Suomen Riskienhallintayhdistys 25 vuotta Johdanto

Transkriptio

1

2 Johdanto Aluksi haluan kiittää siitä, että olen saanut Suomen Riskienhallintayhdistys ry:n hallitukselta tehtävän kirjoittaa yhdistyksen 25-vuotishistoriikin. Olen aikaisemmin referoinut yhdistyksen syntyä ja sen toimintaa 15 toimintavuoden, 20 toimintavuoden ja 25-vuoden toimintavuoden jälkeen over-head ja power-point esityksillä, joten valikoitumiseni historiikin kirjoittajaksi lienee ollut odotettua, tuskin tehtävään on muita vapaaehtoisia ilmoittautunutkaan. Olen ollut mukana aktiivisesti Suomen Riskienhallintayhdistys ry:n ja sen edeltäjän Keskuskauppakamarin RM-neuvottelukunnan toiminnassa niiden perustamisesta lähtien. Olen seurannut suomalaista riskienhallinta-ajattelun kehittymistä aitiopaikalta 1970-luvun alusta lähtien tähän päivään saakka. Oma kiinnostukseni ja heräämiseni riskienhallintaan syntyi Keskusosuusliike Hankkijaa 1970-luvulla kohdanneiden miljoonapalojen seurauksena. Ensin tuli tuhosi osan Hankkijan Malmilla sijainneesta keskusvarastosta Tulipalo sai alkunsa tulitikulla katkaistusta hamppuköydestä. Kytenyt hamppuköysinippu sammutettiin asianmukaisesti henkilökunnan toimesta. Palokuntaa ei kuitenkaan kutusuttu paikalle. Yön aikana varaston puulattialle levitetty hamppuköysinippu oli syttynyt uudelleen itsesytyksestä. Itsesyttyminen aiheutui kosteudesta ja hamppuköyden sisältämän käsittelyaineen yhteisvaikutuksesta. Vahingot olivat sen aikaisessa rahassa 7,3 milj. mk tämän päivän mummon markoissa 44,8 Mmk ja euroissa 7,5 M. Tulipalo oli myös sikäli historiallinen ja merkityksellinen, että sen jälkeen käynnistettiin ja kehitettiin ensi kerran mittavat jälkivahinkojen torjuntatoimenpiteet. Tulipalossa paloi Hankkija LVI-varasto, maataloustarvikevarasto ja osa pienkonevarastosta. Jälkivahinkojen torjuntatoimenpiteet koskivat pääasiassa LVI-varastossa olleita LVI-tarvikkeita. Anekdoottina kerrottakoon, että kun olin viikonloppuna vuorineuvos Jorma Järven kanssa potkimassa kekäleitä palopaikalla, hän kysyi minulta: Oliko palokeskeytysvakuutusta? Vastasin, että ei ollut. Vuorineuvos kysyi, miksi ei ollut. Vastasin, että asia oli johtokunnan käsittelyssä puolisen vuotta aikaisemmin ja asiaa esitellyt johtokunnan jäsen oli kirjoittanut kommenttina esityksenä olleen vakuutustarjouksen päälle: Liian kallis, johtokunta toivoo hyvää tuuria. Keskustelu tästä asiasta loppui siihen. Riskienhallinnan tultua myöhemmin tutuksi, ohjeistin asiaa esittelevää johtokunnan jäsentä kirjoittamaan vastaavissa tapauksissa: Liian kallis, pidetään riski tietoisesti omalla vastuulla. 2

3 Seuraava miljoonapalo sattui vain kahden vuoden ja kahden kuukauden kuluttua , jolloin paloi osa Hankkijan Seinäjoen rehutehtaasta, siemenkeskus ja aluevarasto. Vahingot olivat sen aikaisessa rahassa 17,5 milj. mk. tämän päivän mummon markoissa 77,7 Mmk ja euroissa 13,1 M. Miljoonapalot saivat Hankkijan johdon panostamaan ennalta ehkäisevään palontorjuntatyöhön ja riskienhallintaan. Pohjola-Suomi-Salama toi 1976 markkinoille riskienhallintaympyränsä (liite 1) sekä esitteen Riskien hallinta ja yrityksen vakuutussuunnitelma. Osallistuttuani Pohjolan järjestämään Riskienhallinta - Risk management-tilaisuuteen sain jonkinlaisen ahaa- elämyksen. Kuivat ja yksitoikkoiset vakuutusasiat muuttuivat kertaheitolla mielenkiintoisiksi ja monimuotoisiksi johtokuntatasoa kiinnostavaksi liikkeenjohdon osa-alueeksi. Siitä lähtien olen systemaattisesti lukenut kaiken vastaani tulleen riskienhallintaa koskevan materiaalin. Riskienhallinta-ajattelu ja riskienhallinnan merkitys alkoi saada laajempaa julkisuutta talouselämässä ja lehdistössä pidetyn Kansainvälisen kauppakamarin Suomen osaston seminaarin ja Talouselämä-lehden julkaiseman ja Kirsi Poikolaisen kirjoittaman artikkelin Palkattu pessimisti on miljoonien arvoinen jälkeen. Artikkelissa tuotiin esille Keskuskauppakamarin RM-neuvottelukunnan perustaminen ja siihen johtaneet syyt sekä haastateltiin minua Hankkijan riskienhallinnasta, Bertil Konsellia Koffin riskienhallintakokemuksista ja tekemisestä sekä Kimmo Laukasta Koneen näkemyksistä riskienhallinnan suhteen. Vuonna 1905 perustettua Keskusosuusliike Hankkijaa ovat monet etenkin sen toimintaan vähemmän perehtyneet henkilöt pitäneet monin tavoin vanhanaikaisena, mutta sitä se ei suinkaan ollut, vaan se oli sloganinsa mukaisesti monessa mukana. Yhtenä osoituksena siitä oli nimitykseni konsernin riskienhallintapäälliköksi vuonna Olin ensimmäinen nimitetty riskienhallintapäällikkö tällä nimikkeellä Suomessa. Hankkija-Yhtymässä toteutettiin luvulla lukuisia riskikartoituksia, konsernille hyväksyttiin kirjallinen vakuutus- ja riskienhallintapolitiikka, konsernin riskienhallinta tuli osaksi konsernin johtamisjärjestelmää. Riskienhallinta-ajattelun huiman kehittymisen Suomessa näiden 25 vuoden aikana huomaa siitä, kun vertaa pörssiyhtiöiden vuosikertomuksia silloin ja nyt. Ennen tilintarkastaja totesi: yrityksen palovakuutukset ovat voimassa ja määriltään riittävät. Nyt vuosikertomuksessa kirjoitetaan riskienhallinnasta esim. näin: Riskienhallinnan päämääränä on varmistaa konsernin strategian toteutumista, taloudellisen tuloksen 3

