitten karuissa olosuhteissa. Rannikko tykistöaselaj in uusi itsenäistynyt asea asettaa eille kaikille rt-iehille suuresti lisääntyneet velvoitukset ja vaatiukset. Pari vuotta sitten suoritetussa tutkiuksessa ainittiin, että silloinen "rannikkotykistön epäääräinen asea oli laauttanut aselajin henkisiä voiavaroja". Meidän on siten itsekunkin aloitettava oakohtaisesta henkisestä ryhdistäytyisestä sekä osoitettava, että tehdyt ratkaisut ovat olleet oikeaan osuneita Aselajie itsenäistynyt asea, oa aselajitarkastaja sekä periaatteessa hyväksytty oa rannikkotykistökoulu antavat hyvän lähtökohdan alkavalla uudelle rannikkotykistöe kehityskaudelle. Meidän on uudelleen ryhdyttävä rakentaaan niitä entisiä hyviä suhteitae erivoiiin, jotka välillä olivat organisaation katkaiseat. Jo uusi rannikkoaluejärjesteläe tekee sen erittäin tärkeäksi ja täysin välttäättöäksi. Meidän on yös säilytettävä hyvät suhteee kenttätykistöön, sillä tulevaisuuden rannikkotaisteluissa on raskaan tulen kokonaiskäytön tehokas järjestely aivan avainaseassa. Yhtynyt tykistö on edelleenkin eidän olosuhteissae taistelukenttien kuningatar yös rannikkoalueilla. Ja lopuksi eidän on yärrettävä aseae aavoiien osana ja annettava täysi panoksee kaikissa alueellisen aanpuolustuksen j ärj estely-kysyyksissä. Tää kaikki edellyttää rannikkotykistöltä ja nienoaan sen upseerikunnalta sisäistä yksiielisyyttä sekä altista yhteistoiintatahtoa kaikissa kysyyksissä, jotka tavalla tai toisella liittyvät saaristojee ja rannikkojee puolustukseen. Hyvät herrat, pidetäänpä nyt rannikkotykistön lippu ylväästi liehuassa!" 3

3 RANNIKKOTYKISTÖN j O H T O - O RG A N I S A AT I O N VAIHEILTA Majuri O K Kettunen Rannikkotykistön aseassa tapahtuneet erkittävät uutokset, rannikkotykistöin tarkastajan viran perustainen Pääesikuntaan ja odotettavissa oleva sotakouluopetuksen siirtäinen itsenäiseen aselajikouluun, antaa aiheen tarkastella tähän uusipaan ratkaisuun johtanutta kehitystä johdon organisaatiossa ja sotakouluopetuksessa. Rannikkotykistön asea puolustusvoiain osana on kokenut lukuisia uutoksia. Meren ja aan rajaailla sijaitseva toiinta-alue eri-, aa- ja ilasodan piiriin ulottuvine tehtävineen tekee yärrettäväksi tään aselajin aseasta aika-ajoin esiintyneet ielipiteen ilaisut ja erilaiset ratkaisut, joihin ovat vaikuttaneet yös aan sotilaspoliittisessa aseassa tapahtuneet uutokset. Joskus näyttää henkilökohtaisilla asenteillakin olleen erkitystä ratkaisuja tehtäessä. Näin on käyty keskustelua siitä, olisiko rannikkotykistö luettava eri- vai aavoiiin, onko kyseessä puhtaasti tykistöllinen aselaji vai rintaa vastuullinen rannikkojoukko ja ikä on rannikko tykistöaseiden suhteellinen osuus eripuolustuksessa. Yleensä on kuitenkin oltu yksiielisiä siitä, että sotilasaantieteelliset ja ilastolliset olosuhteee rannikolla erityisesti suosivat rannikkotykistöllisin asein käytävää puolustusta. Itsenäisyytee alkuvuosien onet verrattain lyhytaikaisiksi jääneet rannikkotykistön ja laivaston johtojärjestelyt sivuuttaen voidaan todeta, että vuonna 1927 päädyttiin jo aikaisein kokeiltuun yhdistettyyn esikuntaan. Tästä lähtien, niien vähitellen vakiinnuttua, rannikkotykistö ja laivasto uodostivat erivoiat, joita johti erivoiien koentaja esikuntineen. Molepien aselajien aktiivi- ja reserviupseerien sekä kanta-aliupseerien