Kunnanhallitus nro 14/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 14/2012 SISÄLLYSLUETTELO KH 179 KH 180 KH 181 KH 182 KH 183 KH 184 KH 185 KH 186 KH 187 KH 188 KH 189 Kokouksen järjestäytyminen Lautakuntien ja viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta Talouden seuranta Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen käsittely Vuoden 2012 talousarvion muuttaminen Kunnanhallituksen vuoden 2012 talousarvion investointiosan muuttaminen Virkojen ja tointen perustaminen perusturvaosastolle Osallistuminen Hinku hankkeeseen Rosk'n Roll Oy Ab:n ja Itä-Uudenmaan Jäteyhtiö Oy:n fuusio Lohjan, Karkkilan, n ja Vihdin ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon yhteistoiminnan jatkaminen Vuoden 2012 talousarvion investointimäärärahojen muuttaminen teknisen lautakunnan osalta KH 190 Jäsenten valinta äänestysalueiden vaalilautakuntiin ja vaalitoimikuntaan / Kunnallisvaalit 2012 KH 191 KH 192 KH 193 Kunnanjohtajan vuosiloma Saapuneet kirjeet, ilmoitukset ja päätökset Muut asiat

2 Sivu 2 Nro 14/2012 Kokouspaikka- ja aika Läsnä olevat jäsenet Kunnantalo klo Muut läsnä olevat Asiat Allekirjoitukset Arto Penttinen puheenjohtaja Jarkko Sorvanto pöytäkirjanpitäjä pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Jarkko Sorvanto hallintopäällikkö

3 Sivu 3 KH 179 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Lautakunta Kunnanvaltuusto

4 Sivu 4 KH 180 LAUTAKUNTIEN JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA päättää kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavissa pöytäkirjoissa olevia asioita: Sivistyslautakunta 7/ Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto 2/ Ympäristö- ja rakennuslautakunnan tietoimitusjaosto 2/ Ympäristö- ja rakennuslautakunta 8/ Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto 2/ Hallintojohtajan päätöspöytäkirja Johdon sihteerin osallistuminen vaalijärjestelmän kenraaliharjoitukseen Hallintojohtajan päätöspöytäkirja Henkilökohtaisen lisän myöntäminen Lautakunta Kunnanvaltuusto

5 Sivu 5 KH 181 TALOUDEN SEURANTA Liite 1 käsittelee jokaisessa kokouksessaan talousseurannan. Kunnanvaltuuston hyväksymien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan ja tilanteiden mukaan. Samalla kunnanvaltuustolle esitetään myös talouden seuranta. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee liitteen mukaisesti tiedoksi toiminnallisten tavoitteiden ja talouden seurannan. Lautakunta Kunnanvaltuusto

6 Sivu 6 KH:259 /2012 KH 182 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUKSEN KÄSITTELY Tarkastuslautakunta on laatinut oheismateriaalina olevan arviointikertomuksen vuodelta 2011 ja valtuusto on käsitellyt sen Kunnanvaltuusto päätti lähettää arviointikertomuksen kunnanhallitukselle ja lautakunnille tiedoksi ja velvoitti ne käsittelemään arviointikertomuksen. toteaa, että tarkastuslautakunnan arviointikertomus on käsitelty sivistyslautakunnassa , teknisessä lautakunnassa ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa merkitsee tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2011 tiedoksi ja ilmoittaa ottavansa toiminnassaan huomioon tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan esittämät asiat. Lautakunta Kunnanvaltuusto

7 Sivu 7 KH:476 /2012 KH 183 VUODEN 2012 TALOUSARVION MUUTTAMINEN Vuoden 2012 talousarvion verotuloiksi on hyväksytyssä talousarviossa merkitty 23,52 miljoonaa euroa kunnallisveron osalta, 0,524 miljoonaa euroa yhteisöveron osalta ja 1,759 miljoonaa euroa kiinteistöveron osalta. Yhteensä verotuloarvio oli 25,803 miljoonaa euroa. Tämän hetken ennusteen mukaan kunnan verotuloarviota on syytä tarkistaa. Muun muassa kiinteistöverojen laskeminen vuodelle 2012 ja marraskuun verotulojen oikaisutilitys aiheuttavat muutostarpeen talousarvion verotuloarvioon. Kuntaverojen kertymäosuuden arvioidaan vuoden 2012 osalta olevan 23,156 miljoonaa euroa ja kiinteistöverotulojen 1,352 miljoonaa euroa. Yhteisöverokertymäksi arvioidaan noin 0,46 miljoonaa eroa. Tilikauden tulokseksi tulisi näin ollen noin euroa. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää vuoden 2012 talousarvion kunnallisverotuloiksi 23,156 miljoonaa euroa, kiinteistöverotuloiksi 1,352 miljoonaa euroa ja yhteisöverotuloiksi euroa. Lautakunta Kunnanvaltuusto

