Lausunto OKM Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

Transkriptio

1 Lausunto OKM/154/050/ Sosiaali- ja terveysministeriö PL VALTIONEUVOSTO Viite Asia STM090:00/2013 OKM Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Opetus- ja kulttuuriministeriön päähuomiot lakiesityksestä ovat seuraavat: Järjestämisvastuu määrittää sen mistä sosiaali- ja terveysalueen (5) tulee kantaa vastuu. Tuottamisvastuu on kunnan tai kuntayhtymän velvollisuus tuottaa sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Tuottamisvastuu on siis suppeampi kuin järjestämisvastuu ja riippuu sote-alueen kanssa tehdystä tulossopimuksesta. Tuottamisvastuu ei siten automaattisesti velvoita huolehtimaan kaikista lakisääteisistä sote-palveluista. Sote-alueella on viimekätinen oikeudellinen vastuu. Mutta sekä sote-alueella että tuottamisvastuullisella tulee olla riittävästi voimavaroja, ja tuottamisvastuussa olevan tahon on huolehdittava, että sillä on riittävästi käytettävissään henkilöstöä, myös ostopalveluita käytettäessä. Lähipalvelut ovat palveluita, joita väestö käyttää usein tai toistuvasti, jopa päivittäin. Erityisosaamista vaativat palvelut keskitetään. Keskittäminen on mahdollista, jos saatavuus ja laatu edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja. 1 luku Yleiset säännökset 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä 3 kohta 3.) tuottamisvastuu vrt 11 järjestämisvastuu Esitys: OKM pyytää kiinnittämään huomiota, että ovatko vastuut kaikilta osin yksiselitteiset. Sekä 3 :n 3 kohdassa että 11 :n 2 momentissa puhutaan julkisen

2 OKM/154/050/ (8) vallan käytöstä. Esimerkiksi lastensuojelupäätösten vastuurakennelmaa voisi avata perustelutekstissä. 5 Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Esitys: OKM pitää sinänsä hyvänä asiana nk. lähipalveluperiaatteen kirjaamista lakiin, mutta toteaa, että 1 momentin loppu ( niiden tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät sitä) käytännössä mahdollistaa palvelujen keskittämisen laajasti. 8-9 vastuu hyvinvoinnin ja terveydenedistämisestä kuuluu ensisijassa kunnille. Esitys: 8-9 suhde 12 4 kohtaan epäselvä, vastuu ei yksiselitteinen suhteessa järjestämispäätöksen sisältöön. 2 luku sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 18. Muita huomioita luvusta 2 12 Opiskeluterveydenhuollon aseman säilyminen järjestelmämuutoksessa (nyt kuntien vastuulla eri oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta). Esityksen perusteluissa todetaan, että korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistä koskeviin säännöksiin ei tässä yhteydessä ehdoteta tehtäväksi muutoksia (s.51). Kuitenkin 12 Järjestämispäätös toteaa, että sosiaali- ja terveysalue laatii järjestämispäätöksen siitä miten sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan alueella. Momentin 11 kohdan mukaan järjestämispäätöksessä tulee määritellä keskeiset periaatteet järjestöiltä ja yrityksiltä hankittaville palveluille. Esitys: OKM toteaa, että YTHS:n asema uudistuksessa on edelleen epäselvä. OKM pitää tärkeänä, että 12 järjestämispäätöksen kohtiin liittyen otetaan huomioon jatkovalmistelussa sosiaali- ja terveysmenojen kehystä pohtivan työryhmän ehdotukset. 13 Sosiaali- ja terveysalueen muut tehtävät: kohta 3-4 säädetään sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävän tutkimustoiminnan yhteensovittamisesta eri toimijoiden kesken, työvoimatarpeen ennakoinnista ja alueellisen koulutuksen suunnittelusta ja kehittämisestä. Näihin tarpeisiin sote-alueen tulee muodostaa yhteistyörakenteet alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tahojen kanssa. Yhteistyötä tulisi koordinoida myös STM:n hallinnonalan virastojen kanssa.

