OPINTO-OPAS Jatko-opiskelijan opas

Transkriptio

1 OPINTO-OPAS Jatko-opiskelijan opas

2 Tärkeitä päivämääriä lukuvuonna Luentokaudet: Syyslukukausi Kevätlukukausi 1. periodi viikot periodi viikot periodi viikot periodi viikot Tenttiviikot: viikko viikot viikko viikko Kesäopetus välisenä aikana. Seuraavina aikoina ei ole opetusta eikä tenttejä: itsenäisyyspäivä joululoma loppiainen pääsisäisloma vappu helatorstai YLIOPISTOON ON ILMOITTAUDUTTAVA VIIMEISTÄÄN !

3 1 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO OPINTO-OPAS ISSN

4 2 Taitto: Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print, Tampere 2011

5 3 SISÄLLYS Lukijalle...5 JATKO-OPISKELU...7 JATKO-OPINTO-OIKEUDEN HAKEMINEN...7 Esitietovaatimukset ja valintakriteerit...7 Hakuprosessi...7 Jatko-opiskelijaksi ilmoittautuminen...7 TUTKINTOVAATIMUKSET JA OPINNOT...7 Opintojen rakenne...8 Opetustarjonta...8 Orientation to Doctoral Studies...8 RAHOITUS...8 Stipendit ja apurahat...8 Opintotuki...8 Aikuiskoulutustuki...9 TOHTORIOHJELMAT...9 Rehtorin tohtoriohjelma...9 Valtakunnalliset tohtoriohjelma...9 LISENSIAATINTUTKIMUS...9 Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu...10 VÄITÖSKIRJAPROSESSI...10 Väitöskirja...10 ESITARKASTUS...11 Esitarkastajien valinta...11 Esitarkastuslausunto...11 Julkaisuluvan myöntäminen...11 Väitöskirjan tarkastaminen ja arvostelu...11 Väitöstiedote...12 Väitöstiedotteen malliteksti...12 Väitöstilaisuus...12 Pukeutuminen...13 Sisääntulo ja väitöksen avaus...13 Väitöskirjan tarkastus...13 Vastaväittäjälle maksettavat korvaukset...13 VALMISTUMINEN...14 Stipendi...14 YHTEYSTIETOJA...14

6 4 Arkkitehtuurin laitos...15 Biolääketieteen tekniikan laitos...17 Elektroniikan laitos...23 Energia- ja prosessitekniikan laitos...34 Fysiikan laitos...40 Hydrauliikan ja automatiikan laitos...56 Kemian ja biotekniikan laitos...62 Kielikeskus...78 Konstruktiotekniikan laitos...80 Matematiikan laitos...84 Materiaaliopin laitos Ohjelmistotekniikan laitos Rakennustekniikan laitos Signaalinkäsittelyn laitos Systeemitekniikan laitos Sähköenergiatekniikan laitos Teollisuustalouden laitos Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Tietokonetekniikan laitos Tietoliikennetekniikan laitos Tuotantotekniikan laitos Tutkintosääntö Tenttiohjesääntö Opintojaksojen aakkosellinen hakemisto TTY:n kartta...235

7 LUKIJALLE 5 Jatko-opintojen luonteesta voi olla monenlaisia mielikuvia. Jatko-opiskelijan onkin syytä tarkistaa, vastaako hänen oma asenteensa nykytilannetta vai joitain vanhentuneita käsityksiä. Jatko-opiskelu on tavoitteellista, väitöskirjaan ja tohtorintutkintoon tähtäävää toimintaa, ei opintosuoritusten keräilytä ja sen odottelua että väitöskirjaan sopivia ideoita sattuisi pälkähtämään päähän. Väitöskirjaa ei myöskään tule ajatella tutkimustyön päätepisteenä, vaan alkuna vaativiin tutkimus- ja kehitystehtäviin joko teollisuuden piirissä tai tutkimusympäristössä. Vaikka väitöskirjassa tulee aina olla jotain, mitä muut eivät ole aikaisemmin tehneet, siltä ei odoteta tieteellisiä suursaavutuksia. Itse asiassa tieteellinen maailma ei yleensä ole edes valmis ottamaan näitä vastaan muilta kuin jo väitelleiltä tutkijoilta. Väittelijät ovat aiemmin usein olleet jo kypsään keski-ikään ehtineitä. Tavoitteeksi on asetettava väittely mahdollisimman nuorena, mieluiten alle 30-vuotiaana. Tähän pääsee parhaiten tutkimusryhmässä ja kokoamalla väitöskirja yhteisjulkaisujen nipuksi. Lisensiaatin tutkinto on nähtävä vain (mahdolliseksi) välitavoitteeksi, jonka tarkoituksenmukaisuudesta kannattaa keskustella jatko-opintojen ohjaajan kanssa. Varsinaiseksi tavoitteeksi on aina syytä asettaa väitöskirja ja tohtorin tutkinto. Jokaisen jatko-opiskelijan kannattaa hakeutua jonkin tohtoriohjelman piiriin. Jos ohjelmien kirjo ja niiden suhde korkeakoulun tutkintohallintoon näyttää tämän oppaan perusteella sekavalta, niin älä masennu: tämän on usein luonteenomaista voimakkaasti kehittyvälle toiminnalle. Pidä mielessäsi seuraavat neuvot: Aloita ottamalla yhteyttä mahdolliseen ohjaajaasi. Keskusteluun on hyvä valmistautua tekemällä alustavat tutkimus- ja opintosuunnitelmat. Muista, että jatko-opintojesi suunnitelmallinen eteneminen on myös ohjaajallesi tärkeätä. Rehtori myöntää virallisen oikeuden jatko-opintoihin vasta sen jälkeen, kun opiskelija on laatinut ohjaajan hyväksymän tutkimus- ja opintosuunnitelman. Jatko-opintojen keskeisin ja ylivoimaisesti työläin osa on väitöskirjatyö. Niin kauan kuin et pysty vastaamaan kysymykseen, mistä aiheesta teet väitöskirjaa, et oikeastaan ole vielä aloittanut jatko-opintojasi. Jos suoritat jatko-opintoja muun työn ohella, valitse tutkimusaihe, johon voit käyttää myös työaikaasi. Varaudu siihen, että työn viimeistely joka tapauksessa vaatii määräaikaista irrottautumista kaikesta muusta. Ja sitten vain töihin! Markku Kivikoski Rehtori