8 Sivu 8 KH:477 /2012 KH 184 KUNNANHALLITUKSEN VUODEN 2012 TALOUSARVION INVESTOINTIOSAN MUUTTAMINEN n kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan Lohjan, n, Inkoon ja Karjalohjan välisen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueen hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen puitteissa. Lohjan kaupunginvaltuusto on päättänyt irtisanoa ko. sopimuksen päättymään n kunnanvaltuusto on päättänyt, että n kunta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut itsenäisesti lukien. Inkoon kunnan kanssa voidaan kuitenkin tehdä yhteistyötä muun muassa palveluiden rakentamisessa, sosiaali- ja terveydenhuollon it-palveluissa sekä perustamalla tarvittaessa joitakin yksittäisiä yhteisiä virkoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen edellyttää muutostöitä taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, sosiaalitoimen ja terveydenhuollon tietojärjestelmissä. Vuoden 2012 talousarviossa ei ole varauduttu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen käynnistämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Yli euron hankinnat tulee käsitellä investointiosassa. Jos hyödyke koostuu useasta eri komponentista, joiden yhteenlaskettu hankintameno ylittää euroa, se merkitään käyttöomaisuuteen ja kirjataan normaalisti poistoina vaikutusaikanaan kuluksi. Kunnan talousarvion valmistelussa on aktivoitavan käyttöomaisuuden rajaksi määritelty euroa eli tämän summan ylittävät hankinnat aktivoidaan käyttöomaisuuteen taseeseen ja sitä pienemmät käyttöomaisuushankinnat kirjataan suoraan kuluksi käyttötalousosaan. Käyttöomaisuuden poistot määräytyvät kuntalain perusteella kirjanpitolain määräysten mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen vaikuttaa olennaisesti ainakin potilas- ja asiakastietojärjestelmiin kuten Pegasos potilastietojärjestelmään, Proconsona sosiaalityöhön, hammashoidon Winhit järjestelmään. Lisäksi taloushallinnon Raindance ohjelmaan tulee tehdä muutostöitä. Kustannusvaikutus on arviolta noin euroa. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää 1. lisätä kunnanhallituksen vuoden 2012 talousarvion investointiosaan uuden kohteen Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä aiheutuvat tietojärjestelmä- ja laitehankinnat ja 2. myöntää hankkeelle euron investointimäärärahan. Lautakunta Kunnanvaltuusto

9 Sivu 9 KH:475 /2012 KH 185 VIRKOJEN JA TOINTEN PERUSTAMINEN PERUSTURVAOSASTOLLE Perusturvajohtaja johtaa n kunnan perusturvaosastoa, joka jakaantuu kolmeen tulosalueeseen: terveyspalvelut, johtajana johtava lääkäri, sosiaalipalvelut, jota johtaa sosiaalipäällikkö ja vanhuspalvelut, jota johtaa vanhuspalvelupäällikkö. Perusturvaosastolle perustetaan tässä vaiheessa seuraavat virat ja toimet: 1 johtava lääkäri 4 terveyskeskuslääkäriä 1 sosiaalipäällikkö 1 vanhuspalvelupäällikkö 2 sosiaalityöntekijää 2 toimistosihteeriä Näiden virkojen ja tointen henkilöstökuluiksi arvioidaan n /vuosi. Osa näistä viroista ja toimista on laitettu hakuun, jotta varmistettaisiin se, että henkilökunta on saatavissa hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. 1. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se perustaa seuraavat virat ja toimet alkaen: - 1 johtava lääkäri (virka) - 4 terveyskeskuslääkäriä (virka) - 1 sosiaalipäällikkö (virka) - 1 vanhuspalvelupäällikkö (virka) - 2 sosiaalityöntekijää (virka) - 2 toimistosihteeriä (toimi) 2. toteaa, että hakuprosessi niihin virkoihin ja toimiin, joihin tässä vaiheessa on palkattava henkilökuntaa, on aloitettu. Lautakunta Kunnanvaltuusto