3 OKM/154/050/ (8) Esitys: Pykälän 13 muotoilu on parantunut aiemmista versioista, perustelujen omalta osaltaan kuvaa, ettei tarkoitus ole siirtää sote-alueelle korkeakoulujen tehtäviä. OKM pyytää kuitenkin lisäämään vielä ammattiopistot yhteistyötahoihin, jotta asia ei jää epäselväksi. Ministeriö pitää tervetulleena, että sote-alueen ajatellaan välittävän tietoa oppilaitoksille henkilöstön muuttuvista osaamistarpeista. Tiivis vuorovaikutus sote-alueiden ja oppilaitos- ja korkeakouluverkoston välillä on tarpeen, jotta työvoimatarpeeseen pystytään vastaamaan aiempaa vielä paremmalla tavalla. Ammattikorkeakoulujen johdon taholla on jo mietitty aiempaa parempaa tehtäväjakoa myös koulutuksessa ja verkostomaista toteuttamistapaa sote-alueittain, niin että kullakin sote-alueella olisi yksi iso ammattikorkeakoulu, jolla on laajempi koulutusvastuu tutkintonimikkeittäin kuin muilla alueen ammattikorkeakouluilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta tällainen malli helpottaisi myös sote-alueen työvoiman ennakointia erityisesti bioanalyytikkojen, röntgenhoitajien, kätilöiden, terveydenhoitajien ja suuhygienistien jne. osalta kohdan mukaan sote-alueen on huolehdittava henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon periaatteiden jne. yhteensovittamisesta Esitys: OKM pitää tervetulleena, että sote-alueen tasolla mietitään tehtävärakenteita ja toivoo, että tämä vaikuttaa positiivisesti uusien toimintamallien syntymiseen esim. sosiaalityössä, lääkäri-sairaanhoitaja tehtäväkuvissa ja hammaslääkäri-suuhygienisti jaoissa. Samalla OKM toivoo, että soite-alueita kehotetaan ottamaan tehtävien kehittämiseen mukaan erityisesti ammattikorkeakouluja, joilla on runsaasti jo kokemusta tehtäväkuvien kehittämistyöstä ja koulutuksen luomisesta vastaamaan näihin uusiin tehtäviin. Myös yliopisto- ja ammattiopistoyhteistyö on tärkeää tehtäväjakojen jalkauttamiseksi. Muuta, esitys: Lisäksi OKM toteaa, että sosiaali- ja terveysalueen järjestämistehtävään ei sisälly varhaiskasvatus. Varhaiskasvatusta kuitenkin järjestetään sairaaloissa (henkilöstö N 39). Henkilöstö on ollut lähinnä sairaaloiden palkkaamaa (N 30). Varhaiskasvatuksen järjestämisestä sairaaloissa ei ole säädetty toisin kuin opetuksen järjestämisestä, jota on velvollinen järjestämään sairaalan sijaintikunta. Koska päivähoito ja varhaiskasvatus eivät ole olleet 2013 alusta alkaen enää sosiaalipalvelua, tarkoittanee esitys, että nykyinen toiminta loppuu ja kyseinen henkilöstö irtisanotaan. Voimaanpanolain 8 ei kata tällaista henkilöstöä. Jotta toiminta jatkuisi, edellyttäisi se, että kunta tai kuntayhtymä järjestäisi varhaiskasvatusta sairaaloissa mikä edellyttäisi kiinteätä