4 kehittymistä, osakasarvoa, osingonmaksukykyä ja liiketoiminnan jatkuvuutta. Vastuu riskienhallinnasta on toimialojen liiketoimintajohdolla. Johto vastaa riittävien toimenpiteiden määrittämisestä, toteuttamisesta sekä toimenpiteiden toteutumisen seurannasta osana normaalia toiminnan ohjausta. Riskienhallintaa koordinoi ja kehittää konsernin riskienhallintajohtaja, joka raportoi konsernin toimitusjohtajalle. Hallituksen nimittämä tarkastusvaliokunta seuraa riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta, sekä käsittelee riskienhallintatoiminnon suunnitelmia ja raportteja. Jokaiselle toimialalle on erikseen valmisteltu riskienhallintaohjelma ja sitä vastaava jatkuvuussuunnitelma. Liiketoiminnan riskejä ja niiden hallintaa käsitellään säännöllisesti liiketoimintojen johtoryhmissä. Konsernin yhteiset toiminnot huolehtivat siitä, että niiden vastuulla oleviin prosesseihin sisällytetään riittävät riskien arviointi- ja raportointimenettelyt. Tiettyjen riskien osalta riskienhallinnan periaatteet ja keskeisin sisältö on määritelty konsernitason politiikoissa ja ohjeissa. Konsernin hallinto vastaa konsernitason vakuutusohjelmasta. Riskienhallinta perustuu oleellisilta osin edellä esitettyyn sisäisen valvonnan mukaiseen toimintatapaan, jossa vastuuketju ulottuu läpi koko konsernin. Liiketoimintariskien hallinnassa tärkein tekijä on liiketoiminnan syvällinen osaaminen ja niiden työkalujen hallinta, joiden avulla päivittäinen liiketoiminta tapahtuu ja joilla sitä ohjataan. Jokaiselle toimialalle ominaiset riskit tunnistetaan liiketoimintayksiköissä, niitä arvioidaan toimialojen johtoryhmissä ja niistä raportoidaan toimialojen hallituksille ja tarvittaessa konsernin hallitukselle tai tarkastusvaliokunnalle. Toimialahallitusten puheenjohtajana toimii konsernin toimitusjohtaja. Riskejä arvioidaan jatkuvasti ja niiden hallintaa käsitellään toimialayhtiöiden johdossa. Riskiarvioinnit päivitetään konsernin johtamiskäytännön mukaisesti ja keskeiset tulokset esitetään neljännesvuosittain julkaistavissa osavuosikatsauksissa. Merkittävistä hankkeista tehdään erilliset riskianalyysit. Konsernin kannalta merkittävimmät riskit arvioidaan kerran vuodessa ja tulos raportoidaan vuosikertomuksen yhteydessä. Rahoitusriskit ja rahoituksen riskienhallinnan periaatteista ja organisaatiosta on erillinen selvitys tilinpäätöksen liitetiedossa. Riskienhallinta määriteltiin 1970-luvulla: Mitä on riskienhallinta? Riskien hallinta = Risk Management on suunnitelmallista ja jatkuvaa toimintaa yrityksen riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi sekä riskien aiheuttamien taloudellisten ja muiden haittavaikutusten poistamiseksi, pienentämiseksi tai siirtämiseksi. 4

5 Nyt ISO standardi auttaa kaiken kokoisia organisaatioita kehittämään riskienhallintansa ajan vaatimusten mukaiselle tasolle ja luomaan luotettavan tavan tunnistaa, hallita ja ottaa tietoisia riskejä liiketoiminnan tavoitteisiin pääsemiseksi. ISO standardin käyttö lisää tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä, antaa mahdollisuuden mm. tunnistaa tarpeet riskien tunnistamiseen ja käsittelyyn koko organisaatiossa, edesauttaa raportoinnin, organisaation hallintotavan ja ennakoivan johtamisen kehittämistä, lisää sidosryhmien luottamusta ja auttaa kehittämään hallintakeinoja sekä operatiivista vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Kuluneita 25 toiminnan vuotta tiivisti seuranneena ja toiminnassa koko ajan mukana olleena voin hyvällä syyllä todeta, että riskienhallinta on kasvanut näiden vuosien aikana miehen ikään. Nils Forsström

6 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Yhdistyksen perustamisen alkuvaiheet 1 Riskienhallintaa käsitteleviä seminaareja 2 Yrityksen vahinkoriskin hallinta; Risk Management seminaari 2 ICC Kansainvälisen kauppakamarin Suomen osaston seminaari: 2 Riskien hallinta- Risk Management Pentti Laurila 7 Repossaaren kokous 8 Suomen Risk Managerien yhdistyksen perustamiskomitean kokous 8 Keskuskauppakamarin RM neuvottelukunta 8 Yhdistyksen perustamista edeltäneet tapahtumat 12 Suomen Riskienhallintayhdistyksen perustava kokous 13 Yhdistyksen jäsenistöstä ja toiminnasta 16 Toimintaa vuosien varrella 17 Jäsenmäärän kehitys 21 Yhdistyksen puheenjohtajat 21 Yhdistyksen sihteerit 22 Yhdistyksen hallitus 22 Liite 1: Riskienhallintaympyrä Liite 2: Pentti Laurilan esitelmä Liite 3: Seppo Soratien esitelmä Liite 4: Suomen Riskienhallintayhdistyksen säännöt (1987) Liite 5: Pentti Talosen esitelmä 6