koulutus voitiin antaa vuodesta 1930 lähtien tällöin perustetussa Merisotakoulussa. Aliupseerit oli koulutettu jo aikaiseinkin oilla aselajikursseilla ensin Rannikkotykistön sitten Meripuolustuksen kapitulanttikoulussa utta päällystön koulutus oli tähän asti annettu Kadettikoulun ja Reserviupseerikoulun eripuolustusosastoilla. Koulutuskaluston ja pätevän opettajavoian puuttuessa ei riittävän aattiopetuksen vaatiuksia oltu tällä järjestelyllä voitu täyttää. Meripuolustuskokonaisuus osoittautui hyvin elinkelpoiseksi ja sodat läpäistiin saalla organisaatiolla. Merivoiien koentajan välitön johto ei sotien aikana kuitenkaan käsittänyt koko erivoiia, vaan tilanteen vaatiusten ukaan aarintaien toiintaan liittyvät rannikkojoukot olivat aavoiien yhtyien tai suoraan Pääajan johdossa. Sodan jälkeen yhteinen johto säilyi kunnes puolustusvoiain uudelleenorganisaation tapahtuessa rannikkotykistöj oukkoosastot alistettiin alueellisen puolustuksen periaatteiden ukaisesti yleensä divisioonien ko- 12 entajille. Laivasto jäi kantaaan yksin erivoiien nieä. Pääesikuntaan perustetun eripuolustuksen tarkastajan ja eripuolustusosaston tehtäväksi tuli näin toisistaan erotettujen osien koulutuksen, kehityksen ja valiuden valvonta. Vallitsi siis lähes saa tilanne kuin vuosina Myös tulos oli yhtä huono. Hajottavat voiat olivat suurepia eikä tällä järjestelyllä enää päästy kunnolliseen yhteistoiintaankaan. Osittain näyttää kyseessä olleen sisäinen vallankuous itsensä yhteisellä taipaleella syrjityksi tunteneen osapuolen vaatiessa eneän vaikutusvaltaa. Mainittakoon, että vuonna 1945 asetetun puolustusrevisioikoitean neljän vuoden työn tuloksena syntynyt ietintö olisi edellyttänyt yhteisen erivoiien esikunnan säilyttäistä yhteiseen osaan ja aselajiosiin jakautuneena. Mietintö päätyi siis ratkaisuun, joka on Ruotsissa äskettäin toteutettu. Seuraava askel otettiin , jolloin eripuolustuksen tarkastajan virka ja eripuolustusosasto lakkautettiin. Rannikkotykistö liitettiin nyt tykistön tarkastajan aselajijohtoon ja Pääesikunnan tykistöosastoon perustettiin rannikkotykistötoiisto. Lisäksi tykistöteknillisessä toiistossa on ollut rannikkotykistöedustus ja osastopäällikkö on ollut rannikkotykistöstä. Sotakouluopetus on jäykein seurannut uutoksia, sillä vasta vuoden 1963 lopulla aselajikoulutus siirrettiin Merisotakoulusta Tykistökoulun johtajan alaisuuteen eikä koulun väliaikainen kokoonpano ole ehtinyt tulla vahvistetuksikaan. Tapahtuneen kehityksen syyt ovat onet eikä niitä voi lyhyen esityksen puitteissa läheskään tyhjentävästi käsitellä. Nykytilanteesta voitaneen lyhyesti todeta, että rannikkotykistön katsotaan oloissae kuuluvan aavoiiin, joilla on eri- ja ilavoiien rajoitetut ahdollisuudet ja sodan kokeukset huoioon ottaen lopullinen vastuu rannikon puolustuksen tärkeiästä tehtävästä, aihinnousun torjunnasta. Merta ja rannikkoa puolustetaan pääasiassa aista. Meri- ja saaristopuolustusvaiheessa sekä puolueettouuden vartioinnissa rannikkotykistön ja laivaston tehtävät ja toiinta-alueet ovat kuitenkin suurelta osalta saat, joten kiinteä yhteistoiinta ja sen vaatia koulutus tulee aina oleaan välttäätöntä. Vaikkakin perinteelliset avioliittositeet laivastoon ovat katkenneet, lupaavat tulevaisuuden näköalat hyviä yhteistoiintaahdollisuuksia. Tähän toteaukseen antaa oikeutuksen