Rural Studies -verkosto innovatiivisena yliopistokumppanuutena Toiminnan vuodet
|
|
- Antti Keskinen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rural Studies -verkosto innovatiivisena yliopistokumppanuutena Toiminnan vuodet Toimittaneet Torsti Hyyryläinen Eeva Uusitalo Rural Studies -koordinaatioyksikkö
2 Rural Studies -yliopistoverkosto Rural Studies -julkaisuja 1/2006 Rural Studies -koordinaatioyksikkö Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Lönnrotinkatu Mikkeli Kannen kuva: Taiton kuvat: Verne Hyyryläinen, Rural Studies -arkisto Taitto: Työhuone, Tuula Virtanen Paino: ISSN ISBN
3 Sisältö: Esipuhe... I Rural Studies yhteiskunnallisessa ja akateemisessa viitekehyksessä... Hannu Katajamäki Rural Studies akateemisena interventiona... Torsti Hyyryläinen Monitieteiset maaseutuopinnot sosiaalisena innovaationa... II Opiskelu ja opettaminen Rural Studies -verkostossa... Eeva Uusitalo Rural Studies -opinnot opiskelijoiden kokemana uutuutena... Ulla-Mari Heiskanen Rural Studies -opinnoista tutkijaksi ja kehittäjäksi... Laura Jänis Rural Studies -opinnoista työelämään ministeriöön... Ilkka Lehtola Kokemuksia opettamisesta ja oppimisesta Rural Studies -verkostossa... III Rural Studies aine- ja erillislaitosten välisenä osaamisena ja kumppanuutena... Toivo Muilu Rural Studies -verkosto ainelaitoksen näkökulmasta... Pirjo Siiskonen Rural Studies -aloitteesta verkoston koordinointiin LÄHTEET... LIITEOSA... Kuvaus Rural Studies -verkoston toiminnasta... Rural Studies opiskelijatilastoja Rural Studies -koordinaatioryhmä kumppanuuden alkuna... Rural Studies -johtokuntien jäsenet... Rural Studies -opettajat Rural Studies -verkoston koordinaatiohenkilöstö
4 Esipuhe Tässä julkaisussa Rural Studies -verkostoon eri rooleissa sitoutuneet ihmiset kirjoittavat omia kokemuksiaan selkänojana käyttäen siitä, miten Rural Studies on synnyttänyt uutta yliopistojen välistä toimintaa maaseutualalla. Olemme keränneet energioita muistelemalla. Aktiivinen muisteleminenkin on tietynlaista pysähtymistä. Mitä on tapahtunut? Miten tähän on tultu? Tällainen pohdinta on opettavaista, mutta se auttaa myös orientoitumaan ja rakentamaan tulevaa. Pyysimme kirjoittajiksi verkoston synnyttämisessä ja sen toiminnan toteuttamisessa mukana olleita henkilöitä. Kaikki suostuivat empimättä. Ajatuksemme oli, että jokainen kertoo omasta näkökulmastaan, millaisissa tapahtumaketjuissa syntyi Rural Studies. Lopputulokseksi muodostui ajallisesti rinnakkaisia ja lomittaisia kuvauksia, joiden painotukset vaihtelevat muodostaen kuitenkin lopulta suhteellisen yhtenäisen tarinoiden ja kokemusten kudelman. Kirjan kerronta kiertää yleisen kautta yksityiseen. Ensimmäisessä osassa haetaan Rural Studies -verkoston synnyn yhteiskunnallisia ja akateemisia reunaehtoja. Seuraavassa osassa keskitytään verkoston olemassaolon polttopisteeseen, maaseutuopetukseen. Siinä kohtaavat opiskelijoiden ja opettajan näkemykset ja kokemukset Rural Studies - verkostosta oppivana vuorovaikutuksena. Kolmannessa osassa kerronta tarkentuu yliopiston ainelaitoksen, oppiaineen ja erillislaitoksen näkökulmista. Kirjoitusten väliin olemme koonneet matkan varrella luotuja Rural Studies -tuotoksia. Kirjoituskokoelman julkaiseminen ajoittuu verkoston kehityksen merkittävään taitekohtaan. Takana ovat vauhdikkaat rakenteiden ja sisältöjen luomisen vuodet, edessä uudet haasteet toiminnan vakiinnuttamisesta pyörteisessä korkeakoulupoliittisessa kilpailutilanteessa. Opetusministeriön hankerahoitus päättyy vuodenvaihteessa Tämä katsaus on erinomaisesti palvellut myös yhdenaikaisesti edennyttä strategiatyötä, jossa luodataan seuraavia Rural Studies -verkoston toimintavuosia Opetus tulee varmasti pysymään verkoston ydintehtävänä, mutta sen rinnalle nousee tutkimus ja siten luontevasti myös maaseutuun erikoistuneiden maistereiden tohtorikoulutus. Yhteistyön laajeneminen kansainvälisesti, mutta myös kotimaisiin ammattikorkeakouluihin ja eri alojen aineverkostoihin on ajankohtaista. Lisäksi yliopistojen kolmannen tehtävän, eli yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muotona verkoston asemaa ja roolia on perusteltua täsmentää. Kaikkia julkaisun tekemiseen osallistuneita yhteisesti kiittäen toivomme, että julkaisu kulkeutuu entisten, nykyisten ja tulevien Rural Studies -ystävien käsiin. Mikkelissä aivan tavallisena perjantaina Torsti Hyyryläinen ja Eeva Uusitalo 4
5 Rural Studies yhteiskunnallisessa ja akateemisessa viitekehyksessä Tässä osassa Rural Studies asemoidaan osaksi laajempaa yhteiskunnallista ja akateemista kehystä. Professori Hannu Katajamäki luo kirjoituksessaan katsauksen maaseutualan kehityshistoriaan ja tarkastelee maaseutuopetusta erityisesti akateemisena ja opillisena interventiona. Verkostojohtaja Torsti Hyyryläisen artikkelissa näkökulma tarkentuu maaseutualan erityispiirteisiin ja erityisesti hankkeen koordinaatioprosessiin. 5
6 kuvasivu/ Tertin joukkokuva kuvateksti: Rural Studies -koordinaatioryhmän ensimmäinen suunnittelukokous Tertin kartanossa Mikkelissä henkilöt... Kuva: Rural Studies -arkisto 6