7 Yhdistyksen perustamisen alkuvaiheet Riskienhallinta-käsitteen tulo Suomeen Suomeen riskienhallintakäsite rantautui 1970-luvun alussa. Esimerkiksi vuonna 1972 Sampo-Tarmon Helsingin keskuskonttorissa perustettiin työryhmä kehittämään Suomeen sopivaa riskienhallintajärjestelmää amerikkalaisen kirjallisuuden pohjalta. Jo seuraavana vuonna asiaa oli kehitelty jo niin pitkälle, että se voitiin esittää yrityksen johdolle ja markkinointiosastolle. Ensimmäinen riskianalyysi suoritettiinkin uuden järjestelmän pohjalta jo kesällä Vuonna 1975 järjestetyssä Suomen Vakuutusyhdistyksen kokouksessa Sampo-Tarmon johtaja Aarne Rossi piti esitelmän Risk Management uusi ajattelutapa ja seuraavana vuonna järjestettiin ensimmäiset riskienhallintaa koskevat seminaarit. Vuodesta 1975 lähtien useimmat vakuutusyhtiöt ovat tarjonneet asiakkailleen riskienhallintapalveluita. (Berg 1990) Kirjassaan Yrityksen riskinhallinta Kai-Erik Berg kirjoittaa virheellisesti, että Riskinhallinta-ajatuksen levittyä laajempiin piireihin perustettiin 1982 Suomen Riskinhallintayhdistys, jossa oli mukana edustajia teollisuudesta, vakuutusyhtiöistä, tutkimuslaitoksista ja viranomaisista. Vuonna 1984 perustetussa Keskuskauppakamarin RH-neuvottelukunnassa sen sijaan oli jäseninä vain yritysten edustajia. Neuvottelukunnan toiminta loppuikin vuonna 1987, jolloin perustettiin Suomen Riskienhallintayhdistys, jonka jäseneksi pääsyn edellytyksenä oli vain toimiminen riskinhallinnan piirissä. Kerrottakoon selvyyden vuoksi, että Kai-Erik Berg ei ollut juurikaan mukana Suomen Riskienhallintayhdistyksen toiminnassa eikä tiettävästi hyväksynyt riskienhallinta-käsitettä monikkomuodossa, kuten hänen kirjansakin nimi osoittaa. Kai-Erik Berg lienee lisäksi sekoittanut keskenään Suomen Riskianalyysiryhmän ja Suomen Riskienhallintayhdistyksen. Suomen Riskianalyysiryhmä perustettiin Ryhmä muutti sittemmin nimensä Suomen Riskianalyysiseuraksi ja se vietti 30-vuotisjuhlaseminaariaan Suomen Riskianalyysiseuran 100. kokous pidettiin Vuonna 1982 perustettiin Scratch-projektin (Scandinavian Risk Analysis Technology Co-operation) päättymisen tiimoilta Suomen Riskianalyysiryhmä. Maailmalla sattuneet suuret kemikaalionettomuudet (Flixborough 1974, Seveso 1976, Bhopal 1984) havahduttivat viranomaisia, tutkijoita ja teollisuuden asiantuntijoita tekemään työtä onnettomuuksien välttämiseksi. Näin esimerkiksi 1

8 turvallisuusanalyysien käyttö levisi perinteisimmiltä sen soveltamisalueilta (ydintekniikasta, siviili- ja sotilasilmailusta sekä avaruustekniikasta) myös kemianteollisuuteen ja vaarallisten aineiden kuljetuksiin. Vaikka turvallisuusanalyysien tekeminen oli aikaisemmin perustunut pääosin yksittäisten yritysten omiin intresseihin ja vapaaehtoisuuteen, niin nyt myös viranomaisvelvoitteet ja lainsäädäntö kasvattivat omaa rooliaan. Seveson onnettomuus johti lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin ja vuonna 1982 säädettiinkin ns. Seveso-direktiivi (82/501/EEC). Direktiivi koskee teollisesta toiminnasta aiheutuvien suuronnettomuuksien estämistä ja mahdollisista onnettomuuksista ihmiselle ja ympäristölle aiheutuvien vaikutusten rajoittamisesta. Seveso-direktiivi toimi Suomessa osaltaan toiminnan alkusysäyksenä 1980-luvun alkupuolella, jolloin myös HAZOP-alkoi yleistyä teollisuuden parissa. (Räikkönen 2002) Riskienhallintaa käsitteleviä seminaareja Ensimmäisiä kaikille avoimia riskienhallintaa käsitteleviä seminaareja oli Rastor- Instituutin järjestämä seminaari Hotelli Haikon kartanossa Historiikin kirjoittajakin osallistui tähän seminaariin. Seminaarin luennoitsijat olivat hallintojohtaja Ilkka Liukasta lukuun ottamatta kaikki vakuutusyhtiöiden edustajia kuten myös tilaisuuden suunnittelijat Rastor-Instituutin edustajia lukuun ottamatta. Tässä seminaarin ohjelma: Yrityksen vahinkoriskien hallinta; Risk management seminaari Vahinkoriskien hallinta kannattaa: Rastor-Instituutti, Hotelli Haikon kartano, Miksi tilaisuus on suunniteltu Yrityksen jatkuvuuden turvaaminen on yritysjohdon tärkein tavoite. Spekulatiivisia eli liiketaloudellisia riskejä käsitellään jatkuvasti eri koulutuslaitosten ja yritysten järjestämillä kursseilla ja seminaareilla. Sen sijaan vahinkoriskien merkitystä yrityksen toiminnan jatkuvuudelle ei ole samassa määrin käsitelty. Näin siitä huolimatta, että vahinkoriskit voivat jopa horjuttaa yrityksen olemassaoloa. Risk managementin riskienhallinnan tulisi tämän vuoksi olla osa yrityssuunnittelua. Viimeisessä Davosissa pidetyssä kansainvälisessä yritysjohdon symposiumissa ylivoimaisesti suosituin työryhmä oli Risk Management. Tämä heijastanee tosiasiaa, 2

