OPINTO-OPAS Jatko-opiskelijan opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTO-OPAS 3. 2012-2013 Jatko-opiskelijan opas"

Transkriptio

1 OPINTO-OPAS Jatko-opiskelijan opas

2 Tärkeitä päivämääriä lukuvuonna Luentokaudet: I periodi viikot II periodi viikot III periodi viikot IV periodi viikot Tenttiviikot: viikko viikko viikot viikko viikot Kesäopetusta annetaan Seuraavina aikoina ei ole opetusta eikä tenttejä: itsenäisyyspäivä joululoma pääsisäisloma vappu helatorstai YLIOPISTOON ON ILMOITTAUDUTTAVA VIIMEISTÄÄN ! Koulutusohjelmien lyhenteet A arkkitehtuuri Au automaatiotekniikka B biotekniikka K konetekniikka MKT kuitu- ja tekstiilitekniikka MO matemaattisten aineiden opettaja M materiaalitekniikka R rakennustekniikka SITI S T-L Tj Ti Tu Y signaalinkäsittely ja tietoliikennetekniikka sähkötekniikka teknis-luonnontieteellinen tietojohtaminen tietotekniikka tuotantotalous ympäristö- ja energiatekniikka

3 1 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO OPINTO-OPAS ISSN

4 2 Taitto: Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print, Tampere 2012

5 3 SISÄLLYS Lukijalle...5 YLEISTÄ JATKO-OPISKELUSTA...6 JATKO-OPISKELIJAKSI HAKEMINEN... 6 Jatko-opiskelijaksi ilmoittautuminen...6 JATKOTUTKINNOT JA TUTKINTOVAATIMUKSET... 6 Opetustarjonta...7 Orientation to Doctoral Studies... 7 RAHOITUS... 7 TTY:llä työsuhteeseen perustuva rahoitus...7 Rehtorin tohtoriohjelma...7 Stipendit ja apurahat...7 Opintotuki...7 Aikuiskoulutustuki...8 TEKNIIKAN LISENSIAATIN TUTKINTO... 8 Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu...8 TOHTORIN TUTKINTO... 8 Väitöskirja...8 Esitarkastus...9 Esitarkastajien valinta... 9 Esitarkastuslausunto... 9 Julkaisuluvan myöntäminen...9 Väitöskirjan tarkastaminen ja arvostelu Väitöstiedote...10 Väitöstiedotteen malliteksti Väitöstilaisuus...11 Pukeutuminen Sisääntulo ja tilaisuuden avaus Väitöskirjan tarkastus Vastaväittäjälle maksettavat korvaukset VALMISTUMINEN Stipendi...12 YHTEYSTIETOJA... 12

6 4 Arkkitehtuurin laitos...13 Biolääketieteen tekniikan laitos...15 Elektroniikan laitos...20 Energia- ja prosessitekniikan laitos...31 Fysiikan laitos...37 Hydrauliikan ja automatiikan laitos...51 Kemian ja biotekniikan laitos...57 Kielikeskus...73 Konstruktiotekniikan laitos...76 Matematiikan laitos...80 Materiaaliopin laitos Ohjelmistotekniikan laitos Rakennustekniikan laitos Signaalinkäsittelyn laitos Systeemitekniikan laitos Sähköenergiatekniikan laitos Teollisuustalouden laitos Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Tietokonetekniikan laitos Tietoliikennetekniikan laitos Tuotantotekniikan laitos Tutkintosääntö Tenttiohjesääntö Opintojaksojen aakkosellinen hakemisto...227

7 LUKIJALLE 5 Jatko-opintojen luonteesta voi olla monenlaisia mielikuvia. Jatko-opiskelijan onkin syytä tarkistaa, vastaako hänen oma asenteensa nykytilannetta vai joitain vanhentuneita käsityksiä. Jatko-opiskelu on tavoitteellista, väitöskirjaan ja tohtorintutkintoon tähtäävää toimintaa, ei opintosuoritusten keräilyä ja sen odottelua, että väitöskirjaan sopivia ideoita sattuisi pälkähtämään päähän. Väitöskirjaa ei myöskään tule ajatella tutkimustyön päätepisteenä, vaan alkuna vaativiin tutkimus- ja kehitystehtäviin joko teollisuuden piirissä tai tutkimusympäristössä. Vaikka väitöskirjassa tulee aina olla jotain, mitä muut eivät ole aikaisemmin tehneet, siltä ei odoteta tieteellisiä suursaavutuksia. Itse asiassa tieteellinen maailma ei yleensä ole edes valmis ottamaan näitä vastaan muilta kuin jo väitelleiltä tutkijoilta. Väittelijät ovat aiemmin usein olleet jo kypsään keski-ikään ehtineitä. Tavoitteeksi on asetettava väittely mahdollisimman nuorena, mieluiten alle 30-vuotiaana. Tähän pääsee parhaiten tutkimusryhmässä ja kokoamalla väitöskirja yhteisjulkaisujen nipuksi. Lisensiaatin tutkinto on nähtävä vain (mahdolliseksi) välitavoitteeksi, jonka tarkoituksenmukaisuudesta kannattaa keskustella jatko-opintojen ohjaajan kanssa. Varsinaiseksi tavoitteeksi on aina syytä asettaa väitöskirja ja tohtorin tutkinto. Jokaisen jatko-opiskelijan kannattaa hakeutua jonkin tohtoriohjelman piiriin. Jos ohjelmien kirjo ja niiden suhde korkeakoulun tutkintohallintoon näyttää tämän oppaan perusteella sekavalta, niin älä masennu: tämän on usein luonteenomaista voimakkaasti kehittyvälle toiminnalle. Pidä mielessäsi seuraavat neuvot: Aloita ottamalla yhteyttä mahdolliseen ohjaajaasi. Keskusteluun on hyvä valmistautua tekemällä alustavat tutkimus- ja opintosuunnitelmat. Muista, että jatko-opintojesi suunnitelmallinen eteneminen on myös ohjaajallesi tärkeätä. Ohjaajasi auttaa sinua eteenpäin jatko-opiskeluoikeuden hakemisessa. Jatko-opintojen keskeisin ja ylivoimaisesti työläin osa on väitöskirjatyö. Niin kauan kuin et pysty vastaamaan kysymykseen, mistä aiheesta teet väitöskirjaa, et oikeastaan ole vielä aloittanut jatko-opintojasi. Jos suoritat jatko-opintoja muun työn ohella, valitse tutkimusaihe, johon voit käyttää myös työaikaasi. Varaudu siihen, että työn viimeistely joka tapauksessa vaatii määräaikaista irrottautumista kaikesta muusta. Ja sitten vain töihin! Markku Kivikoski Rehtori

8 6 Yleistä jatko-opiskelusta Jatko-opiskelun tavoitteena on suorittaa jatkotutkinto. TTY:ssä voidaan suorittaa jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin sekä fi losofi an tohtorin tutkinnot. Jatkotutkinnon voi suorittaa joko pää- tai sivutoimisesti. Päätoimisilla opiskelijoilla ohjeellinen tutkinnon suorittamisaika on neljä vuotta. Sivutoimisilla opiskelijoilla suorittamisaika voi olla pidempi. Jatkotutkinto tulisi suorittaa kuitenkin enintään kahdeksan vuoden aikana. Jatkotutkinnon suorittaaksesi tarvitset jatkotutkinnon valvojan, joka vastaa tutkintosi kokonaisuudesta. Lisäksi sinulla voi olla yksi tai useampia opinnäytteen ohjaaja. Usein jatkotutkinnon valvoja toimii samalla myös opinnäytteen ohjaajana. Mikäli olet kiinnostunut jatko-opiskelusta ja sinulla on jo mielessäsi mahdollinen tutkittava aihe, kannattaa sinun ensimmäiseksi ottaa yhteyttä jatko-opintojen aihepiiriin soveltuvaan tiedekuntaan, laitokseen tai mahdolliseen valvojaan tai ohjaajaan. Ennen yhteydenottoa sinun kannattaa pohtia seuraavia kysymyksiä: Miksi haluat suorittaa jatkotutkinnon? Mikä on aikataulusi jatkotutkinnon suorittamiselle? Miten paljon aikaa pystyt käyttämään opiskeluun ja väitöskirjatyöhön? Miten työyhteisösi ja elämäntilanteesi tukevat jatko-opiskelua? Mikä on se aihealue, jolla haluat luoda uutta tietoa? Millainen empiirinen ongelma tai kysymys sinulla on mielessäsi tutkimusaiheeksi, ja mihin tieteelliseen kenttään ongelma sijoittuu? Sovittuasi siitä, kuka tulee toimimaan jatkotutkintosi valvojana ja mahdollisena opinnäytetyön ohjaajana, on seuraava vaihe jatko-opiskeluoikeuden hakeminen johonkin TTY:n tiedekuntaan. JATKO-OPISKELIJAKSI HAKEMINEN Jatkotutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut: teknistieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon; muun vastaavantasoisen tutkinnon, jonka todetaan antavan riittävät valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen; soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Edellä mainittujen kelpoisuusehtojen täyttyminen ei kuitenkaan vielä merkitse sitä, että opiskelija saisi automaattisesti jatko-opiskeluoikeuden TTY:lle. Olennaista on sopivan valvojan ja mahdollisen opinnäytteen ohjaajan löytyminen sekä molemminpuolinen sitoutuminen jatkotutkinnon suorittamiseen. Lisäksi tiedekunnat voivat asettaa lisävaatimuksia jatkokoulutukseen hakevien opiskelijoiden aikaisemmille opinnoille ja niiden arvosanoille. Tiedekunnat voivat myös edellyttää jatkotutkintoa suorittamaan hyväksytyn henkilön suorittavan tarvittavan määrän siltaopintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Siltaopintoja ei sisällytetä jatkotutkintoon. Jatko-opiskeluoikeutta haetaan tiedekunnalta erillisellä hakemuksella, joka löytyy TTY:n www-sivuilta (www.tut.fi ). Jatko-opiskeluoikeushakemukseen liitetään kopio perustutkintotodistuksesta, jatko-opintosuunnitelma (hakemuksen sivu 2), alustava tutkimussuunnitelma sekä lausunto jatkotutkinnon valvojalta. Hakemukseen vaaditaan myös jatkotutkinnon valvojan ja mahdollisen opinnäytteen ohjaajan allekirjoitukset. Hakemus liitteineen jätetään siihen tiedekuntaan, johon jatko-opiskeluoikeutta on hakemassa. Päätökset jatko-opiskelijoiden valinnasta tekee rehtori tiedekuntaneuvostojen esityksistä. Tarkempi hakuaikataulu ja -menettely kannattaa tarkistaa tiedekunnasta. Jatko-opiskelijaksi ilmoittautuminen Jatko-opiskeluoikeuden saaneen opiskelijan tulee ilmoittautua jatkoopiskelijaksi vuosittain. Pakollisia maksuja ei jatko-opiskelijalla ole. Halutessaan jatko-opiskelija voi liittyä ylioppilaskunnan jäseneksi, jolloin hän voi saada käyttöönsä joitakin opiskelijaetuuksia. JATKOTUTKINNOT JA TUTKINTOVAATIMUKSET Jatkotutkinnot koostuvat opinnäytetyöstä ja opinnoista. Lisensiaatin tutkintoa varten tehtävä opinnäytetyö on lisensiaatintutkimus ja tohtorin tutkintoa varten tehtävä opinnäytetyö on väitöskirja. Opinnot muodostuvat pääaineesta (tutkimusalan opinnot), täydentävistä opinnoista sekä tieteellisistä yleisopinnoista. Opintojen laajuus on yhteensä 60 opintopistettä.