8 6

9 Jatko-opiskelu TTY:ssä voidaan suorittaa jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin sekä fi losofi an tohtorin tutkinnot. Tekniikan lisensiaatin tutkinto on eräänlainen jatko-opintojen välitutkinto, jonka jälkeen voi suorittaa tohtorin tutkinnon tekemällä väitöskirjan. Tohtorin tutkinto voidaan suorittaa suoraan ilman lisensiaatin tutkinnon suorittamista. Jatko-opiskelu voi olla päätoimista tai tutkinnon voi suorittaa työn ohessa. Moni TTY:ssä väitellyt on onnistuneesti yhdistänyt työn ja jatko-opinnot tekemällä omaan työhönsä liittyvää tutkimusta. Työnantajat rohkaisevat usein jatko-opintoihin, sillä työntekijän tekemän tutkimuksen avulla yritys saa tuoreinta mahdollista tietoa ja usein jopa uusia tuotteita, tuotantomenetelmiä tai parempia järjestelmiä. TTY tarjoaa jatko-opiskelijalle korkeatasoisen ja innostavan tutkimusympäristön, tukea jatkotutkimuksen tekoon ja palveluja tutkimustulosten kaupallistamiseen. Jatko-opiskelu tarjoaa mahdollisuuden syventää korkeakoulututkinnossa hankittua tieteellistä tietoa ja taitoa tutkimustyössä ja soveltavassa käytännön toiminnassa. JATKO-OPINTO-OIKEUDEN HAKEMINEN Jatkotutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut teknistieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon, muun vastaavantasoisen tutkinnon, jonka todetaan antavan riittävät valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen tai soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Jatko-opiskelijaksi aikovan on ennen jatko-opinto-oikeuden hakemista sovittava, että opiskelijan pääaineen professori ryhtyy opintojen valvojaksi. Valvojaksi valitaan se professori, jonka opetus- ja tutkimusala on lähinnä lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan aihetta. Esitietovaatimukset ja valintakriteerit Jatkokoulutukseen hakevan opiskelijan aikaisemmille opinnoille ja niiden arvosanoille voidaan asettaa vähimmäisvaatimuksia. Jatkotutkinto-opintojen pääaineessa vaaditaan yleensä perustutkinnon pääaine hyvin arvosanoin tai vastaavat tiedot. Vaatimukset vaihtelevat hieman tiedekuntakohtaisesti. Jatkotutkintoa suorittamaan hyväksytyn henkilön voidaan edellyttää suorittavan myös siltaopintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Siltaopinnoista sovitaan opintojen valvojan kanssa ja ne vahvistaa tiedekuntaneuvosto. 7 Hakuprosessi Jatko-opiskeluoikeushakemus jätetään siihen tiedekuntaan, josta valvova professori on. Tiedekuntaneuvosto tekee asiasta esityksen rehtorille. Hakemukseen on liitettävä jatko-opintosuunnitelma, alustava tutkimussuunnitelma sekä lausunto opintojen valvojalta. Jatko-opinto-oikeuden hakemiselle ja jatko-opintojen aloittamiselle ei ole yleensä erityistä hakuaikaa. Hakuaikataulu ja -menettely kannattaa tarkistaa siitä tiedekunnasta, johon on hakemassa. Jatko-opiskelijaksi ilmoittautuminen Jatko-opinto-oikeuden saaneen opiskelijan tulee ilmoittautua jatkoopiskelijaksi vuosittain. Pakollisia maksuja ei jatko-opiskelijalla ole. Halutessaan jatko-opiskelija voi liittyä ylioppilaskunnan jäseneksi, jolloin hän voi saada käyttöönsä joitakin opiskelijaetuuksia TUTKINTOVAATIMUKSET JA OPINNOT Jatko-opintojen kulku step-by-step noudattaa yleisesti seuraavaa kaavaa: Jatko-opintojen aloittaminen ja opinto-oikeuden hakeminen neuvottelu aiotun pääaineen professorin (tulevan opintojen valvojan) kanssa vaadittavien esitietojen tarkistaminen opintosuunnitelman laatiminen alustavan tutkimussuunnitelman laatiminen opinto-oikeushakemuksen (liitteineen) jättäminen tiedekunnan kansliaan Tutkintovaatimusten vahvistaminen henkilökohtaisen opintojen rakenteen vahvistamista koskevan hakemuksen jättäminen tiedekunnan kansliaan tiedekuntaneuvosto määrää opintojen valvojan ja täydentävien opintojen (jos niitä suunnitelmaan sisältyy) ohjaajan tiedekuntaneuvosto vahvistaa opiskelijan tutkintovaatimukset tiedekuntaneuvosto voi määrätä opintojen valvojan lisäksi myös yhden tai useamman opinnäytetyön ohjaajan Opintojen suorittaminen tutkintovaatimuksissa määriteltyjen opintojaksojen suorittaminen ja kirjallisuuden tenttiminen lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan tekeminen väitöskirjan tarkastus- ja arvosteluprosessi

10 8 Tutkintotodistuksen saaminen todistushakemuksen jättäminen tiedekunnan kansliaan tiedekunta tarkistaa tutkintovaatimusten täyttymisen dekaani hyväksyy tutkinnon tutkintotodistuksen vastaanottaminen TTY:n valmistumisjuhlassa Opintojen rakenne Jatkotutkinnot koostuvat opinnäytetyöstä ja opinnoista. Lisensiaatin tutkintoa varten tehtävä opinnäytetyö on lisensiaatintutkimus ja tohtorin tutkintoa varten tehtävä opinnäytetyö on väitöskirja. Opinnot muodostuvat pääaineesta (tutkimusalan opinnot), täydentävistä opinnoista sekä tieteellisistä yleisopinnoista. Opintojen laajuus on yhteensä 60 opintopistettä. Tiedekuntaneuvosto hyväksyy opiskelijan henkilökohtaisen opintojen rakenteen, jossa on mainittu: 1. tutkinto 2. pääaineen (vähintään 35 op) tutkintovaatimukset 3. täydentävien opintojen tutkintovaatimukset 4. tieteellisten yleisopintojen (vähintään 5 op) tutkintovaatimukset 5. lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan aihepiiri 6. opinnoista vastaava valvoja, joka on pääaineen professori tai dosentti 7. mahdollinen täydentävien opintojen ohjaaja Täydentäviä opintoja ei välttämättä sisälly lainkaan opiskelijan henkilökohtaiseen opintojen rakenteeseen, mikäli opiskelijan pääaine ja/tai tieteelliset yleisopinnot ovat vähimmäisvaatimuksia laajemmat. Jatko-opiskelijalle voidaan nimetä opinnoista vastaavan valvojan ja mahdollisen täydentävien opintojen ohjaajan lisäksi myös yksi tai useampi opinnäytetyön ohjaaja. Opinnäytetyön ohjaajan tulee olla professori, dosentti tai meritoitunut tohtori. Meritoitumisen tarkistaa tiedekuntaneuvosto. Opintojen valvoja voi toimia myös opinnäytetyön ohjaajana. Vaadittavien 60 opintopisteen opintojen lisäksi tiedekuntaneuvosto voi edellyttää jatkotutkintoa suorittamaan hyväksytyn henkilön suorittavan tarvittavan määrän siltaopintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Siltaopintoja ei sisällytetä tutkintoon. HUOM! Ennen jatkotutkintoa suorittamaan hyväksytty opiskelija voi suorittaa opintonsa joko uuden tutkintosäännön ( ) 60 opintopisteen opintovaatimusten tai aikaisemman tutkintosäännön ( ) 70 opintopisteen opintovaatimusten mukaisesti. Muutosta jo hyväksyttyyn henkilökohtaiseen opintojen rakenteeseen anotaan tiedekuntaneuvostolta. Opetustarjonta Jatko-opiskelijoille suunnattu TTY.n opetustarjonta on koottu vuosittain Opinto-opas 3. Ajantasaiset opintojaksotiedot löytyvät myös POPportaalin opinto-opas -osiosta valitsemalla kohderyhmäksi jatko-opiskelijat. Orientation to Doctoral Studies TUT-9006 Orientation to Doctoral Studies (5 op) on opintojakso, jota suositellaan kaikille TTY:n jatko-opiskelijoille. Opintojakso on oiva tapa suorittaa tutkintovaatimuksiin sisältyvät tieteelliset yleisopinnot. Tarkemmat tiedot kulloinkin menossa olevasta opintojaksototeutuksesta löytyvät POPin opinto-oppaasta ( /pop> Omat opinnot > Opinto-opas & ilmoittautuminen) hakemalla joko opintojakson nimellä tai tunnuksella. Opintojakso luennoidaan englanniksi. RAHOITUS Jatko-opinnot voi rahoittaa monella eri tavalla. Esimerkkejä ovat TTY:llä työsuhteeseen perustuva rahoitus, stipendit ja apurahat sekä opinto- ja aikuiskoulutustuki. Lisätietoja tutkimusrahoituksen hankkimisesta löytyy Tutkan Tutkimus-osiosta. Stipendit ja apurahat Lukuisat säätiöt jakavat vuosittain stipendejä ja apurahoja tutkimustyötä tekeville. Apurahojen hakuajan alkamisesta ja hakumenettelystä ilmoitetaan valtakunnallisella tasolla toimivien säätiöiden osalta valtalehdissä ja paikallisten säätiöiden osalta alueellisissa päälehdissä. Opintotuki Jatko-opiskelija voi saada opintotukea. Opintotukilain mukaan opiskelija voi saada tukea yhteiskunnalta korkeakoulussa tai yliopistossa tieteellisen jatkotutkinnon suorittamiseen. Opintoraha on veronalaista tuloa. Lisätietoja saa opintotukiesitteestä ja TTY:n opintotukitoimistosta (opintotuki@tut.fi ).