9 että kansainvälinen yritysjohto kokee erilaisten yritysten toiminnan jatkuvuutta uhkaavien riskien lisääntyneen siinä määrin, että yrityksellä on oltava selvät ennalta laaditut suunnitelmat kriisitilanteen yllättäessä. Syksyllä 1976 Rastor-Instituutin järjestämä ensimmäinen Risk Management seminaari osoitti, että myös Suomessa kiinnostus Risk Mangementia kohtaan on suuri. Tämä UUSI ohjelma on rakennettu ensimmäisen seminaarin kokemusten pohjalta. Tilaisuuden tavoite Tilaisuuden tavoitteena on riskienhallintajärjestelmän avulla perehtyä vahinkoriskien kartoittamiseen ja eri hallintavaihtoehtojen valitsemiseen. Kenelle Tilaisuus on tarkoitettu yrityksen vakuutussuojasta ja vahingontorjunnasta vastuussa oleville henkilöille, kuten talous- ja hallintojohdolle, työsuojelupäälliköille jne. Seminaarin ohjelma: Puheenjohtajana varatuomari Aarne Rossi Saastamoisen Siikaniemen sahan palon analyysi: Hallintojohtaja Ilkka Liukas yrityksen kuvaus, riskialttius, syy-yhteydet vakuutuksen hoito-organisaatio; miten vakuutusarvo muodostuu (yleiset hintaindeksit, sisäinen laskentatoimi) sahapalo seuraukset - mitä korvattiin mikä jäi korvaamatta Risk-management järjestelmän yleisesittely: varatuomari Aarne Rossi Risk managementin syntytausta järjestelmän sisältö miksi ajankohtainen 3

10 Riskien kartoitus ja tunnistaminen: Piirijohtaja Jaakko Lammi tietopankki toimintojen virtauskaaviot apuvälineet Riskien arviointi: DI Pentti Laurila riskien matematiikka riskien todennäköisyyden arviointi riskien laajuuden arviointi päätöksenteko Ryhmätyö I:n tehtävien jako Ryhmätyö I: Case Moderna Oy:n vahinkoriskien kartoitus ja arviointi Ryhmätyö I:n purku: DI Pentti Laurila Torstai Puheenjohtajana DI Kai-Erik Berg Riskien hallintakeinot: apulaisjohtaja Taisto Huuska, Insinööri Toivo Veriö hallintakeinojen tausta Risk managementin hallintakeinot Risk managementin hallintakeinojen käyttöjärjestys vahingontorjunta Riskien hallintakeinojen valinta: DI Kai-Erik Berg optimointi 4

11 eri hallintakeinoista aiheutuvat kustannukset ja menetykset paljonko kannattaa sijoittaa määrätyn riskin varalle; vakuutusmaksukustannukset, piilomenetysten ja omavastuuosuuden pieneneminen miten löydetään edullisimmat riskien hallintamenetelmät Ryhmätyö II: Case Moderna Oy:n riskien hallintamenetelmät Ryhmätyö II:n purku: DI Kai-Erik Berg Risk management teollisuusyritysten ja vakuutusyhtiöiden yhteistoimintana tänään ja huomenna: varatoimitusjohtaja Seppo Soratie Yleiskeskustelu Risk management järjestelmästä ja seminaarin päätös Tilaisuuden suunnittelu: toimitusjohtaja Kai-Erik Berg, Vahinkovakuutusyhdistys, johtaja Aarne Rossi, Sampo-yhtiöt, johtaja Pekka Pesonen, Pohjola-Suomi-Salama Oy ja KTM Markku Heikkilä, Rastor-instituutti, sihteerinä projektiasisstentti Lauri Ylöstalo. Seminaarin annista olkoot esimerkkinä Pentti Laurilan ja Seppo Soratien luennot (liite 2 ja liite 3). Toinen merkittävä riskienhallintaa käsittelevä koulutustilaisuus oli Kansainvälisen kauppakamarin Suomen osaston järjestämänä Hotel Inter- Continentalissa. Tässä seminaarissa oli jo näkyvissä esimerkkejä ja kokemuksia käytännössä toteutetusta riskienhallintatyöstä yrityksissä. Tässä seminaarin ohjelma: ICC Kansainvälisen kauppakamarin Suomen osaston seminaari: Riskien hallinta Risk Management , Hotel Inter-Continental Tämän päivän yrityksen henkisiin ja aineellisiin resursseihin sekä tulostavoitteisiin kohdistuu yhä lisääntyvässä määrin erityyppisiä riskejä. Riskialttiuden lisääntyminen tällä vuosikymmenellä johtuu mm. korkeista pääoma- ja työvoimakustannuksista, kiristyvästä kilpailusta, kansainvälistymisen tarpeesta, ATK:n yleistymisestä, 5

12 tuotantotekniikan kehittyneisyydestä, lisääntyvistä laatuvaatimuksista sekä rikollisista teoista. Riskien hallinta on meillä toistaiseksi varsin vähän käytetty, mutta erittäin tärkeä ja kustannuksiltaan suhteellisen edullinen liikkeenjohdollinen keino suojata yrityksen tuotantotekijöitä ja turvata sen tuloja. ICC:n Manilan maailmankongressissa todettiin jopa, että yrityksellä on 1980-luvulla kaksi keinoa säästää rahaa, joista toinen on riskien hallinta. Kysymys on riskien tunnistamisesta, arvioinnista sekä riskien hallintapolitiikan ja organisaation kehittämisestä. Näistä asioista sekä ICC:n piirissä tapahtuvasta riskien hallinnan terminologian yhdenmukaistamisesta kertovat seminaarissa käytännön asiantuntijat. Ohjelma :00 Avaus Riskien hallinnan kasvava merkitys: vuorineuvos Tapani Koski, Kansainvälisen kauppakamarin Suomen osaston puheenjohtaja (vuorineuvos Tapani Kosken oltua estyneenä, tilaisuuden avaussanat taisi lausua Jaakko Lassila) Risk management systematik och praktik: verkställande direktör Ulf Nordblad, Skandia Risk Management Ab, Stockholm - definition, analys, planering, och förebyggande arbete - RM och ICC - terminologi och systematik - företagens föränderliga risker, sannolikhet och storlek Sopimusvastuu, tuottamusvastuu ja tuotevastuu sekä ATK-riskien hallinta, Dipl. Ins. Pentti Laurila, Riskienhallinta Oy 13:00 Poliittiset, kaupalliset ym kansainvälistymiseen liittyvät riskit, Dipl. Ins. Jarkko J Toivonen, Pohjola-yhtiöt 6