äskettäin käyttöön otettu rannikkojoukkojen ja erivoiien yhdistetty alueellinen johto-organisaatio. Maavoiien piirissä taas lyhytaikaiseksi jäänyt kokeilu on osoittanut, että tykki ei riitä yhdistäään kenttä- ja rannikkotykistöä yhteiseen Jatkuu sivulla 8 SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ- RYKMENTTI Rykentissä tapahtui koentajan vaihdos vuoden alkupäivinä. Koentajana v:sta 1960 ollut eversti Väinö Karvinen siirtyi Pääesikuntaan vastaperustettuun rannikkotykistön tarkastajan virkaan. Rykentin koentajan tehtävät otti vastaan PE:n tykistöosaston päällikkö, eversti Veikko Vuorela. Tehtävien luovutus ja vastaanotto tapahtui I Pstossa , II Pstossa sekä EPtrissa ja Esikunnassa Suoenlinnan Upseerikerholla järjestetyssä kahvitilaisuudessa olivat ukana pstojen koentajat, RE:n päällystö, upseeri- ja aliupseeriedustajat eri yksiköistä ja toiistoista sekä siviilitoienhaltijain edustajat. Tilaisuudessa luovutti uusi koentaja ev Karviselle rykentin pienoislipun. Suoenlinnan Aliupseerikerhon puolesta luovutti vääp V Markkanen poissiirtyvälle kerhon valvojalle Aliupseeriliiton levykkeen kunniakirj öineen. Suoenlinna "kiinnittyi" jälleen antereeseen, kun jäätie Kaivopuistosta avattiin käyttöön. Erityisesti autotie, utta yös jalankulkukäytävä ovat sekä suoenlinnalaisten että turistien vilkkaassa käytössä saapuiserän alipäällystö ja erikoisiehet loautettiin uuden lain perusteella Tilaisuudessa luovuttivat Helsingin Reservialiupseerien Rannikkopuolustusosaston edustajat perinteellisen levykkeensä kers Lauri Jäsäselle, Rannikon Puolustajain Killan toiintaa esitteli yliv T Linna saapuiserän päällystö kotiutettiin Upseerikerholla järjestetyssä ylentäis- ja kotiuttaistilaisuudessa luovutti kapt evp I Oula Johtorenkaan plaketin vänr Reino Melasnieelle. Saana päivänä loautettiin saapuiserän iehistö. Kahvitilaisuudessa luovutti joht S Värtö Killan levykkeet tk Veikko Ke- Jatkuu sivulla 8 TURUN RANNIKKO- TYKISTÖRYKMENTTI Länsirannikon kuuluisiin on päässyt syntyään valitettava katkos. Poikkeuksellisen yrskyinen syksy on ennättänyt vaihtua talveksi. Rykentin alueella etelässä on kelirikko parhaiillaan. Vanhalla kunnon Pansiolla on täysi työ selviytyä jäistä. Esi Utön varusiehet viikonloppuvapaalle atkustaessaan joutuvat ennen tullen kuluttaaan lähes kyenen tuntia ajastaan laivassa. Rauan suunnalla on sensijaan jo reilu autokeli jäällä. Ev Veikko Hassisen erkkipäivänä oli rykentin henkilökunta runsaslukuisena ev A Kurjen johdolla onnitteleassa pitkäaikaista koentajaansa. Vuoden aikana rykentistä pois siirtyneille upseereille luovutettiin nueroidut rykentin levykkeet Pansion upseerikerholla pidetyssä tilaisuudessa. Lokakuun alokkaiden sotilasvalatilaisuus oli tällä kertaa vaihteeksi Uudessakaupungissa. Alokkaiden oppiat taidot punnittiin alokasjaosten välisenä kilpailuna. Palkintona oli luvassa loaa. Ripeys, suoritukset ja yrittäisen halu olivat erinoaiset. Vääp Laihon jaos selviytyi parhaaksi. Rykentin esikunta on siirtynyt Linnankasarilta Heikkilän kasarille oaan taloonsa. Joulukuussa oli rykentin päällystön opetustilaisuus Turussa. Tykistöosaston päällikkö ev V Vuorela luovutti rykentille "Kenraali Nenosen tykin" palkintona raskaitten pattereitten kouluaunnasta, jonka Utön patteri voitti kireässä kilpailussa. Säästöloan takia jouduttiin