4 OKM/154/050/ (8) yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisvastuussa olevien tahojen kanssa. OKM pitää tärkeänä, että näiden vahvaa tukea tarvitsevien pitkäaikaissairaiden lasten oikeus hyvään varhaiskasvatukseen ei vaarannu soteuudistuksen takia. 3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottaminen 21. Muita huomioita luvusta 3 Esitys: OKM pitää tärkeänä, että 15 2 mom. liittyen otetaan huomioon jatkovalmistelussa sosiaali- ja terveysmenojen kehystä pohtivan työryhmän ehdotukset. 4 luku Hallinto - 5 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen 28. Muita huomioita luvusta 5 28 STM:n ja sote-alueen välinen neuvottelumenettely. Esitys: Esityksessä saattaa jäädä epäselväksi kuka viime kädessä päättää järjestämisvastuusta ja pitääkö järjestämispäätöksessä olla sekä STM:n että valtuustojen hyväksyntä. Myös päätöksenteon suhdetta valtioneuvostoon olisi syytä täsmentää perusteluissa. Valtioneuvoston määräyksen mukaan valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa on käsiteltävä taloudellisesti merkittävät asiat, mm. asiat joista valtiolle aiheutuvien menojen säästön tai tulojen määrän muutos on yhteensä vähintään euroa sekä asiat, joilla on huomattavia taloudellisia vaikutuksia muuhun kansantalouteen. 31 Valtakunnallinen kehittämisohjelma. Esitys: OKM pitää tärkeänä, että myös korkeakoulut pystyvät osallistumaan kehittämisohjelman hankkeisiin ja myös saamaan siitä rahoitusta, jotta syntyy uusimpaan tutkimustietoon perustuvia tuloksia ja vaikuttavuutta. Ministeriö pitäisi hyvänä, että STM:n hallinnonalalla on riittävästi mahdollisuuksia tukea valtakunnallisia hankkeita esim. uusien tehtäväkuvien kehittämisessä, eikä kehittäminen olisi vain alueellista. 32 Kehittämistoiminta sote-alueella.

5 OKM/154/050/ (8) Esitys: Tähän asti sosiaalialan osaamiskeskukset eivät ole osanneet riittävästi hyödyntää yhteistyötä alueensa korkeakoulujen kanssa, joten nähtäväksi jää miten tämä kehittyy, kun sote-alue päättää kehittämistyönsä järjestämisestä. Perusteluihin voisi lisätä, että sote-alueet harkitsevat alueensa korkeakoulujen ottamista mukaan kehittämisrakenteisiin. 6 luku Rahoitus 34. Muita huomioita luvusta 6 37 Koulutuskorvaus yliopistolliselle sairaalalle ja 38 koulutuskorvaus yliopistolle. Esitys: Ministeriö pitää hyvänä esityksenä, että yliopistot saavat jatkossa suoraan osan koulutuskorvauksesta (evo) erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen toteuttamiseen (38 ). Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää kuitenkin liikuntalääketieteen asemaa epäselvänä lain 37 perusteluissa. Ala on aivan samanlainen lääketieteen kliininen erikoisala kuin muutkin alat, joten sitä ei tule erikseen rinnastaa terveydenhuoltoon eikä työterveyshuoltoon. Ministeriö esittää, että liikuntalääketiede poistetaan sekä s. 81 perusteluteksteistä että s. 121 pykälätekstistä, koska ei ole mitään perustetta miksi liikuntalääketiede ei sisälly samaan kategoriaan kuin muut 48 erikoisalaa. Mikäli liikuntalääketiede suljetaan pois koulutuskorvauksesta, liikuntalääketieteen klinikoita ei perusteta tulevaisuudessakaan yliopistosairaalatasolle. Kuitenkin samalla rahoitus mahdollistaisi liikunnan ja liikuntalääketieteen integroimiseen osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää ja myös muiden erikoisalojen lääkäreiden (esim. sisätauteihin ja lastentauteihin erikoistuvien lääkäreiden) koulutusjaksot liikuntalääketieteen keskuksissa tulisivat aiempaa paremmin mahdollisiksi. Liikuntalääketiede on tärkeä osa palvelujärjestelmän tavoitteita, ja sen tuottama osaaminen kytkeytyy laitoshoidon kustannuksien laskemiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää kuitenkin hyvänä, että sosiaali- ja terveysministeriö edelleen selvittää sektorinsa erikoistumiskoulutuksen rahoitusta (37 perustelut), mutta myös muiden terveydenhuollon laillistettujen ammattihenkilöiden koulutuksen aiheuttamisen kustannusten korvaamista. Opetusja kulttuuriministeriö pitää toivottavana, että toisen asteen ammatillista koulutusta tarjoavien ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen maksamiin harjoittelujen koulutuskorvauksiin löydetään mitä pikimmiten vähintään sote-aluetasoisia