7 Hannu Katajamäki Rural Studies akateemisena interventiona Hannu Katajamäki professori, Vaasan yliopisto, aluetiede Suomalaisen maaseutututkimuksen ja -opetuksen valtavirta on ollut kiinnostunut maaja elintarviketaloudesta, metsätaloudesta sekä kala- ja riistataloudesta. Näihin maaseudun perinteisiin toimintoihin liittyvään opetukseen ja tutkimukseen on tarkoitettu Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellinen sekä Joensuun yliopiston metsätieteellinen tiedekunta. Lisäksi on useita maa- ja metsätalouteen erikoistuneita valtion tutkimuslaitoksia, joista tärkeimmät ovat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (METLA) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). Maaseutututkimuksen uusi perinne Maa- ja metsätalouden vahvojen koulutus- ja tutkimusyksiköiden ulkopuolella maaseutu on kiinnostanut yksittäisiä tutkijoita. On myös järjestetty yksittäisiä luentokursseja ja seminaareja. Kansatieteessä on tehty 1900-luvun alkupuolelta alkaen maaseutukulttuuriin ja kylien muutokseen liittyvää tutkimusta. Historiantutkijoista erityisesti akateemikko Eino Jutikkala on tehnyt merkittävää työtä selvittäessään Suomen maatalouden kehityskaaria. Sosiologit ovat olleet kiinnostuneita maaseutuyhteisöistä ja viljelijäperheistä sekä talonpoikaisen elämäntavan muutoksista. Erityisen vahvaa sosiologista maaseutututkimusta alettiin tehdä 1970-luvulla Joensuun yliopistossa. Maantieteessä maatalouteen liittyvä tutkimusperinne on vahvaa. Erityisesti professori Uuno Varjon tutkimukset olivat aikanaan huomionarvoisia. Maantieteilijät alkoivat 1970-luvulla kiinnostua maatalouden ohella myös muista maaseudun ilmiöistä. Oulun yliopistossa professori Eino Siuruainen teki mielenkiintoisia avauksia Pohjois-Suomen maaseudun suuntaan. Tampereen yliopiston aluetieteen professori Lauri Hautamäki teki uraauurtavaa työtä soveltaessaan toimintatutkimuksen ideoita suomalaisissa kylissä. Hautamäen käynnistämän Kylätutkimus -76:n ansiosta voimistui kehitys, jonka lopputuloksena Suomessa toimii tällä hetkellä lähes kylätoimikuntaa. Kylätoiminnan piirissä syntyneellä osaamisella oli tärkeä rooli, kun Suomen EU-jäsenyyden jälkeen alettiin soveltaa käytäntöön EU:n maaseutukehittämisen välineitä, erityisesti Leader-yhteisöaloitetta. Hautamäen ansiosta Suomeen syntyi maaseutututkimuksen perinne, jossa tutkimuksen ja käytännön yhteys on poikkeuksellisen tiivis. Hautamäen esimerkki velvoittaa myös uusia maaseutututkijasukupolvia: syvähenkiseen maaseutututkimukseen pyrkivät eivät voi olla pelkkiä kamarioppineita, vaan heillä tulee olla elävä ja monipuolinen suhde maaseudun perustason ilmiöihin. Eri tieteenaloilla ja eri yliopistoissa tehty maaseutututkimus voimistui 1980-luvun aikana. Tärkeä kehityssysäys saatiin, kun Helsingin yliopisto päätti 1988 perustaa Sei- 9
8 Rural Studies akateemisena interventiona näjoelle ja Mikkeliin Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskukset 1. Niiden tehtäväksi määriteltiin maaseudun uusiin mahdollisuuksiin liittyvien tutkimus-, koulutus- ja kehittämishankkeiden käynnistäminen. Tavoitteena oli avata ovia perinteisen maa- ja metsätaloustieteellisen tutkimuksen ulkopuolelle. Maaseutu haluttiin nähdä elimellisenä osana yhteiskunnallisia prosesseja, monien ammattien ja paikallisyhteisöjen mosaiikkina. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan vielä puhuttu maaseudun uusiin haasteisiin liittyvistä maisteri- ja tohtoriopinnoista. Koulutukselliset haasteet liitettiin avoimeen yliopistoon ja täydennyskoulutukseen. EU-jäsenyys korostaa uuden maaseutututkimuksen ja -opetuksen tarvetta Aikanaan perinteisen maa- ja metsätaloudellisen maaseutututkimuksen ja uuden monitieteisen suunnan välillä oli jännitteitä. Vähitellen luonteva työjako on kuitenkin löytynyt. On oivallettu, että maaseudun laaja-alainen huomioonottaminen edellyttää perinteisten elinkeinojen tutkimuksen ohella myös uusien toiminnallisten suuntien tutkimusta. Tarvitaan myös välineitä, joiden avulla voidaan laaja-alaisesti vaikuttaa maaseutukehitykseen. Uuden tutkimussuunnan tehtäviin kuuluukin luontevasti myös maaseutupolitiikan sisältöä kehittävien tutkimusten tekeminen. Tästä suunnasta paikantuu myös merkittäviä koulutustehtäviä. Suomen liityttyä EU:n jäseneksi maatalouden rakennemuutos kiihtyi. Tämän seurauksena maaseutupolitiikka vahvistui 1990-luvun aikana. Valtioneuvoston asettamasta Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmästä kehittyi tärkeä hallintojen välinen elin, jonka tehtävänä on edistää maaseudun monipuolista kehittämistä, niin sanottua laajaa maaseutupolitiikkaa 2. EU-jäsenyyden myötä tuli myös entistä ilmeisemmäksi monimuotoista, uutta maaseutua edistävän tutkimuksen ja opetuksen tarve. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmällä on käytettävissään jonkin verran määrärahoja maaseudun uusia toiminnallisia suuntia luotaavien tutkimusten käynnistämiseen. Rahat ovat kuitenkin minimaalisia perinteiseen maa- ja metsätaloudelliseen tutkimukseen verrattuna. Uuden maaseudun tutkimuksen tarpeiden ja resurssien välillä havaittiin 1990-luvun lopussa olevan vuosi vuodelta levenevä kuilu. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän yksi tärkeimmistä tehtävistä on maaseutupoliittisten kokonaisohjelmien laatiminen 3. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma on yksi neljästä kansallisesta aluekehitysohjelmasta. Muut ovat aluekeskus-, osaamiskeskusja saaristo-ohjelma. Vuonna 2000 valmistuneessa maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa Ihmisten maaseutu tahdon maaseutupolitiikka esitettiin maaseutututkimuksen tukevoittamista 4. Haluttiin pidempiä tutkimuksellisia kaaria eikä pelkästään yksittäisiä muutaman kuukauden tutkimushankkeita. Nähtiin myös välttämättömäksi, että uuden maaseutututkimuksen lähtökohdista kehitetään uudenlaista maaseutuun liittyvää yliopisto-opetusta Nykyään Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskusten nimi on Ruralia-instituutti (www.helsinki.fi/ruralia) 2 Katso tarkemmin: 3 Maaseutupoliittisia kokonaisohjelmia on laadittu kaikkiaan neljä, ensimmäinen julkaistiin vuonna Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2000