talvileiri pitäään heti vuoden alussa. Se pidettiin Katanpäässä ilatorjunta- ja jalkaväen raskasaseapualeirinä. Kokelaiden taidot toiinnassa taistelunukaisissa oloissa punnittiin tarkasti. Niinpä Turun linnassa tapahtuneen kokelaiden ylennystilaisuuden yhteydessä palkittiinkin rykentin parhaana kokelaana vänr S E Seppälä Resupseeriliiton plaketilla ja parhaana varsinaissuoalaisena vänr J K Sundell RP:n kiltaosaston viirillä. Kotiuttaistilaisuuksissa palkittiin Utön patterin kersantti M E Jalava Resaliupseeriliiton levykkeellä ja korpraali M Alho RP:n killan levykkeellä sekä Esikuntapatterin tk E Saarikko yös Killan levykkeellä. RSKY:n Turun paikallisosaston vihreät sisaret järjestivät Utössä kotiuttaisjuhlan. Varsin korkeatasoisesta ohjelasta vastasivat jonglööri Teuvo Juuti, laulutrio Ruohosen veljekset, haronikkataiteilija Virtanen ja Turun naisvoiistelijoiden tanssiryhä. RSKY:n puheenjohtaja Sirkka^Liisa Hintikka kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan ja esitti yhdistyksen tervehdyksen. Paikallisosaston puheenjohtaja Kaija Sokajärvi luovutti korpr J Vahteralle ns Jatkuu sivulla 7 5

4 KE LTAKUU LUMISIA VAASAN RANNIKKO- PATTERISTO Vaasassa vietettiin itsenäisyyspäivää pitäällä paraatikatselus ja kenttäjualanpalvelus kaupungintorilla sekä suorittaalla ohiarssi Vapaudenpatsaan ohi. Tilaisuuteen osallistui Pohjanaan Sotilasläänin Esikunta, Vaasan Sotilaspiirin Esikunta ja Vaasan Rannikkopatteristo. Patteristo oli oottoroituna. Paraatia johti evl E Herttua ja sen vastaanotti sotilasläänin esikuntapäällikkö ev B Backströ. Uudenvuoden patteristo otti vastaan kasarinkentällä apuen vuodenvaihteen kunniaksi 6":illa 12 laukausta. Kunnialaukauspaitterin toiintaa johti varsin ansiokkaasti ltn E Raussi ja Uudenvuoden puheen piti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja T E Teir. Alkanut vuosi jatkui yös paukkinan erkeissä. Patteristo kokosi niittäin rivinsä ja "kaansa" sekä lähti hyökkääään keskiötykistöpatteristona Härän Kankaanpään kautta Kauhavalle. Patteristo toii keltaisena hyökkääjänä sekä jalkaväkenä että keskiötykistönä. Vastassa oli IlaSKtn, IlavteknK:n ja PohltPston siniset voiat. Sotaretki oli antoisa vaikkakin 50 % kuora-autokalustosta ja 12,5 % vetäjistä särkyi. IlaSK kosti hyökkäysretken yöhein väittäällä sotaharjoituskertouksessa patteriston toiineen kettätykistöpatteristona. Puolustusvoiain koentaja kenrl Y Keinonen kävi tutustuassa patteristoon ja saapui uusi rannikkotykistön tarkastaja ev V Karvinen tutustuaan patteristoon, sen toiintaolosuhteisiin ja leirialueisiin lähti kenr V Karvinen takaisin in. Patteristo onnittelee uutta rannikkotykistön kenraalia! Henkilötietoja ylennettiin yliv M. Lehtorant a sotilasestariksi. Yliv Valinen kaivaa lähtökuoppia siirtyäkseen sotilasestarin virkaan PohSlE:an. Lupa on tullut, siirto tapahtunee lehden painoon ennessä. Kers T Liia k ka siirtyy yös lähitulevaisuudessa TurLAs:lle. KotRPsto jatkuu tapahtuneessa vänrikkien kotiuttaistilaisuudessa luovuttivat Kotkan Reserviupseerikerhon edustajat "Peruskallioe Maanpuolustus" -plaketin vänr T Tulokkaalle. Saana päivänä loautetuille luovutettiin plaketteja seuraavasti: Rannikon Puolustajien Kyenlaakson Killan plaketti korpraaleille E Greijus, M Kuuskoski ja H Mäkelä sekä Rannikkosotilaskotiyhdistyksen uistolautanen tykkiies R Dahlstroille. 