10 Sivu 10 KH:447 /2012 KH 186 OSALLISTUMINEN HINKU HANKKEESEEN KH Liite 4 HINKU-hankkeessa kunnat toimivat pienoislaboratorioina kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä etuajassa ja luovat edelläkävijyydellään perustaa tulevaisuuden kilpailukyvylle. Menestykseen uudenlaisilla toimintamalleilla ja ratkaisuilla Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) hankkeen tavoitteena on, että kunta, sen asukkaat ja elinkeinoelämä sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä sekä lähivuosina että tulevina vuosikymmeninä. Tarkoituksena on vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Ekotehokkaat ratkaisut tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia työpaikkoja. Tavoitteena on luoda kysyntää ympäristömyötäiselle teknologialle kotimarkkinoilla ja synnyttää suomalaisen teknologian alueellinen näyteikkuna maailmalle. Toiminnalla tavoitellaan kilpailukyvyn kasvattamista alueella, jolla maailmanlaajuiset markkinat kasvavat nopeasti. Yritykset, virkamiehet, päättäjät, kuntalaiset, tutkijat ja asiantuntijat ideoivat ja räätälöivät yhdessä ratkaisuja, joilla päästöjä voidaan vähentää muun muassa liikenteessä, asumisessa ja elintarvikeketjussa. Kunnissa erityisesti lisätään uusiutuvien energialähteiden käyttöä, parannetaan energia- ja materiaalitehokkuutta ja luodaan uusia kumppanuussuhteita. HINKU - hanke nyt ja jatkossa Hanke alkoi syksyllä 2008, jolloin mukana olivat Mynämäki, Padasjoki, Kuhmoinen, Parikkala ja Uusikaupunki. TEKES on tukenut hankkeen ensimmäistä (syksy kesä 2010) ja toista vaihetta (kesä ). Myönteisten kokemusten perusteella kaikki alkuperäiset kunnat päättivät jatkaa hanketta ensimmäisen vaiheen jälkeen ja sitoutuivat pitkänajan päästötavoitteisiin. Hanke jatkuu TEKESin rahoituksen jälkeen eri rahoittajien tukemina eikä hankkeelle ole selvää päättymispäivää. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on ollut alusta pitäen hankkeen valtakunnallinen koordinaattori ja pyrkii omalla toiminnallaan luomaan kunnille jatkossakin toiminnan tueksi työkaluja, päästölaskenta- ja asiantuntija-apua, yhteistyöfoorumin ja rahoituksel- Lautakunta Kunnanvaltuusto

11 Sivu 11 lista tukea muun muassa erillishankkeiden kautta. SYKE toimii myös aktiivisena hankkeen valtakunnallisen ja kansainvälisen viestinnän edistäjänä. Vuoden 2011 aikana hankkeeseen on liittynyt Iin kunta ja joukko HINKUkuntien naapurikuntia (Nousiainen, Masku, Laitila, Asikkala ja Rautjärvi) ns. kumppanuuskuntina. Tällä on pyritty lisäämään hankkeen alueellista vaikuttavuutta pienillä askeleilla. HINKU-hankeen johtoryhmän keväällä 2012 tehdyllä päätöksellä kaikki kunnat, jotka sitoutuvat HINKU-kriteerien täyttämiseen, tulevat automaattisesti viralliseksi HINKU-kunnaksi. Kriteereihin kuuluvat pitkänajan (80 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 päästötasosta) ja lyhyenajan tavoitteet (15 % päästövähennys vuoden 2016 loppuun mennessä) sekä erikseen määritellyt prosessit, joilla varmistetaan kunnan sitoutuminen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. HINKU-kunnaksi liittymisen seurauksena kunta tulee automaattisesti edustetuksi HINKU -johtoryhmään. Syksyn 2012 aikana HINKU-hanke järjestäytyy HINKU-foorumiksi, jossa johtoryhmä jatkaa toimintaansa. Tavoitteena on luoda edelläkävijyyteen pyrkiville kunta-, asiantuntija- ja elinkeinoelämätahoille puitteet, joilla varmistetaan hankkeen eteneminen ja yhteiskunnallinen tuki sekä näkyvyys niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Onnistumisen avaimet HINKU -hankkeessa luodaan yhdessä uusia polkuja kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Uusia kuntia kannustetaan mukaan jakamalla tietoa toimivista käytännöistä. Hankkeessa kerätään kokemuksia myös esteistä ja vaikeuksista. Tietoa voidaan hyödyntää muun muassa lainsäädäntöä ja tukijärjestelmiä kehitettäessä. Hankkeen onnistumisen avaimet ovat kunnilla itsellään. Päästövähennystavoitteiden haasteiden kääntäminen menestystekijäksi lähtee kunnan erityispiirteiden huomioon ottamisesta. Kunnat ja yritykset kehittävät yhteistyötapoja ja pelisääntöjä, määrittelevät tavoitteet ja toimintasuunnitelmat sekä toteuttavat alustavat käytännön toimet kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. Työ edellyttää eri osapuolilta omaa panostusta ja sitouttamista. Olennaisena osana työssä on kustannustehokkaiden ratkaisujen löytäminen ja toteuttaminen sekä päästökehityksen seuranta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Hinku-hankkeen toimintamalli: Kunta Lautakunta Kunnanvaltuusto