13 Kokemuksia riskienhallinnan järjestämisestä ja toteuttamisesta käytännössä: ekonomi Nils Forsström, Keskusosuusliike Hankkija, valtiot. maist. Aulis Kohvakka, ASEA Oy, Dipl. Ins. Antti Sankila, Oy Kaukas Ab - liikeriskit - henkilöriskit - keskeytysvahingot - omaisuusvahingot - rikolliset toiminnot - riskien huomioon ottaminen sopimuksissa - Yleiskeskustelu Pentti Laurila Pentti Laurilan merkitys liikkeelle panevana voimana yhdistyksen tarpeellisuuden herättämisessä oli ensiarvoisen suuri. DI Pentti Laurila kuului niihin vakuutusalan persoonallisuuksiin, joista kerrottiin työpaikan vaihdon yhteydessä urbaania legendaa, että molempien yhtiöiden taitotaso nousi. Pentti Laurila toimi Pohjola- Yhtiöissä paloinsinöörinä ja osastopäällikkönä vuosina ja sen jälkeen Sampo-Yhtiöiden Riskienhallinta Oy:n toimitusjohtajana , kaupallisena sihteerinä Italiassa ja sen jälkeen riskienhallinnan konsulttina ja vakuutusmeklarina, toimitusjohtajana perustamissaan yrityksissä Risk Plan Group Oy, Benefit Brokers Oy, Laurila & Loda Insurance Brokers Oy, jonka hän myi kansainväliselle vakuutusmeklarijätille Rollins Hüdig Hallille (AON). Pentti Laurila oli myös Suomen Vakuutusmeklariliitto ry:n perustajajäsen ja puheenjohtaja. Luovuttuaan vakuutusmeklaritoiminnasta Pentti Laurila toimi liikemiehenä lähinnä itäisissä ja eteläisissä naapurimaissamme. DI Pentti Laurila oli kantava voima Pohjola-Suomi-Salaman riskienhallintakonseptin kehittelyssä. Pentti Laurila kirjoitti m.m. seuraavat kirjat: Riskit ja niiden vakuuttaminen (ISBN , 1977 Mänttä), Riskienhallinta ( ISBN , Rauma 1981), Tuoteturvallisuus ja tuotevastuu (ISBN ). 7

14 Pentti Laurila oli värikäs persoona ja visionääri, jolla oli erinomainen kyky kansantajuistaa sanomaansa riskienhallinnasta ja sen merkityksestä yrityksille. Repossaaren kokous Ensimmäinen virallinen tilaisuus, jossa keskusteltiin Suomeen perustettavasta RMyhdistyksestä, pidettiin Vakuutusyhtiö Sammon (Riskienhallinta Oy:n) isännöimänä Repossaaressa. Paikalla oli aiheesta keskustelemassa 33 risk manageria. Keskustelun pohjalta päätettiin jatkaa yhdistyksen perustamisen suunnittelua. Seuraavana vaiheena oli: Suomen Risk Managerien yhdistyksen perustamiskomitean kokous keskustelu Suomen riskienvalvojien yhdistyksen perustamisesta ja asian viimeisimmistä kehitysnäkymistä (Riskienhallinta Oy/Pentti Laurila, Merja Toikka) ehdotus Suomen riskienvalvojien yhdistyksen säännöiksi (varat. Merja Toikka) Samanaikaisesti oli Kansainvälisen Keskuskauppakamarin Suomen osasto käynnistänyt Carl Jürgen von Essenin toimesta riskienhallinta-ajattelun lanseeraamisen suomalaisiin yrityksiin. Koska alan harrastajien piiri oli pieni, saivat eri osapuolet helposti tiedon toistensa suunnitelmista, voimien ja resurssien yhdistäminen todettiin järkeväksi. Niinpä syntyi Keskuskauppakamarin RMneuvottelukunta. Keskuskauppakamarin RM-neuvottelukunta Keskuskauppakamari julkisti lehdistötiedotteen yritysriskejä varten perustetusta neuvottelukunnasta: Keskuskauppakamarin yhteyteen on perustettu yritysten riskienhallintaa edistävä neuvottelukunta. Perustava kokous pidettiin tiistaina Helsingissä. Kokoukseen osallistui yli 20 yrityksen riskienhallinnasta vastaavaa henkilöä. Neuvottelukunta otti nimekseen RMneuvottelukunta. RM tulee englanninkielisistä sanoista Risk Management. Neuvottelukunta toimii yhtenä Keskuskauppakamarin lähes 20 lauta- ja neuvottelukunnista. Sen toiminta on lähinnä jäsenyritysten keskinäisten kokemusten vaihdon avulla edistää jäsentensä riskienhallintaa. 8