12 KOTKAN RANNIKKO- PATTERISTO Kotkan Rannikkopatteristo aloitti uuden vuoden perinteellisen koentajan vastaanoton lisäksi osallistualla 3 upseerin, 6 kanta-aliupseerin ja 25 varusiehen voiin Kyen Jääkäreiden ja Karjalan Prikaatin joukkojen ukana talvisotaharjoitukseen Kouvolan koillispuoleisessa aastossa. Kovan talven ankarat olosuhteet ovat jälleen kerran tuoneet esiin nykyisen kuljetuskaluston avuttouuden ypärivuotisina kulkuvälineinä. Niinpä pakkasista huoliatta suhteellisen heikoksi jäänyt ja pahasti ahtautunut jää on tehnyt sotalaiva Pyhtään vanhuuden päivät elko ankeiksi. Koska Ruotsinsalen kautta Hainaan johtavaa väylää pidetään auki, ei olla päästy tekeään jäätietä Kirkonaahan saatikka sitten Rankkiin, jonne johtavan vesijohdon katkeainen on oalta osaltaan vähentänyt saaren ukavuuksia. Rankin vesivaikeudet aiheuttavat puolestaan sen, että alkaneen ilatorjuntakurssin lisäksi ei Rankkiin tällä kertaa voida sijoittaa siellä koulutettavaksi suunniteltua alokas joukkuetta, joka nyt tulee Kyinlinnaan. Patteriston yhteydet siviiliaailaan ovat jatkuneet vireinä ja yönteisinä. Tässä suhteessa voidaan ainita Kotkan Työväen Palloilijoiden patteristolle lahjoittaa koea kullattu pienoispatsas, joka on tarkoitettu KotRPston kantahenkilöstön parhaalle urheilijalle v Henkilöasioita Patteristo kiittää poissiirtynyttä kapt A Rautiaista hänen ansiokkaasta työstään Ahvenkosken itäpuolen viestiasioissa ja toivottaa ltn I Nokon tervetulleeksi ern työn jatkajaksi. Yliluutnantit M Haapanen ja P Huhtanen saivat yllättäen kapteenin viran Kersantit E Salela ja J Suhonen pääsivät oppilaiksi suoraan peruskurssin II jaksolle. PATTE RISTO HANGON RANNIKKO- Alkaneen vuoden ensiäinen yhteinen tutustuisretki Rannikon puolustajain Helsingin Patteristossa on vuoden vaihtuinen ennyt hyvin rauhallisesti varusiehiä loautettaessa. Vänrikkien kotiuttaistilaisuudessa 10. killan osalta alkoi 18 päivänä taikuuta kello 18 Postitalon edustalta. Tutustuiskohteena oli palkittiin parhaana vänrikkinä Reijo tällä kertaa Obbnäsin varuskunnan koulutuskeskus. Laurila. Alkanut talvi ei ole pahein vaikeuttanut Tilaisuus järjestettiin yhteisesti Rannikkojääkärien killan kanssa. Viitisenkyentä kiin- linnakkeitten yhteyksiä. örön kuljetukset ovat olleet Pukkion ja autokuljetusten varassa. nostunutta kuulijaa oli saapunut paikalle huoliatta siitä, että retkeä koskenut inforointi Russarön yhteydet ovat olleet hyvin onenlaiset, on kuljettu vanhalla jäävenesysteeillä, lehdistössä oli ollut jonkin verran virheellistä. autoilla ovelta ovelle periaatteen ukaisesti, Erityisesti kiltaveljiä iellytti Suoenlinnan hevosilla, laivoilla ja tietysti joskus ei ole Rannikkotykistörykentin koentajan eversti ollut itään kulkuahdollisuuksia. Vuorelan läsnäolo tilaisuudessa. Majuri Pajusen Täänhetkinen tilanne ( ) on vaihteeksi erittäin hyvä, kun Hangon vedet lai- alustus, joka käsitteli ohjusten käyttöä rannikkoe puolustuksessa, antoi selkeän kuvan nehtivat jäistä vapaina. niistä ahdollisuuksista, joihin tätä uutta asetyyppiä voidaan tarkoituksenukaisesti käyt- Kahden edellisen talven kokeuksista on otettu oppia ja nyt on Russarön linnakkeen vesikysyys ollut hyvä, kun säiliöt ovat täynnä ja vesijohtoputki ei ole päässyt jäätyään. Kerhotoiinnan huoattavin tapaus on ollut patteristoupseerie