12 Sivu 12 - nimeää yhteyshenkilön, joka kokoaa kunnan alueella tehdyt hillintätoimet vuosittain ja toimii tiedonvälittäjänä. - tekee kasvihuonepäästöinventaarion kolmen vuoden välein Kuntaliiton suosituksen mukaan. - perustaa Hinku-työryhmän, jossa on edustettuina tärkeimmät hallintokunnat. - liittyy työ- ja elinkeinoministeriön ja kunnan kahdenväliseen energiatehokkuussopimukseen (KETS) tai MOTIVA Oy:n energiaohjelmaan (KEO). - laatii vuosittain toimintasuunnitelman kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi, joka sisällytetään vuosittaiseen kunnan talousarvioon sisältäen myös pidemmän aikavälin strategiset tavoitteet ja toimenpiteet - ottaa kasvihuonepäästöjen vähentämisen huomioon kaikessa päätöksenteossaan. - informoi asukkaita, yrityksiä ja elinkeinonharjoittajia. Länsi- Uudenmaan alueella on KOKO -ohjelman puitteissa Novago Yrityskehitys Oy:n toimesta valmisteltu Hinku-hankkeen toteutusta. Hankkeen käynnistämisen valmistelussa ovat olleet mukana Hanko, Lohja, Nummi- Pusula, Raasepori ja. Hankkeen käynnistämiseen liittyen on valmistunut esiselvitys Energiatehokkuuden parantamisen merkitys kilpailukykyyn Länsi- Uudenmaan yrityksessä ja kunnissa. Selvityksen tilaajana Novago Yrityskehitys Oy ja toteuttajana Senior & Sons Oy, Reijo Laine. Esiselvityksen tarkoituksena on ollut tuoda esille energiasektorin muutosten vaikutus kilpailukykyyn, ilmastonmuutoksen kasvihuonekaasut muutoksen mittarina, sekä mahdollisuudet energiateknologiaan perustuvien yritysten syntyyn ja laajentumiseen. Tarkastelu on tehty kuntakohtaisesti. Selvityksen yhteydessä tehdyn päästölaskelman mukaan kunnilla on hyvät edellytykset päästöjen alentamiseen jo käytössä olevien energiaratkaisujen kautta. Energiansäästöstä saamansa taloudellisen hyödyn lisäksi kunnat ja yritykset voivat saada materiaalitehokkuudesta kilpailuetua ja imagohyötyä. Jos kunnalla on tahtoa toteuttaa em. toimenpiteitä HINKU -hanke on yksi mahdollisuus. Se poikkeaa muista kuntia koskevista hankkeista siinä, että se kattaa kaiken kunnassa tapahtuvan toiminnan, ei vain kunnan omia energiaasioita. Kunkin kunnan valtuusto tekee päätöksen hankkeen käynnistämisestä ja siihen sitoutumisesta. Länsi-Uudenmaan HINKU -hankkeen organisaatio ja kuntakohtaiset alustavat työryhmät on esitetty liitteenä. Novago Yrityskehitys Oy:n projektijohtaja Seppo Kolo toimii hankkeen yleiskoordinaattorina. Senior & Sons Oy:n projektipäällikkö Reijo Laine toimii asiantuntijakonsulttina ja Länsi-Uudenmaan kuntien yhteisen Hinkuohjausryhmän puheenjohtajana. Lautakunta Kunnanvaltuusto

