Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen

Transkriptio

1 Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen Itä-Suomen huippuseminaari Johtaja Petri Keränen, Pohjois-Savon ELY-keskus

2 Aluehallinnon ja liikennehallinnon virastouudistus

3

4 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) vastaavat valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtävistä 15 alueella Suomessa. Lainsäädännön toimeenpano, ohjaus ja valvonta alueilla kuuluu samanaikaisesti toimintansa aloittaneille kuudelle aluehallintovirastolle (AVI)

5 ELY-organisaatio YM LVM TEM MMM OPM SM Keskuksen johtaja (yhden vastuualueen päällikkö) Ympäristö ja luonnonvarat (13) Ympäristönsuojelu Alueiden käyttö Luonnonsuojelu Vesien hoito ja ympäristön tilan seuranta Kehittäminen ja lähialueyhteistyö Vesivarojen käyttö ja hoito Liikenne- ja infrastruktuuri (9) Tie- ja liikenneolojen suunnittelu Tienpidon hankinnat Asiakas- ja viranomaispalvelut Julkisen liikenteen järjestäminen Muut liikennettä ja infrastruktuuria koskevat tehtävät Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri (15) Työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen Rakennerahastoasiat Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kirjastot, liikunta- ja nuorisotoimet Kansainväliset tehtävät ja lähialueyhteistyö Maaseutu ja energia Maahanmuutto ja etniset suhteet Metsäkeskukset Pohjois-Savon ELYn vastuualueet ovat elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri; liikenne ja infrastruktuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat. Kootut tukitehtävät Hallintoyksikkö Aluehallinnon tietohallintopalvelut -yksikkö TE-toimistot Maakunnan liitot

6 Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen toimialue kattaa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon kunnat (= 54 kuntaa). Vastuualue vastaa alueen tienpidosta ja julkisen liikenteen järjestämisestä sekä edistää liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta

7 Pohjois-Savon ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Koko maa Pohjois-Savon ELY-keskus Osuus Maapinta-ala (km2) % Asukkaita % Maantiet (km) % Autokanta % Liikennesuorite/v (milj.autokm) %

8 Liikennejärjestelmän PTS

9 Liikennejärjestelmän PTS On Liikenneviraston asiantuntijanäkemys liikennejärjestelmän kehittämisestä. Suunnitelma valmistuu helmikuussa 2011 ja se toimii mm. yhtenä keskeisimmistä tulevan hallituksen liikennepoliittisen selonteon taustapapereista. Suunnitelmavaihtoehdoissa varioidaan palvelutasoa ja rahoituksen kohdentumista mm. erilaisten asiakastarpeiden, taloudellisen ohjauksen, liikennemuotojen, alueiden ja väyläverkkojen suhteen: Vaihtoehto A: kaupunkiseudut (noin 20 kpl) ja niiden väliset yhteydet Vaihtoehto B: vahvasti kasvavat ja keskittyvät kaupunkiseudut sekä globaalit yhteydet Vaihtoehto C: raskaan tavaraliikenteen ja ulkomaankaupan tarpeet. Vaihtoehtoja ja vaikutustarkasteluja esitellään sidosryhmille syyskuussa 2010, lausuntokierros11-12/

10

11 Vaihtoehtojen lähtökohdat Suunnitelman kokonaisrahoitustasona käytetään kuvitteellista 1500 M / v Rahoitustaso vastaa kuluvan hallituskauden keskimääräistä valtion vuosibudjettirahoitusta (perusväylänpito 940 M, kehittäminen 450 M, joukkoliikenne 90 M ) Ilmastotavoitteet saavutetaan joka vaihtoehdossa Vaihtoehdot muodostetaan keskenään mahdollisimman erilaisiksi Lopullinen vaihtoehto kootaan eri vaihtoehtojen elementeistä, ei tarkoitus valita yhtä vaihtoehtoa suoraan LUONNOS

12

13 LUONNOS Keskeisiä vaihtoehtojen eroja Rahoituksen jakautuminen Vaihtoehto A Vaihtoehto B Vaihtoehto C Rahoitus laajalle verkolle tasapuolisesti Hoito ja ylläpito painottuu Kehittäminen pienissä osissa eri puolilla verkkoa Rahoitus keskittyvän Suomen ydinalueella Hoito ja ylläpito kysynnän mukaan Isoja kehittämisinvestointeja Pienet kehittämistoimet vähäisiä Rahoitus kohdistuu teollisuuden tarpeisiin, myös hoidossa ja ylläpidossa Pieniä kehittämistoimia sekä isoja (esim. kaivosradat)

14 Itä-Suomen strategiset linjaukset mitä liikennejärjestelmän PTS-työssä tulee ottaa erityisesti huomioon, jotta alueen keskeisimmät tarpeet tulevat huomioiduiksi?