11 Aikuiskoulutustuki Aikuiskoulutustuki on tarkoitettu työelämässä vähintään kahdeksan vuotta olleiden henkilöiden kouluttautumisen tukemiseen. Aikuiskoulutustuen myöntäminen edellyttää opintovapaata ansiotyöstä sekä ansionmenetystä koulutusajalta. Koulutuksen tulee olla tutkintoon johtavaa taikka ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta. Aikuiskoulutustuen kestoaika määräytyy kertyneen työhistorian perusteella. Käytännössä tuen kestoaika on enimmillään noin 18 kuukautta. Aikuiskoulutustuen myöntää Koulutusrahasto, joka myös vastaa asiaan liittyvästä tiedotuksesta ja neuvonnasta. Lisätietoja aikuiskoulutustuesta löytyy osoitteesta: TOHTORIOHJELMAT Tohtoriohjelmat ovat jatko-opiskelun tukemiseksi organisoituja kokonaisuuksia, joihin liittyy usein rahoitusta, opintoja, ohjausta ja verkottumista oman alan tutkijoiden kanssa. TTY:n jatko-opiskelijat voivat hakea tohtoriohjelmapaikkoja TTY:n Rehtorin tohtoriohjelmasta, TTY:n koordinoimista valtakunnallisista tohtoriohjelmista sekä muiden yliopistojen koordinoimista valtakunnallisista tohtoriohjelmista. Hakuajat ja -kriteerit ovat tohtoriohjelmakohtaiset. Rehtorin tohtoriohjelma TTY:n Rehtorin tohtoriohjelman tavoitteena on: tehostaa yliopiston tohtorikoulutusta antamalla opiskelijalle mahdollisuus pitkäjänteiseen tutkimus- ja väitöskirjatyöhön tarjoamalla katkeamaton työsuhde tutkimustyön ajaksi sekä lisätä yliopiston tohtoriopiskelijoiden yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta järjestämällä yhteistilaisuuksia ja seminaareja. Tohtoriopiskelijoiden valinnassa painotetaan hakijoiden edellytyksiä suorittaa menestyksellisesti tohtorintutkinto. Tavoitteena on rekrytoida opiskelijat tohtoriopintojen alkuvaiheessa. Tohtoriohjelmapaikka myönnetään pääsääntöisesti kolmeksi vuodeksi. Yksi lisävuosi on mahdollinen ja sitä haetaan erikseen. Valinnassa ei ole kiintiöitä TTY:n eri yksiköille, mutta valinnassa otetaan tasapuolisesti huomioon kaikki TTY:n edustamat alat kuitenkin strategisia aloja ja monitieteisyyttä sekä kansainvälisyyttä painottaen. Valinnassa huomioidaan myös tutkimusalojen erilaisuus. 9 Valtakunnalliset tohtoriohjelmat Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut määrärahaa korkeakouluille tohtoriohjelmia varten. Tohtoriohjelmien tavoitteena on parantaa jatko-opiskelijoiden täyspäiväisen tutkimustyön ja tutkijankoulutuksen edellytyksiä sekä parantaa jatkokoulutuksen laatua vastaamaan entistä paremmin opetuksen, tutkimuksen ja työelämän nykyisiä haasteita TTY koordinoi itse tohtoriohjelmia ja on mukana myös muiden suomalaisten korkeakoulujen ja yliopistojen koordinoimissa ohjelmissa. TTY:n jatko-opiskelijat voivat anoa paikkoja myös niistä. Tohtoriohjelmien järjestämille kursseille voivat osallistua myös muut jatko-opiskelijat, mikäli se käytännön järjestelyjen kannalta on mahdollista. Osallistumismahdollisuutta tulee etukäteen tiedustella ohjelman ko. opintojakson vastaavalta. LISENSIAATINTUTKIMUS Lisensiaatintutkimus on tekniikan lisensiaatin tutkintoon kuuluva opinnäytetyö. Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan tulee osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tai taiteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimus voi olla tekijän kirjoittama yhtenäinen työ, tai tiedekuntaneuvoston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä tai taiteellisia julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto tai muu vastaavat tieteelliset tai taiteen tuntemuksen kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Lisensiaatintutkimus voi olla myös muu vastaavat tieteelliset tai taiteen tuntemuksen kriteerit täyttävä työ. Olennaista on, että lisensiaatintutkimus on hyvin kirjoitettu. Sen tulee noudattaa sitä täsmällisyystasoa ja tyyliä, mitä alan tieteellisissä lehdissä käytetään. Tutkimuksessa esitetyt ideat, väitteet ja konstruktiot on muotoiltava täsmällisesti ja perusteltava luotettavasti ja vakuuttavasti. Aiheen kannalta merkittävä aikaisemmin julkaistu työ on mainittava ja suhteutettava omaan työhön. Kirjallisuuskatsauksen tapauksessa aikaisempia tuloksia on arvioitava kriittisesti ja verrattava toisiinsa. Lisensiaatintutkimuksen on käsiteltävä valittua aihetta täsmällisesti, luotettavasti, kriittisesti ja kohtuullisen kattavasti. Työtä tehtäessä on noudatettava tutkimuseettisiä sääntöjä. Lisensiaatintutkimus voidaan tehdä suomeksi, ruotsiksi tai muulla, tiedekuntaneuvoston hyväksymällä kielellä.