9 Tiedekuntaneuvosto hyväksyy opiskelijan henkilökohtaiset tutkintovaatimukset, jossa on mainittu: 1. tutkinto 2. (siltaopinnot) 3. pääaineen (vähintään 35 op) tutkintovaatimukset 4. (täydentävien opintojen tutkintovaatimukset) 5. tieteellisten yleisopintojen (vähintään 5 op) tutkintovaatimukset 6. lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan aihepiiri 7. jatkotutkinnosta vastaava valvoja, joka on pääaineen professori tai dosentti 8. (täydentävien opintojen ohjaaja) 9. (opinnäytetyön ohjaaja) Vaadittavien 60 opintopisteen opintojen lisäksi tiedekuntaneuvosto voi edellyttää jatkotutkintoa suorittamaan hyväksytyn henkilön suorittavan tarvittavan määrän siltaopintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Siltaopintoja ei sisällytetä tutkintoon. Täydentäviä opintoja ei välttämättä sisälly lainkaan opiskelijan tutkintovaatimuksiin mikäli opiskelijan pääaine ja/tai tieteelliset yleisopinnot ovat vähimmäisvaatimuksia laajemmat. Jatko-opiskelijalle voidaan nimetä tutkinnosta vastaavan valvojan ja mahdollisen täydentävien opintojen ohjaajan lisäksi myös yksi tai useampi opinnäytetyön ohjaaja. Opinnäytetyön ohjaajan tulee olla professori, dosentti tai meritoitunut tohtori. Meritoitumisen tarkistaa tiedekuntaneuvosto. Opintojen valvoja voi toimia myös opinnäytetyön ohjaajana. HUOM! Ennen jatkotutkintoa suorittamaan hyväksytty opiskelija voi suorittaa opintonsa joko uuden tutkintosäännön ( ) 60 opintopisteen opintovaatimusten tai aikaisemman tutkintosäännön ( ) 70 opintopisteen opintovaatimusten mukaisesti. Muutosta jo hyväksyttyihin tutkintovaatimuksiin anotaan tiedekuntaneuvostolta. Opetustarjonta Jatko-opiskelijoille suunnattu TTY:n opetustarjonta on koottu vuosittain Opinto-opas 3:een. Ajantasaiset opintojaksotiedot löytyvät myös POP-portaalin opinto-opas -osiosta valitsemalla kohderyhmäksi jatkoopiskelijat. 7 Orientation to Doctoral Studies Tieteelliset yleisopinnot voi suorittaa TUT-9006 Orientation to Doctoral Studies (5 op) opintojaksolla. Tarkemmat tiedot kulloinkin menossa olevasta opintojaksototeutuksesta löytyvät POPin opinto-oppaasta (www.tut.fi/pop> Omat opinnot > Opinto-opas & ilmoittautuminen) hakemalla joko opintojakson nimellä tai tunnuksella. Opintojakso luennoidaan englanniksi. RAHOITUS Jatko-opinnot voi rahoittaa monella eri tavalla. Esimerkkejä ovat TTY:llä työsuhteeseen perustuva rahoitus, stipendit ja apurahat sekä opinto- ja aikuiskoulutustuki. Lisätietoja tutkimusrahoituksen hankkimisesta löytyy Tutkan Tutkimus-osiosta. TTY:llä työsuhteeseen perustuva rahoitus Jatko-opiskelijat voivat työskennellä tutkijoina yliopiston laitoksilla. Avoimia tutkijapaikkoja kannattaa tiedustella oman tutkimusalan laitokselta. Rehtorin tohtoriohjelma Rehtorin tohtoriohjelma on TTY:n sisäinen tohtorikoulutusohjelma. Tohtoriohjelma tarjoaa rahoituksen tohtorintutkinnon suorittamiseen pääsääntöisesti kolmessa vuodessa. Koulutuspaikkoja rehtorin tohtoriohjelmassa on yhteensä 55. Hauista ilmoitetaan valtakunnan pääuutislehdissä sekä TTY:n www- ja intranet-sivuilla. Stipendit ja apurahat Lukuisat säätiöt jakavat vuosittain apurahoja tutkimustyötä tekeville. Apurahojen hakuajan alkamisesta ja hakumenettelystä ilmoitetaan valtakunnallisella tasolla toimivien säätiöiden osalta valtalehdissä ja paikallisten säätiöiden osalta alueellisissa päälehdissä. Stipendejä ja apurahoja hakevat ja saavat myös monet sivutoimiset jatko-opiskelijat, jotka jäävät tutkimusvapaalle esimerkiksi väitöskirjan loppuunsaattamiseksi. Opintotuki Jatko-opiskelija voi saada opintotukea. Opintotukilain mukaan opiskelija voi saada tukea yhteiskunnalta korkeakoulussa tai yliopistossa tieteellisen jatkotutkinnon suorittamiseen. Opintotuen myöntämisen

10 8 perusteina ovat hakijan opintomenestys ja taloudellisen tuen tarve. Opintoraha on veronalaista tuloa. Lisätietoja saa opintotukiesitteestä ja TTY:n opintotukitoimistosta, p Aikuiskoulutustuki Aikuiskoulutustuki on tarkoitettu työelämässä vähintään kahdeksan vuotta olleiden henkilöiden kouluttautumisen tukemiseen. Aikuiskoulutustuen myöntää Koulutusrahasto, joka myös vastaa aikuiskoulutustuen tiedotuksesta ja neuvonnasta. Lisätietoja aikuiskoulutustuesta löytyy osoitteesta TEKNIIKAN LISENSIAATIN TUTKINTO Lisensiaatintutkimus on tekniikan lisensiaatin tutkintoon kuuluva opinnäytetyö. Lisensiaatintutkimus kirjoitetaan tiedekuntaneuvoston hyväksymällä kielellä. Tutkimusta tehtäessä on noudatettava tutkimuseettisiä sääntöjä. Jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa tekniikan lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut tiedekuntaneuvoston opiskelijalle vahvistamat opinnot sekä laatinut lisensiaatintutkimuksen. Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan tulee osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tai taiteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimus voi olla tekijän kirjoittama yhtenäinen työ tai tiedekuntaneuvoston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä tai taiteellisia julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto tai muu vastaavat tieteelliset tai taiteen tuntemuksen kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu Tiedekuntaneuvosto vahvistaa lisensiaattityön aiheen ja määrää lisensiaatintutkimukselle kaksi tarkastajaa, joista toisen on oltava professori tai dosentti ja toisen yliopistollisen jatkotutkinnon suorittanut henkilö. Tarkastuksen jälkeen tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaattitutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta, joka voi olla kiitettävä tai hyväksytty. Lisensiaatintutkimuksen aihetta ja tarkastajia sekä arvostelua anotaan tiedekuntaneuvostolta kirjallisesti tiedekunnan kansliasta saatavilla lomakkeilla. Anomukset vaadittavine liitteineen on jätettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen sen tiedekuntaneuvoston kokousta, jossa sitä on tarkoitus käsitellä. Tarkempia ohjeita saa tiedekunnan kansliasta. Tarkastajat antavat lisensiaatintutkimuksesta kirjalliset lausunnot arvosanaehdotuksineen. Tutkimuksen tekijälle on ennen tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa arvostelua varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Tämän jälkeen tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta, joka voi olla hyväksytty tai kiitettävä. Työ voidaan myös hylätä tai palauttaa korjattavaksi. Päätöstä tehdessään tiedekuntaneuvosto voi ottaa huomioon muitakin näkökohtia kuin lausunnot ja vastineen. Lisensiaattitutkimuksen arvosteluun voivat ottaa osaa professorit ja samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet tiedekuntaneuvoston jäsenet, joita on kokouksessa oltava läsnä vähintään neljä. Lisensiaatintutkimuksen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua kirjallisesti tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut tiedon arvostelusta. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian edelleen oikaisulautakunnan ratkaistavaksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon TOHTORIN TUTKINTO Väitöskirja Väitöskirja on tohtorin tutkintoon kuuluva opinnäytetyö. Väitöskirjan tekeminen edellyttää opiskelijalta itsenäistä tieteellistä työskentelyä. Väitöskirja kirjoitetaan tiedekuntaneuvoston hyväksymällä kielellä, joka TTY:llä on tavallisimmin englanti. Väitöskirjaa tehtäessä on noudatettava tutkimuseettisiä sääntöjä. Jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa tohtorin tutkinnon, kun hän on suorittanut tiedekuntaneuvoston opiskelijalle vahvistamat opinnot, osoittanut tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatinut väitöskirjan ja puolustanut sitä julkisesti. Väitöskirja voi olla tekijän kirjoittama yhtenäinen työ, tai tiedekuntaneuvoston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä tai taiteellisia julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto tai muu vastaavat tieteelliset tai taiteen tuntemuksen kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin

11 voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Väitöskirjalle esitettävät vaatimukset ovat jossain määrin tiedekuntakohtaisia. Näistä kannattaa keskustella jatkotutkinnon valvojan kanssa. Väitöskirjan tekemiseen ja hyväksymiseen liittyvä hallinnollinen prosessi on kuvattu yksityiskohtaisesti rehtorin asiasta antamassa ohjeessa TTY:n väitöskirjaprosessista. Prosessin päävaiheet ovat seuraavat: 1. Väitöskirjan laatiminen 2. Väitöskirjan esitarkastus ja julkaisuluvan myöntäminen 3. Väitöstilaisuuden ajankohdan, vastaväittäjien ja tilaisuuden valvojan määrääminen 4. Väitöskirjan painattaminen ja sähköinen julkaiseminen 5. Väitöksestä viestiminen 6. Väitöstilaisuus 7. Väitöskirjan arvostelu 8. Väitöskirjan arkistointi Prosessi etenee suunnilleen samoin kaikissa tiedekunnissa, mutta joitain eroja käytännöissä voi olla. Näistä saa parhaiten tietoa joko kysymällä jatkotutkinnon valvojalta tai tiedekunnan kansliasta. Esitarkastus Esitarkastuksessa tiedekuntaneuvosto päättää, onko väitöskirjaksi aiotulla käsikirjoituksella sellainen tieteellinen arvo, että sen julkaisemiseen väitöskirjana voidaan antaa lupa. Tiedekuntaneuvosto käyttää päätöksenteossaan yliopiston ulkopuolisia esitarkastajia, joilta pyydetään kirjallinen lausunto väitöskirjaksi aiotusta käsikirjoituksesta. Esitarkastuksessa noudatetaan TTY:n esitarkastusohjetta. Esitarkastukseen jätettävän käsikirjoituksen tulee olla sisällöltään ja kieliasultaan lopullisessa muodossaan esitarkastuslausunnoista aiheutuvia mahdollisia muutoksia lukuun ottamatta. Erityisesti silloin, kun työ on tehty muulla kuin omalla äidinkielellä on syytä käyttää ulkopuolista kielentarkastajaa jo ennen julkaisuluvan hakemista. Esitarkastajien valinta Tiedekuntaneuvosto nimeää väitöskirjaksi aiotulle käsikirjoitukselle vähintään kaksi esitarkastajaa valvojan esityksestä. Tarkastajan tulee olla professori tai tohtorin tutkinnon suorittanut, yliopiston ulkopuolinen henkilö. Esitarkastajat eivät saa olla tehtävän suhteen jäävejä. 9 Valvoja toimittaa esityksen esitarkastajista tiedekuntaan viimeistään kahta viikkoa ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Käsikirjoitus toimitetaan tiedekuntaan tiedekunnan ohjeiden mukaisesti. Tiedekuntaneuvosto päättää esitarkastajat sekä lähettää päätöksen valinnasta, esitarkastajan ohjeen ja muut tarvittavat dokumentit esitarkastajille. Tiedekunta, valvoja ja väittelijä sopivat, miten ja mihin päivään mennessä käsikirjoitus toimitetaan esitarkastajille. Esitarkastuslausunto Tarkastajat toimittavat lausuntonsa tiedekuntaan sovittuun päivämäärään mennessä. Yleisesti suositellaan, että esitarkastuslausunto jätettäisiin kahden kuukauden kuluessa käsikirjoituksen toimittamisesta tarkastajille. Esitarkastaja voi ennen lopullisen lausunnon kirjoittamista vaatia asiallisia tai muodollisia korjauksia ja mahdollisia lisä- tai kontrollitutkimuksia. Tarkastaja arvioi lausunnossaan täyttääkö käsikirjoitus seuraavat vaatimukset: kirjallinen esitys on rakenteeltaan johdonmukainen aiheen käsittely on objektiivinen ja kriittisyyttä osoittava tutkielma perustuu tieteellisten tai taiteentutkimuksen metodien soveltamiseen saavutettu tulos on uutuusarvoltaan ja merkittävyydeltään riittävä. Tarkastajan tulee lausunnossaan selvästi ilmoittaa, puoltaako hän käsikirjoituksen julkaisemista väitöskirjana. Jos esitarkastajan lausunto on ehdollinen, pyydetään esitarkastajalta yleensä muutosten tekemisen jälkeen uusi kannanotto siitä, ovatko korjaukset riittävät julkaisuluvan saamiseksi. Mikäli lausuntoa ei saada esitarkastajien kanssa sovittuun päivämäärään mennessä, ottaa valvoja yhteyttä esitarkastajiin. Tarvittaessa tiedekuntaneuvosto päättää uudet esitarkastajat. Julkaisuluvan myöntäminen Julkaisuluvan myöntää tiedekuntaneuvosto. Tiedekunta toimittaa esitarkastuslausunnot tiedoksi valvojalle ja väittelijälle ennen julkaisuluvan myöntämistä käsittelevää tiedekuntaneuvoston kokousta. Väittelijällä on tässä vaiheessa mahdollisuus antaa vastineensa esitarkastuslausunnosta. Valvoja ehdottaa tiedekuntaneuvostolle julkaisuluvan myöntämistä ja vastaa siitä, että väittelijä on ottanut esitarkas-

12 10 tajien korjauskehotukset riittävässä laajuudessa huomioon. Väittelijä toimittaa tiedekuntaneuvostolle korjatun version käsikirjoituksestaan sekä mahdollisen vastineensa esitarkastuslausuntoihin tiedekunnan ohjeiden mukaisesti. Väitöskirjan tarkastaminen ja arvostelu Kun väitöskirjalle on myönnetty julkaisulupa, tiedekuntaneuvosto määrää yhden tai kaksi vastaväittäjää. Vastaväittäjien tulee olla professoreita tai tohtorin tutkinnon suorittaneita, yliopiston ulkopuolisia henkilöitä. Tiedekuntaneuvosto määrää myös yliopiston professorin tai dosentin väitöstilaisuuden valvojaksi eli kustokseksi. Tavallisesti kustos on väittelijän jatkotutkinnon valvoja. Väitöstilaisuus on julkinen tilaisuus, jossa väittelijä puolustaa työtään. Ennen väitöstilaisuutta väittelijän on luovutettava tiedekunnalle 50 kappaletta väitöskirjaansa. Väitöskirjan on oltava nähtävänä julkisesti tiedekunnassa vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta. Väitöstilaisuuden jälkeen tiedekuntaneuvoston määräämän vastaväittäjän, tai jos heitä on kaksi, kummankin joko yhdessä tai erikseen on toimitettava kirjallinen lausunto tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Hyvä tapa on, että vastaväittäjä toimittaa lausuntonsa viipymättä. Väitöstilaisuudessa läsnä oleva henkilö voi väitöstilaisuuden lopussa ilmoittaa tekevänsä huomautuksen väitöksestä. Huomautus on toimitettava kirjallisesti tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Väitöskirjan hylkäämistä koskeva vaatimus perusteluineen on esitettävä kirjallisesti. Vaatimuksen ovat oikeutetut tekemään vastaväittäjät sekä tiedekuntaneuvoston kyseistä opintosuoritusta koskevaan päätöksentekoon oikeutettu jäsen. Päätöksentekoon voivat tiedekuntaneuvostossa osallistua professorit ja samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet tiedekuntaneuvoston jäsenet, joita on kokouksessa oltava läsnä vähintään neljä. Tiedekunnalle on toimitettava väitöskirjan hyväksymistä ja arvostelemista varten vastaväittäjien kirjalliset lausunnot sekä muut kirjalliset huomautukset. Tekijälle on annettava tilaisuus kirjallisesti vastata näihin lausuntoihin ja huomautuksiin tiedekunnan määräämässä kohtuullisessa ajassa. Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta, joka voi olla kiitettävä tai hyväksytty. Esityksen arvosanasta tekee väitöstilaisuuden valvoja, joka pääsääntöisesti on sama henkilö kuin jatkotutkinnon valvoja. Väitöskirjan arvosteluun voivat ottaa osaa professorit ja samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet tiedekuntaneuvoston jäsenet, joita on kokouksessa oltava läsnä vähintään neljä. Väitöskirjan arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua kirjallisesti tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut tiedon arvostelusta. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian edelleen oikaisulautakunnan ratkaistavaksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon Väitöstiedote Väitökset kiinnostavat tiedotusvälineitä. TTY:n viestintä haluaa lähettää hyvissä ajoin medialle tiedon myös sinun väitöksestäsi. Jakelumme kattaa tärkeimmän yleismedian (lehdet, radio, tv) sekä teknis-taloudellisen alan median. Toiveestasi lisäämme jakeluun esimerkiksi oman erikoisalasi tai kotipaikkakuntasi julkaisuja. Lähetä suomenkielinen tekstiluonnos tiedotteestasi vähintään kaksi viikkoa ennen väitöstäsi viestintäyksikköön osoitteella Tiedottaja auttaa tiedotteen hiomisessa lopulliseen julkaisukuntoon ja välittää sen tarkoituksenmukaiselle mediakohderyhmälle. Tiedotetekstin luonnosteluun voit katsoa mallia väitöstiedotteen mallitekstistä tai aiemmista väitöstiedotteista -sivuilta > Ajankohtaista > Väitöstiedotteet. Voit myös halutessasi tarkistuttaa tiedotetekstisi väitöskirjasi ohjaajalla. Jotkut lehdet julkaisevat väitöspalstoilla myös väittelijöiden kuvia. Mikäli haluat tarjota kuvaasi tiedotteen ohessa julkaistavaksi, lähetä viestintäyksikköön kuvasi sähköpostin liitetiedostona mielellään kuvaajatietojen kera. Jos toimitat tiedotetekstin viestintäyksikköön myös englanninkielisenä, julkaisemme sen yliopiston englanninkielisillä www-sivuilla. Medialle välitämme pääsääntöisesti vain suomenkieliset tekstit. Laitoksesi sihteeri laittaa tiedon tulevasta väitöksestäsi TTY:n www-sivuille. Huomaathan, että tiedottaminen väitöksestä on viime kädessä sinun omalla vastuullasi. Emme voi karhuta unohtuneita tiedotteita tai sitoutua toimittamaan meille liian myöhään tulleita tai vaillinaisin tiedoin varustettuja tiedotteita ajoissa tiedotusvälineille. Kun lähetät tekstin ja siinä mainitut henkilötietosi viestintäyksikköön, annat samalla suostumuksesi niiden luovuttamiseen tiedotusvälineille ja niiden julkaisemiseen myös TTY:n omissa viestimissä.