13 Sivu 13 Perusteita hankkeeseen osallistumiselle HINKU hankkeen kautta on osaltaan vaikuttamassa kansallisten kehitystavoitteiden toteutumiseen ja saavuttamiseen. Lisäksi hankkeen kautta voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Hankkeen avulla voidaan kehittää alueella ratkaisu- ja hyödyntämismalleja mm. ilmastostrategiaan, energia- ja elinkeinopolitiikkaan. Parhaimmillaan HINKU hankkeessa mukana oleminen vaikuttaa osaltaan uusien työpaikkojen syntymisenä, imagon kohentumisena sekä alueellisten energiaresurssien aiempaa parempana käyttönä. Liitteenä on HINKU kunnaksi toimintasuunnitelma ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. päättää, että n kunta osallistuu Länsi-Uudenmaan Hinkuhankkeeseen 2. päättää, että n kunta sitoutuu tavoittelemaan alueensa kasvihuonepäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä 3. päättää, että n kunta sitoutuu määrittelemään lähiajan kasvihuonepäästötavoitteensa (vähintään 15 % päästövähennys vuoteen 2016 mennessä vuoden 2007 tasosta) ja tärkeimmät keinot tavoitteeseen pääsemiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä ja sen jälkeen vähintään kerran viidessä vuodessa 4. hyväksyy liitteen mukaisesti HINKU-kunnaksi toimintasuunnitelman. Käsittely: Laaksonen Ryynäsen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Koska tehtyä ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen yksimielisesti jättäneen asian pöydälle. Päätös: KH 186 Liite 2 Asia jätettiin pöydälle. === Hankkeen kustannukset ja rahoitus Lautakunta Kunnanvaltuusto

14 Sivu 14 Koko Länsi-Uudenmaan hanke tehdään koordinoidusti. Mukana suunnitelmissa ovat n lisäksi Raasepori, Hanko, Lohja, Karjalohja ja Nummi- Pusula. Hankkeen rahoitus vuosina muodostuu kahdesta osasta. Hankkeen koko alueen ohjelmointi, päästölaskenta ja kuntakohtainen koordinointi toteutetaan TEMMin rahoituksella. Työt toteuttaa Novago S. Kolo ja Senior & Sons Oy Reijo Laine. Kunnan rahoitusosuus Novagossa ei muutu tämän hankkeen johdosta. Suomen ympäristökeskus on hankkeen isäntä, mutta ei laskuta kuntia. Kuntien osuus on hankerahoitukseen kirjattu niin, että kunnan edustajien työ energia- ja yritysasioissa, jotka suurelta osin ovat heidän normaalia työtään, ovat hankkeelle osa rahoitusta. Kuntakohtaisia lisäresursseja ei ole erikseen sovittu, mutta toiminnan laajentuessa saattaa resurssitarpeita joillekin kunnille tulla. Niiden osalta rahoitus perustuu saavutettavaan mitattavaan hyötyyn. Mahdolliset lisäresurssit ovat aihekohtaisia asiantuntijoita. Tällaisia ovat mm. energiatehokkuusinvestoinnit ja aiheeseen liittyvät selvitykset. Lisähenkilöitä kuntaan ei suunnitelman mukaan tarvitse palkata. Näiden lisäksi tulee pienehköjä kustannuksia joistakin tilaisuuksista, joita asian edistämiseksi järjestetään. n henkilöstön työmäärä Hinku-hankkeen sisältämiä töitä ovat kullakin toimialalla energiatehokkuuteen ja toiminnan kehittämiseen liittyvät asiat. Hinku tuo siihen laskennan kautta välineen arvioida muutosten merkitystä taloudellisesti ja päästöjen kannalta. Laskenta tehdään koordinoijien toimesta, joten kunnan osuudeksi tulee kohteiden esiintuominen ja yhteistyö hankeosapuolten kanssa. Hyvien tulosten aikaansaaminen lisää luonnollisesti työtä, mutta lisäresurssien tarve on arvioitavissa saatavien hyötyjen kautta myöhemmin. Tiedotus hankkeessa korostuu. Mahdollisia saavutuksia yksittäisistäkin kohteista on tarpeen tiedottaa sisäisesti ja tiedotusvälineissä. n kunnan rahallinen panos Hanke ei sellaisenaan edellytä tiettyä rahallista panostusmäärää. Toisaalta hankkeen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkällä aikavälillä fossiilisista polttoaineista luopumista. Kunnan tekemien aikaisempien selvitysten ja tavoitteiden mukaan hankkeeseen sopivia päästöjä ja kustannuksia alentavia kohteita on valmiina. Rahoitus niihin tulee kunnan normaalin budjetoinnin kautta. Lautakunta Kunnanvaltuusto