15 Neuvottelukunnan jäseniksi voivat liittyä kaikki ne Suomessa toimivat yritykset, jotka soveltavat omaan toimintaansa organisoitua riskienhallintaa ja jotka toimivat vakuutus- ja muiden riskienhallintapalvelujen ostajina. Jäsenyrityksiä edustavat neuvottelukunnassa yritysten riskienhallinnasta vastaavat henkilöt. Toistaiseksi vapaamuotoisena yhteenliittymänä neuvottelukunta ei ole laatinut sääntöjä, mutta se on valinnut itselleen työvaliokunnan, johon kuuluvat puheenjohtajana varatuomari Martti Alopaeus, Oy Wärtsilä Ab, varapuheenjohtajana ekonomi Nils Forsström, Keskusosuusliike Hankkija, varatuomari Kimmo Laukas, Kone Oy, apulaisjohtaja Erkki Sillanpää, Oy Nokia Ab:n keskushallinto ja Keskuskauppakamarin apulaisjohtaja Carl Jürgen von Essen, joka toimii myös neuvottelukunnan sihteerinä. RM-neuvottelukunnan toiminta vuonna 1984 Perustamisvuonna RM-neuvottelukunnalla oli neljä kokousta. Helmikuussa pidettiin perustava kokous, jossa yhteydessä lisäksi pääkonsuli Sakari Yrjönen piti esityksen aiheesta Kauppakamarilaitos ja sen ajankohtaiset tehtävät. Toukokuun tilaisuudessa kertoivat ekonomi Nils Forsström Keskusosuusliike Hankkijasta, dipl.ins Antti Sankila Oy Kaukas Ab:stä, sekä risk manager Stig Wikman Finnair Oy:stä kukin omista kokemuksistaan yrityksen riskienhallinnan organisoinnista ja toteuttamisesta. Lokakuun kokouksessa esiteltiin lähinnä kahden ruotsalaisen yrityksen Esselte Ab:n ja Teleinvest Ab:n kokemuksia riskienhallinnasta. Marraskuun tilaisuudessa käsiteltiin Oy Wärtsilä Ab:n Järvenpään tehtailla suoritetun riskienhallinnan tutkimuksen tuloksia sekä toimenpiteitä tutkimuksen seurauksena. Työvaliokunta kokoontui viisi kertaa. Neuvottelukunnan perustamisvuonna suoritettiin neuvottelukunnan toimesta myös riskienhallintaan liittyvä kirjallisuusanalyysi. RM-neuvottelukunnan toiminta vuonna 1985 Neuvottelukunta kokoontui neljä kertaa. Kokousten aiheina olivat atk-riskit, kuljetusriskit, vierailukäynti Keskinäinen Yhtiö Teollisuusvakuutuksessa ja vierailukäynti Valtion Teknillisessä Tutkimuskeskuksessa. Atk-riskeistä alustivat toimtusjohtaja Raimo Voutilainen, Proteva Security Oy, johtaja Tauno Väliviita, Kone Oy, ekonomi Kari Liukkonen Pohjola-Yhtiöt sekä oikeust. lis Jorma Kuopus, eduskunta. Tätä riskilajia tarkasteltiin yrityksen toiminta-ajatuksen 9

16 näkökulmasta, käyttäjän näkökulmasta ja lisäksi luennoitiin atk-riskeihin liittyvästä lainsäädännöstä. Kokouksessa Miten hallita yrityksen kuljetusriskit luennoivat jaostopäällikkö Martti Kuurtokoski, Finnpap, riskienhallintapäällikkö Nils Forsström, Keskusosuusliike Hankkija ja varatuomari Kimmo Laukas, Kone Oy. Tilaisuudessa keskusteltiin vientipaperin kuljetusvahingoista, kotimaan kuljetusten vakuuttamisesta ja vahinkokäsittelystä sekä kuljetusriskien kattamisesta vuosivakuutuksella. Teollisuusvakuutuksen vierailun yhteydessä alustivat riskienhallintapäällikkö Leena Laakso, Kemira Oy, aiheenaan Hazop-analyysi, dipl.ins. Jouko Suokas, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, aiheenaan Mort-analyysi, dipl.ins Hannu Tirinen, Keskeytysvakuutus Oy Otso, aiheenaan erikoismittaukset rh-projekteissa sekä riskipäällikkö Juha Ettala, Keskinäinen Yhtiö Teollisuusvakuutus, aiheenaan RHprojektit käytännössä. Lisäksi riskipäällikkö Veikko Välilä, Keskinäinen Yhtiö Teollisuusvakuutus, selvitti Wärtsilä Oy:ssä suoritettua riskienhallintatutkimusta sekä riskipäällikkö Juha Ettala kertoi New Orleansissa huhtikuussa pidetystä RMkonferenssista. Vuoden viimeisessä kokouksessa sisältönä olivat prosessijärjestelmien turvallisuus ja käyttövarmuusriskit. Kokous pidettiin valtion teknillisessä Tutkimuskeskuksessa ja aiheesta luennoivat Jorma Fieandt sekä luotettavuustekniikkajaoston päällikkö Hannu Hossi. Toimintavuoden aikana käynnistettiin myös riskienhallintaan liittyvä neuvottelukunnan jäsenyrityksiä koskeva tutkimus. Neuvottelukunnan työvaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa. Työvaliokunnan puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Martti Alopaeus, Wärtsilän Keskinäinen Vakuutusyhtiö. Muut työvaliokunnan jäsenet olivat riskienhallintapäällikkö, Nils Forsström, apulaisjohtaja Carl Jürgen von Essen, Keskuskauppakamari, varatuomari Kimmo Laukas, Kone Oy, apulaisjohtaja Erkki Sillanpää, Oy Nokia Ab ja kauppat. maist. Helena Suonsilta, neuvottelukunnan sihteerinä. Jäsen yrityksiä neuvottelukunnassa oli toimintavuoden lopulla 25. RM-neuvottelukunnan toiminta vuonna 1986 Toimintavuoden aikana neuvottelukunta kokoontui kolme kertaa. Kokousten aiheina olivat yritysten poliittiset ja kaupalliset riskit, vakuutuspalvelut ja ratkaisut kansainvälistyville yrityksille sekä kulunvalvonta yrityksissä. 10