15 1. Liikennejärjestelmän kehittämisellä ohjataan koko Suomen kehittymistä Halutaanko eri alueille antaa riittävän tasapuoliset mahdollisuudet kehittyä vai ohjataanko liikennejärjestelmän kehittämispainotuksilla liikaa Suomen keskittymistä? Voidaan tehdä myös tahtovalintoja, nykyisten trendien jatkumoiden pitäminen tosina ei anna mahdollisuuksia vaikuttaa kehitykseen. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämistä ja säilyttämistä tuettava myös liikennejärjestelmän keinoin halvempaa ja ympäristöystävällisempää kuin Suomen rakentaminen uudelleen

16 2. Kehittämistarpeita tarkasteltava yli rajojen Kansainvälisten yhteyksien merkitys korostuu jatkuvasti. Yhteyksiä tarkastellaan usein kuitenkin liian pääkaupunkiseutulähtöisesti. Pietarin ja Venäjän merkitys tulevaisuudessa? Pietari on Itä-Suomen kannalta lähes yhtä lähellä kuin Helsinki. Helsinki-Pietari-radan linjaus Kouvolan kautta on koko Itä-Suomelle ensiarvoisen tärkeää. Rajalle suuntautuvia yhteyksiä ja rajaylitysten sujuvuutta tulee parantaa - poikittaisyhteyksien merkitys on myös muutoin kasvamassa. TEN-t-verkon linjauskysymykset: jääkö Itä- Suomi paitsioon?

17 3. Saavutettavuuden parantaminen tukee osin myös päästötavoitteiden saavuttamista Noin 25 % liikenteen päästöistä tulee pitkämatkaisesta henkilöliikenteestä. Tulee luoda liikennejärjestelmä, joka kannustaa kestäviin valintoihin niin ihmisten liikkumisen kuin tavaroiden kuljettamisen suhteen. Nopeiden junayhteyksien saamista Mikkeliin, Kuopioon ja Joensuuhun on kiirehdittävä kyse ei ole suurista kustannuksista, vaan tasapuolisuudesta maan eri osien kanssa. Lisäksi ratojen kantavuutta tulee parantaa. Pitkämatkaisen henkilö- ja tavaraliikenteen siirtäminen ympäristöystävällisempiin kuljetusmuotoihin edellyttää myös palvelutason kehittämistä määränpäissä. Valtateitä 5 ja 6 tulee kehittää pitkäjänteisesti. Saavutettavuus vapaa-ajan asutuksen näkökulmasta suuri osa Itä-Suomen vapaa-ajan asunnoista on eteläsuomalaisten omistuksessa. 17

18 4. Lento- ja vesiliikenne Lentoliikenne on erityisesti Kuopion ja Joensuun seutujen kannalta elintärkeä erityisesti elinkeinoelämälle tärkeinä nopeina yhteyksinä ja kansainvälisten yhteyksien edellytyksenä. Myös Varkauden ja Savonlinnan lentoyhteydet on kyettävä säilyttämään. Mikä on sisävesiliikenteen rooli Itä-Suomessa suurin kasvupotentiaali vesiliikenteellä on bioenergian, kierrätysmateriaalien ja kiviainesten kuljetuksissa. Vesiliikenteen ympärivuotisuus on keskeinen edellytys liikennemuodon kehittämiselle. Itä-Suomen tulee ottaa vahva ote sisävesiliikenteen potentiaalin parempaan hyödyntämiseen