9 Hannu Katajamäki Ideat maaseudun professoriverkostosta ja Rural Studies -opetuksesta tulevat todeksi Ihmisten maaseutu -ohjelmassa esitettiin, että monitieteisen kaupunkitutkimuksen lailla myös monitieteiseen maaseutututkimukseen tarvitaan professuureja. Toinen ohjelman tärkeä avaus liittyi maaseutuopetukseen. Olisi perustettava opetusverkosto, joka kouluttaisi uuden vuosituhannen maaseutumaistereita ja -tohtoreita. Tässä opetusverkostossa tarvittaisiin uusien professoreiden työpanosta tutkijoina ja opettajina. Mielenkiintoista oli, että nämä merkittävät korkeakoulupoliittiset avaukset eivät lähteneet yliopistoista, vaan maaseutupolitiikan yhteistyöryhmästä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän pääsihteerin, professori Eero Uusitalon rohkean työn ja vuonna 2003 maa- ja metsätalousministerinä olleen Jari Koskisen ennakkoluulottomuuden tuloksena Suomeen päätettiin perustaa useita määräaikaisia ja eri tieteenaloille sijoittuvia maaseutualan professuureja. Nykyisin näitä professuureja on kaikkiaan kymmenen. Jo ennen tuota päätöstä professuureista Ruralia-instituutin Mikkelin yksikkö oli ryhtynyt innostamaan suomalaisia maaseutututkijoita pohtimaan maaseutuopetusta. Syntyi usean yliopiston yhteinen maaseutuopetuksen suunnitteluasetelma, joka ripeästi konkretisoitui Rural Studies -verkostoksi. Viidessä vuodessa verkostosta on tullut kymmenen yliopiston laajuinen ja kaksikielinen, sillä viimeisimpänä liittyi mukaan Åbo Akademi. Suomalaiset maaseutututkijat ovat suunnitelleet ja toteuttaneet itse, itsenäisesti ja vahvasti sitoutuen oman näköisensä ja uuden vuosituhannen maaseudun tarpeita vastaavan opetuskokonaisuuden. Rural Studies on esimerkki rakenteellisesta kehittämisestä. Opetusverkoston avulla olemassa olevat voimavarat on yhdistetty uudella tavalla. Voittajia ovat suomalainen maaseutu, opiskelijat ja yliopistojen välinen yhteistyö. Maaseutu on Suomessa lähellä. Suomi on myös jatkossa poikkeuksellisen maaseutumainen maa. Maaseudulla lymyää monia mahdollisuuksia, jotka liittyvät Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn, menestymiseen globalisaation virroissa. Muutamaan kaupunkiseutuun takertuva Suomi ei ole valovoimainen eikä iskukykyinen. Maaseudun uusien mahdollisuuksien jättäminen tieteellisen työn tai ylimmän akateemisen opetuksen ulkopuolelle ei ole perusteltua. Suomen maaseutu ei myöskään menesty viivytystaisteluun vyötetyllä tutkimuksella ja opetuksella, vaan uusien mahdollisuuksien rohkealla, jopa yltiöpäisellä luotaamisella. Tässä työssä Rural Studies -verkostolla on kunniatehtävä. 11
10 Mase on mun juttu (eli Ruris-Rap) Tää mase on mun juttu, ei oo sekasin huttu, eikä velli, sen tietää joka Elli, Eero ja Eikka. Maaseudun kehittäminen on viilee keikka. JOU Tää ruris on mun juttu, me ollaan jo koluttu koko Suomen mase, onnex on positiivinen tase eikä mase oo menny konkkaan vaikka sektorisuharit on vetäny lonkkaa. JOU Tää mase on mun juttu, mut hei dude [duud], älä rupee turhii hankkeita säätään, jos et osaa päättää, millast riimii haluut keittää, kehiin heittää, kato, rahat tässä palaa ja hermot breikkaa, kun täytyy vääntää projektikeikkaa. Mut hei, me ollaan professionellejä, originellejä, ei mitään paperipellejä. Pannaan peliin koko piiri tuttu, ja tehdään masesta vielä mageempi juttu. JOU (sanat: Eeva ja MC Taulukko) 12 Ruris-rapin ensiesityksessä professori Hannu Katajamäki ja verkostojohtaja Torsti Hyyryläinen Koskentilalla Haukivuorella
11 Torsti Hyyryläinen Monitieteiset maaseutuopinnot sosiaalisena innovaationa Torsti Hyyryläinen Verkostojohtaja, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Tarkastelen Rural Studies -verkostoa sosiaalisena/yhteiskunnallisena innovaationa. Perustelen näkökulmaani sillä, että nykyinen opintokokonaisuus on sekä toimintatavaltaan että sisällöiltään pääosin uutta yliopistollisen maaseutuopetuksen kentässä. Kuvaan mukana olleen näkökulmasta maaseutuopintojen kokonaisuuden syntyä ja kehitystä. Käytännössä kyse on ollut hyvästä yhteistyöstä monien tahojen, erityisesti yliopistoissa toimivien tutkijoiden ja opettajien kanssa. Toisaalta kyse on ollut oikea-aikaisesta aloitteesta. Välineitä on saatu nykyisin niin tutuksi tulleen hanketoiminnan kautta, josta syystä tietyt hankkeetkin ansaitsevat tulla kirjatuiksi. Verkoston synnyn yhteiskunnallisia myötätuulia Sosiaalinen innovaatio voidaan määritellä yhteiskunnalliseksi uudistukseksi, joka luo uuden tavan toimia yhdessä, yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Sosiaaliset innovaatiot ovat kulttuurisidonnaisia prosesseja, joiden synty edellyttää aina: a) otollista historiallista tilannetta ja b) aktiivisia ja luovia toimijoita, jotka esittävät uusia ideoita ja hyödyntävät mahdollisuudet niiden toteuttamiselle. Pelkkä idean esittäminen ei siis riitä, vaan sille on löydyttävä sosiaalinen konteksti, jonka hyväksymänä ja suojassa idean toteutusta voidaan edistää. Käytännössä kyse on ajoituksesta ja otollisten tilanteiden tajusta. Maaseutuopintojen kulttuurinen mahdollistuminen Tulkitsen maaseutuopintojen mahdollistumisen liittyvän vuosituhannen vaihteessa Suomessa vahvistuneisiin