15 Sivu 15 Yritysten osalta ratkaisut syntyvät heidän päätöksinään. Toivottavasti hanke antaa niihin muutoksiin vauhtia. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. päättää, että n kunta osallistuu Länsi-Uudenmaan Hinkuhankkeeseen 2. päättää, että n kunta sitoutuu tavoittelemaan alueensa kasvihuonepäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä 3. päättää, että n kunta sitoutuu määrittelemään lähiajan kasvihuonepäästötavoitteensa (vähintään 15 % päästövähennys vuoteen 2016 mennessä vuoden 2007 tasosta) ja tärkeimmät keinot tavoitteeseen pääsemiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä ja sen jälkeen vähintään kerran viidessä vuodessa 4. hyväksyy liitteen mukaisesti HINKU-kunnaksi toimintasuunnitelman. Lautakunta Kunnanvaltuusto

16 Sivu 16 TEKNLTK:261 /2012 KH 187 ROSK'N ROLL OY AB:N JA ITÄ-UUDENMAAN JÄTEYHTIÖ OY:N FUUSIO Liite 3 Tekninen lautakunta on käynyt lähetekeskustelun ja merkinnyt tiedoksi oheismateriaalina olevan Rosk n Roll Oy Ab:n ja Itä- Uudemaan Jätehuolto Oy:n fuusioselvityksen, jonka mukaan jäteyhtiöiden fuusioitumisella voitaisiin tehostaa jätteiden hyödyntämistä ja käsittelyä sekä vähentää hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyviä taloudellisia riskejä. Rosk n Roll Oy Ab on lähettänyt kutsun pidettävään ylimääräiseen yhtiökokoukseen, jonka esityslistalla on Rosk n Roll Oy Ab:n ja Itä- Uudenmaan jätehuolto Oy:n yhdistymissopimuksen hyväksyminen. Kokouskutsu ja esityslista ovat oheismateriaalina. Jotta jäteyhtiöiden fuusiosta voidaan päättää ylimääräisessä yhtiökokouksessa, tulee jäsenkuntien hyväksyä liitteenä oleva Rosk n Roll Oy Ab:n ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n välinen yhdistymissopimus liitteineen ja ohjeistaa yhtiökokousedustajansa toimimaan niiden mukaisesti. n kunnanhallituksen johtosäännön 3 :n 24 kohdan mukaan kunnanhallitus päättää yhtiöiden ja muiden yhteisöjen perustamisesta, osakkeiden ja osuuksien ostamisesta ja myymisestä sekä säätiöiden perustamisesta. Edelleen kunnanhallituksen 3 :n 11 kohdan mukaan kunnanhallitus määrää kunnan edustajan yhteisöjen vuosikokouksiin sekä antaa tarvittaessa toimiohjeet edustajille. päättää, että se 1. merkitsee tiedoksi Rosk n Roll Oy Ab:n ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n hallituksien sekä omistajakuntien neuvotelleen em. yhtiöiden yhdistymisestä. 2. päättää hyväksyä Rosk n Roll Oy Ab:n ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n yhdistymisen liitteenä olevan yhdistymissopimuksen sekä edelleen yhdistymissopimuksen liitteenä olevien osakassopimuksen, yhtiöjärjestyksen ja osakevaihtosopimuksen mukaisesti. 3. päättää valtuuttaa n kunnan edustajan allekirjoittamaan lopullisen yhdistymissopimuksen n kunnan puolesta ja tekemään seuraavat tekniset täydennykset ja vastaavat muutokset/lisäykset: Lautakunta Kunnanvaltuusto

17 Sivu 17 osakassopimukseen: Kohta 1: Yhtiön nimi ja y-tunnus; Kohta 3(A): Yhdistymissopimuksen voimaantulon päivämäärä; Kohta 5: Osakkeiden omistamien osakkeiden lukumäärä sopimuksen voimaantulopäivänä; ja Kohta 21: Sopimuksen päiväys. osakevaihtosopimukseen: Kohta 1.2: Uusi Rosk n Roll Oy Ab:n y-tunnus; Kohta 2: Uudet Rosk n Roll Oy Ab:n osakkeiden numerot; Kohta 5: Osakekirjojen kuolettamista koskevan säännöksen poistaminen tarvittaessa; ja Kohta 9: Sopimuksen päiväys. 4. päättää nimetä kunnanjohtajan n kunnan edustajaksi Rosk n Roll Oy:n pidettävään ylimääräiseen yhtiökokoukseen. 5. päättää osana fuusiota siirtää uudelle yhtiölle kunnan jätehuollon palvelutehtävät jätehuoltolain 43 :n 1 momentin mukaisesti. Lautakunta Kunnanvaltuusto