17 Yritysten poliittisista ja kaupallisista riskeistä alustivat vakuusosaston päällikkö Björn-Erik Pagels, Vientitakuulaitos, yksikön johtaja Heikki Talola, Kansallis-Osake- Pankki ja apulaisjohtaja Carl Jürgen von Essen, Keskuskauppakamari. Aihe jakaantui sisältönsä puolesta seuraavasti; Vientitakuulaitos poliittisten ja kaupallisten riskien turvaajana, valuutta- ja korkoriskit sekä maailmanlaajuisen Kauppakamariverkoston palvelut. Toimintavuoden toisessa kokouksessa alustivat johtaja Jarkko Toivonen, Finnish Insurance Services Oy ja toimitusjohtaja Risto Kantolinna Sedgwick Johnson Oy. Heidän aiheensa olivat Captive-yhtiön käyttö yrityksen riskiomarahoituksessa sekä Uutta Suomessa- vakuutusbrokerpalvelut. Kolmannen kokouksen aiheesta Kulunvalvonta yrityksissä alustivat turvallisuuspäällikkö Kalevi Tiihonen, Kemira Oy, riskienhallintapäällikkö Kari Liukkonen, Pohjola- Yhtiöt ja toimitusjohtaja Pentti Harmanen, Turvallisuussuunnittelu Secon Oy. Alustajien aiheet olivat Toimitilaturvallisuuden toteuttaminen yrityksessä (Kemira), Pohjola-yhtiöiden kokemuksia kulunvalvonnan käyttöönottamisesta sekä Kulunvalvonnan taso ja merkitys suomalaisissa yrityksissä. Toimikauden aikana työvaliokunta kokoontui puolestaan seitsemän kertaa. Työvaliokunnan puheenjohtajana on toiminut riskienhallintapäällikkö Nils Forsström, Keskusosuusliike Hankkija. Muut työvaliokunnan jäsenet ovat olleet toimitusjohtaja Martti Alopaeus, Wärtsilän Keskinäinen Vakuutusyhtiö, johtaja Carl Jürgen von Essen saksalais-suomalainen Kauppakamari, riskienhallintapäällikkö Leena Laakso, Kemira Oy, apulaisjohtaja Erkki Sillanpää, Oy Nokia Ab ja apulaisjohtaja Stig Wikman, Finnair Oy ja sihteerinä kauppat. maist. Helena Suonsilta, Keskuskauppakamari. Edellisenä toimintavuonna käynnistetty riskienhallintatutkimuskysely valmistui ja se raportoitiin jäsenistölle. Riskienhallintakyselystä saatujen vastausten perusteella oli tarkoitus muodostaa kokonaiskuva jäsenistön riskienhallinnan tasosta. Kysely lähetettiin 24 yritykselle, joista vastauksen antoi kahdeksan yritystä. Vastausprosentiksi muodostui näin ollen n 30 %. Vastausprosentin alhaisuudesta johtuen ei kyselyn vastauksista voitu tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihto oli 20, 2 miljardia markkaa. Suurimmat vakuutuslajikohtaiset kustannukset muodostuivat lakisääteisestä 11

18 tapaturmavakuutuksesta sekä palo- tai yhdistelmävakuutusmaksuista. Kyselyyn vastanneiden yritysten omavastuu vaihteli markan välillä riskilajista riippuen. Kaikki yritykset hyödynsivät vähintään kahden tai useamman vakuutusyhtiön palveluja. Omalla vastuulla pidettiin muun muassa konerikkoja, sisäisiä tavaran siirtoja, asennuksia, tuotevastuuta, murto- ja vesivahinkoja, keskeytysriskejä jne. Kaikilla vastanneilla yrityksillä oli kirjallinen vakuutussuunnitelma, mutta ei kirjallista hallituksen hyväksymää riskienhallintapolitiikkaa tai rh-strategiaa. Riskienhallinta oli yleensä talous- tai hallintojohdon vastuulla o.t.o., mikäli yrityksessä ei ollut päätoimista rh-päällikköä. Tehtyjen riskianalyysien määrä ja laatu oli vaihteleva eri yrityksissä. Suurimpana riskilajina pidettiin yleisesti palo- ja palokeskeytysriskiä. Suurimmat yksittäiset riskit olivat satoja miljoonia markkoja. Jotta kysely olisi vastannut siihen kohdistuneita odotuksia, olisi se edellyttänyt huomattavasti aktiivisempaa otetta vastaajien taholta. Monessa yrityksessä riskienhallintatyön oletettiin olevan vasta aluillaan, joten vastausten löytämisen työläys lienee alentanut vastausprosenttia. Mikäli kysely joskus uudistetaan, toivoo neuvottelukunta aktiivista osallistumista, jotta saatuja vastauksia voisi itse kukin riskienhallinnasta vastaava hyödyntää oman yrityksensä piirissä, totesi RMneuvottelukunnan puheenjohtaja jäsenistölle lähetetyssä jäsentiedotteessa. Yhdistyksen perustamista edeltäneet tapahtumat Sakari Yrjösen jälkeen Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi tullut Matti Aura ryhtyi ensi töikseen leikkaamaan Keskuskauppakamarin yhteyteen syntyneitä rönsyjä ja niiden aiheuttamia kuluja. RM-neuvottelukunnan työvaliokunta kokoontui keskustelemaan toimitusjohtaja Matti Auran virittämästä aiheesta, kuinka ja missä muodossa neuvottelukunnan tulisi toimia tulevaisuudessa, jotta toiminta soveltuisi Keskuskauppakamarin päämääriin ja tavoitteisiin. Seuraavassa RM-neuvottelukunnan työvaliokunnan kokouksessa käsiteltiin neuvottelukunnan organisaatiota ja toimintasuunnitelmaa. Mietittäväksi jäi, mikä olisi paras organisaatiomalli neuvottelukunnan toiminnan kannalta tulevaisuudessa. Käydyissä alustavissa keskusteluissa kannatettiin yhdistyksen muodostamista. Mahdollinen toimintamuoto voisi olla myös Keskuskauppakamarin toimintaan soveltuva valiokunta. 12