12 10 Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu Lisensiaatintutkimuksen aihe anotaan tiedekuntaneuvostolta. Tiedekuntaneuvosto määrää lisensiaatintutkimukselle kaksi tarkastajaa, joista toisen on oltava professori tai dosentti ja toisen yliopistollisen jatkotutkinnon suorittanut henkilö. Työn tarkastamista ja arvostelua pyydetään tiedekuntaneuvostolta kirjallisesti tiedekunnan kansliasta saatavalla lomakkeella. Pyyntöön liitetään tarkastajille ja TTY:n kirjastoon tulevat kappaleet lisensiaatintutkimuksesta koviin kansiin sidottuna. Lisensiaatintutkimus on jätettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen sen tiedekuntaneuvoston kokousta, jossa sitä on tarkoitus käsitellä. Tutkimukseen tulee liittää erillinen suomenkielinen tiivistelmä ja lyhyt englanninkielinen tiivistelmä hakusanoineen. Tarkempia ohjeita saa tiedekunnan kansliasta. Tarkastajat antavat lisensiaatintutkimuksesta kirjalliset lausunnot arvosanaehdotuksineen. Tutkimuksen tekijälle on ennen tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa arvostelua varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Tämän jälkeen tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta, joka voi olla hyväksytty tai kiitettävä. Työ voidaan myös hylätä tai palauttaa korjattavaksi. Päätöstä tehdessään tiedekuntaneuvosto voi ottaa huomioon muitakin näkökohtia kuin lausunnot ja vastineen. Arvosteluun voivat osallistua tiedekuntaneuvostossa vain ne, joilla on vähintään vastaavantasoiset tutkinnot. Lisensiaatintutkimuksen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua tiedekuntaneuvostolta. Oikaisupyyntö on tehtävä kirjallisesti ja 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut tiedon työn arvostelusta. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian edelleen oikaisulautakunnan ratkaistavaksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. VÄITÖSKIRJAPROSESSI Väitöskirjan tekemiseen ja hyväksymiseen liittyvä hallinnollinen prosessi on kuvattu yksityiskohtaisesti rehtorin asiasta antamassa ohjeessa TTY:n väitöskirjaprosessi. Prosessin päävaiheet ovat seuraavat: 1. Väitöskirjan laatiminen 2. Väitöskirjan esitarkastus ja julkaisuluvan myöntäminen 3. Väitöstilaisuuden ajankohdan, vastaväittäjien ja tilaisuuden valvojan määrääminen 4. Väitöskirjan painattaminen ja sähköinen julkaiseminen 5. Väitöksestä viestiminen 6. Väitöstilaisuus 7. Väitöskirjan arvostelu 8. Väitöskirjan arkistointi Prosessi etenee suunnilleen samoin kaikissa tiedekunnissa, mutta joitain eroja käytännöissä voi olla. Näistä saa parhaiten tietoa joko kysymällä väitöstyön ohjaajalta tai tiedekunnan kansliasta. Väitöskirja Väitöskirja on tohtorin tutkintoon kuuluva opinnäytetyö, jolla opiskelija osoittaa pystyvänsä luomaan tutkimusalalla uutta tieteellistä tietoa. Väitöskirjan tekeminen edellyttää opiskelijalta itsenäistä tieteellistä työskentelyä. Työtä tehdessä on noudatettava tutkimuseettisiä sääntöjä. Väitöskirja kirjoitetaan tiedekuntaneuvoston hyväksymällä kielellä. Kieleksi suositellaan kyseisellä tieteenalalla yleisesti käytettävää kieltä. Tavallisin TTY:n väitöskirjojen kirjoituskieli on englanti. Väitöskirja voi olla tekijän yksinään kirjoittama yhtenäinen työ eli monografi a. Se voi olla myös tiedekuntaneuvoston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä tai taiteellisia julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto eli ns. nippuväitöskirja. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Väitöskirja voi olla myös muu vastaavat tieteelliset tai taiteen tuntemuksen kriteerit täyttävä työ. ESITARKASTUS Esitarkastuksessa tiedekuntaneuvosto päättää, onko väitöskirjaksi aiotulla käsikirjoituksella sellainen tieteellinen arvo, että sen julkaisemiseen väitöskirjana voidaan antaa lupa. Esitarkastukseen jätettävän käsikirjoituksen tulee olla sisällöltään ja kieliasultaan lopullisessa muodossaan esitarkastuslausunnoista aiheutuvia muutoksia lukuun ottamatta. Erityisesti silloin, kun työ on tehty muulla kuin omalla äidinkielellä on syytä käyttää ulkopuolista kielentarkastajaa. Esitarkastajien valinta Tiedekuntaneuvosto määrää käsikirjoitukselle vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden tulee olla professoreita tai tohtorin tutkinnon suorit-