18 Sivu 18 KH:478 /2012 KH 188 LOHJAN, KARKKILAN, SIUNTION JA VIHDIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON YHTEISTOIMINNAN JATKAMINEN YMPJARAKL Liite 3 Lohjan yhdistymishallitus on omalta osaltaan hyväksynyt Lohjan, Karkkilan, n ja Vihdin uusitun ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimuksen ja esittää sen sopijakuntien hyväksyttäväksi. Pöytäkirjaote, jossa sopimusesitys, on liitteenä. Ruotsinkielistä versiota ei ole Lohjan nettisivuilla julkaistu. Otteen on n hallintojohtaja lähettänyt ympäristöpäällikön sähköpostiin Sopimus on palveluiden osalta samansisältöinen kuin aikaisempi sopimus. n maksuosuus on 6 % ja vuodelle euroa. Lohjan organisaatiossa ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävät tullaan hoitamaan oman lautakunnan sijaan uuden ympäristö- ja rakennuslautakunnan jaostossa, jossa n edustus puolittuu yhteen luottamushenkilöön. n ympäristö- ja rakennuslautakunnan johtosäännön 4 :n kohdan 15 mukaan lautakunta päättää sopimusten ja muiden sopimusten solmimisesta, ellei muualla johtosäännössä toisin määrätä. Kohdan 31 mukaan lautakunta valvoo Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunnan toimintaa koskevan sopimuksen noudattamista ja 15 :n mukaan ympäristöpäällikkö seuraa Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunnan toimintaa. Kunnanhallituksen johtosäännön 3 15 kohdan mukaan kunnanhallitus päättää sopimusten ja muiden sitoumusten solmimisesta, milloin muu viranomainen ei tee päätöstä. Asian valmisteluun ympäristöpäällikkö ei ole osallistunut, koska tiedonkulussa n keskustoimistosta on ollut puutteita. Mahdolliset muut palveluiden järjestämisvaihtoehdot ovat selvittämättä. Hangon, Raaseporin ja Inkoon muodostamalla Eteläkärjen ympäristöterveyden yhteistoimintaalueella voisi olla laajentumishalua ja -tarvetta. Sopimuksen yksityiskohtiin on tässä vaiheessa myöhäistä saada muutoksia. Lohjan kaupungin lautakuntaorganisaatioon lienee myös turha toivoa alueelliselle ympäristöterveydelle omaa lautakuntaa ja selkeästi itsenäistä asemaa. Oheismateriaali ja liitteet - liitteenä sopimusesitys Lautakunta Kunnanvaltuusto

19 Sivu 19 Ympäristöpäällikön (PS) ehdotus: 1. Ympäristö- ja rakennuslautakunta merkitsee tiedoksi, että Lohja on sanonut yhteistyösopimuksen irti päättymään Lautakunta hyväksyy uusitun yhteistoimintasopimuksen Lohjan yhdistymishallituksen ehdotuksen mukaisesti astumaan voimaan alkaen. Päätös: Ehdotuksen mukaan KH 188 Liite 4 Uutta sopimusta on valmisteltu ns. virkamiestyönä. Sopimuksen hyväksyminen edellyttää kaikkien osallistuvien kuntien hyväksyntää. n kunnan teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosäännön 15 :n mukaan ympäristöpäällikön tehtäväksi on määrätty seurata Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunnan toimintaa. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon yhteistyösopimuksen lukien liitteen mukaisesti. Lautakunta Kunnanvaltuusto