19 5. Itä-Suomi on raaka-aineiden lähtö-aluetta vaatimukset vähäliikenteiselle verkolle ovat suuria Itä-Suomessa on vahvat lähtövirrat: puu, turve, kaivannaiset, maito, liha, vilja, bioenergia. Vähäliikenteisen tieverkon hoidon ja ylläpidon varmistamisessa on kysymys keskeisten elinkeinojen toimintavarmuudesta hoidolla ja ylläpidolla on suuri vaikutus palvelutasoon. Tarvetta on myös kehittämisinvestointeihin. Uusiutuvan energian tukipaketti ja kasvava matkailu yhdessä lisääntyvän vapaa-ajan asumisen/kakkosasumisen, palvelurakenteen keskittymisen sekä metsäteollisuuden rakennemuutoksen kanssa lisäävät vähäliikenteisen verkon merkitystä. Vähäliikenteisen, elinkeinoelämälle tärkeän rataverkon merkitys on alueellisesti suuri. 19

20 6. Myös keskisuuret kaupunkiseudut otettava huomioon ei pelkästään suurimpia kaupunkiseutuja Kaikkien kaupunkiseutujen liikennejärjestelmää ja maankäyttöä tulee kehittää kestävästi ja tarvelähtöisesti. Myös pieniä parantamistoimenpiteitä (kevyt liikenne, pienet liikenneturvallisuustoimenpiteet) tulisi pystyä toteuttamaan. Joukkoliikenteessä on potentiaalia erityisesti keskisuurilla kaupunkiseuduilla maakuntakeskusten joukkoliikenteen palvelutaso tulee säilyttää hyvänä. Myös valtion tulee olla tukemassa kehitystä. Älyliikenteeseen ohjattavia resursseja tulee käyttää myös pienten ja keskisuurten kaupunkiseutujen liikenteen kehittämiseen. Eri liikennemuotojen rajapinnat matka- ja logistiikkakeskukset eivät ole juurikaan edenneet Itä-Suomessa. Seudullista yhteistyötä ja paikallista osaamista tulee hyödyntää nykyistä tehokkaammin. 20

21 7. Logistisia kustannuksia pystyttävä alentamaan Kaikkien kuljetusmuotojen, myös vesiliikenteen tulisi olla käytettävissä ympärivuotisesti kaikkien kuljetusmuotojen rinnakkaista läsnäoloa kaikilla alueilla ei ole kuitenkaan syytä lähteä tavoittelemaan. Riittävä kilpailutilanne on kuitenkin pystyttävä luomaan. Logistiikkayhteistyön ja alueiden kehittäminen on tärkeää kaikilla seuduilla, ei pelkästään maakuntakeskuksissa. Logistiikan tukipalvelut tulee saada tehokkaasti käyttöön. Virtuaaliset logistiikkakeskukset tulisi saada toteutettua logistiikkakeskusten ohessa mukaan älyliikenneohjelmaan. Seudullisen, asiakaslähtöisen suunnitteluyhteistyön hyödyntäminen

22 8. Lisää päätösvaltaa alueille Alueille tulee saada lisää päätösvaltaa. Alueellisia pienempiä investointeja tulee pystyä toteuttamaan - vaikka suurista infrahankkeista tinkimällä? Alueellisten liikennejärjestelmärahastojen aikaansaaminen on yksi potentiaalinen keino joka tapauksessa alueellista päätösvaltaa tulisi lisätä rahoituksen ohjelmoinnissa. Joukkoliikenteen rahoitus ei ole kestävällä pohjalla Itä-Suomessa. Joukkoliikenteen järjestämis- ja rahoitusmalleja tulee saada selkeytettyä. Yksityistiestön isännöintiin ja rahoitukseen tulee löytää uusia tapoja. Tarvitaan uusia rahoitus- ja yhteistyömalleja

23 9. Älyliikenne on mahdollisuus myös Itä- Suomelle Tietoliikenteellä on tärkeä merkitys Itä-Suomen saavutettavuuden ja kilpailukyvyn turvaamisessa, liikkumistarpeen vähentämisessä ja myös alueen kytkemisessä kansainvälisiin verkostoihin. Laajakaistaverkon ja sähköisten palvelujen lisäämisen ohella kysymys on mm. älyliikenteestä. Älyliikenne tulee nähdä koko Suomen keinona ei vain ruuhka-suomen. Mahdollisuuksia on paljon (logistiset järjestelmät, joukkoliikenne, matka- ja kuljetusketjut, haja-asutusalueiden kutsujoukkoliikenne jne.). Älyliikenteen merkitys logististen järjestelmien kehittämisessä korostuu Itä- Suomessa, jossa yritysten logististen kustannusten osuus liikevaihdosta on maan keskiarvoa suurempi