13 taneita, yliopiston ulkopuolisia henkilöitä. Ehdotuksen esitarkastajista tekee opintojen valvoja. Ehdotus on toimitettava tiedekuntaan viimeistään kaksi viikkoa ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Käsikirjoitus toimitetaan tiedekuntaan tiedekunnan ohjeiden mukaisesti. Tiedekuntaneuvosto päättää esitarkastajat ja tiedekunta lähettää päätöksen valinnasta, esitarkastajan ohjeen ja muut tarvittavat dokumentit esitarkastajille. Tiedekunta ja väittelijä sopivat, miten ja mihin päivään mennessä käsikirjoitus toimitetaan esitarkastajille. Esitarkastuslausunto Tarkastajat toimittavat lausuntonsa tiedekuntaan sovittuun päivämäärään mennessä. Yleisesti suositellaan, että esitarkastuslausunto jätettäisiin kahden kuukauden kuluessa käsikirjoituksen toimittamisesta tarkastajille. Esitarkastaja voi ennen lopullisen lausunnon kirjoittamista vaatia asiallisia tai muodollisia korjauksia ja mahdollisia lisä- tai kontrollitutkimuksia. Tarkastaja arvioi lausunnossaan täyttääkö käsikirjoitus seuraavat vaatimukset: kirjallinen esitys on rakenteeltaan johdonmukainen aiheen käsittely on objektiivinen ja kriittisyyttä osoittava tutkielma perustuu tieteellisten tai taiteentutkimuksen metodien soveltamiseen saavutettu tulos on uutuusarvoltaan ja merkittävyydeltään riittävä. Tarkastajan tulee lausunnossaan selvästi ilmoittaa, puoltaako hän käsikirjoituksen julkaisemista väitöskirjana. Jos esitarkastajan lausunto on ehdollinen, pyydetään esitarkastajalta yleensä muutosten tekemisen jälkeen uusi kannanotto siitä, ovatko korjaukset julkaisuluvan saamisen kannalta riittävät. Mikäli lausuntoa ei saada esitarkastajilta sovittuun päivämäärään mennessä, ottaa valvoja yhteyttä esitarkastajiin. Tarvittaessa tiedekuntaneuvosto määrää uudet esitarkastajat. Julkaisuluvan myöntäminen Julkaisuluvan myöntää tiedekuntaneuvosto. Tiedekunta toimittaa esitarkastuslausunnot tiedoksi valvojalle ja väittelijälle ennen julkaisuluvan myöntämistä käsittelevää tiedekuntaneuvoston kokousta. Väittelijällä on tässä vaiheessa mahdollisuus antaa vastineensa esitarkastuslausunnosta. Valvoja ehdottaa tiedekuntaneuvostolle julkaisuluvan myöntämistä ja vastaa siitä, että väittelijä on ottanut esitarkas- 11 tajien korjauskehotukset riittävässä laajuudessa huomioon. Väittelijä toimittaa korjatun version käsikirjoituksestaan sekä mahdollisen vastineensa esitarkastuslausuntoihin tiedekuntaan tiedekunnan ohjeiden mukaisesti. Väitöskirjan tarkastaminen ja arvostelu Kun julkaisulupa on myönnetty, tiedekuntaneuvosto määrää yhden tai kaksi vastaväittäjää tarkastamaan väitöskirjan julkista väitöstilaisuutta varten. Vastaväittäjien tulee olla professoreita tai tohtorin tutkinnon suorittaneita, yliopiston ulkopuolisia henkilöitä. Väitöskirjan tekijälle on ennen vastaväittäjien valintaa varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa. Tiedekuntaneuvosto määrää myös yliopiston professorin tai dosentin väitöstilaisuuden valvojaksi eli kustokseksi. Tavallisesti kustos on väittelijän opintojen valvoja. Väitöstilaisuus on julkinen tilaisuus, jossa väittelijä puolustaa työtään. Väitöstilaisuuden jälkeen tiedekuntaneuvoston määräämän vastaväittäjän, tai jos heitä on kaksi, kummankin joko yhdessä tai erikseen on toimitettava kirjallinen lausunto tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Jos väitöstilaisuudessa läsnä ollut henkilö on tilaisuudessa ilmoittanut tekevänsä huomautuksen väitöksestä, on hänen toimitettava se kirjallisesti tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Väitöskirjan hylkäämistä koskevan vaatimuksen ovat oikeutetut tekemään vastaväittäjät sekä tiedekuntaneuvoston kyseistä opintosuoritusta koskevaan päätöksentekoon oikeutettu jäsen. Vaatimus tulee jättää kirjallisesti. Tiedekuntaneuvosto päättää lausuntojen, sekä niihin mahdollisesti annettujen vastineiden perusteella väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta, joka voi olla kiitettävä tai hyväksytty. Esityksen arvosanasta tekee väitöstilaisuuden valvoja. Väitöskirjan arvosteluun voivat ottaa osaa professorit ja samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet tiedekuntaneuvoston jäsenet, joita on kokouksessa oltava läsnä vähintään neljä. Tiedekuntaneuvosto voi kuulla myös väitöstilaisuuden valvojaa päätettäessä väitöskirjan arvostelusta. Jos väittelijä on tyytymätön väitöskirjan arvosteluun, hän voi pyytää siihen oikaisua tiedekuntaneuvostolta. Oikaisupyyntö tulee jättää kirjallisena 14 päivän kuluessa siitä, kun väittelijä on saanut tiedon arvostelusta. Jos väittelijä on tyytymätön oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, hän voi saattaa asian edelleen oikaisulautakunnan ratkaistavaksi. Tämä tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon päätöksestä.

14 12 Väitöstiedote Arvoisa väittelijä, Väitökset kiinnostavat tiedotusvälineitä. TTY:n viestintä haluaa lähettää hyvissä ajoin medialle tiedon myös sinun väitöksestäsi. Jakelumme kattaa tärkeimmän yleismedian (lehdet, radio, tv) sekä teknis-taloudellisen alan median. Toiveestasi lisäämme jakeluun esimerkiksi oman erikoisalasi tai kotipaikkakuntasi julkaisuja. Lähetä suomenkielinen tekstiluonnos tiedotteestasi vähintään kaksi viikkoa ennen väitöstäsi viestintäyksikköön osoitteella Tiedottaja auttaa tiedotteen hiomisessa lopulliseen julkaisukuntoon ja välittää sen tarkoituksenmukaiselle mediakohderyhmälle. Tiedotetekstin luonnosteluun voit katsoa mallia väitöstiedotteen mallitekstistä tai aiemmista väitöstiedotteista /fi /ajankohtaista/ vaitostiedotteet/. Voit myös halutessasi tarkistuttaa tiedotetekstisi väitöstyösi ohjaajalla. Jotkut lehdet julkaisevat väitöspalstoilla myös väittelijöiden kuvia. Mikäli haluat tarjota kuvaasi tiedotteen ohessa julkaistavaksi, lähetä viestintäyksikköön kuvasi sähköpostin liitetiedostona mielellään kuvaajatietojen kera. Jos toimitat tiedotetekstin viestintäyksikköön myös englanninkielisenä, julkaisemme sen yliopiston englanninkielisillä www-sivuilla. Medialle välitämme pääsääntöisesti vain suomenkieliset tekstit. Laitoksesi sihteeri laittaa tiedon tulevasta väitöksestäsi TTY:n www-sivuille. Huomaathan, että tiedottaminen väitöksestä on viime kädessä sinun omalla vastuullasi. Emme voi karhuta unohtuneita tiedotteita tai sitoutua toimittamaan meille liian myöhään tulleita tai vaillinaisin tiedoin varustettuja tiedotteita ajoissa tiedotusvälineille. Kun lähetät tekstin ja siinä mainitut henkilötietosi viestintäyksikköön, annat samalla suostumuksesi niiden luovuttamiseen tiedotusvälineille ja niiden julkaisemiseen myös TTY:n omissa viestimissä. TTY:n viestintäyksikkö välittää tiedotteet mediaan, mutta ei vastaa niiden julkaisusta. Jokainen tiedotusväline käsittelee aiheita ja julkaisee juttuja oman toimituspolitiikkansa ja palstatilansa mukaisesti. Lisätietoja: TTY viestintä, puh. (03) Mediasuhteista vastaava tiedottaja Marjut Kemiläinen Puh Väitöstiedotteen malliteksti Tiedotteen ei tarvitse olla tieteellisesti eksakti siinä mielessä kuin esimerkiksi tutkimustiivistelmän. Koko tiedotteen on mahduttava hyvin yhdelle A4-arkille. Viestintäyksikkö tarvittaessa muokkaa ja lyhentää tekstiä yhteistyössä kanssasi. Kirjoita väitöstiedotteesi lausemuotoon seuraavan esimerkin mukaan. Otsikko (lyhyt ja vetävä) Mieti, mikä väitöskirjassasi on uutta ja merkittävää, sellaista, mikä saattaisi kiinnostaa laajempaakin yleisöä. Tiivistä tämä enintään 2-3 kappaleeseen. Mainitse konkreettisia esimerkkejä käytännön sovelluksista ja siitä, miten tutkimustulokset vaikuttavat yhteiskuntaan tai tutkimusalaasi. Kerro lyhyesti ja yleiskielisesti väitöskirjasi aihe. Vältä alan terminologiaa tai selitä termit. Voit myös käyttää tekstissä suoria lainauksia. Ne voivat koskea väitöskirjan merkitystä tai sisältöä. Suorat lainaukset elävöittävät tekstiä ja tekevät siitä helppolukuisen. Tiedotteen loppuosa noudattaa kiinteää kaavaa. Siitä käyvät ilmi seuraavat tiedot: Diplomi-insinööri väittelijän nimi xx alaan kuuluva väitöskirja väitöskirjan nimi (sulkeisiin ja heittomerkkeihin suomennos, jos väitöskirja on englanninkielinen) tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tiedekunnan nimi perjantaina dd.mm.yyyy kello tt.mm talo, sali (talon katuosoite). Vastaväittäjinä toimivat professori vastaväittelijän nimi (vastaväittelijän työpaikka) ja vastaväittelijän nimi (vastaväittelijän työpaikka). Tilaisuutta valvoo professori kustoksen nimi TTY:n laitoksen nimi. Väittelijän nimi (ikä) on kotoisin kotipaikkakunta ja työskentelee projektipäällikkönä Firmassa. Lisätietoja: Väittelijä, puhelin ja sähköposti Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa nettiosoite Väitöstilaisuus Väitöstilaisuus tarjoaa tilaisuuden julkisesti ja mahdollisimman luotettavalla tavalla tarkastaa, että väitöskirja on tieteelliseltä tasoltaan hyväksyttävä. Väitöstilaisuus tarjoaa viralliselle vastaväittäjälle tai vastaväittäjille, virkansa puolesta väitöskirjaa arvosteleville sekä muille aiheesta kiinnostuneille tilaisuuden perehtyä perusteellisesti väitöskirjan sisältöön kuuntelemalla, esittämällä huomautuksia ja kysymyksiä sekä keskustelemalla tekijän kanssa.