virtauksiin, jotka toivat maaseutua esille, ei vain uhkien, vaan myös mahdollisuuksien valossa. EU-jäsenyyden kipeimmistä vastakkainasetteluista alettiin 1990-luvun lopulla toipua. Jäsenyydestä ei tullutkaan Suomen maaseudun tuho. Päinvastoin kaupunkien läheisen maaseudun myönteisen kehityksen virrassa myös muiden maaseutualueiden muuttoliikkeessä alkoi tapahtua eurooppalaiseen tapaan siirtymää kaupungeista maaseutumaisiin ympäristöihin. Tämä myös vastakaupungistumiseksi luonnehdittu prosessi on muualla Euroopassa toteutunut pari vuosikymmentä aiemmin. Maaseutuasuminen on nykyisin Suomessakin entistä useammin tietoisen tavoittelun kohteena. Myös niin sanottu kakkosasuminen maaseudulla on voimakkaasti lisääntynyt. Tilastollisesti kaupungeista maalle muuttaa tällä hetkellä yhtä paljon ihmisiä kuin maalta kaupunkeihin. Tämä kehityskulku liittyy arvostusten muutokseen sekä elämäntapaan liittyviin uusiin muotoihin. Tässä kokonaisliikehdinnässä myös ihmisten maaseutukuva muuttuu. 5 5 Woodward Kovách Halfacree 2002, Kumpulainen 2006, Aho Ilola 2006, Kytö Aatola 2006, Tuorila
12 Monitieteiset maaseutuopinnot sosiaalisena innovaationa Muuttumassa on myös maaseudun merkitys yhteiskunnassa. Maaseutua ei enää nähdä vain yhden tuotannonalan, maatalouden, supistuvana toimintapiirinä, eikä sitä koeta aiempien vuosikymmenten tapaan yhteiskunnan tukien varassa eläväksi rasitteeksi. Kansalaisten keskuudessa maaseudun arvostus on vahva: yli 90 % suomalaisista antaa tukensa maaseudun kehittämiselle 6. Oleellisinta on tässä yhteydessä huomata diskurssin muutos: maaseutu argumentoidaan entistä useammin mahdollisuuksien, ei vain uhkien kautta. Ilman tätä muutosta ei maaseutuopintojakaan olisi. Myötätuulen tekijöitä ja mahdollisuuspuheen kantajia Yleistäen voidaan sanoa, että elämä maaseudulla on ollut yhteiskuntatieteilijöiden tutkimuskohteena niin pitkään kuin on ollut yhteiskuntatieteitä. Yksittäisinä opintoina maaseutukysymykset ovat jo pitkään olleet esillä myös yliopisto-opetuksessa. Maaseutua ei kuitenkaan nähty sellaisena kysymyksenä, että se olisi ansainnut aivan oman tutkimus- tai opetusalansa. Maaseutukysymyksiin ei siksi ole voinut suomalaisissa yliopistoissa erikoistua ennen monitieteisten maaseutuopintojen syntyä. Maaseutuopintojen aseman vahvistumisen taustalla voidaan kuitenkin perustellusti nähdä suhteellisen pitkä historiallinen pyrkimysten kehityskaari. Maaseutukysymys ajankohtaistui Suomessa ja 1970-lukujen suuren rakennemuutoksen keskellä. Suuri muutto herätti sekä tutkijat että maaseudun tulevaisuudesta huolestuneet päättäjät ja virkamiehet. Tuossa liikehdinnässä alkuun pantiin niin kylätoimintaliike kuin maaseutupolitiikkakin. Tästä voidaan kuvaavana episodina mainita Maaseudun suunnittelun seuran perustaminen Helsingissä vuonna Se toimi parinkymmenen vuoden ajan lähinnä valtionhallinnon virkamiesten ja tutkijoiden foorumina, joka kantoi osaltaan mahdollisuuspuhetta maaseutututkimuksesta, -politiikasta ja maaseudun kehittämisestä. 7 Myös yliopistomaailmassa tehtiin tärkeitä aloitteita ja avauksia. Esimerkiksi Joensuun yliopistoon perustettiin jo vuonna 1971 Karjalan tutkimuslaitos, jonka tutkimusprofiiliin maaseudun elinolojen tutkimus tuli vahvasti kuulumaan. Opetukseen liittyen 1980-luvun puolivälissä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan suunniteltiin yhteiskuntatieteellisen maaseutututkimuksen / maaseutusosiologian professuuria. Professuuria ei kuitenkaan Helsingin yliopistoon tullut. Hieman myöhemmin Euroopan laajuinen maaseutukampanja (1988) nosti konkreettisesti ja laajasti esiin maaseudun uhkaavat kehitysnäkymät. Syntyi yhteiskunnallinen keskustelu, joka avasi tietä aiempaa aktiivisemmalle maaseutupolitiikalle. Helsingin yliopisto päätti tuossa tilanteessa investoida perusopetuksen ja -tutkimuksen sijaan soveltavaan tutkimukseen ja koulutukseen. Tarkoitusta toteuttamaan se perusti Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskukset Mikkeliin ja Seinäjoelle vuonna Yksiköiden toiminta-ajatuksena oli välittää tutkimustietoa maaseudun kehittämisen tueksi, käytännössä siis kouluttaa osaajia ja luoda kehityssysäyksiä maaseudulle. Ainakin Joensuun yliopistossa oli samansuuntaisia pyrkimyksiä maaseutuopetuksen vah Rouhiainen 2001, 70 7 Granberg Cside 2003
13 Torsti Hyyryläinen vistamiseksi. Yliopiston piirissä toimikin 1980 ja lukujen vaihteessa Maaseutuinstituutti eri tieteenalojen ja laitosten yhteistyöelimenä. Yksittäiset tutkijat välittivät tutkimustietoa myös opetukseen, mutta aika ei kuitenkaan vielä ollut kypsä itsenäisen opintokokonaisuuden synnyttämiselle suomalaiseen yliopistokenttään. 8 Maaseutupolitiikan vahvistuminen lavensi oleellisesti maaseutututkimuksen rahoitusmahdollisuuksia Suomessa. Tämä puolestaan mahdollisti uusien tutkijapolvien mukaantulon. Alan tutkijat ja maaseudun kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt alkoivat 1990-luvun alussa vapaamuotoisesti rakentaa aiempaa laajempaa yhteistyötä vuosittaisten tutkijatapaamisten merkeissä. Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Mikkelin maalaiskunnassa vuonna Tapahtuman organisoi kolme vuotta aiemmin perustettu Helsingin yliopiston erillisyksikkö. Tapaaminen oli vielä tuolloin otsikoitu kylätutkijatapaamiseksi. 