13 TTY:n viestintäyksikkö välittää tiedotteet mediaan, mutta ei vastaa niiden julkaisusta. Jokainen tiedotusväline käsittelee aiheita ja julkaisee juttuja oman toimituspolitiikkansa ja palstatilansa mukaisesti. Lisätietoja saa TTY viestinnästä, p. (03) Väitöstiedotteen malliteksti Tiedotteen ei tarvitse olla tieteellisesti eksakti siinä mielessä kuin esimerkiksi tutkimustiivistelmän. Koko tiedotteen on mahduttava hyvin yhdelle A4-arkille. Viestintäyksikkö tarvittaessa muokkaa ja lyhentää tekstiä yhteistyössä kanssasi. Kirjoita väitöstiedotteesi lausemuotoon seuraavan esimerkin mukaan. Otsikko (lyhyt ja vetävä) Mieti, mikä väitöskirjassasi on uutta ja merkittävää, sellaista, mikä saattaisi kiinnostaa laajempaakin yleisöä. Tiivistä tämä enintään 2 3 kappaleeseen. Mainitse konkreettisia esimerkkejä käytännön sovelluksista ja siitä, miten tutkimustulokset vaikuttavat yhteiskuntaan tai tutkimusalaasi. Kerro lyhyesti ja yleiskielisesti väitöskirjasi aihe. Vältä alan terminologiaa tai selitä termit. Voit myös käyttää tekstissä suoria lainauksia. Ne voivat koskea väitöskirjan merkitystä tai sisältöä. Suorat lainaukset elävöittävät tekstiä ja tekevät siitä helppolukuisen. Tiedotteen loppuosa noudattaa kiinteää kaavaa. Siitä käyvät ilmi seuraavat tiedot: Diplomi-insinööri väittelijän nimi xx alaan kuuluva väitöskirja väitöskirjan nimi (sulkeisiin ja heittomerkkeihin suomennos, jos väitöskirja on englanninkielinen) tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tiedekunnan nimi perjantaina dd.mm.yyyy kello tt.mm talo, sali (talon katuosoite). Vastaväittäjinä toimivat professori vastaväittelijän nimi (vastaväittelijän työpaikka) ja vastaväittelijän nimi (vastaväittelijän työpaikka). Tilaisuutta valvoo professori kustoksen nimi TTY:n laitoksen nimi. Väittelijän nimi (ikä) on kotoisin kotipaikkakunta ja työskentelee projektipäällikkönä Firmassa. Lisätietoja: Väittelijä, puhelin ja sähköposti Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa nettiosoite 11 Väitöstilaisuus Väitöstilaisuus tarjoaa tilaisuuden julkisesti ja mahdollisimman luotettavalla tavalla tarkastaa, että väitöskirja on tieteelliseltä tasoltaan hyväksyttävä. Väitöstilaisuus on myös tapa julkistaa saavutettuja tutkimustuloksia arvokkaasti ja näkyvästi. Jotta nämä tehtävät tulisivat tarkoituksenmukaisesti täytetyiksi, noudatetaan väitöksissä tiettyjä tapoja ja muotoja. Nämä tavat ja muodot täydentävät säädöksissä olevia väitöskirjojen tarkastusta koskevia määräyksiä. Väitöksen päähenkilöiden on syytä etukäteen neuvotella ja sopia tapojen tarkoituksenmukaisesta soveltamisesta väitöstilaisuudessa. Väitöstilaisuuden kulusta vastaa tilaisuuden valvoja eli kustos. Pukeutuminen Perinteisen tavan mukaan väittelijä, kustos ja vastaväittäjä käyttävät frakkia ja mustia liivejä (tai univormua ilman kunniamerkkejä), naiset vastaavasti mustaa aamupäiväpukua ilman hattua. Frakin sijaan voidaan käyttää myös tummaa pukua. Kustos, vastaväittäjä ja väittelijä sopivat pukeutumisesta kustoksen johdolla. Kustos ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät hatun vasemmassa kädessään astuessaan sisään ja poistuessaan salista. Sisääntulo ja tilaisuuden avaus Asianomaiset saapuvat arvokkaasti väitöstilaisuuteen siten, että ensin astuu sisään väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä. Yleisö nousee tässä vaiheessa seisomaan. Ellei tilan järkevä käyttö muuta edellytä, väittelijä asettuu kustoksen vasemmalle ja vastaväittäjä oikealle puolelle. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, muut kuin väittelijä istuvat paikalleen ja kustos avaa väitöstilaisuuden sanoen: - tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on kokouksessaan antanut painatusluvan :n väitöskirjalle ja määrännyt vastaväittäjäksi professori _:n _:n yliopistosta sekä allekirjoittaneen toimimaan valvojana. Julistan väitöksen alkaneeksi.- Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoria -esitelmänsä, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Esitys aloitetaan sanoin: - Herra (rouva) kustos, herra (rouva) vastaväittäjä, arvoisat kuulijat.- Tämä joh-

14 12 dantoluento käsittelee väitöskirjaan liittyvää aihepiiriä, ei kuitenkaan esittele väitöskirjaksi aiottua tutkimustyötä sinänsä. Väittelijä voi tässä yhteydessä esimerkiksi jonkun yleisön joukossa istuvan henkilön avustuksella jakaa yleisölle johdantoluennon tekstin, painovirheluettelon tai muuta väitöskirjaan liittyvää aineistoa. Johdantoluennon päätyttyä väittelijä lausuu: -Pyydän Teitä herra (rouva) professori (tohtori jne.) tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta.- Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän käsittelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä ja muita yleisluonteisia kysymyksiä. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Jos vastaväittäjiä on useampia, vain toinen heistä esittää tällaisen yleisen lausunnon. Väitöskirjan tarkastus Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä yleensä kohdistaa ensin huomionsa metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus. Jos vastaväittäjiä on useampia, heidän on hyvä sopia keskenään esiintymisjärjestyksestä ja työnjaosta. Hyvien tapojen mukaista on, että väittelijä ei sinuttele vastaväittäjää ja puhuttelee häntä muutoinkin kunnioittavasti ja tilaisuuden vaatimalla arvokkuudella. Johdantoluento ja väitöstilaisuus pitää esittää joko suomen, ruotsin tai väitöskirjan kirjoituskielellä tai muulla tiedekunnan hyväksymällä kielellä. Johdantoluento on yleensä suomeksi. Yksi vastaväittäjä saa käyttää tarkastuksessa enintään neljä tuntia. Väitös voidaan keskeyttää virkistystaukoja varten, jotka kustos ilmoittaa. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä seisaalleen nousten esittää loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisaaltaan ja jonka jälkeen hän välittömästi esittää kiitoksensa vastaväittäjälle. Kun vastaväittäjät ovat lopettaneet tarkastuksensa, voidaan keskustelua vielä jatkaa sellaisista asioista, jotka eivät aikaisemmassa käsittelyssä olleet esillä. Tällöin väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja sanoo: -Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on vielä jotakin muistuttamista väitöskirjaani vastaan tai jotka haluavat sen johdosta esittää kysymyksiä, pyytämään puheenvuoron kustokselta.- Tämän jälkeen muidenkin sallitaan tehdä väitöskirjan tai sen puolustamisen johdosta suullisia ja kirjallisia huomautuksia. Nämä otetaan huomioon väitöskirjaa arvosteltaessa, mikäli siihen on aihetta. Keskustelua jatketaan tämän jälkeen niin kauan kuin on tarpeen. Väitöstilaisuus ei saa kuitenkaan kestää kuutta tuntia kauemmin. Kustos päättää tilaisuuden sanoen: -Väitöstilaisuus on päättynyt.- Väitöstilaisuudesta poistuminen tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä kuin sisääntulo. Yleisö poistuu salista vasta kustoksen, vastaväittäjän ja väittelijän poistuttua. Vastaväittäjälle maksettavat korvaukset Akateemiseen traditioon kuuluu, että väitöstilaisuus on arvokas, mikä edellyttää vastaväittäjältä yleensä frakin käyttämistä. Mikäli vastaväittäjä joutuu vuokraamaan tilaisuuteen frakin, korvaa TTY vuokrakulut. Niin ikään puolison läsnäolo tärkeissä tilaisuuksissa kuuluu akateemiseen traditioon. Mikäli vastaväittäjän puoliso osallistuu väitöstilaisuuksiin, puolison majoituskulut korvataan TTY:n toimesta. VALMISTUMINEN Suoritettuaan tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin tai fi losofi an tohtorin tutkintoon vaadittavat opinnot ja opinnäytetyön opiskelija voi anoa tutkintotodistusta dekaanilta. Tutkintotodistuksen allekirjoittavat tiedekunnan dekaani ja yliopiston rehtori. Todistus tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittamisesta oikeuttaa tekniikan lisensiaatin arvoon ja todistus tohtorin tutkinnon suorittamisesta oikeuttaa tohtorin arvoon. Arvo myönnetään ilman eri anomusta tutkintotodistuksen yhteydessä. Tekniikan tai fi losofi an tohtorin arvon saanut henkilö on oikeutettu saamaan arvolleen kuuluvat kunniamerkit juhlallisessa promootiossa, joita järjestetään noin viiden vuoden välein. Stipendi TTY myöntää kaikille tohtorin tutkinnon suorittaneille 1700 euron suuruisen stipendin. Stipendiä ei tarvitse hakea erikseen, vaan se myönnetään automaattisesti todistuksen myöntämisen yhteydessä. Lomakkeen maksuyhteyden ilmoittamista varten saa tiedekunnasta. YHTEYSTIETOJA Oppiaineiden professorit antavat lisätietoja jatkokoulutuksesta ja erityisesti vaadittavista opintosuorituksista ja -suunnitelmista. Jatkoopintoihin liittyvissä yleisissä tai hallinnollisissa asioissa neuvoa kannattaa kysyä tiedekuntien kanslioista. Ajantasaiset yhteystiedot löydät helpoimmin TTY:n www-sivuilta:

15 Arkkitehtuurin laitos AHT-7000 Arkkitehtuuritutkimuksen perusteet, 3 op Architectural Research, Basics, 3 cr VASTUUHENKILÖ: Pekka Passinmäki Luennot 2 h/vko Harjoitukset 1 h/vko OSAAMISTAVOITTEET: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalle on muodostunut yleiskäsitys arkkitehtuuritutkimuksesta ja hänellä on perusvalmiudet tieteelliseen kirjoittamiseen. Opintojakso antaa perustiedot tutkijan työstä, tieteellisestä kirjoittamisesta sekä arkkitehtuurista tutkimuskohteena. Opintojaksolla käydään läpi tutkimusprosessin eri vaiheet tutkimuksen valmistelusta tekstin julkaisemiseen. Tietojen soveltamista harjoitellaan pienimuotoisessa kirjoitelmassa. SUORITUSVAATIMUKSET: Aktiivinen osallistuminen luentojaksolle ja hyväksytysti tehty harjoitustyö. Osasuoritusten pitää liittyä samaan toteutuskertaan. LISÄTIEDOT: Kurssi on tarkoitettu erityisesti niille opiskelijoille, joilla on tarkoitus tehdä diplomityönään kirjallinen tutkielma ja/tai suorittaa perustutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja. Opintojakso luennoidaan joka toinen vuosi. 13 AHT-9600 Arkkitehtuurin teoria, 8 op Theory of Architecture, 8 cr VASTUUHENKILÖ: Pekka Passinmäki OSAAMISTAVOITTEET: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää modernismin ja nykyarkkitehtuurin keskeisimpien teoreettisten suuntausten peruslähtökohdat ja kykenee tulkitsemaan niiden liittymistä laajempiin kulttuurisiin ilmentymiin. Hän on saanut perusvalmiudet teorioiden ja suunnittelun välisten suhteiden ymmärtämiseen ja arkkitehtuuriteoreettisen kirjallisuuden lukemiseen. Opintojaksolla tarkastellaan arkkitehtuurin modernismin ja nykyarkkitehtuurin teorioita ja teorioiden historiallisia, fi losofi sia ja maailmankuvallisia taustoja. Kirjallisen ja kuvallisen esimerkkiaineiston pohjalta syvennetään ymmärrystä teorioiden ja suunnittelun välisestä suhteesta. Luennot koostuvat teemapäivistä, jotka on nimetty arkkitehtuuriteoreettisten suuntausten mukaan. Seminaarijaksolla käydään läpi opiskelijoiden tekemät harjoitustyöt ja keskustellaan niiden pohjalta. SUORITUSVAATIMUKSET: Aktiivinen osallistuminen luento- ja seminaarijaksolle ja harjoitustehtävän esittely ja luovuttaminen. Osasuoritusten pitää liittyä samaan toteutuskertaan. LISÄTIEDOT: Kirjallisuus ilmoitetaan luennolla. Opintojakso luennoidaan joka toinen vuosi. Soveltuu jatko-opinnoiksi. Ei luennoida lukuvuonna AHT-9610 Johdatus arkkitehtuurin fi losofi aan, 5 op Introduction to Philosophy of Architecture, 5 cr VASTUUHENKILÖ: Pekka Passinmäki OSAAMISTAVOITTEET: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa fi - losofi sen argumentoinnin alkeet ja hänelle on muodostunut kuva fi - losofi an tehtävästä ja merkityksestä arkkitehtuurissa. Hän tuntee keskeisimpien arkkitehtuurifi losofi sten käsitteiden historian ja niiden tulkinnat arkkitehtuurin nykytilanteessa. Opiskelija kykenee laatimaan lyhyen arkkitehtuurifi losofi sen tekstin ja pystyy puolustamaan siinä esittämiään näkökantoja. Samoin hän kykenee suullisesti kritisoimaan toisen kirjoittajan työtä. Opintojaksolla tarkastellaan fi losofi an tehtävää ja merkitystä arkkitehtuurissa ja tutustuaan arkkitehtuurifi losofi an keskeisiin käsitteisiin ja ajankohtaisiin ongelmanasetteluihin. SUORITUSVAATIMUKSET: Aktiivinen osallistuminen luento- ja seminaarijaksoille. Tutkielma sovitusta aiheesta ja toisen opiskelijan tutkielman opponointi. Osasuoritusten pitää liittyä samaan toteutuskertaan LISÄTIEDOT: Opintojakso luennoidaan joka toinen vuosi. Soveltuu jatko-opinnoiksi. Ei luennoida lukuvuonna ARK-1000 Arkkitehtuurin laitoksen vaihtuva kurssi, 1-10 op School of Architecture s Varying Topics Course, 1-10 cr VASTUUHENKILÖ: Markku Hedman SUORITUSVAATIMUKSET: Arkkitehtuurin laitoksen vaihtuvan kurssit toteutuskerrat eroavat toisistaan suoritusvaatimusten, sisällön ja tavoitteiden ja opintopistemäärän osalta. Osasuoritusten pitää liittyä samaan toteutuskertaan. LISÄTIEDOT: Soveltuu jatko-opinnoiksi Arkkitehtuuri

16 Arkkitehtuuri 14 ARK-1006 School of Architecture s Varying Topics Course, 1-10 cr PERSON RESPONSIBLE: Markku Hedman LEARNING OUTCOMES: Course s different impelmentations introduce student in architecture in general as well as in various aspects of architect s range of work as for example architecture competitions and specifi c material related design tasks. REQUIREMENTS FOR COMPLETING THE COURSE: The course s implementations differ on their requirements, content, goals and credit amounts. Completion parts must belong to the same implementation. ADDITIONAL INFORMATION: Suitable for postgraduate studies. Will not be lectured year AYS-9600 Arkkitehtuurin laitoksen tutkijaseminaari, 8 op Postgraduate Seminar of the School of Architecture, 8 cr VASTUUHENKILÖ: Pekka Passinmäki Seminaari 8 h/per +8 h/per +8 h/per +8 h/per OSAAMISTAVOITTEET: Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy esittelemään ja puolustamaan omaa tutkimustaan sekä kritisoimaan toisten opiskelijoiden tutkimuksia tieteellisesti vakuuttavalla tavalla. Noin kerran kuukaudessa lukukausien aikana järjestettävä keskustelu- ja kritiikkitilaisuus arkkitehtuurin laitoksen jatko-opiskelijoille. Seminaarissa esitellään omaa tutkimusta ja kommentoidaan toisten opiskelijoiden tutkimuksia. Seminaariin liittyy myös tutkimustyötä tukevia luentoja. SUORITUSVAATIMUKSET: Kahden seminaariesitelmän esittely ja luovuttaminen sekä aktiivinen osallistuminen seminaariin lukuvuoden ajan. LISÄTIEDOT: Opintojakso on ajaton ja sen voi aloittaa myös keskellä lukuvuotta. Soveltuu jatko-opinnoiksi. AYS-9610 Johdatus tieteenfi losofi aan ja metodologiaan, 8 op Introduction to Philosophy and Methodology of Science, 8 cr VASTUUHENKILÖ: Markku Hedman OSAAMISTAVOITTEET: Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy selittämään analyyttisen ja hermeneuttisen tieteenfi losofi an, sekä jonkun näitä välittävän suuntauksen perustavat olettamukset. Opiskelija pystyy puolustamaan suullisesti ja kirjallisesti omaa valintaansa. Vastaavasti opiskelija pystyy perustelamaan metodologisia valintoja kolmen mainitun tieteenfi losofi an puitteista valitsemillaan metodologisilla perinteillä. LISÄTIEDOT: Soveltuu jatko-opinnoiksi. Ei luennoida lukuvuonna AYS-9630 Arkkitehtuurin tutkimusmenetelmät, 8 op Methodology of Research in Architecture, 8 cr VASTUUHENKILÖ: Markku Hedman OSAAMISTAVOITTEET: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa erilaiset tutkimusmenetelmät. Opiskelija osaa käyttää tutkimusmenetelmää tutkimuksessaan. Opiskelija tunnistaa tutkimusprosessin eri vaiheet. Käytännönläheinen, perusteista lähtevä johdatus tieteellisen tutkimusprosessin läpiviemiseen, ongelmanasettelusta raportointiin kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien näkökulmasta. Luentoaiheita ovat: Mitä on tieteellinen tutkimus, miksi arkiajattelu ei riitä? Tieteellisen tutkimusprosessin eri vaiheiden tunnistaminen. Tutkimusprosessin olennaiset kysymykset, mm. intressistä tutkimuskysymykseen. Teorian rooli ja merkitys, aineiston refl ektointi, johtopäätökset, laadun varmistus. Laadullisen tutkimusorientaation perusteet (esimerkkinä tutkimushaastattelu). Kvantitatiivisen tutkimusorientaation perusteet (esimerkkinä lomaketutkimus). SUORITUSVAATIMUKSET: Luennot ja luennoilla annettavien tehtävien suorittaminen. Osasuoritusten pitää liittyä samaan toteutuskertaan LISÄTIEDOT: Soveltuu jatko-opinnoiksi. Ei luennoida lukuvuonna