15 Väitöstilaisuus tarjoaa tilaisuuden yliopiston arkisesta työstä poikkeavana ja sitä näkyvämmällä tavalla julkistaa saavutettuja tutkimustuloksia. Jotta nämä tehtävät tulisivat tarkoituksenmukaisesti täytetyiksi, noudatetaan väitöksissä tiettyjä tapoja ja muotoja. Nämä tavat ja muodot täydentävät säädöksissä olevia väitöskirjojen tarkastusta koskevia määräyksiä. Väitöksen päähenkilöiden on syytä etukäteen neuvotella ja sopia tapojen tarkoituksenmukaisesta soveltamisesta väitöstilaisuudessa. Pukeutuminen Vanhan tavan mukaan väittelijä, kustos (valvoja) ja vastaväittäjä käyttävät frakkia ja mustia liivejä (tai univormua ilman kunniamerkkejä), naiset vastaavasti mustaa aamupäiväpukua ilman hattua. Frakin sijaan voidaan käyttää myös tummaa pukua. Kustos ja väittelijä sopivat pukeutumisesta. Kustos ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät hatun kädessään astuessaan sisään ja poistuessaan salista. Sisääntulo ja väitöksen avaus Asianomaiset saapuvat väitöstilaisuuteen siten, että ensin astuu sisään väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä. Ellei tilan järkevä käyttö muuta edellytä niin väittelijä asettuu kustoksen vasemmalle ja vastaväittäjä oikealle puolelle. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa väitöstilaisuuden sanoen: - tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on kokouksessaan antanut painatusluvan :n väitöskirjalle ja määrännyt vastaväittäjäksi professori _:n _:n yliopistosta sekä allekirjoittaneen toimimaan valvojana. Julistan väitöksen alkaneeksi.- Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoria -esitelmänsä, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Esitys aloitetaan sanoin: - Herra kustos, herra vastaväittäjä, arvoisat kuulijat.- Tämä johdantoluento käsittelee väitöskirjaan liittyvää aihepiiriä, ei kuitenkaan esittele väitöskirjaksi aiottua tutkimustyötä sinänsä. Väittelijä voi tässä yhteydessä esimerkiksi jonkun yleisön joukossa istuvan henkilön avustuksella jakaa yleisölle johdantoluennon tekstin, painovirheluettelon tai muuta väitöskirjaan liittyvää aineistoa. Johdantoluennon päätyttyä väittelijä lausuu: -Pyydän Teitä herra professori (tohtori jne.) tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta.- 13 Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän käsittelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä ja muita yleisluonteisia kysymyksiä. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Jos vastaväittäjiä on useampia, vain toinen heistä esittää tällaisen yleisen lausunnon. Väitöskirjan tarkastus Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä yleensä kohdistaa ensin huomionsa metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus. Jos vastaväittäjiä on useampia, he voivat sopia keskenään esiintymisjärjestyksestä ja työnjaosta sekä osallistua keskusteluun yhden vastaväittäjän esille ottamasta kysymyksestä. Johdantoluento ja väitöstilaisuus pitää esittää joko suomen, ruotsin tai väitöskirjan kirjoituskielellä tai muulla tiedekunnan hyväksymällä kielellä. Johdantoluento on yleensä suomeksi. Yksi vastaväittäjä saa käyttää tarkastuksessa enintään neljä tuntia. Väitös voidaan keskeyttää virkistystaukoja varten, jotka kustos ilmoittaa. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä seisaalleen nousten esittää loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisaaltaan ja jonka jälkeen hän välittömästi esittää kiitoksensa vastaväittäjälle. Kun vastaväittäjät ovat lopettaneet tarkastuksensa, voidaan keskustelua vielä jatkaa sellaisista asioista, jotka eivät aikaisemmassa käsittelyssä olleet esillä. Tässä mielessä väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja sanoo: -Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on vielä jotakin muistuttamista väitöskirjaani vastaan tai jotka haluavat sen johdosta esittää kysymyksiä, pyytämään puheenvuoron kustokselta.- Tämän jälkeen muidenkin sallitaan tehdä väitöskirjan tai sen puolustamisen johdosta suullisia ja kirjallisia huomautuksia. Nämä otetaan huomioon väitöskirjaa arvosteltaessa, mikäli siihen on aihetta. Keskustelua jatketaan tämän jälkeen niin kauan kuin on tarpeen. Väitöstilaisuus ei saa kuitenkaan kestää kuutta tuntia kauemmin. Kustos päättää tilaisuuden sanoen: -Väitöstilaisuus on päättynyt.- Väitöstilaisuudesta poistuminen tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä kuin sisääntulo. Vastaväittäjälle maksettavat korvaukset Akateemiseen traditioon kuuluu, että väitöstilaisuus on arvokas, mikä edellyttää vastaväittäjältä yleensä frakin käyttämistä. Mikäli vastaväittäjä joutuu vuokraamaan tilaisuuteen frakin, TTY korvaa vuokrakulut.