9 Kaksi vuotta myöhemmin (1993) perustettiin joensuulaisten tutkijoiden aloitteesta Maaseudun uusi aika -lehti tutkijoiden ja kehittäjien yhteiseksi julkaisufoorumiksi. Tämän verkostoitumiskehityksen jatkumona vuonna 1999 perustettiin Ilomantsissa Maaseudun uusi aika -yhdistys, joka otti julkaistavakseen myös Maaseudun uusi aika -lehden. Siihen asti lehti oli ollut Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän hanke, jonka vastuutaho vaihteli sen mukaan, missä organisaatiossa lehden päätoimittaja kulloinkin työskenteli. Niin lehti, tapaamiset kuin yhdistyskin vahvistivat tutkijoiden ja kehittäjien vuorovaikutusta ja instituutioita. Verkoston vahvistumisen myötä myös käsitys maaseutututkimuksen kentästä ja sen kehitysmahdollisuuksista vankkeni. Maaseutututkijayhteisön identiteetti jäsentyi näiden toimien myötä entistä selkeämmäksi. 10 Maaseudusta kiinnostuneiden toimijoiden monitahoinen vuorovaikutus on siis muodostunut keskeiseksi voimavaraksi pyrkimyksissä, joiden tarkoitus on ollut vahvistaa maaseutualan ammatillista kehitystä ja osaamisen kasvua. Myös paikallisilla kehittämisen kentillä osaamisen vahvistamisen tarve realisoitui. Esimerkiksi Suomessa vuodesta 1997 lähtien toteutettu paikallinen toimintaryhmätyö (Leader II ja POMO -ohjelmat) tarvitsi tekijöitä ja osaamista. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän myötävaikutuksella konkretisoitui myös ammatillisen täydennyskoulutuksen vahvistamisen tavoite, kun valtakunnallinen, monitieteinen ja yliopistollinen Maaseutu-PD (Professional development) -erikoistumisohjelma (40 ov) käynnistyi vuonna Mainitun PD-ohjelman valmistelun yhteydessä ( ) oli esillä myös ajatus maisteritutkintoon johtavasta koulutuksesta. Ajatus ei kuitenkaan vielä tuolloin saanut riittävää kannatusta. Kyseisen hankkeen toimeenpanijoina olivat kuitenkin samat tahot kuin nykyisessä Rural Studies -verkostossa. Ohjelmassa oli opiskelijoita parhaimmillaan noin 70, ja opetus organisoitiin verkostomaisesti. Mukana oli Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta sekä maaseutuun erikoistuneita yliopistojen täydennyskoulutuskeskuksia ja erillislaitoksia eri paikkakunnilta: Helsinki, 8 Näin jälkikäteen arvioiden näitä konkreettisia yliopistollisia toimenpiteitä ja voimistuvaa kiinnostusta maaseutukysymyksiin voinee perustellusti luonnehtia askeliksi yliopistojen kolmannen tehtävän eli yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen voimistamisen suuntaan. 9 Rannikko Yhdistyksestä tarkemmin: 15
14 Monitieteiset maaseutuopinnot sosiaalisena innovaationa Turku, Kajaani, Kuopio, Joensuu, Rovaniemi, Mikkeli ja Seinäjoki. Tällä hetkellä Maaseutu-PD-koulutusta ei rahoituksen puuttumisen vuoksi tarjota, vaikka ohjelma on muodollisesti edelleen olemassa. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ratkaisevana vipuvartena Kolmannen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman kokoajaksi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) asetti laajan, 19 henkisen asiantuntijaryhmän. Tämä koordinaatioryhmäksi kutsuttu elin toimi ohjelman ideasampona puheenjohtajanaan maaseutuneuvos Eero Uusitalo. Uusitalo oli kutsunut allekirjoittaneen ryhmän jäseneksi ja vastuutti myöhemmin minut kokoamaan ja käytännössä kirjoittamaan ohjelman maaseutututkimusta ja -opetusta koskevan osan. Tähän valmistelutehtävään liittyen keskustelin useiden kollegojen kanssa siitä, millaisia ehdotuksia ohjelmassa tulisi olla. Hannu Katajamäki oli tuolloin YTR:n jäsen ja hänen kanssaan lopulta muotoilimme teemaan liittyvät konkreettiset toimenpide-esitykset, jotka pitkälti tulivat lopullisessa ohjelmassa myös hyväksytyiksi. Ohjelman mukaan vuosien aikana Suomeen tulisi perustaa viisi maaseutualan professuuria sekä : käynnistää verkostoyliopisto -mallilla Rural Studies -koulutusohjelma, jossa voi suorittaa maaseutumaisterin tutkinnon 11. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma loi käytännössä perustan monitieteisten maaseutuopintojen suunnittelun käynnistymiselle. Se toi maaseutuopetuksen kysymyksen valtakunnalliselle tasolle. Tämä osoittautui oleellisen tärkeäksi tekijäksi, kun opetusverkoston rahoituksesta ja muista sitoutumisista keskusteltiin viranomaisten ja yliopistojen kanssa. Tätä linjausta tuki ratkaisevasti yhteistyöryhmän Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Mikkelin yksikölle myöntämä rahoitus Yliopistollinen Rural Studies - koulutusohjelma -hankkeelle vuodelle Samanaikaisesti yksikkö haki ja (monien vaiheiden jälkeen) myös sai Itä-Suomen lääninhallitukselta Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksen Rural Studies -opintokokonaisuuden pilotointi -hankkeelle. Näiden hankkeiden myötä tuli mahdolliseksi suunnitella ja toteuttaa opintokokonaisuus yhteistyössä useiden yliopistojen maaseutututkijoiden ja opettajien kesken. 12 Kokonaisohjelman toisena toimenpiteenä käynnistynyt viisivuotisten maaseutuprofessuurien perustaminen eri yliopistoihin toi merkittävän lisän maaseutututkimuksen voimavaroihin. Vaasan yliopiston aluetieteen laitokselle perustettiin vuoden 2003 alussa ensimmäinen kaikkiaan yhdeksästä nykyisestä maaseutuprofessuurista. Virkaan nimitettiin Rural Studies -ohjelman suunnittelussa tiiviisti alusta asti mukana ollut tutkimusjohtaja Hannu Katajamäki Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2000, Opetusohjelman toteuttamiseen tuli ESR-rahoituksen erityispiirteenä mukaan kilpailutus-säännösten soveltaminen. Kaikkien uusien opintokokonaisuuksien toteuttaminen jouduttiin toteuttamaan avoimen kilpailutuksen kautta. Lieneekö koskaan aiemmin näin laajasti koottu yliopisto-opetuskokonaisuutta kaikille avoimen tarjouskilpailun pohjalta.