ajuri Erkki S a r a- o n valinta Suoalaisen Kerhon puheenjohtajaksi. Henkilöasioita Kapteeniksi on ylennetty ylil. Eero Ahtikari ja yliluutnantiksi ltn Thoas-Eric Blo sekä kersantiksi alik Matti Kaukiainen Kapteenin virkaan on niitetty ylil Urho Myllyn ie i. Yliluutnantti Thoas-Eric Blo on siirretty Russaröstä öröön. Jatkoa sivulta 5: TurRtR RSKY:n lautasen. Tunti tanssia päätti tilaisuuden, jossa epävirallisen tarkan laskennan ukaan oli läsnä kaikki Utössä asuvat. Niinpä kotiseututalo olikin elkein revetä. Kahvi ja oikein hyvä pulla riittivät kuitenkin kaikille. Seuraavana sunnuntaiaauna piti sotpastori O Ojala Majakkakirkossa jualanpalveluksen. Matkat suoritettiin erivartioston VI Silällä ja paluuatkalla poikettiin Fagerholan vasealle. Henkilötietoja Ylil K Friberg on ylennetty kapteeniksi ja 2. Ptrin päällikkö ltn J Savonheio yliluutnantiksi. Kapteenin virkaan on niitetty ja äärätty patteristoupseereiksi ylil P Suoraua II Pstossa ja R Huuhtanen I Pstossa. Rykentin koentaja on ylentänyt yliv K Laakson sotestariksi, vääp O Vuoriston ja T Talasäen ylivääpeleiksi, ylik T Setälän ja R Avikon vääpeleiksi sekä kersantit M Arola, H Haaparanta ja T Reinikainen ylikersanteiksi. RANNIKON PUOLUSTAJAIN HELSINGIN KILLAN KUULUMISIA tää. Luutnantti Rehnbäckin esitelä ojuksen teknillisestä rakenteesta ja iehistön koulutuksesta sai epäileviätkin kuulijat vakuuttuneiksi siitä tosiseikasta, että olee siirtyässä uuteen vaiheeseen rannikonpuolustuksen tehokkuusnäkökohtia arvioitaessa. Everstiluutnantti Valtanen puolestaan kertoili avarasti itä ahdollisuuksia on kiteyttää liikkuvat rannikkojääkärijoukot ja kiinteät patterit sauattoaksi kokonaisuudeksi sekä kuinka näiden joukkojen "kylpykoulutus" on organisoitu. Varsinaisen virallisen ohjelan päätteeksi killan puh.joht. evl. Sionen kiitti läpiästi esitelöitsijöitä ielenkiintoisista esityksistä, jonka jälkeen siirryttiin Obbnäsin uudelle upseerikerholle pohtiaan ja seuloaan kuultua ja nähtyä sekä tekeään vertailuja nykyajan ja "vanhan hyvän ajan" enetelien välillä. Heikki Honkajuuri KILLAN JÄSEN! Killan jäsenaksuun sisältyy Rannikon Puolustaja -lehden tilausaksu. Näinollen lehtesi saapuinen edellyttää, että olet aksanut jäsenaksusi vuodelta Mikäli se on suorittaatta, loppuu lehden tuleinen seuraavasta nuerosta alkaen. Tää ei koske vuoden loppupuolella liittyneitä jäseniä. Jäsenaksu v. -66 oli 5 k ja keräyksen hoitavat paikalliskillat. Jäsenaksun voi suorittaa yös suoraan Killan siirtotalletustilille No Kuluvan vuoden jäsenaksusta ja periisestä iloitetaan seuraavassa nuerossa. yöntänyt eron täysin palvelleina säädetyn eroaisiän perusteella yliv E Jalavalle ja sotest T Suoiselle sekä oasta pyynnöstä ylik A Kantelolle ja M Jäiälle. 7

5 TYKISTÖKOULU RT-O SASTO Taas on vuosi vaihtunut. Uusi vuositoi tullessaan uudet tuulet ja Tykistökoulussakin "etsästetään" kuntopisteitä oikein urakalla. Kapteenikurssin oppilasupseerit puolustavat rakkaita rantojae ja suunnittelevat hautapaikkoja viholliselle rannikkotykkiee kantaan puitteissa, kuten MeriSK:n erään luokan oven yläpuolella olevassa ietelauseessa todetaan. Mestarikurssin "vanhat parrat" verestävät uistiaan ja hikoilevat uutta opiskellessaan tiiviin ohjelan puitteissa. Opittavaa on paljon ja aikaa vähän kurssin päättyessä jo aaliskuun loppupuolella. Kadettien