17 Biolääketieteen tekniikan laitos BME-1306 Commercialization in Biomedical Engineering, 4 cr PERSON RESPONSIBLE: Heimo Ylänen Lectures 2 h/week +2 h/week Assignment 10 h/per +20 h/per LEARNING OUTCOMES: Student can describe in general terms types of university research and their funding principles. Student can apply for a research grant to the applied research for commercialization. Student can identify and take into account several factors of research that are important from commercialization point of view, such as documenting and GLP. - Principles of university research. - Bottlenecks and pitfalls in university research funding. - Authority defi ned standards of research. - Importance and methods of patenting. - Commercialization of IPR. REQUIREMENTS FOR COMPLETING THE COURSE: Accepted assignments and fi nal exam. Completion parts must belong to the same implementation. STUDY MATERIAL: (Lecture slides) BME-1177 Biomedical Engineering: Research and Mandatory Productization ADDITIONAL INFORMATION: Suitable for postgraduate studies BME-1796 Product Development of Biomedical Devices, 5 cr PERSON RESPONSIBLE: Minna Kellomäki Lectures 12 h/per Seminar 9 h/per 15 LEARNING OUTCOMES: Student has collected, combined and explained the planning process stages of a medical device from an idea to a fi nal product including regulatory aspects and risk analysis. Student has collected data and compiled review reports in groups which include patent and market surveys and survey requirements for the application and the biomedical device. Student has critically overviewed scientifi c articles and different databases for the information retrieval. As a part of a group student has planned and prepared schedule, budget, and workfl ow for the project. Student has presented group work as written document and as an oral presentation in seminar. Student has also assessed the work of other groups and received criticism. - Process and design stages of a medical device from an idea to a fi - nal product - Literature review: patent survey, marketing survey, setting up the requirements of the application, properties of the components of the device studied - Infl uence of regulatory aspects to medical device R&D chain - Risk analysis - Setting up the schedule, work fl ow and budget for the project - Written and oral presentations of the work stages REQUIREMENTS FOR COMPLETING THE COURSE: All the lectures, assignments and seminars are compulsory. Accepted written reports and accepted oral and written fi nal reports requested. Prerequisites: Students should have fi nished their BSc degree studies AND have obtained 50 credit units of MSc studies. Out of those, students must show that at least 30 credits are from the fi eld of biomaterials, biotechnology, biomedical engineering, medicine and related subjects. The course is intended for the students in their last study year for MSc (DI) degree (or for PhD students). It is most useful for the students at that stage. If you are unsure, contact responsible teacher for your qualifi cations. Completion parts must belong to the same implementation. ADDITIONAL INFORMATION ABOUT Prerequisites: Students should have fi nished their BSc degree studies AND have obtained 50 credit units of MSc studies. Out of those, students must show that at least 30 credits are from the fi eld of biomaterials, biotechnology, biomedical engineering, medicine and related subjects. The course is intended for the students in their last study year for MSc (DI) degree Biolääketieteen tekniikan laitos

18 Biolääketieteen tekniikan laitos 16 (or for PhD students). It is most useful for the students at that stage. If you are unsure, contact responsible teacher for your qualifi cations. ADDITIONAL INFORMATION: Prerequisites: Students should have fi nished their BSc degree studies AND have obtained 50 credit units of MSc studies. Out of those, students must show that at least 30 credits are from the fi eld of biomaterials, biotechnology, biomedical engineering, medicine and related subjects. The course is intended for the students in their last study year for MSc (DI) degree (or for PhD students). It is most useful for the students at that stage. If you are unsure, contact responsible teacher for your qualifi cations. Suitable for postgraduate studies. BME-1906 Doctoral Seminar on BME, 5-10 cr PERSON RESPONSIBLE: Hannu Eskola, Ilkka Korhonen, Kari Mäkelä, Heimo Ylänen, Jari Viik, Jari Hyttinen, Minna Kellomäki Seminar 2 h/week +2 h/week +2 h/week +2 h/week LEARNING OUTCOMES: Student has gained a deep insight to the subject covered in the seminar. REQUIREMENTS FOR COMPLETING THE COURSE: Active participation in the seminar and accepted seminar presentations. Completion parts must belong to the same implementation. BME-1806 Master s Seminar on Biomedical Engineering Advisable ADDITIONAL INFORMATION ABOUT Doctoral seminar is available also for MSc degree students planning post-graduate studies. ADDITIONAL INFORMATION: The topic and the text of the seminar are given at the beginning of each implementation of the course. Implementations vary annually and usually take 2 periods. Suitable for postgraduate studies. BME-2636 Medical Image Analysis, 5 cr PERSON RESPONSIBLE: Hannu Eskola Lectures 3 h/week Assignment 50 h/per LEARNING OUTCOMES: Student can recognize different image processing methods applicable for each type of clinical image. Student can explain most common image analysis methods, which are used for clinical diagnosis. Student can perform basic medical image analysis with Matlab. - Fundamentals of medical images and of medical image processing. - Image segmentation methods. - Image analysis methods: Tissue characterization, 4D image analysis. - Visualization methods. - Image registration methods. REQUIREMENTS FOR COMPLETING THE COURSE: Accepted assignments and fi nal exam. Completion parts must belong to the same implementation. STUDY MATERIAL: Digital Image Processing for Medical Applications, Dougherty, G. (Book), Lecture notes. (Lecture slides) BME-3206 Medical Imaging Methods Advisable SGN-3016 Digital Image Processing I Advisable ADDITIONAL INFORMATION: Suitable for postgraduate studies BME-2706 Analysis of Bioelectric Phenomena, 4 cr PERSON RESPONSIBLE: Jari Hyttinen Lectures 4 h/week Excercises 2 h/week Assignment 25 h/per LEARNING OUTCOMES: Student can describe the bioelectric sources and conductors of the body and model them with basic equivalent and computational methods. Student can solve simple bioelectromagnetic source-fi eld calculations. Student can describe and compare different theoretical analysis methods of bioelectric volume sources and conductors, and apply theem to the analysis and design of different types of bioelectric measurements. Student can describe and compare different algorithms in solving the bioelectric inverse problem. Student can demonstrate, how different bioelectric phenomena of the body are applied in clinical applications.

19 - Bioelectric sources and conductors and their equivalent source/fi eld modelling. - Theoretical methods for analyzing source-fi eld relationships (lead vector and lead fi eld, reciprocity) - Design and analysis of bioelectric measurement systems. - Principles of solving the bioelectromagnetic inverse problems. - Clinical and biological applications of bioelectric phenomena: bioimpedance and stimulation fi elds REQUIREMENTS FOR COMPLETING THE COURSE: Accepted assignments and fi nal exam. Completion parts must belong to the same implementation STUDY MATERIAL: Bioelectromagnetism, Malmivuo, J. and Plonsey, R. (Book) BME-2106 Measurements and Analysis of Mandatory Physiological Systems BME-2716 Modelling of Physiological Systems Advisable BME-5106 Cellular Interactions Mandatory ADDITIONAL INFORMATION: Suitable for postgraduate studies BME-2716 Modelling of Physiological Systems, 5 cr PERSON RESPONSIBLE: Jari Hyttinen Lectures 4 h/week Assignment 10 h/per +40 h/per LEARNING OUTCOMES: Student can recognize the importance of modelling as a tool to study physiological systems and biomeasurement systems. Student can explain different modelling methods and procedures including various model clasess and methods from phsical and analog models to fi nite element applications as well as how different models can be constructed and used. Student can analyze forward and iverse porblems. Student has got practiced on modelling physiological systems with COMSOL multiphysics foftware. - Modelling of physiological systems compared to pure engineering problems. Model classes and types for physiological systems. Model-analogue, descriptive-predictive, empirical-mathematical. How to build models of physiological systems Finite element modelling (FEM) in modelling 3D physiological systems: basic principles, techniques and applications. FEM, FDM, BEM. - Modelling biological and physiological processes by cellular automata. - Forward and inverse problems. Use of models of physiological systems for determination of forward and inverse solutions, a priori information, data, and model. REQUIREMENTS FOR COMPLETING THE COURSE: Accepted fi nal exam, exercise work and seminar presentation.completion parts must belong to the same implementation. STUDY MATERIAL: Modelling of Physiological Systems, J. Hyttinen (Lecture slides) BME-5106 Cellular Interactions Advisable SGN-6186 Mathematical Modeling of Cellular Advisable Systems ADDITIONAL INFORMATION: Suitable for postgraduate studies BME-4106 Biodegradable Polymers, 5 cr PERSON RESPONSIBLE: Minna Kellomäki Lectures 4 h/per +4 h/per Excercises 2 h/week +2 h/week Assignment 8 h/week +8 h/week Laboratory work 3 h/per +3 h/per LEARNING OUTCOMES: After completing the course students can defi ne and explain polymerization, structure and degradation mechanisms of biodegradable polymers. Students will be able to compare most common synthetic polymers with natural based biodegradable polymers and analyze their special characteristics compared to other polymers. In addition, they can describe the special requirements of processing and sterilization of biodegradable polymers. Students have learned to compile summaries based on different scientifi c articles and to work as a group member. Students are able to compare biodegradable polymers and analyze applications based on the material properties. Biolääketieteen tekniikan laitos

20 Biolääketieteen tekniikan laitos 18 - Biodegradation mechanisms - Synthetic biodegradable polymers: polymerization, structure, properties and degradation - Natural based biodegradable polymers: polymerization, structure, properties and degradation - Processing, sterilization and storage of biodegradable polymers - Writing a summary of given articles as a teamwork REQUIREMENTS FOR COMPLETING THE COURSE: Accepted assignments and fi nal exam. Completion parts must belong to the same implementation. BME-1167 Biomedical Engineering: Biomaterials Mandatory 1 KEM-3100 Polymer Chemistry Advisable MOL-1440 Materials Processing 2 Mandatory 1. BME-1167 can be replaced by BME-1120 or BME ADDITIONAL INFORMATION ABOUT NOTE! A student has to have basic knowledge about polymer science before coming to this course. There will be an exam about the prerequisites in the beginning of the course. ADDITIONAL INFORMATION: Suitable for postgraduate studies BME-4206 Bioceramics and their clinical applications, 4 cr PERSON RESPONSIBLE: Heimo Ylänen Lectures 4 h/per Excercises 20 h/per LEARNING OUTCOMES: Student can explain characteristics and clinical use of different types of bioceramics. Student can explain which material properties the bioactivity is based on and how it can be controlled. - The structure and mechanical properties of bioceramics. - Biological interactions of bioceramics with the body. - Fabrication of bioceramics. - Analysis methods of bioceramics. - Examples of different types of bioceramics and their clinical applications. REQUIREMENTS FOR COMPLETING THE COURSE: Accepted exercise work and fi nal exam. Completion parts must belong to the same implementation. STUDY MATERIAL: Bioceramics and Their Clinical Applications, T. Kokubo (ed.) (Book) BME-1167 Biomedical Engineering: Biomaterials Mandatory ADDITIONAL INFORMATION ABOUT BME-1167 can be replaced by BIOM-1216 or BME-1120 or equivalent course. BME-4606 Drug Delivery Devices, 4 cr PERSON RESPONSIBLE: Heimo Ylänen Lectures 2 h/week +2 h/week Assignment 10 h/per +10 h/per LEARNING OUTCOMES: Student can explain the key points of controlled drug delivery and the factors affecting the rate of drug delivery. Student can classify different drug delivery systems and explain the theories behind them. Student can compare different applications of each delivery system. Student can describe the drug release characterization methods and explain different manufacturing methods. Student can design an improvement for existing drug delivery device and justify its improvements as well as analyze its future views in the fi eld of drug delivery devices. - Benefi ts of controlled drug delivery. The factors affecting the rate of drug delivery. - Different drug delivery methods and the theories behind them. - Drug delivery charaterization and device manufacturing. - Research and the future of drug delivery devices. REQUIREMENTS FOR COMPLETING THE COURSE: Accepted assignments and fi nal exam. Completion parts must belong to the same implementation. STUDY MATERIAL: Drug Delivery Devices (Lecture slides) BME-1120 Biomaterials ja Medical Materials Mandatory BME-4206 Bioceramics and their clinical applications Advisable