15 Torsti Hyyryläinen Olisiko maaseutuopetukselle asiakkaita? Yliopistollisiin perustutkintoihin liittyvän sekä ammattikorkeakouluissa toteutettavan maaseutuopetuksen tarjonta selvitettiin suunnitteluhankkeessa perusteellisesti 13. Tuloksena oli havainto, että opetusta ja opettajiakin on, mutta laajemmaksi kokonaistarjonnaksi se ei varsinkaan opiskelijan näkökulmasta hahmotu. Selvitys toimi pohjana Rural Studies -ohjelman jatkokehittelylle ja selkiytti kokonaiskuvaa. Ennen asian viemistä eteenpäin yliopistohallinnoissa nähtiin tarpeelliseksi selvittää tarjonnan lisäksi se, onko uudella innovaatiolla asiakkaita, eli onko maaseutuopinnoilla kysyntää opiskelijoiden keskuudessa? Päätettiin tehdä pienimuotoinen markkinatutkimus kysely josta saataisiin tietoa ohjelman strategiseen ja käytännön valmisteluun. Kyselyn tulokset olivat keskeisenä aineistona Mikkeliin Tertin kartanoon ensi kertaa helmikuussa 2002 kokoontuneelle laajemmalle hankkeen koordinaatioryhmälle. 14 Kysely toteutettiin syystalvella 2001 kolmessa yliopistossa (Helsinki, Joensuu ja Jyväskylä) seitsemän eri ainelaitoksen luentokurssien yhteydessä. Aineistoa koottiin niin yhteiskuntatieteiden, taloustieteiden kuin ympäristö- ja metsätieteiden luennoilta. Opiskelijat vastasivat kyselyyn mielellään. Kaikkiaan 349 vastauksen aineisto kertoo maaseutuopintojen kiinnostavuudesta sekä luo kuvan opiskelijoiden käsityksistä liittyen opintojen sisältöön, opetusmenetelmiin ja verkoston toteutustapaan. Tulosten mukaan noin 70 % opiskelijoista oli jossain määrin kiinnostuneita maaseutuun liittyvistä opinnoista, mutta eivät yleisesti ottaen (60 %) tienneet, missä kyseisiä opintoja on tarjolla. Suuremmassa määrin maaseutuopinnot kiinnostivat noin 10 % opiskelijoista. Noin viidennes ei ollut ollenkaan kiinnostunut opiskelemaan maaseutualaa. Opetuskieltä kysyttäessä selvästi yli puolet opiskelijoista oli sitä mieltä, että opintoja tulisi tarjota osittain suomeksi ja osittain englanniksi. Noin kolmannes valitsi opetuskieleksi kokonaan suomen. Yksinomaan englantia opetuskielenä kannatti vain pari prosenttia vastanneista. Vastauksista kävi myös ilmi, että suurin osa opiskelijoista piti tärkeimpinä tekijöinä kurssin onnistumiselle keskustelua sekä vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijoiden välillä. Aivan yhtä tärkeänä tekijänä mainittiin opettajan tai luennoitsijan ominaisuudet: opettajan tulisi olla asiantunteva, motivoitunut, aiheestaan innostunut, kannustava ja ennen kaikkea selkeä, kiinnostava, hyvä esiintyjä. Onnistuneen kurssin tulisi sisältää monipuolisesti myös ryhmätyöskentelyä ja projektitöitä. Opiskelijoiden näkemyksiä maaseutuopinnoista kartoitettiin myös ideointiryhmien avulla. Ryhmiä pyrittiin järjestämään niille opiskelijoille, jotka olivat jo omissa opinnoissaan tutustuneet maaseutukysymyksiin tai olivat kiinnostuneita aloittamaan maaseutuun liittyvien aiheiden opiskelun tulevaisuudessa. Näin haluttiin saada tietoa erityisesti yliopistoverkoston käytännön järjestelyistä: mitä mieltä opiskelijat ovat yliopistoverkostossa opiskelusta tai lähiopetusjaksojen suorittamisesta vieraalla paikkakunnalla. Ryhmissä keskusteltiin myös maisteriohjelmasta ja sivuainemahdolli- 13 ks. Hyvärinen ks. Hyvärinen Pylkkänen
16 Monitieteiset maaseutuopinnot sosiaalisena innovaationa suudesta 15. Rural Studies -opintojen markkinoiminen opiskelijoille ja opintojen nimija imagokysymykset olivat myös aiheina. Ensimmäinen, kahdeksan opiskelijan ideointiryhmä kokoontui Joensuun yliopistossa, ja ryhmätyötä vetänyt Seija Hyvärinen 16 kirjoitti raporttiinsa seuraavasti: Opiskelijoiden mielestä maaseutuopintojen nimen ja imagon miettiminen on erittäin tärkeä kysymys, sillä heidän mielestään maaseutuun liittyvät opinnot eivät valitettavasti ole nykyisin opiskelijoiden suosiossa ns. trendikkäitä. Opiskelijat harmittelivatkin maaseutu-sanaan liittyvää vahvaa negatiivisuutta. Siksi Maaseutuopinnot-nimikään ei kuulostanut kiinnostavalle. Kaiken kaikkiaan opiskelijoita miellytti eniten Rural Studies -nimi. Sen koettiin olevan lyhyt, ytimekäs, vapaa maaseutu-sanan negatiivisuudesta sekä englanninkielisyydessään jopa trendikäs. Toisaalta englanninkielisen nimen todettiin olevan ristiriitainen vaihtoehto, mikäli opinnot olisivat suomenkielisiä. Suomenkielisen nimen keksiminen ei kuitenkaan ollut helppoa. Maaseudun kehittämisen olisi jollain tavalla toivottu opintojen nimessä näkyvän, mutta esimerkiksi nimi Maaseutututkimus ja maaseudun kehittäminen ei vaikuttanut opiskelijoiden mielestä hyvältä markkinoinnin näkökulmasta. Opiskelijat kokivat konkreettisen tutustumisen maaseutuun tärkeäksi. Lähiopetuksen järjestämisessä suurimmaksi ongelmaksi nähtiin kuitenkin kustannukset. Opiskelijat eivät olleet valmiita käyttämään suuria summia matkustaakseen eri paikkakunnalle opintojen vuoksi. Lähiopetusta toivottiin omaan yliopistoon. Esimerkiksi verkoston yhteiset videoluennot nostettiin joensuulaisessa opiskelijaryhmässä kiinnostavaksi tavaksi toteuttaa opetusta. Yliopistojen rehtorit sitoutumaan Kevät 2002 oli yliopistojen rehtorien kanssa käytävien neuvottelujen aikaa. Yliopistoissa oli samanaikaisesti aktualisoitumassa suuri tutkinnonuudistus, jonka perusteella oltiin rakentamassa maisteri- ja kandidaattitutkintoja. Toisaalta maaseutualan maisteriopinnot sopivat tähän kuvioon, toisaalta uudistus tuntui työllistävän hallintoa ja opettajia ilmankin. Perustajajäsenten sitoumuksista keskusteltiin erikseen jokaisessa jäsenyliopistossa. Rehtoreita kiinnosti verkoston toiminta ja aito sitoutuminen, hallintopäälliköitä ohjelman kustannukset ja rahoitus. Kirjasin muistioon Joensuussa pidetystä neuvottelusta seuraavaa: Rehtori Vartiainen toi eri yhteyksissä esiin kannan, että kyseessä tulee olla opintokokonaisuus, joka tuotetaan yhteistyössä verkostona mutta suoritukset tulevat Keskusteluissa tuli esille, että opiskelijoiden ymmärrys maisteriohjelmista oli heikkoa. Opiskelijoilla ei vielä tuolloin ollut niistä henkilökohtaista kokemusta. 16 Hyvärinen 2002
17 Torsti Hyyryläinen opiskelijan omaan tutkintoon ja tutkinnot omaan yliopistoon. Verkosto siis tuottaa opetusta mutta ei myönnä tutkintoja. Alusta asti oli selvää, että verkoston on toimittava tasavertaisena kumppanuutena. Eri osapuolten on lisäksi koettava toiminta mielekkäänä ja hyödyllisenä. Monitieteisten maaseutuopintojen perustana oleva sopimus allekirjoitettiin rehtorien ja hallintopäälliköiden toimesta seitsemässä yliopistossa kesäkuussa Verkoston jäseniksi tulivat Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot. Ensimmäinen opiskelijahaku avattiin jo samana syksynä, ja hakemuksia saatiin kaikkiaan 31. Tämän jälkeen verkosto on täydentynyt kolmella yliopistolla. Kuopion yliopisto liittyi verkostoon helmikuussa ja Lapin yliopisto marraskuussa Kymmenentenä yliopistona verkostoon liittyi keväällä 2006 Åbo Akademi. ESR-hankkeen päätyttyä kesäkuussa 2004 verkoston toiminta siirtyi opetusministeriön hankerahoitukseen suunnittelukaudelle Rural Studies -innovaation jatkuvuudesta Rural Studies -innovaation synnyn taustalla on nähtävissä yhteiskunnallista kysyntää, liikehdintää ja liikkeitä, sieltä löytyy innostuneita ihmisiä ja