opiskelutahti on yös erittäin tiivis ja viieinen kaarre aukeaa juuri etusuoraksi. Se on ajallisesti noin kahden viikon ittainen ja käytännössä apualeiri Miessaaren alueella. Kadettien ruuiinkulttuuria on kohennettu päivä päivältä erilaisten pallopelien ja varsinkin hiihdon voialla. On se "sotapässi" ottanut nääkin kaaderit suojaansa, kuten laulussa toivotaan, koska huhun ukaan he valistuvat aselajie uljaiksi upseereiksi. Joukko-osastot saavat osansa uusista upseereista seuraavasti: Ltn:t Mikko Mäki, Pentti Mustonen ja Heikki Kiviranta KotRPstoon, ltn:t Markku Majaniei, Pekka Louhiies ja Matti Mäkinen SlRtR:iin, ltn:t Arto Vapaavuori ja Pertti Siivonen TurRtR:iin, l'tn:t Heikki Niska ja Matti Pääkkönen VaaRPstoon sekä vänr (va) Lauri Ranta HanRPstoon. Myös Reservinupseerikurssi jatkaa opintojaan, jotka sisältävät sekä teoriaa että käytäntöä. Käytännöllinen puoli annetaan tuttuun tyyliin Miessaaren ja Östersundoin aiseissa. Uusia upseerikokelaita saapuu joukko-osastoihin aaliskuun loppupuolella. Vuoden vaihtuinen ei ole atkaansaattanut uutoksia rt-osaston kantahenkilökunnassa, vaan kaikki jatkavat työtään kukin oalla sarallaan. Aselajiterveisin Tykistökoulun Rannikkotykistöosasto. Jatkoa sivulta 5: SIRtR tojalle 1. Ptrista, korpr Hannu Järvelälle 2. Ptrista, korpr Veijo Östlundille KoulPtrista ja tk Risto Murtovaaralle EPtrisita. Rannikkosotilaskotiyhdistyksen hopealautasen luovutti rva Silvast tk Heikki Vedenpäälle EPtrista. Henkilötietoja Rykentin aseestari, sotest Ilari Koukonen siirtyi eläkkeelle Pursi Tenho Bäckströ LaivLp:sta on niitetty rykentin konetarkastajan ja 3. luokan sotilasteknikon toieen. Ylil Markku Peltoaa on niitetty kapteenin virkaan. 8 V RANNIKON PUOLUSTAJAIN KILLAN VUOSIKOKOUS Katajanokan Upseerikerholla perjantaina 3. päivänä aaliskuuta 1967 klo Esillä sääntöääräiset asiat. Vuosikokousesitelän pitää aj Matti Lappalainen Saana päivänä pidetään Katajanokan Upseerikerholla klo KILLAN JOHTOKUNNAN JA PAIKALLISTEN KILTOJEN PUHEENJOHTAJIEN ja klo KOKOUS HELSINGIN KILLAN VUOSIKOKOUS H U O M I Killan puheenjohtajan kongressiatkan vuoksi tää vuosikokous on viikkoa aikaisein kuin alunperin on iloitettu J Jatkoa sivulta 4 johtoon. Vaikkakin oottoroitu rannikkotykistö (ikeskiötykistö) ja tulenjohdollisesti yhteiset aa-apuaenetelät ovat yhdistävänä renkaana, ovat näiden aselajien päätehtävät ja luonne erilaiset. Puolueettouuden jatkuva vartiointi ja rintaavastuu saaristossa, sen edellyttää aseistus ja organisaatio saoinkuin puolustusjärjestelän jatkuva rakentainen vaativat kiinteitä yhteyksiä erivoiien lisäksi ihin aavoiien aselajiin hyvänsä. Erityisesti rannikon puolustukseen tarkoitettujen joukkojen, raskaan tulen ja iskukykyisten osien kehittäisen tulee tapahtua rinnan. Organisaatiouutoksesta huoliatta tykistönkin olisi edelleen haettava yhteistoiintateitse tulenjohdollisesti yhteistä liikeiaaliapuaenetelää. Koulutuksen ja yhteistoiinnan koordinointi aselajien kesken tultaneenkin vasfedes saavuttaaan entistä parein koulutuspäällikön valvonnassa. Rannikkotykistön kehitys tulee epäileättä voiistuaan itsenäisen aselajijohdon, johon nyt sisältyy yös erivalvonta, ja oan aselajikoulun aloitettua toiintansa edellyttäen, että rannikon puolustuksen nykyaikaistaisvaatiukset otetaan äärärahoista päättävissä eliissä huoioon. Tästä onkin