OPINTO-OPAS 3. 2011-2012 Jatko-opiskelijan opas

OPINTO-OPAS 3. 2011-2012 Jatko-opiskelijan opas OPINTO-OPAS 3 2011-2012 Jatko-opiskelijan opas Tärkeitä päivämääriä lukuvuonna 2011 2012 Luentokaudet: Syyslukukausi Kevätlukukausi 1. periodi viikot 35 41 29.08.2011 16.10.2011 2. periodi viikot 43 49

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET

VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET 1 VÄITÖKSEN KULKU JA KARONKAN PERINTEET Titta Kallio-Seppä koordinaattori UniOGS Kohti tohtorin tutkintoa seminaari 12.3.2015 23.3.2015 2 VÄITÖSKIRJA Mitä Suomen laki sanoo Väitöskirja on tarkastettava

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 3 2007 2008

OPINTO-OPAS 3 2007 2008 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO OPINTO-OPAS 3 2007 2008 ISSN 1459-3769 Graafinen suunnittelu ja taitto: BIT & PAGE OY, Teija Harju Tampere Painatus ja sidonta: KARISTO OY Hämeenlinna 2006 Lukijalle......................................5

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Sibelius-Akatemian tohtorintutkintojen tarkastustilaisuuksissa noudatettavat ohjeet

Sibelius-Akatemian tohtorintutkintojen tarkastustilaisuuksissa noudatettavat ohjeet Hyväksytty Sibelius-Akatemian Akateemisen neuvoston kokouksessa 5.6.2012 Sibelius-Akatemian tohtorintutkintojen tarkastustilaisuuksissa noudatettavat ohjeet 1a. Taiteilijakoulutus Taiteilijakoulutuksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun akateeminen komitea 19.9.2012 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE Tätä ohjetta noudatetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun

Lisätiedot

Hyväksytty kauppatieteellisen tiedekuntaneuvoston kokouksessa 29.1.2013. Kauppatieteellisen alan jatkotutkintoja koskevat tutkintomääräykset

Hyväksytty kauppatieteellisen tiedekuntaneuvoston kokouksessa 29.1.2013. Kauppatieteellisen alan jatkotutkintoja koskevat tutkintomääräykset 1 Kauppatieteellisen alan jatkotutkintoja koskevat tutkintomääräykset Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim. O U L U N Y L I O P I S T O L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a F L - t u t k i n n o n s u o r i t t a m i n e n 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

TEKNILLISTEN TIETEIDEN TOHTORIOHJELMAN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

TEKNILLISTEN TIETEIDEN TOHTORIOHJELMAN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET TEKNILLISTEN TIETEIDEN TOHTORIOHJELMAN JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Tohtoriohjelman kuvaus http://www.uva.fi/fi/research/researcher/graduate_school/programmes/technical_sciences/ Opiskelijavalinta

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003)

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 243 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 20. TUTKINTOSÄÄNTÖ PERUSTUTKINNOT 1 Arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 15/11 Laila Kuhalampi, puh. (553)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 15/11 Laila Kuhalampi, puh. (553)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi Tiedekuntaneuvosto 7/11 27.9.2011 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 15/11 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 16/11 2 Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelun aikataulu A 17/11 3 Teknillisen tiedekunnan

Lisätiedot

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TOIMITTANUT TERTTU ORPANA SISÄLLYS Lukijalle 1. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA Filosofian tohtorin

Lisätiedot

1. Lukijalle. Ja sitten vain töihin! Reino Kurki-Suonio 1. vararehtori

1. Lukijalle. Ja sitten vain töihin! Reino Kurki-Suonio 1. vararehtori 1. Lukijalle Jatko-opintojen luonteesta voi olla monenlaisia mielikuvia. Jatko-opiskelijan onkin syytä tarkistaa, vastaako hänen oma asenteensa nykytilannetta vai joitain vanhentuneita käsityksiä. Jatko-opiskelu

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016,

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016, PASSIIVIREKISTERI Henkilökohtainen opintosuunnitelma palautetaan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle passiivirekisterilomakkeen kanssa viimeistään 31.3. Lisätietoa passiivirekisteristä www.utu.fi/opiskelu/opinnot/passiivirekisteri/

Lisätiedot

Tieteellinen jatkokoulutus Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä Tohtoriopintojen ohjeet

Tieteellinen jatkokoulutus Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä Tohtoriopintojen ohjeet Tieteellinen jatkokoulutus Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä Tohtoriopintojen ohjeet Hyväksytty johtokunnassa 19.3.2014 Filosofian tohtorin ja filosofian lisensiaatin tutkinnot Tampereen

Lisätiedot

Ohjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen

Ohjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen 1(5) Maantieteen yksikkö Oulun yliopisto 22.4.2014 / Äikkään pohjalta Suorsa Ohjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen Maantieteen opinnot, ja FM-opinnot, huipentuvat pro gradu -seminaariin

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 11 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta

Lisätiedot

JATKOTUTKINNOT Jatko-opintokelpoisuus

JATKOTUTKINNOT Jatko-opintokelpoisuus JATKOTUTKINNOT Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan jatkotutkintoja ovat valtiotieteiden, psykologian ja filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (1039/2013)

Lisätiedot

HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN

HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN 1. Henkilötiedot * Etunimi Sukunimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Maa Puhelin Syntymäaika 2. Hakijan pohjatutkinto * Tutkinnon nimi Yliopisto Valmistumispäivä

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa

Lisätiedot

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY)

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi TTY:n opintotarjonta 24.9.2014 Kaisa Niskanen TTY Opiskelijapalvelut Perustettu vuonna 1965 Toiminut säätiömuotoisena vuoden

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15, Yleisopinnot ok 16.4.14. Yleisopinnot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15, Yleisopinnot ok 16.4.14. Yleisopinnot Yleisopinnot STAT1020 Tilastotieteen johdantokurssi 5 op TITE1022 Tietokone työvälineenä 3 op LIIK1200 Johdatus liiketoimintaosaamiseen 5 op Kansainvälistyminen 10 op OPIS0033 Harjoittelu 5 op Tilastotieteen

Lisätiedot

TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JATKOKOULUTUKSEN YLEISET LINJAUKSET JA TOIMINTAPERIAATTEET

TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JATKOKOULUTUKSEN YLEISET LINJAUKSET JA TOIMINTAPERIAATTEET TEKNILLINEN KORKEAKOULU Jatkokoulutustyöryhmä/Anneli Ahvenniemi 9.11.2009 YDINPROSESSI: JATKOKOULUTUS Voimaan 1.8.2009 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JATKOKOULUTUKSEN YLEISET LINJAUKSET JA TOIMINTAPERIAATTEET

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA TEKNILLISTIETEELLISEN ALAN JATKOKOULUTUSOPAS

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA TEKNILLISTIETEELLISEN ALAN JATKOKOULUTUSOPAS VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA TEKNILLISTIETEELLISEN ALAN JATKOKOULUTUSOPAS 1 Teknillistieteellisen alan jatkokoulutusopas SISÄLTÖ I II III Jatko-opintojen aloittaminen Jatko-opintokelpoisuus

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 1 LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 Lapin yliopiston hallitus on 16. päivänä kesäkuuta 2014 annetun yliopistolain (558/2009) 41 :n nojalla hyväksynyt seuraavan

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A1 / 2010. A 2/2010 2 Varapuheenjohtajan valinta ja varajäsenten kutsuminen

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A1 / 2010. A 2/2010 2 Varapuheenjohtajan valinta ja varajäsenten kutsuminen OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A1 / 2010 Akateeminen arviointiryhmä Kokous 5.3.2010 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTAT A 1 A 6 A 1/2010 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 2/2010 2 Varapuheenjohtajan valinta ja varajäsenten

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Navigaattori 2015 2016

Navigaattori 2015 2016 Navigaattori TTY:N NEUVONTAPALVELUT OPISKELIJOILLE 2015 2016 TTY:N NEUVONTAPALVELUT OPISKELIJOILLE 2015 2016 Opintotoimistossa hoituvat muun muassa lukuvuosi-ilmoittautuminen sekä nimen- ja osoitteenmuutokset.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty farmasian tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 3.5.2011. I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Tutkintojen ja opintojen

Lisätiedot

Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella

Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella 1 Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella Kandidaatintyövastaavat: Aki Korpela (sähkömagnetiikka) Erja Sipilä (elektroniikka) Kandidaatintyö koostuu seuraavista osista: Kandidaatintyön laajuus on 8 op,

Lisätiedot

Tohtoriohjelman käytänteet vanhaa, uutta, lainattua ja itse keksittyä. OHA-forum 30.9.2015 Oulun yliopistossa Suunnittelija Sirje Liukko

Tohtoriohjelman käytänteet vanhaa, uutta, lainattua ja itse keksittyä. OHA-forum 30.9.2015 Oulun yliopistossa Suunnittelija Sirje Liukko Tohtoriohjelman käytänteet vanhaa, uutta, lainattua ja itse keksittyä OHA-forum 30.9.2015 Oulun yliopistossa Suunnittelija Sirje Liukko Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu - Tohtoriohjelmalla

Lisätiedot

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat ASIO OHJEET Ohjeen sisällys 1. Hakemuksen sijainti... 1 2. Hakemuksen täyttäminen...1 3. Hakemuksen lähettäminen... 4 4. Hakemuksen käsittely ja päätös... 4 4.1 Hakemuksen

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA Kandidaatintutkinto ja kandidaatintyö Ohjeet 2015

OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA Kandidaatintutkinto ja kandidaatintyö Ohjeet 2015 1 OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA Kandidaatintutkinto ja kandidaatintyö Ohjeet 2015 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto ja sen yleiset tavoitteet... 1 2. Kandidaatin tutkintoon liittyvä kandidaatin

Lisätiedot

TOHTORIKOULUTUS MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA

TOHTORIKOULUTUS MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA 1 Turun yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Hyväksytty johtokunnassa 30.5.2013 TOHTORIKOULUTUS MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA Sisällys TOHTORIKOULUTUS MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLISESSÄ

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Kuka voi hakea? Turun kaupunki myöntää tässä haussa vuoden (12 kk) apurahoja väitöskirjatutkimukseen ja väitöksen jälkeiseen (post- doc)

Lisätiedot

TIETO- JA SÄHKÖTEKNIIKAN TIEDEKUNNAN TÄYDENTÄVÄ DIPLOMITYÖOHJE

TIETO- JA SÄHKÖTEKNIIKAN TIEDEKUNNAN TÄYDENTÄVÄ DIPLOMITYÖOHJE TIETO- JA SÄHKÖTEKNIIKAN TIEDEKUNNAN TÄYDENTÄVÄ DIPLOMITYÖOHJE Ohje on hyväksytty tietoja sähkötekniikan tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 19.08.2009 II SISÄLLYS 1. Diplomityö ja sen tarkoitus...