6 OKM/154/050/ (8) ratkaisuja, ellei valtakunnallista ratkaisua ole mahdollista löytää. Oppilaitosverkoston rahoitusleikkausten jälkeen on kestämätöntä, että ne joutuvat vielä maksamaan sosiaali- ja terveysalan harjoittelu- ja työssäoppimispaikoista korvauksia tilanteessa, jossa kaikki ylimääräinen hallinnollinen taakka tulisi karsia pois, myös kunnista. 40 Terveydenhuollon tutkimustoimikunta. Esitys: selvyyden vuoksi OKM esittää, että otsikossa olisi alueellinen ja otsikko katsottaisiin samassa linjassa 41 ja 42 otsikon kanssa. Nyt pykälissä on sekä terveydenhuollon että yliopistotasoinen terveyden tutkimus ja terveyden tutkimus. Jos kyse on samoista tehtävistä, otsikoiden olisi syytä olla linjassa, jotta toiminnan rajaus olisi selvä. Lisäksi olisi syytä täsmentää korkeakoulujen osallistumista 40 tutkimustoimikuntaan. 41 Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitus. Esitys, todetaan sama kuin aiemmin: Kuten jo aiemmassa lausunnossa, OKM pitää edelleen epäselvänä pykäläotsikkoa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitus. Pykälän tai sen perustelujen mukaan rahoitusta ei voi kohdentaa yliopistolle eikä kysymyksessä ole muutoinkaan yliopistollinen tutkimus, joten kohdassa tulisi käyttää muuta termiä kuin yliopistotasoinen tutkimus, esimerkiksi lääke- ja terveystieteellinen tutkimus (OECD-luokituksen mukaan lääke- ja terveystieteellinen tutkimus, ei terveyden tutkimus, joka voi olla vaikka kansantaloustiedettä). Olisi syytä pidättäytyä käsitteissä, jotka on kaikilta osin määritelty tai jotka ymmärretään samalla tavalla. Sama koskee sosiaalialan tutkimuksen kirjaamista. 41 perusteluista selviää, että rahoitushaussa merkittävä vaihe on siinä kohtaa, kun kunta/kuntayhtymä päättää mihin hankkeisiin se hakee rahoitusta. STM voinee pohtia, pitäisikö tämän päätöksen valmistelua avata vielä perusteluteksteissä eli miten tämä päätös valmistellaan ja miten siinä vaiheessa eri tutkimusryhmät asemoidaan? Millä tavoin organisaatio päättää tutkimusryhmät ja miten STM:n ohjaus moniportaisessa mallissa toimii? Perustelutekstissä voisi olla myös arvio tarkoitetun tutkimuksen määristä kuinka paljon se keskittyy yliopistosairaaloihin ja missä määrin tutkimusta tehdään perusterveydenhuollossa. Tutkimustoiminnan hahmottamista helpottaisi myös, jos perusterveydenhuollossa tehtävän tutkimuksen luonnetta avattaisiin.