korkealaatuista sisältöosaamista. Vahva vuorovaikutus edellä kuvatuissa sosiaalisissa verkostoissa synnytti energian, josta kiteytyi yhteiskunnallinen innovaatio. Aktiivisin toimijajoukko on koostunut maaseutukysymyksiin erikoistuneista alue- ja maantieteilijöistä, mutta myös muiden tieteenalojen edustajia on koko ajan ollut mukana (esim. sosiologia, sosiaalipsykologia, taloustieteet, yrittäjyys, metsätieteet, ympäristö- ja kulttuurintutkimus). Liikkeelle panevan ydinjoukon muodosti hanketta varten maaseutututkimuksen, - opetuksen ja kehittämisen yliopistotoimijoista laajasti koottu koordinaatioryhmä. Siitä muotoutui myöhemmin verkoston tärkein päättävä elin, eli verkoston johtokunta. Olen tarkastellut maaseutuopintokokonaisuuden syntyä sosiaalisena innovaationa. Sosiaalisten innovaatioiden tutkijan, Michael D. Mumfordin 17 mukaan: Sosiaaliset innovaatiot synnyttävät ja toimeenpanevat uusia ideoita liittyen siihen, miten ihmisten tulisi organisoida keskinäinen vuorovaikutuksensa yhteisten päämäärien tavoittelussa. Tästä voi seurata uusia sosiaalisia instituutioita, uusien hallinnan tapojen muotoutumista ja uusia yhteiskunnallisia liikkeitä. Verkoston piirissä on kehitetty yliopistokumppanuuteen perustuva toimintatapa, jonka hallintaa ohjaa yhteisen edun osoittaminen ja yhteismenestymisen idea. On myös tärkeätä nähdä, että opetustarjonta on kohdannut opiskelijoiden odotukset. Siitä todistavat ne 159 Rural Studies -opiskelijaa, jotka edustavat 59 eri oppiainetta/ tieteenalaa (ks. liiteosa). 17 Mumford
18 Monitieteiset maaseutuopinnot sosiaalisena innovaationa Verkoston tähänastista kehityshistoriaa taaksepäin katsoen voi todeta, että uusi yliopistollinen opintokokonaisuus on edelleen hauras. Se on myös maaseutualan ulkopuolisilla maisteriopintojen kilpakentillä suhteellisen tuntematon tuote siitäkin huolimatta, että verkosto on laajentunut kattamaan maamme kymmenen suurinta monitieteistä yliopistoa, ja opetusta verkostossa antaa kaikkiaan noin 20 alan opettajaa. Seuraavaan kolmivuotisjaksoon sisältyy isoja (rakenteellisia) haasteita. Yliopistoihin kohdistuu poikkeuksellisen vahvoja uudistuspaineita. Niiltä edellytetään rakenteiden keventämisen ja toiminnan tehostamisen lisäksi laatua, mutta myös aktiivisempaa yhteiskuntasuhdetta. Tälle kehitykselle on tunnusomaista kilpailutetun ulkopuolisen rahoituksen suhteellinen lisääntyminen. Tämän logiikan keskellä myös Rural Studies -verkosto ja sen antama opetus toimivat edelleen osin hankerahoituksen turvin. Edellä kuvatun kehitystarinan voisi kirjoittaa myös yliopistojen kolmannen tehtävän, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehityskertomukseksi. Verkostot ovat kolmas tehtävä. Ratkaisuja maaseutuopetuksen kehittämisen ongelmiin tullaan jatkossakin etsimään yhä laajenevan vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen kautta. Siinä vahvistuu niin kansainvälistyminen kuin yhteistyö kuntien, yritysten, yhteisöjen, ammattikorkeakoulujen, yliopistokeskusten ja muiden tieteen- ja opetusalojen suuntaan. Rural Studies -verkoston piirissä toimivilla ihmisillä on vahva käsitys siitä, että maaseutualan opetukselle on Suomessa ja maailmalla vahvistuvasti kysyntää. Alan asiantuntijatarpeen kasvu on nähtävissä esimerkiksi Suomen lähialueilla, Euroopan unionin uusissa jäsenmaissa, mutta esimerkiksi myös Aasiassa. Yliopistojen rakenteellisessa uudistumisessa Rural Studies -verkostolla on paikkansa monitieteisen, jopa tieteidenvälisen opetuksen ja yliopistojen verkostoitumisen edistäjänä. Mumfordin 18 mukaan sosiaaliset innovaatiot tulee nähdä jatkuvassa muutoksen tilassa kehittyvinä. Oikein organisoituna ne luovat joustavasti yhä uusia yhteistoiminnallisia prosesseja, malleja ja konsepteja. Tällaisena kehittyvänä ja oppivana rakenteena myös Rural Studies -verkosto olisi hedelmällistä tulkita ja kokea. Sellaisena Rural Studies -verkostolla on tässä yhteiskunnallisia innovaatioita ja osaamista korostavassa yhteiskunnallisessa tilanteessa edessään erittäin lupaavat kehitysnäkymät Mumford 2002
19 Opiskelu ja opettaminen Rural Studies - verkostossa Opinto-oikeus Rural Studies -verkostossa on hakumenettelyn kautta myönnetty tähän mennessä 159:lle opiskelijalle. Opiskelijoita on tällä hetkellä noin 100, joista jatko-opiskelijoita noin 20. Opettajia verkostossa toimii 20. Tässä osassa tarkastellaan opetusta ja kirjoittajien henkilökohtaista oppimista verkostossa. Ohjelmakoordinaattori Eeva Uusitalo esittelee opiskelijoiden argumentteja hakeutua opiskelijaksi Rural Studies -opintoihin ja tarkastelee opiskelijoiden antaman palautteen kautta ensimmäisiä opintokokemuksia verkostossa. Tutkija Ulla-Mari Heiskanen ja suunnittelija Laura Jänis kertovat omakohtaisesti opiskelustaan ja pohtivat sen kautta opintojen ura- ja työelämäsuhdetta. Tutkija Ilkka Lehtola esittää yhden opintojakson vaiheet opettajan oppimisprosessin näkökulmasta. 21
20 22 Rural Studies -johdantokurssi Ristiinassa vuonna 2005 tutustuttiin Pien-Toijolan talomuseoon. Kuva: Rural Studies arkisto
Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012
Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali
Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013
Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT
- metodin synty ja kehitys
Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat
Rural Studies - monitieteisten maaseutuopintojen arviointi: e-lomakekysely RS-opiskelijoille. Vesa Rouhiainen 3.10.2011
Rural Studies - monitieteisten maaseutuopintojen arviointi: e-lomakekysely RS-opiskelijoille Vesa Rouhiainen 3.10.2011 Perustietoja vastaajista: E-lomakekysely: kyselylomake lähetettiin 61:lle vähintään
Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015
Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista
Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa
VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri
Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2011
Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista maaseutututkimusta
Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
Co-op Network Studies
Seuraa meitä! www.facebook.com/coopnetworkstudies Osuustoiminnan ja yhteisötalouden verkko-opinnot Co-op Network Studies Co-op Network Studies (CNS) on yliopistoverkosto, joka tarjoaa opiskelijoille osuustoiminnan
Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma
1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa
Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista
YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA
1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)
MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA
MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO
Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016
Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013
FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta
Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002
Sosiologian opetus ja tutkimus 30 vuotta Joensuun yliopisto Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Jukka Oksa 13.12.2002 Karjalan tutkimuslaitos Joensuun yliopiston erillislaitos, perustettu
Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa
Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely
OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.
Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t
Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,
1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä
Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen
Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä
Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Laatuaskelia - seminaari 15.2.2007 Aino-Maija Hiltunen Hilma- Naistutkimuksen yliopistoverkosto Mitä Hilmassa tehtiin? verkkokurssien arvioinnin kehittäminen lähtökohtana
Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi
Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten
Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli
1(5) Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli 1. Korkeakoulutuksen duaalimalli ja elinikäinen oppiminen Agrologista agronomiksi -opintopolkukokonaisuus vastaa elinikäisen oppimisen haasteisiin tukemalla
Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012
Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin
Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus
1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat
Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti
Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely
Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015
Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun
ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus
ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä
JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2017 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Veera Heinonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...
Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?
Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan
SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN
Leader-tapaaminen 29.- 30.11.2010 Technopolis, Helsinki SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos YTR:n pääsihteeri SYTY ry:n puheenjohtaja Leaderin vähättelyn keinot 1/2
Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori
Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen
Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:
Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2012
Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2012 (Sääntömääräiselle syyskokoukselle 17.11.2011) Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena
Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille
KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari
TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS
TIEDEKULMA 017 PALVELULUPAUS Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta. Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen
Tutkija, maailma tarvitsee sinua!
Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat
Venninen, Leinonen 2013
Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,
Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen
1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio
Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
UEF Cross-Border Network
FIRST-koordinaattorikokous CIMO 21.11.2011 FIRST-verkoston kokemuksia yhteistyöstä: UEF Cross-Border Network Merja Kuokkanen/Itä-Suomen yliopisto Verkoston toimijat Koordinaattori 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen
Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille
Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?
Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa
Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus
Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2015
Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista maaseutututkimusta
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5
jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,
Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015
JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen
Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012
Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?
11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009
Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston
KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.
KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä
YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008
TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö
Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:
Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.
L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen
SUKUPUOLENTUTKIMUKSE STA TYÖELÄMÄÄN
SUKUPUOLENTUTKIMUKSE STA TYÖELÄMÄÄN Aino-Maija Hiltunen, Outi Pajala & Tuija Saresma Sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma 26.8.2010 klo 13.30-15 Pedaforum, Lapin yliopisto, LS 18 TYÖPAJAN RAKENNE INTRO:
IL-palvelut Aalto-yliopistossa
IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian
Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa
Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096
Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku
Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista
Arkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
FUTUREX Future Experts
FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja
Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen
Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta
RATKAISUJA HAASTEISIIN
RATKAISUJA HAASTEISIIN EduFuturan Nopeat startit 2017 Aiheet Haku Rahoitus Johtoryhmän linjaus 18.1.2017 EduFutura Jyväskylä muodostaa tunnustetuilla kärkialoilla Suomeen merkittävän oppimisen, tutkimuksen,
Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen
Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut
Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen
Hops-ohjausohjaus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa Työpaja 18.8.2011 Leena Suominen ja Outi Vlk Valkama www.helsinki.fi/yliopisto 8.9.2011 1 Hops periaatteet HY:ssä (hops-työryhmän loppuraportti
Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja
Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista
Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen
PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
Tervetuloa opiskelemaan! Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media (ITI) Orientoivat
Tervetuloa opiskelemaan! Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media (ITI) Orientoivat 29.8.2017 Päivän ohjelma Tutkinto-ohjelmavastaavan tervehdyssanat: Jaana Kekäläinen Henkilökunnan esittäytyminen
Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies
Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat
ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016
ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 Rahaston tarkoitus Rahasto tukee viestinnän tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.
AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE
AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus
Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten
LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,