Lisätiedot

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015 HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Virantäyttöseloste Tietoliikennetekniikan professorin virka nro 457

Virantäyttöseloste Tietoliikennetekniikan professorin virka nro 457 1/5 VAASAN YLIOPISTO Virantäyttöseloste Tietoliikennetekniikan professorin virka nro 457 Virka Tietoliikennetekniikan professorin virka on perustettu Vaasan yliopiston hallituksen 16.12.2005 tekemällä

Lisätiedot

LUKUJÄRJESTYSPOHJA 2015-2016 Tekniikan ja luonnontieteiden TkK-tutkinto-ohjelma, Teknis-luonnontieteellinen opintosuunta

LUKUJÄRJESTYSPOHJA 2015-2016 Tekniikan ja luonnontieteiden TkK-tutkinto-ohjelma, Teknis-luonnontieteellinen opintosuunta LUKUJÄRJESTYSPOHJA 2015-2016 Tekniikan ja luonnontieteiden TkK-tutkinto-ohjelma, Teknis-luonnontieteellinen opintosuunta Seuraavilla sivuilla on esitetty mallilukujärjestys teknis-luonnontieteellisen 1.

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE TIETOJENKÄSITTELYTIEDE Tietojenkäsittelytieteen laitos Exactum (Kumpulan kampus) PL 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b) 00014 Helsingin yliopisto Puhelinnumero 02941 911 (vaihde), ohivalinta 02941... http://www.cs.helsinki.fi/

Lisätiedot

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää 1 OSAAMISEN OSOITTAMINEN, AHOT menettely A OPISKELIJAN TIEDOT Opiskelija täyttää. Lomake palautetaan yhdessä osaamisportfolion (liitteineen) kanssa AHOT menettelyä koskevan opintokokonaisuuden / opintojakson

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

ti 27.8. 9-12 Tfy-0.3131 Termodynamiikka tentinvalvonta PHYS K215 Tfy-99.2261 Fysiologia Tfy-99.4275 Signal Processing in Biomedical Engineering

ti 27.8. 9-12 Tfy-0.3131 Termodynamiikka tentinvalvonta PHYS K215 Tfy-99.2261 Fysiologia Tfy-99.4275 Signal Processing in Biomedical Engineering Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu versio 1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh 30.5.2013 F- ja LL-LAITOSTEN SYVENTÄVIEN KURSSIEN TENTTIJÄRJESTYS 2013-2014 TENTIT JÄRJESTETÄÄN

Lisätiedot

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta

Opiskelijavalinta ja opiskelu. Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta Opiskelijavalinta ja opiskelu Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta Missä voi opiskella diplomi insinööriksi ja arkkitehdiksi? DIA yhteisvalintaan kuuluvat yliopistot OULU Vaasa

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan CC1991:n ja CC2001:n vertailu Tutkintovaatimukset (degree requirements) Kahden ensimmäisen vuoden opinnot Ohjelmistotekniikan

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ 29.11.2013 Hannu Rantanen Professori hannu.rantanen@lut.fi Suunnittelu Diplomityön aiheidean jalostaminen työn tavoite rahoittajan kannalta aikataulu + alustava suunnitelma

Lisätiedot

Recommended background: Structural Engineering I and II

Recommended background: Structural Engineering I and II COURSE PROGRAMME COURSE NAME: 21631120 Basic Course in Steel Structures GROUP: CREDITS: INRANU04A3 3 cr TEACHER: TIME: 01.09.2005-31.04.2006 OBJECTIVE: This bilingual course aims at providing students

Lisätiedot

Jatkotutkinto-opas. Hyväksytty johtokunnassa 4.9.2013 päivitetty dekaanin päätöksellä 31.10.2014 päivitetty dekaanin päätöksellä kesäkuussa 2015

Jatkotutkinto-opas. Hyväksytty johtokunnassa 4.9.2013 päivitetty dekaanin päätöksellä 31.10.2014 päivitetty dekaanin päätöksellä kesäkuussa 2015 Hyväksytty johtokunnassa 4.9.2013 päivitetty dekaanin päätöksellä 31.10.2014 päivitetty dekaanin päätöksellä kesäkuussa 2015 Jatkotutkinto-opas Tähän jatkotutkinto-oppaaseen on koottu humanistisen tiedekunnan

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Johtokunta 7/2013, Asia4 Korjattu liite 1 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset ja mitoitus

Lisätiedot

OHJE PALKKAPAIKKAAN JA OPINTO-OIKEUSHAKUUN JÄTETTÄVÄN HAKEMUKSEN JÄTTÄMISEEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN TOHTORIOHJELMAAN LÄÄKETIETEELLISEEN TIEDEKUNTAAN

OHJE PALKKAPAIKKAAN JA OPINTO-OIKEUSHAKUUN JÄTETTÄVÄN HAKEMUKSEN JÄTTÄMISEEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN TOHTORIOHJELMAAN LÄÄKETIETEELLISEEN TIEDEKUNTAAN 1/11 Henkilöstöpalvelut 2015 / Molekyylilääketieteen tohtoriohjelma (TuDMM) 2015 OHJE PALKKAPAIKKAAN JA OPINTO-OIKEUSHAKUUN JÄTETTÄVÄN HAKEMUKSEN JÄTTÄMISEEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN TOHTORIOHJELMAAN LÄÄKETIETEELLISEEN

Lisätiedot

26.6.2015 HAKU TOHTORIKOULUTETTAVAKSI TURUN YLIOPISTON TUTKIJAKOULUN KEVEKO- JA OPPI-TOHTORIOHJELMIIN

26.6.2015 HAKU TOHTORIKOULUTETTAVAKSI TURUN YLIOPISTON TUTKIJAKOULUN KEVEKO- JA OPPI-TOHTORIOHJELMIIN Hakuilmoitus 1 (5) HAKU TOHTORIKOULUTETTAVAKSI TURUN YLIOPISTON TUTKIJAKOULUN KEVEKO- JA OPPI-TOHTORIOHJELMIIN 1 Kasvatustieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmat KEVEKO ja OPPI Koulutuspolitiikan, elinikäisen

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPISKELUN OHJEET

OPETUKSEN JA OPISKELUN OHJEET 1 OPETUKSEN JA OPISKELUN OHJEET Rehtori hyväksynyt 28.6.2013 2 Sisällysluettelo 1. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ... 4 Yliopisto... 4 Opiskelijavalinta ja opiskeluoikeus... 5 Koulutusohjelman johtajan tehtävät...

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

Navigaattori TTY:N NEUVONTAPALVELUT OPISKELIJOILLE 2016 2017

Navigaattori TTY:N NEUVONTAPALVELUT OPISKELIJOILLE 2016 2017 Navigaattori TTY:N NEUVONTAPALVELUT OPISKELIJOILLE 2016 2017 TTY:N NEUVONTAPALVELUT OPISKELIJOILLE 2016 2017 Opintopalveluista Kampusareenan 2. kerroksesta löytyy opintotoimiston, avoimen yliopiston, opintotuen

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOSÄÄNTÖ. 1 LUKU Yleistä

OULUN YLIOPISTON TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOSÄÄNTÖ. 1 LUKU Yleistä OULUN YLIOPISTON TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOSÄÄNTÖ 1 LUKU Yleistä 1 Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tehtävänä on edistää vapaata tieteellistä tutkimusta, antaa siihen perustuvaa ylintä tekniikan

Lisätiedot

Johtokunnan kokous 7 C/2015

Johtokunnan kokous 7 C/2015 Pöytäkirja 7 C/2015 1 (5) Johtokunnan kokous 7 C/2015 Aika tiistai klo 13.15-13.50 Paikka Valmistelija Puheenjohtaja tiedekunnan kokoushuone Ruotsalainen, Mirkka, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPISKELUN OHJEET

OPETUKSEN JA OPISKELUN OHJEET 1 OPETUKSEN JA OPISKELUN OHJEET Koulutuksesta vastaava vararehtori hyväksynyt 23.3.2015 2 Sisällysluettelo 1. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ... 4 Yliopisto... 4 Opiskelijavalinta ja opiskeluoikeus... 5 Koulutusohjelmasta

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

Navigaattori 2014 2015

Navigaattori 2014 2015 Navigaattori TTY:N NEUVONTAPALVELUT OPISKELIJOILLE 2014 2015 TTY:N NEUVONTAPALVELUT OPISKELIJOILLE 2014 2015 Opintotoimistossa hoituvat muun muassa lukuvuosi-ilmoittautuminen sekä nimen- ja osoitteenmuutokset.

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A2 / 2010. A 8/2010 2 FT Jani Heinon dosentuuriasia; tieteellinen pätevyys

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A2 / 2010. A 8/2010 2 FT Jani Heinon dosentuuriasia; tieteellinen pätevyys OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A2 / 2010 Akateeminen arviointiryhmä Kokous 26.3.2010 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTAT A 7 A 12 A 7/2010 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 8/2010 2 FT Jani Heinon dosentuuriasia;

Lisätiedot