16 14 Akateemiseen traditioon kuuluu niin ikään puolison läsnäolo tärkeissä tilaisuuksissa. Mikäli vastaväittäjän puoliso osallistuu väitöstilaisuuksiin, puolison majoituskulut korvataan TTY:n toimesta. VALMISTUMINEN Suoritettuaan tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin tai fi losofi an tohtorin tutkintoon vaadittavat opinnot ja opinnäytetyön opiskelija voi anoa tutkintotodistusta dekaanilta. Tutkintotodistuksen allekirjoittavat tiedekunnan dekaani ja yliopiston rehtori. Todistus tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittamisesta oikeuttaa tekniikan lisensiaatin arvoon. Tohtorin tutkinnon suorittanut on oikeutettu tohtorin arvoon. Arvo myönnetään ilman eri anomusta tutkintotodistuksen yhteydessä. Tekniikan tai fi losofi an tohtorin arvon saanut henkilö on oikeutettu saamaan arvolleen kuuluvat kunniamerkit juhlallisessa promootiossa, joita järjestetään noin viiden vuoden välein. Stipendi TTY myöntää kaikille tohtorin tutkinnon suorittaneille 1700 euron suuruisen stipendin. Stipendiä ei tarvitse hakea erikseen, vaan se myönnetään automaattisesti todistuksen myöntämisen yhteydessä. Lomakkeen maksuyhteyden ilmoittamista varten saa tiedekunnasta. YHTEYSTIETOJA Oppiaineiden professorit antavat lisätietoja jatkokoulutuksesta ja erityisesti vaadittavista opintosuorituksista ja -suunnitelmista. Jatkoopintoihin liittyvissä yleisissä tai hallinnollisissa asioissa neuvoa kannattaa kysyä tiedekuntien kanslioista. Ajantasaiset yhteystiedot löydät helpoimmin TTY:n www-sivuilta: /fi /yhteystiedot/

17 Arkkitehtuurin laitos Laitoksen johtaja professori Staffan Lodenius huone RJ110, puhelin Kehittämispäällikkö Mari Koski huone RJ112, puhelin Koulutusohjelman johtaja professori Markku Hedman huone RJ310, puhelin Opetuksen suunnittelija Marleena Yli-Äyhö huone RJ322, puhelin Osastosihteeri Annukka Ristikaarto huone RK202, puhelin Laitoksen sihteeri Tarja Salminen huone RK201A, puhelin Taloussihteeri Jutta Varin huone RK204, puhelin Professori Ari Hynynen huone RJ111, Puhelin: Professori Olli-Paavo Koponen huone RJ216, puhelin: Professori Ilmari Lahdelma huone RJ206, puhelin Professori Kari Salonen huone RJ320, puhelin: Professori Hannu Tikka huone RJ308, puhelin Yliopistotutkija Kimmo Ylä-Anttila (avoimen professuurin hoito) huone RJ115, puhelin AHT-9600 Arkkitehtuurin teoria, 8 op Theory of Architecture, 8 cr VASTUUHENKILÖ: Pekka Passinmäki, Ilmari Lahdelma OSAAMISTAVOITTEET: Perehtyminen arkkitehtuurin modernismin ja nykyarkkitehtuurin teorioihin ja teorioiden vaikutuksiin rakennetussa ympäristössä ja asumisessa. Opintojaksolla tarkastellaan arkkitehtuurin modernismin ja nykyarkkitehtuurin teorioita ja teorioiden historiallisia, fi losofi sia ja maailmankuvallisia taustoja. Kirjallisen ja kuvallisen esimerkkiaineiston pohjalta syvennetään ymmärrystä teorioiden ja suunnittelun välisestä suhteesta. Luennot koostuvat teemapäivistä, jotka on nimetty arkkitehtuuriteoreettisten suuntausten mukaan. Seminaarijaksolla käydään läpi opiskelijoiden tekemät harjoitustyöt ja keskustellaan niiden pohjalta. SUORITUSVAATIMUKSET: Aktiivinen osallistuminen luento- ja seminaarijaksolle ja harjoitustehtävän esittely ja luovuttaminen. Osasuoritusten pitää liittyä samaan toteutuskertaan LISÄTIEDOT: Soveltuu jatko-opinnoiksi AHT-9610 Johdatus arkkitehtuurin fi losofi aan, 5 op Introduction to Philosophy of Architecture, 5 cr VASTUUHENKILÖ: Pekka Passinmäki, Ilmari Lahdelma OSAAMISTAVOITTEET: Perehdyttäminen fi losofi seen ajatteluun ja arkkitehtuurin tarkastelemiseen fi losofi sesta näkökulmasta. Käsitteellisten valmiuksien antaminen arkkitehtuurin nykytilanteen hahmottamiseen. 15 Arkkitehtuuri

18 Arkkitehtuuri 16 Opintojaksolla tarkastellaan fi losofi an tehtävää ja merkitystä arkkitehtuurissa ja tutustuaan arkkitehtuurifi losofi an keskeisiin käsitteisiin ja ajankohtaisiin ongelmanasetteluihin. SUORITUSVAATIMUKSET: Tutkielma sovitusta aiheesta. Osasuoritusten pitää liittyä samaan toteutuskertaan. LISÄTIEDOT: Soveltuu jatko-opinnoiksi. Ei luennoida lukuvuonna ARK-1000 Arkkitehtuurin laitoksen vaihtuva kurssi, 1-10 op School of Architecture s Varying Topics Course, 1-10 cr VASTUUHENKILÖ: Markku Hedman SUORITUSVAATIMUKSET: Arkkitehtuurin laitoksen vaihtuvan kurssit toteutuskerrat eroavat toisistaan suoritusvaatimusten, sisällön ja tavoitteiden ja opintopistemäärän osalta. Osasuoritusten pitää liittyä samaan toteutuskertaan. LISÄTIEDOT: Soveltuu jatko-opinnoiksi. Ei luennoida lukuvuonna ARK-1006 School of Architecture s Varying Topics Course, 1-10 cr PERSON RESPONSIBLE: Markku Hedman Seminar 4 h/per LEARNING OUTCOMES: Course s different impelmentations introduce student in architecture in general as well as in various aspects of architect s range of work as for example architecture competitions and specifi c material related design tasks. REQUIREMENTS FOR COMPLETING THE COURSE: The course s implementations differ on their reguirements, content, goals and credit amounts. Completion parts must belong to the same implementation ADDITIONAL INFORMATION: Suitable for postgraduate studies. Will not be lectured year AYS-9600 Arkkitehtuurin laitoksen tutkijaseminaari, 8 op Postgraduate Seminar of the School of Architecture, 8 cr VASTUUHENKILÖ: Markku Hedman OSAAMISTAVOITTEET: Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy esittelemään omia tutkimushypoteesejaan ja puolustamaan tuloksiaan suullisesti ja kirjallisesti sekä kritisoimaan toisten tutkijoiden esityksiä käyttäen perustanaan niin tieteenteoriaa ja -fi losofi aa kuin oman aihealueensa teoriaa. SUORITUSVAATIMUKSET: Hyväksytty sekä kirjallisesti että suullisesti esitetty seminaariesitelmä ja hvyäksytty opponenttitehtävä. LISÄTIEDOT: Soveltuu jatko-opinnoiksi AYS-9610 Johdatus tieteenfi losofi aan ja metodologiaan, 8 op Introduction to Philosophy and Methodology of Science, 8 cr VASTUUHENKILÖ: Markku Hedman OSAAMISTAVOITTEET: Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy selittämään analyyttisen ja hermeneuttisen tieteenfi losofi an, sekä jonkun näitä välittävän suuntauksen perustavat olettamukset. Opiskelija pystyy puolustamaan suullisesti ja kirjallisesti omaa valintaansa. Vastaavasti opiskelija pystyy perustelamaan metodologisia valintoja kolmen mainitun tieteenfi losofi an puitteista valitsemillaan metodologisilla perinteillä. LISÄTIEDOT: Soveltuu jatko-opinnoiksi. Ei luennoida lukuvuonna AYS-9630 Arkkitehtuurin tutkimusmenetelmät, 8 op Methodology of Research in Architecture, 8 cr VASTUUHENKILÖ: Markku Hedman OSAAMISTAVOITTEET: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa erilaiset tutkimusmenetelmät. Opiskelija osaa käyttää tutkimusmenetelmää tutkimuksessaan. Opiskelija tunnistaa tutkimusprosessin eri vaiheet. Käytännönläheinen, perusteista lähtevä johdatus tieteellisen tutkimusprosessin läpiviemiseen, ongelmanasettelusta raportointiin kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien näkökulmasta. Luentoaiheita ovat: Mitä on tieteellinen tutkimus, miksi arkiajattelu ei riitä? Tieteellisen tutkimusprosessin eri vaiheiden tunnistaminen. Tutkimusprosessin olennaiset kysymykset, mm. intressistä tutkimuskysymykseen. Teorian rooli ja merkitys, aineiston refl ektointi, johtopäätökset, laadun varmistus. Laadullisen tutkimusorientaation perusteet (esimerkkinä tutkimushaastattelu). Kvantitatiivisen tutkimusorientaation perusteet (esimerkkinä lomaketutkimus). SUORITUSVAATIMUKSET: Luennot ja luennoilla annettavien tehtävien suorittaminen. Osasuoritusten pitää liittyä samaan toteutuskertaan. LISÄTIEDOT: Soveltuu jatko-opinnoiksi. Ei luennoida lukuvuonna