20 Sivu 20 KH:479 /2012 KH 189 VUODEN 2012 TALOUSARVION INVESTOINTIMÄÄRÄRAHOJEN MUUTTAMINEN TEKNISEN LAUTAKUNNAN OSALTA TEKNLTK Vuoden 2012 talousarvion investointiosassa n sydän alueen suunnittelun ja toteutuksen ensimmäiseen vaiheeseen on budjetoitu Saman alueen vesi- ja viemäriverkoston rakentamiseen on budjetoitu Alueelle täksi vuodeksi suunniteltuja investointeja ei käytetä vuonna n sydän -alueen ensimmäisen kerrostalon rakentaminen on suunniteltu aloitettavan syksyllä Palonummi 2 alueen kunnallistekniikan ja teiden rakentamiseen ei ole investoitu määrärahoja vuodelle Vuoden 2013 talousarvioehdotuksessa investointimäärärahaksi suunnitteluun ja teiden rakentamiseen on ehdotettu Palonummi 2 alueen kunnallistekniikan ja teiden rakentaminen olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista aloittaa jo tämän vuoden aikana. Rakentaminen tulisi keskittymään korttelien 179,180 ja 181 läheisyyteen Palonummenmäki nimiselle tielle ja sen ympäristöön. Palonummi 2 alueen tontteja kortteleista 179, 180 ja 181 saataisiin näin myyntiin jo vuoden 2013 alussa. Jos rakentamisen aloittaminen siirtyisi vuoden 2013 alkuun, tontit tulisivat myyntiin vasta myöhemmin vuoden 2013 aikana, joka olisi mahdollisille ostajille huomattavasti huonompi vaihtoehto. Vuonna 2011 kunta jäänee asetetusta tonttien myyntitavoitteesta, jonka takia Palonummi 2 alueen laadukkaiden tonttien nopea myyntiin saaminen ja mahdollinen myyminen on taloudellisesti kunnalle tärkeää. Oheismateriaali ja liitteet: - Oheismateriaalina vuoden 2012 talousarvion investointiosa - Oheimateriaalina Palonummi 2 asemakaavakartta Esittelijä: Tekninen johtaja Jorma Skyttä p , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että vuoden 2012 talousarvion investointiosassa n sydän alueen suunnitteluun ja toteutukseen budjetoitu sekä saman alueen vesi- ja viemäriverkoston rakentamiseen budjetoitu siirretään Palonummi 2 alueen kunnallistekniikan ja teiden rakentamiseen. Päätös: Ehdotuksen mukaan. Lautakunta Kunnanvaltuusto

21 Sivu 21 KH 189 ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää muuttaa vuoden 2012 talousarvion investointimäärärahoja seuraavasti: 1. vähentää sydän alueen suunnitteluun ja toteutukseen varatuista investointimäärärahoista euroa ja saman alueen vesi- ja viemäriverkoston rakentamiseen varatuista investointimäärärahoista euroa 2. lisätä Palonummi 2 alueen kunnallistekniikan ja teiden rakentamiseen euron investointimäärärahan. Lautakunta Kunnanvaltuusto

22 Sivu 22 KH:312 /2012 KH 190 KH JÄSENTEN VALINTA ÄÄNESTYSALUEIDEN VAALILAUTAKUNTIIN JA VAALITOIMIKUNTAAN / KUNNALLISVAALIT 2012 Kunnanhallituksen on vaalilain 15 :n mukaan hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava - kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme, sekä - laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä ja kotiäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Kunnallisvaaleissa vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan jäsenet ja varajäsenet on valittava kunnan vaalikelpoisista asukkaista siten, että kunnassa edellisissä kunnallisvaaleissa ehdokkaita asettaneet äänestäjäryhmät mahdollisuuksien mukaan tulevat edustetuksi kussakin vaalilautakunnassa ja vaalitoimikunnassa. Vaalilautakuntien jäsenten ja varajäsenten poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen. Näin tehdään myös tasa-arvolain soveltamisessa. Sekä varsinaisissa jäsenissä että varajäsenissä on siis oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %. Kunnallisvaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Ehdokkuus ei ole este olla vaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä. Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisenä. Luettelo vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan jäsenistä vuoden 2012 presidentinvaaleissa on esityslistan oheismateriaalina. Lopuksi on vielä syytä todeta, että ehdotettujen henkilöiden kanssa tulee keskustella etukäteen heidän osallistumisestaan vaalitoimitukseen, jotta vaalipäivänä vältyttäisiin vaalilautakuntien jäsenten ja varajäsenten osallistumisesta kieltäytymisen tai vastahakoisesti osallistumisen aiheuttamilta ongelmilta. Vuoden 2012 kunnallisvaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntai Ennakkoäänestysaika on valitsee jäsenet ja varajäsenet viiden äänestysalueen vaalilautakuntiin ja vaalitoimikuntaan vuoden 2012 kunnallisvaaleja varten. Lautakunta Kunnanvaltuusto