19 Seuraavassa RM-neuvottelukunnan työvaliokunnan kokouksessa käsiteltiin neuvottelukunnan organisaatiomuutoksen yhteydessä muodostettavia sääntöjä toiminnalle. Kokouksessa jaettiin Riskienhallinta Oy:n varat. Merja Toikan syksyllä 1983 laatima luonnos neuvottelukunnan mahdollisiksi toiminnan säännöiksi. Päätettiin, että kukin työvaliokunnan jäsen miettii seuraavaan työvaliokunnan kokoukseen omia ehdotuksia sääntöihin. Matti Auran toimintaa voi hyvällä syyllä pitää yhtenä merkittävänä sysäyksenä Suomen Riskienhallintayhdistyksen perustamiselle. Viimeinen RM-neuvottelukunnan kokous pidettiin Kemira Oy:ssä Paikalla olivat suojelupäällikkö Jorma Tikkanen, Sanoma Osakeyhtiö, Konttoripäällikkö Pekka Lehmusvirta, Yhtyneet Paperitehtaat Oy, turvallisuuspäällikkö Jaakko Häyhtiö, Oy Nokia Ab, isännöitsijä Erkki Tilles, Suomen Sokeri Oy, työsuojelupäällikkö Oiva Siltanen, Perusyhtymä Oy, johtaja Jorma Koponen, Oy Lohja Ab, riskienhallintapäällikkö Nils Forsström, Keskusosuusliike Hankkija, suojelupäällikkö Sakari Heikkilä, Suomen Sokeri Oy, hallintopäällikkö Lasse Saloranta, Finn-Stroi Oy, toimistopäällikkö Jouko Suni, Imatran Voima Oy, varatuomari Jukka Kukkonen, Kansallis-Osake-Pankki, sis. tark. pääll. Asko Ranta, Machinery Oy, riskienhallintapäällikkö Leena Laakso, Kemira Oy, apulaisjohtaja Stig Wikman, Finnair Oy. Kokouksessa työvaliokunta sai tehtäväkseen perustaa Suomen Riskienhallintayhdistyksen. Suomen Riskienhallintayhdistyksen perustava kokous Suomen Riskienhallintayhdistyksen perustava kokous pidettiin Kemira Oy:n pääkonttorin tiloissa Perustavaan kokoukseen osallistui 27 henkilöä edustaen monipuolisesti talouselämän eri aloja. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Martti Alopaeus, Wärtsilän Keskinäisen Vakuutusyhtiö Oy sekä hallituksen jäseniksi riskienhallintapäällikkö Nils Forsström, Keskusosuusliike Hankkija, DI Pekka Hyppönen, Keskeytysvakuutusyhtiö Otso, riskienhallintapäällikkö Leena Laakso, Kemira Oy, ekonomi Kari Liukkonen, Pohjola-Yhtiöt ja apulaisjohtaja Stig Wikman Finnair Oy. Yhdistyksen hallitus valitsi keskuudestaan Stig Wikmanin varapuheenjohtajaksi ja Nils Forsströmin sihteeriksi. Sihteerin toimen lisäksi Nils Forsström valittiin yhdistyksen varainhoitajaksi. 13

20 Perustavan kokouksen osanottajat olivat: Stig Wiman, Finnair Oy, Kimmo Laukas, Kone Oy, Eero Routamo, Kymi-Strömberg (Kymmene Oy), Timo S. Kylliäinen Orion-Yhtymä Oy, Nils Forsström, Keskusosuusliike Hankkija, Juhani Vanhala, Tapiola-Yhtiöt, Oiva Siltanen, Perusyhtymä Oy, Juha Ettala, Teollisuusvakuutus, Pekka Lehmusvirta, Yhtyneet Paperitehtaat Oy, Pertti Laamanen, Riskienhallinta Oy, Pekka Hyppönen, OTSOvakuutus, Kari Liukkonen, Pohjola-Yhtiöt, Jorma Koponen, Oy Lohja Ab, Esko Talvela, YIT Oy, Ilkka Roman, Proteva Security Oy, Jorma Tikkanen, Sanoma Osakeyhtiö, Juhani Leinonen, KOP, Jouko Keltanen, KOP, Pentti Harmanen, Secon Oy, Tapani Perttuli, Oy Ovako Steel Ab, Tero Leino, Outokumpu Oy, Mauno Alatalo, SOK, Kalevi Linja, Metsä-Serla Oy, Jarmo Sipinen, Neste Oy, John Nieminen Sedgwick Johnson Oy, Martti Alopaeus, Wärtsilän Keskinäinen Vakuutusyhtiö Oy, (Risto Kantolinna*, Sedgwick Johnson Oy, Mauno Willgren*, Neste Oy *) ei paikalla). Perustavan kokouksen järjestelyt olivat pitkälti RM-neuvottelukunnan puheenjohtajan Nils Forsströmin aikaansaamista. Perustavan kokouksen puheenjohtajaksi oli etukäteen sovittu valittavaksi varatuomari Martti Alopaeus siltä varalta, jos kokouksen laillisuudesta tulee jotain odottamattomia kysymyksiä. Kokouksen laillisuutta oli varmentamassa myös muitakin juristeja m.m. Eero Routamo, Kymi Strömbrerg (Kymmene Oy), Kimmo Laukas, Kone Oy, Timo S Kylliäinen, Orion-Yhtymä Oy. Muutoin kokous oli täysin etukäteen junttaamaton esim. valittavan hallituksen ja yhdistyksen puheenjohtajan osalta. Joku kokouksen osanottaja luuli, että Martti Alopaeus oli tarkoitus valita myös yhdistyksen puheenjohtajaksi ja ehdotti siten häntä. Ehdotus sai kannatusta ja Martti Alopaeus sai yllättäen kunnian toimia yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana. RMneuvottelukunnan puheenjohtajana minulla ei ole missään vaiheessa ollut pyrkyä yhdistyksen puheenjohtajaksi, vaan olen halunnut toimia taustalla sihteerinä (7 v). Suomen Riskienhallintayhdistyksen tarpeesta ja toimintamuodoista käydyssä keskustelussa pidettiin perusteltuna tämän kaltaisen yhdistyksen perustamista ja sen toimintaan pitäisi kuulua ajankohtaisen tiedon levittäminen, yhteyksien pito kansainvälisiin vastaaviin tahoihin mm. RIMS:iin, alan koulutuksen lisääminen kotimaassa sekä osallistuminen alan kehittämiseen kotimaassa. Samalla esiteltiin Suomen Riskianalyysiryhmän toimintaa, joka osaltaan liittyy läheisesti perustettavan yhdistyksen toimintaan. 14