19 Biolääketieteen tekniikan laitos Laitoksen johtaja professori Jari Hyttinen puhelin Laitoksen varajohtaja professori Minna Kellomäki puhelin Laitoksen sihteeri Soile Lönnqvist huone HA329, puhelin Professori Hannu Eskola puhelin Professori Kari Mäkelä (Seinäjoen yksikkö) puhelin Professori Heimo Ylänen puhelin Lehtori Juha Nousiainen puhelin BME-1306 Commercialization in Biomedical Engineering, 4 cr PERSON RESPONSIBLE: Heimo Ylänen Lectures 2 h/week +2 h/week Assignment 10 h/per +20 h/per LEARNING OUTCOMES: Student can describe in general terms types of university research and their funding principles. Student can apply for a research grant to the applied research for commercialization. Student can identify and take into account several factors of research 17 that are important from commercialization point of view, such as documenting and GLP. - Principles of university research. - Bottlenecks and pitfalls in university research funding. - Authority defi ned standards of research. - Importance and methods of patenting. - Commercialization of IPR. REQUIREMENTS FOR COMPLETING THE COURSE: Accepted assignments and fi nal exam. Completion parts must belong to the same implementation STUDY MATERIAL: (Lecture slides) PREREQUISITES: BME-1177 Biomedical Engineering: Research and Mandatory Productization ADDITIONAL INFORMATION: Suitable for postgraduate studies BME-1796 Product Development of Biomedical Devices, 5 cr PERSON RESPONSIBLE: Minna Kellomäki Lectures 12 h/per Seminar 9 h/per LEARNING OUTCOMES: Student has collected, combined and explained the planning process stages of a medical device from an idea to a fi nal product including regulatory aspects and risk analysis. Student has collected data and compiled review reports in groups which include patent and market surveys and survey requirements for the application and the biomedical device. Student has critically overviewed scientifi c articles and different databases for the information retrieval. As a part of a group student has planned and prepared schedule, budget, and workfl ow for the project. Student has presented group work as written document and as an oral presentation in seminar. Student has also assessed the work of other groups and received criticism. - Process and design stages of a medical device from an idea to a fi nal product Biolääketieteen tekniikan laitos

20 Biolääketieteen tekniikan laitos 18 - Literature review: patent survey, marketing survey, setting up the requirements of the application, properties of the components of the device studied - Infl uence of regulatory aspects to medical device R&D chain - Risk analysis - Setting up the schedule, work fl ow and budget for the project - Written and oral presentations of the work stages REQUIREMENTS FOR COMPLETING THE COURSE: All the lectures, assignments and seminars are compulsory. Accepted written reports and accepted oral and written fi nal reports requested. Completion parts must belong to the same implementation ADDITIONAL INFORMATION ABOUT PREREQUISITES: Students should have fi nished their BSc degree studies AND have obtained 50 credit units of MSc studies. Out of those, students must show that at least 30 credits are from the fi eld of biomaterials, biotechnology, biomedical engineering, medicine and related subjects. The course is intended for the students in their last study year for MSc (DI) degree (or for PhD students). It is most useful for the students at that stage. If you are unsure, contact responsible teacher for your qualifi cations. ADDITIONAL INFORMATION: Suitable for postgraduate studies BME-1906 Doctoral Seminar on BME, 5-10 cr PERSON RESPONSIBLE: Hannu Eskola, Kari Mäkelä, Heimo Ylänen, Jari Hyttinen, Minna Kellomäki LEARNING OUTCOMES: Student has gained a deep insight to the subject covered in the seminar. REQUIREMENTS FOR COMPLETING THE COURSE: Active participation in the seminar and accepted seminar presentations. Completion parts must belong to the same implementation. ADDITIONAL INFORMATION: The topic and the text of the seminar are given at the beginning of each implementation of the course. Suitable for postgraduate studies. BME-2636 Medical Image Analysis, 5 cr PERSON RESPONSIBLE: Hannu Eskola Lectures 3 h/week Assignment 50 h/per LEARNING OUTCOMES: Student can recognize different image processing methods applicable for each type of clinical image. Student can explain most common image analysis methods, which are used for clinical diagnosis. Student can perform basic medical image analysis with Matlab. - Fundamentals of medical images and of medical image processing. - Image segmentation methods. - Image analysis methods: Tissue characterization, 4D image analysis. - Visualization methods. - Image registration methods. REQUIREMENTS FOR COMPLETING THE COURSE: Accepted assignments and fi nal exam. Completion parts must belong to the same implementation. STUDY MATERIAL: Digital Image Processing for Medical Applications, Dougherty, G. (Book), Lecture notes. (Lecture slides) PREREQUISITES: SGN-3016 Digital Image Processing I Advisable ADDITIONAL INFORMATION: Suitable for postgraduate studies BME-2706 Analysis of Bioelectric Phenomena, 4 cr PERSON RESPONSIBLE: Outi Väisänen Lectures 4 h/week Assignment 20 h/per +20 h/per LEARNING OUTCOMES: Student can describe the bioelectric sources and conductors of the body and model them with basic models. Student can solve simple bioelectromagnetic source-fi eld calculations. Student can describe and compare different theoretical analysis methods of bioelectric volume sources and conductors, and apply the methods to the analysis of different types of lead systems. Student can describe and compare different algorithms in solving the EEG inverse problem. Student can demonstrate, how different bioelectric phenomena of the body are applied in clinical applications. - Bioelectric sources and conductors and their modelling. - Theoretical methods for analyzing source-fi eld relationships (lead vector and lead fi eld)