asejärjestelien ja linnoittaisen alalla ensiäisiä ilahduttavia erkkejä näkyvissä. On toivottavaa, että aselajin asea tulee nyt piteäksi aikaa vakiintuaan, sillä liian usein tapahtuneet uutokset ovat olleet eräs kehitystä haittaavista tekijöistä. TÄMÄN MVEUffi? Tää veikko NOKIAN jalkineiden yleistunnus on onille tuttu vuosikyenien takaa. Kuvassa kalossit, yhtä hyvin ne voisivat olla saappaat tai vaikkapa urheilutossut. NOKIAN jalkineista löytyvät oikeat vuoden joka säähän, urheiluun ja vapaa-aikaan, työhön aalla ja vesillä. Kui on kuan kestävää. Oa valistus suositut allit! ARMEIJAN LIPPALAKIT /49 28: ARMEIJAN KENTTÄLAKIT /36 21:50 LAIVASTON LAKIT /49 24 LAKINPÄÄLLISET 5 Tilaustyönä alli toivoustenne ukaan! MYÖS TURKISLAKKEJA Virkapaitoja sekä -solioita! Virkaerkkejä! Nopeasti postiennakolla! Ryhätiiauksista 10 %:n alennus! SVETKÖVV Turku - Eerikinkatu 9b - puh OY NOKIA AB SUOMEN KUMITEHDAS Sotilashenkilöt! Valistae tilaus-, ittatilaus- ja nuerotyönä PÄÄLLYSTAKKEJA VIRKAPUKUJA TURKKEJA JA LAKKEJA Virallisesti hyväksytyt allit VALTION PUKUTEHDAS Häeenlinna puhelin

6 TERVEHDIMME RANNIKON PUOLUSTAJIA T KOTKAN SATAMALAITOS MANNERIN KONEPAJA OY HANKO RAUMAN SATAMALAITOS OY MERIKIITO AB OY LARS KROGIUS AB SUOMEN LASTAUTTAJAIN LläTTO KESKUSOSUUSLIIKE HANKKIJA TURUN TAIMISTOT JALI LYYVAARA Turku 9, Kirveenäki KIUKAISTEN YM. KUNTAIN PALOVAKUUTUSYHDISTYS Kiukainen YHTYNEET MUOVITEHTAAT OY Vaasa VAASA OY VAASA LINJA-AUTOLIIKE O. VILKAS A KOTKA... ja sitten kahvit LEEN A-pannulla t t i aus-sytytin oy RAUMA, puhelin , telex HELSINGIN SATAMALAITOS RAU MA-REPOLA OY HELSINKI Suoen Sotilas Suoen Mies -lehden eräässä nuerossa vuodelta 1926 oli otteita englantilaisen tutkiusatkailijan kuvauksesta Suoesta ja erityisesti Suoenlinnasta v Kirjoituksessa esiintyneet asiat ja kuvaukset olivat erittäin ielenkiintoisia ja kuvaavat osittain vieläkin Suoenlinnan oloja. Siinä niittäin oli aininta, että Suoenlinnassa everstikin asuu huonoassa asunnossa kuin uualla kapteeni. SUOJELUSKUNTAIN HISTORIA N. V. Hersalo Hannes Raikkala s s = «UULA U U S. u TAIN - TURUN 1 L ORIA n UnBlK " ««" " t t l l A ' 1 1 N,V.HERSAL0 l^iril lfi, Tl ;TAHTOA i, 1 PUOl^fSä A v.v ', f vffl Jatkuvasti paljon yyty koliosainen upea-asuinen lahjateos Saatavana kustantajalta, kirjakaupoista ja asiaiehiltä SATAMALAITOS M s Kustantaja M A T A O Y MIKONKATU 13 A n 1 ^ ' ^ HELSINKI 10 PUH

7 TERVEHDIMME RANNIKON PUOLUSTAJIA KARHULAN KAUPPALA KOTKAN KAUPUNKI oikea ateriaali tutkittu rakenne HUIPPUAMPUJIEMME KOKEILEMA JA HY- VÄKSYMÄ Huipputuloksiin hyvin varustein apua-alustaksi Superlon SUPERLON-vaahtouovin korkea läöneristyskyky takaa aina läpiän alustan apujalle. Saalla sen sopiva peheys tukee kehoa oikealla ja sopivalla tavalla. SUPERLON-puristeateriaali alustan ensiäisessä osassa cn erikoislaatuae, jonka suuri kantavuus antaa hyvän tuen kyynärpäille tai polville. Päällysteenä on käytetty vahvaa, hoesuojattua, vettähylkivää ja sanforoitua tuanvihreää telttakangasta. Ensiäisen osan puristeateriaaliin on liiattu vahva, kuitettu kangas, joka estää kaiken liukuisen. SUPERLON-apua-alusta on neljään osaan taittuva ja varustettu kiinnityshihnoilla ja kantokahvalla. Kuljetuskoko: 70X45X8 c, paino 2,7 kg. avattuna 180X 70X2,5 c. Valistaja: SOK Rauan tehtaat Myynti: S K - Osuuskaupat - Tavaratalot Kunnallispaino