7 OKM/154/050/ (8) 42 valtakunnallinen terveydentutkimuksen arviointiryhmä. Esitys: Myös arviointiryhmän asemaa tutkimusrahoituksen jakautumisessa lienee syytä perustella hieman lisää perustelutekstissä. Asiaan liittyy myös 46 2 momentti, jossa yliopistollisen terveystieteellisen tutkimustoiminnan painoalueista, tavoitteista ja rahoituksen jakamisen perusteista säädetään STM:n asetuksella. Lakiluonnoksesta ei löydy esimerkiksi järjestelmätason huomiointia tutkimuksen edellytysten järjestämiseen osana sote-ratkaisua, joten perusteluihin voisi lisätä: STM:n hallinnonalan tutkimus osana kansallista tutkimusjärjestelmän rakenteiden kehittämistä on muutosvaiheessa (VNp valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi). Hallinnonalan tutkimuslaitoksien resurssit vähenevät lähivuosina merkittävästi ja on entistä tärkeämpää vahvistaa strategista sopimuspohjaista yhteistyötä ja työnjakoa muiden tutkimustoimijoiden, kuten korkeakoulujen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Asetuksella osaltaan pyritään turvaamaan lääke- ja terveystieteellisen tutkimuksen keskeisten alojen kehitys. Opetus- ja kulttuuriministeriö kannustaa sosiaali- ja terveysministeriötä huomioimaan lääke- ja terveystieteellisen tutkimuksen arvioinnissa käytettävissä olevat tiedonkeruut, kuten OKM:n oman korkeakoulujen toimintaa koskevan tiedonkeruun ja Tilastokeskuksen tiedot. Mahdollisten puuttuvien tietojen keräämistä on perusteltua edistää ministeriöiden välisessä yhteistyössä ja välttää päällekkäisiä tiedonkeruita, jotka viime kädessä kohdistuvat samoihin tutkijoihin eri organisaatioiden näkökulmista. Voimaanpanolaki 43. Muita huomioita voimaanpanolaista Esitys: OKM toteaa, että sosiaali- ja terveysalueen järjestämistehtävään ei sisälly varhaiskasvatus. Varhaiskasvatusta kuitenkin järjestetään sairaaloissa (henkilöstö N 39). Henkilöstö on ollut lähinnä sairaaloiden palkkaamaa (N 30). Varhaiskasvatuksen järjestämisestä sairaaloissa ei ole säädetty toisin kuin opetuksen järjestämisestä, jota on velvollinen järjestämään sairaalan sijaintikunta. Koska päivähoito ja varhaiskasvatus eivät ole olleet 2013 alusta alkaen enää sosiaalipalvelua, tarkoittanee esitys, että nykyinen toiminta loppuu ja kyseinen henkilöstö irtisanotaan. Voimaanpanolain 8 ei kata tällaista henkilöstöä. Jotta toiminta jatkuisi, edellyttäisi se, että kunta tai kuntayhtymä järjestäisi varhaiskasvatusta sairaaloissa mikä edellyttäisi kiinteätä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisvastuussa

8 OKM/154/050/ (8) olevien tahojen kanssa. OKM pitää tärkeänä, että näiden vahvaa tukea taritsevien pitkäaikaissairaiden lasten oikeus hyvään varhaiskasvatukseen ei vaarannu soteuudistuksen takia. 45. Kunnan tai kuntayhtymän tilojen käyttäminen koulutus- ja tutkimustoimintaan Kansallista ja kansainvälistä tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa kansallisesti on viime vuosina koordinoitu aiempaa suunnitelmallisemmin. STM:n hallinnonalan tutkimuslaitosten ja yliopistosairaaloiden tutkimusinfrastruktuureja on perusteltua ylläpitää yhdessä muiden toimijoiden kanssa sovittavalla tavalla tasolla, joka mahdollistaa kansainvälisen tason toiminnan. Koulutuksen infrastruktuurit ovat todennäköisesti tässä tarkoitetussa toiminnassa pitkälti yhteneväiset tutkimuksen infrastruktuurien kanssa. Pykälän perusteluissa voisi todeta esimerkiksi, että koulutuksen ja tutkimuksen infrastruktuureista huolehdittaessa huomioidaan myös muiden koulutus- ja tutkimustoimijoiden kanssa toteutetut ratkaisut. Pykälän ja perusteluiden sanamuodot koneista, laitteista ja huonetiloista voitaisiin niin haluttaessa korvata koulutuksen ja tutkimuksen infrastruktuureilla, joka on kattavampi termi ja sisältää myös ihmisten osuuden (esimerkiksi laitteiden käyttäjät). Kansliapäällikön sijainen, Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Taloussuunnittelupäällikkö Matti Väisänen Liitteet Vastaus kyselyyn Tiedoksi Valtiosihteeri Erityisavustaja Opetus- ja kulttuuriministeriön osastot ja erilliset yksiköt